Opetussuunnitelma 2007 – LKB07SN (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Kestävän kehityksen koulutusohjelma (Laurea Hyvinkää, luova), LKB07SN

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Kestävän kehityksen periaate juontuu ihmisen aiheuttamien ympäristöongelmien tiedostamisesta.
Energiakysymykset, luonnonvarojen riittävyys ja uusiutuvien luonnonvarojen tehokkaampi käyttö, materiaalien
tehokas käyttö ja kierrätys, vesihuoltokysymykset sekä yhdyskuntien kestävän rakentamisen mahdollisuudet ovat
nousevia luonnonvara- ja ympäristöalan teemoja. Tulevaisuudessa ympäristöasiat saavat yhä keskeisemmän
merkityksen myös yrityksissä sekä taloudellisesti kannattavan toiminnan ehtona että imagokysymyksenä. Ihmisten
hyvinvointiin ja henkiseen uudistuvuuteen, eettiseen kasvuun, yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja tasa-
arvoisuuteen liittyvät teemat ovat lisäämässä merkitystään kestävän kehityksen alalla. Kulttuurien moninaisuuden
ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen merkitsevät globalisoituvassa yhteiskunnassa myös paikallisten
arvojen huomioon ottoa.

Tietoyhteiskunta merkitsee tiedon hankinnan, välittämisen, esittämisen ja omaksumisen yhä keskeisempää
merkitystä. Uuden tietotekniikan käytön lisäksi oikeanlaisen tiedon löytäminen ja sen hyödyntäminen
ympäristösuunnittelutehtävissä on tulevaisuuden haaste. Verkostoyhteiskunnassa eläminen merkitsee
ympäristösuunnittelijalle osallistumista useisiin toimialan klustereihin ja toimijakenttiin. Ympäristösuunnittelijan
toiminta liittyy suuntautumisen mukaan hyvinkin laajasti sekä yritysmaailmaan että julkisen sektorin organisaatioihin,
kuten jätehuolto-, maaseutu-, metsäsektori-, vesihuoltoalan verkostoihin sekä koulutuksen ja useiden muiden alojen
yhteistyöverkostoihin.
Uudellamaalla metropolisoituminen ja yhdyskuntien hajautuminen vaativat ympäristöasioiden laaja-alaista huomioon
ottoa. Ainoastaan luonnontieteellisten faktojen avulla yhdyskunnan kestävän kehityksen edellytyksiä ei löydetä,
vaan lisäksi tarvitaan yhteiskunnallisten muutosten ja yhteisöjen arvojen huomioon ottoa. Uudellamaalla kaupungin
ja maaseudun kohtaaminen asettaa paljon mahdollisuuksia, mutta myös esteitä kestävälle kehitykselle.


Metropolialue tarjoaa asukkailleen monipuolisia elinympäristöjä suurista, tiheään asutuista kaupungeista kirkonkyliin
ja maaseutumaisiin ympäristöihin. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien ja historiallisten kulttuuriympäristöjen
luonteen säilyminen ja kehittyminen edellyttävät maatalouden jatkumista alueella elinvoimaisena.
Asumisympäristöjen pitäminen houkuttelevina edellyttää järjestelmällistä yhdyskunta- ja maisemasuunnittelua ja
kaavoitusta sekä kylien viihtyvyyden, palvelujen ja vesi- ja jätehuollon parantamista. Vesien tilaa heikentävät maa-
ja metsätaloudesta ja haja-asutuksesta peräisin oleva hajakuormitus.
Tulevaisuuden työelämän asettamia keskeisiä vaatimuksia ympäristösuunnittelijalle ovat omatoiminen tiedon
hankinta ja sen soveltaminen, hanke- ja projektiosaaminen, paikkatieto-osaaminen, laadunhallinta,
kommunikaatiotaito, sosiaaliset valmiudet ja verkostoituminen, luova ajattelu sekä oman ammattialan
erityisosaaminen.
Ympäristösuunnittelija työskentelee ympäristöasioiden hallinnan ja kehittämisen tehtävissä. Ympäristösuunnittelija
voi työskennellä itsenäisenä yrittäjänä, yrityksen ympäristövastaavana, maaseudun kehittämistehtävissä tai julkisen
sektorin palveluksessa. Myös järjestö-, neuvonta- ja koulutuspalvelut tarjoavat ympäristösuunnittelijalle työtehtäviä.


Asiantuntijuus

Ympäristösuunnittelijan tietoperusta pohjautuu luonnontieteelliseen tietoon. Luonnontuntemus, ympäristön
ekologinen tila ja luonnonvarojen käyttö sekä näihin vaikuttavat tekijät muodostavat tärkeän osan
ympäristösuunnittelijan tiedosta. Myös tekniikan soveltaminen erilaisissa ympäristön kunnostushankkeissa on tärkeä
taito.
Luonnontieteellisen näkökulman lisäksi ympäristösuunnittelijalla tulee olla näkemys yhteiskunnan muutoksesta ja
sen merkityksestä ympäristöasioiden hallinnassa ja luonnonvarojen kestävässä käytössä. Yhteiskuntatieteellisen
lähestymisen lisäksi humanistinen lähestyminen antaa ympäristösuunnittelijalle tietoperustaa ihmisen
käyttäytymisestä, arvoista ja asenteista ja niiden merkityksestä kestävän kehityksen edistämisessä.


Ympäristösuunnittelussa alueellinen lähestymistapa merkitsee toisaalta globaalien yhteyksien havaitsemista,
toisaalta paikallisen ja alueellisen toiminnan merkityksen ymmärtämistä kestävän kehityksen edistämisessä.
Maaseutu on tärkeä ympäristösuunnittelijan toimintakenttä rakennettujen yhdyskuntien ohella.
Ympäristösuunnittelijalle ovat tärkeitä myös yleiset työelämä- ja asiakaslähtöiset valmiudet. Uusien
palveluinnovaatioiden soveltaminen ja kehittäminen, asiakkuuksien hallinta, yrittäjyyden taidot sekä hallinnon ja
juridiikan tunteminen ovat ympäristösuunnittelijan yleisiä työelämävalmiuksia. Myös suunnittelumenetelmien ja
projektityöskentelyn taidot ovat osa ympäristösuunnittelijan asiantuntijuutta.


Osaamisalueet

Ammatillistiedollinen ja -taidollinen osaaminen

Kestävän kehityksen koulutusohjelmasta valmistunut ympäristösuunnittelija tuntee kestävän kehityksen lähtökohdat
sekä ympäristöalan peruskäsitteistön. Hän ymmärtää luonnonympäristön toiminnan ja nykyisen tilan sekä osaa
hallita, kehittää ja suunnitella ympäristön muutosta kestävän kehityksen ehdoin maaseudulla sekä taajaan
rakennetuissa yhdyskunnissa. Ympäristösuunnittelija osaa toimia suunnittelutehtävissä tiedon kerääjänä,
analysoijana ja esittäjänä. Hän osaa käyttää paikkatieto-ohjelmistoja ja muita suunnittelumenetelmiä ja hyödyntää
näitä ympäristösuunnittelutehtävissä. Ympäristösuunnittelija osaa käyttää myös muita alalla käytettäviä tietoteknisiä
ohjelmia sekä toimia ympäristöalan neuvonta- ja koulutustehtävissä. Ympäristösuunnittelijalla on käsitys alan
lainsäädännöstä ja hän osaa toimia yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin ympäristöasiantuntijana ottaen
huomioon juridiset, taloudelliset ja eettiset toimintaperiaatteet.
Ympäristösuunnittelijan osaamisalueet voidaan kiteyttää ECTS-projektin kompetenssianalyysin (2005 - 2006)
mukaisesti seuraavasti:
1. Luonnonympäristön toiminnan tunteminen ja tilan parantaminen
• Opiskelija tietää luonnonympäristön toiminnan perusmekanismit sekä tunnistaa ja osaa parantaa ympäristön tilaa
2. Kestävän kehityksen toiminnan aikaansaaminen
• Opiskelija osaa edistää kestävää kehitystä ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamalla sekä tunnistaa ja
osaa organisoida vaihtoehtoisia toimintamalleja, joilla ympäristöjen ja yhteiskuntien kestävyyttä voidaan tukea
3. Suunnitteluprosessien hallinta ja menetelmien osaaminen
• Opiskelija tuntee suunnittelu- ja kehittämistyön periaatteet ja osaa soveltaa erilaisia suunnittelumenetelmiä
käytännössä
4. Taloudellisten ohjauskeinojen soveltamistaito
• Opiskelija tietää talouselämän lainalaisuudet ja osaa soveltaa tietoa yritysten ja organisaatioiden toimintaan.


Eettinen osaaminen
Ympäristösuunnittelija tuntee kestävän kehityksen arvolähtökohdat ja osaa perustella toimintaansa eettisesti. Hän
ymmärtää ympäristö- ja yhteiskuntavastuuajattelun ja osaa ottaa tämän huomioon työelämässä.
Ympäristösuunnittelija toimii arvioiden omien tekojensa sekä yhteisön ja yhteiskunnan toiminnan vaikutusta
sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, luonnonvarojen käytön kestävyyteen sekä taloudelliseen kilpailukykyyn.

Reflektio-osaaminen
Ympäristösuunnittelija osaa arvioida ja kehittää omaa toimintaansa kestävän kehityksen periaatteista käsin. Hän
osaa myös arvioida toisten toimintatapaa ja jäsentää yhteisön toimintaa osana laajempaa globaalia kokonaisuutta.
Tarvittaessa ympäristösuunnittelija osaa rakentavasti jakaa tietoansa muille ja muuttaa myös omaa työ- ja
ajattelutapaansa kestävän kehityksen arvoja vastaavaksi.

Innovaatio-osaaminen
Ympäristösuunnittelija osaa kyseenalaistaa hallitsevia toimintatapoja ja perustella kritiikkinsä rakentavasti ihmisten
hyvinvoinnin, luonnon ekologisen toiminnan ja taloudellisen kilpailukyvyn argumenteilla. Ympäristösuunnittelija
osallistuu uusien ympäristön hallintamenetelmien kehittämiseen ja osaa soveltaa uusimpia innovaatioita käytäntöön.

Verkosto-osaaminen
Ympäristösuunnittelija osaa toimia alansa klustereissa ja tunnistaa keskeisimmät strategiset yhteistyökumppanit.
Hän osaa verkottua sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoiden kanssa ja toimia aktiivisena vaikuttajana
ympäristöalan verkostoissa.

Globalisaatio-osaaminen
Ympäristösuunnittelija tuntee ympäristöasioiden globaalin luonteen ja oman toimintansa yhteydet ja vaikutukset eri
aluetasoilla. Kestävän kehityksen globaali käsite merkitsee ympäristösuunnittelijalle ekologisten prosessien
tuntemisen lisäksi sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten ilmiöiden globaalien yhteyksien ja paikallisten
tulkintojen ymmärtämistä. Ympäristösuunnittelija osaa toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja
monikulttuurisessa yhteisössä sekä kommunikoida myös vierailla kielillä.
Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Kestävän kehityksen koulutusohjelmassa oppiminen toteutuu tietojen ja taitojen kehittymisenä erilaisia menetelmiä
käyttäen. Oppimisen sisältö muodostuu opetussuunnitelmaan määritellyistä juonteista ja teemoista, jotka on
johdettu työelämässä tarvittavasta osaamisesta. Oppimista tapahtuu tutkimus- ja kehityshankkeissa, joita
toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. Laboratorio- ja itseopiskelu tukevat tiedon soveltamista ja taitojen
kehittymistä.
Koulutusohjelma rakentuu ympäristöalan ja kestävän kehityksen tiedolliselle ja käytännön soveltamisen
osaamiselle. Koulutusohjelma lisää valmiuksia kehittää ympäristöystävällisiä ja kestäviä tuotantotapoja, toteuttaa
kehittämishankkeita ja osallistua yritysten ympäristötoimintaan. Koulutusohjelma valmentaa opiskelijoita erilaisiin
alueiden kehittämishankkeisiin sekä maaseudun ja rakennetun ympäristön kehittämiseen ja suunnitteluun liittyviin
asiantuntijatehtäviin.


Koulutuksen tavoitteena on antaa riittävät tiedot ja taidot kestävän kehityksen eri osa-alueista ja toimintaohjelmista
paikallisesti ja globaalisti. Opiskelijalle kehittyy kyky ymmärtää luonnonympäristön monimuotoisuus ja tunnistaa sen
toimintaan ja tilaan vaikuttavia tekijöitä sekä taito kehittää ympäristön tilaa paremmaksi erityisesti maaseudulla.
Opiskelun aikana perehdytään myös hankkeiden johtamiseen ja tiimityöskentelyn vaatimaan vuorovaikutustaitojen
kehittämiseen, uusiin tietoteknisiin sovelluksiin ja muihin yleisiin työelämävalmiuksiin.
Ympäristösuunnittelijan osaaminen kehittyy ympäristön toiminnan ja tilan sekä kestävän kehityksen periaatteen
tuntemisesta tämän tiedon soveltamiseen käytännön ympäristösuunnittelutehtävissä. Globaalien yhteyksien
ymmärtäminen ja paikallisesti toteutettava ympäristön kehittäminen ja suunnittelu ovat koulutusohjelman keskeisiä
osaamisalueita


Koulutusohjelman kuvaus

Kestävän kehityksen koulutusohjelman kokonaislaajuus on 240 opintopistettä. Tämä jakaantuu pakollisiin opintoihin
(145 op), vapaasti valittaviin opintoihin (30 op), harjoitteluihin (50 op) ja opinnäytetyöhön (15 op).
Teemoista Maaseudun elinkeinot ja kestävyys ja Ympäristönkunnostus- ja seurantamenetelmien soveltaminen
opiskelija valitsee toisen pakollisina opintoina.

Opiskelu koulutusohjelmassa

Kestävän kehityksen koulutusohjelma etenee perusopinnoista ammatillisiin opintoihin. Perusopintoihin kuuluvat
luonnon toiminnan ja ympäristön tilan tuntemus sekä näihin vaikuttavien tekijöiden hallinta. Myös kestävän
kehityksen tausta, käsitteistö ja periaatteet kuuluvat ympäristösuunnittelijan perusopintoihin. Ammatillisissa
opinnoissa syvennetään ja sovelletaan perusopinnoissa opittua tietoa. Opiskelija suuntautuu joko
maaseutuelinkeinoihin ja maaseudun ympäristökysymysten hallintaan tai ympäristön kunnostukseen ja
seurantamenetelmien soveltamiseen sekä ympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyvyyttä edistäviin
suunnittelumenetelmiin. Keskeisiä ympäristösuunnittelijan taitoja ovat materiaalien käytön hallinta ja kierrätys,
maaseudun kehittäminen kestävästi sekä rakennetun ympäristön muutoksen ja maatalouden ympäristövaikutusten
hallinta, vesistöjen tilan parantaminen, jätehuollon järjestäminen sekä yrittäjyyden taidot ja vastuullisen
liiketoiminnan toteuttaminen. Alueiden kestävä kehittäminen, suunnitteluprosessien ja -menetelmien tunteminen
sekä ympäristötekniikan soveltaminen kuuluvat ympäristösuunnittelijan ammattialaan. Oman ammattialan taitoja
opitaan työelämälähtöisissä kehittämishankkeissa soveltamalla teoreettista perustietämystä. Ympäristösuunnittelijan
yleisiin työelämävalmiuksiin kuuluvat mm. tiedon hankinta- ja käsittelytaito, tietotekniikan käyttö, viestintä- ja
vuorovaikutustaidot, vieraiden kielten hallinta sekä projektityövalmiudet.
                                                          1. vuosi       2. vuosi    3. vuosi       4. vuosi
OP      OPINNOT
081     YMPÄRISTÖN TILA JA TOIMINTA
00231   Luonnonympäristön toiminta                               15
00232   Ympäristön tila ja sen hallinta                          15
00233   Lajien tunnistus ja luontoarvojen kartoitus              10
00168   Metsäluonnonhoito                                                                   10
082     KESTÄVÄ KEHITYS JA YHTEISKUNNALLISET
        VAIKUTUSKEINOT
00237   Ympäristösuunnittelijan asiantuntijuus                       5
00239   Kestävän kehityksen periaatteet ja soveltaminen          10
00448   Englannin kieli                                              5
083     MAASEUDUN ELINKEINOT JA KESTÄVYYS
00242   Maatilan tuotanto                                                       20
00243   Maatilan prosessit ja kehittäminen                                      10
00244   Maaseudun ympäristönhoidon suunnittelu                                              10
00254   Kotieläintilan kehittäminen                                             10
00255   Luonnonmukainen tuotanto                                                10
00329   Maatilalla toimiminen - harjoittelu                                     30
00152   Kasvinviljelytilan kehittäminen                                         10
084     YMPÄRISTÖNKUNNOSTUS- JA
        SEURANTAMENETELMIEN SOVELTAMINEN
00245   Ympäristötekniikka ja seurantamenetelmät                                15
00246   Ympäristön kunnostus ja maisemanhoito                                   15
00247   Ympäristöterveys ja -turvallisuus                                       10
00248   Materiaali- ja energiavirrat                                            10
00328   Ammattialaan perehdyttävä harjoittelu                                   30
085     YRITTÄJYYS JA VASTUULLISUUS
00249   Yrittäjyyden taidot                                                                 20
00250   Ympäristövastuullinen liiketoiminta                                                 10
00449   Ruotsin kieli                                                                           5
00634   Ruotsin kielen suullinen taito                                                          0
00635   Ruotsin kielen kirjallinen taito                                                        0
086     SUUNNITTELIJANA JA KEHITTÄJÄNÄ
        TOIMIMINEN
00154   Maaseudun kehittäminen                                                              10
00257   Rakennetun ympäristön hallinta                                                      10
00258   Uudet innovaatiot                                                                   10
00259   Yrityshankkeen toteuttaminen maatilalla                                             10
00164   Ammattitaitoa syventävä harjoittelu                                                 20
00018   Palveluinnovaatioiden kehittäminen                                                  10
019     OPINNÄYTETYÖ
00043   Opinnäytetyö                                                                                       15
125     VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00202   Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti                    0
00203   Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti                      0
00493        Suomi toisena kielenä- lähtötasotesti                       0
00194        Englannin kielen valmentavat opinnot                        3
00195        Ruotsin kielen valmentavat opinnot                          3
00388        Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot             3
00522        Suomen kielen valmentavat opinnot                           3
                                                                         0         0           0            0

Vuositeema ja kompetenssit
Opinto                                                         Laajuus       Kompetenssit
00231              Luonnonympäristön toiminta                  15            Globalisaatio-osaaminen (H)
00232              Ympäristön tila ja sen hallinta             15            Verkosto-osaaminen (H)
00237              Ympäristösuunnittelijan asiantuntijuus      5             Reflektio-osaaminen (H)
00239              Kestävän kehityksen periaatteet ja          10            Eettinen osaaminen (H)
                   soveltaminen
00242              Maatilan tuotanto                           20            Eettinen osaaminen (H)
00243              Maatilan prosessit ja kehittäminen          10            Reflektio-osaaminen (H)
00244              Maaseudun ympäristönhoidon suunnittelu      10            Verkosto-osaaminen (H)
00329              Maatilalla toimiminen - harjoittelu         30            Eettinen osaaminen (H),
                                                                             Globalisaatio-osaaminen (H),
                                                                             Innovaatio-osaaminen (H),
                                                                             Reflektio-osaaminen (H),
                                                                             Verkosto-osaaminen (H)
00245              Ympäristötekniikka ja seurantamenetelmät    15            Innovaatio-osaaminen (H)
00246              Ympäristön kunnostus ja maisemanhoito       15            Verkosto-osaaminen (H)
00247              Ympäristöterveys ja -turvallisuus           10            Globalisaatio-osaaminen (H)
00328              Ammattialaan perehdyttävä harjoittelu       30            Eettinen osaaminen (H),
                                                                             Globalisaatio-osaaminen (H),
                                                                             Innovaatio-osaaminen (H),
                                                                             Reflektio-osaaminen (H),
                                                                             Verkosto-osaaminen (H)
00249              Yrittäjyyden taidot                         20            Innovaatio-osaaminen (H)
00250              Ympäristövastuullinen liiketoiminta         10            Eettinen osaaminen (H)
00154              Maaseudun kehittäminen                      10            Innovaatio-osaaminen (H)
00258              Uudet innovaatiot                           10            Innovaatio-osaaminen (H)
00164              Ammattitaitoa syventävä harjoittelu         20            Eettinen osaaminen (H),
                                                                             Globalisaatio-osaaminen (H),
                                                                             Innovaatio-osaaminen (H),
                                                                             Reflektio-osaaminen (H),
                                                                             Verkosto-osaaminen (H)
H - Henkilökohtaisen osaamisen taso
O - Organisaation kehittämisen taso
Y - Yhteiskunnallisen uudistamisen taso
081 YMPÄRISTÖN TILA JA TOIMINTA, 30 op


00231 Luonnonympäristön toiminta, 15 op

Opiskelija osaa:
• tarkastella ympäristöä biologisena ja ekologisena kokonaisuutena ja soveltaa ekologista tietoa käytännössä
• hydrologiset peruskäsitteistöt ja veden kierron
• rajata vesistöjen valuma-alueen ja arvioida valuma-alueen vaikutusta veden laatuun ja liikkeisiin
• ilmakehän ja sääilmiöiden prosessit ja ilmastoon vaikuttavat tekijät
• tunnistaa tärkeät geologiset ja geomorfologiset muodostumat ja niiden ominaispiirteet sekä Suomen pääkivilajit ja
mineraalit sekä maalajit
• tulkita karttoja

Opintojakson sisältö:
• ympäristöekologia ja -biologia
• geologiset prosessit ja ihmisen vaikutus
• hydrologia ja limnologia
• meteorologia ja klimatologia

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen perustuu ympäristöalan perustietojen oivaltamiseen ja ilmiöiden tilastolliseen ja
kartografiseen tarkasteluun.

Edeltävät opinnot:
Opintojaksossa osaaminen perustuu ympäristöalan perustietojen oivaltamiseen ja ilmiöiden tilastolliseen ja
kartografiseen tarkasteluun.


00232 Ympäristön tila ja sen hallinta, 15 op

Opiskelija osaa:
• maailmanlaajuisten ja Suomen ympäristöongelmien syitä ja seurauksia sekä esittää keinoja niihin vaikuttamiseksi
• arvioida ympäristön tilaa eri indikaattoreiden avulla
• materiaali- ja energiavirtojen periaatteet sekä prosessiajattelun
• luonnonvarojen kestävän käytön mahdollisuudet
• tunnistaa elinympäristön tavallisimmat eliöt ja luontotyypit
• luonnon monimuotoisuuden eri tasot
• maatalouden perusprosessit
• paikkatiedon käyttömahdollisuudet ympäristöalalla

Opintojakson sisältö:
• globaalit ympäristöongelmat
• Suomen ympäristön tila
• materiaali- ja energiavirrat
• prosessiajattelu
• luonnonvarat ja niiden kestävä käyttö
• luonnon monimuotoisuus ja sen suojelu
• maatalouden perusprosessit
• paikkatieto ympäristöalalla

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen pohjautuu tietoon globaaleista ympäristöongelmista ja Suomen ympäristön tilasta ja
maaseudun elinkeinotoiminnasta. Opintojakso antaa lähtökohdat ympäristön tilan arvioinnille.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.
00233 Lajien tunnistus ja luontoarvojen kartoitus, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa Suomen yleisimmät putkilokasvit sekä selkärankaiset ja selkärangattomat eläimet
• tunnistaa Suomen luontotyypit
• Suomen rikkakasvit
• luontoarvojen kartoituksen

Opintojakson sisältö:
• putkilokasvit
• selkärankaiset ja selkärangattomat eläimet
• rikkakasvit
• yleisimmät Suomen kasvi- ja eläinlajien kartoitusmenetelmät
• luontoarvojen kartoitus
• maastotyöskentely

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso perehdyttää lajien tunnistukseen, kartoittamiseen ja arvottamiseen.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00168 Metsäluonnonhoito, 10 op

Opiskelija osaa:
• keskeisen metsälainsäädännön
• metsätalouden ympäristönhoidon suositukset
• toteuttaa hyvää metsänhoitoa käytännössä

Opintojakson sisältö:
• metsäluonnon monimuotoisuus
• metsälait ja -ohjelmat
• yhteistyö metsäluonnon hoidossa
• metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt
• maaperä ja sen suojelu
• metsätalouden vaikutukset vesistöihin ja vesiluonnon suojelu
• maisemanhoito
• talousmetsän luonnonhoitosuositukset

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso syventää aikaisemmin opittua metsäosaamista.

Edeltävät opinnot:
Maaseudun elinkeinot:Maatilan perustuotanto -teema tai vastaavat tiedot.
Kestävä kehitys: Ei lähtötasoa.


082 KESTÄVÄ KEHITYS JA YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUSKEINOT, 20 op


00237 Ympäristösuunnittelijan asiantuntijuus, 5 op

Opiskelija osaa:
• toimia vaikuttajana ympäristöalalla ja käyttää viestinnän eri keinoja
• ympäristösuunnittelijan toimintaympäristön
• käyttää tietotekniikan perusohjelmia
• opiskelukäytänteet ammattikorkeakoulussa

Opintojakson sisältö:
• tietotekniikan käyttö
• viestintätaidot
• ympäristösuunnittelijan asiantuntijuus
• sosiaalistava motivaatio
• erilaisiin opiskelurakenteisiin ja -järjestelmiin tutustuminen
• erilaiset opiskelukäytännöt
• opintososiaaliset asiat ja opiskelijan tukeminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija oppii kestävän kehityksen ja ympäristöalan käsitteistön. Lisäksi opiskelija oppii
ympäristösuunnittelijan työkentän ja tietotekniset välineet.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00239 Kestävän kehityksen periaatteet ja soveltaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• kestävän kehityksen sisällön ja ymmärtää sen merkityksen omalla toimialallaan
• tarkastella ihmisen ja luonnon suhdetta
• yhteiskunnan vallitsevat muutostrendit ja muutoksen hallintakeinot
• kestävän kehityksen toimintaohjelmat, mittaristot ja indikaattorit
• juridiikan periaatteet ympäristöalalla
• soveltaa tutkimus- ja kehittämistyön menetelmiä

Opintojakson sisältö:
• kestävän kehityksen käsite ja ympäristökysymys
• kestävän kehityksen toimintaohjelmat
• paikallisagenda
• kestävän kehityksen indikaattorit
• ekotehokkuuden mittarit
• ympäristöarvot ja -filosofia
• ympäristöpolitiikka
• oikeuden peruskäsitteet ja -rakenteet, velvoiteoikeus
• tutkimus- ja kehittämistyö

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen pohjautuu kestävän kehityksen ulottuvuuksien ymmärtämiseen. Kestävän kehityksen,
yhteiskunnan toiminnan ja oikeusjärjestelmän viitekehyksen ymmärtäminen antaa perustan oppimiselle.
Oppimisessa painottuu myös ympäristön arvojen ymmärtäminen ja erilaisten ympäristöohjelmien ja mittareiden
soveltamistaito.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00448 Englannin kieli, 5 op

Opiskelija osaa:
• communicate fluently both in spoken and written English
• engage in meaningful and logical dialogue and debate in their own professions
• discuss different agricultural and rural issues in English
• develop their language skills in order to succeed
in multicultural working life
• acquire skills for professional presentations

Opintojakson sisältö:
• conversational skills
• presentation skills
• discussion of agricultural and rural issues
• effective reading techniques
• process writing
• advanced grammar

Opintojakson kuvaus:
Students’ skills in both spoken and written language are evaluated during the course.


083 MAASEUDUN ELINKEINOT JA KESTÄVYYS, 70 op


00242 Maatilan tuotanto, 20 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa maatalouden ja maaseudun muiden elinkeinojen kansallisen merkityksen
• maatilatalouden prosessit
• tehdä maatilan töitä
• hyödyntää nykyaikaista maatalousteknologiaa
• arvioida maatilataloutta kestävän kehityksen näkökulmasta
• maatalouspolitiikan pääperiaatteet ja tuntee maataloushallinnon eri tasot

Opintojakson sisältö:

• maaseudun elinkeinot ja niiden kansallinen merkitys
• kasvituotannon perusteet ja työt
• kotieläinten hoidon perusteet ja työt
• metsätalouden perusteet, työt ja keskeinen lainsäädäntö
• maatilan talous
• maaseudun yritystoiminta
• maatalouspolitiikka ja maataloushallinto

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen painottuu maaseudun elinkeinojen perusprosessien tuntemiseen. Opiskelija oppii maa- ja
metsätalouden peruskäsitteistöä sekä tuotantomenetelmiä. Opintojakson aikana opiskelijan saama käsitys
maaseudusta toimintaympäristönä valottuu eri näkökulmista ja hän osaa hyödyntää sitä vuorovaikutteisen
suunnittelun lähtökohtana maaseudulla toimiessaan.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00243 Maatilan prosessit ja kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• mallintaa ja kehittää maatilan prosesseja.

Opintojakson sisältö:
• prosessien mallintaminen ja koneketjut
• kasvutekijät
• rehujen tuotanto ja käyttö
• viljojen ja rypsin tuotanto ja käyttö
• suunnitteluohjelmien käyttö
• tuotannon kannattavuus
• kotieläinten hyvinvointi
• tuotannon eettisyys

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen perustuu maatalouden biologisten ja tuotannollisten prosessien tuntemiseen.
Edeltävät opinnot:
Maatilan tuotanto -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00244 Maaseudun ympäristönhoidon suunnittelu, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa maa- ja metsätalouden positiiviset ympäristövaikutukset maiseman ja luonnon monimuotoisuuden
ylläpitäjänä ja lisääjänä
• arvioida maaseutuelinkeinojen aiheuttamaa ympäristökuormitusta maastohavaintojen, laskelmien ja
indikaattoreiden avulla ja suunnitella toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi
• laatia maatilalle ympäristönhoito-ohjelman
• arvioida maaseudun elinkeinojen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalis-kulttuurisia vaikutuksia
• arvioida maatilaomaisuuden arvoa eri tilanteissa
• paikkatiedon keräämismenetelmiä

Opintojakson sisältö:
• maa- ja metsätalouden ympäristövaikutukset
• maatilan ympäristönhoito-ohjelman laatiminen
• ympäristötuen erityistukihakemuksiin liittyvät suunnitelmat
• muiden maaseutuelinkeinojen vaikutusten arviointi
• ympäristön muutos
• omaisuuden arviointi
• paikkatiedon keräämismenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen pohjautuu maaseutuelinkeinojen tuntemiseen. Ympäristönhoidon suunnittelu perustuu
kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien huomioon ottamiseen maatilan ja maaseudun toiminnoissa ja niiden
suunnittelussa. Oppimisessa painottuu tuotannosta aiheutuvien ympäristövaikutusten ymmärtäminen ja niiden
huomioon ottaminen toiminnan suunnittelussa.

Edeltävät opinnot:
Maatilan tuotanto-opintojakso tai vastaavat tiedot.


00254 Kotieläintilan kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• suunnitella ja kehittää erikoistuneen kotieläintilan tuotantoa moniammatillisessa ryhmässä

Opintojakson sisältö:
• rehujen hankinta
• ruokinnan suunnittelu ja toteutus
• eläinten tuotantoympäristövaatimukset ja käytetty tuotantoteknologia
• tuotteiden laatu
• tuotannon kannattavuus
• eläinten terveys
• eläinaineksen kehittäminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso syventää aikaisemmin opittua kotieläintuotanto-osaamista. Opintojakso toteutetaan rinnan maatilan
prosessit opintojakson kanssa.

Edeltävät opinnot:
Maatilan tuotanto -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00255 Luonnonmukainen tuotanto, 10 op

Opiskelija osaa:
Please refer to theme 063 Organic Farming in the Degree Programme in Rural Economics.


00329 Maatilalla toimiminen - harjoittelu, 30 op

Opiskelija osaa:
• tehdä tilan tuotantoon liittyviä töitä
• harjoittelutilansa tuotantosuuntien käytänteet
• arvioida tuotannon taloudellista tulosta
• ottaa huomioon työsuojelulliset ja eettiset näkökulmat
• tarkastella harjoittelutilan ympäristövaikutuksia ja esittää kehittämisehdotuksia

Opintojakson sisältö:
• maaseudun toimintaympäristöön tutustuminen
• harjoittelutilan tuotantosuunnan mukaan tehtävät työt
• tuotannon ympäristöllisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten havaitseminen
• harjoittelun raportointi

Opintojakson kuvaus:
Maatilaharjoittelu suositellaan suoritettavaksi toisena kesänä maaseudun elinkeinot ja kestävyys -teeman muiden
pakollisten opintojakson suorittamisen jälkeen. Harjoittelutila voi olla kotimaassa tai ulkomailla opiskelijan HOPSin
tavoitteet huomioon ottaen.

Harjoittelussa opiskelija vakiinnuttaa teeman aikaisemmissa opinnoissa oppimiaan taitoja ja oppii uutta
harjoittelutilansa töistä ja tuotannosta. Hän joutuu myös soveltamaan oppimaansa teoriatietoa käytännön työhön ja
löytää keinoja kehittää tilan työtapoja ja tuotantoa.

Edeltävät opinnot:
Opiskelijan tulee olla suorittanut teeman Maatilan elinkeinot ja kestävyys pakolliset opintojaksot tai vastaavat tiedot.


00152 Kasvinviljelytilan kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• osaa suunnitella ja kehittää kasvinviljelyyn erikoistuneen maatilan tuotantoa moniammatillisessa ryhmässä

Opintojakson sisältö:
• viljelykasvien tuotanto ja käyttö
• kasvinviljelytilan tuotantopanosten optimointi
• taseet ja hyötysuhteet
• pellon vesitalouden järjestäminen
• kasvinsuojelun toteuttaminen
• kasvinviljelyn kannattavuus
• tuotannon etiikka

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso syventää aikaisemmin opittua kasvinviljelyosaamista. Opintojakso toteutetaan rinnan Maatilan prosessit
-opintojakson kanssa.

Edeltävät opinnot:
Maatilan perustuotanto -opintojakso tai vastaavat tiedot.


084 YMPÄRISTÖNKUNNOSTUS- JA SEURANTAMENETELMIEN SOVELTAMINEN, 70 op


00245 Ympäristötekniikka ja seurantamenetelmät, 15 op

Opiskelija osaa:
• ympäristöseurantatiedon tuottamisen ja hyödyntämisen prosessit
• vesi- ja maaperänäytteenoton perusmenetelmät
• työskennellä laboratoriossa ja tulkita tuloksia
• tunnistaa vesistöjen ja maaperän kunnostusta vaativat ongelmat

Opintojakson sisältö:
• ympäristöseurantatiedon tuottaminen ja hyödyntäminen
• näytteenottomenetelmät
• vesien laatuanalyysit
• laboratorion turvallinen käyttö
• viranomaistoiminta ja keskeinen lainsäädäntö
• vesihuolto

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on aiemmin omaksutun tiedon soveltamista ympäristön tilan parantamistehtävissä

Edeltävät opinnot:
Teema Ympäristön tila ja toiminta tai vastaavat tiedot.


00246 Ympäristön kunnostus ja maisemanhoito, 15 op

Opiskelija osaa:
• vesistöjen ja maaperän kunnostusmenetelmät
• opastaa haja-asutusalueiden kiinteistöjä vesihuollon järjestämisessä
• arvioida toimenpiteiden vaikutuksia
• keskeiset lupamenettelyt ja lainsäädännön
• maisemanhoidon käytänteet

Opintojakson sisältö:

• vesistöjen ja maaperän kunnostus
• viranomaistoiminta ja keskeinen lainsäädäntö mm. kunnostus- ja ympäristölupakysymyksissä
• vesihuolto
• maisema-analyysi ja maisemanhoidon suunnittelu

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on sekä ympäristönhoidon ja -kunnostuksen teknisten menetelmien omaksumista ja
käyttöä.

Edeltävät opinnot:
Teema Ympäristön tila ja toiminta tai vastaavat tiedot.


00247 Ympäristöterveys ja -turvallisuus, 10 op

Opiskelija osaa:
• ympäristön vaikutuksen ihmisen elimistöön ja hyvinvointiin
• ympäristöhygienisen laadunarvioinnin
• mikrobiologisen näytteenoton menetelmät
• ympäristöriskit ja niihin varautumisen
• ympäristöturvallisuuteen vaikuttavat tekijät

Opintojakson sisältö:
• ihmisen elimistön toiminta vuorovaikutuksessa ympäristöön
• elinympäristö ja hyvinvointi
• mikrobiologia
• ympäristöriskit
• ympäristöturvallisuus

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on ympäristöterveyteen, turvallisuuteen ja hygieniaan
perehdyttäviä opintoja. Opintojaksossa opiskelija oppii mikrobiologisen
näytteenoton ja -tutkimusmenetelmien pääpiirteet.

Edeltävät opinnot:
Teema Ympäristön tila ja toiminta tai vastaavat tiedot.


00248 Materiaali- ja energiavirrat, 10 op

Opiskelija osaa:
• arvioida tuotteiden elinkaarimalleja
• materiaali- ja energiavirtojen hallinnan periaatteet
• jätehuollon ja jätteiden hyötykäytön

Opintojakson sisältö:
• elinkaarimallit
• logistiikka
• kulutuskäyttäytyminen
• jätehuolto
• kierrätys
• polttoprosessit
• energiakysymykset

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso syventää opiskelijan osaamista luonnonvarojen kestävässä käytössä.

Edeltävät opinnot:
Teema Ympäristön tila ja toiminta tai vastaavat tiedot.


00328 Ammattialaan perehdyttävä harjoittelu, 30 op

Opiskelija osaa:
• käyttää oman ammattialansa tietoa käytännön työtehtävissä
• tehdä ympäristöalan töitä
• arvioida omaa panostaan työyhteisön jäsenenä
• kehittää osaamistaan ja työtapojaan
• ottaa huomioon työpaikan vaikutukset ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen
• raportoida työstään ammattikorkeakoululle sekä esittää kehittämisehdotuksia

Opintojakson sisältö:
• HOPSin mukaisen toimialan työtehtävät
• työn arviointi ja raportointi

Opintojakson kuvaus:
Perusharjoittelussa opiskelija kehittää työelämävalmiuksia ja tutustuu ympäristöalan yritykseen tai julkisen sektorin
organisaatioon. Perusharjoittelu suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuotena. Harjoittelupaikka voi
olla kotimaassa tai ulkomailla. Harjoittelun voi jakaa kahteen osaan.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


085 YRITTÄJYYS JA VASTUULLISUUS, 30 op


00249 Yrittäjyyden taidot, 20 op

Opiskelija osaa:
• tulkita kansantalouden ilmiöitä yrityksen näkökulmasta
• tunnistaa omat mahdollisuudet yrittäjyyteen
• mallintaa yrityksen liiketoiminnan ydin- ja tukiprosesseja
• soveltaa liiketoimintaa sääteleviä lakeja ja normeja työssään
• tehdä pienen yrityksen kirjanpidon
• tuntee arvolisäverojärjestelmän, yksityishenkilöiden, yritysten sekä maa- ja metsätalouden verotuksen keskeiset
periaatteet
• tiedostaa arvojen merkityksen liiketoiminnassa
• löytää ja arvioida ympäristöalan liiketoimintamahdollisuuksia
• laatia liikeideaan sopivan liiketoimintamallin ja ansaintalogiikan
• laatia realistisen, asiakaslähtöisen liiketoimintasuunnitelman ja käynnistää liiketoiminnan

Opintojakson sisältö:
• kansantalouden rakenteet ja prosessit
• yrityksen perustoiminnot
• prosessiajattelu liiketoiminnassa (yrityksen ydin-, ohjaus- ja tukiprosessit)
• pienen yrityksen ulkoinen taloushallinto
• verotus
• liiketoimintaa tukevat toiminnanohjausjärjestelmät
• vastuullisuus liiketoiminnassa
• liikeidea, liiketoimintamalli ja liiketoimintasuunnitelma
• yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
• yrityksen riskien hallinta

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen kehittyy yleisistä talouselämän perusmekanismeista käytännön soveltamiskeinojen
omaksumiseen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa aloittaa liiketoiminnan ympäristöalalla.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00250 Ympäristövastuullinen liiketoiminta, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia organisaation ympäristövastaavana
• muotoilla ja kehittää organisaation laatu- ja ympäristöpolitiikkaa osana yrityksen toimintaa
• osallistua organisaation ympäristön- ja laadunhallinnan sisäisten ja ulkoisten arviointien, katselmusten ja
auditointien suunnitteluun ja toteuttamiseen

Opintojakson sisältö:
• vastuullinen liiketoiminta
• ympäristöhallintajärjestelmän kehittäminen
• laadunhallintajärjestelmän kehittäminen
• ympäristö- ja laatuviestintä
• yhteiskunnan ympäristöpoliittiset ohjauskeinot yrityksille
• vaikuttajana toimiminen

Opintojakson kuvaus:

Opiskelija saa taidot toimia organisaatioissa ympäristöasiantuntijana. Opiskelija oppii ympäristö- ja
yhteiskuntavastuuohjelman sisällön sekä lainsäädännöllisen taustan ympäristöasioihin.

Edeltävät opinnot:
Teema Kestävä kehitys ja yhteiskunnalliset vaikutuskeinot tai vastaavat tiedot.


00449 Ruotsin kieli, 5 op

Opiskelija osaa:
• klara sig muntligt och skriftligt i vardagliga situationer
• kommunicera på svenska i de vanligaste situationerna i arbetslivet
• utveckla sina kunskaper så att han/ hon kan arbeta i miljöbranschen

Opintojakson sisältö:
• svenska på arbetslivet
• svenska i studielivet och på fritiden
• färdigheter att skriva arbetsansökningar och meritförteckningar
• färdigheter att förstå och använda fackterminologi


00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


086 SUUNNITTELIJANA JA KEHITTÄJÄNÄ TOIMIMINEN, 35 op


00154 Maaseudun kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• käyttää eri menetelmiä ja välineitä maaseudun kehittämiseen

Opintojakson sisältö:
• kehittämishankkeiden suunnitteleminen, toteuttaminen ja arviointi
• erilaiset neuvontatilanteet
• keskeinen maaseutulainsäädäntö
• kylien kehittäminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija soveltaa aikaisemmin opittuja keinoja maaseudun kehittämiseen ja hyödyntää opintojaksolla opittuja
työmenetelmiä maaseudun kehittämisessä.

Edeltävät opinnot:
Ei ole


00257 Rakennetun ympäristön hallinta, 10 op

Opiskelija osaa:
• rakennetun ympäristön muutokseen vaikuttavat tekijät
• suunnitteluun liittyvän keskeisen lainsäädännön ja suunnittelumenetelmät
• vaikutusten arviointiprosessin ja ympäristölupamenettelyn
• toimia suunnitteluprosesseissa oman alansa asiantuntijana ja suunnittelumenetelmien käyttäjänä
• ottaa huomioon luontoarvot ja luonnonolosuhteet suunnittelussa
• arvioida yhteiskunnan ja elinkeinojen mahdollisuuksia vaikuttaa monimuotoisuuden säilymiseen

Opintojakson sisältö:
• rakennetun ympäristön muutos
• kaavoitus ja maankäytön suunnittelu
• maankäyttö- ja rakennuslaki
• vuorovaikutteinen suunnittelu ja osallistumismenetelmät
• sosiaalisesti kestävä ympäristö
• luonnonolosuhteet suunnittelussa
• ympäristövaikutusten arviointi ja suunnittelu
• viestintä- ja vuorovaikutustaidot
• paikkatietojärjestelmät suunnittelussa

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on ympäristön suunnittelussa tarvittavan tiedon omaksumista sekä taitoa soveltaa tätä
tietoa käytännön suunnittelutehtävissä. Osaamisen viitekehys on ymmärtää alueellinen tarkastelutapa ympäristön
suunnitteluun. Opintojaksossa opiskelija saavuttaa taidon osallistua ympäristön suunnitteluprosesseihin tiedon
kerääjänä, analysoijana ja esittäjänä. Opintojakso on vaihtoehtoinen opintojakson 00258 Uudet innovaatiot kanssa.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00258 Uudet innovaatiot, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa uusien toimintatapojen ja palveluiden tarpeen ympäristöalalla
• toimia innovaatioprosessissa
• arvioida maaseudun uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia
• arvioida vaihtoehtoisia energian tuotanto- ja siirtotapoja

Opintojakson sisältö:
• innovaatiot ympäristöalalla
• innovaatioprosessit
• uudet teknologiat
• energia

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija osaa kehittää uusia innovaatiota ja uusia toimintatapoja sekä soveltaa uutta teknologiaa.
Opintojakso on vaihtoehtoinen opintojakson 00257 Rakennetun ympäristön hallinta kanssa.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00259 Yrityshankkeen toteuttaminen maatilalla, 10 op

Opiskelija osaa:
• arvioida eri laskentamenetelmillä maatilan kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta maatilan kasvaessa,
tuotantosuunnan muuttuessa ja sukupolvenvaihdostilanteessa.
• maatila- ja yritysrahoituksen prosessit

Opintojakson sisältö:
• laskentamenetelmät
• rahoitusprosessit
• maatilan kasvu
• sukupolvenvaihdos
• tuotantosuunnan muutos

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija syventää osaamistaan maaseudun kehittämisessä.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00164 Ammattitaitoa syventävä harjoittelu, 20 op
Opiskelija osaa:
• toimia osana työyhteisöä
• arvioida omaa ja muiden työntekijöiden työtä
• arvioida työn tuottavuutta ja taloudellisuutta
• kehittää osaamistaan ja työtapojaan
• ottaa huomioon toiminnan ympäristövaikutukset ja löytää keinoja ympäristökuormituksen vähentämiseksi
• raportoida työstään työnantajalle ja ammattikorkeakoululle

Opintojakson sisältö:
• suunnittelutehtävät
• asiantuntija- ja kehittämistehtävät
• arviointi
• raportointi

Opintojakson kuvaus:
Ammattitaitoa syventävä harjoittelu suositellaan suoritettavaksi kolmantena opiskeluvuotena. Harjoittelun laajuus on
20 opintopistettä (3 kuukautta). Harjoittelupaikka voi olla niin kotimaassa kuin ulkomailla. Harjoittelun voi jakaa
useampaan työjaksoon.

Harjoittelussa opiskelija syventää opiskelussaan hankkimiaan tietoja ja taitoja niin, että hän osaa suunnitella ja
arvioida työtehtäviään. Hän parantaa vuorovaikutustaitojaan ja perehtyy työpaikkansa toimialaan.

Edeltävät opinnot:
Opiskelija on suorittanut teemaan liittyvät opinnot tai vastaavat tiedot.


00018 Palveluinnovaatioiden kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
* toteuttaa palveluinnovaation työelämäverkostossa

* hyödyntää tiimiä asiantuntijatyössä
* käyttää soveltavan t&k-toiminnan työvälineitä ja menetelmiä sekä toteuttaa tavoitteellisen kehittämisprojektin


Opintojakson sisältö:
* palveluinnovaatiotoiminta
* kontekstin ja tietämysperustan luonti
* kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
* työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä


Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tehdään tavoitteellinen kehittämisprojekti, jossa osaaminen on kehittäjän osaamista tutkivan
toiminnan keinoin. Osaamisen kehittämisen kohde määrittyy Laurean tutkimus- ja kehittämislinjoista
klusterikohtaisesti.


Edeltävät opinnot:
Keskeiset ammatilliset osaamisalueet (vähintään 120 op) tai vastaavat tiedot.


019 OPINNÄYTETYÖ, 15 op

Sisältö:
Kaikkiin Laurean koulutusohjelmiin sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka kytkeytyy osaamista
syventäviin opintoihin. Opinnäytetyö voi liittyä myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä
harjoitteluihin. Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan Laurea -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa.
00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.


125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 0 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.


00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00493 Suomi toisena kielenä- lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Suomenkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat suomen kielen
lähtötasotestin.


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00388 Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia tarkoituksenmukaisesti opiskeluajan tekstitapahtumissa
• hyödyntää kielenhuollon ja kielitiedon apuvälineitä
• ottaa vastuun tiimitöiden viestintätehtävistä

Opintojakson sisältö:
• henkilökohtainen viestijäprofiili
• kielitiedon ja kielenhuollon apuvälineet
• erityyppisten tekstien ja puheiden laadinnan ohjeistukset

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan viestijänä. Opiskelijan osaaminen ilmenee taitona ja halukkuutena
kantaa vastuuta erilaisten tiimitöiden suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Opiskelija lähestyy kielitietoa ja
kielenhuoltoa aikuisen viestijän näkökulmasta ja harjaantuu käyttämään kielenhuollon apuvälineitä asiatekstin
rakentamisessa.


00522 Suomen kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentaalle opintojaksolle opintojensa
alkuvaiheessa. Kielten valmentavista opintojaksoista annetaan annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti
valittaviin opintoihin, jos opiskelijan kielen lähtötaso on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin
kieliopintoihin.