Opetussuunnitelma 2006 – MHA06SN (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelma (Laurea Leppävaara, marata), MHA06SN

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Hotelli- ja ravintola-alan tulevaisuus kytkeytyy yhä tiiviimmin monien eri klustereiden kehitykseen. Alan kehitykseen
vaikuttavat keskeisesti hyvinvointi-, matkailu-, elintarvike- ja ICT - klusterit. Myös tietointensiivisten palvelujen
klusterin merkitys alalla kasvaa.

Majoitus- ja ravitsemisala on osa pirstaleista elämystaloutta ja se ilmentää ja levittää matkailu-, ruoka-, tapa- ja
populäärikulttuuria. Kilpailun kiristyminen ja asiakkaiden vaatimusten kasvaminen pakottavat alan yritykset
monipuolistamaan toimintakonseptejaan. Tulevaisuudessa alan asiakkaat ovat entistä monipuolisempi ja
eriytyneempi kuluttajaryhmä; kysyntä yksilöityy ja muuttuu teema- ja toimintapainotteiseksi. Tulotason
parantuminen, perhekoon pienentyminen ja vapaa-ajan merkityksen lisääntyminen kasvattavat majoitus- ja
ravitsemispalvelujen kysyntää. Kysyntää on esimerkiksi ympäristö-, terveys- ja turvallisuuslähtöisille palveluille ja
tuotteille.

Palvelujen innovatiivinen kehittäminen ja markkinointi ovat avaintekijöitä tulevaisuuden majoitus- ja
ravitsemispalvelujen kilpailukyvyn kannalta. Brändäystä ja tuotteistamista pidetään alalla voimistuvana
kehityspiirteenä etenkin kansainvälistymisen vuoksi. Tulevaisuuden kehitys on sidoksissa myös teknologioiden
hyödyntämiseen. Tulevaisuudessa painotetaan yhä enemmän tuotanto- ja palveluprosessien kehittämistä uuden
teknologian avulla.

Kansainvälistyminen lisää kilpailua toimialan yritysten kesken ja nopeuttaa alan kehitystä entisestään. Alan
organisaatioiden on seurattava niin maailmanlaajuista kehitystä kuin osattava rakentaa omalle alueelleen sopiva
asiakaslähtöinen konsepti. Alan merkittäviksi menestystekijöiksi arvioidaan työntekijöiden osaamista,
muutosvalmiutta ja trendien ja toimintaympäristön ennakointia. Tuotannollinen verkostoituminen majoitus- ja
ravitsemisalan ja sen tukialojen välillä on tarpeellista. Polarisaatio, ketjut, brandit ja jatkuva uudistumistarve ovat
avainsanoja alalla.

Asiantuntijuus

Alan teoreettinen perusta on monitieteinen. Tiedollisena perustana on käyttäytymis-, liiketalous-, humanististen,
luonnon- ja elintarviketieteiden tuottama palveluihin sekä alan erityiskysymyksiin liittyvä teoria.

Keskeinen asiantuntijuusalue on toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ennakointiosaaminen. Alalla toimivien
on kyettävä analysoimaan menossa olevia trendejä ja pystyttävä tiedostamaan majoitus- ja ravitsemisalan
heikkojakin signaaleja sekä ennakoitava alan ja yrityksen tulevaisuutta signaalien perusteella. Asiantuntijuudessa
korostuu palvelujen uudistamisosaaminen. Yritysten yhteistyötä on kehitettävä yhteydessä toimintaympäristön
jatkuvaan muutokseen. Olennaista on löytää ydinkumppanit. Keskeistä on myös osaamisen ja muutoksen
johtaminen.

Tietojen, taitojen ja pätevyyden lisäksi alan asiantuntijuudessa on kyse arvoista, asenteista, etiikasta, motivaatiosta,
kriittisestä ajattelusta, joustavasta toiminnasta, toimintojen kytkentöjen ymmärtämisestä sekä intuitiivisesta
ajattelusta. Käyttökelpoinen osaaminen edellyttää, että sen eri osa-alueet ja toiminnot integroituvat toisiinsa.

Osaamisalueet

Majoitus- ja ravitsemisalan restonomin osaamisessa korostuvat palvelukulttuuri-, palveluliiketoiminta-, johtamis-,
järjestelmä-, verkosto- ja kehittämistoiminnan osaaminen.

Palvelukulttuuriosaaminen liittyy kiinteästi alan arvoperustan tuntemiseen ja arvojen merkityksen ymmärtämiseen.
Toimialan tuntemus, verkosto-osaaminen, kyky huomioida esteettiset näkökulmat palvelutuotannossa ja ymmärtää
kulttuuri vieraanvaraisuuden alan (hospitality) keskeisenä arvona ja menestystekijänä on tärkeätä. Restonomin
osaamisen pohjan muodostaa kyky tunnistaa kuluttajakäyttäytymisen periaatteet ja käyttäytymisen muutokset.
Keskeistä on myös hyvinvointiosaaminen, joka tarkoittaa terveellisten, turvallisten ja taloudellisesti kannattavien
palvelujen tuottamista asiakkaiden ja työyhteisön hyvinvointia edistäen. Restonomi osaa toimia erilaisissa
viestintätilanteissa eri kielillä ja hallitsee erilaisia viestintä- ja esiintymistyylejä sekä osaa hyödyntää tieto- ja
viestintäteknologiaa omassa toiminnassaan. Hän ymmärtää ryhmä- ja tiimityöskentelyn periaatteet ja osaa
työskennellä yhdessä toisten kanssa monialaisissa työryhmissä.
Palveluliiketoimintaosaaminen ilmenee kokonaisvaltaisena näkemyksenä liiketoimintaympäristöstä ja alueen
klustereista sekä yksittäisen yrityksen roolista niissä. Restonomin asiantuntijuus koostuu asiakkuus-, kumppanuus-,
talous- ja palveluyrittäjyysosaamisesta. Asiakaslähtöisen toiminnan hallitseminen ilmenee kykynä johtaa ja kehittää
asiakkuuksia sekä toimia kumppanuusverkostoissa. Talousosaaminen on kykyä vertailla erilaisten toimintatapojen
vaikutuksia palveluyrityksen liiketoiminnalle sisäisen ja ulkoisen laskentatoimen pohjalta. Toimintaperiaatteena on
kyky soveltaa yrittäjyysperiaatteita omaan työhönsä sekä yrittäjänä että työntekijänä. Keskeistä on kyky toimia
vastuullisesti, ympäristöystävällisesti ja luotettavasti.

Palvelujohtamisosaaminen on organisaatioiden toiminnan ja ihmisten ja tehtävien johtamisen pääperiaatteiden
hallitsemista. Se on kykyä johtaa organisaatiota valitun strategian suunnassa hyödyntäen yksilöiden ja yhteisöjen
osaamista toiminnan ohjauksessa ja kehittämisessä. Restonomi tuntee työelämän pelisäännöt ja osaa toimia osana
työyhteisöä. Hän osaa tehdä perusteltuja päätöksiä sekä suunnitella, organisoida ja arvioida toimintaa käytännön
tilanteissa. Hän tuntee alansa ammattieettiset periaatteet ja osaa ottaa ne huomioon ihmissuhde- ja
päätöksentekotilanteissa.

Palvelujärjestelmäosaaminen on palveluprosessiosaamista, tuotannollis-teknistä osaamista,
tuotekehitys- ja tuotteistamisosaamista ja turvallisuusosaamista. Prosessiajattelu muodostaa toiminnan ohjaamisen
ja kehittämisen lähtökohdan. Restonomi hallitsee toimialansa käytännön tehtävät, tuotantovälineet ja menetelmät
sekä osaa analysoida omaa työtänsä ja kehittää sitä. Hän tunnistaa ammatillisen tehtäväalueen keskeisiä
ongelmakokonaisuuksia ja osaa arvioida niiden erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Hänellä on valmius soveltaa alansa
tutkimustietoa ja työtapoja uusiin ja muuttuviin tilanteisiin.

Palveluverkosto-osaaminen ilmenee kykynä toimia verkostoituneessa globaalissa toimintaympäristössä, kykynä
tunnistaa erilaisia arvontuotantoketjuja ja –verkostoja sekä kykynä luoda oman alan kannalta olennaisia verkostoja.
Restonomi osaa eritellä kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia erityisesti oman ammattialan
tulevaisuuden kannalta. Hän tiedostaa ja tunnistaa erilaisten kulttuuritaustojen merkityksen ja osaa tehdä yhteistyötä
erilaiselta kulttuuritaustalta tulevien henkilöiden kanssa.

Kehittämistoiminnan osaaminen on kehittämistarpeiden tunnistamista ja niiden ratkaisemista luovasti erilaisia
tutkimus- ja kehittämismenetelmiä käyttäen. Restonomi hallitsee kehittävän ja yritteliään työtavan. Hän osaa
hankkia ja käsitellä tietoa ja kykenee kriittiseen tiedon arviointiin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Hän tuntee
palveluinnovaatioiden eri tasot ja prosessin vaiheet ja kykenee osallistumaan innovaatioiden tuottamiseen. Hän
ymmärtää, että menestys tulee kyvystä kehittää jatkuvasti uusia ratkaisuja strategisesti oikeille alueille. Hän osaa
jakaa ja testata omia ajatuksia ja ideoita muiden kanssa.

Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Opiskelijan ammatillisen kasvun prosessi sisältää keskeiset ammatti-identiteetin kehitysvaiheet, joka on mahdollista
nimetä seuraavasti:
• ammattikorkeakouluopiskelijaksi sitoutuminen (asettuminen)
• ammattialan kulttuuriin ja työelämän käytänteisiin sosiaalistuminen
• asiantuntijana kehittymiseen ja elinikäiseen oppimiseen kiinnittyminen

Opintojen alkuvaiheessa opiskelijalle tarjotaan välineitä oppimiseen. Opiskelija oppii käyttämään näitä välineitä ja
soveltamaan niitä erityisesti LbD-toimintakontekstissa. Oppimiseen sekä tutkivaan ja kehittävään työtapaan liittyvien
välineellisten taitojen lisäksi opiskelija saavuttaa myös muita tarvittavia valmiuksia kuten esimerkiksi valmiuden
projektimaiseen työskentelytapaan sekä monipuoliset viestintätaidot. Samaan aikaan opiskelija alkaa perehtyä myös
majoitus- ja ravitsemisalan substanssiin ja hahmottaa alan arvoperustaa ja merkitystä osana ympäröivää
yhteiskuntaa. Opiskelija kehittää myös liiketoiminta- ja johtamisosaamistaan. Nämä osaamisalueet sidotaan alan
toimintaympäristöön ja niitä opiskellaan ensimmäisestä lukuvuodesta lähtien.

Toinen lukuvuosi on erityisesti majoitus- ja ravitsemisalan kehittämisosaamisen aikaa. Opiskelija luo itselleen
perustan ja valmiudet toimia erilaisissa hotelli- ja ravintola-alan toimintaympäristöissä. Tätä tavoitetta tukee osaltaan
myös harjoittelu, jonka sisältöön opiskelija voi itse vaikuttaa. Pääsääntöisesti 1. lukuvuoden jälkeen suoritettavalla 1.
harjoittelulla opiskelija luo sillan työelämään ja 2. lukuvuoden jälkeisellä 2. harjoittelulla syventää osaamistaan
käytännössä ja pyrkii profiloitumaan alan kehittäjäksi.

Kolmantena lukuvuotena opiskelija syventää edelleen omaa osaamistaan. Lukuvuoden teemojen tavoitteena on
ennen kaikkea palvella opiskelijaa opitun soveltamisessa ja kehittymisessä alansa kehittäjäksi ja uudistajaksi.
Opinnäytetyö palvelee tätä samaa tavoitetta, minkä lisäksi se antaa opiskelijalle mahdollisuuden edelleen syventää
omaa yksilöllistä opintopolkuaan, jota hän on jo rakentanut mm. valitsemillaan vapaasti valittavilla opinnoilla.
Vapaasti valittavia opintoja sisältyy tutkintoon 30 op ja niitä suositellaan suoritettavaksi myös muissa Laurean
koulutusohjelmissa.

Opiskelu koulutusohjelmassa

Laurean osaamista tuottava opetussuunnitelma toteutuu käytännössä LbD-opetusmenetelmällä, jossa tutkiva
oppiminen etenee autenttisissa työelämän kehittämishankkeissa. Oppimisen sisältö muodostuu
opetussuunnitelmaan määritellyistä juonteista ja teemoista, jotka on johdettu työelämässä tarvittavasta osaamisesta.
                                                                1. vuosi       2. vuosi       3. vuosi    4. vuosi
OP        OPINNOT                                                      60             60             60          30
001       PALVELUKULTTUURIOSAAMINEN
00002     Asiakaslähtöisen palvelun laatu                              10
01148     Hygieniapassi                                                    0
01147     Alkoholijuomien anniskelua koskevat säännökset                   0
00003     Palvelukulttuuri                                             10
0000301   Kulttuuri                                                        5
0000303   Ruotsin kielen kirjallinen taito                            2,5
0000304   Ruotsin kielen suullinen taito                              2,5
00001     Palvelutapahtuman järjestäminen                              10
00196     Espanjan kielen perusteet
006       LIIKETOIMINTAOSAAMINEN
00004     Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit          10
00005     Asiakkuuksien kehittäminen ja johtaminen                     10
00006     Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen                                     10
007       JOHTAMISOSAAMINEN
00007     Vastuullinen johtaminen työyhteisössä                        10
00009     Luova tiimi                                                                 10
00008     Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa                                   10
0000801   Vaikuttavuus ja viestintä suomeksi                                              5
0000802   Vaikuttavuus ja viestintä englanniksi                                           5
00010     Osaamisen kehittäminen ja kouluttajuus                                      10
021       PALVELUVERKOSTO-OSAAMINEN
00044     Liiketoimintaosaaminen palveluverkostoissa                                  10
00175     Järjestelmäosaaminen palveluverkostossa                                     15
00375     Harjoittelu 1, Hotelli- ja ravintola-alan                                   15
          liikkeenjohdon koulutusohjelma
00550     Business Competence in a Service Network                                    10
047       LAUREAN YHTEISET OPINNOT
00194     Englannin kielen valmentavat opinnot                             3
00195     Ruotsin kielen valmentavat opinnot                               3
00202     Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti                        0
00203     Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti                          0
00189     Matematiikan valmentavat opinnot                                 3
00190     Opiskelijatuutoritoiminta
00191     Kansainvälinen opiskelijatuutoritoiminta
00192     Johdatus espanjan- ja portugalinkieliseen
          maailmaan
00193     Introduction to Studies in the Baltic Sea Region
00331     Innoplaza, yrittäjyyden opintojakso
00387     Go abroad
00388     Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot
00392     Työskentely ja kehittäminen
          asiantuntijayhteisössä
066          TUTKIVA KEHITTÄMINEN
             PALVELUVERKOSTOSSA
00014        Palvelujen arvon kehittäminen palveluverkostossa                  10
00046        Liiketoiminnan kehittäminen palveluverkostossa                                10
00376        Harjoittelu 2, Hotelli- ja ravintola-alan                                     15
             liikkeenjohdon koulutusohjelma
010          TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA
             PALVELUKEHITYKSESSÄ
00018        Palveluinnovaatioiden kehittäminen                                10
00019        Palveluinnovaatiot yrityskehityksessä                             10
00020        Palveluyrittäjyys                                                             10
020          INNOVATIIVISET
             ARVONTUOTANTOJÄRJESTELMÄT
00048        Palvelut liiketoiminnan uudistajana                                           10
00049        Julkisen sektorin uudistuvat toimintatavat                                    10
00050        ICT uudenlaisen liiketoiminnan mahdollistajana                                10
019          OPINNÄYTETYÖ
00043        Opinnäytetyö                                                                  15
                                                                      60       60          60            30

Vuositeema ja kompetenssit
Opinto                                                          Laajuus    Kompetenssit
00002              Asiakaslähtöisen palvelun laatu              10         Innovaatio-osaaminen (H)
00003              Palvelukulttuuri                             10         Globalisaatio-osaaminen (H)
00001              Palvelutapahtuman järjestäminen              10         Reflektio-osaaminen (H)
00004              Toimintaympäristö, klusterit ja              10         Verkosto-osaaminen (H)
                   liiketoimintamallit
00006              Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen      10         Eettinen osaaminen (O)
00007              Vastuullinen johtaminen työyhteisössä        10         Eettinen osaaminen (H)
00008              Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa    10         Verkosto-osaaminen (O)
00044              Liiketoimintaosaaminen palveluverkostoissa   10         Reflektio-osaaminen (Y)
00175              Järjestelmäosaaminen palveluverkostossa      15         Reflektio-osaaminen (O)
00014              Palvelujen arvon kehittäminen                10         Globalisaatio-osaaminen (O)
                   palveluverkostossa
00046              Liiketoiminnan kehittäminen                  10         Innovaatio-osaaminen (Y)
                   palveluverkostossa
00018              Palveluinnovaatioiden kehittäminen           10         Innovaatio-osaaminen (O)
H - Henkilökohtaisen osaamisen taso
O - Organisaation kehittämisen taso
Y - Yhteiskunnallisen uudistamisen taso
001 PALVELUKULTTUURIOSAAMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa tuottaa asiakaslähtöistä palvelua vallitsevan palvelukulttuurin mukaisesti. Opiskelija osaa laatia
henkilökohtaisen asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman. Opiskelija osaa toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä
suomen ja ruotsin kielellä suullisesti ja kirjallisesti.

Opiskelija osaa:
* luoda henkilökohtaisen osaamisen tavoitteet ja suunnitelmat asiantuntijuuden kehittämiseksi
* kehittää asiakaslähtöistä palvelua laatua
* järjestää palvelutapahtuman osana ryhmää
* kommunikoida tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa työelämän viestintätilanteissa sekä suomeksi että ruotsiksi
* toimia monikulttuurisessa palveluympäristössä

Sisältö:
Opiskelija muodostaa kuvan omasta alasta, sen työtehtävistä ja omista kehittymisen mahdollisuuksista.
Opintojaksoilla harjoitellaan asiakaslähtöisen palvelun tuottamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Osa opinnoista
toteutetaan ruotsinkielisenä, mikä tuottaa toisen kotimaisen kielen virkamiestutkinnon.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisen kasvun alkuun. Opiskelijan omat tavoitteet ja kehittämisen kohteet laaditaan
henkilökohtaiseksi asiantuntijuuden kehittämissuunnitelmaksi.


00002 Asiakaslähtöisen palvelun laatu, 10 op

Opiskelija osaa:
* Tuottaa, arvioida ja kehittää asiakaslähtöistä palvelua ja palveluprosesseja erilaisissa palvelutilanteissa
* Toimia innovatiivisena uudistajana sekä henkilökohtaisella tasolla että omassa tiimisssään

Opintojakson sisältö:
* Asiakaslähtöisyys
* Palvelu ja palvelun laatu sisältäen hygieenisen, turvallisen ja ravitsemuksellisen näkökulman
* Palveluprosessi käytännössä
* Tutkiva ja kehittävä työtapa, tutkimuksellinen kirjoittaminen


Opintojakson kuvaus:
Opiskelija oppii tuottamaan hyvää palvelua ja ymmärtää asiakaslähtöisyyden merkityksen alalla. Hän oppii
asiakaspalvelun perustoiminnot ja prosessin merkityksen.
Hän analysoi ajatteluaan, tietoaan ja toimintaansa tutkimuksellisen kirjoittamisen keinoin. Opiskelija on
asiakaspalvelun innovatiivinen uudistaja.


01148 Hygieniapassi, 0 op

Opiskelija osaa:
• Soveltaa elintarvikehygieenistä osaamista osana yrityksen omavalvontaa

Opintojakson sisältö:
• Hygieeninen laatu; Pinta- ja elintarvikehygienia, hygieeniset työtavat ja henkilökohtainen hygienia

• Elintarvikehygieniaa koskeva lainsäädäntö

• Omavalvonta

Opintojakson kuvaus:
• Opiskelija tutustuu elintarvikehygieniaa koskevaan lainsäädäntöön
• Opiskelija suorittaa hyväksytysti hygieniaosaamistestin
01147 Alkoholijuomien anniskelua koskevat säännökset, 0 op

Opiskelija osaa:
• Soveltaa alkoholijuomien anniskelua koskevaa lainsäädäntöä asiakaspalvelutilanteissa.

Opintojakson sisältö:
•Alkoholijuomien anniskelua koskeva lainsäädäntö.

Opintojakson kuvaus:
• Opiskelija tutustuu alkoholijuomien anniskelua koskevaan lainsäädäntöön
• Opiskelija suorittaa hyväksytysti anniskelulainsäädäntöä koskevan testin.


00003 Palvelukulttuuri, 10 op

Opiskelija osaa:
* Kuvata alan kehitysvaiheet
* Toimia erilaisissa monikulttuurisissa palveluympäristöissä
* Hyödyntää laadullisia tutkimusmenetelmiä palvelukulttuurin kehittämisessä
* Toimia erilaisissa palvelutilanteissa ruotsin kielellä
* Ruotsin kieltä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisella taitotasolla B1.2. ja saa vähintään
valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen hyvän tai tyydyttävän arvioinnin suullisesta ja kirjallisesta ruotsin kielen
taidosta

Opintojakson sisältö:
* Palvelukulttuuri
* Alan historia
* Monikulttuurisuus
* Laadullisen tutkimuksen menetelmät
* Ruotsin kieli palvelutilanteissa (virkamiesvaatimukset)

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana muodostuu käsitys monikulttuurisesta toimintaympäristöstä. Osaaminen perustuu erilaisten
kulttuurien ja niihin liittyvien tapojen ymmärtämiseen palvelukulttuurin näkökulmasta. Osaamisen kehittämisen
viitekehys on suomenkielisten työorganisaatioiden lisäksi ruotsia työkielenään käyttävät organisaatiot. Ruotsin
kielen opinnot opinto-osuudessa (5 op) opiskelija saavuttaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen
taitotason B1.2.

Edeltävät opinnot:
Hyväksytysti suoritettu ruotsin kielen lähtötasotesti.


0000301 Kulttuuri, 5 op


0000303 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 2.5 op


0000304 Ruotsin kielen suullinen taito, 2.5 op


00001 Palvelutapahtuman järjestäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
* Suunnitella, toteuttaa, dokumentoida ja arvioida palvelutapahtuman tietylle kohderyhmälle projektina
* hankkia ja käyttää tietoa sekä käyttää tietotyön välineitä
* tunnistaa itsensä kehittämisen tavoitteita ja kohteita sekä luoda oman asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman
(HOPS)
* aloittaa oman portfolioprosessin

Opintojakson sisältö:
* Palvelutapahtuma projektina
* Käsitteellinen ajattelu
* Ryhmädynamiikka
* Ammatillinen kasvu ja kehittyminen – HOPS ja portfolio
* Tietotekniset työvälineet


Opintojakson kuvaus:
Opiskelijat järjestävät ryhmänä palvelutapahtuman hyödyntämällä viestintätaitoja, tietotekniikkaa, tiimityöskentelyä
ja projektityöskentelytaitoja. Opiskelija tutustuu alaan ja sen arvoihin. Keskeistä on kasvu palvelualan asiantuntijaksi
laatimalla oman asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman portfoliona (HOPS).


00196 Espanjan kielen perusteet, 10 op

Opiskelija osaa:
• kielen perusrakenteet sekä perussanastoa
• viestiä kohdekielellä melko yksinkertaisissa tilanteissa
• kirjoittaa yksinkertaisia ja ohjattuja viestejä
• tunnistaa kielialueen kulttuurille tyypillisiä piirteitä

Opintojakson sisältö:
• yksinkertaiset viestintätilanteet
• keskeiset rakenteet
• kielialueen kulttuurituntemus

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija saavuttaa eurooppalaisen viitekehyksen taitotason A2

Edeltävät opinnot:
Ei ole


006 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa jäsentää toimialueensa elinkeinoelämää ja alueen klustereita sekä saa perusvalmiudet yrityksen
liiketoiminnan ja prosessien kehittämiseen.

Opiskelija osaa:
• tarkastella kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaympäristöä ja analysoida sen keskeisiä muutosvoimia
• tunnistaa yritysten erilaisia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja
• arvioida yrityksen toimintojen ja prosessien merkitystä kriittisinä menestystekijöinä ja sitä, miten ne luovat arvoa
asiakkaalle
• käyttää välineistöä, jolla yrityksiä pyritään ohjaamaan ja hallitsemaan
• laatia asiakaslähtöisen ja kannattavuuteen tähtäävän liiketoimintasuunnitelman

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jolla opiskelija osaa tarkastella yrityksen toimintaa
kokonaisvaltaisesti toimintaympäristössään. Perinteisten toimialojen sijaan liiketoimintaa jäsennetään toimialojen
rajoja rikkovien klustereiden kautta. Yksittäisten yritysten toiminnan tasolla tarkastelun lähtökohtana toimivat
yritysten liiketoimintamallit. Ne kuvaavat organisaation ydinlogiikkaa luotaessa arvoa, yritykselle, ja muille
sidosryhmille. Alan yritysten perusprosesseihin liittyen keskeistä on tuotteiden/palvelujen markkinointiin, myyntiin,
asiakkuuksien hallintaan ja liiketoiminnan ohjaus- ja tukiprosesseihin liittyvä osaaminen. Pakollisten opintojaksojen
yhdessä muodostaman osaamisen pohjalta on valmius laatia asiakaslähtöinen ja kannattavuuteen tähtäävä
liiketoimintasuunnitelma
00004 Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit, 10 op

Opiskelija osaa:
• jäsentää toimintaympäristön rakennetta ja muutosvoimia sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita
• jäsentää yrityksen liiketoimintaa liiketoimintamallien ja ansaintalogiikan avulla
• kuvata erilaisia arvoketjuja ja -verkostoja
• eritellä yrityksen liiketoiminnan perustoiminnot
•     esittää asioita suullisesti ja visuaalisesti kohderyhmä huomioiden


Opintojakson sisältö:
• toimintaympäristön rakenteet ja keskeiset muutosvoimat alalla
• arvoketjut ja -verkostot
• erilaiset liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat
• yritystoiminta ja yrittäjyys
• viestintä ja vuorovaikutustaidot

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee kokonaisvaltaisena näkemyksenä liiketoimintaympäristöstä.
Osaaminen on yritystoiminnan kokonaisuuden jäsentämistä toimintojen kautta. Keskeistä on osata yleisellä tasolla
eritellä, ketkä ovat yrityksen asiakkaita, miten asiakkaille luodaan arvoa, mikä on ansainnan mekanismi yrityksessä,
mikä on yrityksen tapa toimia ja ketkä ovat sen kumppaneita.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00005 Asiakkuuksien kehittäminen ja johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• markkinoinnin tärkeimmät suuntaukset
• jäsentää erilaisia asiakkuuksia (kuluttaja, yritys tai julkinen laitos), asiakkaiden tarpeita ja käyttäytymisen perusteita
• hoitaa asiakkuuksia ja asiakkuuksien hallinnan perusprosesseja

Opintojakson sisältö:
• asiakaslähtöisyys kaikkia yrityksen toimintoja yhdistävänä tekijänä
• kuluttajakäyttäytymisen ja organisaatioiden ostokäyttäytymisen perusteet
• markkinoinnin kilpailukeinot
• asiakkuuksien hallinnan perusprosessit, kaupallistaminen, myyntityö, asiakassuhdemarkkinointi
• asiakkuuksien analysointi ja kehittäminen
• asiakaskannattavuus
• tuotteistamisen merkitys ja brändien kehittäminen
• valitut tutkimusmenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee pitkäjänteisten ja kannattavien asiakassuhteiden jatkuvana
analysoimisena, kehittämisenä ja johtamisena markkinoinnillisin keinoin. Asiakkaan tunteminen ja
asiakasinformaation hallinta ovat asiakkuuksien kehittämisen ja johtamisen perusta. Keskeistä on ymmärtää
asiakkuuksien johtamisen erilaisia haasteita riippuen siitä, millaisesta asiakasryhmästä on kyse, mitä arvoketjun tai
-verkon vaihetta tarkastellaan ja kuinka tietointensiivistä liiketoiminta on luonteeltaan, koska kukin näistä luo
omanlaisensa haasteet asiakkuuksien kehittämiselle ja johtamiselle.

Edeltävät opinnot:
Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00006 Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• määrittää yrityksen kriittiset menestystekijät ja hahmottaa liiketoiminnan tavoitteiden strategialähtöisyyden
• jäsentää liiketoiminnan tavoitteita sekä taloudellisesta näkökulmasta, asiakkaan näkökulmasta, sisäisen toiminnan
näkökulmasta että osaamisen ja sitoutumisen näkökulmasta
• tulkita ja hyödyntää yrityksen taloudellisia analyysejä
• tulkita yritystoimintaa sääteleviä normeja ja niiden merkitystä yrityksen toiminnan kannalta

Opintojakson sisältö:
• yrityksen kriittiset menestystekijät ja tasapainoinen mittaristo (BSC)
• sisäisen ja ulkoisen laskentatoimen perusteet
• liiketoimintasuunnitelma

• liiketoiminnan eettisiä kysymyksiä
• tietojärjestelmät toiminnan ohjauksessa

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee tärkeimpien liiketoiminnan tavoitteiden ja mittareiden hallintana sekä
toimintaa tukevien tietojärjestelmien hyödyntämisenä. Keskeistä on ymmärtää liiketoiminnan tavoitteiden
strategialähtöisyys ja erilaisten analyysien rooli liiketoiminnan kokonaisuuden hallinnassa. Osaaminen ilmenee
myös taitona arvioida liiketoiminnan eettisyyttä ja kehittää liiketoiminnan käytänteitä eettisesti, taloudellisesti,
sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään suuntaan.

Edeltävät opinnot:
Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit -opintojakso tai vastaavat tiedot.


007 JOHTAMISOSAAMINEN, 20 op

Kuvaus:
* Opiskelija osaa analysoida ja kehittää johtamisosaamistaan sekä vaikuttaa asiantuntijana
* Opiskelija osaa johtaa työyhteisöä ja verkostoa strategian suunnassa

Opiskelija osaa:
* johtaa eettisesti ja tuloksellisesti työyhteisöjä ja verkostoja
* johtaa ja kehittää osaamista
* arvioida, johtaa ja kehittää tiimitoimintaa
* edistää luovuutta työyhteisössä
* johtaa ja kehittää monikulttuurista työyhteisöviestintää

Sisältö:
Teeman ensimmäisessä opintojaksossa opiskelija oppii johtamisen perustiedot ja -taidot, joilla hän osaa toimia
ryhmän tai tiimin, työyhteisön ja organisaation johtamistehtävissä tai vaikuttajana asiantuntijaverkostoissa.
Valinnaiset opintojaksot vahvistavat johtamisen viitekehykseen yhteiskunnallista aspektia syventäen osaamista
innovatiivisuuden johtamisessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä.

Osaamisen kehittyminen:
Teema vahvistaa yksilön johtamisosaamista organisaatioiden viitekehyksessä täydentäen muiden opintojen
projektien ja tiimien johtamisosaamista.


00007 Vastuullinen johtaminen työyhteisössä, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia vastuullisesti ja tavoitesuuntautuneesti organisaation johtamistilanteissa
• analysoida ja kehittää omaa toimintaansa vastuullisena työyhteisön ja tiimin jäsenenä
• soveltaa työlainsäädäntöä käytännön työtilanteissa

Opintojakson sisältö:
• strateginen johtaminen ja johtajuus
• itsensä johtamisen mallit
• organisaatiokulttuuri ja arvot
• henkilöstöjohtaminen/työhyvinvointi
• työoikeus ja työsuhdeasiat

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee johtamisosaamisen keskeisten työvälineiden hallintana sekä
vastuullisena käyttämisenä työelämän johtamistilanteissa. Osaaminen muodostuu organisaation
toimintarakenteiden, tavoitteiden ja tuloksellisuuden perustalle. Näkökulmana on johtamisen eettinen vastuullisuus.


00009 Luova tiimi, 10 op

Opiskelija osaa:
* Osaa johtaa luovan tiimin tulokselliseen toimintaan
* Osaa johtaa uutta luovaa ja kannustavaa vuorovaikutusta
* Osaa viedä idean käytäntöön organisaatiossa

Opintojakson sisältö:
* Luottamuksellisen tiimin toimintaedellytykset
* Luovat menetelmät
* Tiimiprosessi ja sen johtaminen
* Vuorovaikutustaitojen kehittäminen
* Ideasta tuloksiin

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson näkökulmana on tiimitoiminta kehittämisen välineenä. Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee
taitona toimia innovatiivisesti tiimin jäsenenä sekä johtaa proaktiivisesti ja
tavoitteellisesti tiimin kehittämistoimintaa. Keskeisiä osaamisen alueita ovat tiimityössä tarvittavat aktiiviset
vuorovaikutus- ja johtamistaidot, erilaisten ideointimenetelmien käyttäminen,
tiimin toiminnan ja tavoitteiden analyysi, sekä osaamisen ja prosessien mallittaminen organisaatiossa. Osaaminen
konkretisoituu innovaatioidean jalostamisena.

Edeltävät opinnot:
Vastuullinen johtamisosaaminen työyhteisössä -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00008 Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa, 10 op

Opiskelija osaa:
* Suunnitella, toteuttaa ja arvioida organisaation viestintää suomeksi ja englanniksi
* Viestiä vaikuttavasti asiantuntijana itsestään, tehtävistään ja työyhteisöstään verkostojensa avulla.

Opintojakson sisältö:
* Viestinnän tehtävät verkostoissa ja organisaatiossa
* Organisaatioviestinnän tavoitteellinen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
* Viestinnän suunnitelmallinen johtaminen
* Asiantuntijan viestintäosaaminen
* Kulttuurien välinen viestintä

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson näkökulmana on toimiva organisaatioviestintä. Opintojakson osaaminen on viestinnällisin keinoin
vaikuttamista yksilö-, työyhteisö- ja verkostotasoilla. Osaamisen kehittämisen viitekehys on suomenkielisten
työorganisaatioiden lisäksi englantia työkielenään käyttävät organisaatiot. Opintojakso toteutetaan kaksikielisenä
(suomi ja englanti).

Edeltävät opinnot:
Hyväksytysti suoritettu englannin kielen lähtötasotesti.


0000801 Vaikuttavuus ja viestintä suomeksi, 5 op
0000802 Vaikuttavuus ja viestintä englanniksi, 5 op


00010 Osaamisen kehittäminen ja kouluttajuus, 10 op

Opiskelija osaa:
* kehittää organisaation osaamista
* suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää organisaation osaamista lisääviä menettelytapoja

Opintojakson sisältö:
* osaamisen johtamisen menetelmät
* oppiva organisaatio ja verkostoituminen
* kehitysmyönteisen toimintakulttuurin luominen ja johtaminen
* kouluttajuus ja kouluttaminen


Opintojakson kuvaus:
Opintojakson viitekehys on osaamisen johtaminen. Opintojakson painopistealueena on osaamisen kehittäminen
kouluttamisen ja kehittämisen työvälineitä käyttäen, näkökulmana organisaation jatkuva oppiminen.

Edeltävät opinnot:
Vastuullinen johtamisosaaminen työyhteisössä –opintojakso tai vastaavat tiedot


021 PALVELUVERKOSTO-OSAAMINEN, 40 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa kuvata ja analysoida palvelujärjestelmiä, -liiketoimintaa ja -verkostoja hotelli- ja ravintola-alalla sekä
toimia aktiivisesti alan työtehtävissä.

Opiskelija osaa:
• suunnitella, toteuttaa, ohjata ja arvioida hotelli- ja ravintola-alan palveluja
• toimia työn, palvelujen ja palveluprosessien kehittäjänä hyödyntäen neuvottelu- ja ryhmäviestintätaitoja
• hankkia tietoa ja analysoida hankkimaansa aineistoa eri tutkimusmenetelmiä käyttäen
sekä hyödyntää tietoa kehittämisessä
• arvioida itseään ja suorittaa vertaisarviointia omaa osaamistaan ja monipuolista toimintaympäristöä kehittääkseen

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jolla yksilö osaa toimia hotelli- ja ravintola-alan
palvelutehtävissä organisaation ja verkoston jäsenenä sekä kehittää taitojaan alan palveluliiketoiminnan johtamisen
ymmärtämisessä. Harjoittelu mahdollistaa teeman osaamisalueen syventämisen kohti asiantuntijuutta ja valitun
asiantuntijuusalueen johtamista. Opintojaksot voidaan toteuttaa joko suomeksi tai englanniksi.

The theme’s study units form a learning module that teaches students to carry out service tasks in the hospitality
sector as members of an organisation and a network, and develops their skills in understanding the management of
a service business. A job placement is carried out to deepen the students’ skills towards expertise in the theme’s
competences, and their management skills in the chosen areas of expertise. Study units can be in Finnish or in
English.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa ammatillisuuden syventämisen alkuvaiheeseen, jossa opiskelija perehtyy
hotelli- ja ravintola-alan palvelujen johtamisen toimintaympäristöihin, sekä kehittyy alan tutkivan ja kehittävän
työtavan hallinnassa.

In terms of professional growth, this theme takes place towards the early stages of deepening professional skills.
Students become familiar with service management environments in the hospitality sector. They improve their
investigative and developmental approach to work.
00044 Liiketoimintaosaaminen palveluverkostoissa, 10 op

Opiskelija osaa:
• suunnitella ja johtaa hotelli-, kongressi-, tapahtuma- ja ravitsemispalveluita asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti
• analysoida myyntitoimintojen vaikutuksia ja kehittää tulokseen vaikuttavia ratkaisuja
• soveltaa eri mittausmenetelmiä liiketoiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden miittaamisessa osana liiketoiminnan
kokonaisuuden ymmärtämistä
• tuottaa tutkimuksellista tietoa sekä arvioida ja kehittää liike-elämän toimintaa

Opintojakson sisältö:
• alan eri yritysten prosessit toimintaympäristössään ja niiden mallintaminen
• palvelujen liiketoiminan prosessien kehittäminen
• soveltava liiketoimintasuunnitelma
• kustannustehokkuuden ja yrityksen tuloksen arviointi
• asiakkaan tarpeiden ja odotusten ottaminen huomioon liiketaloudellisen tuloksen aikaansaamisessa
• liiketoimintaosaaminen kehittämismenetelmänä

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on hotelli- ja ravintola-alan palvelujen ja liiketoimintaosaamisen analysointiin, arviointiin
ja kehittämiseen liittyvää osaamista. Osaamisen ytimenä on tuloksellinen ja kannattava palveluliiketoiminnan
ymmärtäminen yritystoiminnassa. Osaamisen kehittämisen viitekehyksenä on palveluyrityksen toimintaympäristö
kansallisin ja kansainvälisinen verkostoineen.

Edeltävät opinnot:
Palvelukulttuuri-osaaminen teema tai vastaavat tiedot.


00175 Järjestelmäosaaminen palveluverkostossa, 15 op

Opiskelija osaa:
• tuottaa, kehittää ja arvioida palveluja osana laadukasta palvelujärjestelmää käyttäen tutkimus- ja
kehittämismenetelmiä
• kehittää valmiuksia tuotanto- ja palveluprosessien päivittäisjohtamisessa
• arvioida omaa ja muiden asiantuntijoiden toimintaa osana ryhmää, yhteisöä ja ammattialaa
• analysoida ajatteluaan, tietojaan ja toimintaansa tutkivan kirjoittamisen keinoin sekä palautteen avulla

Opintojakson sisältö:
• tuotteet, palvelut, palvelu- ja tuotantoprosessit sekä järjestelmät eri toimintaympäristöissä
• palvelutuotanto ja sen kehittäminen
•    sisäisten toimintaprosessien kehittäminen


• tutkimusprosessiosaaminen sekä tutkimus- ja kehittämismenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on hotelli- ja ravintola-alan palvelu- ja tuotantoprosessien sekä palvelujen tuottamisen
kokonaisuuden osaamista. Osaamisen ytimessä on asiakaslähtöisyys sekä asiakaspalvelun ja palvelujen laadun
kehittäminen. Näkökulma on asiakaslähtöinen, kustannustietoinen, terveellinen ja turvallinen hotelli- ja ravintola
-alan palveluiden tuottaminen.

Edeltävät opinnot:
Teema Palvelukulttuuriosaaminen tai vastaavat tiedot.


00375 Harjoittelu 1, Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelma, 15 op

Opiskelija osaa:
• kuvata valitsemansa organisaation toimintakulttuurin, toiminta-ajatuksen, organisaatiorakenteen ja toimintatavat
• kehittää osaamistaan ja työtehtäväänsä palveluosaamisen näkökulmasta
Opintojakson sisältö:
• harjoittelujakson suorittaminen
• harjoittelu osana ammatillisen osaamisen kehittymistä

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija harjoittelee osaamista työelämässä. Harjoittelussa opiskelija havainnoi
työtään ja työympäristöään palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Opiskelija suorittaa harjoittelunsa oman
koulutusohjelmansa työtehtävissä (Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelma).

Edeltävät opinnot:
Liiketoimintaosaaminen palveluverkostossa –opintojakso tai vastaavat tiedot.


00550 Business Competence in a Service Network, 10 op

Opiskelija osaa:
• plan and manage hotel, congress, catering and event services in a customer-oriented, productive manner
• analyse the impacts of sales operations and develop solutions affecting profit
• apply various measurement methods to assess the productivity and effectiveness of business operations as a part
of understanding them as a whole
• generate research data, and evaluate and develop business functions

Opintojakson sisältö:
• the various operational environments and processes in the sector and how to model them
• development of the business processes connected with services
• applied business plans
• assessment of cost effectiveness and the company’s profit
• taking customer needs and expectations into consideration for achieving business results
• business competence as a development method

Opintojakson kuvaus:
The competence gained in the study unit relates to analysing, evaluating and developing hospitality services and
business competence. Core competence lies in understanding productive and profitable service business operations
in entrepreneurial activity. Competence is developed within the framework of the operational environment of a
service firm together with its Finnish and international networks.

Edeltävät opinnot:
Service Culture Competence theme or equivalent knowledge.


047 LAUREAN YHTEISET OPINNOT, 0 op


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op
Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00189 Matematiikan valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• koulutusalansa matemaattisten sovellusten edellyttämät perustaidot

Opintojakson sisältö:
• lukion lyhyen matematiikan kertaaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa matematiikan taitojaan ja kehittää valmiuksiaan niin, että kykenee suoriutumaan varsinaisten
opintojen sisältämien matemaattisten sovellusten opiskelusta.


00190 Opiskelijatuutoritoiminta, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa oman ammattikorkeakoulunsa ja koulutusohjelmansa tavoitteet ja toimintatavat
• suunnitella uusien opiskelijoiden sitoutumiseen liittyviä toimintatapoja
• perehdyttää uusia opiskelijoita yhteisönsä oppimisympäristöön ja -kulttuuriin
• markkinoida Laurea-ammattikorkeakoulua ja sen opiskelumahdollisuuksia
• Laurean markkinoinnissa tarvittavia viestintä- ja markkinointitaitoja
• toimia mentorina erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille
• hahmottaa aktiivisen toiminnan merkityksen työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä

Opintojakson sisältö:
• Laurean yhteinen opiskelijatuutoreiden intensiivijakso
• toimipisteissä tapahtuva tuutoroinnin suunnittelu
• uusien opiskelijoiden perehdyttäminen
• Laurean opiskelumahdollisuuksien markkinoiminen
• opiskelijamentorina toimiminen
• henkilökohtainen tuutorointiosaamisen kehittäminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee uusien opiskelijoiden perehdyttämisenä ja vastuullisena käyttämisenä
oman toimipisteen tai Laurean kannalta tyypillisissä opiskelijatuutorointia vaativissa tilanteissa. Osaaminen perustuu
ammattikorkeakoulun tavoitteiden ja toimintakulttuurin peruskysymysten ymmärtämiseen


00191 Kansainvälinen opiskelijatuutoritoiminta, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa oman ammattikorkeakoulunsa ja koulutusohjelmansa tavoitteet ja toimintatavat
• hahmottaa oman kulttuurin sisältöä
• suunnitella kansainvälisten opiskelijoiden ryhmäytymiseen liittyviä toimintatapoja
• perehdyttää kansainvälisiä opiskelijoita suomalaiseen oppimisympäristöön ja -kulttuuriin
• toimia aktiivisena työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä

Opintojakson sisältö:
• kansainvälisten opiskelijatuutoreiden intensiivikoulutus
• toimipisteissä tapahtuva tuutoroinnin suunnittelu
• uusien kansainvälisten opiskelijoiden perehdyttäminen
• vaihto-opiskelijoiden tuutorointi koko vaihdon ajan: osallistuminen vaihto-opiskelijoiden orientaatioon, järjestettyyn
vapaa-ajan toimintaan
• henkilökohtainen ohjaamisen osaamisen kehittäm

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee kansainvälisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden perehdyttämisenä ja
vastuullisena käyttäytymisenä oman toimipisteen tai Laurean kannalta tyypillisissä kansainvälisissä tilanteissa.
Osaaminen perustuu ammattikorkeakoulun tavoitteiden ja toimintakulttuurin peruskysymysten sekä suomalaisen
kulttuurin ymmärtämiseen.


00192 Johdatus espanjan- ja portugalinkieliseen maailmaan, 3 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa alueen kulttuureille tyypilliset toimintapiirteet
• analysoida aluetta toimintaympäristönä oman alansa näkökulmasta
• integroida alueen osaamisen osaksi omaa ammatillista kasvuaan

Opintojakson sisältö:
• opiskelijanäkökulmia Hilu-opintojen suorittamiseen
• alueen kulttuureille tyypilliset toimintaperiaatteet
• valittujen yritysten /organisaatioiden/ järjestöjen, joilla on toimintaa Espanjassa, Portugalissa tai Latinalaisessa
Amerikassa ( kuvaus ja analyysi)

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso koostuu yhteisestä tapaamisesta, kirjallisesta tehtävästä ja kirjatentistä.

Opintojakso on johdanto ”Hilu” –opintokokonaisuudelle. Kansainväliset, tietylle alueelle suuntautuneet,
opintokokonaisuudet on suunniteltu opiskelijalle, joka haluaa koota laajempaa kv-osaamista. Tavoitteena on tuottaa
perustiedot kohdealueesta toimintaympäristönä, valmentaa alueeseen liittyvään toimintaan opiskelijan koulutusalalla
ja tukea opiskelijan työllistymistä. Opinnot ovat monialaisia. Koko kv-opintokokonaisuudesta saa erillisen
todistuksen. Opintoja voi suorittaa myös pienempinä kokonaisuuksina. ”Hilu”-opintojen lisäksi tarjolla on Itämeren
alueen opinnot. Aasia-osaamista voi kehittää valtakunnal-lisessa Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkostossa.
(Lisätietoja Laurean www-sivuilta.)

Opinnot suoritetaan osana tutkintoa. Yhteisen johdannon aikana opiskelija laatii opinnoista vastaavan opettajan
kanssa HOPSin, jossa polun eteneminen hahmotellaan. Kv-opintokokonaisuuden laajuus on 60 op, josta kieli- ja
kulttuuriopinnot, ammattiopinnot, harjoittelu ja opinnäytetyö kukin käsittävät yleensä 15 op.

Opintojen kieli- ja kulttuuriopinnoilla tavoitellaan kohdealueen toimivaa kieli- ja kulttuurista osaamista.
Ammattiopintoja tarjotaan erityisesti tietylle alueelle suunnattuina tai normaalien opintojen puitteissa, opintojaksoista
ja aihepiireistä, jotka kuuluisivat opiskelijan tutkintoon joka tapauksessa. Opettajan kanssa sovittu näkökulma
kohdentaa ”tavallisen” opintojakson kohdealueen suuntaan.
Harjoittelun tulee liittyä kohdealueeseen.

Tutkintoon kuuluva opinnäytetyö tehdään myös kohdealueeseen liittyen.

Hilu, El mundo hispano-luso parlante tarkoittaa koko espanjan- ja portugalinkielistä maailmaa. Suomen
elinkeinoelämän kasvava mielenkiinto mm. Latinalaista Amerikkaa kohtaan ja lisääntynyt yhteistyö EU:n sisällä
johtivat Hilu-opintopolun avaamiseen. Nämä opinnot valinnut opiskelija suuntaa opintojaan espanjan- ja/tai
portugalinkieliseen maailmaan. Hilu-opintopolku tuo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää tämän kohdealueen
erityisosaamista ja asiantuntijuutta työelämää silmälläpitäen. Opinto-ja on mahdollista valita myös
yhteistyökorkeakoulujen tarjonnasta.


00193 Introduction to Studies in the Baltic Sea Region, 3 op

Opiskelija osaa:
• sketch the political, economic, social and ecological special features of the Baltic Sea region
• analyze the Baltic Sea region as an operating environment in relation to own field of study
• integrate the competence concerning the Baltic Sea region as a part of own professional growth

Opintojakson sisältö:
• students’ experiences of the Hilu path
• typical operational characters of the region’s cultures
• description and analysis of selected companies/organisation/associations operating in Spain, Portugal or Latin
America


00331 Innoplaza, yrittäjyyden opintojakso, 15 op

Opiskelija osaa:
• arvioida ominaisuuksiaan ja edellytyksiään yrittäjäksi ryhtymiseksi
• toimia monitaustaisen opiskelijatiimin jäsenenä
• kehitellä liikeideoita
• arvioida liiketoimintamahdollisuuksia
• tutkia ja analysoida markkinoita ja asiakaskohderyhmiä
• laatia liikeideaan sopivan liiketoimintamallin ja ansaintalogiikan
• laatia liikeidean pohjalta realistisen liiketoimintasuunnitelman laskelmineen
• esitellä tiivistetysti liiketoimintasuunnitelmansa muille

Opintojakson sisältö:
• innovaatioprosessi ja -järjestelmät
• yrityksen sisäinen ja ulkoinen analyysi sekä positiointi markkinoilla
• liikeidea, liiketoimintamalli ja liiketoimintasuunnitelma
• asiakaslähtöisyys, kilpailukyky, myynti ja markkinointi
• yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
• yritystoimintaa ohjaavat normit
Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla opiskelijalle kehittyy taito aloittavan yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen innovatiivisen
liikeidean pohjalta. Eri ammattikorkeakoulujen ja eri alojen opiskelijat työskentelevät tiimeissä sovittuina ajankohtina
usean kuukauden ajan ja tuottavat yhdessä liiketoimintasuunnitelmia. Opintojakso koostuu kolmesta moduulista.
Liiketoimintasuunnitelman tekoa tukee opiskelijan mahdollisuus suorittaa suunnitelman tekoa edistäviä opintoja
myös muissa mukana olevissa ammattikorkeakouluissa. Kukin ammattikorkeakoulu myöntää opiskelijalleen
suoritetusta kokonaisuudesta 15 op. Opintojakson vastuuopettajina toimivat Jussi Järvi ja Teppo Leppälahti


00387 Go abroad, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia menestyksekkäästi vieraan maan opiskelu- ja työympäristössä

Opintojakson sisältö:
• kulttuurien kohtaamisen prosessi
• kohdemaa ja kohteena oleva korkeakoulu, yritys tai organisaatio
• suomalainen kulttuuri ja koulutusjärjestelmä
• vaihtoon liittyvät käytännön järjestelyt

Opintojakson kuvaus:
Saadakseen EU:n myöntämän Erasmus-apurahan tai Laurea-ammattikorkeakoulun muista varoista myöntämän
apurahan, kv-vaihtoon tai -työharjoitteluun lähtevältä opiskelijalta edellytetään pääsääntöisesti, että hän suorittaa kv-
opintoihin valmentavat opinnot.

Opintojaksoon sisältyy lähiopintoja, verkko-opintoja ja oppimistehtäviä jotka vaihtelevat yksiköittäin/alueittain.

Edeltävät opinnot:
Opiskelijoille, jotka on valittu kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun.


00388 Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia tarkoituksenmukaisesti opiskeluajan tekstitapahtumissa
• hyödyntää kielenhuollon ja kielitiedon apuvälineitä
• ottaa vastuun tiimitöiden viestintätehtävistä

Opintojakson sisältö:
• henkilökohtainen viestijäprofiili
• kielitiedon ja kielenhuollon apuvälineet
• erityyppisten tekstien ja puheiden laadinnan ohjeistukset

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan viestijänä. Opiskelijan osaaminen ilmenee taitona ja halukkuutena
kantaa vastuuta erilaisten tiimitöiden suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Opiskelija lähestyy kielitietoa ja
kielenhuoltoa aikuisen viestijän näkökulmasta ja harjaantuu käyttämään kielenhuollon apuvälineitä asiatekstin
rakentamisessa.


00392 Työskentely ja kehittäminen asiantuntijayhteisössä, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Työskentely ja kehittämien asiantuntijayhteisössä toteutetaan autenttisessa kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.
Opiskelijat osaavat jäsentää toiminnassa kehittämisen ja laadun ydinilmiöitä. Opiskelijat osaavat hakea
järjestelmällisesti ratkaisuja asiantuntijaorganisaatiossa kehittämiskohteena oleviin toimintoihin ja ongelmiin.

Opiskelijat omaksuvat kehittämistyön periaatteet ja muodostavat kehittämistiimin. Kehittämistiimin opiskelijat
osallistuvat lukuvuoden ajan johonkin Laurean kehittämistyöryhmään tai hankkeeseen.
Opiskelija saa kokemuksen tasavertaisena asiantuntijana toimimisesta. Hän saa valmiuksia kehittää omaa
vaikuttamistaan, arvioida omaa toimintaansa vaikuttajana monipuolisessa innovaatioympäristössä ja
yhteistoiminnallisena toimijana verkostoissa.

Opiskelija arvioi omaa toimintaansa käytänteiden muuttajana, kehittäjänä ja vaikuttajana.


066 TUTKIVA KEHITTÄMINEN PALVELUVERKOSTOSSA, 35 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa kehittää analysointiin ja soveltamiseen perustuen alalle uusia palveluinnovaatioita, -tuotteita ja
käytänteitä. Opiskelija osaa johtaa alan toimintoja kestävän kehityksen mukaisesti ottaen huomioon
yrittäjyysnäkökulman.

Opiskelija osaa:
• analysoida, soveltaa ja yhdistellä eri tutkimusmenetelmiä hyödyntämällä tietojaan kansainvälisistä ja
monikulttuurisista ilmiöistä
• ottaa huomioon toiminnassa asiakkaiden, oman itsensä ja työyhteisön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen
hyvinvoinnin ja edistää toiminnallaan hyvinvointia
• ottaa alan arvoperustan, asiakaslähtöisyyden ja palvelujen erottautumisen huomioon kehittäessään tuotteita,
palveluja, työ- ja toimintatapoja sekä palvelujärjestelmiä
• ottaa huomioon ympäristö-, terveys- ja turvallisuuslähtöisyyden tuote- ja toimintakonseptien monipuolistamisessa,
tuotesuunnittelussa ja -kehityksessä

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jolla yksilö osaa kehittää hotelli- ja ravintola-alan
palveluja hyödyntäen eri tutkimus- ja kehittämismenetelmiä.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa ammatillisuuden syventämisen vaiheeseen, jossa opiskelija perehtyy
hotelli- ja ravintola-alan eri osatekijöiden laadulliseen ja tulokselliseen arviointiin ja kehittämiseen. Opiskelija
syventää osaamistaan yritystoiminnan kehittämisen ja tuotesuunnittelun ytimessä, autenttisissa hankkeissa,
hyödyntämällä markkinointiin ja erityisesti kannattavuuteen liittyvät näkökohdat.


00014 Palvelujen arvon kehittäminen palveluverkostossa, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
• hyödyntää palvelualan uusinta tutkimusta osaamisalueen hallinnassa ja kehittämisessä
• kehittää osaamisalueensa palvelutuotteiden tietosisältöä ja arvoa
• hahmottaa yhteistoiminnan ja verkostojen merkityksen palvelutuotantoon kansallisten ja kansainvälisten
sidosryhmien kanssa
• osaa tunnistaa, hyödyntää ja luoda verkostoja asiakaslähtöisten palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä
• vaikuttaa viestijänä ja toimia muutosagenttina
• toimia verkoston kehittäjänä
• luoda ja käyttää näyteportfolion oman uran ja asiantuntijuuden tunnistamisessa
• ymmärtää elinikäisen oppimisen merkityksen
• käynnistää opinnäytetyöprosessin

Opintojakson sisältö:
• palveluosaamiseen monikulttuuriset ilmiöt ja globalisaation kehitys
• neuvottelut ja sopimukset
• suunnittelun ja raportoinnin kehittyneet teknologiat
• tutkiva kirjoittaminen
• näyteportfolio
Kuluttajapalveluympäristössä (Leppävaara)
• kuluttajakäyttäytymisen sosiaaliset, psykologiset ja taloudelliset tekijät
• kuluttajan toiminnanohjaus
• erilaiset kuluttajaryhmät
• luova kuluttaja
• kuluttajan päätöksentekoprosessi

Ravitsemispalveluympäristössä (Järvenpää)
• estetiikka palvelun arvona
• ympäristö-, terveys- ja turvallisuustekijät
• tuotetutkimus, -suunnittelu ja -kehitys
• tuoteturvallisuus ja lainsäädäntö
• toimivat ammattikeittiöt ja asiakaspalvelutilat
• ostotoiminta ja kilpailuttaminen
• ravitsemispalvelujen asiantuntijapalvelut

Toimitilapalveluympäristössä (Leppävaara)
• kiinteistöliiketoiminnan prosessit
• kaavoitus, kiinteistömarkkinat ja kiinteistösijoittaminen
• kiinteistön omistaminen, kiinteistökauppa ja vuokraus
• kiinteistön arvon määräytyminen ja kiinteistösijoituksen tuotto ja kannattavuus
• manageeraus kiinteistön tuottavuuden näkökulmasta

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson viitekehys on palveluverkosto, joka vastaa osaamisalueen arvonmuodostuksesta. Opintojakso voidaan
toteuttaa joko suomen- tai englanninkielellä.

Edeltävät opinnot:
Teema Palveluympäristöosaaminen tai vastaavat tiedot.


00046 Liiketoiminnan kehittäminen palveluverkostossa, 10 op

Opiskelija osaa:
• arvioida ja kehittää palveluliiketoimintaa kokonaisuutena eri alan toimintaympäristöissä yrittäjyyden näkökulmasta
• tutkia, arvioida,ennakoida ja kehittää palvelujärjestelmien laatua
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja sekä toimia aktiivisesti verkostossa

Opintojakson sisältö:
• yrittäjyys hotelli- ja ravintola-alalla sekä sisäinen yrittäjyys
• menestyvät liiketoimintasuunnitelmat
• asiantuntijaverkostot ja muut eritasoiset verkostot sekä kollektiivisen osaamisen hyödyntäminen
• toimintaympäristön jatkuva muutos, muutos- ja laatujohtaminen
• tulevaisuuden tutkimus

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on hotelli- ja ravintola-alan palvelujärjestelmien ja toimintaprosessien hiomiseen ja
elävöittämiseen liittyvää osaamista. Osaamisen keskeisenä tekijänä on yrittäjyyden näkökulma sekä erityistuntemus
yritysten panosten ja tuotosten suhteen merkityksestä yrityksen menestymiseen. Osaamisen kehittäminen johtaa
muutostilanteiden hallintaan niin palveluliiketoiminnan strategisen kuin tarkoituksenmukaisen, tuloksellisen ja
vaikuttavan johtamisenkin kautta.

Edeltävät opinnot:
Teema Palveluverkosto-osaaminen tai vastaavat tiedot.


00376 Harjoittelu 2, Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelma, 15 op

Opiskelija osaa:
• kehittää palvelutoimintoja ja -tuotteita asiantuntijayhteisön jäsenenä
• analysoida harjoittelupaikan palveluliiketoimintaa laadun ja kannattavuuden näkökulmasta
• arvioida omaa ammatillista osaamistaan työelämän vaatimukset tunnistaen

Opintojakson sisältö:
• harjoittelu ja kehittämistehtävä

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija kehittää harjoittelussaan palveluliiketoiminnan osaamistaan ja soveltaa jaetun asiantuntijuuden kautta
osaamistaan palvelutuotteiden ja käytänteiden kehittämisessä. Opiskelija suorittaa harjoittelunsa oman
koulutusohjelmansa työtehtävissä (Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelma).

Edeltävät opinnot:
Keskeiset ammatilliset opintojaksot.


010 TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUKEHITYKSESSÄ, 10 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa innovatiivisesti kehittää ja luoda palveluliiketoimintaa käyttämällä soveltavan tutkimuksen ja
kehittämisen menetelmiä.

Opiskelija osaa:
•hahmottaa liiketoiminnan kehittämisen tavoitteita
• toteuttaa pienimuotoisia t&k-hankkeita
• toimia osana rikastavaa yhteisöä monialaisessa ympäristössä
• tuottaa suunnitelmia ja uusia ratkaisuja
• edistää luovuutta toiminnallaan

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat kehittämisen kokonaisuuden, jonka lähtökohdat määräytyvät metropolialueen
innovaatiotoiminnan lähtökohdista. Vapaasti valittavassa opintojaksossa tarkastelunäkökulmana on osaamisen
yhdistäminen ja osaamisen tuottaminen klustereiden rajapinnoille. Opintojakso kiinnittää uuden osaamisen
kehittämisen alkavan yritystoiminnan lähtökohtien tarkasteluun. Opintojen jälkeen opiskelija voi siirtyä kehittämään
yrittäjyyttään ammattikorkeakoulujen yhteiseen yrittäjyysmoduuliin InnoPlazan tai alueella toimiviin esi- ja
yrityshautomoihin.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisen kasvun syventymisen vaiheeseen noin kolmanteen opintovuoteen, jossa oppijan
kehittämisosaaminen ilmenee vakiintuvana tutkivana ja kehittävänä työtapana.


00018 Palveluinnovaatioiden kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
* toteuttaa palveluinnovaation työelämäverkostossa

* hyödyntää tiimiä asiantuntijatyössä
* käyttää soveltavan t&k-toiminnan työvälineitä ja menetelmiä sekä toteuttaa tavoitteellisen kehittämisprojektin


Opintojakson sisältö:
* palveluinnovaatiotoiminta
* kontekstin ja tietämysperustan luonti
* kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
* työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä


Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tehdään tavoitteellinen kehittämisprojekti, jossa osaaminen on kehittäjän osaamista tutkivan
toiminnan keinoin. Osaamisen kehittämisen kohde määrittyy Laurean tutkimus- ja kehittämislinjoista
klusterikohtaisesti.


Edeltävät opinnot:
Keskeiset ammatilliset osaamisalueet (vähintään 120 op) tai vastaavat tiedot.


00019 Palveluinnovaatiot yrityskehityksessä, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida alueen ja organisaatioiden osaamista ja määritellä siltä pohjalta kehittämistavoitteita
• toteuttaa tavoitteellisen kehittämisprojektin
• tuottaa uusia ratkaisuja, palveluja ja palvelujärjestelmiä
• arvioida niiden käyttökelpoisuutta joko alkavan yritystoiminnan (Start up) tai olemassa olevan yritystoiminnan
kannattavuuden suhteen
• hahmottaa oman toimintansa vaikutuksen toimialueen arvoverkostossa
• edistää luovuutta toiminnallaan

Opintojakson sisältö:
• tutustuminen keskeisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämisstrategioihin
• kontekstin ja tietämysperustan luonti
• kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
• työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä osana innovaatioverkostoa
• kehittämis- ja tiedontarpeen analysointi
• syntyneen ratkaisun, palvelun, tuotteen tai järjestelmän käyttökelpoisuusarviointi
• tekijänoikeuskysymykset

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen on yritystoiminnan edistämiseen liittyvää tavoitteellista kehittämisosaamista.
Opintojakso edistää innovaatiotoimintaa ja siihen perustuvaa yrittäjyyttä. Kehittämishankkeessa tuotetaan uutta
osaamista ja arvioidaan osaamisen synnyttämää arvoa. Kehittämishankeen toteuttamista varten muodostetaan
osaamistarpeen pohjalta monialainen ryhmä.

Edeltävät opinnot:
Palveluinnovaatioiden kehittäminen –opintojakso tai vastaavat tiedot.


00020 Palveluyrittäjyys, 10 op

Opiskelija osaa:
• arvioida omia mahdollisuuksiaan innovaatiolähtöisen palveluliiketoiminnan käynnistämiseen
• laatia liikeideaan sopivan liiketoimintamallin
• laatia realistisen liiketoimintasuunnitelman
• käynnistää liiketoiminnan
• tulkita pienen yrityksen taloushallinnon raportteja

Opintojakson sisältö:
• liikeidea, liiketoimintamallit ja liiketoimintasuunnitelma
• aloittavan yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
• yritysmuodon valinta ja yritystoimintaa ohjaavat normit
• yrityksen perustamiseen liittyvät viranomaistoimenpiteet
• tuotekohtaiset kustannukset ja hinnoittelu
• yrittäjä työnantajana

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija arvioi omia mahdollisuuksiaan viedä palveluinnovaatioon perustuva yritysidea käytännön
yrittäjyydeksi. Opintojaksolla opiskelija tekee yrityksensä aloittamiseen liittyvän liiketoimintasuunnitelman, joka pitää
sisällään asiaan kuuluvat asiapaperit. Opiskelija perehtyy suunnitelmanmukaisen yrityksen käytännön velvoitteisiin
ja vastuisiin.

Edeltävät opinnot:
Palveluinnovaatioiden kehittäminen -opintojakso tai vastaavat tiedot.
020 INNOVATIIVISET ARVONTUOTANTOJÄRJESTELMÄT, 0 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa arvioida, ennakoida ja hyödyntää muuttuvien liiketoimintaverkostojen luomia mahdollisuuksia
uudenlaiselle arvontuotannolle.

Opiskelija osaa:
•liittää harjoittelun osaksi osaamisen kehittymistä
• analysoida arvontuotantojärjestelmiä, niiden haasteita ja arvotoimintojen uudelleenjärjestämismahdollisuuksia
• määrittää tavoitteita yrityksen roolille arvontuotantojärjestelmässä
• pitää yllä innovaatiotoimintaa ja jatkuvaa kehittämistä
• hallita epävarmuutta ja riskejä jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä

Sisältö:
Teema syventää opiskelijan ammatillista kasvua kohti uudistavaa asiantuntijuutta. Teeman opintojaksot
tarkastelevat eri näkökulmista arvontuotantojärjestelmiä, jotka koostuvat asiakkaalle eri tavoin arvoa luovista
arvotoiminnoista. Innovatiivisilla arvontuotantojärjestelmillä luodaan uusia ratkaisuja asiakkaiden liiketoiminnan
tueksi ja parannetaan tehokuutta. Teemassa syntyvä osaaminen ilmenee taitona hahmottaa uudenlaisia
arvontuotantojärjestelmiä ja nähdä niiden mukanaa tuomia innovatiivisia mahdollisuuksia yksittäisille yrityksille.
Harjoittelu mahdollistaa teeman osaamisalueen syventämisen kohti uudistavaa asiantuntijuutta.


00048 Palvelut liiketoiminnan uudistajana, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida yritysasiakkaan prosesseja ja liiketoimintaa ja kehittää siltä pohjalta asiakkaan liiketoimintaa tukevia
kokonaisratkaisuja
• analysoida ja kehittää uudenlaisia liiketoimintamalleja, joissa palveluliiketoiminnalla on merkittävä rooli
• hyödyntää teknologiaa palvelujen kehittämisessä
• kehittää yhteistoimintamalleja tieto- ja osaamisintensiivisten palvelujen tuottamisessa ja käyttämisessä

Opintojakson sisältö:
• erilaiset palveluliiketoimintamallit
• tietointensiivinen palveluliiketoiminta
• teollisuuden palveluliiketoiminta
• tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen
• ulkoistaminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen ilmenee opiskelijan taitona nähdä uudenlaiset palvelumallit liiketoimintaa kehittävinä ja
uudistavina muutosvoimina.

Edeltävät opinnot:
Keskeiset ammatilliset opintojaksot tai vastaavat tiedot.


00049 Julkisen sektorin uudistuvat toimintatavat, 10 op

Opiskelija osaa:
• ennakoida julkisen sektorin ja alueen toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia
• hyödyntää innovatiivisen aluekehityksen mahdollisuuksia alueen ja alueen toimijoiden kilpailukyvyn
vahvistamisessa
• kehittää ja vahvistaa elinkeinoelämän ja kunnan yhteistyötä
• soveltaa liiketalouden osaamista julkisen sektorin toimintojen uudistamiseen
• arvioida ja kehittää vaihtoehtoisia palvelutuotantotapoja kunnallisen palvelutarjonnan kehittämisessä
• soveltaa julkisen sektorin keskeistä normistoa julkisen sektorin, yrityksen ja kansalaisen näkökulmasta
• toimia kunnallisessa toimessa tai virassa, valmistella hallintokuntansa asioita ja esitellä ne toimielimessä
• hyödyntää EU:n tukimuotoja sekä maamme yrityksille myöntämiä tukia

Opintojakson sisältö:
• alueellinen kehittäminen ja alueellinen kilpailukyky
• vaihtoehtoiset palvelutuotantotavat ja ulkoistaminen
• julkishallinnon normisto
• EU:n ja Suomen valtion myöntämät yritystuet ja niiden hallinnointi

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen ilmenee kykynä tehdä yhteistyötä ja rakentaa kumppanuuksia julkisen sektorin ja eri
toimijoiden kesken. Opiskelijalle muodostuu valmiudet työskennellä julkisella sektorilla julkisen sektorin normiston ja
toimintaperiaatteiden mukaisesti ja liiketoimintaosaamista innovatiivisesti hyödyntäen. Opiskelija omaksuu luovan ja
uudistavan näkökulman kunnallisten palveluiden järjestämiseen. Opiskelija osaa hahmottaa alueellisten
kehittäjäverkostojen ja innovaatiojärjestelmien rakenteen ja hyödyntää luovan jännitteen ja verkostoitumisen
mahdollisuuksia sekä alueen että alueen toimijoiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Edeltävät opinnot:
Keskeiset ammatilliset opintojaksot tai vastaavat tiedot.


00050 ICT uudenlaisen liiketoiminnan mahdollistajana, 10 op

Opiskelija osaa:
• ennakoida ja arvioida uuden tieto- ja viestintäteknologian luomia mahdollisuuksia liiketoiminnalle
• hahmottaa sähköisen liiketoiminnan kehittämisen olevan kiinteässä yhteydessä yrityksen kokonaisstrategiaan
• eritellä sähköisen liiketoiminnan hyötyjä ja ongelmia sekä yrityksen että kuluttaja- ja yritysasiakkaiden
näkökulmasta
• analysoida kriittisesti olemassa olevia sähköisen liiketoiminnan malleja ja käytänteitä
• löytää ja analysoida uudenlaisia sähköisen liiketoiminnan malleja
• arvioida sähköisen liiketoiminnan asettamia vaatimuksia logististen ratkaisujen suunnittelussa

Opintojakson sisältö:
• ICT:n liiketoiminnalle tuottamat mahdollisuudet
• uudenlaiset tietointensiiviset tuotteet
• virtuaalinen palvelutuotanto

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso käsittelee tieto ja viestintäteknologian mahdollistamia uudenlaisia toimintamalleja, esimerkiksi tilaus- ja
toimitusketjut ja asiakkuuden hallinta sekä kokonaan uudenlaisia tietointensiivisiä tuotteita ja palveluja ja virtuaalista
palvelutuotantoa.

Edeltävät opinnot:
Keskeiset ammatilliset opintojaksot tai vastaavat tiedot.


019 OPINNÄYTETYÖ, 15 op

Sisältö:
Kaikkiin Laurean koulutusohjelmiin sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka kytkeytyy osaamista
syventäviin opintoihin. Opinnäytetyö voi liittyä myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä
harjoitteluihin. Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan Laurea -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa.


00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen
Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.