Opetussuunnitelma 2006 – NTA06SN (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma (Laurea Leppävaara, tiko), NTA06SN

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Tietojenkäsittelyn tulevaisuuden toimintaympäristössä korostuu teknologian soveltaminen. Muutos ilmenee mm.
yritysten investoinneissa, jotka suuntautuvat entistä enemmän tutkimukseen ja kehi-tykseen, koulutukseen,
organisaation kehittämiseen, asiakkaiden hallintaan, markkinointiin ja oh-jelmistoihin. Tieto- ja viestintätekniikkaa
hyödynnetään entistä laajemmin ja tietojenkäsittelyn inno-vaatiot nousevat avainasemaan.

Tietojenkäsittelyn toimintaympäristö edellyttää taitoja hallita ja kehittää yrityksen toimintoja ja pro-sesseja
tietoteknisten palvelujen ja ratkaisujen avulla. Osaamisen kehittämisessä keskeistä on soveltava tutkimustoiminta ja
sen realisoiminen kehitystoiminnalla. Tehtävien yhtymäkohta ja raja-pinta on tuotekehitys.

Verkottuneessa yhteiskunnassa tietoverkkoja tarvitaan ja käytetään yhä enemmän. Tietoteollisuu-den alalla
työskentelevät rakentavat ja kehittävät verkossa tarjottavia palveluja sekä tietoverkkorat-kaisuja. Uudet mobiilit
ratkaisut tuovat lisää haasteita verkkojen ja niiden palveluiden kehittäjille. Tietotekniikan avulla tuotettavien uusien
palvelujen ja järjestelmien kokoaminen jo kehitetyistä tek-nologioista ja ohjelmistoista innovatiivisella tavalla
edellyttää muutoskykyisyyttä ja uusien asioiden omaksumiskykyä.

Laurea on osa tietojenkäsittelyn arvoverkkoa ja toimintaympäristöä. Laurean oppimisympäristöt ovat työelämän
tietojenkäsittelyn toimintaympäristön osana toimivia kehitysyksiköitä, jotka toimivat työelämän ja koulutuksen
kohtaamispaikkana. Kiinteä vuorovaikutus työelämän kanssa tuottaa uusia toimintamalleja ja järjestelmiä,
dokumentoi ja jäsentää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Sa-malla verkosto luo tietovarantoa ja soveltamistapoja.
Niissä kehitetään osaamista osana alueellista innovaatiojärjestelmää yhdistämällä tutkimus - ja kehittämistoiminta
osaksi opetusta ja oppimista. Opiskelija saavuttaa riittävät valmiudet työelämässä suoritettavien sertifiointien
suorittamista var-ten.

Uusiin palveluihin liittyen tietojenkäsittelyn soveltavan tutkimus- ja kehitystoiminnan painopistealu-eita ovat alan
verkkojen, palvelujärjestelmien ja niiden turvallisuuden teknologioita soveltava tuote-kehitys. Keskeisen
kehittämisalueen muodostavat toiminta- ja tuotantoympäristöjen kehittäminen, palveluprosessien ja
käyttäjävaatimusten parempi tunnistaminen, palveluprosessien ja -ketjujen ohjausjärjestelmien kehittäminen,
parempi informaation hallinta palveluverkostossa ja uusien työ- ja toimintatapojen kehittäminen.

Asiantuntijuus

Tietojenkäsittelyn tietoperusta on monitieteinen. Keskeisiä perustieteitä ovat tietojenkäsittelytiede, matemaattiset
tieteet, tekniset tieteet, käyttäytymistieteet, liiketaloustieteet, kielitieteet, työtiede ja viestintä. Tietojenkäsittelytiede
on menetelmätiede, joka tutkii systemaattisen tietojenkäsittelyn ja sen kehittämisen teknologiaa, menetelmiä,
mahdollisuuksia, vaikutuksia ja soveltamista yrityksissä ja organisaatioissa. Tietojenkäsittelytiede tarkastelee niitä
algoritmisia prosesseja, joilla kuvataan ja muunnetaan informaatiota: algoritmisten prosessien teoriaa, analyysia,
suunnittelua, toteutta-mista ja soveltamista.

Tietojenkäsittelyä kehitettäessä ja sovellettaessa tarvitaan tietojenkäsittelytieteen lisäksi tekniik-kaa, liiketaloutta,
kielitieteitä, työtiedettä ja viestintää. Käyttäytymistieteiden merkitys kasvaa vuo-rovaikutteisuuden lisääntyessä.
Laurea-ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittely tarkoittaa yllämai-nittujen tieteiden tulosten soveltamista
monialaisissa käytännön ratkaisuissa.

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta valmistuneen tradenomin työtehtävä voi olla tietoteknisten palvelujen
asiantuntija, järjestelmä-asiantuntija, systeeminsuunnittelija, atk-suunnittelija, ohjelmis-tosuunnittelija, tekninen
suunnittelija, web-sovelluskehittäjä, tietoverkkopalveluiden kehittäjä, oh-jelmoija, mikro- ja verkkotukihenkilö,
tietotekniikan kouluttaja tai konsultti. Kokemuksen kasvaessa urapolku voi johtaa yhä vaativampiin tietoteollisuuden
alan tehtäviin.

Tietojenkäsittelyn tradenomi voi työllistyä tietoteollisuuden palveluja ja ratkaisuja kehittävään yri-tykseen tai
palveluja ja ratkaisuja käyttävien muiden toimialojen yrityksiin ja organisaatioihin. Työl-listyä voi esimerkiksi kaupan,
teollisuuden, sosiaalialan, terveysalan, koulutussektorin tai julkisen hallinnon organisaatioihin tietoteknisten
palvelujen tai ratkaisujen kehitys- tai ylläpitotehtäviin. Osaaminen mahdollistaa myös uran yrittäjänä.

Tietojenkäsittelytehtävissä työskentely tapahtuu useimmiten hankkeisiin liittyvissä projektiryhmis-sä. Tärkeitä ovat
yhteistyökyky sekä kommunikointi- ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutustaitoja tar-vitaan sekä organisaation sisällä
että asiakaskontakteissa ja eri toimijoiden tapaamisissa sekä heidän kanssaan yhdessä tapahtuvassa
kanssakäymisessä.

Tietojenkäsittelyn tradenomin tehtävä on saada tietoteknisesti toteutetut palvelut ja ratkaisut orga-nisaatioiden ja
henkilöstön käytettäväksi. Työssä tarvitaan johdonmukaisuutta ja suunnitelmalli-suutta, tehtävien läpivientitaitoa ja
sinnikkyyttä, tarkkuutta ja yksityiskohtien, mutta myös kokonai-suuksien hallintaa sekä loogista päättelykykyä ja
luovaa ratkaisutaitoa. Alan osaajan on oltava valmis jatkuvaan uusien asioiden oppimiseen sekä soveltamiseen.

Tietojenkäsittelyn tradenomilla on käytännön valmiudet osallistua organisaation tietohallinnon rat-kaisujen
kehittämiseen, toteuttamiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena on asiantuntijuus, jossa yhdistyvät käytännön
ammattitaito ja sen pohjana vahva teoreettinen perusta. Käytännön taitojen saavuttamisessa auttavat koulutuksen
aikaiset projektit, työharjoittelu ja opinnäytetyö, jotka toteu-tetaan yhteistyönä yritysten ja muiden organisaatioiden
kanssa todellisissa työympäristöissä.

Leppävaaran toimipisteessä opiskelija kehittää osaamistaan tietoverkkoihin perustuvien, liiketoi-mintaprosesseja
tukevien ja tietoturvavaatimukset täyttävien tietojärjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opiskelija osaa
rakentaa, ylläpitää ja kehittää tietoverkkoja, verkon palveluja sekä palvelutuotteita tutkimuksen ja kehitystoiminnan
perusteella. Opiskelija osaa kehittää tietojärjes-telmiä, tietointensiivisiä palveluja sekä palvelutuotteita, jotka
perustuvat soveltavaan tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Opiskelija saa valmiudet edistää ja kehittää
organisaation tietosuojaa, turvalli-suuskäytäntöjä sekä tietoturvaratkaisuja ja -palveluja.

Keravan toimipisteessä opiskelija kehittää digitaalisen median ja käyttöliittymien käytettävyyden osaamistaan.
Opiskelija osaa kehittää ja rakentaa asiakaslähtöisiä, interaktiivisia, visuaalisia ja käytettäviä digitaalisen median
ratkaisuja. Opiskelija osaa mallintaa ja rakentaa mediaelementtejä hyödyntäviä tietokantoja ja tietorakenteita.
Opiskelija hallitsee soveltavan käyttäjäkulttuuri- ja käy-tettävyystutkimuksen menetelmät ja osaa soveltaa niiden
tuloksia käyttäjäkeskeisessä suunnitte-lussa. Opiskelijalla on valmiudet edistää ja kehittää erilaisten
toimintayksikköjen digitaalisen medi-an ratkaisuja ja palveluja tuotantoketjun eri vaiheissa kuten
markkinatutkimuksessa, tuotekonsep-toinnissa, käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa, tietorakenteen suunnittelussa,
visualisoinnissa sekä mediaelementtien kuva-, video- ja äänituotannossa.

Osaamisalueet

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman tuottama osaaminen perustuu ratkaisujen ja alan kehittämisen ja edistämisen
näkökulmaan. Tietojenkäsittelyalan ja sen osaamisalueiden nopea kehitys ja vuoro-vaikutus yhteiskunnassa
toimivien organisaatioiden kanssa asettavat haasteen opiskelijoiden osaamisen kehittymiselle. Opiskelija oppi
arvioimaan omia oppimisen lähtökohtia ja suunnittele-maan omaa kehittymisen prosessia sekä toimimaan ryhmässä
ja hahmottamaan alan kehittämis-haasteita.

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa alan ja alueen kehitys on osaamisalueen kehittämisen läh-tökohta, tämä
lähtökohta rikastaa oppimista ja osaamisalueen uuden osaamisen kehittymistä. Alal-la tarvittavien kompetenssien ja
teknologioiden ennakoiva tarkastelu edistää oppisisältöjen uudis-tamista oppimisympäristöihin ja
opintosuunnitelmien teemojen toteutuksiin. Osaamisen rikastumi-nen ja dynaaminen sisällönmuodostus kehittyy
alan kehittämisen lähtökohdista lisäten motivaatiota ja innostusta uuteen osaamiseen ja sen hyödyntämiseen.

Opiskelija oppii kehittäjäksi, käyttämään tietojenkäsittelyyn sopivia kehitysmenetelmiä sekä hänelle kehittyy
työhönsä soveltavan tutkimuksen ote. Hän kehittää itselleen valmiudet toimia yhteistyössä organisaation ja alan
muiden toimijoiden kanssa. Osa tätä vuorovaikutusprosessia on taito viestiä paitsi suomen kielellä myös englannin
ja ruotsin kielellä.

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opiskelijalle kehittyy valmiudet myös liiketoimintaosaamisen alueella. Opiskelija
oppii tunnistamaan liiketoiminnan perustoimintoja sekä hahmottamaan liiketoi-mintaprosesseja sekä oman
toimintansa merkitystä liiketoiminnan kannalta. Liiketoiminnallisessa osaamisessa korostuu erityisesti monialainen
toimialaymmärrys uusien palvelujen ja uuden liike-toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Osaaja tarvitsee
kokonaisvaltaista talousosaamista ja kykyä kehittää käytännön ratkaisuja ja sovellutuksia, joissa myös markkinointi-
ja myyntitaidot ovat tärkeitä.

Johtamisosaaminen lähtökohta on itsensä johtamisesta, mutta myös verkostojen, ryhmien ja yksi-löiden
johtamisosaaminen korostuu. Merkittävää on yleinen ihmissuhdeosaaminen sekä vuorovai-kutus-, yhteistyö- ja
ryhmätyöskentelytaidot.

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman keskeisiä osaamisalueita ovat tietojärjestelmäosaaminen, tie-tojenkäsittelyn
infrastruktuuri- ja tietoverkko-osaaminen, digitaalisen viestinnän osaaminen, käytet-tävyyden kehittämisen
osaaminen, tietokantojen ja tietorakenteiden osaaminen ja alan soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan
osaaminen. Innovaatio-osaamisen korostuu uusien ratkaisujen ja palvelujen monialaisessa kehittämisessä.

Tietojenkäsittelyalan koulutusohjelman tavoite on myös edistää eettisten ratkaisujen toteuttamista
tietojenkäsittelyssä, kriittistä suhtautumista ratkaisuihin ja niiden seuraamuksiin, globaalista näkö-kulmaa
kehittämiseen ja kykyä toimia monikulttuurisissa ympäristöissä.

Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Kasvu tietojenkäsittelyn asiantuntijaksi on elinikäinen ammatillisen kasvun prosessi. Kehittyminen tapahtuu
opiskelemalla osana osaamisen yhteisöä tutkimalla ja kehittämällä kohteeksi valittuja asioita. Opiskelijan tavoitteena
on luoda uutta osaamista asetetun tavoitteen suunnassa toimimalla tutkivana kehittäjänä kehittämistiimissä.
Oppimistoiminnan kohteena on tiedon tarkoituksellinen luominen ja vastaavien sosiaalisten käytäntöjen
kehittäminen. Korkealaatuinen ammatillisten tieto-jen ja taitojen hallinta ja vaikutusmekanismien tuntemus ovat
edellytys kehittämistoiminnalle. Osaamisen kehittymisen prosessissa yksilön taidot, tiedot, uskomukset ja arvot
kehittyvät ja muut-tuvat.

Opiskelijan ammatillisen kasvun prosessi asiantuntijaksi etenee ammatti-identiteetin kehitysvaihei-den kautta. Näitä
vaiheita voidaan kuvata ammattikorkeakouluopiskelijaksi sitoutumisen vaiheena (asettuminen), ammattialan
kulttuuriin ja työelämän käytänteisiin sosiaalistumisen vaiheena ja asi-antuntijana kehittymiseen ja elinikäiseen
oppimiseen kiinnittymisen vaiheena.

Kehittäminen luo perustan jatkuvalle oppimiselle. Oppimisprosessi edellyttää ja kehittää kriittisen ajattelun
strategioita, taitoa perustella ratkaisunsa ja arvioida evidenssin riittävyys. Toiminta muo-dostuu siten jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiva toiminta, kehittäminen ja uuden osaamisen synnyttäminen.
Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote. Prosessin aikana hän jatkuvasti oppii uutta ja kasvattaa
samalla asiantuntijuuttaan.

Kehittäminen tapahtuu osana jaetun asiantuntijuuden tiimiä. Toimiessaan osana yhteisöä opiskelija on
vuorovaikutuksessa muiden oppijoiden, opettajien ja työelämän kumppanien kanssa omaksuen samalla
asiantuntijakulttuurille ominaisen tavan toimia. Osaamisen kehittämisessä ratkaisevaa on kulttuuritiedon kertyminen
suoritukseen liittyvästä taidon alueesta, taitojen luonteesta, tekniikoista ja niiden opettamisesta.

Kehittämisen kohteeksi valitut hankkeet mahdollistavat opiskelijoiden kosketuksen aitoihin työelä-män kehittäjiin.
Vuorovaikutus mahdollistaa osaamisen kehittymisen lisäksi valmiuksia toimia työ-elämän verkostoissa ja siirtyä
joustavasti työelämään. Hankkeiden myötä opitaan verkostotoimin-nan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia
alan asiantuntijoiden kanssa. Yhteistoiminta mo-nipuolisen asiantuntijajoukon kanssa opettaa myös ymmärtämään
verkostoitumisen perusajatusta järkevästä työnjaosta eri asiantuntijuusalueiden kesken.

Opiskelu koulutusohjelmassa

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opiskelijat kasvavat alan asiantuntijoiksi vähitellen. Opiskelu
koulutusohjelmassa on porrastettu siten, että se mahdollistaa asiantuntijuuden asteittaisen syvenemisen.

Opintojen alkuvaiheessa opiskelija oppii käyttämään oppimisen välineitä ja soveltamaan niitä erityisesti Learning by
Developing, LbD -toimintakontekstissa. Lisäksi opiskelija saavuttaa myös mui-ta valmiuksia kuten esimerkiksi
valmiuden projektimaiseen työskentelyyn ja tutkivaan työtapaan. Samaan aikaan opiskelija alkaa perehtyä
tietojenkäsittelyalan substanssiin ja hahmottamaan alan merkitystä osana yhteiskuntaa.

Tietojenkäsittelyalan erityisosaamisen rinnalla opiskelija luo ja kehittää myös liiketoiminta- ja joh-tamisosaamistaan.
Nämä osaamisalueet sidotaan alan toiminta- oppimisympäristöön ja niitä opiskellaan ensimmäisestä lukuvuodesta
lähtien.

Toinen lukuvuosi on alan osaamisen kehittämisen aikaa. Opiskelija luo itselleen perustan ja valmiudet toimia
erilaisissa toimintaympäristöissä. Tätä tavoitetta tukee työharjoittelu, jonka sisältöön opiskelija voi itse vaikuttaa.
Harjoittelun jaksottuminen opiskeluprosessiin määräytyy opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman
pohjalta. Ensimmäisen harjoittelujakson sijoittuessa opintojen alkuvaiheeseen opiskelija voi luoda sillan työelämään.
Opintojen loppuvaiheen harjoittelujaksoissa hän syventää osaamistaan käytännössä ja pyrkii profiloitumaan alan
kehittäjäksi.

Kolmantena lukuvuotena opiskelija syventää tietojenkäsittelyalan osaamistaan. Lukuvuoden tee-mojen tavoitteena
on ennen kaikkea palvella opiskelijaa opitun soveltamisessa ja kehittymisessä alansa kehittäjäksi. Opinnäytetyö
palvelee tätä samaa tavoitetta, minkä lisäksi se antaa opiskelijalle mahdollisuuden edelleen syventää omaa
yksilöllistä opintopolkuaan. Osaaminen ja asiantuntijuus kertyvät ja syventyvät koko opiskeluaikana valinnaisuuden
ja erikoistumisen avulla.
                                                           1. vuosi       2. vuosi       3. vuosi       4. vuosi
OP      OPINNOT                                                   60             60             60             30
036     TIETOJENKÄSITTELY JA AMMATILLINEN
        KASVU
00099   Kasvu tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi                  10
00100   Svenska inom IT-branschen                                     5
037     TIETOVERKKO-OSAAMINEN
00101   Tietoverkkoarkkitehtuuri                                  10
00102   Tietoverkot toiminnassa                                   10
00103   Interconnecting Networks                                                 10
00104   Tietoverkkopalvelujen kehittäminen                                       10
038     TIETOJÄRJESTELMÄOSAAMINEN
00105   Vaatimusmäärittelystä suunnittelumalliksi                 10
00106   Suunnitelmasta toteutukseen ja tietorakenteeseen                         10
00107   Käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus                                  10
00108   Palvelujärjestelmien rakentaminen ja hallinta                                           10
039     SOVELTAVA
        TIETOTURVALLISUUSOSAAMINEN
00551   Managing Information Security                                            10
00393   Tietoturvallisuuden hallinta                                             10
00185   Tietoverkkojen ja järjestelmien turvallisuus                                            10
040     DIGITAALISEN MEDIAN KÄYTTÖLIITTYMÄT
00111   Käyttöliittymien kehittäminen                             10
00112   Visuaalinen suunnittelu ja mediaelementit                 10
047     LAUREAN YHTEISET OPINNOT
00202   Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti
00203   Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti                       0
00195   Ruotsin kielen valmentavat opinnot                            3
00194   Englannin kielen valmentavat opinnot                          3
00189   Matematiikan valmentavat opinnot                              3
00388   Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot
00190   Opiskelijatuutoritoiminta
00191   Kansainvälinen opiskelijatuutoritoiminta
00387   Go abroad
00193   Introduction to Studies in the Baltic Sea Region
00192   Johdatus espanjan- ja portugalinkieliseen
        maailmaan
00331   Innoplaza, yrittäjyyden opintojakso
00392   Työskentely ja kehittäminen
        asiantuntijayhteisössä
041     DIGITAALISEN MEDIAN TUOTANTOPROSESSI
00113   Käyttäjäkeskeinen suunnittelu                             15
00114   Suunnitelmasta toteutukseen verkkoympäristössä                           10
00115   Käytettävyystutkimus                                                                        5
00116   Verkkopalvelun hallinnointi                                                                 5
00117   Ääni- ja videotuotanto                                                       5
00118       Verkkopalvelun testaus ja käyttöönotto                                 5
042         DIGITAALISEN MEDIAN PALVELUT
00119       Komponenttikeskeinen ohjelmistotuotanto                              15
00120       Kehittyneet internet-palvelut                                                    10
006         LIIKETOIMINTAOSAAMINEN
00004       Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit         10
00005       Asiakkuuksien kehittäminen ja johtaminen                             10
00006       Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen                              10
007         JOHTAMISOSAAMINEN
00007       Vastuullinen johtaminen työyhteisössä                       10
00009       Luova tiimi                                                          10
00010       Osaamisen kehittäminen ja kouluttajuus                                           10
00008       Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa                            10
0000801     Vaikuttavuus ja viestintä suomeksi                                     5
0000802     Vaikuttavuus ja viestintä englanniksi                                  5
010         TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA
            PALVELUKEHITYKSESSÄ
00018       Palveluinnovaatioiden kehittäminen                                               10
00019       Palveluinnovaatiot yrityskehityksessä                                                           10
00020       Palveluyrittäjyys                                                                               10
00047       Innovaatiolähtöinen yrittäjyys                                       10
125         VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
046         TIETOJENKÄSITTELYN
            TYÖELÄMÄOSAAMINEN
00121       Tietojenkäsittelyn harjoittelu                                                   30
019         OPINNÄYTETYÖ
00043       Opinnäytetyö                                                                     15
                                                                        60       60          60             30

Vuositeema ja kompetenssit
Opinto                                                            Laajuus    Kompetenssit
00099            Kasvu tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi         10         Reflektio-osaaminen (H)
00102            Tietoverkot toiminnassa                          10         Globalisaatio-osaaminen (H),
                                                                             Verkosto-osaaminen (O)
00105            Vaatimusmäärittelystä suunnittelumalliksi        10         Innovaatio-osaaminen (H)
00106            Suunnitelmasta toteutukseen ja                   10         Reflektio-osaaminen (O)
                 tietorakenteeseen
00112            Visuaalinen suunnittelu ja mediaelementit        10         Globalisaatio-osaaminen (H)
00113            Käyttäjäkeskeinen suunnittelu                    15         Eettinen osaaminen (H),
                                                                             Innovaatio-osaaminen (H)
00114            Suunnitelmasta toteutukseen                      10         Verkosto-osaaminen (H)
                 verkkoympäristössä
00119            Komponenttikeskeinen ohjelmistotuotanto          15         Verkosto-osaaminen (O)
00120            Kehittyneet internet-palvelut                    10         Reflektio-osaaminen (O)
00004            Toimintaympäristö, klusterit ja                  10         Verkosto-osaaminen (H)
                 liiketoimintamallit
00006            Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen          10         Eettinen osaaminen (O)
00007              Vastuullinen johtaminen työyhteisössä       10   Eettinen osaaminen (H)
00008              Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa   10   Globalisaatio-osaaminen (O)
00018              Palveluinnovaatioiden kehittäminen          10   Innovaatio-osaaminen (O)
00121              Tietojenkäsittelyn harjoittelu              30   Reflektio-osaaminen (H)
H - Henkilökohtaisen osaamisen taso
O - Organisaation kehittämisen taso
Y - Yhteiskunnallisen uudistamisen taso
036 TIETOJENKÄSITTELY JA AMMATILLINEN KASVU, 15 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa työelämälähtöisen tutkivan toiminnan perusteet, ennakoivan, tutkivan ja kehittävän työtavan sekä
alan tarpeelliset työmenetelmät ja työkalut. Opiskelija suorittaa toisen kotimaisen kielen virkamiestutkinnon.

Opiskelija osaa:
• hahmottaa itsensä kehittämisen tavoitteita ja valita kehittämisen kohteita
• luoda henkilökohtaisen oppimisen tavoitteet ja suunnitelmat
• hahmottaa ja arvioida alan osaamista ennakoivan tutkimuksen avulla
• luoda sisältöjä ja hahmottaa käsitteistöä englanninkielisestä aineistosta
• toimia sosiaalisessa arvoverkostossa ja osaamista rikastavassa yhteisössä
• havaita uusien ratkaisujen ja palvelujen merkityksiä menestymisen edellytyksinä
• sitoutua ja motivoitua vaikuttavaan toimintaan työyhteisössä ja toimialueen arvoverkostossa
• tarpeelliset työmenetelmät ja työvälineet
• perustella asiat kirjallisesti
• toimia työyhteisössä ruotsin kielel

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat kehittämisen kokonaisuuden, jonka lähtökohdat määräytyvät opiskelijan omista
lähtökohdista ja alalla menestymisen edellytyksistä. Alalla tarvittavan ydinosaa-misen ja tulevaisuuden tutkimuksen
avulla hahmotetaan tärkeitä kehittämiskohteita ja muodoste-taan kestävä pohja motivoitumiselle ja kehittäjäksi
oppimiselle. Opintojaksoissa tarkastelunäkö-kulmana on osaamisen yhdistäminen ja osaamisen tuottaminen
arvoverkostoon. Opintojaksot kiin-nittävät opiskelijan valitseman oppimisen kohteellisuuden, toiminnan ja
motivaation. Osa opinnois-ta toteutetaan ruotsinkielisenä, mikä tuottaa toisen kotimaisen kielen virkamiestutkinnon

Osaamisen kehittyminen:
Teema on aloitusteema ja sijoittuu ammatillisen kasvun alkuun ensimmäiseen opintovuoden aloi-tukseen. Oppijan
kehittämisosaaminen ja motivaatio ilmenevät yhteisöllisenä tutkivana ja kehittä-vänä työtapana. Oppimisprosessin
lähtökohta on alan- ja alueen kehittäminen sekä toimiminen arvoverkostossa. Opiskelijan omat tavoitteet ja
kehittämisen kohteet laaditaan henkilökohtaiseksi opintosuunnitelmaksi



00099 Kasvu tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida tietojenkäsittelyn tulevaisuuden osaamistarpeita
• jäsentää alan ydinosaamisalueita ja niiden merkityksiä
• määritellä, valita ja arvioida oman osaamisen kehittämiskohteita ja -tavoitteita
• toteuttaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman
• osaamisen kehittämisen perusteet
• käyttää alan yleisiä työmenetelmiä, -välineitä ja laitteita
• edistää toiminnallaan vuorovaikutusta ja yhteistyötä
• viestiä tehokkaasti suullisesti ja kirjallisesti
• hyödyntää alan tietolähteitä suomeksi ja englanniksi

Opintojakson sisältö:
• laurealainen oppimisen toimintamalli
• alan ydinosaamisalueet
• alan ja alueen keskeiset kehittämisstrategiat ja kehittämisen kohteet
• henkilökohtaisen opintosuunnitelman luonti kehittämis- ja tiedontarpeen analysoinnin pe-rusteella
• soveltavan tutkimus- ja kehitysprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
• työskentely itsenäisesti, ryhmässä ja osana verkostoa
• työkalujen, työmenetelmien ja työasemien osaaminen
• argumentoiva kirjoittaminen ja suullinen esitys

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen on kehittämisosaamisen perusta. Opiskelijaryhmät kartoittavat tietojenkäsittelyn
ydinosaamista ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Opintojaksossa hahmotetaan uuden osaamisen vaikuttavuus ja
merkitys arvoverkostolle sekä aluekehitykselle. Opiskelija arvioi oman osaamisensa arvoa menestystekijänä ja
mahdoll


00100 Svenska inom IT-branschen, 5 op

Opiskelija osaa:
• toimia tietojenkäsittelyalan tehtävissä ruotsin kielellä
• vuorovaikutteisen asiakaslähtöisen viestinnän
• hankkia ja hyödyntää tietojenkäsittelyyn liittyvää tietoa

Opintojakson sisältö:
• keskeinen it- ja yritysterminologia
• asiakaslähtöinen suullinen ja kirjallinen viestintä
• opiskelijan itsensä, koulutuksen ja työkokemuksen esittely

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason
B1.2. Lisäksi hän saa valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä suullisesta ja
kirjallisesta kielitaidosta.

Edeltävät opinnot:
Kasvu tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi -opintojakso tai vastaavat tiedot.


037 TIETOVERKKO-OSAAMINEN, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa rakentaa, ylläpitää ja kehittää tietoverkkoja, verkossa tapahtuvia palveluja ja palve-lutuotteita
soveltavan tutkimuksen ja kehitystoiminnan avulla.

Opiskelija osaa:
• analysoida, soveltaa ja yhdistellä tietojaan eri tutkimus- ja kehittämismenetelmiä hyödyntä-en
• tutkia alan kehitystä ja ymmärtää sen toiminnallinen vaikuttavuus
• toimia kehittäjänä tietoverkon toteutuksessa, prosesseissa ja hallinnassa
• kehittää vastuullisesti tietoverkko-osaamistaan monipuolisissa toimintaympäristöissä
• määrittää tietoverkon suorituskyky - ja palvelutasovaatimukset
• toimia muutoskykyisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
• mallintaa ja kuvata järjestelmän toiminnan ja verkkorakenteet
• suunnitella ja laatia verkkojärjestelmän arkkitehtuurin ja tietoturvaratkaisut
• laatia, kehittää ja testata verkkoratkaisuja ja verkkoelementtejä
• ottaa käyttöön ja ylläpitää tietoverkkoja ja verkkojärjestelmiä

Sisältö:
Teeman sisältämä tietoverkko-osaaminen on alan keskeistä ammatillistiedollista ja ammatillistai-dollista osaamista.
Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jolla yksilö osaa toimia tietoverkkoja uudistavana
kehittäjänä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä vaikuttajana osaamisverkostossa. Opiskelija osaa
tietoverkkojen toteuttamiseen tarvittavat valitut menetelmät, kuvaustavat ja elementit sekä toteuttamisen. Opiskelija
osaa työssään arvioida tietoverkkojen käyt-tökelpoisuutta ja tulevaisuuden tarpeita. Valinnaisissa opinnoissa
opiskelija voi laajentaa osaamis-taan tietoverkkojen kehittämisen ja hallinnan asiantuntijaksi.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammattiopintojen alkuun. Autenttiset kehittämishankkeet suuntaavat, syventävät, konkretisoivat ja
jäsentävät oppimisprosessia


00101 Tietoverkkoarkkitehtuuri, 10 op

Opiskelija osaa:
• tarkastella verkkoarkkitehtuureja kokonaisvaltaisesti ja analysoida niiden toiminnallisuutta
• lähi-, laaja- ja langattomien verkkojen teorian ja käsitteet
• suunnitella yrityksen liiketoiminnan verkkoratkaisuja
• perustella tietoverkkoihin liittyviä ratkaisuita ja hankintoja
• toimia vastuullisesti yrityksen tietoverkossa
• määritellä ja toteuttaa palvelu- ja verkkojärjestelmäalustoja
• kuvata ja määrittää lähiverkon aktiivilaitteita ja toimintaa

Opintojakson sisältö:
• tietoverkon kehittäminen ja verkkoarkkitehtuurin luominen tai valinta
• tietoverkon arkkitehtuurin arviointi, vaatimusmäärittely ja suorituskykyarviointi
• vuorovaikutteisuus kehittämistyössä
• tietoverkkojen suunnittelu- ja toteutusprosessi
• verkkojärjestelmähankkeen ja -projektin suunnittelu ja toteutus
• tietoverkon rakenteen ja toiminnan mallintaminen ja kuvaaminen
• tulevaisuuden verkkoarkkitehtuurit ja avainteknologiat

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa luodaan valmius tietoverkkojen vaatimusmäärittelyyn sekä sen perusteella tapahtuvaan
verkkojärjestelmän toiminnan ja verkkorakenteen määrittelyyn, suunnitteluun ja toteutukseen.


00102 Tietoverkot toiminnassa, 10 op

Opiskelija osaa:
• rakentaa tai laajentaa tietoverkkoja suunnitelmien pohjalta
• hallita ja ylläpitää tietoverkon laitteita ja palveluja
• hyödyntää verkonhallinnan tarjoamia etuja
• yritysten eri toimipisteiden verkkojen liittämisen tekniikat
• ajankohtaisimpien langattomien tekniikoiden tarjoamat mahdollisuudet ja uhkat
• ip-puhelimiin ja niiden hallintaan liittyvän käytännön ja teorian
• ratkaista itsenäisesti ja ryhmissä työskennellen verkon rakentamiseen, laajentamiseen, hal-lintaan ja ylläpitoon
liittyviä ongelmia

Opintojakson sisältö:
• tietoverkon rakentaminen tai laajentaminen
• verkon ja verkkopalvelimien hallinta- ja ylläpitotoimet
• keskitetty verkonhallinta, teoria ja käytäntö
• keskeisimmät verkkoliitäntätekniikat ja niiden teoria
• langattomat verkkoliityntätekniikat
• voip (voice over ip) -tekniikan perusteet
• verkon rakentamiseen, laajentamiseen, hallintaan ja ylläpitoon liittyvien ongelmien ratkaisu itsenäisesti ja ryhmissä
työskennellen (diagnostiikat)
• verkkotekniikoiden käytännön testaus
• verkkotekniikoiden toteutus autenttisissa hankkeissa ja laboratoriossa

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen mahdollistaa tietoverkkojen ja verkkopalvelimien kehittämis- ja ylläpitotehtävien
hallinnan.

Edeltävät opinnot:
Tietoverkkoarkkitehtuuri-opintojakso tai vastaavat tiedot.


00103 Interconnecting Networks, 10 op

Opiskelija osaa:
• be learners and developers in an international value network
• participate in an internationally benchmarked learning process
• handle data network building in practice
• manage and maintain selected data network equipment
• design and implement network environments in lab work
• describe and define the workings, characteristics and components of WANs
• test and diagnose network connections


Opintojakson sisältö:
• content and materials of an internationally benchmarked, employer-driven study unit
• facilitating lifelong learning as participants in a value network
• lab work


Opintojakson kuvaus:
The competence gained in the study unit relates to using and managing telecommunications equipment
made by a chosen manufacturer. Students master the practical use of chosen equipment and
deepen their competence as experts in data networks.


Edeltävät opinnot:
Data Networks at Work or equivalent knowledge.



00104 Tietoverkkopalvelujen kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• osaa soveltaa uusia verkkoteknologioita ja kehittää tietoverkkopalveluja
• valittujen verkkopalvelinympäristöjen toteutus ja niiden analysointi
• toteuttaa, muuttaa, yhdistellä ja ohjelmoida verkkoon sijoitettavia palveluja
• toteuttaa ja kehittää tietoturvallisuusratkaisuja
• toteuttaa nimipalvelut eri verkkoympäristöissä
• langattomat verkkotekniikat ja niiden perusteet käytännössä
• ip-puhelimet ja niihin liittyvät uudet teknologiat käytännössä
• oman kehitystyön arvioinnin
• kehitystyöhön liittyvän dokumentoinnin

Opintojakson sisältö:
• palvelinjärjestelmät verkossa
• verkkopalvelinjärjestelmien ohjelmistotuotanto
• yhteiset palvelut, esimerkiksi windows active directory ja LDAP
• valitut palomuuriratkaisut ja tiedon osoitukseen liittyviä palvelut
• nimipalvelut
• langaton verkko ja tukiasemat sekä niiden ylläpito
• IP-teknologiat, esimerkiksi IP-puhelin
• livinglab-toiminta ja alan kehittäminen käytännössä
• tulevaisuuden verkkoteknologiat
• tulevaisuuden ydinosaaminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson syventyvä osaaminen ilmenee nykyaikaisen lähiverkkoympäristön palvelujen ja nii-den toteutusten
kehittämisenä. Arkkitehtuurin, toteutettavan ratkaisun ja palvelun tunteminen ovat kehitystyön ja osaamisen perusta.
Painotus on teorian ja uuden teknologian soveltamisessa palve-lujen ja käyttökelpoisuuden näkökulmasta.
Oppiminen tapahtuu oppimisympäristöissä tutkivan ja kehittävän toiminnan avulla. Opintojaksolla syntyy myös
arviointiosaamista.

Edeltävät opinnot:
Tietoverkot toiminnassa -opintojakso tai vastaavat tiedot.


038 TIETOJÄRJESTELMÄOSAAMINEN, 30 op
Kuvaus:
Opiskelija osaa kehittää ja ylläpitää tietojärjestelmiä, tietointensiivisiä palvelutuotteita ja palveluja, jotka perustuvat
soveltavaan tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Opiskelija osaa järjestelmän kehit-tämiseen ja toteuttamiseen
tarvittavat valitut menetelmät, kuvaustavat ja välineet.

Opiskelija osaa:
• analysoida, soveltaa ja yhdistellä tietojaan eri tutkimus- ja kehittämismenetelmiä hyödyntä-mällä
• tutkia alan kehitystä ja ymmärtää sen kytkeytymisen strategisiin arvoverkostoihin
• toimia kehittäjänä järjestelmän toteutuksessa, prosesseissa ja hallinnassa
• kehittää vastuullisesti tietojärjestelmäosaamistaan monipuolisissa toimintaympäristöissä
• määrittää liiketoimintaprosessien ja niiden kehittämisen yhteydet tietojärjestelmiin
• toimia muutoskykyisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
• mallintaa ja kuvata järjestelmän toiminnan ja tietokannan
• suunnitella ja laatia järjestelmän arkkitehtuurin ja tietoturvaratkaisut
• suunnitella ja toteuttaa käyttöliittymän audiovisuaalisine elementteineen
• toteuttaa ja testata järjestelmän ohjelmat ja komponentit
• määrittää ja perustaa tietokannat
• ottaa käyttöön ja ylläpitää tietojärjestelmiä

Sisältö:
Teeman sisältämä tietojärjestelmäosaaminen on keskeistä tietojenkäsittelyn ammatillistiedollista ja
ammatillistaidollista osaamista. Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jolla yksilö osaa
toimia tietojärjestelmiä uudistavana kehittäjänä muuttuvassa toimintaympäristössä se-kä ennakoivana
innovatiivisena vaikuttajana osaamisverkostossa. Opiskelija osaa työssään arvioi-da järjestelmiä, niiden
käyttökelpoisuutta ja tulevaisuuden tarpeita. Valinnaisissa opinnoissa opis-kelija voi syventää osaamistaan
tietojärjestelmien kehittäjänä.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammattiopintojen alkuun. Autenttiset kehittämishankkeet suuntaavat, syventävät, konkretisoivat ja
jäsentävät oppimisprosessia.


00105 Vaatimusmäärittelystä suunnittelumalliksi, 10 op

Opiskelija osaa:
• hankkia kehittämiskohteeseen tarvittavaa uusinta tietoa kehittämismahdollisuuksista
• järjestelmän rakentamisprosessin ja sen sovittamisen kehittämiskohteeseen
• määrittää ja kuvata tietojärjestelmien ja liiketoimintaprosessien väliset yhteydet
• rakentaa järjestelmää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
• mallintaa ja kuvata järjestelmän toiminnan ja tietorakenteet sekä käyttöliittymän toimintalogiikan
• suunnitella ja testata mallien toimintaa simuloiden ja prototyypeillä

Opintojakson sisältö:
• tietojärjestelmän kehittäminen valittua menetelmää käyttäen
• vuorovaikutteisuus kehittämistyössä
• järjestelmän suunnittelu- ja toteutusprosessi
• järjestelmähankkeen ja -projektin suunnittelu
• vaatimusmäärittely ja liiketoimintaprosessit
• järjestelmän toiminnan ja käyttöliittymän mallintaminen ja kuvaaminen
• järjestelmän tietorakenteen mallintaminen ja kuvaaminen
• järjestelmän suunnitelmien ja mallien testaus

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa luodaan valmius tietojärjestelmän vaatimusmäärittelyyn sekä sen perusteella tapahtuvaan
järjestelmän toiminnan ja tietorakenteen määrittelyyn ja suunnitteluun.

Edeltävät opinnot:
Kasvu tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi -opintojakso tai vastaavat tiedot.
00106 Suunnitelmasta toteutukseen ja tietorakenteeseen, 10 op

Opiskelija osaa:
• muodostaa järjestelmän suunnitteludokumenttien pohjalta tarkoituksenmukaisia ja käyttökelpoisia ohjelmia ja
komponentteja
• tuottaa suunnittelumallit ja dokumentit komponenteista, ohjelmista ja järjestelmistä sekä niiden välisistä
rajapinnoista
• ohjelman sekä tietokannan suunnittelun ja toteuttamisen perustekniikat ja kuvaustavat
• tietojenkäsittelyn perusmatematiikan ja tietorakenteiden käsittelyn algebran
• käyttää tehtävään ja tietoverkkoon sopivia ohjelmointi- ja tiedonkäsittelykieliä
• toteuttaa komponentteja, ohjelmia, järjestelmiä ja tietorakenneratkaisuja
• suunnitella ja toteuttaa järjestelmän ja sen osien testauksen

Opintojakson sisältö:
• ohjelma ja ohjelmointi
• ohjelman suunnittelu
• ohjelman ohjausrakenteet
• ohjelman taulukot, funktiot
• tietojärjestelmän perusmatematiikka
• tietokannat ja tiedostot
• relaatiotietokanta ja relaatioalgebra
• tietokannan rakenteen suunnittelu ja toteutus
• tiedon käsittelykielet
• ohjelmatestaus

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso keskittyy opiskelijan toteutusvalmiuksien sekä tietorakenteiden toteutus- ja käsittely-valmiuksien
luomiseen.

Edeltävät opinnot:
Vaatimusmäärittelystä suunnittelumalliksi -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00107 Käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus, 10 op

Opiskelija osaa:
• tiedostaa käyttöliittymän ja käytettävyyden merkityksen ja sisällön
• tietojärjestelmän käytettävyyden inhimilliset perusteet
• käyttöliittymästandardit
• käyttää internet-ympäristön välineitä ja tekniikkaa
• käyttöliittymän visuaaliset elementit
• suunnitella ja toteuttaa käyttöliittymiä
• hyödyntää prototyyppejä käyttöliittymän suunnittelussa
• arvioida tietojärjestelmän käytettävyyttä
• järjestää käytettävyystestejä

Opintojakson sisältö:
• käyttöliittymä ja käytettävyys
• käyttäjien tunnistus järjestelmässä
• ihmisen käyttäjäominaisuudet
• käyttöliittymän suunnitteluprosessi
o suljettu ja avoin käyttöympäristö
• navigointimallit
• visuaaliset elementit ja niiden käyttö perinteisessä graafisessa käyttöliittymässä
o oliot ja käyttöliittymät
o kontrollien käyttö
o ikkunasuunnittelu
o ikonit
o valikkosuunnittelu
• internet-ympäristön tekniikka ja välineet
• multimediaelementit ja niiden käyttö
• selainpohjaisen käyttöliittymän ja perinteisen graafisen liittymän erot
• käyttöliittymän toteutus
• prototyyppien käyttö
• käyttöliittymän ja käytettävyyden arviointitavat

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija luo valmiuden toimivan käyttöliittymän suunnitteluun ja toteutukseen.

Edeltävät opinnot:
Suunnittelusta toteutukseen ja tietorakenteeseen -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00108 Palvelujärjestelmien rakentaminen ja hallinta, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia oppijana ja kehittäjänä kansainvälisessä arvoverkostossa
• toimia kansainvälisesti vertailtavassa oppimisprosessissa (esimerkiksi Oracle University)
• määrittää ja suunnitella tietokantoihin perustuvia palveluja ja järjestelmiä
• määrittää ja suunnitella tietojärjestelmän komponentit toimintojen ja rakenteen perusteella
• toteuttaa tietojärjestelmiä käytännön tasolla komponenttipohjaisesti
• ylläpitää tietokantoihin perustuvia palveluja ja järjestelmiä
• suunnitella ja toteuttaa tietojärjestelmien testauksen

Opintojakson sisältö:
• työelämälähtöisesti ja kansainvälisesti vertailtava opintojakson sisältö ja aineisto
• elinikäisen oppimisen mahdollistaminen arvoverkoston toimijana
• mahdollisuus sertifikaattikokeeseen
• mahdollisuus ja orientaatio jatkaa kansainvälisesti sertifioitua oppimista
• järjestelmäarkkitehti, järjestelmäkehittäjä ja –ylläpitäjä

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee valmiutena kehittää ja ylläpitää tietojärjestelmiä ja palveluja. Opiskelijat
osaavat kohdejärjestelmien toimintaperiaatteen, tietokantojen rakenteen ja niiden kehittämisessä käytetyt
ohjelmistotuotannon perusteet sekä syventävät osaamistaan kehit-tämisen ja ylläpidon asiantuntijoina.

Edeltävät opinnot:
Käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus –opintojakso tai vastaavat tiedot.


039 SOVELTAVA TIETOTURVALLISUUSOSAAMINEN, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa kehittää ja soveltaa tietoturvallisuutta olennaisena osana organisaation toimintaa sekä omaa laaja-
alaiseen turvallisuuskäsitykseen, jossa turvallisuus on osa organisaation strategi-aa, toiminnan varmistamista,
kilpailukykyä ja imagoa. Opiskelija osaa edistää ja kehittää tiedon kannalta tärkeitä teknologisia ratkaisuja ja
tietoturvaan liittyviä asioita ja palveluja

Opiskelija osaa:
• hahmottaa sovelletun tietoturvallisuuden osana organisaation strategiaa
• määritellä organisaation tietoturvatarpeita ja etsiä niihin ratkaisuja
• kehittää ja soveltaa organisaatioon turvallisesti tietointensiivisiä teknologioita
• toteuttaa ja ylläpitää organisaation tietoturvapolitiikan
• arvioida turvallisuusteknologisia toteutuksia ja palveluja
• toimia muutoskykyisenä turvallisuutta edistävänä toimijana
• havaita, kartoittaa ja analysoida tietoon liittyviä turvallisuusriskejä
• suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää tietoturvallisuusratkaisuja

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat kehittämisen kokonaisuuden, jonka lähtökohdat määräytyvät organisaation
kehittämisestä laaja-alaisen tietoturvallisuuskäsityksen viitekehyksestä. Opiskelija osaa analysoida ja arvioida
organisaation tietoturvauhkia ja niiden vaikutuksia organisaation opera-tiivisiin toimintoihin ja muodostaa niistä
organisaation kehittämisen lähtökohtia. Osaaminen on pe-rusta turvallisuuden kehittämiseksi tietoverkoille ja
tietojärjestelmille sekä niihin liittyviin uusiin pal-velutuotteisiin. Osaaminen liittää yhteen tietoverkot, tietojärjestelmät,
tietointensiiviset teknologiat kuten esimerkiksi sulautetut järjestelmät. Opiskelija voi laajentaa osaamistaan
tietointensiivisten turvallisuusteknologioiden alueella.

Osaamisen kehittyminen:
Teema on tietoturvallisuuden ja tietointensiivisten turvallisuusteknologioiden perusosaamista. Opiskelijalla on
mahdollisuus syventää teemassa syntyvää osaamistaan yhdessä tietoverkko- ja tietojärjestelmäosaamisen
teemojen kanssa integratiivisten verkkopalvelujen teemassa, jossa pää-paino on tietoturvallisten ratkaisujen ja
palvelujen kehittämisellä ja tietointensiivisten turvallisuus-teknologioiden soveltamisella ja uusien palvelujen
kehittämisellä.


00551 Managing Information Security, 10 op

Opiskelija osaa:
• apply the basic principles of information security
• use risk management methods in developing information security
• protect organisations from information risks and assess the effects of these risks on operations
• plan a comprehensive information risk management system for an organisation, using technical and administrative
data protection solutions
• apply legislation related to data protection, information security and data crime
• formulate continuity and disaster recovery plans for systems

Opintojakson sisältö:
• elements and basic concepts of information security
• duties of an information security manager in an organisation
• good information processing practice
• internal and external data protection risks; analysing and evaluating related information risks
• protection from information risks using technical and non-technical methods
• legislation related to data protection and information security
• employee security and information security awareness
• security reports and confidentiality agreements
• information security instructions and compliance-related issues
• information risk management systems based on actual risks; planning an information security de-velopment
programme
• continuity planning and disaster recovery

Opintojakson kuvaus:
This study unit relates to students’ development in applying information security competence. Compe-tence is
acquired particularly in analysing and evaluating an organisation’s information risks, protecting it from them and
evaluating their possible effects on operations. The aim is to learn to build a comprehen-sive information risk
management system


00393 Tietoturvallisuuden hallinta, 10 op

Opiskelija osaa:
• soveltaa tietoturvallisuuden peruskäsitteitä
• käyttää riskienhallinnan menetelmiä tietoturvallisuuden kehittämisessä
• suojata organisaatiota tietoriskeiltä ja arvioida tietoriskien toteutumisen vaikutuksia toimintaan
• suunnitella organisaation kokonaisvaltaisen tietoriskien hallintajärjestelmän soveltaen teknisiä ja hallinnollisia
tietoturvaratkaisuja
• soveltaa tietosuojaan, tietoturvallisuuteen ja tietorikollisuuteen liittyvää lainsäädäntöä
• laatia järjestelmien jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia

Opintojakson sisältö:
• tietoturvallisuuden osa-alueet ja peruskäsitteet
• tietoturvallisuusvastaavan tehtävät organisaatiossa
• ulkoiset ja sisäiset tietoturvauhkat sekä niihin liittyvien tietoriskien analysointi ja arviointi
• tietoriskeiltä suojautuminen teknisin ja ei-teknisin keinoin
• tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö
• henkilöstöturvallisuus ja tietoturvallisuustietoisuus
• turvallisuusselvitykset ja salassapitosopimukset
• tietoturvallisuuspolitiikka ja -ohjeisto
• tietoriskien hallintajärjestelmän ja tietoturvallisuuden kehitysohjelman suunnittelu
• jatkuvuus- ja toipumissuunnittelu

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso liittyy opiskelijan kehittymiseen tietoturvallisuusosaamisen soveltamisessa. Osaaminen ilmenee ennen
kaikkea kykynä analysoida ja arvioida organisaation tietoriskejä, suojautua niiltä ja arvioida niiden mahdollisia
vaikutuksia organisaation toimintaan. Tavoitteena on oppia rakentamaan kokonaisvaltainen tietoriskien
hallintajärjestelmä.

Voidaan toteuttaa englannin kielisenä Managing Information Security (MIS).


00185 Tietoverkkojen ja järjestelmien turvallisuus, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa ja analysoida tietojärjestelmien haavoittuvuuksia
• varautua tietojärjestelmien toimivuuteen erilaisissa häiriötilanteissa
• soveltaa teknisiä tietoturvallisuusratkaisuja
• määritellä turvallisuusvaatimukset tietojärjestelmien kehittämisessä ja hankinnassa
• laatia järjestelmien jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia

Opintojakson sisältö:
• IP-verkkojen perusteet (turvallisuusalan koulutusohjelma)
• tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat ja niiden aiheuttamat riskit
• tekninen suojautuminen tietoriskeiltä
• tiedon luottamuksellisuuden ja eheyden turvaaminen tietojärjestelmissä ja -verkoissa
- salakirjoituksen perusteet ja sovellukset
- julkisen avaimen infrastruktuuri
• tietoverkkojen tietoturvallisuuskysymykset
• tietojärjestelmiin tunkeutumisen estäminen
• jatkuvuus- ja toipumissuunnittelu

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso liittyy opiskelijan kehittymiseen tietojärjestelmien ja -verkkojen turvallisuusosaamisen soveltamisessa.

Voidaan toteuttaa englannin kielisenä Security of Data Networks and Systems.

Edeltävät opinnot:
Tietoturvallisuuden hallinta -opintojakso tai vastaavat tiedot.


040 DIGITAALISEN MEDIAN KÄYTTÖLIITTYMÄT, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja kehittää toimeksiantajan strategisia tavoitteita tukevia, visuaaliselta
ilmeeltään laadukkaita käyttöliittymiä soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla.

Opiskelija osaa:
• toimia kehittäjänä digitaalisen median käyttöliittymiä tuottavissa monipuolisissa ympäristöissä
• toimia joustavasti ja muutoskykyisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
• analysoida, huomioida ja soveltaa asiakkaan tarpeita ja toiveita kehityksen lähtökohtana kulttuuriset erot
huomioiden
• soveltaa työskentelyssään visuaalisen suunnittelun perusperiaatteita
• suunnitella, tuottaa ja yhdistää eri mediatyyppejä tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi
• hallinnoida ja mallintaa projektin toteutus
• käyttää tietoverkkoa tietoliikennealustana
• seurata alansa kehitystä ja ymmärtää sen toiminnallinen vaikuttavuus
• analysoida, soveltaa ja yhdistellä tietojaan ja taitojaan eri tutkimus- ja kehittämismenetelmiä hyödyntäen

Sisältö:
Teema sijoittuu ammatillisen kasvun ensimmäiseen vaiheeseen tuottaen opiskelijalle digitaalisen median
perustyövälineet, joiden varassa hän pystyy kehittämään osaamistaan. Autenttiset kehittämishankkeet suuntaavat,
syventävät, konkretisoivat ja jäsentävät oppimisprosessia.

Osaamisen kehittyminen:
Teeman sisältämä digitaalisen median verkkoviestintäosaaminen on perustana tietojenkäsittelyn
ammatillistiedolliselle ja ammatillistaidolliselle osaamiselle. Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen
kokonaisuuden, jolla opiskelija voi toimia verkkoviestinnän kehittäjänä globaalissa toi-mintaympäristössä sekä
vaikuttajana monialaisessa osaamisverkostossa. Opiskelija osaa työssään käyttää soveltavaa, tutkiva ja kehittävää
otetta ja tutkia ja kehittää olemassa olevia käyttöliittymiä.


00111 Käyttöliittymien kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• kuvata, kehittää ja toteuttaa käyttöliittymiä toimeksiantajan strategisten tavoitteiden tukemisen näkökulmasta
• käyttää verkkojulkaisun keskeisiä työvälineitä ja tekniikoita
• kehittää ja julkaista verkossa esitettäviä sisältöjä
• analysoida verkkosisältöjen erilaisia toteutusratkaisuja
• huomioida sovellusalueeseen perehtymisen merkityksen sivuston kehittämisessä
• arvioida www-sivustojen kehittämistarpeita ja käyttökelpoisuutta
• hyödyntää tietoverkkoa tietoliikennealustana
• huomioida verkkosisältöjen kehitystyössä erilaiset immateriaali- ja sopimusoikeudelliset näkökulmat sekä muut
oikeudelliset ongelmat
• toimia vastuullisena osallistujana digitaalisen median projektimuotoisessa tuotannossa

Opintojakson sisältö:
• www-sivuston kokonaisvaltainen suunnittelu, kehittäminen ja julkaisu
• käyttöliittymäsuunnittelun perusteet
• selainpohjaisen käyttöliittymän tekninen toteutus
• käyttöliittymästandardit
• verkkoviestintä ja käsikirjoittamisen vaatimukset
• projektityöskentelyn hallinnointi
• tietoverkko työskentely-ympäristönä
• verkkosivustoon liittyvät immateriaali- ja sopimusoikeudelliset sekä muut oikeudelliset ongelmat

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla saavutettava osaaminen ilmenee valmiutena suunnitella, kehittää ja toteuttaa sisällöltään harkittuja ja
rakenteellisesti oikeellisia www-sivustoja. Opintojaksolla luodaan valmiudet digitaalisen median projektimuotoiseen
työskentelyyn osallistumiselle sekä alan keskeisten työvälineiden hallintaan.

Edeltävät opinnot:
Kasvu tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00112 Visuaalinen suunnittelu ja mediaelementit, 10 op

Opiskelija osaa:
• kehittää luovasti www-sivustolle aihetta ilmentävän visuaalisen ilmeen
• digitaalisten kuvien tuotantoprosessin ja osaa hyödyntää digitaalisen median sovellusohjelmien mahdollisuuksia
markkinointiviestinnän kehittämisessä
• hyödyntää vektorigrafiikkaa digitaalisen median tuotantovälineenä luovasti
• tuottaa 2D animaatioita ja hyödyntää niitä digitaalisen median viestinnän kehittämisessä
• ottaa huomioon kansainväliset trendit visuaalisessa suunnittelussa
• toimia globaaleissa tieto- ja mediaympäristöissä, hankkia tietoa ja olla osana niiden kehitystä

Opintojakson sisältö:
• multimedian visuaalinen suunnittelu
• digitaalinen kuvankäsittely
• vektorigrafiikkaohjelmien käyttö mediaelementtien toteuttamisessa
• 2D-animaatio-ohjelmien käyttö multimediaesitysten toteutukseen
• multimediaesitysten suunnittelu ja käsikirjoittaminen
• mediaelementtien liittäminen osaksi verkkosivuja
• globaalien kehittämisympäristöjen hyödyntäminen multimedian toteutuksissa

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija osaa tuottaa sekä optimoida mediaelementtejä osaksi multimediaesityksiä siten, että sivustolla on halutun
tavoitteen mukainen visuaalinen ilme. Opiskelija osaa vektorigrafiikan ja digitaalisen median työvälineiden
hyödyntämismahdollisuudet multimediaesitysten tuotannossa sekä hallitsee erilaisten grafiikan tuotanto-ohjelmien
yhteiskäytön monipuolisesti. Opiskelija oppii 2D animaatioiden perusteet ja rakenteen suunnittelun ja osaa lisätä
mediaelementtejä niihin. Opiskelija hallitsee animaation hyödyntämisen multimediaesityksissä, sekä osaa liittää
animaatioita osaksi muuta verkkoviestintää. Opiskelija osaa hankkia tietoa ja tuottaa sitä kansainvälisen
multimedian kehitysympäristöihin ja hallitsee eri kulttuurien ja genren vaikutuksen mediailmaisuun.

Edeltävät opinnot:
Käyttöliittymien kehittäminen-opintojakso tai vastaavat tiedot.


047 LAUREAN YHTEISET OPINNOT, 0 op


00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00189 Matematiikan valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• koulutusalansa matemaattisten sovellusten edellyttämät perustaidot

Opintojakson sisältö:
• lukion lyhyen matematiikan kertaaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa matematiikan taitojaan ja kehittää valmiuksiaan niin, että kykenee suoriutumaan varsinaisten
opintojen sisältämien matemaattisten sovellusten opiskelusta.


00388 Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia tarkoituksenmukaisesti opiskeluajan tekstitapahtumissa
• hyödyntää kielenhuollon ja kielitiedon apuvälineitä
• ottaa vastuun tiimitöiden viestintätehtävistä

Opintojakson sisältö:
• henkilökohtainen viestijäprofiili
• kielitiedon ja kielenhuollon apuvälineet
• erityyppisten tekstien ja puheiden laadinnan ohjeistukset

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan viestijänä. Opiskelijan osaaminen ilmenee taitona ja halukkuutena
kantaa vastuuta erilaisten tiimitöiden suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Opiskelija lähestyy kielitietoa ja
kielenhuoltoa aikuisen viestijän näkökulmasta ja harjaantuu käyttämään kielenhuollon apuvälineitä asiatekstin
rakentamisessa.


00190 Opiskelijatuutoritoiminta, 5 op
Opiskelija osaa:
• hahmottaa oman ammattikorkeakoulunsa ja koulutusohjelmansa tavoitteet ja toimintatavat
• suunnitella uusien opiskelijoiden sitoutumiseen liittyviä toimintatapoja
• perehdyttää uusia opiskelijoita yhteisönsä oppimisympäristöön ja -kulttuuriin
• markkinoida Laurea-ammattikorkeakoulua ja sen opiskelumahdollisuuksia
• Laurean markkinoinnissa tarvittavia viestintä- ja markkinointitaitoja
• toimia mentorina erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille
• hahmottaa aktiivisen toiminnan merkityksen työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä

Opintojakson sisältö:
• Laurean yhteinen opiskelijatuutoreiden intensiivijakso
• toimipisteissä tapahtuva tuutoroinnin suunnittelu
• uusien opiskelijoiden perehdyttäminen
• Laurean opiskelumahdollisuuksien markkinoiminen
• opiskelijamentorina toimiminen
• henkilökohtainen tuutorointiosaamisen kehittäminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee uusien opiskelijoiden perehdyttämisenä ja vastuullisena käyttämisenä
oman toimipisteen tai Laurean kannalta tyypillisissä opiskelijatuutorointia vaativissa tilanteissa. Osaaminen perustuu
ammattikorkeakoulun tavoitteiden ja toimintakulttuurin peruskysymysten ymmärtämiseen


00191 Kansainvälinen opiskelijatuutoritoiminta, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa oman ammattikorkeakoulunsa ja koulutusohjelmansa tavoitteet ja toimintatavat
• hahmottaa oman kulttuurin sisältöä
• suunnitella kansainvälisten opiskelijoiden ryhmäytymiseen liittyviä toimintatapoja
• perehdyttää kansainvälisiä opiskelijoita suomalaiseen oppimisympäristöön ja -kulttuuriin
• toimia aktiivisena työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä

Opintojakson sisältö:
• kansainvälisten opiskelijatuutoreiden intensiivikoulutus
• toimipisteissä tapahtuva tuutoroinnin suunnittelu
• uusien kansainvälisten opiskelijoiden perehdyttäminen
• vaihto-opiskelijoiden tuutorointi koko vaihdon ajan: osallistuminen vaihto-opiskelijoiden orientaatioon, järjestettyyn
vapaa-ajan toimintaan
• henkilökohtainen ohjaamisen osaamisen kehittäm

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee kansainvälisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden perehdyttämisenä ja
vastuullisena käyttäytymisenä oman toimipisteen tai Laurean kannalta tyypillisissä kansainvälisissä tilanteissa.
Osaaminen perustuu ammattikorkeakoulun tavoitteiden ja toimintakulttuurin peruskysymysten sekä suomalaisen
kulttuurin ymmärtämiseen.


00387 Go abroad, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia menestyksekkäästi vieraan maan opiskelu- ja työympäristössä

Opintojakson sisältö:
• kulttuurien kohtaamisen prosessi
• kohdemaa ja kohteena oleva korkeakoulu, yritys tai organisaatio
• suomalainen kulttuuri ja koulutusjärjestelmä
• vaihtoon liittyvät käytännön järjestelyt

Opintojakson kuvaus:
Saadakseen EU:n myöntämän Erasmus-apurahan tai Laurea-ammattikorkeakoulun muista varoista myöntämän
apurahan, kv-vaihtoon tai -työharjoitteluun lähtevältä opiskelijalta edellytetään pääsääntöisesti, että hän suorittaa kv-
opintoihin valmentavat opinnot.

Opintojaksoon sisältyy lähiopintoja, verkko-opintoja ja oppimistehtäviä jotka vaihtelevat yksiköittäin/alueittain.

Edeltävät opinnot:
Opiskelijoille, jotka on valittu kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun.


00193 Introduction to Studies in the Baltic Sea Region, 3 op

Opiskelija osaa:
• sketch the political, economic, social and ecological special features of the Baltic Sea region
• analyze the Baltic Sea region as an operating environment in relation to own field of study
• integrate the competence concerning the Baltic Sea region as a part of own professional growth

Opintojakson sisältö:
• students’ experiences of the Hilu path
• typical operational characters of the region’s cultures
• description and analysis of selected companies/organisation/associations operating in Spain, Portugal or Latin
America


00192 Johdatus espanjan- ja portugalinkieliseen maailmaan, 3 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa alueen kulttuureille tyypilliset toimintapiirteet
• analysoida aluetta toimintaympäristönä oman alansa näkökulmasta
• integroida alueen osaamisen osaksi omaa ammatillista kasvuaan

Opintojakson sisältö:
• opiskelijanäkökulmia Hilu-opintojen suorittamiseen
• alueen kulttuureille tyypilliset toimintaperiaatteet
• valittujen yritysten /organisaatioiden/ järjestöjen, joilla on toimintaa Espanjassa, Portugalissa tai Latinalaisessa
Amerikassa ( kuvaus ja analyysi)

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso koostuu yhteisestä tapaamisesta, kirjallisesta tehtävästä ja kirjatentistä.

Opintojakso on johdanto ”Hilu” –opintokokonaisuudelle. Kansainväliset, tietylle alueelle suuntautuneet,
opintokokonaisuudet on suunniteltu opiskelijalle, joka haluaa koota laajempaa kv-osaamista. Tavoitteena on tuottaa
perustiedot kohdealueesta toimintaympäristönä, valmentaa alueeseen liittyvään toimintaan opiskelijan koulutusalalla
ja tukea opiskelijan työllistymistä. Opinnot ovat monialaisia. Koko kv-opintokokonaisuudesta saa erillisen
todistuksen. Opintoja voi suorittaa myös pienempinä kokonaisuuksina. ”Hilu”-opintojen lisäksi tarjolla on Itämeren
alueen opinnot. Aasia-osaamista voi kehittää valtakunnal-lisessa Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkostossa.
(Lisätietoja Laurean www-sivuilta.)

Opinnot suoritetaan osana tutkintoa. Yhteisen johdannon aikana opiskelija laatii opinnoista vastaavan opettajan
kanssa HOPSin, jossa polun eteneminen hahmotellaan. Kv-opintokokonaisuuden laajuus on 60 op, josta kieli- ja
kulttuuriopinnot, ammattiopinnot, harjoittelu ja opinnäytetyö kukin käsittävät yleensä 15 op.

Opintojen kieli- ja kulttuuriopinnoilla tavoitellaan kohdealueen toimivaa kieli- ja kulttuurista osaamista.
Ammattiopintoja tarjotaan erityisesti tietylle alueelle suunnattuina tai normaalien opintojen puitteissa, opintojaksoista
ja aihepiireistä, jotka kuuluisivat opiskelijan tutkintoon joka tapauksessa. Opettajan kanssa sovittu näkökulma
kohdentaa ”tavallisen” opintojakson kohdealueen suuntaan.
Harjoittelun tulee liittyä kohdealueeseen.

Tutkintoon kuuluva opinnäytetyö tehdään myös kohdealueeseen liittyen.

Hilu, El mundo hispano-luso parlante tarkoittaa koko espanjan- ja portugalinkielistä maailmaa. Suomen
elinkeinoelämän kasvava mielenkiinto mm. Latinalaista Amerikkaa kohtaan ja lisääntynyt yhteistyö EU:n sisällä
johtivat Hilu-opintopolun avaamiseen. Nämä opinnot valinnut opiskelija suuntaa opintojaan espanjan- ja/tai
portugalinkieliseen maailmaan. Hilu-opintopolku tuo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää tämän kohdealueen
erityisosaamista ja asiantuntijuutta työelämää silmälläpitäen. Opinto-ja on mahdollista valita myös
yhteistyökorkeakoulujen tarjonnasta.


00331 Innoplaza, yrittäjyyden opintojakso, 15 op

Opiskelija osaa:
• arvioida ominaisuuksiaan ja edellytyksiään yrittäjäksi ryhtymiseksi
• toimia monitaustaisen opiskelijatiimin jäsenenä
• kehitellä liikeideoita
• arvioida liiketoimintamahdollisuuksia
• tutkia ja analysoida markkinoita ja asiakaskohderyhmiä
• laatia liikeideaan sopivan liiketoimintamallin ja ansaintalogiikan
• laatia liikeidean pohjalta realistisen liiketoimintasuunnitelman laskelmineen
• esitellä tiivistetysti liiketoimintasuunnitelmansa muille

Opintojakson sisältö:
• innovaatioprosessi ja -järjestelmät
• yrityksen sisäinen ja ulkoinen analyysi sekä positiointi markkinoilla
• liikeidea, liiketoimintamalli ja liiketoimintasuunnitelma
• asiakaslähtöisyys, kilpailukyky, myynti ja markkinointi
• yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
• yritystoimintaa ohjaavat normit

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla opiskelijalle kehittyy taito aloittavan yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen innovatiivisen
liikeidean pohjalta. Eri ammattikorkeakoulujen ja eri alojen opiskelijat työskentelevät tiimeissä sovittuina ajankohtina
usean kuukauden ajan ja tuottavat yhdessä liiketoimintasuunnitelmia. Opintojakso koostuu kolmesta moduulista.
Liiketoimintasuunnitelman tekoa tukee opiskelijan mahdollisuus suorittaa suunnitelman tekoa edistäviä opintoja
myös muissa mukana olevissa ammattikorkeakouluissa. Kukin ammattikorkeakoulu myöntää opiskelijalleen
suoritetusta kokonaisuudesta 15 op. Opintojakson vastuuopettajina toimivat Jussi Järvi ja Teppo Leppälahti


00392 Työskentely ja kehittäminen asiantuntijayhteisössä, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Työskentely ja kehittämien asiantuntijayhteisössä toteutetaan autenttisessa kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.
Opiskelijat osaavat jäsentää toiminnassa kehittämisen ja laadun ydinilmiöitä. Opiskelijat osaavat hakea
järjestelmällisesti ratkaisuja asiantuntijaorganisaatiossa kehittämiskohteena oleviin toimintoihin ja ongelmiin.

Opiskelijat omaksuvat kehittämistyön periaatteet ja muodostavat kehittämistiimin. Kehittämistiimin opiskelijat
osallistuvat lukuvuoden ajan johonkin Laurean kehittämistyöryhmään tai hankkeeseen.

Opiskelija saa kokemuksen tasavertaisena asiantuntijana toimimisesta. Hän saa valmiuksia kehittää omaa
vaikuttamistaan, arvioida omaa toimintaansa vaikuttajana monipuolisessa innovaatioympäristössä ja
yhteistoiminnallisena toimijana verkostoissa.

Opiskelija arvioi omaa toimintaansa käytänteiden muuttajana, kehittäjänä ja vaikuttajana.


041 DIGITAALISEN MEDIAN TUOTANTOPROSESSI, 25 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa toimia digitaalisen ja interaktiivisen median suunnittelu-, toteutus- ja kehitystehtävissä. Opiskelija
työskentelee käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin mukaisesti soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa
hyödyntäen.
Opiskelija osaa:
• toimia kehittäjänä digitaalisen median monipuolisissa toimintaympäristöissä
• tutkia ja kehittää digitaalisen median palveluja, tuotteita ja tuotantoprosesseja
• työskennellä käyttäjäkeskeisen suunnittelu- ja tuotantoprosessin sekä alan eettisten sääntöjen mukaisesti
• kehittää vastuullisesti osaamistaan digitaalisen median ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa
• kehittää ja toteuttaa innovatiivisia suunnitteluratkaisuja käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien avulla
uudenaikaisissa kehitysympäristöissä
• toimia muutoskykyisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
• suunnitella, toteuttaa ja kehittää tietorakenteita ja tietokantoja

Sisältö:
Teeman sisältämä digitaalisen median tuotantoprosessiosaaminen on alan keskeistä ammatillistiedollista ja
ammatillistaidollista osaamista. Teeman opintojaksot muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla yksilö osaa toimia
innovatiivisesti vuorovaikutteisten digitaalisten mediatuotteiden kehittäjänä muuttuvassa toimintaympäristössä.
Opiskelija osaa sekä suunnitella että arvioida ohjelmistoratkaisuja eettisesti kestävällä tavalla ja tulevaisuuden
tarpeet huomioiden. Valinnaisissa opinnoissa opiskelija voi syventää osaamista mm. mediaelementtien käytössä,
käytettä-vyystutkimuksessa sekä verkkopalvelun hallinnoinnissa ja testauksessa.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa keskivaiheille. Autenttiset kehittämishankkeet suuntaavat, syventävät,
konkretisoivat ja jäsentävät oppimisprosessia.


00113 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu, 15 op

Opiskelija osaa:
• toimia digitaalisen median alan suunnittelu- ja tuotantoprosessin innovatiivisena kehittäjänä
• nähdä tuotteen tai palvelun käyttäjät innovaatioprosessin voimavarana
• suunnitella, toteuttaa ja hallinnoida käyttäjäkeskeisen suunnittelu- ja tuotantoprosessin
• hahmottaa konseptisuunnittelun ja luovan ongelmanratkaisun menetelmien mahdollisuudet suunnitteluprosessissa
• organisoida, analysoida ja raportoida käyttäjätutkimuksen alan eettisten normien mukaisesti
• hyödyntää prototyyppejä käyttöliittymäsuunnittelussa
• mallintaa, suunnitella ja toteuttaa tietorakenteita ja tietokantoja osana käyttöliittymän iteratiivista kehittämistä
• tiedon kyselykielen tehokkaan käytön tietokannan hallinnan välineenä

Opintojakson sisältö:
• käyttäjäkeskeinen suunnittelu
• käyttäjä- ja käytettävyystutkimus
• esteetön suunnittelu
• iteratiivinen tuotekehitys
• ideointimenetelmät ja konseptointi
• tietorakenteen ideointi ja kehittämismenetelmät
• tiedonhallinta ja tietokannat
• tiedon kyselykielet
• käytettävyyden arviointi ja arviointimenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla hankitaan valmiudet toimia digitaalisen median alan suunnittelu- ja tuotantoprosessissa sekä
osallistua tutkimus- ja kehitystoimintaan. Opintojakso antaa valmiudet käyttäjävetoisen digitaalisen mediatuotteen
rakenne- ja käyttöliittymäsuunnitteluun.

Edeltävät opinnot:
Käyttöliittymän kehittäminen -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00114 Suunnitelmasta toteutukseen verkkoympäristössä, 10 op

Opiskelija osaa:
• ohjelman suunnittelun ja toteutuksen menetelmät ja kuvaustavat
• ohjelmointikielen perussyntaksin ja rakenteen
• suunnitella, toteuttaa ja kehittää toimivia vuorovaikutteisia tietokantapohjaisia verkko-palveluja
• suunnitella ja toteuttaa ratkaisuja uudenaikaisissa kehitysympäristöissä
• suunnitella, toteuttaa, kehittää ja testata interaktiivisia digitaalisen median ratkaisuja

Opintojakson sisältö:
• ohjelmistotuotannon menetelmät
• ohjelmoinnin peruskäsitteet
• tietokantapohjaiset verkkopalvelut
• digitaalisen median interaktiiviset ratkaisut
• yksikkö- ja järjestelmätestaus

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla saavutettava osaaminen ilmenee valmiutena kehittää, suunnitella, toteuttaa, ylläpitää ja testata
vuorovaikutteisia tietokantapohjaisia verkkopalveluja. Opiskelija oppii ohjelmistotuotannon perusteet ja saa
tietorakenteiden toteutus- ja käsittelyvalmiudet. Opiskelija tutkii digitaalisen median verkkopalveluja sekä kehittää
uusia ratkaisuja kehitysympäristön avulla.

Edeltävät opinnot:
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00115 Käytettävyystutkimus, 5 op

Opiskelija osaa:
• toimia digitaalisen median alan suunnittelu- ja tuotantoprosessin innovatiivisena kehittäjänä
• evaluoida digitaalisen mediatuotteen käytettävyyttä
• ymmärtää saavutettavuuden periaatteen
• suunnitella, organisoida, analysoida ja raportoida käytettävyystutkimusta
• soveltaa käytettävyystutkimuksen menetelmiä ja tekniikoita tuote- ja palvelusuunnittelua hyödyttävien tutkimus- ja
kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa

Opintojakson sisältö:
• käyttäjäkeskeinen tuote- ja palvelusuunnittelu
• toimeksiantoon vastaavan käytettävyystutkimuksen suunnittelu
• suunnitellun käytettävyystutkimuksen toteuttaminen ja hallinnointi
• tutkimustulosten analysointi ja raportointi
• käytettävyyden arviointi ja arviointimenetelmät
• käytettävyyden testaaminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla syvennetään valmiuksia itsenäiseen digitaalisen median tuotannon tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Opintojakson osaaminen ilmenee valmiutena suunnitella, toteuttaa sekä analysoida ja raportoida toimeksiantajan
tuote- ja palvelukehitystä tukevaa käytettävyystutkimusta. Osaaminen saavutetaan osallistumalla t&k -toimintaan
monipuolisissa testbed-ympäristöissä.

Edeltävät opinnot:
Käyttöliittymän kehittäminen -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00116 Verkkopalvelun hallinnointi, 5 op

Opiskelija osaa:
• kehittää ja hallinnoida verkkopalvelua
• ylläpitää www-palvelinta
• julkaisujärjestelmän asennuksen ja käyttöönoton
• kehittää yrityksen sisällöntuotantoratkaisuja

Opintojakson sisältö:
• verkkopalvelun ylläpito
• www-palvelimen ylläpito
• julkaisujärjestelmän asennus ja käyttöönotto

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso antaa valmiudet kehittää ja hallinnoida verkkopalvelua ja toimia palvelun ylläpitäjänä. Opintojaksolla
syvennetään opiskelijan osaamista sisällöntuotannon tekniikoissa, mikä mahdollistaa toimimisen asiantuntijana
yrityksen sisällöntuotantoratkaisujen kehittämisessä ja suunnittelussa.

Edeltävät opinnot:
Suunnitelmasta toteutukseen verkkoympäristössä -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00117 Ääni- ja videotuotanto, 5 op

Opiskelija osaa:
• tallentaa ääni- ja videomateriaalia
• editoida ääni- ja videomateriaalia
• tuntee äänen ja videon käsittelyyn menetelmät ja niiden toimintaperiaatteet
• muokata audio- ja videotiedostoja eri medioihin
• tutkia ja kehittää eri sovellusten hyödyntämistä verkkoviestinässä ja markkinoinnissa
• luoda video ja ääniesityksiä

Opintojakson sisältö:
• audio- ja videotiedostojen tuotantoprosessi ja muokkaus
• multimediapalvelimen käyttöympäristön hallinta ja kehittäminen
• audio- ja videoelementtien optimointi ja streaming tekniikat ja niiden käyttö verkkoviestinnässä
• mediaelementtien liittäminen osaksi multimediaesityksiä
• multimediaelementtien hyödyntäminen verkkoviestinässä
• kerronnallisen esityksen luomisprosessin

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tutustuu audio- ja videotuotantoprosesseihin ja osaa tuottaa sekä optimoida niitä osaksi
multimediaesityksiä. Opiskelija hallitsee ääni- ja videoidenmateriaalin editoimiseen tarkoitettujen ohjelmien käytön.
Opiskelija osaa luoda ääni- ja videoelementtejä multimediaohjelmien osaksi sekä liittää niitä osaksi muuta
verkkoviestintää. Opiskelija tutkii ja kehittää multimediakäyttöympäristöä verkkopalvelimella sekä kehittää
verkkoviestinnän ja markkinointiviestinnän osaamisen hallintaa multimediaelementtien avulla. Luo pienimuotoisen
kerronnallisen elokuvan.

Edeltävät opinnot:
Suunnitelmasta toteutukseen verkkoympäristössä -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00118 Verkkopalvelun testaus ja käyttöönotto, 5 op

Opiskelija osaa:
• testata verkkopalveluja toiminnallisesti ja ei toiminnallisesti
• käyttää testauksen työkaluja ja tekniikoita
• opiskelija pystyy varmistamaan verkkopalvelun näkyvyyden ja saavutettavuuden sekä hal-litsee käytön seurannan
työkalut
• soveltaa erilaisia testausmenetelmiä ja tekniikoita palvelun kehittämisen välineenä

Opintojakson sisältö:
• palvelunkehittäjän testaustekniikat
• testauksen suunnittelu
• yksikkötestaus ja järjestelmätestaus
• suorituskyvyn testaus
• käyttöönottotestaus
• tulosten analysointi sekä palvelun kehittäminen analyysin perusteella

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija oppii testauksen peruskäsitteet ja saa selkeän kuvan verkkopalvelun testauksesta ja siinä käytettävistä
tekniikoista ja työkaluista. Opiskelija pystyy kehittämään verkkopalvelua testauksen tuloksena ja osaa suunnitella ja
toteuttaa testauksen sekä raportoida testauksesta ja sen kulusta.

Edeltävät opinnot:
Suunnitelmasta toteutukseen verkkoympäristössä –opintojakso tai vastaavat tiedot.


042 DIGITAALISEN MEDIAN PALVELUT, 25 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja kehittää käyttäjäkeskeisiä, selkeitä ja korkeatasoisia digitaalisen median
ratkaisuja ja niihin liittyviä sisältöjä ja palveluja soveltavan tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla

Opiskelija osaa:
• analysoida ja mallintaa yrityksen toimintaprosesseja palvelujärjestelmien kehittämiseksi
• toimia kehittäjänä digitaalisten palvelujärjestelmien toteutuksessa ja hallinnassa
• kehittää, suunnitella ja toteuttaa digitaalisen median verkkopalveluja
• tutkia alan kehitystä ja ottaa käyttöön alan uusimpia teknologioita.
• tuottaa uusia innovatiivisia palveluja
• tuottaa sisältöä mobiililaitteisiin
• kehittää vastuullisesti palvelujärjestelmäosaamistaan monipuolisissa toimintaympäristöissä
• kehittää järjestelmän toteutusprosessia

Sisältö:
Teeman pakolliset opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jossa opiskelija osaa toimia digitaalisia
palveluja uudistavana kehittäjänä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä vaikuttajana osaamisverkostossa.
Opiskelija saa uusien tekniikoiden myötä valmiudet kehittää työelämä-lähtöisesti teknologiariippumattomia palveluita
sisällöntuotantoklusteriin.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa ammatillisuuden syventävään vaiheeseen, jossa opiskelja oppii toimimaan
oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä kansainvälisessä arvoverkostossa. Autenttiset kehittämishankkeet
laboratorioissa suuntaavat ja syventävät oppimisprosessia.


00119 Komponenttikeskeinen ohjelmistotuotanto, 15 op

Opiskelija osaa:
• analysoida ja mallintaa yrityksen toimintaprosesseja
• hahmottaa ohjelmistoarkkitehtuuria sekä komponenttikeskeisen ohjelmistosuunnittelun periaatteita
• käyttää graafisia käyttöliittymäkomponentteja osana toimivan käyttöliittymän suunnittelua
• soveltaa uusia teknologisia ratkaisuja itsenäisten web-palvelujen tekoon tai osana laajempaa arkkitehtuuriratkaisua
• kehittää, suunnitella, toteuttaa ja dokumentoida skaalautuvia digitaalisen median verkkopalveluja
• tutkia palvelujen kehitystä ja ottaa käyttöön alan uusimpia teknologioita

Opintojakson sisältö:
• mallinnus- ja suunnitteluprosessi
• oliopohjainen kehittämisprosessi
• ohjelmistotuotteen dokumentointi
• nykyaikaisten arkkitehtuuriratkaisujen konseptointi ja kehittäminen
• verkkopalvelujen suunnittelu, toteutus, kehittäminen ja innovointi
• tulevaisuuden verkkopalveluratkaisut

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson syventyvä osaaminen ilmenee nykyaikaisten verkkopalvelujen ja niiden toteutusten kehittämisenä.
Kehitystyön perustana opiskelija saa kokonaisnäkemyksen nykyaikaisista arkkitehtuuriratkaisuista ja niiden
mahdollisuuksista ja kehittää osaamistaan korkeatasoisten verkkopalvelujen asiantuntijana

Edeltävät opinnot:
Suunnitelmasta toteutukseen verkkoympäristössä -opintojakso tai vastaavat tiedot.
00120 Kehittyneet internet-palvelut, 10 op

Opiskelija osaa:
• suunnitella, kehittää ja toteuttaa usean median kautta julkaistavaa sisältöä
• tutkia ja soveltaa informaatioarkkitehtuuriratkaisuja, jotka tuottavat keskenään kommunikoivia älykkäitä
verkkopalveluja
• yhdistää tietojärjestelmiä ja sisällöntuotantoteknologiaa
• tuottaa sisältöä mobiililaitteisiin
• käyttää erilaisia digitaalisia kanavia yrityksen liiketoiminnan tukena
• toteuttaa yrityksen tarpeita vastaavia palveluratkaisuja
• arvioida omaa kehitystyötä sekä dokumentoida sitä

Opintojakson sisältö:
• universaalit sisällöntuotantostandardit
• internetin lisäarvopalveluiden hyödyntäminen yritysten liiketoiminnan tukena
• sisällön tuottaminen langattomille laitteille
• livinglab-toiminta ja alan kehittäminen
• uusien informaatioratkaisujen soveltaminen
• tulevaisuuden sisällöntuotantopalveluratkaisut

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso liittyy opiskelijan kehittymiseen uusien teknologiaratkaisujen soveltamisessa. Opiskelija oppii
hyödyntämään ja kehittämään ratkaisuja, jotka pohjautuvat uusimpiin kehittyviin sisällöntuotantoteknologioihin ja
niihin liittyviin standardeihin. Oppiminen tapahtuu oppimisympäristöissä tutkivan ja kehittävän toiminnan avulla.

Edeltävät opinnot:
Komponenttikeskeinen ohjelmistotuotanto -opintojakso tai vastaavat tiedot.


006 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa jäsentää toimialueensa elinkeinoelämää ja alueen klustereita sekä saa perusvalmiudet yrityksen
liiketoiminnan ja prosessien kehittämiseen.

Opiskelija osaa:
• tarkastella kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaympäristöä ja analysoida sen keskeisiä muutosvoimia
• tunnistaa yritysten erilaisia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja
• arvioida yrityksen toimintojen ja prosessien merkitystä kriittisinä menestystekijöinä ja sitä, miten ne luovat arvoa
asiakkaalle
• käyttää välineistöä, jolla yrityksiä pyritään ohjaamaan ja hallitsemaan
• laatia asiakaslähtöisen ja kannattavuuteen tähtäävän liiketoimintasuunnitelman

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jolla opiskelija osaa tarkastella yrityksen toimintaa
kokonaisvaltaisesti toimintaympäristössään. Perinteisten toimialojen sijaan liiketoimintaa jäsennetään toimialojen
rajoja rikkovien klustereiden kautta. Yksittäisten yritysten toiminnan tasolla tarkastelun lähtökohtana toimivat
yritysten liiketoimintamallit. Ne kuvaavat organisaation ydinlogiikkaa luotaessa arvoa, yritykselle, ja muille
sidosryhmille. Alan yritysten perusprosesseihin liittyen keskeistä on tuotteiden/palvelujen markkinointiin, myyntiin,
asiakkuuksien hallintaan ja liiketoiminnan ohjaus- ja tukiprosesseihin liittyvä osaaminen. Pakollisten opintojaksojen
yhdessä muodostaman osaamisen pohjalta on valmius laatia asiakaslähtöinen ja kannattavuuteen tähtäävä
liiketoimintasuunnitelma


00004 Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit, 10 op

Opiskelija osaa:
• jäsentää toimintaympäristön rakennetta ja muutosvoimia sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita
• jäsentää yrityksen liiketoimintaa liiketoimintamallien ja ansaintalogiikan avulla
• kuvata erilaisia arvoketjuja ja -verkostoja
• eritellä yrityksen liiketoiminnan perustoiminnot
•     esittää asioita suullisesti ja visuaalisesti kohderyhmä huomioiden


Opintojakson sisältö:
• toimintaympäristön rakenteet ja keskeiset muutosvoimat alalla
• arvoketjut ja -verkostot
• erilaiset liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat
• yritystoiminta ja yrittäjyys
• viestintä ja vuorovaikutustaidot

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee kokonaisvaltaisena näkemyksenä liiketoimintaympäristöstä.
Osaaminen on yritystoiminnan kokonaisuuden jäsentämistä toimintojen kautta. Keskeistä on osata yleisellä tasolla
eritellä, ketkä ovat yrityksen asiakkaita, miten asiakkaille luodaan arvoa, mikä on ansainnan mekanismi yrityksessä,
mikä on yrityksen tapa toimia ja ketkä ovat sen kumppaneita.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00005 Asiakkuuksien kehittäminen ja johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• markkinoinnin tärkeimmät suuntaukset
• jäsentää erilaisia asiakkuuksia (kuluttaja, yritys tai julkinen laitos), asiakkaiden tarpeita ja käyttäytymisen perusteita
• hoitaa asiakkuuksia ja asiakkuuksien hallinnan perusprosesseja

Opintojakson sisältö:
• asiakaslähtöisyys kaikkia yrityksen toimintoja yhdistävänä tekijänä
• kuluttajakäyttäytymisen ja organisaatioiden ostokäyttäytymisen perusteet
• markkinoinnin kilpailukeinot
• asiakkuuksien hallinnan perusprosessit, kaupallistaminen, myyntityö, asiakassuhdemarkkinointi
• asiakkuuksien analysointi ja kehittäminen
• asiakaskannattavuus
• tuotteistamisen merkitys ja brändien kehittäminen
• valitut tutkimusmenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee pitkäjänteisten ja kannattavien asiakassuhteiden jatkuvana
analysoimisena, kehittämisenä ja johtamisena markkinoinnillisin keinoin. Asiakkaan tunteminen ja
asiakasinformaation hallinta ovat asiakkuuksien kehittämisen ja johtamisen perusta. Keskeistä on ymmärtää
asiakkuuksien johtamisen erilaisia haasteita riippuen siitä, millaisesta asiakasryhmästä on kyse, mitä arvoketjun tai
-verkon vaihetta tarkastellaan ja kuinka tietointensiivistä liiketoiminta on luonteeltaan, koska kukin näistä luo
omanlaisensa haasteet asiakkuuksien kehittämiselle ja johtamiselle.

Edeltävät opinnot:
Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00006 Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• määrittää yrityksen kriittiset menestystekijät ja hahmottaa liiketoiminnan tavoitteiden strategialähtöisyyden
• jäsentää liiketoiminnan tavoitteita sekä taloudellisesta näkökulmasta, asiakkaan näkökulmasta, sisäisen toiminnan
näkökulmasta että osaamisen ja sitoutumisen näkökulmasta
• tulkita ja hyödyntää yrityksen taloudellisia analyysejä
• tulkita yritystoimintaa sääteleviä normeja ja niiden merkitystä yrityksen toiminnan kannalta
Opintojakson sisältö:
• yrityksen kriittiset menestystekijät ja tasapainoinen mittaristo (BSC)
• sisäisen ja ulkoisen laskentatoimen perusteet
• liiketoimintasuunnitelma

• liiketoiminnan eettisiä kysymyksiä
• tietojärjestelmät toiminnan ohjauksessa

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee tärkeimpien liiketoiminnan tavoitteiden ja mittareiden hallintana sekä
toimintaa tukevien tietojärjestelmien hyödyntämisenä. Keskeistä on ymmärtää liiketoiminnan tavoitteiden
strategialähtöisyys ja erilaisten analyysien rooli liiketoiminnan kokonaisuuden hallinnassa. Osaaminen ilmenee
myös taitona arvioida liiketoiminnan eettisyyttä ja kehittää liiketoiminnan käytänteitä eettisesti, taloudellisesti,
sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään suuntaan.

Edeltävät opinnot:
Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit -opintojakso tai vastaavat tiedot.


007 JOHTAMISOSAAMINEN, 20 op

Kuvaus:
* Opiskelija osaa analysoida ja kehittää johtamisosaamistaan sekä vaikuttaa asiantuntijana
* Opiskelija osaa johtaa työyhteisöä ja verkostoa strategian suunnassa

Opiskelija osaa:
* johtaa eettisesti ja tuloksellisesti työyhteisöjä ja verkostoja
* johtaa ja kehittää osaamista
* arvioida, johtaa ja kehittää tiimitoimintaa
* edistää luovuutta työyhteisössä
* johtaa ja kehittää monikulttuurista työyhteisöviestintää

Sisältö:
Teeman ensimmäisessä opintojaksossa opiskelija oppii johtamisen perustiedot ja -taidot, joilla hän osaa toimia
ryhmän tai tiimin, työyhteisön ja organisaation johtamistehtävissä tai vaikuttajana asiantuntijaverkostoissa.
Valinnaiset opintojaksot vahvistavat johtamisen viitekehykseen yhteiskunnallista aspektia syventäen osaamista
innovatiivisuuden johtamisessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä.

Osaamisen kehittyminen:
Teema vahvistaa yksilön johtamisosaamista organisaatioiden viitekehyksessä täydentäen muiden opintojen
projektien ja tiimien johtamisosaamista.


00007 Vastuullinen johtaminen työyhteisössä, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia vastuullisesti ja tavoitesuuntautuneesti organisaation johtamistilanteissa
• analysoida ja kehittää omaa toimintaansa vastuullisena työyhteisön ja tiimin jäsenenä
• soveltaa työlainsäädäntöä käytännön työtilanteissa

Opintojakson sisältö:
• strateginen johtaminen ja johtajuus
• itsensä johtamisen mallit
• organisaatiokulttuuri ja arvot
• henkilöstöjohtaminen/työhyvinvointi
• työoikeus ja työsuhdeasiat

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee johtamisosaamisen keskeisten työvälineiden hallintana sekä
vastuullisena käyttämisenä työelämän johtamistilanteissa. Osaaminen muodostuu organisaation
toimintarakenteiden, tavoitteiden ja tuloksellisuuden perustalle. Näkökulmana on johtamisen eettinen vastuullisuus.


00009 Luova tiimi, 10 op

Opiskelija osaa:
* Osaa johtaa luovan tiimin tulokselliseen toimintaan
* Osaa johtaa uutta luovaa ja kannustavaa vuorovaikutusta
* Osaa viedä idean käytäntöön organisaatiossa

Opintojakson sisältö:
* Luottamuksellisen tiimin toimintaedellytykset
* Luovat menetelmät
* Tiimiprosessi ja sen johtaminen
* Vuorovaikutustaitojen kehittäminen
* Ideasta tuloksiin

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson näkökulmana on tiimitoiminta kehittämisen välineenä. Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee
taitona toimia innovatiivisesti tiimin jäsenenä sekä johtaa proaktiivisesti ja
tavoitteellisesti tiimin kehittämistoimintaa. Keskeisiä osaamisen alueita ovat tiimityössä tarvittavat aktiiviset
vuorovaikutus- ja johtamistaidot, erilaisten ideointimenetelmien käyttäminen,
tiimin toiminnan ja tavoitteiden analyysi, sekä osaamisen ja prosessien mallittaminen organisaatiossa. Osaaminen
konkretisoituu innovaatioidean jalostamisena.

Edeltävät opinnot:
Vastuullinen johtamisosaaminen työyhteisössä -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00010 Osaamisen kehittäminen ja kouluttajuus, 10 op

Opiskelija osaa:
* kehittää organisaation osaamista
* suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää organisaation osaamista lisääviä menettelytapoja

Opintojakson sisältö:
* osaamisen johtamisen menetelmät
* oppiva organisaatio ja verkostoituminen
* kehitysmyönteisen toimintakulttuurin luominen ja johtaminen
* kouluttajuus ja kouluttaminen


Opintojakson kuvaus:
Opintojakson viitekehys on osaamisen johtaminen. Opintojakson painopistealueena on osaamisen kehittäminen
kouluttamisen ja kehittämisen työvälineitä käyttäen, näkökulmana organisaation jatkuva oppiminen.

Edeltävät opinnot:
Vastuullinen johtamisosaaminen työyhteisössä –opintojakso tai vastaavat tiedot


00008 Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa, 10 op

Opiskelija osaa:
* Suunnitella, toteuttaa ja arvioida organisaation viestintää suomeksi ja englanniksi
* Viestiä vaikuttavasti asiantuntijana itsestään, tehtävistään ja työyhteisöstään verkostojensa avulla.

Opintojakson sisältö:
* Viestinnän tehtävät verkostoissa ja organisaatiossa
* Organisaatioviestinnän tavoitteellinen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
* Viestinnän suunnitelmallinen johtaminen
* Asiantuntijan viestintäosaaminen
* Kulttuurien välinen viestintä

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson näkökulmana on toimiva organisaatioviestintä. Opintojakson osaaminen on viestinnällisin keinoin
vaikuttamista yksilö-, työyhteisö- ja verkostotasoilla. Osaamisen kehittämisen viitekehys on suomenkielisten
työorganisaatioiden lisäksi englantia työkielenään käyttävät organisaatiot. Opintojakso toteutetaan kaksikielisenä
(suomi ja englanti).

Edeltävät opinnot:
Hyväksytysti suoritettu englannin kielen lähtötasotesti.


0000801 Vaikuttavuus ja viestintä suomeksi, 5 op


0000802 Vaikuttavuus ja viestintä englanniksi, 5 op


010 TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUKEHITYKSESSÄ, 10 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa innovatiivisesti kehittää ja luoda palveluliiketoimintaa käyttämällä soveltavan tutkimuksen ja
kehittämisen menetelmiä.

Opiskelija osaa:
•hahmottaa liiketoiminnan kehittämisen tavoitteita
• toteuttaa pienimuotoisia t&k-hankkeita
• toimia osana rikastavaa yhteisöä monialaisessa ympäristössä
• tuottaa suunnitelmia ja uusia ratkaisuja
• edistää luovuutta toiminnallaan

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat kehittämisen kokonaisuuden, jonka lähtökohdat määräytyvät metropolialueen
innovaatiotoiminnan lähtökohdista. Vapaasti valittavassa opintojaksossa tarkastelunäkökulmana on osaamisen
yhdistäminen ja osaamisen tuottaminen klustereiden rajapinnoille. Opintojakso kiinnittää uuden osaamisen
kehittämisen alkavan yritystoiminnan lähtökohtien tarkasteluun. Opintojen jälkeen opiskelija voi siirtyä kehittämään
yrittäjyyttään ammattikorkeakoulujen yhteiseen yrittäjyysmoduuliin InnoPlazan tai alueella toimiviin esi- ja
yrityshautomoihin.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisen kasvun syventymisen vaiheeseen noin kolmanteen opintovuoteen, jossa oppijan
kehittämisosaaminen ilmenee vakiintuvana tutkivana ja kehittävänä työtapana.


00018 Palveluinnovaatioiden kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
* toteuttaa palveluinnovaation työelämäverkostossa

* hyödyntää tiimiä asiantuntijatyössä
* käyttää soveltavan t&k-toiminnan työvälineitä ja menetelmiä sekä toteuttaa tavoitteellisen kehittämisprojektin


Opintojakson sisältö:
* palveluinnovaatiotoiminta
* kontekstin ja tietämysperustan luonti
* kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
* työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä
Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tehdään tavoitteellinen kehittämisprojekti, jossa osaaminen on kehittäjän osaamista tutkivan
toiminnan keinoin. Osaamisen kehittämisen kohde määrittyy Laurean tutkimus- ja kehittämislinjoista
klusterikohtaisesti.


Edeltävät opinnot:
Keskeiset ammatilliset osaamisalueet (vähintään 120 op) tai vastaavat tiedot.


00019 Palveluinnovaatiot yrityskehityksessä, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida alueen ja organisaatioiden osaamista ja määritellä siltä pohjalta kehittämistavoitteita
• toteuttaa tavoitteellisen kehittämisprojektin
• tuottaa uusia ratkaisuja, palveluja ja palvelujärjestelmiä
• arvioida niiden käyttökelpoisuutta joko alkavan yritystoiminnan (Start up) tai olemassa olevan yritystoiminnan
kannattavuuden suhteen
• hahmottaa oman toimintansa vaikutuksen toimialueen arvoverkostossa
• edistää luovuutta toiminnallaan

Opintojakson sisältö:
• tutustuminen keskeisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämisstrategioihin
• kontekstin ja tietämysperustan luonti
• kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
• työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä osana innovaatioverkostoa
• kehittämis- ja tiedontarpeen analysointi
• syntyneen ratkaisun, palvelun, tuotteen tai järjestelmän käyttökelpoisuusarviointi
• tekijänoikeuskysymykset

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen on yritystoiminnan edistämiseen liittyvää tavoitteellista kehittämisosaamista.
Opintojakso edistää innovaatiotoimintaa ja siihen perustuvaa yrittäjyyttä. Kehittämishankkeessa tuotetaan uutta
osaamista ja arvioidaan osaamisen synnyttämää arvoa. Kehittämishankeen toteuttamista varten muodostetaan
osaamistarpeen pohjalta monialainen ryhmä.

Edeltävät opinnot:
Palveluinnovaatioiden kehittäminen –opintojakso tai vastaavat tiedot.


00020 Palveluyrittäjyys, 10 op

Opiskelija osaa:
• arvioida omia mahdollisuuksiaan innovaatiolähtöisen palveluliiketoiminnan käynnistämiseen
• laatia liikeideaan sopivan liiketoimintamallin
• laatia realistisen liiketoimintasuunnitelman
• käynnistää liiketoiminnan
• tulkita pienen yrityksen taloushallinnon raportteja

Opintojakson sisältö:
• liikeidea, liiketoimintamallit ja liiketoimintasuunnitelma
• aloittavan yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
• yritysmuodon valinta ja yritystoimintaa ohjaavat normit
• yrityksen perustamiseen liittyvät viranomaistoimenpiteet
• tuotekohtaiset kustannukset ja hinnoittelu
• yrittäjä työnantajana

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija arvioi omia mahdollisuuksiaan viedä palveluinnovaatioon perustuva yritysidea käytännön
yrittäjyydeksi. Opintojaksolla opiskelija tekee yrityksensä aloittamiseen liittyvän liiketoimintasuunnitelman, joka pitää
sisällään asiaan kuuluvat asiapaperit. Opiskelija perehtyy suunnitelmanmukaisen yrityksen käytännön velvoitteisiin
ja vastuisiin.

Edeltävät opinnot:
Palveluinnovaatioiden kehittäminen -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00047 Innovaatiolähtöinen yrittäjyys, 10 op

Opiskelija osaa:
• arvioida omia mahdollisuuksiaan innovaatiolähtöisen palveluliiketoiminnan käynnistämiseen
• laatia liikeideaan sopivan liiketoimintamallin
• laatia realistisen liiketoimintasuunnitelman
• käynnistää liiketoiminnan
• tulkita pienen yrityksen taloushallinnon raportteja

Opintojakson sisältö:
• liikeidea, liiketoimintamallit ja liiketoimintasuunnitelma
• aloittavan yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
• yritysmuodon valinta ja yritystoimintaa ohjaavat normit
• yrityksen perustamiseen liittyvät viranomaistoimenpiteet
• tuotekohtaiset kustannukset ja hinnoittelu
• yrittäjä työnantajana

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija arvioi omia mahdollisuuksiaan viedä palveluinnovaatioon perustuva yritysidea käytännön
yrittäjyydeksi. Opintojaksolla opiskelija tekee yrityksensä aloittamiseen liittyvän liiketoimintasuunnitelman, joka pitää
sisällään asiaan kuuluvat asiapaperit. Opiskelija perehtyy suunnitelmanmukaisen yrityksen käytännön velvoitteisiin
ja vastuisiin.

Edeltävät opinnot:
Palveluinnovaatioiden kehittäminen - opintojakso tai vastaavat tiedot.


125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 0 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.


046 TIETOJENKÄSITTELYN TYÖELÄMÄOSAAMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija soveltaa ja kasvattaa osaamistaan työelämän tietojenkäsittelytehtävissä analysoimalla ja kehittämällä
harjoitteluorganisaation tietojenkäsittely-ympäristöä tai käytänteitä.

Opiskelija osaa:
• soveltaa ja kehittää osaamistaan työelämän tietojenkäsittelytehtävissä
• toimia täysvaltaisena työyhteisön jäsenenä
• perehtyä itsenäisesti harjoittelutehtävissä tarvittaviin uusiin taitoihin
• havainnoida ja analysoida kriittisesti harjoitteluorganisaation tietojenkäsittelyn toimintaympäristöä
• laatia harjoitteluorganisaation tietojenkäsittelyn toimintaympäristöä tai tietojenkä-sittelykäytäntöjä koskevia
perusteltuja kehittämisehdotuksia
• hahmottaa ehdotettujen muutosten vaikutuksen harjoitteluorganisaation arvover-kostossa
• arvioida omaa tietojenkäsittelyosaamistaan
• arvioida uramahdollisuuksia tietojenkäsittelytehtävissä

Sisältö:
Teema painottuu käytännön työelämän ja siihen liittyvän osaamisen kehittämiseen


00121 Tietojenkäsittelyn harjoittelu, 30 op

Opiskelija osaa:
• soveltaa ja kehittää osaamistaan työelämän tietojenkäsittelytehtävissä
• toimia täysvaltaisena työyhteisön jäsenenä
• perehtyä itsenäisesti harjoittelutehtävissä tarvittaviin uusiin taitoihin
• havainnoida ja analysoida kriittisesti harjoitteluorganisaation tietojenkäsittelyn toimintaympäristöä
• laatia harjoitteluorganisaation tietojenkäsittelyn toimintaympäristöä tai tietojenkä-sittelykäytäntöjä koskevia
perusteltuja kehittämisehdotuksia
• hahmottaa ehdotettujen muutosten vaikutuksen harjoitteluorganisaation arvover-kostossa
• arvioida omaa tietojenkäsittelyosaamistaan
• arvioida uramahdollisuuksia tietojenkäsittelyssä

Opintojakson sisältö:
• työelämäosaamisen kehittämissuunnitelman laadinta
• käytännön työskentely harjoitteluorganisaatiossa
• kehittämisraportin laadinta
• osaamisen arviointi ja urasuunnitelman täydentäminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelijan on hallittava tietoverkko-osaamisen, tietojärjestelmäosaamisen ja soveltavan tietotur-vallisuusosaamisen
pakollisten opintojaksojen osaamisalueet.


019 OPINNÄYTETYÖ, 15 op

Sisältö:
Kaikkiin Laurean koulutusohjelmiin sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka kytkeytyy osaamista
syventäviin opintoihin. Opinnäytetyö voi liittyä myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä
harjoitteluihin. Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan Laurea -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa.


00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.