Opetussuunnitelma 2006 – LMB07KAA (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma (Laurea Hyvinkää, luova), LMB07KAA

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Suomen maatalouden toimintaympäristöön vaikuttavia muutosvoimia ovat markkinoiden samanaikainen
globalisoituminen ja lokalisoituminen, maataloustuotteiden maailmankaupan vapautuminen, maatalouspolitiikan
kuluttaja-, ympäristö-, ja maaseutulähtöisyyden vahvistuminen sekä teknologian kasvava rooli tuotannossa ja
markkinoinnissa. Muutos näkyy selvimmin siinä, että maatilojen yksikkökoko kasvaa ja lukumäärä vähenee.
Metropolialueen maatalouden ominaispiirteitä ovat kasvinviljelypainotteisuus sekä sivuansioiden suuri suhteellinen
osuus. Maaseutualueilla on useita erityisongelmia. Korkea kustannustaso, erityisesti korkea maan hinta, hidastaa
maatalouden rakennekehitystä. Väestönkasvu vaikeuttaa perinteisen maatalouden harjoittamista etenkin
kaupunkien läheisellä maaseudulla, jossa maatiloihin voi kohdistua esimerkiksi uusien asuinalueiden
kaavoituspaineita.
Metsiä hyödynnetään metropolialueella raaka-ainelähteenä ja virkistykseen sekä tulevaisuudessa yhä enemmän
bioenergian lähteenä. Metsätalouden haaste on pitää omistajien mielenkiinto metsiin ja pitää heidän tietotasonsa
korkeana myös tulevaisuudessa, jotta alueen metsiä hoidetaan ja hyödynnetään myös tulevaisuudessa
mahdollisuuksiensa mukaisesti.


Metropolialue tarjoaa asukkailleen monipuolisia elinympäristöjä suurista, tiheään asutuista kaupungeista kirkonkyliin
ja maaseutumaisiin ympäristöihin. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien ja historiallisten kulttuuriympäristöjen
luonteen säilyminen ja kehittyminen edellyttävät maatalouden jatkumista alueella elinvoimaisena.
Asumisympäristöjen pitäminen houkuttelevina edellyttää järjestelmällistä yhdyskuntasuunnittelua ja kaavoitusta
sekä kylien palvelujen ja vesi- ja jätehuollon parantamista. Vesien tilaa heikentävät maa- ja metsätaloudesta ja haja-
asutuksesta peräisin oleva hajakuormitus.
Maaseudun alueiden kehittämisessä metropolialueella on yhteisiä haasteita koko maan kanssa, sillä vaikka alueen
kunnista useimmat ovatkin olleet muuttovoittoalueita, niin silti maaseutukylien työpaikkaomavaraisuus ja palvelut
ovat selkeästi vähentyneet. Metropolialueen suuren asukasmäärän vuoksi alue on tärkeä kohde maaseutu-kaupunki
-vuorovaikutuksen kehittämisessä. Metropolialue on sopiva alue sekä maaseudun innovatiivisille
kehittämistoimenpiteille (esimerkiksi uudet palvelu-, markkinointi- ja yrittäjyysmuodot) että suuren asukasmäärän
aiheuttaman ympäristöpaineen ratkaisujen etsintään.


Asiantuntijuus

Agrologin tärkeintä työkenttää on perusmaatalouteen liittyvä neuvonnallinen, hallinnollinen ja kaupallinen työ.
Agrologin asiantuntijuus ilmenee valmiutena kehittää itseään, työympäristöänsä, ammattialaansa ja maaseutua
elinkeino- ja asuinympäristönä. Agrologi osaa ratkaista maaseutuelinkeinojen biologisia, teknisiä ja taloudellisia
ongelmia. Agrologilla on kyky kehittää ja uudistaa käytäntöjä. Hän tuntee maaseudun toimintaympäristönä ja siellä
toimivat organisaatiot sekä hallitsee kehittämistyössä tarvittavia taitoja: tietotekniikkaa, kielitaitoa, projektiosaamista,
neuvontaa ja viestintää.
Agrologin ammatillisen osaaminen ydin perustuu monipuoliseen käytännön taitojen hallintaan ja sen pohjalta
nouseviin liikkeenjohdollisiin ja kehittämistaitoihin. Maatalouden prosessien hallinta on tärkeimpiä ammatin
osaamisalueita. Agrologilla on hyvä käsitys koko maatilan toiminnasta. Hän osaa kasvi- ja kotieläintuotantoon
liittyvät työt ja hänellä on myös koneiden käsittelyyn liittyvä taito. Agrologilla on valmiudet tilan maa- ja
metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminnan kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen ja tuotannon
suunnitteluun esim. investointitilanteissa. Myös laadunhallinta- ja ympäristöosaaminen ovat tärkeitä. Agrologin tulee
ymmärtää toimintaympäristöä sen tarjoamia mahdollisuuksia ja uhkia. Maaseudun kehittämisessä vaaditaan
kokonaisvaltaista otetta. Innovatiivisuus, kehittämisohjelmien ja -menetelmien tuntemus sekä projektiosaaminen
ovat keskeisiä maaseudunkehittämisessä. Useat agrologit toimivat asiakaspalvelualalla ja heillä on hyvät
asiakaspalveluun liittyvät taidot. Agrologi on oma-aloitteinen, kykenee oman työnsä suunnitteluun ja johtamiseen.
Hyvä agrologi on yrittäjä- ja markkinointihenkinen, hän sietää muutosta ja hyväksyy sen ja on siksi toiminnassaan
joustava.


Osaamisalueet

Agrologin osaamista tarkastellaan Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman ECTS-projektiin perustuen:
Maa- ja metsätalous-tuotanto
• tuntee maatilakokonaisuuden ja siihen kuuluvat toiminnot ja työt
• osaa viljellä peltoja tarkoituksenmukaisella tavalla ja kannattavasti
• osaa hoitaa, ruokkia ja jalostaa tuotantoeläimiä kannattavasti ottaen huomioon niiden terveyden ja hyvinvoinnin
• osaa käyttää maataloudessa tarvittavia koneita ja laitteita tehokkaasti ja turvallisesti
• osaa hoitaa ja käyttää metsää taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla
Maaseutu toimintaympäristönä
• tuntee maaseudun toimijaverkostot ja osaa toimia näissä verkostoissa
• tuntee kansainvälisen ja kansallisen maaseutupolitiikan ja tietää niiden vaikutukset alueiden ja maatalouden
toimintaedellytyksiin ja kehittymiseen
Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys
• tuntee yritystoiminnan periaatteet ja liiketoiminnan osa-alueet
• osaa johtaa ja kehittää maaseutuyritystä suunnitelmallisesti sekä taloudellisesti kannattavalla tavalla
Ympäristöosaaminen
• tuntee oman toimintakenttänsä ympäristövaikutukset
• tuntee maaseutuyrityksen ja ympäristön vuorovaikutuksen
• osaa kehittää yritystä ympäristövastuullisesti


Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Oppimisen sisältö muodostuu opetussuunnitelmaan määritellyistä juonteista ja teemoista, jotka on johdettu
työelämässä tarvittavasta osaamisesta. Opinnoissa korostuu tutkiva työote, jossa keskeisiä ovat autenttiset
työtilanteet ja LbD -menetelmän mukaisesti toteutettavat hankkeet.
Koulutusohjelmassa opiskelija rakentaa omaa asiantuntijuutta maaseutuelinkeinojen biologisista, teknisistä ja
taloudellista osaamisesta vaiheittain perustasolta edistyneelle tasolle. Aluksi opitaan käytännön töihin liittyviä taitoja
ja luodaan viitekehystä myöhemmille teoriaopinnoille. Samalla opiskelija sisäistää alan toimintaympäristön. Toisena
opintovuotena opinnot jatkuvat prosessien mallintamisella ja kehittämisellä, jolloin muodostuu teorian ja käytännön
osaamisen kokonaisuus. Kolmantena opintovuotena opiskelija oppii maaseutuelinkeinojen liikkeen- ja
ympäristöjohtamista, maatalouden kaupan toimintaa ja maaseudun kokonaisvaltaista kehittämistä. Opintojen
loppuvaiheessa opiskelija tutustuu alan innovaatiotoimintaan ja on mukana innovatiivisessa kehitystoiminnassa.
Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa asiantuntijuutta valitsemassaan aihealueessa.


Koulutusohjelman kuvaus

Opintojen laajuus on 240 opintopistettä (op). Opinnot jakaantuvat ammattikorkeakoululain mukaan
perus- ja ammattiopintoihin ja vapaasti valittaviin opintoihin, ammattitaitoa edistävään harjoitteluun sekä
opinnäytetyöhön (423/2005).
Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva maaseutuelinkeinojen asemasta ja
merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija yleisiin teoreettisiin
perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle tarvittava kielitaito. Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää
opiskelija maaseutuelinkeinojen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin
perusteisiin siten, että opiskelija kykenee valmistuttuaan työskentelemään itsenäisesti asiantuntijatehtävissä ja
yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on
perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti agrologiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen
ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia
soveltaa tietojaan ja taitojaan (423/2005).
                                                           1. vuosi   2. vuosi   3. vuosi   4. vuosi   5. vuosi
OP      OPINNOT
055     MAATILAN PERUSTUOTANTO
00147   Maatilan perustuotanto                                   35
00150   Maatilan perustuotanto- harjoittelu                      30
056     AGROLOGIN YHTEISKUNNALLINEN
        OSAAMINEN
00148   Agrologin asiantuntijuus                                 10
00448   Englannin kieli                                           5
057     MAATILAN TUOTANTO
00151   Maatilan prosessit                                                  25
00152   Kasvinviljelytilan kehittäminen                                     10
00153   Lihakarjatilan kehittäminen                                         10
059     YRITYSTOIMINTA
00155   Pienyrityksen toiminta ja prosessit                                 10
058     MAASEUDUN KEHITTÄMINEN
00154   Maaseudun kehittäminen                                                         10
00450   Ruotsin kieli                                                                   5
061     MAASEUTUYRITYKSEN JOHTAMINEN
00157   Liiketoiminnan suunnittelu                                                     10
00158   Ympäristönhoidon suunnittelu                                                   10
00159   Maatilan tulosanalyysi                                                          5
060     KAUPPA JA LOGISTIIKKA
00156   Maatalouskauppa ja logistiikka                                                 10
047     LAUREAN YHTEISET OPINNOT
00194   Englannin kielen valmentavat opinnot                      3
00195   Ruotsin kielen valmentavat opinnot                        3
00202   Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti                 0
00203   Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti                   0
00189   Matematiikan valmentavat opinnot                          3
00190   Opiskelijatuutoritoiminta
00191   Kansainvälinen opiskelijatuutoritoiminta
00192   Johdatus espanjan- ja portugalinkieliseen
        maailmaan
00193   Introduction to Studies in the Baltic Sea Region
00331   Innoplaza, yrittäjyyden opintojakso
00387   Go abroad
00388   Suomen kielen ja viestinnän valmentavat
        opinnot
00392   Työskentely ja kehittäminen
        asiantuntijayhteisössä
062     UUDET INNOVAATIOT
00160   Bioenergian tuotanto ja käyttö                                                            10
00161   Teknologian kehittäminen                                                                  10
00163   Kasvinviljelyn kehittämismenetelmät                                                        5
063     LUONNONMUKAINEN TUOTANTO
00165   Luonnonmukainen kasvintuotanto                   5
00166   Luonnonmukainen kotieläintuotanto            5
064     METSIEN MAHDOLLISUUDET
00167   Metsien hyödyntäminen                       10
00168   Metsäluonnonhoito                           10
065     MUU KOTIELÄINTALOUS
00169   Sikatalous                                  10
00170   Hevostalous                                  5
00171   Muut eläimet                                 5
019     OPINNÄYTETYÖ
00043   Opinnäytetyö                                     15
                                            0   0    0   0    0
055 MAATILAN PERUSTUOTANTO, 65 op


00147 Maatilan perustuotanto, 35 op

Opiskelija osaa:
• tehdä kasvinviljelytöitä
• käyttää ja huoltaa maatilan koneita ja laitteita
• hoitaa nautakarjaa sekä sikoja
• tehdä ja suunnitella metsänhoitotöitä
• tehdä käytännön töitä tavalla, joka tukee kestävän kehityksen periaatteita
• ottaa huomioon työturvallisuuden
• hyödyntää tietotekniikkaa

Opintojakson sisältö:
• opiskelu luonnonvara-alalla
• sosiaalistava motivaatio
• erilaisiin opiskelurakenteisiin ja -järjestelmiin tutustuminen
• toimintakulttuurit
• erilaiset opiskelukäytänteet
• opintososiaaliset asiat ja opiskelijan tukeminen arjessa
• työvälineohjelmistot
• muistiot, raportit, analyysit
• maatilan koneiden käyttö ja huolto
• kotieläinten puhtaanapito- ja ruokintatyöt sekä lypsy ja maidonhoitotyöt
• kasvinviljelyn kylvö-, hoito-, korjuu ja säilytystyöt
• metsänhoitotyöt
• luonnonvarojen kestävä käyttö
• työlainsäädäntö ja työturvallisuus

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on käytännön työtehtäviin liittyvää osaamista. Vuosikierron töiden kautta oppijalle
muodostuu kokonaiskuva maatilan töistä.

Edeltävät opinnot:
Ei ole


00150 Maatilan perustuotanto- harjoittelu, 30 op

Opiskelija osaa:
• tehdä pääosin itsenäisesti peltoviljelyyn liittyviä töitä ja muita tilan tuotantoon liittyviä töitä
• harjoittelutilansa tuotantosuuntien käytänteet
• hallita harjoittelutilansa tuotantorakennukset, koneet ja koneketjut sekä niiden toiminnan
• arvioida harjoittelutilansa tuotannon taloudellista tulosta
• ottaa työssään huomioon työsuojelulliset näkökulmat ja toimia niiden mukaisesti
• arvioida maataloustuotannon ympäristövaikutuksia ja löytää keinoja negatiivisten ympäristövaikutusten
minimoimiseksi

Opintojakson sisältö:
• kasvinviljelytyöt
• maatalouskoneiden käyttö, huolto ja kunnossapito
• kotieläinten hoitotyöt
• metsätalouden työt
• rakennustyöt
• puutarhatalouden työt
• maatalouden kirjalliset työt ja harjoittelusta raportointi

Opintojakson kuvaus:
Maatilaharjoittelu suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä kesänä Maatilan perustuotanto -opintojakson
suorituksen jälkeen. Opiskelija etsii harjoittelutilan kotimaasta tai ulkomailta HOPSin tavoitteet huomioon ottaen.
Harjoittelu voidaan suorittaa yhtäjaksoisesti tai jakaa eri kesille tai tiloille.

Harjoittelussa opiskelija vakiinnuttaa teeman aikaisemmissa opinnoissa oppimiaan taitoja ja oppii uutta
harjoittelutilansa töistä ja tuotannosta. Hän joutuu myös soveltamaan oppimaansa teoriatietoa käytännön työhön ja
löytää keinoja kehittää tilan työtapoja ja tuotantoa.

Edeltävät opinnot:
Kestävän kehityksen koulutusohjelmassa Maaseudun elinkeinot ja kestävyys -teema
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Maatilan perustuotanto-opintojakso tai vastaavat tiedot.


056 AGROLOGIN YHTEISKUNNALLINEN OSAAMINEN, 10 op


00148 Agrologin asiantuntijuus, 10 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa metsä- ja elintarviketalouden osana suomalaista ja eurooppalaista yhteiskuntaa
• arvioida EU:n toiminnan vaikutuksia metsä- ja elintarviketalouteen
• osaa käyttää keskeisiä tutkimusmenetelmiä
• laatia seminaariesityksen

Opintojakson sisältö:
• maa- ja metsätalous Suomessa ja Euroopassa
• elintarvikeketjun organisaatiot
• kansantalouden keskeiset käsitteet
• yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutos
• Euroopan Unionin toiminta
• vuorovaikutustaidot
• tutkiva ja kehittävä toiminta oppimisessa
• tutkimusmenetelmät
• juonnearviointi

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla tutustutaan elintarvike- ja metsäklusterin toimijoihin ja toimintatapoihin Suomessa ja Euroopassa.

Edeltävät opinnot:
Ei ole


00448 Englannin kieli, 5 op

Opiskelija osaa:
• communicate fluently both in spoken and written English
• engage in meaningful and logical dialogue and debate in their own professions
• discuss different agricultural and rural issues in English
• develop their language skills in order to succeed
in multicultural working life
• acquire skills for professional presentations

Opintojakson sisältö:
• conversational skills
• presentation skills
• discussion of agricultural and rural issues
• effective reading techniques
• process writing
• advanced grammar
Opintojakson kuvaus:
Students’ skills in both spoken and written language are evaluated during the course.


057 MAATILAN TUOTANTO, 25 op


00151 Maatilan prosessit, 25 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa mallintaa ja kehittää maatilan prosesseja.

Opintojakson sisältö:
• prosessien mallintaminen
• kasvutekijät
• rehujen tuotanto ja käyttö
• viljojen ja rypsin tuotanto ja käyttö
• suunnitteluohjelmien käyttö
• tuotannon sisäinen laskenta
• kotieläinten hyvinvointi
• tuotannon eettisyys
• ammatillisen kasvun rakentaminen
• kieliopinnot

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen perustuu maatalouden biologisten ja tuotannollisten prosessien tuntemiseen.

Edeltävät opinnot:
Maatilan perustuotanto -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00152 Kasvinviljelytilan kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• osaa suunnitella ja kehittää kasvinviljelyyn erikoistuneen maatilan tuotantoa moniammatillisessa ryhmässä

Opintojakson sisältö:
• viljelykasvien tuotanto ja käyttö
• kasvinviljelytilan tuotantopanosten optimointi
• taseet ja hyötysuhteet
• pellon vesitalouden järjestäminen
• kasvinsuojelun toteuttaminen
• kasvinviljelyn kannattavuus
• tuotannon etiikka

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso syventää aikaisemmin opittua kasvinviljelyosaamista. Opintojakso toteutetaan rinnan Maatilan prosessit
-opintojakson kanssa.

Edeltävät opinnot:
Maatilan perustuotanto -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00153 Lihakarjatilan kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa suunnitella ja kehittää erikoistuneen nautakarjatilan tuotantoa moniammatillisessa ryhmässä.

Opintojakson sisältö:
• rehujen hankinta
• ruokinnan suunnittelu ja toteutus
• eläinten tuotantoympäristövaatimukset ja käytetty tuotantoteknologia
• tuotteiden laatu
• tuotannon kannattavuus
• eläinten terveys
• eläinaineksen kehittäminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso syventää aikaisemmin opittua kotieläintuotanto-osaamista. Opintojakso toteutetaan rinnan Maatilan
prosessit -opintojakson kanssa.

Edeltävät opinnot:
Maatilan perustuotanto -opintojakso tai vastaavat tiedot.


059 YRITYSTOIMINTA, 10 op


00155 Pienyrityksen toiminta ja prosessit, 10 op

Opiskelija osaa:
• mallintaa yrityksen ydin- ja tukiprosesseja
• tehdä pienen yrityksen kirjanpitoon liittyviä tehtäviä
• arvioida maaseudun pienyrityksen liiketoimintamahdollisuuksia

Opintojakson sisältö:
• yrityksen perustoiminnot
• sitoumukset ja vastuut yritystoiminnassa
• prosessiajattelu
• pienyrityksen ulkoinen talous
• soveltuvat toiminnanohjausjärjestelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen ilmenee opiskelijan taitona ymmärtää yrityksen toimintaa kokonaisvaltaisesti sekä
taitona nähdä eri osien merkitykset ja niiden väliset suhteet osana asiakaslähtöisesti toimivan yritystoiminnan
kokonaisuutta. Opiskelija perehtyy taloushallinnon ja juridiikan perusteisiin.


058 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN, 15 op


00154 Maaseudun kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• käyttää eri menetelmiä ja välineitä maaseudun kehittämiseen

Opintojakson sisältö:
• kehittämishankkeiden suunnitteleminen, toteuttaminen ja arviointi
• erilaiset neuvontatilanteet
• keskeinen maaseutulainsäädäntö
• kylien kehittäminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija soveltaa aikaisemmin opittuja keinoja maaseudun kehittämiseen ja hyödyntää opintojaksolla opittuja
työmenetelmiä maaseudun kehittämisessä.

Edeltävät opinnot:
Ei ole
00450 Ruotsin kieli, 5 op

Opiskelija osaa:
• klara sig muntligt och skriftligt i vardagliga situationer
• kommunicera på svenska i de vanligaste situationerna i arbetslivet
• utveckla sina språgliga färdigheter så att han/ hon kan arbeta i jord- och skogsbruk

Opintojakson sisältö:
• svenska på arbetslivet
• svenska i studielivet och på fritiden
• färdigheter att skriva arbetsansökningar och meritförteckningar
• färdigheter att förstå och använda fackterminologi


061 MAASEUTUYRITYKSEN JOHTAMINEN, 20 op


00157 Liiketoiminnan suunnittelu, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa laatia maaseutuyritykselle liiketoimintasuunnitelman ja pystyy opintojakson jälkeen arvioimaan
annetun tuotanto- ja taloustietojen perusteella maatilan eri liiketoimintojen kannattavuutta ja maksuvalmiutta.

Opintojakson sisältö:
• maatilan verotus
• liiketoimintasuunnitelman laatiminen
• investointilaskelmat
• maatalouspolitiikka ja -tuet
• riskit ja vakuuttaminen
• päivittäinen rahaliikenne

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelijalle muodostuu käsitys maatilan liiketoimintamahdollisuuksista ja maatilan taloudellisista
toimintaedellytyksistä


00158 Ympäristönhoidon suunnittelu, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa maa- ja metsätalouden positiiviset ympäristövaikutukset maiseman ja luonnon monimuotoisuuden
ylläpitäjänä ja lisääjänä
• arvioida maaseutuelinkeinojen aiheuttamaa ympäristökuormitusta maastohavaintojen, laskelmien ja
indikaattoreiden avulla ja suunnitella toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi
• laatia maatilalle ympäristönhoito-ohjelman
• arvioida maaseudun elinkeinojen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalis-kulttuurisia vaikutuksia
• arvioida maatilaomaisuuden arvoa eri tilanteissa
• paikkatiedon keräämismenetelmiä

Opintojakson sisältö:
• maa- ja metsätalouden ympäristövaikutukset
• maatilan ympäristönhoito-ohjelman laatiminen
• ympäristötuen erityistukihakemuksiin liittyvät suunnitelmat
• muiden maaseutuelinkeinojen vaikutusten arviointi
• ympäristön muutos
• omaisuuden arviointi
• paikkatiedon keräämismenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen pohjautuu maaseutuelinkeinojen tuntemiseen ja maatilaharjoittelun antamaan käytännön
kokemukseen maaseudusta toimintaympäristönä. Ympäristönhoidon suunnittelu perustuu kestävän kehityksen eri
ulottuvuuksien huomioon ottamiseen maatilan ja maaseudun toiminnoissa ja niiden suunnittelussa. Oppimisessa
painottuu tuotannosta aiheutuvien ympäristövaikutusten ymmärtäminen ja niiden huomioon ottaminen toiminnan
suunnittelussa.


00159 Maatilan tulosanalyysi, 5 op

Opiskelija osaa:
• arvioida eri laskentamenetelmillä maatilan kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta maatilan kasvaessa,
tuotantosuunnan muuttuessa ja sukupolvenvaihdostilanteessa

Opintojakson sisältö:
•laskentamenetelmät
• maatilan kasvu
• sukupolvenvaihdos
• tuotantosuunnan muutos

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija syventää osaamistaan maatilan taloudellisista toimintaedellytyksistä.

Edeltävät opinnot:
Liiketoiminnan suunnittelu -opintojakso tai vastaavat tiedot.


060 KAUPPA JA LOGISTIIKKA, 10 op


00156 Maatalouskauppa ja logistiikka, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia asiakaspalvelu- ja asiantuntijatehtävissä maatalouskaupan toimintaympäristössä
• arvioida omien toimiensa vaikutusta asiakassuhteelle ja liiketoiminnalle
• arvioida globaalien markkinoiden vaikutusta maatalouskauppaan

Opintojakson sisältö:
• kaupallinen toiminta
• siemenkauppalainsäädäntö
• tuotevastuulaki
• tuoteosaaminen
• logistiikka ja varastointi
• yhteiskuntavastuu
• business to business
• sopimukset
• asiakaspalvelu
• markkinointi

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen ilmenee taitona ymmärtää maatalouskaupan toimintaa kokonaisvaltaisesti sekä taitona
nähdä eri osien merkitykset ja niiden väliset suhteet osana asiakaslähtöisesti toimivan maatalouskaupan
kokonaisuutta. Osaaminen perustuu maatalouskaupan sidosryhmien, toiminnan ja prosessien analysointiin.


047 LAUREAN YHTEISET OPINNOT, 0 op


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä
Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00189 Matematiikan valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• koulutusalansa matemaattisten sovellusten edellyttämät perustaidot

Opintojakson sisältö:
• lukion lyhyen matematiikan kertaaminen
Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa matematiikan taitojaan ja kehittää valmiuksiaan niin, että kykenee suoriutumaan varsinaisten
opintojen sisältämien matemaattisten sovellusten opiskelusta.


00190 Opiskelijatuutoritoiminta, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa oman ammattikorkeakoulunsa ja koulutusohjelmansa tavoitteet ja toimintatavat
• suunnitella uusien opiskelijoiden sitoutumiseen liittyviä toimintatapoja
• perehdyttää uusia opiskelijoita yhteisönsä oppimisympäristöön ja -kulttuuriin
• markkinoida Laurea-ammattikorkeakoulua ja sen opiskelumahdollisuuksia
• Laurean markkinoinnissa tarvittavia viestintä- ja markkinointitaitoja
• toimia mentorina erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille
• hahmottaa aktiivisen toiminnan merkityksen työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä

Opintojakson sisältö:
• Laurean yhteinen opiskelijatuutoreiden intensiivijakso
• toimipisteissä tapahtuva tuutoroinnin suunnittelu
• uusien opiskelijoiden perehdyttäminen
• Laurean opiskelumahdollisuuksien markkinoiminen
• opiskelijamentorina toimiminen
• henkilökohtainen tuutorointiosaamisen kehittäminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee uusien opiskelijoiden perehdyttämisenä ja vastuullisena käyttämisenä
oman toimipisteen tai Laurean kannalta tyypillisissä opiskelijatuutorointia vaativissa tilanteissa. Osaaminen perustuu
ammattikorkeakoulun tavoitteiden ja toimintakulttuurin peruskysymysten ymmärtämiseen


00191 Kansainvälinen opiskelijatuutoritoiminta, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa oman ammattikorkeakoulunsa ja koulutusohjelmansa tavoitteet ja toimintatavat
• hahmottaa oman kulttuurin sisältöä
• suunnitella kansainvälisten opiskelijoiden ryhmäytymiseen liittyviä toimintatapoja
• perehdyttää kansainvälisiä opiskelijoita suomalaiseen oppimisympäristöön ja -kulttuuriin
• toimia aktiivisena työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä

Opintojakson sisältö:
• kansainvälisten opiskelijatuutoreiden intensiivikoulutus
• toimipisteissä tapahtuva tuutoroinnin suunnittelu
• uusien kansainvälisten opiskelijoiden perehdyttäminen
• vaihto-opiskelijoiden tuutorointi koko vaihdon ajan: osallistuminen vaihto-opiskelijoiden orientaatioon, järjestettyyn
vapaa-ajan toimintaan
• henkilökohtainen ohjaamisen osaamisen kehittäm

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee kansainvälisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden perehdyttämisenä ja
vastuullisena käyttäytymisenä oman toimipisteen tai Laurean kannalta tyypillisissä kansainvälisissä tilanteissa.
Osaaminen perustuu ammattikorkeakoulun tavoitteiden ja toimintakulttuurin peruskysymysten sekä suomalaisen
kulttuurin ymmärtämiseen.


00192 Johdatus espanjan- ja portugalinkieliseen maailmaan, 3 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa alueen kulttuureille tyypilliset toimintapiirteet
• analysoida aluetta toimintaympäristönä oman alansa näkökulmasta
• integroida alueen osaamisen osaksi omaa ammatillista kasvuaan
Opintojakson sisältö:
• opiskelijanäkökulmia Hilu-opintojen suorittamiseen
• alueen kulttuureille tyypilliset toimintaperiaatteet
• valittujen yritysten /organisaatioiden/ järjestöjen, joilla on toimintaa Espanjassa, Portugalissa tai Latinalaisessa
Amerikassa ( kuvaus ja analyysi)

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso koostuu yhteisestä tapaamisesta, kirjallisesta tehtävästä ja kirjatentistä.

Opintojakso on johdanto ”Hilu” –opintokokonaisuudelle. Kansainväliset, tietylle alueelle suuntautuneet,
opintokokonaisuudet on suunniteltu opiskelijalle, joka haluaa koota laajempaa kv-osaamista. Tavoitteena on tuottaa
perustiedot kohdealueesta toimintaympäristönä, valmentaa alueeseen liittyvään toimintaan opiskelijan koulutusalalla
ja tukea opiskelijan työllistymistä. Opinnot ovat monialaisia. Koko kv-opintokokonaisuudesta saa erillisen
todistuksen. Opintoja voi suorittaa myös pienempinä kokonaisuuksina. ”Hilu”-opintojen lisäksi tarjolla on Itämeren
alueen opinnot. Aasia-osaamista voi kehittää valtakunnal-lisessa Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkostossa.
(Lisätietoja Laurean www-sivuilta.)

Opinnot suoritetaan osana tutkintoa. Yhteisen johdannon aikana opiskelija laatii opinnoista vastaavan opettajan
kanssa HOPSin, jossa polun eteneminen hahmotellaan. Kv-opintokokonaisuuden laajuus on 60 op, josta kieli- ja
kulttuuriopinnot, ammattiopinnot, harjoittelu ja opinnäytetyö kukin käsittävät yleensä 15 op.

Opintojen kieli- ja kulttuuriopinnoilla tavoitellaan kohdealueen toimivaa kieli- ja kulttuurista osaamista.
Ammattiopintoja tarjotaan erityisesti tietylle alueelle suunnattuina tai normaalien opintojen puitteissa, opintojaksoista
ja aihepiireistä, jotka kuuluisivat opiskelijan tutkintoon joka tapauksessa. Opettajan kanssa sovittu näkökulma
kohdentaa ”tavallisen” opintojakson kohdealueen suuntaan.
Harjoittelun tulee liittyä kohdealueeseen.

Tutkintoon kuuluva opinnäytetyö tehdään myös kohdealueeseen liittyen.

Hilu, El mundo hispano-luso parlante tarkoittaa koko espanjan- ja portugalinkielistä maailmaa. Suomen
elinkeinoelämän kasvava mielenkiinto mm. Latinalaista Amerikkaa kohtaan ja lisääntynyt yhteistyö EU:n sisällä
johtivat Hilu-opintopolun avaamiseen. Nämä opinnot valinnut opiskelija suuntaa opintojaan espanjan- ja/tai
portugalinkieliseen maailmaan. Hilu-opintopolku tuo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää tämän kohdealueen
erityisosaamista ja asiantuntijuutta työelämää silmälläpitäen. Opinto-ja on mahdollista valita myös
yhteistyökorkeakoulujen tarjonnasta.


00193 Introduction to Studies in the Baltic Sea Region, 3 op

Opiskelija osaa:
• sketch the political, economic, social and ecological special features of the Baltic Sea region
• analyze the Baltic Sea region as an operating environment in relation to own field of study
• integrate the competence concerning the Baltic Sea region as a part of own professional growth

Opintojakson sisältö:
• students’ experiences of the Hilu path
• typical operational characters of the region’s cultures
• description and analysis of selected companies/organisation/associations operating in Spain, Portugal or Latin
America


00331 Innoplaza, yrittäjyyden opintojakso, 15 op

Opiskelija osaa:
• arvioida ominaisuuksiaan ja edellytyksiään yrittäjäksi ryhtymiseksi
• toimia monitaustaisen opiskelijatiimin jäsenenä
• kehitellä liikeideoita
• arvioida liiketoimintamahdollisuuksia
• tutkia ja analysoida markkinoita ja asiakaskohderyhmiä
• laatia liikeideaan sopivan liiketoimintamallin ja ansaintalogiikan
• laatia liikeidean pohjalta realistisen liiketoimintasuunnitelman laskelmineen
• esitellä tiivistetysti liiketoimintasuunnitelmansa muille

Opintojakson sisältö:
• innovaatioprosessi ja -järjestelmät
• yrityksen sisäinen ja ulkoinen analyysi sekä positiointi markkinoilla
• liikeidea, liiketoimintamalli ja liiketoimintasuunnitelma
• asiakaslähtöisyys, kilpailukyky, myynti ja markkinointi
• yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
• yritystoimintaa ohjaavat normit

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla opiskelijalle kehittyy taito aloittavan yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen innovatiivisen
liikeidean pohjalta. Eri ammattikorkeakoulujen ja eri alojen opiskelijat työskentelevät tiimeissä sovittuina ajankohtina
usean kuukauden ajan ja tuottavat yhdessä liiketoimintasuunnitelmia. Opintojakso koostuu kolmesta moduulista.
Liiketoimintasuunnitelman tekoa tukee opiskelijan mahdollisuus suorittaa suunnitelman tekoa edistäviä opintoja
myös muissa mukana olevissa ammattikorkeakouluissa. Kukin ammattikorkeakoulu myöntää opiskelijalleen
suoritetusta kokonaisuudesta 15 op. Opintojakson vastuuopettajina toimivat Jussi Järvi ja Teppo Leppälahti


00387 Go abroad, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia menestyksekkäästi vieraan maan opiskelu- ja työympäristössä

Opintojakson sisältö:
• kulttuurien kohtaamisen prosessi
• kohdemaa ja kohteena oleva korkeakoulu, yritys tai organisaatio
• suomalainen kulttuuri ja koulutusjärjestelmä
• vaihtoon liittyvät käytännön järjestelyt

Opintojakson kuvaus:
Saadakseen EU:n myöntämän Erasmus-apurahan tai Laurea-ammattikorkeakoulun muista varoista myöntämän
apurahan, kv-vaihtoon tai -työharjoitteluun lähtevältä opiskelijalta edellytetään pääsääntöisesti, että hän suorittaa kv-
opintoihin valmentavat opinnot.

Opintojaksoon sisältyy lähiopintoja, verkko-opintoja ja oppimistehtäviä jotka vaihtelevat yksiköittäin/alueittain.

Edeltävät opinnot:
Opiskelijoille, jotka on valittu kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun.


00388 Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia tarkoituksenmukaisesti opiskeluajan tekstitapahtumissa
• hyödyntää kielenhuollon ja kielitiedon apuvälineitä
• ottaa vastuun tiimitöiden viestintätehtävistä

Opintojakson sisältö:
• henkilökohtainen viestijäprofiili
• kielitiedon ja kielenhuollon apuvälineet
• erityyppisten tekstien ja puheiden laadinnan ohjeistukset

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan viestijänä. Opiskelijan osaaminen ilmenee taitona ja halukkuutena
kantaa vastuuta erilaisten tiimitöiden suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Opiskelija lähestyy kielitietoa ja
kielenhuoltoa aikuisen viestijän näkökulmasta ja harjaantuu käyttämään kielenhuollon apuvälineitä asiatekstin
rakentamisessa.
00392 Työskentely ja kehittäminen asiantuntijayhteisössä, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Työskentely ja kehittämien asiantuntijayhteisössä toteutetaan autenttisessa kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.
Opiskelijat osaavat jäsentää toiminnassa kehittämisen ja laadun ydinilmiöitä. Opiskelijat osaavat hakea
järjestelmällisesti ratkaisuja asiantuntijaorganisaatiossa kehittämiskohteena oleviin toimintoihin ja ongelmiin.

Opiskelijat omaksuvat kehittämistyön periaatteet ja muodostavat kehittämistiimin. Kehittämistiimin opiskelijat
osallistuvat lukuvuoden ajan johonkin Laurean kehittämistyöryhmään tai hankkeeseen.

Opiskelija saa kokemuksen tasavertaisena asiantuntijana toimimisesta. Hän saa valmiuksia kehittää omaa
vaikuttamistaan, arvioida omaa toimintaansa vaikuttajana monipuolisessa innovaatioympäristössä ja
yhteistoiminnallisena toimijana verkostoissa.

Opiskelija arvioi omaa toimintaansa käytänteiden muuttajana, kehittäjänä ja vaikuttajana.


062 UUDET INNOVAATIOT, 10 op


00160 Bioenergian tuotanto ja käyttö, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa uusien energiantuotantomallien mahdollisuudet
• eri bioenergiatuotantomallien keskeiset ominaisuudet
• bioenergiaraaka-aineiden tuotanto- ja hankintaketjut
• bioenergian käyttöön ja tuotantoon liittyvät keskeiset normit

Opintojakson sisältö:
• tunnistaa uusien energiantuotantomallien mahdollisuudet
• eri bioenergiatuotantomallien keskeiset ominaisuudet
• bioenergiaraaka-aineiden tuotanto- ja hankintaketjut
• bioenergian käyttöön ja tuotantoon liittyvät keskeiset normit

Opintojakson kuvaus:
· innovaatiot maaseudulla
· energiatuotantomallit
· kulutuslaskelmat
· vaihtoehtojen taloudellinen vertailu


00161 Teknologian kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• hyödyntää olemassa olevaa teknologiaa
• soveltaa uuden teknologian mahdollisuuksia

Opintojakson sisältö:
• teknologiset innovaatiot
• teknologisten vaihtoehtojen vertailu

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso sijoittuu kolmanteen tai neljänteen opiskeluvuoteen. Opintojaksolla opiskelija saa kattavan kuvan
uusien teknologioiden soveltamismahdollisuuksista.

Edeltävät opinnot:
Maatilan tuotanto -teema tai vastaavat tiedot.
00163 Kasvinviljelyn kehittämismenetelmät, 5 op

Opiskelija osaa:
• havainnoida ja optimoida tuotantopanosten käyttöä
• tunnistaa ja hallita kasvintuotannon riskitekijät
• keskeisen siemenkauppalainsäädännön

Opintojakson sisältö:
• kasvumallit
• kasvintuhoojat
• kasvinsuojeluaineet
• kasvinsuojelu- ja siemenkauppalainsäädäntö
• riskinhallinta
• kasvintuotantotutkimus ja kenttäkoetekniikka

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso sijoittuu kolmanteen tai neljänteen opiskeluvuoteen. Opintojaksolla opiskelija laajentaa osaamistaan
kasvien kasvua rajoittavien tekijöiden hallinnassa.

Edeltävät opinnot:
Maatilan perustuotanto -opintojakso tai vastaavat tiedot.


063 LUONNONMUKAINEN TUOTANTO, 0 op


00165 Luonnonmukainen kasvintuotanto, 5 op

Opiskelija osaa:
• arvioida luonnonmukaista tuotantoa
• huolehtia maan viljavuudesta
• laatia viljelykiertosuunnitelman, lannoitus- ja kasvinsuojelusuunnitelman
• peltokasvien luonnonmukaisen viljelytekniikan
• luonnonmukaisen kasvinsuojelun ohjeet
• laskea tuotannon kannattavuutta
• arvioida tuotteiden laatua ja markkinointimahdollisuuksia

Opintojakson sisältö:
•luonnonmukaisen tuotannon ohjeet
• maan viljavuus ja sen hoito
• viljelykiertojen suunnittelu
• ravinnehuolto luonnonmukaisessa viljelyssä
• kasvinsuojelu
• peltokasvien luonnonmukainen viljely
• tuotannon kannattavuus
• tuotteiden laatu ja markkinointi

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on luonnonmukaisen tuotannon periaatteiden sisäistämistä niin, että opiskelija soveltaa
luonnonmukaisen tuotannon ohjeita tavoitteenaan eettisesti hyväksyttävä ja ekologisesti kestävä kasvituotanto sekä
kuluttajien odotusten mukaisten luomukasvinviljelytuotteiden tuottaminen.

Edeltävät opinnot:
Kestävän kehityksen koulutusohjelmassa Maaseudun elinkeinot ja kestävyys -teema tai vastaavat tiedot.
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Maatilan perustuotanto -teema tai vastaavat tiedot.


00166 Luonnonmukainen kotieläintuotanto, 5 op
Opiskelija osaa:
• arvioida luonnonmukaista tuotantoa
• valita luomutuotantoon sopivaa eläinainesta
• eri luomukotieläinten ruokinnan, hoidon, terveydenhoidon ja jalostusvalinnan periaatteet
• luomukotieläintuotteiden käsittelyn
• arvioida tuotannon kannattavuutta

Opintojakson sisältö:
• kotieläimet luomutilalla
• luomutuotannon yleiset periaatteet, eläintuotannon ohjeet ja niiden valvonta
• nautakarjatalous luomutilalla
• yksimahaiset kotieläimet luomutilalla
• siirtyminen luonnonmukaiseen tuotantoon

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on luonnonmukaisen tuotannon periaatteiden sisäistämistä niin, että opiskelija soveltaa
luonnonmukaisen tuotannon ohjeita tavoitteenaan eettisesti hyväksyttävä ja ekologisesti kestävä kotieläintuotanto
sekä kuluttajien odotusten mukaisten luomukotieläintuotteiden tuottaminen.

Edeltävät opinnot:
Kestävän kehityksen koulutusohjelmassa Maaseudun elinkeinot ja kestävyys - teema tai vastaavat tiedot.
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Maatilan perustuotanto-opintojakso tai vastaavat tiedot.


064 METSIEN MAHDOLLISUUDET, 0 op


00167 Metsien hyödyntäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• suunnitella ja kehittää metsätaloutta osana maatilan tuotantoa
• suunnitella ja toteuttaa tilan metsänhoito- ja puunkorjuutöitä
• arvioida metsätalouden tuottavuutta ja kannattavuutta

Opintojakson sisältö:
• metsänarviointimenetelmät ja -suunnittelu
• leimikon suunnittelu
• metsätalouden kannattavuus
• metsien muut arvot
• metsien kestävä käyttö

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso syventää aikaisemmin opittua metsäosaamista.

Edeltävät opinnot:
Maatilan perustuotanto -teema tai vastaavat tiedot


00168 Metsäluonnonhoito, 10 op

Opiskelija osaa:
• keskeisen metsälainsäädännön
• metsätalouden ympäristönhoidon suositukset
• toteuttaa hyvää metsänhoitoa käytännössä

Opintojakson sisältö:
• metsäluonnon monimuotoisuus
• metsälait ja -ohjelmat
• yhteistyö metsäluonnon hoidossa
• metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt
• maaperä ja sen suojelu
• metsätalouden vaikutukset vesistöihin ja vesiluonnon suojelu
• maisemanhoito
• talousmetsän luonnonhoitosuositukset

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso syventää aikaisemmin opittua metsäosaamista.

Edeltävät opinnot:
Maaseudun elinkeinot:Maatilan perustuotanto -teema tai vastaavat tiedot.
Kestävä kehitys: Ei lähtötasoa.


065 MUU KOTIELÄINTALOUS, 0 op


00169 Sikatalous, 10 op

Opiskelija osaa:
• sikatilan toimintaympäristöön liittyvät asiat
• eri sikaryhmien rehut, ravinnontarpeen, ruokinnan ja hoidon
• sikojen tuotantoympäristövaatimukset
• sikojen terveydenhoidon periaatteet ja tärkeimmät sikojen sairaudet
• sianjalostuksen tavoitteet, keinot ja menetelmät
• arvioida sikatalouden kannattavuutta ja kehittää sitä

Opintojakson sisältö:
• sikatalous Suomessa ja sikatalouden toimintaympäristö
• sikojen ympäristövaatimukset, sikalan sisustus, koneet ja laitteet, sikala työpaikkana
• sikojen rehut, ruuansulatus, ravinnontarve ja ruokinta
• porsastuotanto
• lihasikojen kasvatus ja sika teuraana
• sikojen jalostus
• terveydenhoito sikalassa
• tuotannon talous

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla opitaan eri sikaryhmien hoitoon ja ruokintaan liittyvät asiat sekä perehdytään sikatalouden
erityiskysymyksiin.

Edeltävät opinnot:
Kestävän kehityksen koulutusohjelmassa Maaseudun elinkeinot ja kestävyys -teema tai vastaavat tiedot.
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Maatilan perustuotanto -teema tai vastaavat tiedot.


00170 Hevostalous, 5 op

Opiskelija osaa:
• hevosen käyttömuodot ja tuntee näihin liittyvää yritystoimintaa
• hevosen tuotantoympäristövaatimukset
• hevosen terveyteen vaikuttavat keskeisimmät tekijät
• eri hevosryhmien hoidon ja ruokinnan perusteet
• hevosaineksen kehittämiseen, jalostustavoitteisiin ja -valintaan liittyvät asiat
• arvioida hevostalouden taloudellista tulosta

Opintojakson sisältö:
• hevoset suomalaisella maaseudulla
• talli, sen sisustus ja varusteet
• rehut, ravinnontarve ja ruokinta
• hevosjalostus ja hevoskasvatus
• hevosen terveys
• hevostalouden kannattavuus
• yritystoiminnan mahdollisuudet hevostaloudessa

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään eri hevosryhmien ruokintaan sekä hevostalouden erityiskysymyksiin.

Edeltävät opinnot:
Kestävän kehityksen koulutusohjelmassa Maaseudun elinkeinot ja kestävyys - teema tai vastaavat tiedot.
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Maatilan tuotanto -teema tai vastaavat tiedot.


00171 Muut eläimet, 5 op

Opiskelija osaa:
• kyseisen eläinlajin tuotantoon, tuotteisiin ja merkitykseen Suomessa liittyvät asiat.
• eläinlajin tuotantoympäristölleen asettamat vaatimukset
• ruokintaan käytettävien rehujen ravintoarvon, ominaisuudet ja käytön
• jalostustyön tavoitteet ja keinot
• ennaltaehkäisevän terveydenhoidon keinot
• arvioida tuotannon kannattavuutta

Opintojakson sisältö:
• tärkeimmät siipikarjalajit Suomessa
• munantuotanto ja siipikarjanlihantuotanto
• lammastalous
• (muu eläin)

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolle valitaan pääsääntöisesti kolme eläinlajia, mutta näiden painotusta opinnoissa voidaan muuttaa
kulloisenkin tarpeen ja kiinnostuksen mukaan. Tärkeimmät tuotannon alat ovat lammastalous ja siipikarjatalous,
mutta myös joku muu laji voi tulla kysymykseen.

Edeltävät opinnot:
Kestävän kehityksen koulutusohjelmassa Maaseudun elinkeinot ja kestävyys -teema tai vastaavat tiedot.
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma: Maatilan perustuotanto -teema tai vastaavat tiedot.


019 OPINNÄYTETYÖ, 15 op

Sisältö:
Kaikkiin Laurean koulutusohjelmiin sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka kytkeytyy osaamista
syventäviin opintoihin. Opinnäytetyö voi liittyä myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä
harjoitteluihin. Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan Laurea -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa.


00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.