Opetussuunnitelma 2007 – ZYV107SJ (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Sosiaalialan koulutusohjelma, kansalais- ja aluelähtöinen kehittäminen (Laurea Tikkurila, sote), ZYV107SJ

Toimintaympäristö

Sosiaalialan toimintaympäristö on jatkuvasti muuttuva. Globalisaatio, talouden ja elinkeinoelämän muutokset sekä
teknologinen kehitys heijastuvat yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämässä. Haasteita sosiaalialan työlle luo
väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus ja sosio-ekonomiset erot. Hyvinvointialan palvelurakenne on siirtymässä
järjestelmä- ja sektorikeskeisyydestä asiakaslähtöisiin ja verkottuneisiin palveluihin. Lähiyhteisöjen ja yksityisten
palveluiden merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa kasvaa. Hyvinvointiteknologia tulee osaltaan tarjoamaan
uudenlaisia mahdollisuuksia, vaikka ihmiseltä ihmiselle työn merkitys edelleen korostuu. Hyvinvointialan haasteisiin
vastaaminen edellyttää myös uudenlaisia palveluinnovaatioita.

Laurean toiminta-alue, Helsingin metropolialue, on alueena erityisen dynaaminen. Sille on ominaista väestön kasvu,
voimakas taloudellinen ja teknologinen kehitys sekä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Uudellamaalla ihmisten
elämäntapa vaihtelee urbaanille ympäristölle ominaisesta kaupunkikulttuurista maaseutumaiseen
lähiyhteisökulttuuriin. Väestön ikääntyminen on suurin yksittäinen haaste hyvinvointityölle. Haasteita liittyy myös
elämäntilanteeltaan erilaisten lapsiperheiden arjen tukemiseen sekä erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin ja
yhteiskunnallista marginalisaatiota aiheuttaviin tekijöihin, kuten työttömyyteen, asunnottomuuteen, päihde- ja
mielenterveysongelmiin, sekä rikollisuuteen.

Asiantuntijuus

Sosiaalialan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa sosiaalisen asiantuntijoita. Tämä merkitsee kasvatukseen,
kuntoutukseen, ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvien kysymysten tarkastelua ihmisten välisistä
suhteista, sosiaalisista tilanteista ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta käsin. Sosiaalialan arvopohja lähtee ihmisen
kunnioittamisesta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
suorittaneet sosionomit (ylempi AMK) ovat sosiaalialan arvopohjasta ja viitekehyksestä lähtevän
kehittämistoiminnan asiantuntijoita.

Ihmistyön valmiudet, vuorovaikutusvalmiudet, empaattisuus, vastuullisuus, ihmisten ja ryhmien ohjaamisen taidot
sekä ihmisen kokonaisvaltainen kohtaamisen valmiudet muodostavat sosiaalialan osaamisen keskeisen ytimen.
Myös ongelmien, voimavarojen ja tukemisen yhteiskunnallinen luonne korostuu. Sosiaalialan työ on kiinteästi
yhteydessä hyvinvointiyhteiskunnan rakenteisiin. Alan toimintaympäristöt rakentuvat yhteiskuntapoliittisten
päätösten pohjalta. Sosiaalialan ammattilaiset ovat yhteiskuntapoliittisten päätösten toimeenpanijoita ja asiakkaiden
ohjaajia hyvinvointipalvelujen käyttämisessä. Toisaalta yhteiskunnallinen vaikuttamisen ja kansalaisten tukeminen
yhteisöllisissä muutosprosesseissa liittyy sosiaalialan ydinosaamiseen. Sosiaalialan koulutusohjelmassa
suoritetussa ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa korostuu sosionomi (AMK) –tutkintoa vahvemmin
yhteiskunnallinen näkökulma: Olennaista on asiakastyön ja kehittämistoiminnan näkeminen laajempaa
yhteiskunnallista ja globaalia taustaa vasten.

Osaamisalueet

Nykyisin käytössä olevien sosiaalialan menetelmien osaaminen ja toimintatapojen tunteminen sekä sosiaalisen
näkökulman syvällinen ymmärtäminen ovat keskeinen osa sosiaalialan osaamista. Kuitenkin työskenneltäessä
erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden ja muuttuvien yhteiskunnallisten tilanteiden kanssa korostuu
valmiiden työmenetelmien sijasta tutkiva ja kehittävä työote sekä oman toiminnan ja oman oppimisen jatkuva
itsearviointi, reflektiivinen ammatillisuus. Yhteiskunnalliset tehokkuusvaatimukset sekä kansalaisten oikeuksien ja
työn vaikuttavuuden korostaminen ovat nostaneet esiin palveluiden ja työmenetelmien arvioinnin, toiminnan laadun
ja johtamisen. Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnossa korostuu toiminnan arviointi sekä kansalaisia osallistavat
työmenetelmät.

Koulutusohjelma pyrkii vastaamaan erityisesti seuraaviin osaamishaasteisiin:
• Tarve kehittää sosiaalialan ja sen lähialueiden työtä, etsiä uusia innovatiivisia työmuotoja ja tapoja organisoida
työtä
• Siirtyminen julkissektorivetoisesta hyvinvointipalvelujen tuottamisesta moninaisiin palvelujen tuottamistapoihin luo
monia haasteita. Haasteisiin vastaamisessa projektimainen työskentelytapa on tärkeä keino
• Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä korostuu järjestelmän näkökulman ohella yhä enenevässä määrin
kansalaisnäkökulma, kansalaisten oikeudet tarpeen mukaiseen ja laadukkaaseen palveluun.
Koulutuksen kautta pyritään vastaamaan erityisesti Helsingin metropolialueen hyvinvointialan erityishaasteisiin.

Koulutusohjelmasta valmistunut Sosionomi (ylempi AMK) on kansalais- ja aluelähtöisen kehittämistoiminnan
asiantuntija. Koulutuksessa on olennaista toisaalta sosiaalialan arvopohja ja viitekehys, toisaalta taas työelämän
kehittämisen valmiudet.

Sosionomin (ylempi AMK) ydinosaamisalueet ovat:
• Sosiaalialan eettinen osaaminen
• Asiakastyön ja työmenetelmien kehittämisosaaminen
• Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen ja kehittäminen
• Yhteiskunnallinen analyysitaito
• Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen
• Yhteiskunnallisen vaikuttamisen osaaminen
• Johtamisosaaminen
• Tutkimus- ja kehittämisosaaminen

Tutkiva ja kehittävä työote on keskeinen osa kaikkea sosiaalialan työtä. Erityisesti tutkimus- ja kehittämisosaaminen
painottuu sosionomin ylemmässä amk-tutkinnossa. Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee työn kehittämisen menetelmiä
ja osaa arvioida kehittämistoimintaa käyttämällä soveltuvia tutkimusmenetelmiä. Hän osaa analysoida ja
käsitteellistää sosiaalialan muutosprosesseja. Hän osaa kehittää työtä kriittisesti soveltaen sekä tieteelliseen
tutkimukseen perustuvaa tietoa että käytännön kehittämistoiminnassa syntynyttä kokemustietoa. Hän kykenee
uudistamaan sosiaalialan käytäntöjä systemaattista tiedontuotantoa hyödyntäen.

Koulutusohjelmassa korostuu myös yhteiskunnallinen analyysitaito: Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee yhteiskunnan
muutoksen kriittisen analyysin ja sosiaalisten vaikutusten ennakoinnin. Hän osaa analysoida ihmisten sosiaalisten
toimintaedellytysten muotoutumisen globaaleja muutostrendejä. Sosionomi (ylempi AMK) osaa jäsentää ja
analysoida sosiaalisten ongelmien syitä ja niiden ilmenemismuotoja.

Sosiaalialan arvopohja syvenee ylemmän tutkinnon yhteydessä. Erityisesti painottuu kansalaisten oikeuksien ja
tarpeiden näkökulma kaiken sosiaalialan toiminnan ja kehittämistoiminnan lähtökohtana. Hyvinvointialan työssä
korostuu kansalaisten osallisuus.

Koulutusohjelman kuvaus

Sosiaalialan koulutus nojautuu ihmisen kehitysmahdollisuuksia, aktiivisuutta ja voimavaroja korostavalle
ihmiskäsitykselle. Oppimistilanteissa edistetään aktiivista tiedonkäsittelyä sekä korostetaan luovuutta,
elämyksellisyyttä ja vuorovaikutteisuutta. Oppimisen lähtökohtana on oman vuorovaikutus- ja kokemustavan
reflektointi, omien kokemusten ja oman elämänhistorian tuottamien tietorakenteiden kriittinen tarkastelu. Koko
koulutuksen ajan opiskelijaa tuetaan tutkivan ja kehittävän työotteen omaksumisessa sekä eettisen tietoisuuden
kehittämisessä ja valmiudessa kriittiseen eettiseen pohdintaan ja vastuullisuuteen.

Opiskelu koulutusohjelmassa

Koulutus etenee kansalais- ja aluelähtöisen kehittämishankkeen etenemislogiikan mukaisesti. Opiskelijan
oppimisprosessi kytkeytyy koulutusohjelmassa tiiviisti työelämän kehittämistoimintaan. Koulutuksen alussa on
olennaista kansalais- ja aluelähtöisen viitekehyksen omaksuminen sekä kansalaisten tarpeiden analysointi.
Opiskelija oppii kehittämistoiminnan suunnittelua ja johtamista sekä kansalaislähtöisiä asiakastyön ja verkostotyön
menetelmiä. Koulutuksen loppupuolella painottuu monipuolisten arviointi-, raportointi- ja vaikuttamisvalmiuksien
omaksuminen.
                                                                              1. vuosi          2. vuosi
OP                  OPINNOT
168                 KEHITTÄMISTOIMINNAN YHTEISKUNNALLINEN
                    KONTEKSTI
00557               Kansalais- ja aluelähtöisyys hyvinvoinnin taustana                   10
00558               Hyvinvointipalvelut sosiaalialan kontekstissa                                            5
169                 KEHITTÄMISTOIMINTA JA SEN JOHTAMINEN
00559               Tutkivan kehittämisen metodologia                                    10
00560               Kehittämistoiminnan suunnittelu ja johtaminen                        10
170                 KANSALAISLÄHTÖISET SOSIAALIALAN
                    MENETELMÄT
00561               Osallistavat ja aktivoivat käytännöt                                 10
00562               Asiakaslähtöinen verkostotyö                                                             5
148                 OPINNÄYTETYÖ KEHITTÄMISHANKKEENA
00415               Opinnäytetyö                                                                            30
125                 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
                                                                                         0                   0

Vuositeema ja kompetenssit
Opinto                                                              Laajuus   Kompetenssit
00557              Kansalais- ja aluelähtöisyys hyvinvoinnin        10        Globalisaatio-osaaminen (H)
                   taustana
00559              Tutkivan kehittämisen metodologia                10        Innovaatio-osaaminen (H)
00560              Kehittämistoiminnan suunnittelu ja johtaminen 10           Eettinen osaaminen (H)
00561              Osallistavat ja aktivoivat käytännöt             10        Reflektio-osaaminen (H)
00562              Asiakaslähtöinen verkostotyö                     5         Verkosto-osaaminen (H)
H - Henkilökohtaisen osaamisen taso
O - Organisaation kehittämisen taso
Y - Yhteiskunnallisen uudistamisen taso
168 KEHITTÄMISTOIMINNAN YHTEISKUNNALLINEN KONTEKSTI, 15 op


00557 Kansalais- ja aluelähtöisyys hyvinvoinnin taustana, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa analysoida alueellisen hyvinvoinnin haasteita elinolo-, asukas- ja asiakaslähtöisesti. Opiskelija
tuntee suomalaisen hyvinvointipalvelujärjestelmän ja osaa analysoida sitä suhteessa muihin alueellisiin ja
kansainvälisiin hyvinvoinnin tuottamisen tapoihin. Opiskelija ymmärtää sosiaalityön uuteen asiantuntijuuteen ja
kansalaisnäkökulmaan liittyvät haasteet sekä osaa analysoida omaa asiantuntijuuttaan. Opiskelija osaa toteuttaa
kansalais- ja aluelähtöisen tarveanalyysin ja suunnata kehittämistoimintaa sen pohjalta.

Opintojakson sisältö:
• Hyvinvointivaltio ja -yhteiskunta, kansainväliset hyvinvoinnin tuottamisen tavat, eurooppalainen hyvinvointipolitiikka
• Avoin ja dialoginen asiantuntijuus
• Kansalaisuus ja kansalaisyhteiskunta
• Kansalais- ja aluelähtöinen tarveanalyysi


00558 Hyvinvointipalvelut sosiaalialan kontekstissa, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa arvioida palvelujen laatua sekä kehittämistoimintansa vaikuttavuutta suhteessa
kohdeorganisaationsa toimintaan, toiminnan tuloksiin ja niiden hyödyllisyyteen. Opiskelija osaa tarkastella omaa
kehittämistoimintaansa osana suomalaista hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä ja suhteuttaa tätä
kehittämistoimintaa kansainvälisiin kehityskulkuihin. Opiskelija osaa käyttää kansalaislähtöisen yhteiskunnallisen
vaikuttamisen keinoja.

Opintojakson sisältö:
• Palvelujen laatu, laatujärjestelmät, esteettömät ja yhdenvertaiset palvelut
• Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden asiakas- ja kansalaislähtöinen arviointi
• Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistoiminnan painopisteet ja kansainväliset haasteet
• Kansalaislähtöinen vaikuttaminen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla


169 KEHITTÄMISTOIMINTA JA SEN JOHTAMINEN, 20 op


00559 Tutkivan kehittämisen metodologia, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija ymmärtää kehittämistoiminnan ominaisluonteen, etenemislogiikan ja metodisen pohjan sekä hallitsee
kehittämisen menetelmiä. Opiskelija ymmärtää tiedontuotannon merkityksen osana kehittämistoimintaa. Opiskelija
osaa suunnitella ja toteuttaa teoreettisesti perusteltuja tiedonhankintatapoja. Opiskelija osaa tuottaa
tutkimusaineistoja osallistavalla tavalla ja hallitsee tutkimusaineiston analyysitapoja. Opiskelija osaa analysoida
arviointitutkimuksen teoreettismetodologisia taustaolettamuksia. Opiskelija ymmärtää arviointitiedon relatiivisen ja
arvosidonnaisen luonteen ja osaa tuottaa arviointitietoa.

Opintojakson sisältö:
• Tiedon käsite, tiedon intressit ja uuden tiedon tuottaminen kansalais- ja aluelähtöisesti
• Kehittämistoiminnan luonne ja metodinen pohja, suunnitelma- ja prosessiorientoitunut kehittäminen, projektisykli,
toimintatutkimuksellinen kehittäminen sekä osallisuuden merkitys kehittämistoimissa
• Tutkimusprosessin luonne ja merkitys osana kehittämistoimintaa
• Laadullisen ja määrällisen tutkimusaineiston tuottaminen ja analysointi
• Raportointi ja tieteellinen kirjoittaminen
• Arviointitutkimuksen erilaiset suuntaukset ja niiden teoreettis-metodologiset olettamukset, arviointiasetelman
laadinta, arviointitiedon kerääminen ja analysointi sekä saadun tiedon hyödyntäminen
00560 Kehittämistoiminnan suunnittelu ja johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa suunnitella kehittämisprojekteja ja johtaa niitä. Opiskelija osaa käyttää projektihallinnan erilaisia
menetelmiä. Opiskelija osaa johtaa muutosprosesseja kehittämistoiminnan näkökulmasta sekä myös laajemmin
johtaa ja kehittää moniammatillisia työyhteisöjä ja verkostoja. Opiskelija tuntee sosiaalialan kehittämistoimintaa ja
verkostoyhteistyötä säätelevän normiston.

Opintojakson sisältö:
• Projektin suunnittelu, hallinta ja seuranta, projektijohtajan rooli ja tehtävät
• Jaettu johtajuus osana verkostoitunutta asiantuntijayhteisöä
• Prosessijohtaminen, asiajohtaminen, henkilöstöjohtaminen
• Hyvinvointia turvaavat säädökset, sosiaalilainsäädäntö sekä verkostoyhteistyötä säätelevät säädökset


170 KANSALAISLÄHTÖISET SOSIAALIALAN MENETELMÄT, 15 op


00561 Osallistavat ja aktivoivat käytännöt, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa käyttää, soveltaa ja kehittää osallistavia, aktivoivia ja valtaistavia menetelmiä erilaisten asiakkaiden,
asiakasryhmien ja yhteisöjen kanssa työskennellessään sekä työtä kehittäessään. Opiskelija hallitsee
sosiokulttuurisen työskentelyn perusperiaatteet. Opiskelija osaa kriittisesti arvioida sosiaalialan työmenetelmiä ja
käytäntöjä tutkimukselliset ja eettiset periaatteet huomioiden.

Opintojakson sisältö:
• Osallisuus ja valtaistuminen sosiaalialan asiakastyössä ja työn kehittämisessä
• Osallistavat menetelmät
• Yhteiskunnallisen ja rakenteellisen muutostyön menetelmät
• Sosiokulttuurinen, kulttuurinen ja monikulttuurinen työ
• Osallistavan toiminnan kautta syntyneen tiedon luonne, dokumentointi ja hyödyntäminen työn kehittämisessä


00562 Asiakaslähtöinen verkostotyö, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia joustavasti osana moniammatillista asiantuntijaverkostoa sitä kehittäen ja johtaen. Opiskelija
ymmärtää sosiaalisen verkoston tulkinnallisen luonteen sekä verkostotyön organisaatiokulttuuriset haasteet.
Opiskelija osaa käyttää asiakaslähtöisesti verkostotyön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia vaikuttajana eri
sidosryhmien kanssa käyttäen erilaisia vaikuttamisen keinoja.

Opintojakson sisältö:
• Palvelujärjestelmän ja asiantuntijuuden muutokset, saumattomat palveluketjut
• Asiakaslähtöinen verkostotyö ja sen menetelmät
• Aktivoiva toiminta erilaisissa verkostoissa, hankkeissa ja projekteissa
• Työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä, päätöksenteko ryhmätilanteissa


148 OPINNÄYTETYÖ KEHITTÄMISHANKKEENA, 30 op


00415 Opinnäytetyö, 30 op

Opiskelija osaa:
•tehdä itsenäisesti oman alan kehittämistyötä ja soveltavaa tutkimusta
• soveltaa hankittua tutkimustietoutta omassa opinnäytetyössä kriittisesti ja analyyttisesti
• soveltaa kehittämistehtävään soveltuvia tiedonhankintamenetelmiä
• valitun soveltavan tutkimus- ja kehitysmenetelmän ja siihen perustuvan dokumentoinnin ja raportoinnin
• arvioida ja opponoida tutkimusyhteisömäisesti opinnäytetöitä taustan, toteutuksen, tulosten ja raportoinnin suhteen
• toimia asiantuntijana soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä tekevässä yhteisössä

Opintojakson sisältö:
Työn tekeminen aloitetaan tutkimus- ja kehitysmetodologian viitekehyksestä. Opinnäytetyötä / kehittämistehtävää
tuetaan ohjaustoiminnalla ja seminaareilla.
Opinnäytetyö on autenttisen työyhteisön kehittämishanke ja sen toteutusta tuetaan kaikissa opintojaksoissa.
Ylemmän ammattikorkeakoulutut-kinnon opinnäytetyö on soveltava tutkimus - tai kehittämistehtävä, jossa korostuu
alueen ja alan kehittäminen, työelämän kehittämisen haas-teet ja asiantuntijuuden kasvu. Opinnäytetyö muodostaa
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen ytimen, jota muut opinnot tukevat. Ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on rakenteeltaan ja sisällöltään näyttö asiantuntijuudesta ja
innovatiivisesta tavastasi
ratkaista työelämälähtöisiä kehittämishaasteita. Opinnäytetyössä korostuu
opiskelijan, työelämän ja ammattikorkeakoulun välinen aktiivinen vuorovaikutus niin aiheen valinnan kuin
tavoitteidenkin osalta.

Opintojakson kuvaus:
• opinnäytetyön oppimisprosessin avulla ylemmän mmattikorkeakoulututkinnon
suorittaja osoittaa, että hän kykenee soveltamaa opintojen aikana
saamaansa osaamista käytännön työelämän muutostilanteissa
• opinnäytetyö toteutetaan ensisijaisesti autenttisessa työyhteisössä
• opinnäytetyön prosessi ja tulokset raportoidaan julkisessa opinnäytetyössä
• toisiaan lähellä olevista aiheista kehittämistehtävää tekevät voivat muodostaa yhteisen kehittämisryhmän
• opinnäytetyön ohjaajana toimii pääsääntöisesti yliopettaja, työn sisältö
esitetään ohjaajalle, joka hyväksyy opinnäytetyön alkaneeksi ja sitoutuu ohjaamaan työtä


125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 0 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.