Opetussuunnitelma 2006 – SRV06SN (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Rikosseuraamusalan koulutusohjelma (Laurea Tikkurila, sote), SRV06SN

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Rikosseuraamusalan koulutusohjelman opetus- ja kehittämisalueena on hyvinvointi ja turvallisuus. Koulutusohjelma
sisältö nojautuu kansainväliseen ja suomalaiseen hyvinvointi- ja turvallisuustietoon. Sen erityisalueena on
tarkastella rikollisuutta, erityisesti uusintarikollisuutta, ja siihen vaikuttamista yhteiskunnallisena, yhteisöllisenä ja
yksilöllisenä kysymyksenä. Koulutusohjelman aikana hyödynnetään uusimpia tutkimustuloksia ja myös tuotetaan
niitä.

Rikosseuraamusala ja sen koulutus rakentuu perinteistä turvallisuutta laajempaan hyvinvointinäkökulmaan, jossa
uusintarikollisuuden ehkäisy nähdään osana niitä toimenpiteitä, joilla parannetaan kansalaisen elämänhallintaa ja
ehkäistään sosiaalista syrjäytymistä. Koulutusohjelman lähtökohtana on se, että rikosseuraamusala liittyy aineellisiin
ja sosiaalisiin tarpeisiin, yksilön elämänhallintaan sekä niihin yhteiskunnan toimintajärjestelmiin ja - prosesseihin,
joiden kautta nämä tarpeet toteutuvat.

Rikosseuraamusalan koulutusohjelman lähtökohtana ovat vankeinhoidon ja kriminaalihuollon periaateohjelman
tavoitteet. Alan ammattilaisen tulee huolehtia yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan turvallisuudesta pitämällä yllä
oikeudenmukaista, laillista ja turvallista seuraamusten täytäntöönpanoa sekä myötävaikuttamalla
uusintarikollisuuden vähentämiseen ja rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. Tavoitteena
on hyvinvoinnin ja osallisuuden sekä toimintakykyisyyden tukeminen ja rikoksettoman elämäntavan edistäminen
sekä yhteiskuntaan kiinnittyminen. Tehtävänä on myös vaikuttaa muuhun yhteiskuntaan siten, että tavoitteiden
mukainen toiminta on mahdollista.

Kansainvälistyminen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden erilaiset muutokset heijastuvat nyt ja tulevaisuudessa
enenevässä määrin ihmisten arkielämässä selviytymiseen. Sosionomin työssä nämä näyttäytyvät muutoksina ja
kehittämishaasteina sidosorganisaatioissa, palvelurakenteissa ja työmenetelmissä. Toimintaympäristö
rikosseuraamusalalla tulee olemaan globaali, monikulttuurinen ja moniongelmainen ja entistä yksilöllisemmät ja
ihmistä yhteiskuntaan integroivat palvelut sekä toimintatavat tulevat korostumaan. Teknologian kehittyminen tulee
osaltaan tarjoamaan uusia mahdollisuuksia työvälineiksi. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyö tulevat
lisääntymään.

Asiantuntijuus

Rikosseuraamusalan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa ammatillisesti päteviä henkilöitä
rikosseuraamusalan esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Sosionomin (AMK) tutkinto tuottaa kelpoisuuden sellaisiin
rikosseuraamusalan (kriminaalihuolto- ja vankeinhoito) virkoihin ja asiantuntijatehtäviin, joihin edellytetään
korkeakoulututkintoa. Kysymyksessä on ainoa rikosseuraamusalan valtakunnallinen koulutusohjelma.
Koulutusohjelmalle on keskeistä tutkinnon laaja-alaisuus, joka mahdollistaa sijoittumisen myös julkishallinnon
rikosseuraamusalan ulkopuolelle. Näitä tahoja ovat vankeinhoidon ja kriminaalihuollon sidosorganisaatiot julkisella,
yksityisellä ja ns. kolmannella sektorilla.

Rikosseuraamusalan koulutusohjelma tukeutuu seuraaviin lähtökohtiin:

• opintojen lähtökohtana on uusintarikollisuutta koskevat tutkimustulokset sekä rikosseuraamusalan yhteiset
periaatteet ja arvopohja
• koulutusta tulee täydentää käytännön työstä saatavilla kokemuksilla
• koulutuksessa tulee korostaa yhteenkuuluvuutta muiden (uusinta)rikollisuuden vähentämiseen tähtäävien
ammattiryhmien kanssa
• koulutuksen tulee edistää henkilöstön erityistietämykseen nojaavaa autonomiaa ja asiantuntemusta
• koulutuksen tulee turvata rikosseuraamusalalla horisontaalinen liikkuvuus myös muiden uusintarikollisuuden
vähentämiseen pyrkivien sektoreiden välillä

Opetussuunnitelman mukaisiin keskeisiin sisältöihin kuuluu kriminaalipolitiikka yhdistettynä uusimpaan rikollisuutta
ja rikostorjuntaa sekä erityisesti uusintarikollisuuden ehkäisyä koskevaan tietoon. Tavoitteena on tuottaa laaja-
alainen rikosseuraamusalaa koskeva asiantuntemus, joka sisältää sosiaalipoliittisia, kriminologisia kuin myös
sosiaali- ja päihdetyöhön liittyviä opintokokonaisuuksia.

Osaamisalueet
Rikosseuraamusalan erityisosaamiseen kuuluu yhteiskunta-, käyttäytymis-, ja oikeustieteellisen tiedon hallinta.
Näiden tieteenalojen teorioiden ja tulosten soveltaminen asiantuntija- ja johtamistehtävissä liittyy käytännön
työelämän vaatimuksiin.
Koulutusohjelman tavoitteena on, että opiskelija osaa
- tunnistaa ja analysoida rikollisuuden syitä, seurauksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia
- soveltaa uusintarikollisuuden vähentämiseen tähtääviä menetelmiä ja työtapoja
- toimia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa uusintarikollisuuden vähentämiseksi
- arvioida rikosseuraamusalan eettisiä, arvosidonnaisia ja kulttuurisia lähtökohtia

Rikosseuraamusalan koulutusohjelmasta valmistuvan sosionomin (AMK) ydinosaamisalueet ovat
• rikosseuraamusalan eettinen osaaminen
• asiakastyön osaaminen
• rikosseuraamusjärjestelmäosaaminen
• yhteiskunnallinen analyysitaito
• reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen
• yhteisöllinen osaaminen ja rikollisuuteen vaikuttaminen

Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Rikosseuraamusalan koulutus nojautuu ihmisen kehitysmahdollisuuksia, aktiivisuutta ja voimavaroja korostavalle
ihmiskäsitykselle. Oppimistilanteissa edistetään aktiivista tiedonkäsittelyä sekä korostetaan luovuutta,
elämyksellisyyttä ja vuorovaikutteisuutta. Oppimisen lähtökohtana on oman vuorovaikutus- ja kokemustavan
kriittinen tarkastelu ja reflektointi. Koko koulutuksen ajan opiskelijaa tuetaan tutkivan ja kehittävän työotteen
omaksumisessa sekä eettisen tietoisuuden ja vastuullisuuden kehittämisessä.

Opintojen alussa korostuu korkeakoulumaisen opiskelutavan oppiminen ja rikosseuraamusalan työn
monitieteelliseen viitekehykseen perehtyminen. Tässä vaiheessa painottuu itsearvioinnin oppiminen, minäkuvan
selkiinnyttäminen sekä asiakastyön valmiuksien kehittäminen. Koulutuksen edetessä painopiste siirtyy
rikosseuraamusalan työn entistä kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun sekä alan että siihen kiinteästi liittyvien
ammatillisten työmuotojen ja menetelmien opiskeluun. Koulutuksen loppupuolella tutkiva työote sekä työn
kehittämisvalmiudet ovat keskeisessä asemassa.

Oppiminen kytkeytyy arkielämän todellisiin tilanteisiin, jolloin teorian ja käytännön välinen vuorovaikutus
oppimisprosessissa on mahdollista. Rikosseuraamusalan koulutusohjelmassa teoriaopinnot, harjoittelu, tutkimus- ja
kehittämistoiminta liittyvät tiiviisti toisiinsa. Opiskelussa otetaan huomioon opiskelijoiden yksilöllinen kokemustausta
ja pyritään ymmärtämään ja tukemaan heidän erilaisia ja eri tavoin eteneviä oppimisprosessejaan. Kansainvälinen
toiminta on myös osa rikosseuraamusalan koulutusohjelmaa.

Koulutusohjelman kuvaus

Rikosseuraamusalan koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä ja se sisältää kaikille yhteisiä pakollisia
teemoja, vaihtoehtoisia syventäviä teemoja sekä vapaasti valittavia opintoja. Vaihtoehtoiset syventävät opinnot
kohdistuvat kahteen osaamisalueeseen, jotka ovat turvallisuus- ja kuntoutusosaaminen.

Opiskelu koulutusohjelmassa

Ammattikorkeakoulussa opetuksen lähtökohtana on osallistuminen työelämän kehittämishankkeisiin.
Hankeperustainen oppiminen perustuu opettajien, opiskelijoiden ja työelämäosaajien kumppanuuteen. Opiskelijat
osallistuvat opintojen aikana erilaisiin hankkeisiin, joissa kartuttavat osaamistaan asiakkaan kohtaamisesta,
rikosseuraamusjärjestelmästä, rikollisuuteen vaikuttamisesta, kuntoutuksesta ja turvallisuudesta sekä
kehittämistyöstä.

Kehittämishankkeet oppimisympäristönä mahdollistavat erilaisten osaajien yhdessä toimimisen erilaisissa rooleissa.
Kehittämishankkeet työpajoineen mahdollistavat yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista, uuden osaamistiedon
rakentumista sekä uusia innovaatioita tuotteina, toimintamalleina ja toimintakulttuurina. Opiskelijat oppivat tutkimus-
ja kehittämistoiminnan sekä projektityön toimintatapoja kehittämishankkeissa koko koulutuksen ajan. Opintojen
alusta lähtien toimitaan tiiviisti hankeryhmissä ja työpajoissa. Jokainen opiskelija voi rakentaa myös omaa
opintopolkuaan osaamisensa tukemiseksi. Ohjauksella ja itsearvioinnilla tuetaan alan vaatimaa persoonallista,
eettistä ja ammatillista kasvua.

Sosionomi (AMK) -tutkinto sisältää harjoittelua 45 op. Harjoittelut toimivat keskeisinä oppimisympäristöinä alan
käytäntöihin perehdyttäessä. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ammatillisesti ja vastuullisesti työskennellä
erilaisissa työyhteisöissä sekä kehittää valmiuksiaan moniammatilliseen yhteistyöhön. Opiskelija osaa arvioida ja
suhteuttaa omaa toimintaansa työyhteisössä. Opiskelija ymmärtää käytännön työhön sisältyvien eettisten ristiriitojen
monikerroksisuuden ja oppii tekemään asiakkaan tarpeita kunnioittavia ammattieettisiä ratkaisuja. Tutkimuksellisuus
yhdistyy osaksi opiskelijan työotetta.

Harjoittelut ovat opintojaksoja teemojen sisällä. Harjoittelujaksoja (15 op) on opintojen aikana kolme:

1. harjoittelu/Asiakastyön harjoittelu (15 op) on teemassa Rikosseuraamusjärjestelmäosaaminen
2. harjoittelu/ Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu (15 op) on teemassa Rikollisuuteen vaikuttaminen
3. harjoittelu/Ammattityön ja palveluinnovaatioiden kehittämisen harjoittelu (15 op) on teemassa
Rikosseuraamusalan työn johtaminen ja kehittäminen

Opiskelija tutustuu rikosseuraamusalan keskeisiin toimintaympäristöihin, joita ovat vankilat ja kriminaalihuolto.
Harjoittelun tavoitteena on rikosseuraamusalan työn kokonaisuuden hahmottaminen ja jäsentäminen ja ammattityön
keskeisten toimintaperiaatteiden ja työmuotojen oppiminen. Opiskelija tutustuu vastuullisena toimijana
vankeusrangaistuksen ja yhdyskuntaseuraamusten toteuttamiseen, niiden suunnitteluun ja käytännön toteutukseen.
Opiskelija tunnistaa omaa ammatillista kehittymistään ja osaa arvioida omaa toimintaansa sekä käytettyjä työtapoja.
Opiskelija oppii tutkivaa työotetta ja tunnistaa toimintaympäristöön liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Harjoittelu voi toteutua myös muussa yhteisössä, jossa opiskelija toimii joko rikosseuraamus- tai sosiaalialaan
liittyvissä tehtävissä. Kansainvälinen harjoittelu tapahtuu pääasiassa vaihto-ohjelmien puitteissa.

Opiskelija voi valita syventäviä opintoja joko kuntoutusosaamisesta tai turvallisuusosaamisesta.
Opiskelijan tulee suorittaa jompikumpi 10 opintopisteen kokonaisuus.

Vapaasti valittavat opintoja (15 op) opiskelija voi ottaa joko koulutusohjelmansa tarjonnasta vaihtoehtoisesti joko
kuntoutusosaamisen tai turvallisuusosaamisen osalta. Tämän lisäksi vapaasti valittavia opintoja voi ottaa myös
muiden koulutusohjelmien tarjonnasta, joko kokonaisia teemoja tai yksittäisiä opintojaksoja. Erityisesti kyseeseen
tulee sosiaalialan- ja turvallisuusalan koulutusohjelmat. Tämän lisäksi suositellaan palveluinnovaatioiden
kehittäminen - opintojaksoa. Vapaasti valittavat opinnot syventävät tai laajentavat opiskelijan osaamista.

Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelija etenee ammatillisessa kasvussaan kohti asiantuntijuutta. Tutkiva ja
kehittävä työote muodostuu osaksi opiskelijan toimintatapaa. Opiskelija osaa hankkia systemaattisesti tietoa ja
arvioida sitä kriittisesti. Opinnäytetyöt liittyvät sisällöllisesti valinnaisiin teemoihin ja ovat tutkimus- ja
kehittämislinjojen yhteydessä.

Opintojen kesto on 3,5 vuotta. Opinnot etenevät henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti.
                                                           1. vuosi       2. vuosi       3. vuosi       4. vuosi
OP      OPINNOT                                                   60             60             60             30
087     RIKOSSEURAAMUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT
00269   Rikosseuraamustyön lähtökohdat                            10
012     ASIAKKAAN KOHTAAMINEN
00022   Vuorovaikutus asiakastyössä                               10
00024   Metodisuus asiakastyössä                                  10
00260   Svenska för kriminalvårdare                                                  5
088     RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄOSAAMINEN
00261   Rikosseuraamusalan hallinto ja lainsäädäntö                   5
00262   Rangaistusjärjestelmät                                    10
00025   Asiakastyön harjoittelu                                   15
089     RIKOLLISUUTEEN VAIKUTTAMINEN
00263   Rikollisuus ilmiönä                                                      10
00264   Hyvinvointi ja turvallisuus                                              10
00038   Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu                                 15
090     KUNTOUTUSOSAAMINEN
00267   Kuntouttava työote asiakastyössä                                         10
00034   Kuntouttava sosiaalityö                                                                 10
091     TURVALLISUUSOSAAMINEN
00270   Rikosseuraamusalan turvallisuus                                          10
00389   Turvallisuuden hallinta- ja kehittämisosaaminen                                         10
092     RIKOSSEURAAMUSALAN TYÖN JOHTAMINEN
        JA KEHITTÄMINEN
00039   Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät                                                  10
00007   Vastuullinen johtaminen työyhteisössä                                                   10
00040   Tiimi- ja ryhmätyö                                                                          5
00043   Opinnäytetyö                                                                                           15
00272   English for correctional services                                                           5
00273   Ammattityön ja palveluinnovaatioiden                                                                   15
        kehittämisen harjoittelu
047     LAUREAN YHTEISET OPINNOT
00202   Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti                     0
00203   Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti                       0
00195   Ruotsin kielen valmentavat opinnot                            3
00194   Englannin kielen valmentavat opinnot                          3
00189   Matematiikan valmentavat opinnot                              3
00190   Opiskelijatuutoritoiminta
00191   Kansainvälinen opiskelijatuutoritoiminta
00192   Johdatus espanjan- ja portugalinkieliseen
        maailmaan
00193   Introduction to Studies in the Baltic Sea Region
00331   Innoplaza, yrittäjyyden opintojakso
00387   Go abroad
00388   Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot               3
00392        Työskentely ja kehittäminen
             asiantuntijayhteisössä
                                                                       60       60          60         30

Vuositeema ja kompetenssit
Opinto                                                           Laajuus    Kompetenssit
00022              Vuorovaikutus asiakastyössä                   10         Eettinen osaaminen (H),
                                                                            Reflektio-osaaminen (H)
00024              Metodisuus asiakastyössä                      10         Verkosto-osaaminen (H)
00261              Rikosseuraamusalan hallinto ja lainsäädäntö   5          Eettinen osaaminen (H)
00262              Rangaistusjärjestelmät                        10         Innovaatio-osaaminen (H)
00025              Asiakastyön harjoittelu                       15         Eettinen osaaminen (H),
                                                                            Reflektio-osaaminen (H)
00263              Rikollisuus ilmiönä                           10         Reflektio-osaaminen (O)
00264              Hyvinvointi ja turvallisuus                   10         Verkosto-osaaminen (H)
00038              Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu      15         Eettinen osaaminen (O),
                                                                            Reflektio-osaaminen (O)
00267              Kuntouttava työote asiakastyössä              10         Eettinen osaaminen (O)
00270              Rikosseuraamusalan turvallisuus               10         Innovaatio-osaaminen (H)
00007              Vastuullinen johtaminen työyhteisössä         10         Verkosto-osaaminen (O)
H - Henkilökohtaisen osaamisen taso
O - Organisaation kehittämisen taso
Y - Yhteiskunnallisen uudistamisen taso
087 RIKOSSEURAAMUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT, 10 op

Kuvaus:
Opiskelija tunnistaa rikosseuraamusalan toimintaa ohjaavia arvoja ja eettisiä periaatteita sekä hahmottaa
rikosseuraamusalan osana yhteiskunnallista järjestelmää. Opiskelija perehtyy ammattikorkeakouluopintoihin osana
omaa ammatillista toimintaansa.

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
• laatia henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) sekä käyttää sitä hyväksi oppimisen suunnittelussa
• hahmottaa rikosseuraamusalan työn perusteita ja toimintaympäristöä
• reflektoida omia arvojaan suhteessa rikosseuraamustyön arvoihin
• (alkaa) tunnistaa rikosseuraamusalan työhön liittyviä eettisiä ongelmia
• hahmottaa tutkivan ja kehittävän toiminnan merkityksen oppimisessa sekä oppimisen arvioinnin merkityksen ja
välineet
• käyttää keskeisiä tietoteknisiä sovelluksia
• viestiä suomenkielellä suullisesti ja kirjallisesti
• tuottaa kirjallisia raportteja
• hakea tietoa erilaisista tietokannoista


00269 Rikosseuraamustyön lähtökohdat, 10 op

Opiskelija osaa:
• laatia henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) sekä käyttää sitä hyväksi oppimisen suunnittelussa
• hahmottaa rikosseuraamusalan työn perusteita ja toimintaympäristöä
• reflektoida omia arvojaan suhteessa rikosseuraamustyön arvoihin
• (alkaa) tunnistaa rikosseuraamusalan työhön liittyviä eettisiä ongelmia
• hahmottaa tutkivan ja kehittävän toiminnan merkityksen oppimisessa sekä oppimisen arvioinnin merkityksen ja
välineet
• käyttää keskeisiä tietoteknisiä sovelluksia
• viestiä suomenkielellä suullisesti ja kirjallisesti
• tuottaa kirjallisia raportteja
• hakea tietoa erilaisista tietokannoista

Opintojakson sisältö:
• oma oppiminen, tutkiva oppiminen, hankkeissa oppiminen
• ammatillinen kehittyminen
• kehittämispohjainen oppiminen
• rikosseuraamusalan työn edellyttämät valmiudet
• rikosseuraamusalan organisaatio ja toimintaperiaatteet sekä yhteiskunnalliset kontekstit
• etiikan ja moraalin käsitteet
• rikosseuraamusalan arvot ja eettiset periaatteet
• tietotekninen osaaminen
• viestintä
• tiedonhankinta


012 ASIAKKAAN KOHTAAMINEN, 25 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa kohdata ja ohjata erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä, asiakkaita kunnioittaen ja sosiaalialan
eettisiä periaatteita noudattaen

Opiskelija osaa:
• tunnistaa asiakkaiden erilaisia elämäntilanteita ja voimavaroja sekä luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen
• arvioida ja soveltaa erilaisia teoreettisia lähestymistapoja ja menetelmiä toimiessaan asiakastilanteissa
• tukea ja ohjata erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä (ja perheitä) kasvun ja kehityksen eri vaiheissa ja
elämäntilanteissa
Sisältö:
Teema liittyy sosionomin (AMK) keskeiseen kaikille yhteiseen ydinosaamiseen. Teemassa korostuu toisaalta
asiakasvuorovaikutus ja toisaalta asiakastyön menetelmälliset valmiudet.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa ammatillisuuden alkuvaiheeseen, jossa oppijan ammatillisen
perusosaamisen kehittyminen ilmenee eettisen tietoisuuden heräämisenä, arvojen pohtimisena ja sitä kautta
ammatillisen vuorovaikutuksen ja asiakastyömenetelmien osaamisena yksilöiden ja ryhmien kanssa


00022 Vuorovaikutus asiakastyössä, 10 op

Opiskelija osaa:
• eritellä asiakastilanteiden herättämiä erilaisia tunteita ja niiden taustalla olevia erilaisia henkilökohtaisia arvoja ja
uskomuksia
• luoda asiakaslähtöisen ja empaattisen vuorovaikutussuhteen työskennellessään yksilöiden ja ryhmien kanssa

Opintojakson sisältö:
• asiakaslähtöinen vuorovaikutussuhde ja asiakkaan kohtaaminen
• ryhmässä toimiminen, ryhmän kehitys ja ryhmädynamiikka asiakassuhteissa


00024 Metodisuus asiakastyössä, 10 op

Opiskelija osaa:
• hyödyntää erilaisia sosiaalialan teoreettisia lähestymistapoja ja metodisuutta toimiessaan asiakastilanteissa
yksilöiden ja ryhmien kanssa
• käyttää erilaisia asiakastyön menetelmiä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti

Opintojakson sisältö:
• asiakastyön tutkimukselliset ja tiedolliset lähtökohdat
• sosiaalialan asiakastyön teoreettiset lähestymistavat ja metodit
• sosiaalityön metodisuuden luonne ja sosiaalityön menetelmälliset perinteet
• luovat ja toiminnalliset menetelmät yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen ohjauksessa


00260 Svenska för kriminalvårdare, 5 op

Opiskelija osaa:
• käyttää ruotsin kieltä kirjallisesti ja suullisesti työympäristössään
• toimia asiantuntijayhteisössä käyttäen tehokkaasti viestinnän keinoja
• viestiä oman asiantuntijuusalueensa teemoista käyttäen erilaisia viestintäkanavia
• soveltaa vieraskielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa

Opintojakson sisältö:
• asiakaslähtöinen suullinen ja kirjallinen viestintä
• sosiaalityön keskeinen terminologia
• työnhaku, opiskelijan itsensä, koulutuksen ja työkokemuksen esittely

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason
B1.2. Lisäksi hän saa valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä suullisesta ja
kirjallisesta kielitaidosta.


088 RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄOSAAMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija hallitsee suomalaisen ja ulkomaisten rangaistusjärjestelmien lainsäädännöllisen ja hallinnollisen
kehityksen ja siihen eri aikoina vaikuttaneet keskeisimmät yhteiskunnalliset taustatekijät. Tutustumalla
rikosseuraamusalan eri toimintaympäristöihin opiskelija kykenee jäsentämään rangaistuksen
täytäntöönpanojärjestelmän asemaa, tehtäviä ja merkitystä yhteiskunnassa. Opiskelija hallitsee rikosseuraamusalan
työtä ohjaavat normit ja periaatteet sekä hallintomenettelyä koskevat keskeiset säännökset ja osaa soveltaa niitä
omassa toiminnassaan.

Opiskelija osaa:
• rikosseuraamustyön keskeiset toimintaperiaatteet ja työmuodot
• tulkita ja soveltaa rikosseuraamusalan työtä ohjaavaa lainsäädäntöä
• lukea ja jäsentää rangaistusjärjestelmää koskevaa tutkimuskirjallisuutta
• tunnistaa yhteiskunnallisen rankaisemisen eri muotoja ja pohtia niiden vaikutuksia yksilöllisellä ja
yhteiskunnallisella tasolla


00261 Rikosseuraamusalan hallinto ja lainsäädäntö, 5 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa ja hallita rikosoikeuden keskeiset käsitteet
• tulkita ja soveltaa rikosseuraamusalan lainsäädäntöä omassa työskentelyssään
• tunnistaa ja hallita julkishallinnon keskeiset periaatteet
• pohtia ja analysoida mitä virkamiehenä toimiminen tarkoittaa rikosseuraamusalalla

Opintojakson sisältö:
• rikosoikeus
• tuomioistuinmenettely
• vastuuvapausperusteet
• rikosseuraamusalan hallinto ja lainsäädäntö
• julkishallinnon periaatteet
• virkamiehenä toimiminen ja virkamiesetiikka
• toimivaltaa koskevat säädökset
• hallinnon tulosohjaus



00262 Rangaistusjärjestelmät, 10 op

Opiskelija osaa:
• eritellä rangaistusjärjestelmän historialliseen kehittymiseen vaikuttaneita yhteiskunnallisia tekijöitä
• hahmottaa ja jäsentää rangaistusten täytäntöönpanoa
• analysoida eri seuraamusmuotojen yksilöllisiä toimintatapoja ja niiden vaikutuksia
• vertailla eri maiden käytössä olevia seuraamusjärjestelmiä ja niiden yhteyttä oikeudelliseen ajatteluun
• rikosikeudellinen prosessi osana yhteiskunnallista järjestelmää

Opintojakson sisältö:
• rankaisun filosofia ja kehitys
• rankaisun sisältö ja merkitys rikollisuuden ehkäisyssä
• seuraamusjärjestelmän kehitys
• seuraamusjärjestelmän yleiskuvaus ja kehittämishaasteet
• rangaistusjärjestelmien kansainvälinen vertailu
• rikosoikeudellinen prosessi


00025 Asiakastyön harjoittelu, 15 op

Opiskelija osaa:
• kohdata ja ohjata erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen
• hahmottaa työyhteisön ja organisaation perustehtävän
• osallistua aktiivisesti ja vastuullisesti työyhteisön toimintaan
• asettaa itselleen ammatillisia osaamistavoitteita ja arvioida omaa ammatillista kasvuaan sekä vahvuuksiaan ja
kehittymistarpeitaan asiakastyössä
• toimia sosiaalialan eettisten periaatteiden mukaisesti

Opintojakson sisältö:
• asiakastyön perusvalmiuksien käytännöllinen opiskelu harjoittelupaikassa

Edeltävät opinnot:
Opintojakso Vuorovaikutus asiakastyössä (00022)opintojakso tai vastaavat tiedot.


089 RIKOLLISUUTEEN VAIKUTTAMINEN, 40 op

Kuvaus:
Opiskelija hallitsee rikollisuuden yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia teorioita ja selitysmalleja. Opiskelija
osaa erilaisia tapoja jäsentää rikollisuuden luonnetta ja taustatekijöitä hahmottaakseen eri tekijöiden vaikutukset
uusintarikollisuuden vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Opiskelija osaa reflektoida omia arvojaan ja eettistä
ajatteluaan dialogissa muiden kanssa. Eettisten ongelmien tarkastelussa painottuu yhteisön, yhteiskunnan ja
globaali näkökulma.

Opiskelija osaa:
• tunnistaa yksilön kasvuun ja kehitykseen liittyvät tekijät ja niiden yhteyden poikkeavaan käyttäytymiseen
• käyttää hyväkseen asiakastyössään rikollista käyttäytymistä koskevaa teoriatietoa
• arvioida uusintarikollisuuden riskin vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutuksia kriittisesti
• laatia rikollisuuden ehkäisyyn tähtäävän toimenpideohjelman
• tunnistaa rikosseuraamustyön moniulotteisia eettisiä ongelmia, analysoida niitä sekä tarkastella ja perustella omaa
ammatillista toimintaansa



00263 Rikollisuus ilmiönä, 10 op

Opiskelija osaa:
• kriminologian peruskäsitteet
• jäsentää rikollisuuden selitysteorioita ja niiden taustalla olevia ihmiskäsityksiä
• tunnistaa ja jäsentää rikollisuutta ja syrjäytymistä luovia ja ylläpitäviä rakenteita ja prosesseja sekä keinoja
vaikuttaa niihin
• käyttää menetelmiä, joilla kyetään arvioimaan uusintarikollisuuden riskiä sekä arvioimaan niitä kriittisesti
• tuntea yksilön kasvun ja kehityksen lainalaisuudet

Opintojakson sisältö:
• rikollisuuteen liittyviä käsitteitä
• rikollisuuden klassiset ja uudet selitysteoriat
• rikollisuuden määrällinen ja laadullinen kehitys Suomessa
• kriminaalistatistiikka ja rikollisuuden mittaaminen
• kansainvälinen vertailu
• uusintarikollisuus ja rikoksen uusijat
• seuraamusten yksilölliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset
• yksilön kasvu ja kehitys


00264 Hyvinvointi ja turvallisuus, 10 op

Opiskelija osaa:
• tarkastella yhteiskuntarakennetta ja yhteiskunnallisia muutoksia hyvinvointipolitiikassa
• hahmottaa ja jäsentää hyvinvointivaltion arvoperustaa ja lähtökohtia
• tunnistaa ja jäsentää hyvinvointia tukevia toimintoja ja palveluja
• suunnitella ja toteuttaa projektin

Opintojakson sisältö:
• suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutokset
• yhteiskuntapolitiikka ja sosiaalipoliittinen järjestelmä
• sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyminen
• sosiaalipalvelujärjestelmä
• paikallinen rikostorjunta
• projektityöskentelyn teoriaperusta


00038 Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu, 15 op

Opiskelija osaa:
• toimia ammatillisten toimintatapojen mukaisesti ja arvioida niitä suhteessa organisaation perustehtävään
• osaa löytää työn käytännöstä ilmiöitä, joita hän perustelee teoreettisesti ja kehittää dialogissa asiakkaiden,
työyhteisön ja yhteistyöverkoston kanssa
• rakentaa empaattisen vuorovaikutussuhteen
• havaita eettisiä valintatilanteita ja etsiä ratkaisuja työyhteisön jäsenenä, asiakkaiden kanssa ja
yhteistyöverkostoissa
• arvioida kriittisesti itseään kehittyvänä ammattilaisena suhteessa ammattityön menetelmiin ja asiakastyön
haasteisiin
• reflektoida tavoitteita yhdessä asiakkaiden kanssa

Opintojakson sisältö:
• asiakastyön menetelmät
• tutkivan työotteen harjoittaminen


090 KUNTOUTUSOSAAMINEN, 10 op

Kuvaus:
Opiskelija hallitsee kuntouttavaa työtä ohjaavia ajatusmalleja ja syventää ja kehittää kuntouttavan työotteen tieto- ja
taitoperustaansa sekä kykenee osallistumaan kuntouttavan työotteen työmuotojen kehittämiseen. Opiskelija osaa
arvioida asiakkaan päihderiippuvuutta ja hallitsee päihdetyön keskeisiä työmenetelmiä. Teeman valinnaisessa
opintojaksossa opiskelija syventää sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntijuutta ja osallistavien menetelmien hallintaa.

Opiskelija osaa:
• kuntouttavan työotteen eri työmuotoja sekä niiden tausta-ajattelut
• soveltaa erilaisia toimintatapoja ja - malleja, joilla uusintarikollisuuteen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen voidaan
vaikuttaa
• käyttää päihdetyön menetelmiä ja työmuotoja
• reflektoida omaa osuuttaan kuntoutumisprosessin eri vaiheissa
• yhdistää tutkivan ja kehittävän työotteen kuntoutumisprosessin eri vaiheisiin


00267 Kuntouttava työote asiakastyössä, 10 op

Opiskelija osaa:
• tutkia ja tunnistaa ihmisten yksilöllisen selviytymisen esteitä ja mahdollisuuksia
• motivoida ja ohjata rikoksentekijän kuntoutumisprosessia
• analysoida ja jäsentää rikosseuraamustyön erityisasiantuntijuutta kuntouttavan työn näkökulmasta
• kartoittaa ja arvioida asiakkaan päihderiippuvuutta ja kuntoutuksen tarvetta
• käyttää päihdetyön menetelmiä
• ymmärtää ohjelmatoiminnan merkityksen rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttamisessa

Opintojakson sisältö:
• ymmärtää ohjelmatoiminnan merkityksen rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttamisessa
• kuntouttavan työotteen ammatillinen perusta
• kuntouttavan työotteen käsitteistäminen
• riski- ja tarvearviot sekä rangaistusajan suunnittelu
• päihteet ja päihdekuntoutus
• rikosseuraamusalan työmenetelmät
• kuntouttavat toimintaohjelmat
00034 Kuntouttava sosiaalityö, 10 op

Opiskelija osaa:
• kuntoutuksen ja kuntouttavan sosiaalityön peruskäsitteet sekä kuntoutusta ohjaavat keskeiset säädökset ja
ohjelmat sekä laatukriteerit
• suunnitella ja toteuttaa aktivoivia työskentelytapoja
• motivoida ja vahvistaa asiakasta kuntoutumiseen
• suunnitella kuntoutumista tuottavia prosesseja
• tukea asiakasta omaehtoisessa selviytymisessä
• toimia kuntoutumista edistävissä verkostoissa

Opintojakson sisältö:
• aikuissosiaalityö, aktivoiva sosiaalipolitiikka
• sosiaalinen kuntoutus ja aktivointi
• suunnitelmallinen kuntoutusprosessi
• sosiaalisen kuntoutuksen menetelmät
• moniammatillisuus ja kuntouttava verkostotyö
• kriisityön perusteet
• kuntoutukseen liittyvä lainsäädäntö, palvelujärjestelmä sekä kansalliset ja kansainväliset kuntoutusselonteot ja
toimenpideohjelmat


091 TURVALLISUUSOSAAMINEN, 10 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa jäsentää ja analysoida organisaatioiden toimintaan kohdistuvia uhkia ja riskejä sekä hallita
turvallisuustoimenpiteitä. Opiskelija osaa laatia sijoittamissuunnitelmia ja toimipaikkakohtaisia
turvallisuussuunnitelmia sekä kykenee turvallisuusosaamiseen liittyvien menetelmien kehittämiseen.

Opiskelija osaa:
• analysoida erilaisia turvallisuuteen vaikuttavia riskejä
• tunnistaa ja jäsentää yksilöiden ja organisaation henkilöstön turvallisuutta koskevia erityisriskejä ja toimia niiden
aiheuttamien riskien vähentämiseksi
• määritellä organisaation turvallisuustarpeita
• ylläpitää ja kehittää organisaation henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuutta riskien tunnistamisen ja arvioinnin
pohjalta


00270 Rikosseuraamusalan turvallisuus, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida asiakastyön henkilöturvallisuuteen liittyviä riskejä erityisesti rikosseuraamusalalla
• käyttää asiakastyön henkilöturvallisuuden kartoittamiseen liittyviä tutkimusmenetelmiä tehdessään arvioita
työturvallisuuteen liittyvistä riskeistä
• soveltaa asiakkaiden henkilörekisteritietoja riskiarvioiden tekemisessä ja soveltaa niitä koskevaa lainsäädäntöä
viranomaisten välisessä yhteistyössä

Opintojakson sisältö:
• rikosseuraamusalan ulkoinen toimintaympäristö: rikollisuus ja uusintarikollisuus Suomessa ja sen lähialueilla
• sisäisessä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutus henkilöturvallisuuteen: rangaistuksiin
tuomittujen syyllistyminen väkivaltaan ja uhkailuun
• riski- ja tarvearviot sekä rangaistusajan suunnittelu turvallisuustyön välineenä
• rikosseuraamusalan asiakastyöhön liittyvät henkilöturvallisuusriskit
• viranomaisten välinen tietojen vaihto ja salassapitosäännökset
• rikosseuraamusalan toimintaympäristöt tulevaisuudessa


00389 Turvallisuuden hallinta- ja kehittämisosaaminen, 10 op
Opiskelija osaa:
• tunnistaa riskejä ja arvioida niiden seurausten merkitystä toimintaympäristön näkökulmasta
• käyttää riskienhallinnan työkaluja ja kehittää niiden avulla tarkasteltavaa kohdetta
• kehittää organisaation turvallisuuskulttuuria
• hallita ja kehittää yhteisön turvallisuutta turvallisuuspolitiikan mukaisesti
• johtaa turvallisuustoimia

Opintojakson sisältö:
• riskien arviointi ja hallinta
• turvallisuusjohtaminen
• turvallisuuspolitiikka ja turvallisuuskulttuuri
• turvallisuuden tutkimuksen ja kehittämisen menetelmiä

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on turvallisuusasioiden hallintaa osana organisaation kehittämistointa. Turvallisuus
nähdään osana laajempaa riskienhallintaprosessia.

Edeltävät opinnot:
Opintojakso Rikosseuraamusalan turvallisuus (00270) tai vastaavat tiedot.


092 RIKOSSEURAAMUSALAN TYÖN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN, 60 op

Kuvaus:
• käyttää ja soveltaa tutkimus- ja kehittämistyön menetelmiä
• kehittää tutkimuksellisesti työelämää tuottaen uusia ratkaisuja tuotteina, toimintamalleina tai työkulttuurina.
• toimia vastuullisena työyhteisöjen ja verkostojen jäsenenä, johtajana ja kehittäjänä
• toimia tavoitteellisesti ryhmän jäsenenä

Opiskelija osaa:
Teema sijoittuu opintojen loppuvaiheeseen. Teemassa korostuu kehittämis- ja johtamisvalmiuksien kehittyminen ja
ammattiosaamisen syventyminen. Teema kytkeytyy opiskelijan valitsemaan syventävään teemaan ja toimipisteen
tutkimus- ja kehittämistyön linjoihin.

Sisältö:
Teemassa korostuu tutkimus- ja kehittämistoiminnan oppiminen sekä työyhteisössä toimiminen. Johtaminen ja
ryhmässä toimiminen ovat keskeinen osa teemaa.

Teemaan sisältyvä opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se syventää opiskelijan
ammatillista kehittymistä ja palvelee työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän
käytänteitä ja voi tuottaa merkityksellisiä innovaatioita. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä tutkiva
ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten kuvaaminen sekä
teoreettinen että tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa ja selittävää uutta
tietoa. Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa sekä hyvää
kirjallista ilmaisutaitoa.


00039 Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa tutkimus- ja kehittämistyön eettisen näkökulman
• muodostaa käsityksen tutkimus- ja kehittämisprosessista ja valita tarkoituksenmukaiset menetelmät sekä käyttää
niitä kriittisesti
• kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmenetelmien perusteet
• tutkivan ja argumentoivan kirjoittamisen perusteet

Opintojakson sisältö:
• tieteen filosofia ja etiikka
• tutkiva työote, tutkimus- ja kehittämisprosessi
• kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus


00007 Vastuullinen johtaminen työyhteisössä, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia vastuullisesti ja tavoitesuuntautuneesti organisaation johtamistilanteissa
• analysoida ja kehittää omaa toimintaansa vastuullisena työyhteisön ja tiimin jäsenenä
• soveltaa työlainsäädäntöä käytännön työtilanteissa

Opintojakson sisältö:
• strateginen johtaminen ja johtajuus
• itsensä johtamisen mallit
• organisaatiokulttuuri ja arvot
• henkilöstöjohtaminen/työhyvinvointi
• työoikeus ja työsuhdeasiat

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee johtamisosaamisen keskeisten työvälineiden hallintana sekä
vastuullisena käyttämisenä työelämän johtamistilanteissa. Osaaminen muodostuu organisaation
toimintarakenteiden, tavoitteiden ja tuloksellisuuden perustalle. Näkökulmana on johtamisen eettinen vastuullisuus.


00040 Tiimi- ja ryhmätyö, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa tavoitteellisen toiminnallisen ryhmän kokonaisuuden ja mieltää itsensä osaksi ryhmäprosessia
• käyttää työryhmätyöskentelyn mahdollistavia tietoja ja taitoja tiimeissä, toimintaryhmissä ja verkostoissa
• tarkastella ja tutkia ryhmädynamiikkaa ja sen peruslainalaisuuksia

Opintojakson sisältö:
• ryhmät ja tiimit
• ryhmän kehittämisen menetelmät
• ryhmän voima ja luovuus
• vallan ja johtajuuden eri muodot ryhmien prosesseissa


00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.
Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.


00272 English for correctional services, 5 op

Opiskelija osaa:
• viestiä englannin kielellä työyhteisössään ja monikulttuurisessa ympäristössä
• toimia asiantuntijayhteisössä käyttäen tehokkaasti viestinnän keinoja
• viestiä oman asiantuntijuusalueensa teemoista käyttäen erilaisia viestintäkanavia
• soveltaa vieraskielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa

Opintojakson sisältö:
• suullinen ja kirjallinen ammatillinen viestintä
• sosiaalityön keskeinen terminologia/rikosseuraamusalan keskeinen terminologia koulutusohjelman mukaisesti
• työnhaku, opiskelijan itsensä, koulutuksen ja työkokemuksen esittely

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on vaikuttajan osaamista viestinnällisin keinoin. Osaamisen kehittämisen viitekehys on
suomenkielisten työorganisaatioiden lisäksi englantia työkielenään käyttävät organisaatiot. Opintojaksossa opiskelija
saavuttaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B.2.


00273 Ammattityön ja palveluinnovaatioiden kehittämisen harjoittelu, 15 op

Opiskelija osaa:
• määrittää kehittämisen kohteita työelämän ja alueen kehittämisen lähtökohdista
• toimia osana kumppanuusverkostoa ja kehittämistyötä
• työskennellä tiimissä ja toimia asiantuntijayhteisössä
• käyttää soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan työvälineitä ja menetelmiä kehitystyössä
• arvioida omaa osaamista, kehittämistyötä ja syntynyttä tulosta kehittämisen tavoitteiden suhteen
• kriittisesti arvioida omaa ammattieettistä toimintaa, työyhteisön ja ammattialan eettisiä periaatteita.


047 LAUREAN YHTEISET OPINNOT, 0 op


00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00189 Matematiikan valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• koulutusalansa matemaattisten sovellusten edellyttämät perustaidot

Opintojakson sisältö:
• lukion lyhyen matematiikan kertaaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa matematiikan taitojaan ja kehittää valmiuksiaan niin, että kykenee suoriutumaan varsinaisten
opintojen sisältämien matemaattisten sovellusten opiskelusta.


00190 Opiskelijatuutoritoiminta, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa oman ammattikorkeakoulunsa ja koulutusohjelmansa tavoitteet ja toimintatavat
• suunnitella uusien opiskelijoiden sitoutumiseen liittyviä toimintatapoja
• perehdyttää uusia opiskelijoita yhteisönsä oppimisympäristöön ja -kulttuuriin
• markkinoida Laurea-ammattikorkeakoulua ja sen opiskelumahdollisuuksia
• Laurean markkinoinnissa tarvittavia viestintä- ja markkinointitaitoja
• toimia mentorina erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille
• hahmottaa aktiivisen toiminnan merkityksen työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä

Opintojakson sisältö:
• Laurean yhteinen opiskelijatuutoreiden intensiivijakso
• toimipisteissä tapahtuva tuutoroinnin suunnittelu
• uusien opiskelijoiden perehdyttäminen
• Laurean opiskelumahdollisuuksien markkinoiminen
• opiskelijamentorina toimiminen
• henkilökohtainen tuutorointiosaamisen kehittäminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee uusien opiskelijoiden perehdyttämisenä ja vastuullisena käyttämisenä
oman toimipisteen tai Laurean kannalta tyypillisissä opiskelijatuutorointia vaativissa tilanteissa. Osaaminen perustuu
ammattikorkeakoulun tavoitteiden ja toimintakulttuurin peruskysymysten ymmärtämiseen


00191 Kansainvälinen opiskelijatuutoritoiminta, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa oman ammattikorkeakoulunsa ja koulutusohjelmansa tavoitteet ja toimintatavat
• hahmottaa oman kulttuurin sisältöä
• suunnitella kansainvälisten opiskelijoiden ryhmäytymiseen liittyviä toimintatapoja
• perehdyttää kansainvälisiä opiskelijoita suomalaiseen oppimisympäristöön ja -kulttuuriin
• toimia aktiivisena työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä

Opintojakson sisältö:
• kansainvälisten opiskelijatuutoreiden intensiivikoulutus
• toimipisteissä tapahtuva tuutoroinnin suunnittelu
• uusien kansainvälisten opiskelijoiden perehdyttäminen
• vaihto-opiskelijoiden tuutorointi koko vaihdon ajan: osallistuminen vaihto-opiskelijoiden orientaatioon, järjestettyyn
vapaa-ajan toimintaan
• henkilökohtainen ohjaamisen osaamisen kehittäm

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee kansainvälisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden perehdyttämisenä ja
vastuullisena käyttäytymisenä oman toimipisteen tai Laurean kannalta tyypillisissä kansainvälisissä tilanteissa.
Osaaminen perustuu ammattikorkeakoulun tavoitteiden ja toimintakulttuurin peruskysymysten sekä suomalaisen
kulttuurin ymmärtämiseen.


00192 Johdatus espanjan- ja portugalinkieliseen maailmaan, 3 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa alueen kulttuureille tyypilliset toimintapiirteet
• analysoida aluetta toimintaympäristönä oman alansa näkökulmasta
• integroida alueen osaamisen osaksi omaa ammatillista kasvuaan

Opintojakson sisältö:
• opiskelijanäkökulmia Hilu-opintojen suorittamiseen
• alueen kulttuureille tyypilliset toimintaperiaatteet
• valittujen yritysten /organisaatioiden/ järjestöjen, joilla on toimintaa Espanjassa, Portugalissa tai Latinalaisessa
Amerikassa ( kuvaus ja analyysi)

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso koostuu yhteisestä tapaamisesta, kirjallisesta tehtävästä ja kirjatentistä.

Opintojakso on johdanto ”Hilu” –opintokokonaisuudelle. Kansainväliset, tietylle alueelle suuntautuneet,
opintokokonaisuudet on suunniteltu opiskelijalle, joka haluaa koota laajempaa kv-osaamista. Tavoitteena on tuottaa
perustiedot kohdealueesta toimintaympäristönä, valmentaa alueeseen liittyvään toimintaan opiskelijan koulutusalalla
ja tukea opiskelijan työllistymistä. Opinnot ovat monialaisia. Koko kv-opintokokonaisuudesta saa erillisen
todistuksen. Opintoja voi suorittaa myös pienempinä kokonaisuuksina. ”Hilu”-opintojen lisäksi tarjolla on Itämeren
alueen opinnot. Aasia-osaamista voi kehittää valtakunnal-lisessa Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkostossa.
(Lisätietoja Laurean www-sivuilta.)

Opinnot suoritetaan osana tutkintoa. Yhteisen johdannon aikana opiskelija laatii opinnoista vastaavan opettajan
kanssa HOPSin, jossa polun eteneminen hahmotellaan. Kv-opintokokonaisuuden laajuus on 60 op, josta kieli- ja
kulttuuriopinnot, ammattiopinnot, harjoittelu ja opinnäytetyö kukin käsittävät yleensä 15 op.

Opintojen kieli- ja kulttuuriopinnoilla tavoitellaan kohdealueen toimivaa kieli- ja kulttuurista osaamista.
Ammattiopintoja tarjotaan erityisesti tietylle alueelle suunnattuina tai normaalien opintojen puitteissa, opintojaksoista
ja aihepiireistä, jotka kuuluisivat opiskelijan tutkintoon joka tapauksessa. Opettajan kanssa sovittu näkökulma
kohdentaa ”tavallisen” opintojakson kohdealueen suuntaan.
Harjoittelun tulee liittyä kohdealueeseen.

Tutkintoon kuuluva opinnäytetyö tehdään myös kohdealueeseen liittyen.

Hilu, El mundo hispano-luso parlante tarkoittaa koko espanjan- ja portugalinkielistä maailmaa. Suomen
elinkeinoelämän kasvava mielenkiinto mm. Latinalaista Amerikkaa kohtaan ja lisääntynyt yhteistyö EU:n sisällä
johtivat Hilu-opintopolun avaamiseen. Nämä opinnot valinnut opiskelija suuntaa opintojaan espanjan- ja/tai
portugalinkieliseen maailmaan. Hilu-opintopolku tuo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää tämän kohdealueen
erityisosaamista ja asiantuntijuutta työelämää silmälläpitäen. Opinto-ja on mahdollista valita myös
yhteistyökorkeakoulujen tarjonnasta.


00193 Introduction to Studies in the Baltic Sea Region, 3 op

Opiskelija osaa:
• sketch the political, economic, social and ecological special features of the Baltic Sea region
• analyze the Baltic Sea region as an operating environment in relation to own field of study
• integrate the competence concerning the Baltic Sea region as a part of own professional growth

Opintojakson sisältö:
• students’ experiences of the Hilu path
• typical operational characters of the region’s cultures
• description and analysis of selected companies/organisation/associations operating in Spain, Portugal or Latin
America


00331 Innoplaza, yrittäjyyden opintojakso, 15 op

Opiskelija osaa:
• arvioida ominaisuuksiaan ja edellytyksiään yrittäjäksi ryhtymiseksi
• toimia monitaustaisen opiskelijatiimin jäsenenä
• kehitellä liikeideoita
• arvioida liiketoimintamahdollisuuksia
• tutkia ja analysoida markkinoita ja asiakaskohderyhmiä
• laatia liikeideaan sopivan liiketoimintamallin ja ansaintalogiikan
• laatia liikeidean pohjalta realistisen liiketoimintasuunnitelman laskelmineen
• esitellä tiivistetysti liiketoimintasuunnitelmansa muille

Opintojakson sisältö:
• innovaatioprosessi ja -järjestelmät
• yrityksen sisäinen ja ulkoinen analyysi sekä positiointi markkinoilla
• liikeidea, liiketoimintamalli ja liiketoimintasuunnitelma
• asiakaslähtöisyys, kilpailukyky, myynti ja markkinointi
• yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
• yritystoimintaa ohjaavat normit
Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla opiskelijalle kehittyy taito aloittavan yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen innovatiivisen
liikeidean pohjalta. Eri ammattikorkeakoulujen ja eri alojen opiskelijat työskentelevät tiimeissä sovittuina ajankohtina
usean kuukauden ajan ja tuottavat yhdessä liiketoimintasuunnitelmia. Opintojakso koostuu kolmesta moduulista.
Liiketoimintasuunnitelman tekoa tukee opiskelijan mahdollisuus suorittaa suunnitelman tekoa edistäviä opintoja
myös muissa mukana olevissa ammattikorkeakouluissa. Kukin ammattikorkeakoulu myöntää opiskelijalleen
suoritetusta kokonaisuudesta 15 op. Opintojakson vastuuopettajina toimivat Jussi Järvi ja Teppo Leppälahti


00387 Go abroad, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia menestyksekkäästi vieraan maan opiskelu- ja työympäristössä

Opintojakson sisältö:
• kulttuurien kohtaamisen prosessi
• kohdemaa ja kohteena oleva korkeakoulu, yritys tai organisaatio
• suomalainen kulttuuri ja koulutusjärjestelmä
• vaihtoon liittyvät käytännön järjestelyt

Opintojakson kuvaus:
Saadakseen EU:n myöntämän Erasmus-apurahan tai Laurea-ammattikorkeakoulun muista varoista myöntämän
apurahan, kv-vaihtoon tai -työharjoitteluun lähtevältä opiskelijalta edellytetään pääsääntöisesti, että hän suorittaa kv-
opintoihin valmentavat opinnot.

Opintojaksoon sisältyy lähiopintoja, verkko-opintoja ja oppimistehtäviä jotka vaihtelevat yksiköittäin/alueittain.

Edeltävät opinnot:
Opiskelijoille, jotka on valittu kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun.


00388 Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia tarkoituksenmukaisesti opiskeluajan tekstitapahtumissa
• hyödyntää kielenhuollon ja kielitiedon apuvälineitä
• ottaa vastuun tiimitöiden viestintätehtävistä

Opintojakson sisältö:
• henkilökohtainen viestijäprofiili
• kielitiedon ja kielenhuollon apuvälineet
• erityyppisten tekstien ja puheiden laadinnan ohjeistukset

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan viestijänä. Opiskelijan osaaminen ilmenee taitona ja halukkuutena
kantaa vastuuta erilaisten tiimitöiden suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Opiskelija lähestyy kielitietoa ja
kielenhuoltoa aikuisen viestijän näkökulmasta ja harjaantuu käyttämään kielenhuollon apuvälineitä asiatekstin
rakentamisessa.


00392 Työskentely ja kehittäminen asiantuntijayhteisössä, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Työskentely ja kehittämien asiantuntijayhteisössä toteutetaan autenttisessa kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.
Opiskelijat osaavat jäsentää toiminnassa kehittämisen ja laadun ydinilmiöitä. Opiskelijat osaavat hakea
järjestelmällisesti ratkaisuja asiantuntijaorganisaatiossa kehittämiskohteena oleviin toimintoihin ja ongelmiin.

Opiskelijat omaksuvat kehittämistyön periaatteet ja muodostavat kehittämistiimin. Kehittämistiimin opiskelijat
osallistuvat lukuvuoden ajan johonkin Laurean kehittämistyöryhmään tai hankkeeseen.
Opiskelija saa kokemuksen tasavertaisena asiantuntijana toimimisesta. Hän saa valmiuksia kehittää omaa
vaikuttamistaan, arvioida omaa toimintaansa vaikuttajana monipuolisessa innovaatioympäristössä ja
yhteistoiminnallisena toimijana verkostoissa.

Opiskelija arvioi omaa toimintaansa käytänteiden muuttajana, kehittäjänä ja vaikuttajana.