Opetussuunnitelma 2007 – NTE08KAA (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma (Laurea Kerava, tiko), NTE08KAA

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Tietojenkäsittelyn tulevaisuuden toimintaympäristössä korostuu teknologian soveltaminen. Muutos ilmenee mm.
yritysten investoinneissa, jotka suuntautuvat entistä enemmän tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen,
organisaation kehittämiseen, asiakkaiden hallintaan, markkinointiin ja oh-jelmistoihin. Tieto- ja viestintätekniikkaa
hyödynnetään entistä laajemmin ja tietojenkäsittelyn innovaatiot nousevat avainasemaan.

Tietojenkäsittelyn toimintaympäristö edellyttää taitoja hallita ja kehittää yrityksen toimintoja ja prosesseja
tietoteknisten palvelujen ja ratkaisujen avulla. Osaamisen kehittämisessä keskeistä on soveltava tutkimustoiminta ja
sen realisoiminen kehitystoiminnalla. Tehtävien yhtymäkohta ja rajapinta on tuotekehitys.

Verkottuneessa yhteiskunnassa tietoverkkoja tarvitaan ja käytetään yhä enemmän. Tietoteollisuuden alalla
työskentelevät rakentavat ja kehittävät verkossa tarjottavia palveluja sekä tietoverkkoratkaisuja. Uudet mobiilit
ratkaisut tuovat lisää haasteita verkkojen ja niiden palveluiden kehittäjille. Tietotekniikan avulla tuotettavien uusien
palvelujen ja järjestelmien kokoaminen jo kehitetyistä teknologioista ja ohjelmistoista innovatiivisella tavalla
edellyttää muutoskykyisyyttä ja uusien asioiden omaksumiskykyä.

Laurea on osa tietojenkäsittelyn arvoverkkoa ja toimintaympäristöä. Laurean oppimisympäristöt ovat työelämän
tietojenkäsittelyn toimintaympäristön osana toimivia kehitysyksiköitä, jotka toimivat työelämän ja koulutuksen
kohtaamispaikkana. Kiinteä vuorovaikutus työelämän kanssa tuottaa uusia toimintamalleja ja järjestelmiä,
dokumentoi ja jäsentää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Samalla verkosto luo tietovarantoa ja soveltamistapoja.
Niissä kehitetään osaamista osana alueellista innovaatiojärjestelmää yhdistämällä tutkimus - ja kehittämistoiminta
osaksi opetusta ja oppimista. Opiskelija saavuttaa riittävät valmiudet työelämässä suoritettavien sertifiointien
suorittamista varten.

Uusiin palveluihin liittyen tietojenkäsittelyn soveltavan tutkimus- ja kehitystoiminnan painopistealueita ovat alan
verkkojen, palvelujärjestelmien ja niiden turvallisuuden teknologioita soveltava tuotekehitys. Keskeisen
kehittämisalueen muodostavat toiminta- ja tuotantoympäristöjen kehittäminen, palveluprosessien ja
käyttäjävaatimusten parempi tunnistaminen, palveluprosessien ja -ketjujen ohjausjärjestelmien kehittäminen,
parempi informaation hallinta palveluverkostossa ja uusien työ- ja toimintatapojen kehittäminen.

Asiantuntijuus

Tietojenkäsittelyn tietoperusta on monitieteinen. Keskeisiä perustieteitä ovat tietojenkäsittelytiede, matemaattiset
tieteet, tekniset tieteet, käyttäytymistieteet, liiketaloustieteet, kielitieteet, työtiede ja viestintä. Tietojenkäsittelytiede
on menetelmätiede, joka tutkii systemaattisen tietojenkäsittelyn ja sen kehittämisen teknologiaa, menetelmiä,
mahdollisuuksia, vaikutuksia ja soveltamista yrityksissä ja organisaatioissa. Tietojenkäsittelytiede tarkastelee niitä
algoritmisia prosesseja, joilla kuvataan ja muunnetaan informaatiota: algoritmisten prosessien teoriaa, analyysia,
suunnittelua, toteutta-mista ja soveltamista.

Tietojenkäsittelyä kehitettäessä ja sovellettaessa tarvitaan tietojenkäsittelytieteen lisäksi tekniikkaa, liiketaloutta,
kielitieteitä, työtiedettä ja viestintää. Käyttäytymistieteiden merkitys kasvaa vuorovaikutteisuuden lisääntyessä.
Laurea-ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittely tarkoittaa yllämainittujen tieteiden tulosten soveltamista
monialaisissa käytännön ratkaisuissa.

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta valmistuneen tradenomin työtehtävä voi olla tietoteknisten palvelujen
asiantuntija, järjestelmä-asiantuntija, systeeminsuunnittelija, atk-suunnittelija, ohjelmistosuunnittelija, tekninen
suunnittelija, web-sovelluskehittäjä, tietoverkkopalveluiden kehittäjä, ohjelmoija, mikro- ja verkkotukihenkilö,
tietotekniikan kouluttaja tai konsultti. Kokemuksen kasvaessa urapolku voi johtaa yhä vaativampiin tietoteollisuuden
alan tehtäviin.

Tietojenkäsittelyn tradenomi voi työllistyä tietoteollisuuden palveluja ja ratkaisuja kehittävään yritykseen tai palveluja
ja ratkaisuja käyttävien muiden toimialojen yrityksiin ja organisaatioihin. Työllistyä voi esimerkiksi kaupan,
teollisuuden, sosiaalialan, terveysalan, koulutussektorin tai julkisen hallinnon organisaatioihin tietoteknisten
palvelujen tai ratkaisujen kehitys- tai ylläpitotehtäviin. Osaaminen mahdollistaa myös uran yrittäjänä.

Osaamisalueet
Tietojenkäsittelytehtävissä työskentely tapahtuu useimmiten hankkeisiin liittyvissä projektiryhmissä. Tärkeitä ovat
yhteistyökyky sekä kommunikointi- ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan sekä organisaation sisällä että
asiakaskontakteissa ja eri toimijoiden tapaamisissa sekä heidän kanssaan yhdessä tapahtuvassa
kanssakäymisessä.

Tietojenkäsittelyn tradenomin tehtävä on saada tietoteknisesti toteutetut palvelut ja ratkaisut organisaatioiden ja
henkilöstön käytettäväksi. Työssä tarvitaan johdonmukaisuutta ja suunnitelmallisuutta, tehtävien läpivientitaitoa ja
sinnikkyyttä, tarkkuutta ja yksityiskohtien, mutta myös kokona-suuksien hallintaa sekä loogista päättelykykyä ja
luovaa ratkaisutaitoa. Alan osaajan on oltava valmis jatkuvaan uusien asioiden oppimiseen sekä soveltamiseen.

Tietojenkäsittelyn tradenomilla on käytännön valmiudet osallistua organisaation tietohallinnon ratkaisujen
kehittämiseen, toteuttamiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena on asiantuntijuus, jossa yhdistyvät käytännön
ammattitaito ja sen pohjana vahva teoreettinen perusta. Käytännön taitojen saavuttamisessa auttavat koulutuksen
aikaiset projektit, työharjoittelu ja opinnäytetyö, jotka toteutetaan yhteistyönä yritysten ja muiden organisaatioiden
kanssa todellisissa työympäristöissä.

Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Leppävaaran toimipisteessä opiskelija kehittää osaamistaan tietoverkkoihin perustuvien, liiketoimintaprosesseja
tukevien ja tietoturvavaatimukset täyttävien tietojärjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opiskelija osaa
rakentaa, ylläpitää ja kehittää tietoverkkoja, verkon palveluja sekä palvelutuotteita tutkimuksen ja kehitystoiminnan
perusteella. Opiskelija osaa kehittää tietojärjestelmiä, tietointensiivisiä palveluja sekä palvelutuotteita, jotka
perustuvat soveltavaan tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Opiskelija saa valmiudet edistää ja kehittää
organisaation tietosuojaa, turvallisuuskäytäntöjä sekä tietoturvaratkaisuja ja -palveluja.

Keravan toimipisteessä opiskelija kehittää digitaalisen median ja käyttöliittymien käytettävyyden osaamistaan.
Opiskelija osaa kehittää ja rakentaa asiakaslähtöisiä, interaktiivisia, visuaalisia ja käytettäviä digitaalisen median
ratkaisuja. Opiskelija osaa mallintaa ja rakentaa mediaelementtejä hyödyntäviä tietokantoja ja tietorakenteita.
Opiskelija hallitsee soveltavan käyttäjäkulttuuri- ja käy-tettävyystutkimuksen menetelmät ja osaa soveltaa niiden
tuloksia käyttäjäkeskeisessä suunnitte-lussa. Opiskelijalla on valmiudet edistää ja kehittää erilaisten
toimintayksikköjen digitaalisen median ratkaisuja ja palveluja tuotantoketjun eri vaiheissa kuten
markkinatutkimuksessa, tuotekonsep-toinnissa, käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa, tietorakenteen suunnittelussa,
visualisoinnissa sekä mediaelementtien kuva-, video- ja äänituotannossa.

Koulutusohjelman kuvaus

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman tuottama osaaminen perustuu ratkaisujen ja alan kehittämisen ja edistämisen
näkökulmaan. Tietojenkäsittelyalan ja sen osaamisalueiden nopea kehitys ja vuoro-vaikutus yhteiskunnassa
toimivien organisaatioiden kanssa asettavat haasteen opiskelijoiden osaamisen kehittymiselle. Opiskelija oppii
arvioimaan omia oppimisen lähtökohtiaan ja suunnittelemaan omaa kehittymisen prosessiaan sekä toimimaan
ryhmässä ja hahmottamaan alan kehittämishaasteita.

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa alan ja alueen kehitys on osaamisalueen kehittämisen lähtökohta, tämä
lähtökohta rikastaa oppimista ja osaamisalueen uuden osaamisen kehittymistä. Alalla tarvittavien kompetenssien ja
teknologioiden ennakoiva tarkastelu edistää oppisisältöjen uudistamista oppimisympäristöihin ja
opintosuunnitelmien teemojen toteutuksiin. Osaamisen rikastuminen ja dynaaminen sisällönmuodostus kehittyy alan
kehittämisen lähtökohdista lisäten motivaatiota ja innostusta uuteen osaamiseen ja sen hyödyntämiseen.

Opiskelija oppii kehittäjäksi, käyttämään tietojenkäsittelyyn sopivia kehitysmenetelmiä lisäksi hänelle kehittyy
työhönsä soveltavan tutkimuksen ote. Hän kehittää itselleen valmiudet toimia yhteistyössä organisaation ja alan
muiden toimijoiden kanssa. Osa tätä vuorovaikutusprosessia on taito viestiä paitsi suomen kielellä myös englannin
ja ruotsin kielellä.

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opiskelijalle kehittyy valmiudet myös liiketoimintaosaamisen alueella. Opiskelija
oppii tunnistamaan liiketoiminnan perustoimintoja sekä hahmottamaan liiketoimintaprosesseja sekä oman
toimintansa merkitystä liiketoiminnan kannalta. Liiketoiminnallisessa osaamisessa korostuu erityisesti monialainen
toimialaymmärrys uusien palvelujen ja uuden liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Osaaja tarvitsee
kokonaisvaltaista talousosaamista ja kykyä kehittää käytännön ratkaisuja ja sovellutuksia, joissa myös markkinointi-
ja myyntitaidot ovat tärkeitä.

Johtamisosaaminen lähtökohta on itsensä johtamisesta, mutta myös verkostojen, ryhmien ja yksilöiden
johtamisosaaminen korostuu. Merkittävää on yleinen ihmissuhdeosaaminen sekä vuorovaikutus-, yhteistyö- ja
ryhmätyöskentelytaidot.

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman keskeisiä osaamisalueita ovat tietojärjestelmäosaaminen, tietojenkäsittelyn
infrastruktuuri- ja tietoverkko-osaaminen, digitaalisen viestinnän osaaminen, käytettävyyden kehittämisen
osaaminen, tietokantojen ja tietorakenteiden osaaminen ja alan soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan
osaaminen. Innovaatio-osaamisen korostuu uusien ratkaisujen ja palvelujen monialaisessa kehittämisessä.

Tietojenkäsittelyalan koulutusohjelman tavoite on myös edistää eettisten ratkaisujen toteuttamista
tietojenkäsittelyssä, kriittistä suhtautumista ratkaisuihin ja niiden seuraamuksiin, globaalista näkökulmaa
kehittämiseen ja kykyä toimia monikulttuurisissa ympäristöissä.

Opiskelu koulutusohjelmassa

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opiskelijat kasvavat alan asiantuntijoiksi vähitellen. Opiskelu
koulutusohjelmassa on porrastettu siten, että se mahdollistaa asiantuntijuuden asteittaisen syvenemisen.

Opintojen alkuvaiheessa opiskelija oppii käyttämään oppimisen välineitä ja soveltamaan niitä erityisesti Learning by
Developing, LbD -toimintakontekstissa. Lisäksi opiskelija saavuttaa myös muita valmiuksia kuten esimerkiksi
valmiuden projektimaiseen työskentelyyn ja tutkivaan työtapaan. Samaan aikaan opiskelija alkaa perehtyä
tietojenkäsittelyalan substanssiin ja hahmottamaan alan merkitystä osana yhteiskuntaa.

Tietojenkäsittelyalan erityisosaamisen rinnalla opiskelija luo ja kehittää myös liiketoiminta- ja johtamisosaamistaan.
Nämä osaamisalueet sidotaan alan toiminta- oppimisympäristöön ja niitä opiskellaan ensimmäisestä lukuvuodesta
lähtien.

Toinen lukuvuosi on alan osaamisen kehittämisen aikaa. Opiskelija luo itselleen perustan ja valmiudet toimia
erilaisissa toimintaympäristöissä. Tätä tavoitetta tukee työharjoittelu, jonka sisältöön opiskelija voi itse vaikuttaa.

Harjoittelun jaksottuminen opiskeluprosessiin määräytyy opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman
pohjalta. Ensimmäisen harjoittelujakson sijoittuessa opintojen alkuvaiheeseen opiskelija voi luoda sillan työelämään.
Opintojen loppuvaiheen harjoittelujaksoissa hän syventää osaamistaan käytännössä ja pyrkii profiloitumaan alan
kehittäjäksi.

Kolmantena lukuvuotena opiskelija syventää tietojenkäsittelyalan osaamistaan. Lukuvuoden teemojen tavoitteena
on ennen kaikkea palvella opiskelijaa opitun soveltamisessa ja kehittymisessä alansa kehittäjäksi. Opinnäytetyö
palvelee tätä samaa tavoitetta, minkä lisäksi se antaa opiskelijalle mahdollisuuden edelleen syventää omaa
yksilöllistä opintopolkuaan. Osaaminen ja asiantuntijuus kertyvät ja syventyvät koko opiskeluaikana valinnaisuuden
ja erikoistumisen avulla.
                                                                1. vuosi       2. vuosi       3. vuosi       4. vuosi
OP        OPINNOT                                                      30             60             60             60
036       TIETOJENKÄSITTELY JA AMMATILLINEN
          KASVU
00099     Kasvu tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi                     10
00100     Svenska inom IT-branschen                                        5
040       DIGITAALISEN MEDIAN KÄYTTÖLIITTYMÄT
00111     Käyttöliittymien kehittäminen                                10
00112     Visuaalinen suunnittelu ja mediaelementit                    10
041       DIGITAALISEN MEDIAN TUOTANTOPROSESSI
00113     Käyttäjäkeskeinen suunnittelu                                               15
00114     Suunnitelmasta toteutukseen verkkoympäristössä                              10
00115     Käytettävyystutkimus                                                            5
00116     Verkkopalvelun hallinnointi                                                                    5
00117     Ääni- ja videotuotanto                                                                         5
00118     Verkkopalvelun testaus ja käyttöönotto                                                         5
00443     2-D animaatio                                                                                  5
00459     ICT-ratkaisut ja liiketoiminnan kehittäminen                                                   5
042       DIGITAALISEN MEDIAN PALVELUT
00119     Komponenttikeskeinen ohjelmistotuotanto                                                    15
00120     Kehittyneet internet-palvelut                                                              10
006       LIIKETOIMINTAOSAAMINEN
00004     Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit                         10
00006     Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen                                     10
00005     Asiakkuuksien kehittäminen ja johtaminen                                    10
007       JOHTAMISOSAAMINEN
00007     Vastuullinen johtaminen työyhteisössä                                                      10
00008     Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa                                   10
0000801   Vaikuttavuus ja viestintä suomeksi                                              5
0000802   Vaikuttavuus ja viestintä englanniksi                                           5
00009     Luova tiimi                                                                                10
00010     Osaamisen kehittäminen ja kouluttajuus                                                     10
010       TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA
          PALVELUKEHITYKSESSÄ
00018     Palveluinnovaatioiden kehittäminen                                                         10
00019     Palveluinnovaatiot yrityskehityksessä                                                                     10
00020     Palveluyrittäjyys                                                                                         10
125       VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00473     Organisaatioviestinnän toteutus                                                            10
00202     Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti                        0
00203     Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti                          0
00194     Englannin kielen valmentavat opinnot                             3
00388     Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot                  3
00195     Ruotsin kielen valmentavat opinnot                               3
00522     Suomen kielen valmentavat opinnot                                3
046          TIETOJENKÄSITTELYN
             TYÖELÄMÄOSAAMINEN
00121        Tietojenkäsittelyn harjoittelu                                                             30
019          OPINNÄYTETYÖ
00043        Opinnäytetyö                                                                               15
                                                                     30       60          60            60

Vuositeema ja kompetenssit
Opinto                                                         Laajuus    Kompetenssit
00099              Kasvu tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi    10         Reflektio-osaaminen (H)
00112              Visuaalinen suunnittelu ja mediaelementit   10         Globalisaatio-osaaminen (H)
00120              Kehittyneet internet-palvelut               10         Globalisaatio-osaaminen (O)
00004              Toimintaympäristö, klusterit ja             10         Verkosto-osaaminen (H)
                   liiketoimintamallit
00006              Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen     10         Eettinen osaaminen (O)
00007              Vastuullinen johtaminen työyhteisössä       10         Eettinen osaaminen (H)
00008              Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa   10         Verkosto-osaaminen (O)
00018              Palveluinnovaatioiden kehittäminen          10         Innovaatio-osaaminen (O)
00121              Tietojenkäsittelyn harjoittelu              30         Reflektio-osaaminen (O)
H - Henkilökohtaisen osaamisen taso
O - Organisaation kehittämisen taso
Y - Yhteiskunnallisen uudistamisen taso
036 TIETOJENKÄSITTELY JA AMMATILLINEN KASVU, 15 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa työelämälähtöisen tutkivan toiminnan perusteet, ennakoivan, tutkivan ja kehittävän työtavan sekä
alan tarpeelliset työmenetelmät ja työkalut. Opiskelija suorittaa toisen kotimaisen kielen virkamiestutkinnon.

Opiskelija osaa:
• hahmottaa itsensä kehittämisen tavoitteita ja valita kehittämisen kohteita
• luoda henkilökohtaisen oppimisen tavoitteet ja suunnitelmat
• hahmottaa ja arvioida alan osaamista ennakoivan tutkimuksen avulla
• luoda sisältöjä ja hahmottaa käsitteistöä englanninkielisestä aineistosta
• toimia sosiaalisessa arvoverkostossa ja osaamista rikastavassa yhteisössä
• havaita uusien ratkaisujen ja palvelujen merkityksiä menestymisen edellytyksinä
• sitoutua ja motivoitua vaikuttavaan toimintaan työyhteisössä ja toimialueen arvoverkostossa
• tarpeelliset työmenetelmät ja työvälineet
• perustella asiat kirjallisesti
• toimia työyhteisössä ruotsin kielel

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat kehittämisen kokonaisuuden, jonka lähtökohdat määräytyvät opiskelijan omista
lähtökohdista ja alalla menestymisen edellytyksistä. Alalla tarvittavan ydinosaa-misen ja tulevaisuuden tutkimuksen
avulla hahmotetaan tärkeitä kehittämiskohteita ja muodoste-taan kestävä pohja motivoitumiselle ja kehittäjäksi
oppimiselle. Opintojaksoissa tarkastelunäkö-kulmana on osaamisen yhdistäminen ja osaamisen tuottaminen
arvoverkostoon. Opintojaksot kiin-nittävät opiskelijan valitseman oppimisen kohteellisuuden, toiminnan ja
motivaation. Osa opinnois-ta toteutetaan ruotsinkielisenä, mikä tuottaa toisen kotimaisen kielen virkamiestutkinnon

Osaamisen kehittyminen:
Teema on aloitusteema ja sijoittuu ammatillisen kasvun alkuun ensimmäiseen opintovuoden aloi-tukseen. Oppijan
kehittämisosaaminen ja motivaatio ilmenevät yhteisöllisenä tutkivana ja kehittä-vänä työtapana. Oppimisprosessin
lähtökohta on alan- ja alueen kehittäminen sekä toimiminen arvoverkostossa. Opiskelijan omat tavoitteet ja
kehittämisen kohteet laaditaan henkilökohtaiseksi opintosuunnitelmaksi



00099 Kasvu tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida tietojenkäsittelyn tulevaisuuden osaamistarpeita
• jäsentää alan ydinosaamisalueita ja niiden merkityksiä
• määritellä, valita ja arvioida oman osaamisen kehittämiskohteita ja -tavoitteita
• toteuttaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman
• osaamisen kehittämisen perusteet
• käyttää alan yleisiä työmenetelmiä, -välineitä ja laitteita
• edistää toiminnallaan vuorovaikutusta ja yhteistyötä
• viestiä tehokkaasti suullisesti ja kirjallisesti
• hyödyntää alan tietolähteitä suomeksi ja englanniksi

Opintojakson sisältö:
• laurealainen oppimisen toimintamalli
• alan ydinosaamisalueet
• alan ja alueen keskeiset kehittämisstrategiat ja kehittämisen kohteet
• henkilökohtaisen opintosuunnitelman luonti kehittämis- ja tiedontarpeen analysoinnin pe-rusteella
• soveltavan tutkimus- ja kehitysprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
• työskentely itsenäisesti, ryhmässä ja osana verkostoa
• työkalujen, työmenetelmien ja työasemien osaaminen
• argumentoiva kirjoittaminen ja suullinen esitys

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen on kehittämisosaamisen perusta. Opiskelijaryhmät kartoittavat tietojenkäsittelyn
ydinosaamista ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Opintojaksossa hahmotetaan uuden osaamisen vaikuttavuus ja
merkitys arvoverkostolle sekä aluekehitykselle. Opiskelija arvioi oman osaamisensa arvoa menestystekijänä ja
mahdoll


00100 Svenska inom IT-branschen, 5 op

Opiskelija osaa:
• toimia tietojenkäsittelyalan tehtävissä ruotsin kielellä
• vuorovaikutteisen asiakaslähtöisen viestinnän
• hankkia ja hyödyntää tietojenkäsittelyyn liittyvää tietoa

Opintojakson sisältö:
• keskeinen it- ja yritysterminologia
• asiakaslähtöinen suullinen ja kirjallinen viestintä
• opiskelijan itsensä, koulutuksen ja työkokemuksen esittely

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason
B1.2. Lisäksi hän saa valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä suullisesta ja
kirjallisesta kielitaidosta.

Edeltävät opinnot:
Kasvu tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi -opintojakso tai vastaavat tiedot.


040 DIGITAALISEN MEDIAN KÄYTTÖLIITTYMÄT, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja kehittää toimeksiantajan strategisia tavoitteita tukevia, visuaaliselta
ilmeeltään laadukkaita käyttöliittymiä soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla.

Opiskelija osaa:
• toimia kehittäjänä digitaalisen median käyttöliittymiä tuottavissa monipuolisissa ympäristöissä
• toimia joustavasti ja muutoskykyisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
• analysoida, huomioida ja soveltaa asiakkaan tarpeita ja toiveita kehityksen lähtökohtana kulttuuriset erot
huomioiden
• soveltaa työskentelyssään visuaalisen suunnittelun perusperiaatteita
• suunnitella, tuottaa ja yhdistää eri mediatyyppejä tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi
• hallinnoida ja mallintaa projektin toteutus
• käyttää tietoverkkoa tietoliikennealustana
• seurata alansa kehitystä ja ymmärtää sen toiminnallinen vaikuttavuus
• analysoida, soveltaa ja yhdistellä tietojaan ja taitojaan eri tutkimus- ja kehittämismenetelmiä hyödyntäen

Sisältö:
Teema sijoittuu ammatillisen kasvun ensimmäiseen vaiheeseen tuottaen opiskelijalle digitaalisen median
perustyövälineet, joiden varassa hän pystyy kehittämään osaamistaan. Autenttiset kehittämishankkeet suuntaavat,
syventävät, konkretisoivat ja jäsentävät oppimisprosessia.

Osaamisen kehittyminen:
Teeman sisältämä digitaalisen median verkkoviestintäosaaminen on perustana tietojenkäsittelyn
ammatillistiedolliselle ja ammatillistaidolliselle osaamiselle. Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen
kokonaisuuden, jolla opiskelija voi toimia verkkoviestinnän kehittäjänä globaalissa toi-mintaympäristössä sekä
vaikuttajana monialaisessa osaamisverkostossa. Opiskelija osaa työssään käyttää soveltavaa, tutkiva ja kehittävää
otetta ja tutkia ja kehittää olemassa olevia käyttöliittymiä.


00111 Käyttöliittymien kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• kuvata, kehittää ja toteuttaa käyttöliittymiä toimeksiantajan strategisten tavoitteiden tukemisen näkökulmasta
• käyttää verkkojulkaisun keskeisiä työvälineitä ja tekniikoita
• kehittää ja julkaista verkossa esitettäviä sisältöjä
• analysoida verkkosisältöjen erilaisia toteutusratkaisuja
• huomioida sovellusalueeseen perehtymisen merkityksen sivuston kehittämisessä
• arvioida www-sivustojen kehittämistarpeita ja käyttökelpoisuutta
• hyödyntää tietoverkkoa tietoliikennealustana
• huomioida verkkosisältöjen kehitystyössä erilaiset immateriaali- ja sopimusoikeudelliset näkökulmat sekä muut
oikeudelliset ongelmat
• toimia vastuullisena osallistujana digitaalisen median projektimuotoisessa tuotannossa

Opintojakson sisältö:
• www-sivuston kokonaisvaltainen suunnittelu, kehittäminen ja julkaisu
• käyttöliittymäsuunnittelun perusteet
• selainpohjaisen käyttöliittymän tekninen toteutus
• käyttöliittymästandardit
• verkkoviestintä ja käsikirjoittamisen vaatimukset
• projektityöskentelyn hallinnointi
• tietoverkko työskentely-ympäristönä
• verkkosivustoon liittyvät immateriaali- ja sopimusoikeudelliset sekä muut oikeudelliset ongelmat

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla saavutettava osaaminen ilmenee valmiutena suunnitella, kehittää ja toteuttaa sisällöltään harkittuja ja
rakenteellisesti oikeellisia www-sivustoja. Opintojaksolla luodaan valmiudet digitaalisen median projektimuotoiseen
työskentelyyn osallistumiselle sekä alan keskeisten työvälineiden hallintaan.

Edeltävät opinnot:
Kasvu tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00112 Visuaalinen suunnittelu ja mediaelementit, 10 op

Opiskelija osaa:
• kehittää luovasti www-sivustolle aihetta ilmentävän visuaalisen ilmeen
• digitaalisten kuvien tuotantoprosessin ja osaa hyödyntää digitaalisen median sovellusohjelmien mahdollisuuksia
markkinointiviestinnän kehittämisessä
• hyödyntää vektorigrafiikkaa digitaalisen median tuotantovälineenä luovasti
• tuottaa 2D animaatioita ja hyödyntää niitä digitaalisen median viestinnän kehittämisessä
• ottaa huomioon kansainväliset trendit visuaalisessa suunnittelussa
• toimia globaaleissa tieto- ja mediaympäristöissä, hankkia tietoa ja olla osana niiden kehitystä

Opintojakson sisältö:
• multimedian visuaalinen suunnittelu
• digitaalinen kuvankäsittely
• vektorigrafiikkaohjelmien käyttö mediaelementtien toteuttamisessa
• 2D-animaatio-ohjelmien käyttö multimediaesitysten toteutukseen
• multimediaesitysten suunnittelu ja käsikirjoittaminen
• mediaelementtien liittäminen osaksi verkkosivuja
• globaalien kehittämisympäristöjen hyödyntäminen multimedian toteutuksissa

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija osaa tuottaa sekä optimoida mediaelementtejä osaksi multimediaesityksiä siten, että sivustolla on halutun
tavoitteen mukainen visuaalinen ilme. Opiskelija osaa vektorigrafiikan ja digitaalisen median työvälineiden
hyödyntämismahdollisuudet multimediaesitysten tuotannossa sekä hallitsee erilaisten grafiikan tuotanto-ohjelmien
yhteiskäytön monipuolisesti. Opiskelija oppii 2D animaatioiden perusteet ja rakenteen suunnittelun ja osaa lisätä
mediaelementtejä niihin. Opiskelija hallitsee animaation hyödyntämisen multimediaesityksissä, sekä osaa liittää
animaatioita osaksi muuta verkkoviestintää. Opiskelija osaa hankkia tietoa ja tuottaa sitä kansainvälisen
multimedian kehitysympäristöihin ja hallitsee eri kulttuurien ja genren vaikutuksen mediailmaisuun.

Edeltävät opinnot:
Käyttöliittymien kehittäminen-opintojakso tai vastaavat tiedot.


041 DIGITAALISEN MEDIAN TUOTANTOPROSESSI, 25 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa toimia digitaalisen ja interaktiivisen median suunnittelu-, toteutus- ja kehitystehtävissä. Opiskelija
työskentelee käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin mukaisesti soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa
hyödyntäen.

Opiskelija osaa:
• toimia kehittäjänä digitaalisen median monipuolisissa toimintaympäristöissä
• tutkia ja kehittää digitaalisen median palveluja, tuotteita ja tuotantoprosesseja
• työskennellä käyttäjäkeskeisen suunnittelu- ja tuotantoprosessin sekä alan eettisten sääntöjen mukaisesti
• kehittää vastuullisesti osaamistaan digitaalisen median ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa
• kehittää ja toteuttaa innovatiivisia suunnitteluratkaisuja käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien avulla
uudenaikaisissa kehitysympäristöissä
• toimia muutoskykyisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
• suunnitella, toteuttaa ja kehittää tietorakenteita ja tietokantoja

Sisältö:
Teeman sisältämä digitaalisen median tuotantoprosessiosaaminen on alan keskeistä ammatillistiedollista ja
ammatillistaidollista osaamista. Teeman opintojaksot muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla yksilö osaa toimia
innovatiivisesti vuorovaikutteisten digitaalisten mediatuotteiden kehittäjänä muuttuvassa toimintaympäristössä.
Opiskelija osaa sekä suunnitella että arvioida ohjelmistoratkaisuja eettisesti kestävällä tavalla ja tulevaisuuden
tarpeet huomioiden. Valinnaisissa opinnoissa opiskelija voi syventää osaamista mm. mediaelementtien käytössä,
käytettä-vyystutkimuksessa sekä verkkopalvelun hallinnoinnissa ja testauksessa.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa keskivaiheille. Autenttiset kehittämishankkeet suuntaavat, syventävät,
konkretisoivat ja jäsentävät oppimisprosessia.


00113 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu, 15 op

Opiskelija osaa:
• toimia digitaalisen median alan suunnittelu- ja tuotantoprosessin innovatiivisena kehittäjänä
• nähdä tuotteen tai palvelun käyttäjät innovaatioprosessin voimavarana
• suunnitella, toteuttaa ja hallinnoida käyttäjäkeskeisen suunnittelu- ja tuotantoprosessin
• hahmottaa konseptisuunnittelun ja luovan ongelmanratkaisun menetelmien mahdollisuudet suunnitteluprosessissa
• organisoida, analysoida ja raportoida käyttäjätutkimuksen alan eettisten normien mukaisesti
• hyödyntää prototyyppejä käyttöliittymäsuunnittelussa
• mallintaa, suunnitella ja toteuttaa tietorakenteita ja tietokantoja osana käyttöliittymän iteratiivista kehittämistä
• tiedon kyselykielen tehokkaan käytön tietokannan hallinnan välineenä

Opintojakson sisältö:
• käyttäjäkeskeinen suunnittelu
• käyttäjä- ja käytettävyystutkimus
• esteetön suunnittelu
• iteratiivinen tuotekehitys
• ideointimenetelmät ja konseptointi
• tietorakenteen ideointi ja kehittämismenetelmät
• tiedonhallinta ja tietokannat
• tiedon kyselykielet
• käytettävyyden arviointi ja arviointimenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla hankitaan valmiudet toimia digitaalisen median alan suunnittelu- ja tuotantoprosessissa sekä
osallistua tutkimus- ja kehitystoimintaan. Opintojakso antaa valmiudet käyttäjävetoisen digitaalisen mediatuotteen
rakenne- ja käyttöliittymäsuunnitteluun.
Edeltävät opinnot:
Käyttöliittymän kehittäminen -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00114 Suunnitelmasta toteutukseen verkkoympäristössä, 10 op

Opiskelija osaa:
• ohjelman suunnittelun ja toteutuksen menetelmät ja kuvaustavat
• ohjelmointikielen perussyntaksin ja rakenteen
• suunnitella, toteuttaa ja kehittää toimivia vuorovaikutteisia tietokantapohjaisia verkko-palveluja
• suunnitella ja toteuttaa ratkaisuja uudenaikaisissa kehitysympäristöissä
• suunnitella, toteuttaa, kehittää ja testata interaktiivisia digitaalisen median ratkaisuja

Opintojakson sisältö:
• ohjelmistotuotannon menetelmät
• ohjelmoinnin peruskäsitteet
• tietokantapohjaiset verkkopalvelut
• digitaalisen median interaktiiviset ratkaisut
• yksikkö- ja järjestelmätestaus

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla saavutettava osaaminen ilmenee valmiutena kehittää, suunnitella, toteuttaa, ylläpitää ja testata
vuorovaikutteisia tietokantapohjaisia verkkopalveluja. Opiskelija oppii ohjelmistotuotannon perusteet ja saa
tietorakenteiden toteutus- ja käsittelyvalmiudet. Opiskelija tutkii digitaalisen median verkkopalveluja sekä kehittää
uusia ratkaisuja kehitysympäristön avulla.

Edeltävät opinnot:
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00115 Käytettävyystutkimus, 5 op

Opiskelija osaa:
• toimia digitaalisen median alan suunnittelu- ja tuotantoprosessin innovatiivisena kehittäjänä
• evaluoida digitaalisen mediatuotteen käytettävyyttä
• ymmärtää saavutettavuuden periaatteen
• suunnitella, organisoida, analysoida ja raportoida käytettävyystutkimusta
• soveltaa käytettävyystutkimuksen menetelmiä ja tekniikoita tuote- ja palvelusuunnittelua hyödyttävien tutkimus- ja
kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa

Opintojakson sisältö:
• käyttäjäkeskeinen tuote- ja palvelusuunnittelu
• toimeksiantoon vastaavan käytettävyystutkimuksen suunnittelu
• suunnitellun käytettävyystutkimuksen toteuttaminen ja hallinnointi
• tutkimustulosten analysointi ja raportointi
• käytettävyyden arviointi ja arviointimenetelmät
• käytettävyyden testaaminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla syvennetään valmiuksia itsenäiseen digitaalisen median tuotannon tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Opintojakson osaaminen ilmenee valmiutena suunnitella, toteuttaa sekä analysoida ja raportoida toimeksiantajan
tuote- ja palvelukehitystä tukevaa käytettävyystutkimusta. Osaaminen saavutetaan osallistumalla t&k -toimintaan
monipuolisissa testbed-ympäristöissä.

Edeltävät opinnot:
Käyttöliittymän kehittäminen -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00116 Verkkopalvelun hallinnointi, 5 op
Opiskelija osaa:
• kehittää ja hallinnoida verkkopalvelua
• ylläpitää www-palvelinta
• julkaisujärjestelmän asennuksen ja käyttöönoton
• kehittää yrityksen sisällöntuotantoratkaisuja

Opintojakson sisältö:
• verkkopalvelun ylläpito
• www-palvelimen ylläpito
• julkaisujärjestelmän asennus ja käyttöönotto

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso antaa valmiudet kehittää ja hallinnoida verkkopalvelua ja toimia palvelun ylläpitäjänä. Opintojaksolla
syvennetään opiskelijan osaamista sisällöntuotannon tekniikoissa, mikä mahdollistaa toimimisen asiantuntijana
yrityksen sisällöntuotantoratkaisujen kehittämisessä ja suunnittelussa.

Edeltävät opinnot:
Suunnitelmasta toteutukseen verkkoympäristössä -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00117 Ääni- ja videotuotanto, 5 op

Opiskelija osaa:
• tallentaa ääni- ja videomateriaalia
• editoida ääni- ja videomateriaalia
• tuntee äänen ja videon käsittelyyn menetelmät ja niiden toimintaperiaatteet
• muokata audio- ja videotiedostoja eri medioihin
• tutkia ja kehittää eri sovellusten hyödyntämistä verkkoviestinässä ja markkinoinnissa
• luoda video ja ääniesityksiä

Opintojakson sisältö:
• audio- ja videotiedostojen tuotantoprosessi ja muokkaus
• multimediapalvelimen käyttöympäristön hallinta ja kehittäminen
• audio- ja videoelementtien optimointi ja streaming tekniikat ja niiden käyttö verkkoviestinnässä
• mediaelementtien liittäminen osaksi multimediaesityksiä
• multimediaelementtien hyödyntäminen verkkoviestinässä
• kerronnallisen esityksen luomisprosessin

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tutustuu audio- ja videotuotantoprosesseihin ja osaa tuottaa sekä optimoida niitä osaksi
multimediaesityksiä. Opiskelija hallitsee ääni- ja videoidenmateriaalin editoimiseen tarkoitettujen ohjelmien käytön.
Opiskelija osaa luoda ääni- ja videoelementtejä multimediaohjelmien osaksi sekä liittää niitä osaksi muuta
verkkoviestintää. Opiskelija tutkii ja kehittää multimediakäyttöympäristöä verkkopalvelimella sekä kehittää
verkkoviestinnän ja markkinointiviestinnän osaamisen hallintaa multimediaelementtien avulla. Luo pienimuotoisen
kerronnallisen elokuvan.

Edeltävät opinnot:
Suunnitelmasta toteutukseen verkkoympäristössä -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00118 Verkkopalvelun testaus ja käyttöönotto, 5 op

Opiskelija osaa:
• testata verkkopalveluja toiminnallisesti ja ei toiminnallisesti
• käyttää testauksen työkaluja ja tekniikoita
• opiskelija pystyy varmistamaan verkkopalvelun näkyvyyden ja saavutettavuuden sekä hal-litsee käytön seurannan
työkalut
• soveltaa erilaisia testausmenetelmiä ja tekniikoita palvelun kehittämisen välineenä
Opintojakson sisältö:
• palvelunkehittäjän testaustekniikat
• testauksen suunnittelu
• yksikkötestaus ja järjestelmätestaus
• suorituskyvyn testaus
• käyttöönottotestaus
• tulosten analysointi sekä palvelun kehittäminen analyysin perusteella

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija oppii testauksen peruskäsitteet ja saa selkeän kuvan verkkopalvelun testauksesta ja siinä käytettävistä
tekniikoista ja työkaluista. Opiskelija pystyy kehittämään verkkopalvelua testauksen tuloksena ja osaa suunnitella ja
toteuttaa testauksen sekä raportoida testauksesta ja sen kulusta.

Edeltävät opinnot:
Suunnitelmasta toteutukseen verkkoympäristössä –opintojakso tai vastaavat tiedot.


00443 2-D animaatio, 5 op

Opiskelija osaa:
Luoda ideasta käsikirjoitusten kautta valmiin animaatioesityksen ja
kehittää innovatiivisia lineaarisia ja non lineaarisia 2 -D animaatioita.
Luoda liikeanimaatiota ja efektianimaatiota, toteuttaa perinteisiä piirrosanimaatiota tietokoneella.
Tuntee erilaiset animaatiotekniikat ja hallitsee niiden yhdistelemisen sekä osaa siirtää animaatiot osaksi globaaleja
mediaympäristöjä sekä hallitsee äänen yhdistämisen animaation.
Osaa toimia globaaleissa tieto- ja mediaympäristöissä, hankkia tietoa kehitysympäristöistä ja on osana niiden
kehitystä.

Opintojakson sisältö:
Animaation ideointi ja käsikirjoittaminen, kuvakäsikirjoitus.
Flash animaatioiden toteutus ja menetelmät.
Flash ActionScriptin käyttö esityksissä.
2-D animaatio ohjelmien käyttö ja perusteet.
Tuotantoprosessi hallinta ideasta valmiiksi elokuvaksi.
Erilaisten animaatiotekniikoiden tutkiminen ja kehittäminen.
Äänien ja tehosteiden luominen osaksi animaatiota.
Mediaelementtien liittäminen osaksi verkkosivuja.
Globaalien kehittämisympäristöjen hyödyntäminen multimediatoteutuksissa.

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija osaa toteuttaa 2-D animaatioita eri ohjelmilla sekä hallitsee eri tyyppisten animaatioiden toteuttamisen.
Osaa suunnitella sekä tuottaa animaatioita osaksi verkkosivuja. Hallitsee esityksen kerronnallisen suunnittelun
käsikirjoituksen avulla. Osaa äänien ja tehosteiden liittämisen osaksi animaatiota. Opiskelija hallitsee animaation
hyödyntämisen multimediaesityksissä ja osana markkinointiviestintää, sekä osaa liittää animaatioita osaksi muuta
verkkoviestintää.
Opiskelija osaa hankkia tietoa ja tuottaa sitä kansainvälisiin kehitysyhteisöihin ja seuraa alan kansainvälistä
kehitystä.

Edeltävät opinnot:
Käyttöliittymien kehittäminen –opintojakso tai vastaavat tiedot.
Hyvät ATK perustaidot
Hallitsee alkeet digitaalisesta kuvankäsittelystä
Hallitsee www-sivujen toteuttamisen prosessin


00459 ICT-ratkaisut ja liiketoiminnan kehittäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa uusien teknologioiden mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä
• soveltaa käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä ja tekniikoita tuote- ja palvelusuunnittelussa
• organisoida ja raportoida käyttäjätutkimuksen alan eettisten normien mukaisesti

Opintojakson sisältö:
• ICT yrityksen prosessien kehittämisessä
• palvelukuvan kehittäminen ja asiakkaan sitouttaminen palveluprosessiin
• uudet teknologiat liiketoimintaympäristön muutostekijöinä
• käyttäjäkeskeinen tuote- ja palvelusuunnittelu

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso antaa opiskelijalle perusvalmiudet osallistua yrityksen käyttäjäkeskeiseen tuote- ja palvelukehitykseen
sekä liiketoiminnan kehittämiseen. Opintojaksolla opiskelija osallistuu alalla toimivan yhteistyöyrityksen
teknologiaratkaisujen vaikutusten arviointiin sekä loppukäyttäjän että yrityksen prosessien kannalta.

Edeltävät opinnot:
Perustiedot yrityksen liiketoiminnasta tai käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta.


042 DIGITAALISEN MEDIAN PALVELUT, 25 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja kehittää käyttäjäkeskeisiä, selkeitä ja korkeatasoisia digitaalisen median
ratkaisuja ja niihin liittyviä sisältöjä ja palveluja soveltavan tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla

Opiskelija osaa:
• analysoida ja mallintaa yrityksen toimintaprosesseja palvelujärjestelmien kehittämiseksi
• toimia kehittäjänä digitaalisten palvelujärjestelmien toteutuksessa ja hallinnassa
• kehittää, suunnitella ja toteuttaa digitaalisen median verkkopalveluja
• tutkia alan kehitystä ja ottaa käyttöön alan uusimpia teknologioita.
• tuottaa uusia innovatiivisia palveluja
• tuottaa sisältöä mobiililaitteisiin
• kehittää vastuullisesti palvelujärjestelmäosaamistaan monipuolisissa toimintaympäristöissä
• kehittää järjestelmän toteutusprosessia

Sisältö:
Teeman pakolliset opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jossa opiskelija osaa toimia digitaalisia
palveluja uudistavana kehittäjänä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä vaikuttajana osaamisverkostossa.
Opiskelija saa uusien tekniikoiden myötä valmiudet kehittää työelämä-lähtöisesti teknologiariippumattomia palveluita
sisällöntuotantoklusteriin.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa ammatillisuuden syventävään vaiheeseen, jossa opiskelja oppii toimimaan
oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä kansainvälisessä arvoverkostossa. Autenttiset kehittämishankkeet
laboratorioissa suuntaavat ja syventävät oppimisprosessia.


00119 Komponenttikeskeinen ohjelmistotuotanto, 15 op

Opiskelija osaa:
• analysoida ja mallintaa yrityksen toimintaprosesseja
• hahmottaa ohjelmistoarkkitehtuuria sekä komponenttikeskeisen ohjelmistosuunnittelun periaatteita
• käyttää graafisia käyttöliittymäkomponentteja osana toimivan käyttöliittymän suunnittelua
• soveltaa uusia teknologisia ratkaisuja itsenäisten web-palvelujen tekoon tai osana laajempaa arkkitehtuuriratkaisua
• kehittää, suunnitella, toteuttaa ja dokumentoida skaalautuvia digitaalisen median verkkopalveluja
• tutkia palvelujen kehitystä ja ottaa käyttöön alan uusimpia teknologioita

Opintojakson sisältö:
• mallinnus- ja suunnitteluprosessi
• oliopohjainen kehittämisprosessi
• ohjelmistotuotteen dokumentointi
• nykyaikaisten arkkitehtuuriratkaisujen konseptointi ja kehittäminen
• verkkopalvelujen suunnittelu, toteutus, kehittäminen ja innovointi
• tulevaisuuden verkkopalveluratkaisut

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson syventyvä osaaminen ilmenee nykyaikaisten verkkopalvelujen ja niiden toteutusten kehittämisenä.
Kehitystyön perustana opiskelija saa kokonaisnäkemyksen nykyaikaisista arkkitehtuuriratkaisuista ja niiden
mahdollisuuksista ja kehittää osaamistaan korkeatasoisten verkkopalvelujen asiantuntijana

Edeltävät opinnot:
Suunnitelmasta toteutukseen verkkoympäristössä -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00120 Kehittyneet internet-palvelut, 10 op

Opiskelija osaa:
• suunnitella, kehittää ja toteuttaa usean median kautta julkaistavaa sisältöä
• tutkia ja soveltaa informaatioarkkitehtuuriratkaisuja, jotka tuottavat keskenään kommunikoivia älykkäitä
verkkopalveluja
• yhdistää tietojärjestelmiä ja sisällöntuotantoteknologiaa
• tuottaa sisältöä mobiililaitteisiin
• käyttää erilaisia digitaalisia kanavia yrityksen liiketoiminnan tukena
• toteuttaa yrityksen tarpeita vastaavia palveluratkaisuja
• arvioida omaa kehitystyötä sekä dokumentoida sitä

Opintojakson sisältö:
• universaalit sisällöntuotantostandardit
• internetin lisäarvopalveluiden hyödyntäminen yritysten liiketoiminnan tukena
• sisällön tuottaminen langattomille laitteille
• livinglab-toiminta ja alan kehittäminen
• uusien informaatioratkaisujen soveltaminen
• tulevaisuuden sisällöntuotantopalveluratkaisut

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso liittyy opiskelijan kehittymiseen uusien teknologiaratkaisujen soveltamisessa. Opiskelija oppii
hyödyntämään ja kehittämään ratkaisuja, jotka pohjautuvat uusimpiin kehittyviin sisällöntuotantoteknologioihin ja
niihin liittyviin standardeihin. Oppiminen tapahtuu oppimisympäristöissä tutkivan ja kehittävän toiminnan avulla.

Edeltävät opinnot:
Komponenttikeskeinen ohjelmistotuotanto -opintojakso tai vastaavat tiedot.


006 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa jäsentää toimialueensa elinkeinoelämää ja alueen klustereita sekä saa perusvalmiudet yrityksen
liiketoiminnan ja prosessien kehittämiseen.

Opiskelija osaa:
• tarkastella kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaympäristöä ja analysoida sen keskeisiä muutosvoimia
• tunnistaa yritysten erilaisia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja
• arvioida yrityksen toimintojen ja prosessien merkitystä kriittisinä menestystekijöinä ja sitä, miten ne luovat arvoa
asiakkaalle
• käyttää välineistöä, jolla yrityksiä pyritään ohjaamaan ja hallitsemaan
• laatia asiakaslähtöisen ja kannattavuuteen tähtäävän liiketoimintasuunnitelman

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jolla opiskelija osaa tarkastella yrityksen toimintaa
kokonaisvaltaisesti toimintaympäristössään. Perinteisten toimialojen sijaan liiketoimintaa jäsennetään toimialojen
rajoja rikkovien klustereiden kautta. Yksittäisten yritysten toiminnan tasolla tarkastelun lähtökohtana toimivat
yritysten liiketoimintamallit. Ne kuvaavat organisaation ydinlogiikkaa luotaessa arvoa, yritykselle, ja muille
sidosryhmille. Alan yritysten perusprosesseihin liittyen keskeistä on tuotteiden/palvelujen markkinointiin, myyntiin,
asiakkuuksien hallintaan ja liiketoiminnan ohjaus- ja tukiprosesseihin liittyvä osaaminen. Pakollisten opintojaksojen
yhdessä muodostaman osaamisen pohjalta on valmius laatia asiakaslähtöinen ja kannattavuuteen tähtäävä
liiketoimintasuunnitelma


00004 Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit, 10 op

Opiskelija osaa:
• jäsentää toimintaympäristön rakennetta ja muutosvoimia sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita
• jäsentää yrityksen liiketoimintaa liiketoimintamallien ja ansaintalogiikan avulla
• kuvata erilaisia arvoketjuja ja -verkostoja
• eritellä yrityksen liiketoiminnan perustoiminnot
•     esittää asioita suullisesti ja visuaalisesti kohderyhmä huomioiden


Opintojakson sisältö:
• toimintaympäristön rakenteet ja keskeiset muutosvoimat alalla
• arvoketjut ja -verkostot
• erilaiset liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat
• yritystoiminta ja yrittäjyys
• viestintä ja vuorovaikutustaidot

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee kokonaisvaltaisena näkemyksenä liiketoimintaympäristöstä.
Osaaminen on yritystoiminnan kokonaisuuden jäsentämistä toimintojen kautta. Keskeistä on osata yleisellä tasolla
eritellä, ketkä ovat yrityksen asiakkaita, miten asiakkaille luodaan arvoa, mikä on ansainnan mekanismi yrityksessä,
mikä on yrityksen tapa toimia ja ketkä ovat sen kumppaneita.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00006 Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• määrittää yrityksen kriittiset menestystekijät ja hahmottaa liiketoiminnan tavoitteiden strategialähtöisyyden
• jäsentää liiketoiminnan tavoitteita sekä taloudellisesta näkökulmasta, asiakkaan näkökulmasta, sisäisen toiminnan
näkökulmasta että osaamisen ja sitoutumisen näkökulmasta
• tulkita ja hyödyntää yrityksen taloudellisia analyysejä
• tulkita yritystoimintaa sääteleviä normeja ja niiden merkitystä yrityksen toiminnan kannalta

Opintojakson sisältö:
• yrityksen kriittiset menestystekijät ja tasapainoinen mittaristo (BSC)
• sisäisen ja ulkoisen laskentatoimen perusteet
• liiketoimintasuunnitelma

• liiketoiminnan eettisiä kysymyksiä
• tietojärjestelmät toiminnan ohjauksessa

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee tärkeimpien liiketoiminnan tavoitteiden ja mittareiden hallintana sekä
toimintaa tukevien tietojärjestelmien hyödyntämisenä. Keskeistä on ymmärtää liiketoiminnan tavoitteiden
strategialähtöisyys ja erilaisten analyysien rooli liiketoiminnan kokonaisuuden hallinnassa. Osaaminen ilmenee
myös taitona arvioida liiketoiminnan eettisyyttä ja kehittää liiketoiminnan käytänteitä eettisesti, taloudellisesti,
sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään suuntaan.

Edeltävät opinnot:
Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit -opintojakso tai vastaavat tiedot.
00005 Asiakkuuksien kehittäminen ja johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• markkinoinnin tärkeimmät suuntaukset
• jäsentää erilaisia asiakkuuksia (kuluttaja, yritys tai julkinen laitos), asiakkaiden tarpeita ja käyttäytymisen perusteita
• hoitaa asiakkuuksia ja asiakkuuksien hallinnan perusprosesseja

Opintojakson sisältö:
• asiakaslähtöisyys kaikkia yrityksen toimintoja yhdistävänä tekijänä
• kuluttajakäyttäytymisen ja organisaatioiden ostokäyttäytymisen perusteet
• markkinoinnin kilpailukeinot
• asiakkuuksien hallinnan perusprosessit, kaupallistaminen, myyntityö, asiakassuhdemarkkinointi
• asiakkuuksien analysointi ja kehittäminen
• asiakaskannattavuus
• tuotteistamisen merkitys ja brändien kehittäminen
• valitut tutkimusmenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee pitkäjänteisten ja kannattavien asiakassuhteiden jatkuvana
analysoimisena, kehittämisenä ja johtamisena markkinoinnillisin keinoin. Asiakkaan tunteminen ja
asiakasinformaation hallinta ovat asiakkuuksien kehittämisen ja johtamisen perusta. Keskeistä on ymmärtää
asiakkuuksien johtamisen erilaisia haasteita riippuen siitä, millaisesta asiakasryhmästä on kyse, mitä arvoketjun tai
-verkon vaihetta tarkastellaan ja kuinka tietointensiivistä liiketoiminta on luonteeltaan, koska kukin näistä luo
omanlaisensa haasteet asiakkuuksien kehittämiselle ja johtamiselle.

Edeltävät opinnot:
Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit -opintojakso tai vastaavat tiedot.


007 JOHTAMISOSAAMINEN, 20 op

Kuvaus:
* Opiskelija osaa analysoida ja kehittää johtamisosaamistaan sekä vaikuttaa asiantuntijana
* Opiskelija osaa johtaa työyhteisöä ja verkostoa strategian suunnassa

Opiskelija osaa:
* johtaa eettisesti ja tuloksellisesti työyhteisöjä ja verkostoja
* johtaa ja kehittää osaamista
* arvioida, johtaa ja kehittää tiimitoimintaa
* edistää luovuutta työyhteisössä
* johtaa ja kehittää monikulttuurista työyhteisöviestintää

Sisältö:
Teeman ensimmäisessä opintojaksossa opiskelija oppii johtamisen perustiedot ja -taidot, joilla hän osaa toimia
ryhmän tai tiimin, työyhteisön ja organisaation johtamistehtävissä tai vaikuttajana asiantuntijaverkostoissa.
Valinnaiset opintojaksot vahvistavat johtamisen viitekehykseen yhteiskunnallista aspektia syventäen osaamista
innovatiivisuuden johtamisessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä.

Osaamisen kehittyminen:
Teema vahvistaa yksilön johtamisosaamista organisaatioiden viitekehyksessä täydentäen muiden opintojen
projektien ja tiimien johtamisosaamista.


00007 Vastuullinen johtaminen työyhteisössä, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia vastuullisesti ja tavoitesuuntautuneesti organisaation johtamistilanteissa
• analysoida ja kehittää omaa toimintaansa vastuullisena työyhteisön ja tiimin jäsenenä
• soveltaa työlainsäädäntöä käytännön työtilanteissa
Opintojakson sisältö:
• strateginen johtaminen ja johtajuus
• itsensä johtamisen mallit
• organisaatiokulttuuri ja arvot
• henkilöstöjohtaminen/työhyvinvointi
• työoikeus ja työsuhdeasiat

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee johtamisosaamisen keskeisten työvälineiden hallintana sekä
vastuullisena käyttämisenä työelämän johtamistilanteissa. Osaaminen muodostuu organisaation
toimintarakenteiden, tavoitteiden ja tuloksellisuuden perustalle. Näkökulmana on johtamisen eettinen vastuullisuus.


00008 Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa, 10 op

Opiskelija osaa:
* Suunnitella, toteuttaa ja arvioida organisaation viestintää suomeksi ja englanniksi
* Viestiä vaikuttavasti asiantuntijana itsestään, tehtävistään ja työyhteisöstään verkostojensa avulla.

Opintojakson sisältö:
* Viestinnän tehtävät verkostoissa ja organisaatiossa
* Organisaatioviestinnän tavoitteellinen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
* Viestinnän suunnitelmallinen johtaminen
* Asiantuntijan viestintäosaaminen
* Kulttuurien välinen viestintä

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson näkökulmana on toimiva organisaatioviestintä. Opintojakson osaaminen on viestinnällisin keinoin
vaikuttamista yksilö-, työyhteisö- ja verkostotasoilla. Osaamisen kehittämisen viitekehys on suomenkielisten
työorganisaatioiden lisäksi englantia työkielenään käyttävät organisaatiot. Opintojakso toteutetaan kaksikielisenä
(suomi ja englanti).

Edeltävät opinnot:
Hyväksytysti suoritettu englannin kielen lähtötasotesti.


0000801 Vaikuttavuus ja viestintä suomeksi, 5 op


0000802 Vaikuttavuus ja viestintä englanniksi, 5 op


00009 Luova tiimi, 10 op

Opiskelija osaa:
* Osaa johtaa luovan tiimin tulokselliseen toimintaan
* Osaa johtaa uutta luovaa ja kannustavaa vuorovaikutusta
* Osaa viedä idean käytäntöön organisaatiossa

Opintojakson sisältö:
* Luottamuksellisen tiimin toimintaedellytykset
* Luovat menetelmät
* Tiimiprosessi ja sen johtaminen
* Vuorovaikutustaitojen kehittäminen
* Ideasta tuloksiin

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson näkökulmana on tiimitoiminta kehittämisen välineenä. Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee
taitona toimia innovatiivisesti tiimin jäsenenä sekä johtaa proaktiivisesti ja
tavoitteellisesti tiimin kehittämistoimintaa. Keskeisiä osaamisen alueita ovat tiimityössä tarvittavat aktiiviset
vuorovaikutus- ja johtamistaidot, erilaisten ideointimenetelmien käyttäminen,
tiimin toiminnan ja tavoitteiden analyysi, sekä osaamisen ja prosessien mallittaminen organisaatiossa. Osaaminen
konkretisoituu innovaatioidean jalostamisena.

Edeltävät opinnot:
Vastuullinen johtamisosaaminen työyhteisössä -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00010 Osaamisen kehittäminen ja kouluttajuus, 10 op

Opiskelija osaa:
* kehittää organisaation osaamista
* suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää organisaation osaamista lisääviä menettelytapoja

Opintojakson sisältö:
* osaamisen johtamisen menetelmät
* oppiva organisaatio ja verkostoituminen
* kehitysmyönteisen toimintakulttuurin luominen ja johtaminen
* kouluttajuus ja kouluttaminen


Opintojakson kuvaus:
Opintojakson viitekehys on osaamisen johtaminen. Opintojakson painopistealueena on osaamisen kehittäminen
kouluttamisen ja kehittämisen työvälineitä käyttäen, näkökulmana organisaation jatkuva oppiminen.

Edeltävät opinnot:
Vastuullinen johtamisosaaminen työyhteisössä –opintojakso tai vastaavat tiedot


010 TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUKEHITYKSESSÄ, 10 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa innovatiivisesti kehittää ja luoda palveluliiketoimintaa käyttämällä soveltavan tutkimuksen ja
kehittämisen menetelmiä.

Opiskelija osaa:
•hahmottaa liiketoiminnan kehittämisen tavoitteita
• toteuttaa pienimuotoisia t&k-hankkeita
• toimia osana rikastavaa yhteisöä monialaisessa ympäristössä
• tuottaa suunnitelmia ja uusia ratkaisuja
• edistää luovuutta toiminnallaan

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat kehittämisen kokonaisuuden, jonka lähtökohdat määräytyvät metropolialueen
innovaatiotoiminnan lähtökohdista. Vapaasti valittavassa opintojaksossa tarkastelunäkökulmana on osaamisen
yhdistäminen ja osaamisen tuottaminen klustereiden rajapinnoille. Opintojakso kiinnittää uuden osaamisen
kehittämisen alkavan yritystoiminnan lähtökohtien tarkasteluun. Opintojen jälkeen opiskelija voi siirtyä kehittämään
yrittäjyyttään ammattikorkeakoulujen yhteiseen yrittäjyysmoduuliin InnoPlazan tai alueella toimiviin esi- ja
yrityshautomoihin.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisen kasvun syventymisen vaiheeseen noin kolmanteen opintovuoteen, jossa oppijan
kehittämisosaaminen ilmenee vakiintuvana tutkivana ja kehittävänä työtapana.


00018 Palveluinnovaatioiden kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
* toteuttaa palveluinnovaation työelämäverkostossa
* hyödyntää tiimiä asiantuntijatyössä
* käyttää soveltavan t&k-toiminnan työvälineitä ja menetelmiä sekä toteuttaa tavoitteellisen kehittämisprojektin


Opintojakson sisältö:
* palveluinnovaatiotoiminta
* kontekstin ja tietämysperustan luonti
* kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
* työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä


Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tehdään tavoitteellinen kehittämisprojekti, jossa osaaminen on kehittäjän osaamista tutkivan
toiminnan keinoin. Osaamisen kehittämisen kohde määrittyy Laurean tutkimus- ja kehittämislinjoista
klusterikohtaisesti.


Edeltävät opinnot:
Keskeiset ammatilliset osaamisalueet (vähintään 120 op) tai vastaavat tiedot.


00019 Palveluinnovaatiot yrityskehityksessä, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida alueen ja organisaatioiden osaamista ja määritellä siltä pohjalta kehittämistavoitteita
• toteuttaa tavoitteellisen kehittämisprojektin
• tuottaa uusia ratkaisuja, palveluja ja palvelujärjestelmiä
• arvioida niiden käyttökelpoisuutta joko alkavan yritystoiminnan (Start up) tai olemassa olevan yritystoiminnan
kannattavuuden suhteen
• hahmottaa oman toimintansa vaikutuksen toimialueen arvoverkostossa
• edistää luovuutta toiminnallaan

Opintojakson sisältö:
• tutustuminen keskeisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämisstrategioihin
• kontekstin ja tietämysperustan luonti
• kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
• työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä osana innovaatioverkostoa
• kehittämis- ja tiedontarpeen analysointi
• syntyneen ratkaisun, palvelun, tuotteen tai järjestelmän käyttökelpoisuusarviointi
• tekijänoikeuskysymykset

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen on yritystoiminnan edistämiseen liittyvää tavoitteellista kehittämisosaamista.
Opintojakso edistää innovaatiotoimintaa ja siihen perustuvaa yrittäjyyttä. Kehittämishankkeessa tuotetaan uutta
osaamista ja arvioidaan osaamisen synnyttämää arvoa. Kehittämishankeen toteuttamista varten muodostetaan
osaamistarpeen pohjalta monialainen ryhmä.

Edeltävät opinnot:
Palveluinnovaatioiden kehittäminen –opintojakso tai vastaavat tiedot.


00020 Palveluyrittäjyys, 10 op

Opiskelija osaa:
• arvioida omia mahdollisuuksiaan innovaatiolähtöisen palveluliiketoiminnan käynnistämiseen
• laatia liikeideaan sopivan liiketoimintamallin
• laatia realistisen liiketoimintasuunnitelman
• käynnistää liiketoiminnan
• tulkita pienen yrityksen taloushallinnon raportteja
Opintojakson sisältö:
• liikeidea, liiketoimintamallit ja liiketoimintasuunnitelma
• aloittavan yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
• yritysmuodon valinta ja yritystoimintaa ohjaavat normit
• yrityksen perustamiseen liittyvät viranomaistoimenpiteet
• tuotekohtaiset kustannukset ja hinnoittelu
• yrittäjä työnantajana

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija arvioi omia mahdollisuuksiaan viedä palveluinnovaatioon perustuva yritysidea käytännön
yrittäjyydeksi. Opintojaksolla opiskelija tekee yrityksensä aloittamiseen liittyvän liiketoimintasuunnitelman, joka pitää
sisällään asiaan kuuluvat asiapaperit. Opiskelija perehtyy suunnitelmanmukaisen yrityksen käytännön velvoitteisiin
ja vastuisiin.

Edeltävät opinnot:
Palveluinnovaatioiden kehittäminen -opintojakso tai vastaavat tiedot.


125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 0 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.


00473 Organisaatioviestinnän toteutus, 10 op

Opiskelija osaa:
• kehittää organisaation viestinnällisiä ratkaisuja
• suunnitella viestinnän toteutuksen organisaation strategisia tavoitteita tukevaksi
• huomioida viestinnän toteutuksessa eri sidosryhmät
• valita sopivimmat keinot sidosryhmien tavoittamiseksi
• visuaalisen viestinnän perusteet
• toteuttaa organisaation viestintää eri tekniikoin
• projektityötaidot

Opintojakson sisältö:
• viestinnän merkitys organisaation strategiassa
• visuaalinen suunnittelu
• digitaalinen kuvankäsittely
• www-sivujen suunnittelu ja toteutus
• videon ja audion editointi
• julkaisun suunnittelu ja toimittaminen
• sisällön ja tekstin tuottaminen
• uusimpien teknologioiden hyödyntäminen viestinnässä

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla opiskelija oppii kehittämään, suunnittelemaan ja toteuttamaan organisaation viestintää eri
sidosryhmille. Hän oppii hyödyntämään digitaalisia tekniikoita organisaation viestinnässä. Opiskelijan
projektityötaidot kehittyvät hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.
00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00388 Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia tarkoituksenmukaisesti opiskeluajan tekstitapahtumissa
• hyödyntää kielenhuollon ja kielitiedon apuvälineitä
• ottaa vastuun tiimitöiden viestintätehtävistä

Opintojakson sisältö:
• henkilökohtainen viestijäprofiili
• kielitiedon ja kielenhuollon apuvälineet
• erityyppisten tekstien ja puheiden laadinnan ohjeistukset

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan viestijänä. Opiskelijan osaaminen ilmenee taitona ja halukkuutena
kantaa vastuuta erilaisten tiimitöiden suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Opiskelija lähestyy kielitietoa ja
kielenhuoltoa aikuisen viestijän näkökulmasta ja harjaantuu käyttämään kielenhuollon apuvälineitä asiatekstin
rakentamisessa.
00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00522 Suomen kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentaalle opintojaksolle opintojensa
alkuvaiheessa. Kielten valmentavista opintojaksoista annetaan annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti
valittaviin opintoihin, jos opiskelijan kielen lähtötaso on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin
kieliopintoihin.


046 TIETOJENKÄSITTELYN TYÖELÄMÄOSAAMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija soveltaa ja kasvattaa osaamistaan työelämän tietojenkäsittelytehtävissä analysoimalla ja kehittämällä
harjoitteluorganisaation tietojenkäsittely-ympäristöä tai käytänteitä.

Opiskelija osaa:
• soveltaa ja kehittää osaamistaan työelämän tietojenkäsittelytehtävissä
• toimia täysvaltaisena työyhteisön jäsenenä
• perehtyä itsenäisesti harjoittelutehtävissä tarvittaviin uusiin taitoihin
• havainnoida ja analysoida kriittisesti harjoitteluorganisaation tietojenkäsittelyn toimintaympäristöä
• laatia harjoitteluorganisaation tietojenkäsittelyn toimintaympäristöä tai tietojenkä-sittelykäytäntöjä koskevia
perusteltuja kehittämisehdotuksia
• hahmottaa ehdotettujen muutosten vaikutuksen harjoitteluorganisaation arvover-kostossa
• arvioida omaa tietojenkäsittelyosaamistaan
• arvioida uramahdollisuuksia tietojenkäsittelytehtävissä

Sisältö:
Teema painottuu käytännön työelämän ja siihen liittyvän osaamisen kehittämiseen


00121 Tietojenkäsittelyn harjoittelu, 30 op

Opiskelija osaa:
• soveltaa ja kehittää osaamistaan työelämän tietojenkäsittelytehtävissä
• toimia täysvaltaisena työyhteisön jäsenenä
• perehtyä itsenäisesti harjoittelutehtävissä tarvittaviin uusiin taitoihin
• havainnoida ja analysoida kriittisesti harjoitteluorganisaation tietojenkäsittelyn toimintaympäristöä
• laatia harjoitteluorganisaation tietojenkäsittelyn toimintaympäristöä tai tietojenkä-sittelykäytäntöjä koskevia
perusteltuja kehittämisehdotuksia
• hahmottaa ehdotettujen muutosten vaikutuksen harjoitteluorganisaation arvover-kostossa
• arvioida omaa tietojenkäsittelyosaamistaan
• arvioida uramahdollisuuksia tietojenkäsittelyssä

Opintojakson sisältö:
• työelämäosaamisen kehittämissuunnitelman laadinta
• käytännön työskentely harjoitteluorganisaatiossa
• kehittämisraportin laadinta
• osaamisen arviointi ja urasuunnitelman täydentäminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelijan on hallittava tietoverkko-osaamisen, tietojärjestelmäosaamisen ja soveltavan tietotur-vallisuusosaamisen
pakollisten opintojaksojen osaamisalueet.


019 OPINNÄYTETYÖ, 15 op

Sisältö:
Kaikkiin Laurean koulutusohjelmiin sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka kytkeytyy osaamista
syventäviin opintoihin. Opinnäytetyö voi liittyä myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä
harjoitteluihin. Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan Laurea -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa.


00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.