Opetussuunnitelma 2007 – MME07SN (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Matkailun koulutusohjelma (Laurea Kerava, marata), MME07SN

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Matkailun toimintaympäristö asettuu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, luonnonvara-alan sekä sosiaali- ja
terveysalan rajapinnalle. Matkailun merkitys on kasvanut kansallisissa ja alueellisissa kehittämislinjauksissa. Tässä
kuvauksessa toimintaympäristön tulevaisuutta kuvataan koulutusohjelman kannalta keskeiseksi katsottujen trendien
valossa, jotka on muokattu eri toimijoiden laatimien visioiden pohjalta (Atlas, MEK, KTM:n toimialaraportit,
Valtioneuvosto).
Matkailun yhteiskunnalliset haasteet liittyvät globaalitalouden muutoksiin ja niiden paikallisiin heijastumiin.
Haasteena on matkailun tunteminen monialaisesti ja alueellisesti erilaistuneen matkailun sekä kehittämistarpeiden
tunnistaminen ja ennakointi.
Yhteiskunnan sosiodemograafiseen muutoksen, muuttuviin hyvinvointitarpeisiin ja ikääntyvien lisääntyvään
palvelutarpeeseen ei voida vastata nykyrakenteilla. Väestön ikääntyminen, perherakenteiden monipuolistuminen,
nuorten kansainvälistyminen ovat tärkeitä muutostekijöitä matkailualalla. Julkisen sektorin tuottavuuden
parantaminen edellyttää perusteellisia muutoksia toimintatavoissa, organisaatioissa ja henkilöstön osaamisessa.
Tehostamiskeinoina mainitaan mm. julkisen roolin fokusointi, tilaaja-tuottajamalli, hyvinvointivaltion luovuuden
johtamis- ja työkulttuuri ja palvelutoiminnan kilpailutus sekä rahoitussuhteiden uudistus. (Valtioneuvoston kanslia
2004 ).
Matkailu on vuorovaikutteinen toimiala, joka ilmenee asiakaskontakteissa. Kulttuurienvälinen
vuorovaikutusosaaminen henkilötasolla korostuu. Erilaisten asiakastilanteiden hallinta ja psykologinen silmä ovat
matkailualan ydinosaamista. Asiakkaan hyvän palvelemisen lisäksi on tarve luoda yhteistyösuhde eli kumppanuus.
Elinkaari ratkaistaan yhteisten sopimusten ja pitkäjänteisen asiakasajattelun avulla. Tämä edellyttää panostuksia
tutkimus- ja kehittämistoimintaan, jotta pystytään ennakoimaan palvelujen kulutuksen muutossuuntia ja olemaan
edellä sekä kuluttajia että kilpailijoita.


Palveluinnovaatio on palvelutuotteeseen tai palveluprosessiin liittyvä uudistus, joka tuottaa lisäarvoa asiakkaalle tai
palvelun tuottajalle. Keskeistä on alueen vetovoimatekijöiden tunteminen ja tuotteistaminen matkailupalveluiksi.
Palvelujen uudistamistarpeita korostaa väestön ikääntyminen, ympäristö ja kestävä kehitys, elämäntyylien
monipuolistuminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen. Matkailu kulutuksena ja elämäntapana on vahvistunut.
Teknologian kehitys muuttaa sekä matkailuelinkeinoa sekä matkailun edistämis- ja säätelyjärjestelmiä. Palveluala
on keskeinen uuden teknologian kehittäjä ja soveltaja. Keskeinen kilpailutekijä on teknologian tuoma lisäarvo
palvelutuotannossa ja -prosesseissa ja erityisesti matkailun sisällöntuotannossa. Kehittämisalueita ovat
asiakasrajapinnan järjestelmät, CRM, help-desk, care-center, e-kauppa, matkan hallintajärjestelmät sekä johdon
päätöksentekoa tukevat järjestelmät sekä matkailun sisällöntuotanto.
Matkailun globaalin toimintaympäristöön tulee paljon uusia alueita mukaan mm. Aasian taloudellisen kasvun myötä.
Matkailun kuva muuttuu myös alueellisesti. Kaupungistuminen ja keskittyminen lisääntyvät niin kansainvälisesti kuin
kansallisesti. Monikulttuurisuuden laajentuminen vaatii entistä parempia kulttuurienvälisiä taitoja, jotta toiminta on
menestyksellistä matkailualalla. Globaaliin maailman muutoksissa on huomioitava myös ennakoimattomat
maailmanlaajuiset katastrofit, epidemiat ja muut kriisipesäkkeet. Yhteiskunta- ja historiallinen tietämys sekä
matkailumaantiedon tuntemus ovat matkailualan ydinosaamisalueita.


Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus on yhteiskunnallinen ja kulttuurienvälinen toimintakenttä matkailualalla.
Tämä merkitsee myös oppivien ympäristöjen ja joustavien elämäntapojen muutosten huomioimista. Aluetasolla
Itämeren alueen toimintaympäristön kehittäminen on tärkeätä.
Verkostoituminen on välttämätöntä kompleksisessa yhteiskunnassa. Verkostoissa liitytään yhteen teknologisesti,
ammatillisesti ja sosiaalisesti. Verkostojen rakentamisessa merkittävää on luottamuksellisen suhteen kehittäminen,
jossa sitoutuminen vaihtele riippuvuudesta ja itsenäisyyteen.
Ympäristöarvot, laatu, eettisyys ja esteettisyys ovat keskeinen osa uutta verkostotaloutta ja matkailuliiketoiminnan
välttämätön osa. Arvojen muutos ohjaa kulutuskäyttäytymistä ja palvelutuotantoa. Yksilöllistymisen voimistuessa on
myös yhteisöllisyyden nähty uudistuvan. Toisistaan selkeästi eriytyvät elämäntavat näkyvät eriytyvänä
kuluttajakäyttäytymisenä. Eettisyyden, ekologisuuden ja inhimillisyyden merkitys ihmisten elämää ohjaavina
perusarvoina ovat kasvussa, mutta silti edelleen ailahtelevia. Kulttuurisena muutoksena on nähtävissä vapaa-ajan
merkityksen kasvu, joka tulee ohjaamaan palvelujen kysyntää. Tulevaisuudessa työhön liittyvät arvot ja tavoitteet
voivat muuttua suhteessa omaan asemaan työelämässä. Samoin suhde työhön määrittää yksilön suhtautumista
vapaa-aikaan ja kuluttamiseen.
Asiantuntijuus

Matkailun koulutusohjelman teoreettinen ja tieteellinen perusta rakentuu monista eri lähtökohdista ja taustoista.
Matkailu on vielä melko nuori koulutus- ja tutkimusala. Matkailu on monialainen, verkostoitunut kokonaisuus, jota
voidaan tarkastella monen tieteenalan näkökulmasta. Matkailun ala on siis luonteeltaan monimuotoista ja siinä
irrottaudutaan yksittäisten tieteenalojen lähtökohdista ja pyritään ymmärtämään ilmiötä sellaisenaan, jolloin tarvitaan
monien tieteenalojen tuntemusta. Osaamisen painopiste muodostuu matkailun osaamisen soveltamisesta melkein
kaikilla palvelualoilla kuten majoitus- ja ravitsemispalveluissa, kokous- ja kongressipalveluissa,
turvalllisuuspalveluissa, kaupassa, maaseutu- ja ohjelmapalveluissa, liikennepalveluissa, kulttuuripalveluissa, vapaa-
aikapalveluissa sekä hyvinvointipalveluissa.
Matkailutuote on palvelu, jolloin tarkastelussa painottuvat palvelujen markkinoinnin erityispiirteet. Palvelu on teko tai
toiminta, jossa asiakkaalle tarjotaan jotain aineetonta, joka tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti ja joka tuottaa
asiakkaalle lisäarvoa. Palveluorganisaatiot ovat joko yrityksiä tai ei-kaupallisesti toimivia organisaatioita, joiden
tarjonnassa palvelulla on merkittävä osa. Asiantuntijapalvelut ovat palveluita, joiden tuottajilla on korkea koulutus ja
sitä kautta ammattinsa erityisosaaminen, palveluun liittyy usein myös neuvojen antaminen ja siinä keskitytään
asiakkaan ongelman ratkaisuun. Henkilökohtaisia palveluja ovat esimerkiksi matkailu-, majoitus- ja
ravitsemispalvelut sekä elämys- ja kulttuuripalvelut. Näille palveluille tyypillistä on suora vuorovaikutus kuluttajan ja
palvelun tarjoajan välillä.


Matkailu on palveluelinkeino ja työllistävä toimiala, joka toteutuu useimmiten pk- ja mikroyrittäjyytenä. Palvelujen
merkityksen kasvu on jo pitkään ollut keskeinen elinkeinoelämän kehitystä ohjaava trendi. Palvelujen merkityksen
kasvu liittyy tiiviisti yhteiskuntien vaurastumiseen ja taloudelliseen edistyneisyyteen. Palvelut vastaavat yhä
merkittävämmässä määrin uusista työpaikoista ja talouskasvusta. Tulevaisuudessa matkailualalla on oltava
valmiudet siirtyä monialaisiin tehtäviin eri osaamisalojen rajapinnoilla sekä johtaa ja kehittää matkakohteita.
Ihmisen ajattelun ja hänen valintojen ymmärtämiseksi on hyvä tuntea psykologiaa, jossa keskeisimpiä toimintoja
ovat havaitseminen ja tarkkaavaisuus sekä ajattelu. Yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta tulee olla näkemys
yhteiskunnan globalisaatiosta ja muutoksesta, matkailumaantieteestä ja alueellistumisesta, ympäristöasioiden
hallinnasta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Kestävä kehitys on merkittävä perusta ja yhteinen nimittäjä
erilaisille matkailun toimintaympäristöille. Sosiologia keskittyy ihmisen muodostamien yhteisöjen sekä niistä
johtuvien ilmiöiden tutkimiseen. Matkailussa sosiologian näkökulmasta ollaan kiinnostuneita sekä ihmisten
toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista toimintaan. Käyttäytymistieteellistä perustaa edustava
kasvatustiede auttaa ymmärtämään ja tulkitsemaan arkielämässä tapahtuvia kasvatuksellisia ilmiöitä.
Kasvatustieteen peruskysymyksenä on, miten ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista voitaisiin ohjata ja tukea.
Kasvatustieteellistä osaamista tarvitaan toiminnan ohjauksen näkökulmasta. Humanistiseen tiedonkäsitykseen
perustavan teoreettisen tiedon tarkoituksena on ymmärtää ja tulkita ja siihen liittyvä ihmistieteellinen lähestyminen
antaa tietoperustaa ihmisen käyttäytymisestä, arvoista ja asenteista ja niiden merkityksestä palveluliiketoiminnassa.
Matkailun ilmiöitä eri toimintaympäristöissä ja konteksteissa tarkastellaan tutkivalla ja kehittävällä otteella.
Oppimisen tiedollisena perustana on eri tieteiden tuottama tutkittu tieto. Lähtökohtana on uudistava
kehittämispohjainen oppiminen, Learning by Developing (LbD).


Osaamisalueet

Osaaminen on taitojen soveltamista sosiaalisessa kontekstissa ja tarkoittaa ihmisen käyttäytymiseen liittyviä kykyjä
ja valmiuksia. Osaamiseen liittyy myös hiljainen tieto, joka usein on tiedostamatonta ja subjektiivisiin kokemuksiin
perustuvaa ymmärrystä ja tulkintaa. Kvalifikaatio kuvaa niitä vaatimuksia, joita johonkin työhön ja ammattiin
edellytetään. Kvalifikaatiot jaetaan kolmeen alueeseen: tuotannollisiin eli tekemiseen, normatiivisiin eli työhön ja
työyhteisöön sopeutumiseen ja innovatiivisiin eli työprosessien kehittämisen mahdollistaviin. Kompetenssilla taas
tarkoitetaan pätevyyttä eli työntekijän omaavia valmiuksia suoriutua tietystä tehtävästä, joka on siis henkilökohtaista
osaamista ja henkilöllä voi olla kompetenssia useisiin eri työtehtäviin. Kompetenssit ovat laajoja
osaamiskokonaisuuksia - yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Kompetenssi kuvaa yksilön pätevyyttä,
suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Koulutuksen tavoitteena on opiskelijoiden
kompetenssien vahvistaminen.
Palvelualan osaamista tarkastellaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalan (marata) ects-projektin 2005–2006
ydinosaamiseen perustuvan selvityksen pohjalta seuraavasti. Palvelukulttuuriosaamisen osalta osaamista on
hyvinvointiosaaminen, estetiikkaosaaminen, kuluttajakäyttäytymisosaaminen, vieraanvaraisuusosaaminen sekä
palveluverkostojen osaaminen. Palvelujärjestelmäosaaminen koostuu tuotannollis-teknisestä osaamisesta,
palveluprosessiosaamisesta, tuotekehitys- ja tuotteistamisosaamisesta sekä turvallisuusosaamisesta.
Liiketoimintaosaamisen osa-alueet ovat asiakkuusosaaminen, talousosaaminen, palveluyrittäjyysosaaminen sekä
kumppanuusosaaminen. Palvelujohtamisosaaminen koostuu päivittäisjohtamisosaamisesta, strategiaosaamisesta ja
osaamisen johtamisesta. Palveluympäristöosaaminen muodostuu palvelualan yhteiskunnallisesta osaamisesta,
globalisaatio-osaamisesta, aluekehittämisosaamisesta sekä yhteiskuntavastuuosaamisesta.


Alan osaamisen kartoituksissa korostuivat erityisesti yleissivistys, asiakastilanteiden hallinta, kielitaito ja matkailun
aluetuntemus, innovatiivisuus, johtamisosaaminen, talouden hallinta sekä liiketoiminnallinen osaaminen (erityisesti
markkinointi- ja myyntiosaaminen). Näiden lisäksi tulivat painokkaimmin esille yleisinä ominaisuuksina, kykyinä ja
taitoina vuorovaikutustaidot, viestintävalmiudet, ihmistuntemus, yhteistyökykyisyys ja hyvä stressinhallintakyky.

Johtamisosaaminen lähtee liikkeelle itsensä johtamisesta, mutta myös henkilöstön eli ihmisten johtaminen, käsittely
ja ymmärtäminen ovat tärkeitä. Tässä korostuvat vuorovaikutustaidot ja yleinen ihmissuhdeosaaminen sekä
yhteistyö- ja tiimityöskentelytaidot. Liiketoiminnallisessa osaamisessa korostuu erityisesti toimialaymmärrys. Osaaja
tarvitsee kokonaisvaltaista talousosaamista ja kykyä käytännön sovellutuksiin, jossa markkinointi- ja myyntitaidot
painottuivat.

Ihmisellä tulee olla kyky hylätä vanha toimintatapa ja valmiutta toimia muutoksen mukana. Työelämässä tarvitaan
suunnittelu- ja organisointitaitoja sekä innostuneisuutta, riskinottokykyä ja halua oppia uutta. Menestyäkseen tulee
omata sujuvat viestintävalmiudet ja tilannekohtaista tajua tehokkaasta tavasta viestiä eri tilanteissa.
Asiakasosaamisen perusta on valppaus asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja näkeminen tulevaan. Tähän liittyy
taito rakentaa kumppanuuksia niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin. Osaajalla tulee olla kykyä ymmärtää
asiakkuuksia ja kehittää niitä niin, että syntyy arvoa ja hyötyä molemmille osapuolille.

Ammattikorkeakoulun tutkintojen yleiset kompetenssit on jaettavissa tiedonhankinnan ja käsittelyn taitoihin,
viestintä- ja vuorovaikutusosaamiseen, kansainvälisyysosaamiseen, johtamisosaamiseen, tutkimus- ja
kehittämisosaamiseen sekä oppimisvalmiuksiin.

Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Opiskelijan ammatillisen kasvun prosessi on kuvattu Laurean pedagogisessa strategiassa eri vaiheina. Kohti
asiantuntijuutta etenevässä ammatillisen kasvun prosessissa opiskelijalle kehittyy työelämässä tarvittava
osaaminen. Laurean osaamista tuottava opetussuunnitelma toteutuu käytännössä LbD -opetusmenetelmällä, jossa
tutkiva oppiminen etenee autenttisissa työelämään kehittämishankkeissa. Oppimisen sisältö muodostuu
opetussuunnitelmaan määritellyistä juonteista ja teemoista, jotka on johdettu työelämässä tarvittavasta
osaamisesta.

Ruohotien mukaan (2002) asiantuntijan taitoprofiili jakautuu ammattispesifeihin taitoihin, yleisiin työelämävalmiuksiin
ja ammatillista kehittymistä edistäviin itsesäätelyvalmiuksiin.
Ruohotien ajattelua mukaillen Laurean opetussuunnitelmassa asiantuntijan profiili koostuu
koulutusohjelmakohtaisista teemoista, jotka juonteisiin integroituina tuottavat yleisiä työelämävalmiuksia sekä
yhdistettynä toiminnassa hankkeisiin edistävät ammatillisia itsesäätelyvalmiuksia.

Opiskelijan ammatillisen kasvun prosessi sisältää keskeiset ammatti-identiteetin kehitysvaiheet, joka tässä
asetelmassa on mahdollista nimetä seuraavasti: ammattikorkeakouluopiskelijaksi sitoutuminen,
ammattialan kulttuuriin ja työelämän käytänteisiin sosiaalistuminen sekä asiantuntijana kehittymiseen ja elinikäiseen
oppimiseen kiinnittyminen.

Opiskelu koulutusohjelmassa

Matkailun koulutusta tarjotaan Keravan Laureassa. Opintojen alkuvaiheessa matkailun koulutusohjelman opiskelija
hankkii välineitä LbD-mallin mukaiseen opiskeluun. Opintojen alkuun sijoittuvissa perusopinnoissa opiskelija
tutustuu omaan alaan ja toimintaympäristöön, alan keskeisiin toimintatapoihin sekä Laurean oppimisympäristöihin.
Tämän lisäksi palvelukulttuuriosaamisen teemassa opiskelija hankkii valmiuksia toimia korkeakoulumaisesti ja
vastuullisesti osana tiimejä ja verkostoja. Opiskelija käynnistää tutkimuksellisen ajattelun ja toiminnan tutkivan ja
kehittävän työotteen muodossa ja oppii kantamaan vastuun omista ratkaisuistaan perustellusti. Perusopinnoissa
opiskelija omaksuu keskeiset tietotekniset toimintavalmiudet, joita harjaannuttaa opintojen edistyessä. Opiskelija
oppii suullisen ja kirjallisen viestinnän perusvalmiudet sekä suomeksi että ruotsiksi. Opiskelijan ammatillinen kasvu
käynnistyy henkilökohtaisen asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman avulla. Opiskelija rakentaa oman yksilöllisen
osaamisen valitsemalla vapaasti valittavia opintoja joko omasta tai muista koulutusohjelmista.
Ammattiopinnoissa opiskelija kehittyy liiketoiminnan, johtamisen, kehittämisen ja innovaation sekä
palveluympäristön osaajana. Perusopintojen rinnalla opiskelija opiskelee sekä liiketoiminnan että johtamisen
opintoja. Liiketoimintaosaamisessa opiskelija oppii ottamaan liiketaloudelliset tekijät huomioon osana
palveluliiketoimintaa. Johtamisosaamisessa opiskelija vahvistaa johtamis-, verkosto- ja viestintäosaamista osana
palveluliiketoimintaosaamista sekä suomen että englannin kielellä.
Palveluympäristöosaamisessa opiskelija syventää ammatillista osaamista oman ydinosaamisen suuntaisesti.
Opiskelija hankkii valmiuksia toimia palveluliiketoiminnan asiantuntijatehtävissä valitsemansa asiantuntijuusalueen
näkökulmasta.
                                                                1. vuosi       2. vuosi       3. vuosi    4. vuosi
OP        OPINNOT                                                      60             60             60          30
001       PALVELUKULTTUURIOSAAMINEN
00003     Palvelukulttuuri                                             10
0000301   Kulttuuri                                                        5
0000303   Ruotsin kielen kirjallinen taito                            2,5
0000304   Ruotsin kielen suullinen taito                              2,5
00002     Asiakaslähtöisen palvelun laatu                              10
00001     Palvelutapahtuman järjestäminen                              10
006       LIIKETOIMINTAOSAAMINEN
00004     Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit          10
00005     Asiakkuuksien kehittäminen ja johtaminen                     10
00006     Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen                      10
007       JOHTAMISOSAAMINEN
00007     Vastuullinen johtaminen työyhteisössä                                       10
00008     Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa                                   10
0000801   Vaikuttavuus ja viestintä suomeksi                                              5
0000802   Vaikuttavuus ja viestintä englanniksi                                           5
022       MATKAILUALAN OSAAMINEN
00377     Harjoittelu 1, matkailun koulutusohjelma                     15
00139     Matkailu alueellisena ilmiönä                                               10
00140     Matkailu yhteiskunnallisena ilmiönä                                         10
00390     Matkailualan valinnaiset kieliopinnot                                       10
023       TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA
          MATKAILUALALLA
00378     Harjoittelu 2, matkailun koulutusohjelma                                    15
00141     Matkailun kehittäminen                                                      10
00142     Matkailun tuotteistaminen ja laatu                                                         10
00143     Kulttuurimatkailu ja sen hankkeistaminen                                                   10
00144     Hyvinvointimatkailu ja sen hankkeistaminen                                                 10
125       VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00019     Palveluinnovaatiot yrityskehityksessä                                                      10
00435     Tiedon hankinta, analysointi ja tekstin tuottaminen              5
00009     Luova tiimi                                                                 10
00010     Osaamisen kehittäminen ja kouluttajuus                                      10
00145     Palveluinnovaatiot matkailualalla                                           10
00020     Palveluyrittäjyys                                                                          10
00017     Ympäristöosaaminen palvelualalla                                                           10
00202     Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti                        0
00203     Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti                          0
00453     Suomen kielen lähtötasotesti                                     0
00493     Suomi toisena kielenä- lähtötasotesti                            0
00194     Englannin kielen valmentavat opinnot                             3
00195     Ruotsin kielen valmentavat opinnot                               3
00388     Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot                  3
00522        Suomen kielen valmentavat opinnot                            3
019          OPINNÄYTETYÖ
00043        Opinnäytetyö                                                                      15
                                                                      60          60           60            30

Vuositeema ja kompetenssit
Opinto                                                          Laajuus       Kompetenssit
00003              Palvelukulttuuri                             10            Globalisaatio-osaaminen (H)
00002              Asiakaslähtöisen palvelun laatu              10            Innovaatio-osaaminen (H)
00001              Palvelutapahtuman järjestäminen              10            Reflektio-osaaminen (H)
00004              Toimintaympäristö, klusterit ja              10            Verkosto-osaaminen (H)
                   liiketoimintamallit
00005              Asiakkuuksien kehittäminen ja johtaminen     10            Eettinen osaaminen (O)
00007              Vastuullinen johtaminen työyhteisössä        10            Eettinen osaaminen (H)
00008              Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa    10            Verkosto-osaaminen (O)
00377              Harjoittelu 1, matkailun koulutusohjelma     15            Reflektio-osaaminen (H),
                                                                              Verkosto-osaaminen (H)
00139              Matkailu alueellisena ilmiönä                10            Eettinen osaaminen (O),
                                                                              Globalisaatio-osaaminen (O)
00140              Matkailu yhteiskunnallisena ilmiönä          10            Globalisaatio-osaaminen (O),
                                                                              Reflektio-osaaminen (O)
00378              Harjoittelu 2, matkailun koulutusohjelma     15            Eettinen osaaminen (O),
                                                                              Reflektio-osaaminen (O)
00141              Matkailun kehittäminen                       10            Innovaatio-osaaminen (O),
                                                                              Verkosto-osaaminen (O)
00142              Matkailun tuotteistaminen ja laatu           10            Innovaatio-osaaminen (O),
                                                                              Verkosto-osaaminen (O)
00143              Kulttuurimatkailu ja sen hankkeistaminen     10            Eettinen osaaminen (O),
                                                                              Globalisaatio-osaaminen (O)
00144              Hyvinvointimatkailu ja sen hankkeistaminen   10            Eettinen osaaminen (O),
                                                                              Innovaatio-osaaminen (O)
00145              Palveluinnovaatiot matkailualalla            10            Verkosto-osaaminen (O)
H - Henkilökohtaisen osaamisen taso
O - Organisaation kehittämisen taso
Y - Yhteiskunnallisen uudistamisen taso
001 PALVELUKULTTUURIOSAAMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa tuottaa asiakaslähtöistä palvelua vallitsevan palvelukulttuurin mukaisesti. Opiskelija osaa laatia
henkilökohtaisen asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman. Opiskelija osaa toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä
suomen ja ruotsin kielellä suullisesti ja kirjallisesti.

Opiskelija osaa:
* luoda henkilökohtaisen osaamisen tavoitteet ja suunnitelmat asiantuntijuuden kehittämiseksi
* kehittää asiakaslähtöistä palvelua laatua
* järjestää palvelutapahtuman osana ryhmää
* kommunikoida tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa työelämän viestintätilanteissa sekä suomeksi että ruotsiksi
* toimia monikulttuurisessa palveluympäristössä

Sisältö:
Opiskelija muodostaa kuvan omasta alasta, sen työtehtävistä ja omista kehittymisen mahdollisuuksista.
Opintojaksoilla harjoitellaan asiakaslähtöisen palvelun tuottamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Osa opinnoista
toteutetaan ruotsinkielisenä, mikä tuottaa toisen kotimaisen kielen virkamiestutkinnon.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisen kasvun alkuun. Opiskelijan omat tavoitteet ja kehittämisen kohteet laaditaan
henkilökohtaiseksi asiantuntijuuden kehittämissuunnitelmaksi.


00003 Palvelukulttuuri, 10 op

Opiskelija osaa:
* Kuvata alan kehitysvaiheet
* Toimia erilaisissa monikulttuurisissa palveluympäristöissä
* Hyödyntää laadullisia tutkimusmenetelmiä palvelukulttuurin kehittämisessä
* Toimia erilaisissa palvelutilanteissa ruotsin kielellä
* Ruotsin kieltä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisella taitotasolla B1.2. ja saa vähintään
valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen hyvän tai tyydyttävän arvioinnin suullisesta ja kirjallisesta ruotsin kielen
taidosta

Opintojakson sisältö:
* Palvelukulttuuri
* Alan historia
* Monikulttuurisuus
* Laadullisen tutkimuksen menetelmät
* Ruotsin kieli palvelutilanteissa (virkamiesvaatimukset)

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana muodostuu käsitys monikulttuurisesta toimintaympäristöstä. Osaaminen perustuu erilaisten
kulttuurien ja niihin liittyvien tapojen ymmärtämiseen palvelukulttuurin näkökulmasta. Osaamisen kehittämisen
viitekehys on suomenkielisten työorganisaatioiden lisäksi ruotsia työkielenään käyttävät organisaatiot. Ruotsin
kielen opinnot opinto-osuudessa (5 op) opiskelija saavuttaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen
taitotason B1.2.

Edeltävät opinnot:
Hyväksytysti suoritettu ruotsin kielen lähtötasotesti.


0000301 Kulttuuri, 5 op


0000303 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 2.5 op
0000304 Ruotsin kielen suullinen taito, 2.5 op


00002 Asiakaslähtöisen palvelun laatu, 10 op

Opiskelija osaa:
* Tuottaa, arvioida ja kehittää asiakaslähtöistä palvelua ja palveluprosesseja erilaisissa palvelutilanteissa
* Toimia innovatiivisena uudistajana sekä henkilökohtaisella tasolla että omassa tiimisssään

Opintojakson sisältö:
* Asiakaslähtöisyys
* Palvelu ja palvelun laatu sisältäen hygieenisen, turvallisen ja ravitsemuksellisen näkökulman
* Palveluprosessi käytännössä
* Tutkiva ja kehittävä työtapa, tutkimuksellinen kirjoittaminen


Opintojakson kuvaus:
Opiskelija oppii tuottamaan hyvää palvelua ja ymmärtää asiakaslähtöisyyden merkityksen alalla. Hän oppii
asiakaspalvelun perustoiminnot ja prosessin merkityksen.
Hän analysoi ajatteluaan, tietoaan ja toimintaansa tutkimuksellisen kirjoittamisen keinoin. Opiskelija on
asiakaspalvelun innovatiivinen uudistaja.


00001 Palvelutapahtuman järjestäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
* Suunnitella, toteuttaa, dokumentoida ja arvioida palvelutapahtuman tietylle kohderyhmälle projektina
* hankkia ja käyttää tietoa sekä käyttää tietotyön välineitä
* tunnistaa itsensä kehittämisen tavoitteita ja kohteita sekä luoda oman asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman
(HOPS)
* aloittaa oman portfolioprosessin

Opintojakson sisältö:
* Palvelutapahtuma projektina
* Käsitteellinen ajattelu
* Ryhmädynamiikka
* Ammatillinen kasvu ja kehittyminen – HOPS ja portfolio
* Tietotekniset työvälineet


Opintojakson kuvaus:
Opiskelijat järjestävät ryhmänä palvelutapahtuman hyödyntämällä viestintätaitoja, tietotekniikkaa, tiimityöskentelyä
ja projektityöskentelytaitoja. Opiskelija tutustuu alaan ja sen arvoihin. Keskeistä on kasvu palvelualan asiantuntijaksi
laatimalla oman asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman portfoliona (HOPS).


006 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa jäsentää toimialueensa elinkeinoelämää ja alueen klustereita sekä saa perusvalmiudet yrityksen
liiketoiminnan ja prosessien kehittämiseen.

Opiskelija osaa:
• tarkastella kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaympäristöä ja analysoida sen keskeisiä muutosvoimia
• tunnistaa yritysten erilaisia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja
• arvioida yrityksen toimintojen ja prosessien merkitystä kriittisinä menestystekijöinä ja sitä, miten ne luovat arvoa
asiakkaalle
• käyttää välineistöä, jolla yrityksiä pyritään ohjaamaan ja hallitsemaan
• laatia asiakaslähtöisen ja kannattavuuteen tähtäävän liiketoimintasuunnitelman
Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jolla opiskelija osaa tarkastella yrityksen toimintaa
kokonaisvaltaisesti toimintaympäristössään. Perinteisten toimialojen sijaan liiketoimintaa jäsennetään toimialojen
rajoja rikkovien klustereiden kautta. Yksittäisten yritysten toiminnan tasolla tarkastelun lähtökohtana toimivat
yritysten liiketoimintamallit. Ne kuvaavat organisaation ydinlogiikkaa luotaessa arvoa, yritykselle, ja muille
sidosryhmille. Alan yritysten perusprosesseihin liittyen keskeistä on tuotteiden/palvelujen markkinointiin, myyntiin,
asiakkuuksien hallintaan ja liiketoiminnan ohjaus- ja tukiprosesseihin liittyvä osaaminen. Pakollisten opintojaksojen
yhdessä muodostaman osaamisen pohjalta on valmius laatia asiakaslähtöinen ja kannattavuuteen tähtäävä
liiketoimintasuunnitelma


00004 Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit, 10 op

Opiskelija osaa:
• jäsentää toimintaympäristön rakennetta ja muutosvoimia sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita
• jäsentää yrityksen liiketoimintaa liiketoimintamallien ja ansaintalogiikan avulla
• kuvata erilaisia arvoketjuja ja -verkostoja
• eritellä yrityksen liiketoiminnan perustoiminnot
•     esittää asioita suullisesti ja visuaalisesti kohderyhmä huomioiden


Opintojakson sisältö:
• toimintaympäristön rakenteet ja keskeiset muutosvoimat alalla
• arvoketjut ja -verkostot
• erilaiset liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat
• yritystoiminta ja yrittäjyys
• viestintä ja vuorovaikutustaidot

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee kokonaisvaltaisena näkemyksenä liiketoimintaympäristöstä.
Osaaminen on yritystoiminnan kokonaisuuden jäsentämistä toimintojen kautta. Keskeistä on osata yleisellä tasolla
eritellä, ketkä ovat yrityksen asiakkaita, miten asiakkaille luodaan arvoa, mikä on ansainnan mekanismi yrityksessä,
mikä on yrityksen tapa toimia ja ketkä ovat sen kumppaneita.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00005 Asiakkuuksien kehittäminen ja johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• markkinoinnin tärkeimmät suuntaukset
• jäsentää erilaisia asiakkuuksia (kuluttaja, yritys tai julkinen laitos), asiakkaiden tarpeita ja käyttäytymisen perusteita
• hoitaa asiakkuuksia ja asiakkuuksien hallinnan perusprosesseja

Opintojakson sisältö:
• asiakaslähtöisyys kaikkia yrityksen toimintoja yhdistävänä tekijänä
• kuluttajakäyttäytymisen ja organisaatioiden ostokäyttäytymisen perusteet
• markkinoinnin kilpailukeinot
• asiakkuuksien hallinnan perusprosessit, kaupallistaminen, myyntityö, asiakassuhdemarkkinointi
• asiakkuuksien analysointi ja kehittäminen
• asiakaskannattavuus
• tuotteistamisen merkitys ja brändien kehittäminen
• valitut tutkimusmenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee pitkäjänteisten ja kannattavien asiakassuhteiden jatkuvana
analysoimisena, kehittämisenä ja johtamisena markkinoinnillisin keinoin. Asiakkaan tunteminen ja
asiakasinformaation hallinta ovat asiakkuuksien kehittämisen ja johtamisen perusta. Keskeistä on ymmärtää
asiakkuuksien johtamisen erilaisia haasteita riippuen siitä, millaisesta asiakasryhmästä on kyse, mitä arvoketjun tai
-verkon vaihetta tarkastellaan ja kuinka tietointensiivistä liiketoiminta on luonteeltaan, koska kukin näistä luo
omanlaisensa haasteet asiakkuuksien kehittämiselle ja johtamiselle.

Edeltävät opinnot:
Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00006 Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• määrittää yrityksen kriittiset menestystekijät ja hahmottaa liiketoiminnan tavoitteiden strategialähtöisyyden
• jäsentää liiketoiminnan tavoitteita sekä taloudellisesta näkökulmasta, asiakkaan näkökulmasta, sisäisen toiminnan
näkökulmasta että osaamisen ja sitoutumisen näkökulmasta
• tulkita ja hyödyntää yrityksen taloudellisia analyysejä
• tulkita yritystoimintaa sääteleviä normeja ja niiden merkitystä yrityksen toiminnan kannalta

Opintojakson sisältö:
• yrityksen kriittiset menestystekijät ja tasapainoinen mittaristo (BSC)
• sisäisen ja ulkoisen laskentatoimen perusteet
• liiketoimintasuunnitelma

• liiketoiminnan eettisiä kysymyksiä
• tietojärjestelmät toiminnan ohjauksessa

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee tärkeimpien liiketoiminnan tavoitteiden ja mittareiden hallintana sekä
toimintaa tukevien tietojärjestelmien hyödyntämisenä. Keskeistä on ymmärtää liiketoiminnan tavoitteiden
strategialähtöisyys ja erilaisten analyysien rooli liiketoiminnan kokonaisuuden hallinnassa. Osaaminen ilmenee
myös taitona arvioida liiketoiminnan eettisyyttä ja kehittää liiketoiminnan käytänteitä eettisesti, taloudellisesti,
sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään suuntaan.

Edeltävät opinnot:
Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit -opintojakso tai vastaavat tiedot.


007 JOHTAMISOSAAMINEN, 20 op

Kuvaus:
* Opiskelija osaa analysoida ja kehittää johtamisosaamistaan sekä vaikuttaa asiantuntijana
* Opiskelija osaa johtaa työyhteisöä ja verkostoa strategian suunnassa

Opiskelija osaa:
* johtaa eettisesti ja tuloksellisesti työyhteisöjä ja verkostoja
* johtaa ja kehittää osaamista
* arvioida, johtaa ja kehittää tiimitoimintaa
* edistää luovuutta työyhteisössä
* johtaa ja kehittää monikulttuurista työyhteisöviestintää

Sisältö:
Teeman ensimmäisessä opintojaksossa opiskelija oppii johtamisen perustiedot ja -taidot, joilla hän osaa toimia
ryhmän tai tiimin, työyhteisön ja organisaation johtamistehtävissä tai vaikuttajana asiantuntijaverkostoissa.
Valinnaiset opintojaksot vahvistavat johtamisen viitekehykseen yhteiskunnallista aspektia syventäen osaamista
innovatiivisuuden johtamisessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä.

Osaamisen kehittyminen:
Teema vahvistaa yksilön johtamisosaamista organisaatioiden viitekehyksessä täydentäen muiden opintojen
projektien ja tiimien johtamisosaamista.


00007 Vastuullinen johtaminen työyhteisössä, 10 op
Opiskelija osaa:
• toimia vastuullisesti ja tavoitesuuntautuneesti organisaation johtamistilanteissa
• analysoida ja kehittää omaa toimintaansa vastuullisena työyhteisön ja tiimin jäsenenä
• soveltaa työlainsäädäntöä käytännön työtilanteissa

Opintojakson sisältö:
• strateginen johtaminen ja johtajuus
• itsensä johtamisen mallit
• organisaatiokulttuuri ja arvot
• henkilöstöjohtaminen/työhyvinvointi
• työoikeus ja työsuhdeasiat

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee johtamisosaamisen keskeisten työvälineiden hallintana sekä
vastuullisena käyttämisenä työelämän johtamistilanteissa. Osaaminen muodostuu organisaation
toimintarakenteiden, tavoitteiden ja tuloksellisuuden perustalle. Näkökulmana on johtamisen eettinen vastuullisuus.


00008 Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa, 10 op

Opiskelija osaa:
* Suunnitella, toteuttaa ja arvioida organisaation viestintää suomeksi ja englanniksi
* Viestiä vaikuttavasti asiantuntijana itsestään, tehtävistään ja työyhteisöstään verkostojensa avulla.

Opintojakson sisältö:
* Viestinnän tehtävät verkostoissa ja organisaatiossa
* Organisaatioviestinnän tavoitteellinen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
* Viestinnän suunnitelmallinen johtaminen
* Asiantuntijan viestintäosaaminen
* Kulttuurien välinen viestintä

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson näkökulmana on toimiva organisaatioviestintä. Opintojakson osaaminen on viestinnällisin keinoin
vaikuttamista yksilö-, työyhteisö- ja verkostotasoilla. Osaamisen kehittämisen viitekehys on suomenkielisten
työorganisaatioiden lisäksi englantia työkielenään käyttävät organisaatiot. Opintojakso toteutetaan kaksikielisenä
(suomi ja englanti).

Edeltävät opinnot:
Hyväksytysti suoritettu englannin kielen lähtötasotesti.


0000801 Vaikuttavuus ja viestintä suomeksi, 5 op


0000802 Vaikuttavuus ja viestintä englanniksi, 5 op


022 MATKAILUALAN OSAAMINEN, 45 op

Kuvaus:
Opiskelija oppii ymmärtämään matkailualan monialaista toimintakenttää ja toimimaan aktiivisesti matkailualan
työtehtävissä ja toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa:
• ottaa kantaa ja argumentoida eri kielillä tiimeissä organisaation jäsenenä
• perustella matkailuun liittyviä arvoja ja tarkastella omaa arvoperustaansa
• hyödyntää ryhmäviestintätaitoja ja liittää asiat matkailualan kontekstiin
• hyödyntää Euroopan unionin vaikutuksia Suomeen kansallisella ja paikallisella tasolla
• kohdata eri kulttuureja ja niihin liittyviä tapoja
• huomioida toiminnassaan matkailijoiden oikeudet ja velvollisuudet ja osaa ottaa vastuun matkailijoiden ja
työntekijöiden hyvinvoinnista
• arvioida matkailualaa alueellisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä sekä matkailualan merkitystä yhteiskunnassa
kokonaisuutena.
• hyödyntää opiskelemaansa tietoa kehittämishankkeissa ja raportoinnissa LbD-menetelmän mukaisesti
• liittää harjoittelun osaksi osaamisen kehittymistä.

Sisältö:
Teeman pakolliset opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jolloin opiskelija saa valmiuksia
matkailualan palvelujen kehittämiseen ja osaa toimia matkailualan eri tehtävissä. Harjoittelun tavoitteena on
orientoida opiskelija teeman osaamisalueeseen.


00377 Harjoittelu 1, matkailun koulutusohjelma, 15 op

Opiskelija osaa:
• arvioida valitsemansa organisaation toimintakulttuuria, toiminta-ajatusta, organisaatiorakennetta ja toimintatapoja
• kehittää osaamistaan ja työtehtäväänsä palveluosaamisen näkökulmasta
• kehittää oman ammattialansa osaamista harjoitteluun
• analysoida omaa toimintaansa keskustellen tavoitteista ja niiden toteutumisesta työyhteisössä ja ohjauksessa

Opintojakson sisältö:
• harjoittelujakson suorittaminen matkailualan toimintaympäristössä

Opintojakson kuvaus:
Harjoittelun tavoitteena on orientoida opiskelija teeman osaamisalueeseen. Opintojaksossa opiskelija harjoittelee
osaamista työelämässä. Harjoittelussa opiskelija havainnoi työtään ja työympäristöään palveluiden kehittämisen
näkökulmasta.

Edeltävät opinnot:
Liiketoimintaosaamisen teema tai vastaavat tiedot.


00139 Matkailu alueellisena ilmiönä, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida erilaisia matkailualueita globaalilla ja paikallisella tasolla
. analysoida erilaisia kulttuurialueita matkailun näkökulmasta
• arvioida matkailualan merkitystä ja vaikutusta alueellisen kehittämisen pohjaksi
• Amadeus-varausjärjestelmän käytön

Opintojakson sisältö:
• kansainvälinen ja Itämeren alueiden matkailumaantieto
• matkailualan alueellinen merkitys
. erilaiset kulttuurialueet
• kestävä kehitys matkailun kehittämisessä
• tietotekniikka matkailualalla

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen liittyy matkailualan alueellisten ja kulttuuristen edellytysten ja merkitysten analysoimiseen
ja eri alueiden tuntemukseen. Toiminta perustuu matkailualan monialaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön
huomioimiseen matkailualan eri tehtävissä ja hankkeissa. Näkökulma perustuu asiakaskeskeisyydelle ja kestävälle
matkailun kehitykselle.

Edeltävät opinnot:
Palvelukulttuuriosaamisen teema tai vastaavat tiedot.


00140 Matkailu yhteiskunnallisena ilmiönä, 10 op
Opiskelija osaa:
• analysoida matkailualan muutosta historian perspektiivistä ja tulevaisuuden ennakoinnin valossa
• arvioida ja analysoida matkailualan merkitystä ja elinkeinoa yhteiskunnan rakenteiden, talouden ja kansainvälisten
suhteiden osana
• toimia tutkivalla ja kehittävällä otteella erilaisissa hankkeissa

Opintojakson sisältö:
• matkailun ja yhteiskunnan vuorovaikutus
. matkailualan työllisyyden kehitys
• matkailualan ennakointi ja skenaariotyöskentely
• tiedonhaku ja kriittinen ajattelu
• hanketoiminta

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen liittyy matkailun ja yhteiskunnallisen kehityksen väliseen vuorovaikutukseen. Matkailun
yhteiskunnalliset haasteet liittyvät globaalitalouden muutoksiin ja niiden paikallisiin heijastumiin. Opiskelija osaa
toimia matkailualan kansallisten ja alueellisten kehittämislinjausten suuntaisesti. Näkökulmana on matkailualan
monialaisuus sekä matkailun kehittämistarpeiden tunnistaminen ja ennakointi.

Edeltävät opinnot:
Matkailu alueellisena ilmiönä -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00390 Matkailualan valinnaiset kieliopinnot, 10 op

Opiskelija osaa:
• kommunikoida myös jollain muulla kuin englannin tai ruotsin kielellä matkailualan toimintaympäristössä
• ottaa toimissaan huomioon kulttuurien välisiä eroja viestinnässä

Opintojakson sisältö:
Vaihtelee tason ja valittavan kielen mukaan.

Opintojakson kuvaus:
Matkailualan opiskelija valitsee kolmannen pakollisen kielen Laurean kielitarjonnasta. Osaamisen viitekehyksenä on
oma kielellinen perustaso ja omat kiinnostuksen kohteet. Valinnainen kieli on mahdollista valita perustasosta tai
jatkotasoista. Kolmannen kielen opiskelu matkailualalla voi tapahtua koko opiskelun ajan.


023 TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA MATKAILUALALLA, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija kehittää matkailun peruspalveluja ja niiden osatekijöitä sekä osaa tuottaa ja kehittää matkailupalveluja
asiakaskeskeisesti matkailualan verkostoissa. Opiskelija saa laaja-alaisen käsityksen matkailualasta ja sen
globaalisesta merkityksestä.

Opiskelija osaa:
• soveltaa eri asiakasryhmien tarpeita matkailun peruspalveluissa
• kehittää tuotesuunnittelun prosesseja tavoitteellisesti LbD-menetelmän mukaisesti
• soveltaa matkailun lainsäädäntöä matkailupalvelujen tuottamisessa
• hinnoitella matkailupalveluja
• analysoida eri asiakasryhmien arvoperustaa ja matkailua elämäntapana
• toimia matkailualan erikielisissä toimintaympäristöissä
• tutkia matkailun toimintaympäristön kehitystä ja ymmärtää kehityksen kytkeytymisen eri klustereihin
• luoda kumppanuusverkostoja ja toimia niissä aktiivisesti

Sisältö:
Teeman pakolliset opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jonka pohjalta opiskelija osaa toimia
matkailun toimintaympäristössä ja hallita sen peruspalvelujen, kuten majoitustoiminnan, ravitsemistoiminnan,
ohjelmapalvelujen ja liikennepalvelujen tärkeimmät palveluprosessit ja niiden osatekijät. Opiskelija oppii
rakentamaan toteuttamiskelpoisia tuotteita eri matkailijaryhmille. Teeman opintojaksoilla opiskelija luo perustan alan
asiantuntijuudelle ja elinikäiselle oppimiselle. Harjoittelun tavoitteena on orientoida opiskelija teemaan ja se tähtää
esimiestaitojen valmiuksien saavuttamiseen valitulla asiantuntijuusalueella.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa oman alan toimintaan ja ammatillisten kvalifikaatioden syventämiseen.
Sen avulla pyritään myös ammatillisten kokonaisuuksien hallintaan. Opiskelija oppii ymmärtämään alansa
toimintamallien moninaisuutta ja kehittyy alaa tutkivan ja kehittävän työtavan hallinnassa ja viestinnässä.


00378 Harjoittelu 2, matkailun koulutusohjelma, 15 op

Opiskelija osaa:
• analysoida harjoittelupaikkaa palveluliiketoiminnan laadun ja kannattavuuden näkökulmasta
• osaa arvioida omaa ammatillista osaamistaan
• osaa kehittää organisaation palvelutoimintoja asiantuntijayhteisön jäsenenä kansallisella ja/tai kansainvälisellä
tasolla
• reflektoida omia tunteitaan ja ajatuksiaan

Opintojakson sisältö:
• Harjoittelu ja kehittämistehtävä.

Opintojakson kuvaus:
Harjoittelun tavoitteena on orientoida opiskelija teeman osaamisalueeseen.
Opiskelija kehittää harjoittelun aikana matkailuliiketoiminnan osaamistaan ja organisaation palveluja
asiantuntijayhteisön jäsenenä.

Edeltävät opinnot:
Matkailualan osaaminen -teema


00141 Matkailun kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• • analysoida monipuolisesti matkailun eri toimialoja
. soveltaa matkailualan lainsäädäntöä
• soveltaa alan trendejä ja tulevaisuudennäkymiä matkailun kehittämisessä
• hyödyntää tietoteknologiaa monipuolisesti
• toimia tutkivalla ja kehittävällä otteella erilaisissa matkailuhankkeissa ja verkostoissa

Opintojakson sisältö:
• analysoidaan laaja-alaisesti matkailun eri toimialoja: majoitustoimintaa, ravitsemistoimintaa, liikennepalveluita, ja
ohjelmapalveluita ja matkatoimistopalveluita .
• matkailualan lainsäädäntö

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen liittyy matkailualan eri toimialojen ja matkailualan lainsäädännön tuntemiseen. Opiskelija
perehtyy matkailupalveluiden kokonaisvaltaiseen prosessiin ja hyödyntää matkailualan trendejä ja
tulevaisuudennäkymiä. Hän hyödyntää tietotekniikkaa ja matkailun varausjärjestelmiä. Osaamisen viitekehyksenä
ovat matkailun eri organisaatiot ja yritykset niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin toimintaympäristöissä.

Edeltävät opinnot:
Matkailualan osaaminen -teema tai vastaavat tiedot.


00142 Matkailun tuotteistaminen ja laatu, 10 op

Opiskelija osaa:
• jäsentää tuotteistamisprosessin
. innovoida ja rakentaa monialaisia matkailutuotteita asiakaskeskeisesti
• matkailun laatujärjestelmien periaatteet
• käyttää erilaisia matkailutuotteiden myynti- ja markkinointikanavia
. huomioida asiakkaiden arvo- ja tunneperustaa matkailutuotteita markkinoitaessa

Opintojakson sisältö:
• tuotesuunnittelun prosessi ja arvoperusta
• hinnoittelu
• laatujärjestelmät matkailussa
• matkailun myynti- ja markkinointi
• sähköinen kaupankäynti
. (osallistuminen matkailutuotekilpailuun)

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen perustuu arvoperusteiseen tuoteajatteluun, jossa opiskelija oppii tietoteknologiaa
hyödyntäen suunnittelemaan, hinnoittelemaan, markkinoimaan, varaamaan ja myymään kilpailukykyisiä ja
laadukkaita matkailutuotteita eri matkailijaryhmien tarpeisiin. Näkökulma on työelämäkeskeinen, innovatiivinen ja
markkinointihenkinen.

Edeltävät opinnot:
Matkailualan osaamisen teema tai vastaavat tiedot.


00143 Kulttuurimatkailu ja sen hankkeistaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
•   analysoida kulttuurin ja matkailun vuorovaikutusta
•   analysoida toisaalta matkailua kulttuurisena ilmiönä ja toisaalta kulttuuria matkailun vetovoimatekijänä
•   arvioida kulttuurimatkailun osuutta matkailussa ja segmentoida kulttuurimatkailijoita
•   kulttuurimatkailun markkinointi- ja johtamisjärjestelmiä ja maailmanperinnön merkityksen matkailussa
•   toimia asiantuntijana eri kulttuurien välisissä kumppanuusverkostoissa ja kehittämishankkeissa


Opintojakson sisältö:
• kulttuurin käsitteistö ja kulttuurin eri ilmenemismuodot
. matkailu kulttuurisena ilmiönä ja matkailijoiden kulttuuri
. kulttuuri matkailun vetovoimana ja kulttuurin autenttisuus
. kulttuurimatkailun asema matkailussa ja maailmanperintökohteet
. eri kulttuurien huomioiminen matkailupalveluita tuotettaessa
• itsenäisesti tai ryhmässä toteutettu soveltava t&k-hanke

Opintojakson kuvaus:
Opiskelijan osaaminen liittyy kulttuurin ja matkailun vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen. Toiminta perustuu
kulttuuriin laaja-alaisena ilmiönä ja matkailun kasvuun ja merkitykseen osana kulttuuria ja toisaalta kulttuurin
merkitykseen matkailun vetovoimatekijänä. Opiskelijan osaaminen liittyy myös eri kulttuureiden tapojen
ymmärtämiseen ja eri kulttuuritaustaisten asiakkaiden tarpeiden tuntemiseen matkailupalveluita kehitettäessä.

Edeltävät opinnot:
Matkailualan osaaminen -teema tai vastaavat tiedot.


00144 Hyvinvointimatkailu ja sen hankkeistaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida hyvinvoinnin eri ilmenemismuotoja ja hyvinvointimatkailun elementtejä
• analysoida hyvinvointimatkailun kehitystä ja hyvinvointimatkailutuotteita
. toteuttaa hyvinvointitapahtumia matkailun tarpeisiin
• toimia alan kumppanuusverkostoissa ja toimia itsekin asiantuntijana

Opintojakson sisältö:
•   hyvinvoinnin käsitteistö ja sen erilaiset ilmenemismuodot
•   kuluttajien elämäntavat ja -tyylit
•   hyvinvointimatkailu tuotteet ja tuotekehitys
•   hyvinvointimatkailun tulevaisuudennäkymät
•   hyvinvointimatkailuun liittyvät tapahtumat
•   hyvinvointimatkailuun liittyvä t & k -hanke


Opintojakson kuvaus:
Opiskelijan osaaminen liittyy hyvinvoinnin ja matkailun vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen. Toiminta perustuu
hyvinvointimatkailun maailmanlaajuiseen kasvuun ja ajankohtaisuuteen. Hyvinvointimatkailuun liittyvät kaikki
hyvinvoinnin osa-alueet. Opiskelija osaa toimia yhtä hyvin niin paikallisessa kuin kansainvälisessäkin
hyvinvointiympäristössä.

Edeltävät opinnot:
Matkailualan osaaminen -teema tai vastaavat tiedot


125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 0 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.


00019 Palveluinnovaatiot yrityskehityksessä, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida alueen ja organisaatioiden osaamista ja määritellä siltä pohjalta kehittämistavoitteita
• toteuttaa tavoitteellisen kehittämisprojektin
• tuottaa uusia ratkaisuja, palveluja ja palvelujärjestelmiä
• arvioida niiden käyttökelpoisuutta joko alkavan yritystoiminnan (Start up) tai olemassa olevan yritystoiminnan
kannattavuuden suhteen
• hahmottaa oman toimintansa vaikutuksen toimialueen arvoverkostossa
• edistää luovuutta toiminnallaan

Opintojakson sisältö:
• tutustuminen keskeisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämisstrategioihin
• kontekstin ja tietämysperustan luonti
• kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
• työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä osana innovaatioverkostoa
• kehittämis- ja tiedontarpeen analysointi
• syntyneen ratkaisun, palvelun, tuotteen tai järjestelmän käyttökelpoisuusarviointi
• tekijänoikeuskysymykset

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen on yritystoiminnan edistämiseen liittyvää tavoitteellista kehittämisosaamista.
Opintojakso edistää innovaatiotoimintaa ja siihen perustuvaa yrittäjyyttä. Kehittämishankkeessa tuotetaan uutta
osaamista ja arvioidaan osaamisen synnyttämää arvoa. Kehittämishankeen toteuttamista varten muodostetaan
osaamistarpeen pohjalta monialainen ryhmä.

Edeltävät opinnot:
Palveluinnovaatioiden kehittäminen –opintojakso tai vastaavat tiedot.
00435 Tiedon hankinta, analysointi ja tekstin tuottaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• käyttää kriittisesti erilaisia tiedonlähteitä
• laatia erilaisia tutkivan ja kehittävän ajattelun ja työtavan edellyttämiä asiakirjoja ja kyselyjä
• analysoida kyselyvastaukset Excel-taulukkolaskentaohjelmaa apuna käyttäen
• raportoida kyselyn tulokset havainnollisesti

Opintojakson sisältö:
• tiedonhaussa harjaantuminen
• e-aineistoihin perehtyminen
• kriittisen lukutaidon kehittäminen
• prosessikirjoittaminen
• kielen normien kertaus
• erilaisten tekstien laatiminen
• argumentointi
• kyselyn laadinta
• kyselyn tulosten esittäminen
• Excel-taulukkolaskentaohjelma
• Word-tekstinkäsittelyohjelma

Opintojakson kuvaus:
Opiskelijan osaaminen ilmenee taitona hyödyntää erilaisia tiedonlähteitä monipuolisesti, tehokkaasti ja kriittisesti.
Hän osaa käyttää hyväkseen prosessikirjoittamisen periaatteita ja harjaantuu viimeistelemään tekstin kielen normien
mukaan. Opiskelijan osaaminen ilmenee taitona laatia erilaisia tekstejä ja kyselyjä, joissa hän osaa tuoda esiin
omaa ajatteluaan ja osaamistaan teoreettista tietoa hyödyntäen. Opiskelija osaa hyödyntää Excel-
taulukkolaskentaohjelmaa analysoidessaan kyselyvastauksia ja harjaantuu esittämään tulokset graafisesti oikein ja
havainnollisesti.


00009 Luova tiimi, 10 op

Opiskelija osaa:
* Osaa johtaa luovan tiimin tulokselliseen toimintaan
* Osaa johtaa uutta luovaa ja kannustavaa vuorovaikutusta
* Osaa viedä idean käytäntöön organisaatiossa

Opintojakson sisältö:
* Luottamuksellisen tiimin toimintaedellytykset
* Luovat menetelmät
* Tiimiprosessi ja sen johtaminen
* Vuorovaikutustaitojen kehittäminen
* Ideasta tuloksiin

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson näkökulmana on tiimitoiminta kehittämisen välineenä. Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee
taitona toimia innovatiivisesti tiimin jäsenenä sekä johtaa proaktiivisesti ja
tavoitteellisesti tiimin kehittämistoimintaa. Keskeisiä osaamisen alueita ovat tiimityössä tarvittavat aktiiviset
vuorovaikutus- ja johtamistaidot, erilaisten ideointimenetelmien käyttäminen,
tiimin toiminnan ja tavoitteiden analyysi, sekä osaamisen ja prosessien mallittaminen organisaatiossa. Osaaminen
konkretisoituu innovaatioidean jalostamisena.

Edeltävät opinnot:
Vastuullinen johtamisosaaminen työyhteisössä -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00010 Osaamisen kehittäminen ja kouluttajuus, 10 op

Opiskelija osaa:
* kehittää organisaation osaamista
* suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää organisaation osaamista lisääviä menettelytapoja

Opintojakson sisältö:
* osaamisen johtamisen menetelmät
* oppiva organisaatio ja verkostoituminen
* kehitysmyönteisen toimintakulttuurin luominen ja johtaminen
* kouluttajuus ja kouluttaminen


Opintojakson kuvaus:
Opintojakson viitekehys on osaamisen johtaminen. Opintojakson painopistealueena on osaamisen kehittäminen
kouluttamisen ja kehittämisen työvälineitä käyttäen, näkökulmana organisaation jatkuva oppiminen.

Edeltävät opinnot:
Vastuullinen johtamisosaaminen työyhteisössä –opintojakso tai vastaavat tiedot


00145 Palveluinnovaatiot matkailualalla, 10 op

Opiskelija osaa:
• toteuttaa tavoitteellisen kehittämisprojektin
• tuottaa uusia ratkaisuja, palveluja ja palvelujärjestelmiä
• arvioida niiden käyttökelpoisuutta joko alkavan yritystoiminnan (start up) tai olemassa olevan yritystoiminnan
kannattavuuden suhteen
• hahmottaa oman toimintansa vaikutuksen toimialueen arvoverkostossa
• edistää luovuutta toiminnallaan

Opintojakson sisältö:
• tutustuminen keskeisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämisstrategioihin
• kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
• työskentely jossain jaetun asiantuntijuuden ryhmässä osana innovaatioverkostoa
• kehittämis- ja tiedontarpeen analysointi
• syntyneen ratkaisun, palvelun, tuotteen tai järjestelmän käyttökelpoisuusarviointi

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen on yritystoiminnan edistämiseen liityvää tavoitteellista kehittämisosaamista.
Opintojakso edistää inovaatiotoimintaa ja siihen perustuvaa yrittäjyyttä. Kehittämishankkeessa tuotetaan uutta
osaamista klustereiden rajapinnoille ja arvioidaan osaamisen synnyttämää arvoa. Kehittämishankkeen toteuttamista
varten muodostetaan osaamistarpeen pohjalta monialainen ryhmä.

Edeltävät opinnot:
Johtamisosaaminen-teema tai vastaavat tiedot.


00020 Palveluyrittäjyys, 10 op

Opiskelija osaa:
• arvioida omia mahdollisuuksiaan innovaatiolähtöisen palveluliiketoiminnan käynnistämiseen
• laatia liikeideaan sopivan liiketoimintamallin
• laatia realistisen liiketoimintasuunnitelman
• käynnistää liiketoiminnan
• tulkita pienen yrityksen taloushallinnon raportteja

Opintojakson sisältö:
• liikeidea, liiketoimintamallit ja liiketoimintasuunnitelma
• aloittavan yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
• yritysmuodon valinta ja yritystoimintaa ohjaavat normit
• yrityksen perustamiseen liittyvät viranomaistoimenpiteet
• tuotekohtaiset kustannukset ja hinnoittelu
• yrittäjä työnantajana
Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija arvioi omia mahdollisuuksiaan viedä palveluinnovaatioon perustuva yritysidea käytännön
yrittäjyydeksi. Opintojaksolla opiskelija tekee yrityksensä aloittamiseen liittyvän liiketoimintasuunnitelman, joka pitää
sisällään asiaan kuuluvat asiapaperit. Opiskelija perehtyy suunnitelmanmukaisen yrityksen käytännön velvoitteisiin
ja vastuisiin.

Edeltävät opinnot:
Palveluinnovaatioiden kehittäminen -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00017 Ympäristöosaaminen palvelualalla, 10 op

Opiskelija osaa:
• kehittää palveluympäristöä sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisesti kestävän kehityksen näkökulmasta
• työskennellä ajankohtaisessa kestävää kehitystä tukevassa hankkeessa

Opintojakson sisältö:
• kestävä kehitys
• ympäristöosaaminen
• ympäristöjärjestelmät
• ympäristöosaaminen
• ympäristöpolitiikka
• ympäristöohjelma
• ympäristökatselmus


Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen liittyy ympäristöosaamiseen, jossa opiskelija toimii monialaisessa verkostossa kehittäen
alan toimintoja kestävän kehityksen mukaisesti. Opintojakso liittyy ajankohtaiseen ympäristövastuulliseen
hankkeeseen tutkimuksen ja kehittämisen keinoin.


00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.
00453 Suomen kielen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Suomenkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat suomen kielen
lähtötasotestin.


00493 Suomi toisena kielenä- lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Suomenkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat suomen kielen
lähtötasotestin.


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00388 Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia tarkoituksenmukaisesti opiskeluajan tekstitapahtumissa
• hyödyntää kielenhuollon ja kielitiedon apuvälineitä
• ottaa vastuun tiimitöiden viestintätehtävistä

Opintojakson sisältö:
• henkilökohtainen viestijäprofiili
• kielitiedon ja kielenhuollon apuvälineet
• erityyppisten tekstien ja puheiden laadinnan ohjeistukset

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan viestijänä. Opiskelijan osaaminen ilmenee taitona ja halukkuutena
kantaa vastuuta erilaisten tiimitöiden suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Opiskelija lähestyy kielitietoa ja
kielenhuoltoa aikuisen viestijän näkökulmasta ja harjaantuu käyttämään kielenhuollon apuvälineitä asiatekstin
rakentamisessa.


00522 Suomen kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentaalle opintojaksolle opintojensa
alkuvaiheessa. Kielten valmentavista opintojaksoista annetaan annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti
valittaviin opintoihin, jos opiskelijan kielen lähtötaso on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin
kieliopintoihin.


019 OPINNÄYTETYÖ, 15 op

Sisältö:
Kaikkiin Laurean koulutusohjelmiin sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka kytkeytyy osaamista
syventäviin opintoihin. Opinnäytetyö voi liittyä myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä
harjoitteluihin. Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan Laurea -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa.


00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.