Opetussuunnitelma 2008 – HSA08SA (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Turvallisuusalan koulutusohjelma (Laurea Leppävaara, turva), HSA08SA

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Yhteiskunnan muutos teollisesta taloudesta informaatiotaloudeksi ja edelleen luovaksi taloudeksi on ollut nopea.
Samalla työelämän vaatimukset ja työ ovat muuttaneet muotoaan. Luova talous edellyttää tulos-orientoitunutta
työkulttuuria, joka perustuu yksilön luovuudelle tilan antamiseen. Tämä kehitys näkyy myös turvallisuusalalla, jossa
osaaminen ja sen hallinta yhä korostuvat. Keskeistä on jatkuva muutosten ennakointi ja heikkojenkin signaalien
seuranta. Tämän näkemyksen pohjalta luodaan perusta luovalle ja pitkäjänteiselle toiminnalle sekä menestykselle.
Luovuus tarvitsee tuekseen suvaitsevaisuutta, erilaisuu-den hyväksymistä, arvostamista ja kunnioittamista.

Maailmanlaajuisten ongelmien ja alueellisten konfliktien merkitys turvallisuudelle on globalisaation myötä
lisääntynyt. Riskit ja uhat ovat saaneet uusia muotoja ja niiden vaikutukset välittyvät nopeammin ja laa-jemmalle
alueelle. Suomi kehittää ja laajentaa osallistumistaan siviilikriisinhallintaan erityisesti EU:n mutta myös muiden
järjestöjen ja toimintamuotojen puitteissa. Keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutoksen vaikutuksien ennakoiminen,
Itämerensuojelu, lähialueiden onnettomuusriskeihin varautuminen sekä merenkulun turvallisuuden lisääminen,
kansainvälisen rikollisuuden torjunta ja epidemiariskit. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot pyritään turvaamaan
viranomaisten ja muiden toimijoiden kumppanuuteen perustuvalla yhteistyöllä. Normaaliajan vakavien häiriöiden ja
poikkeusolojen välistä rajaa on vaikea määrittää.

Yritystoiminnassa on siirrytty maailmanlaajuisiin toimintamalleihin, mikä on johtanut tuotannon keskittymiseen,
lisääntyvään toimintojen verkottumiseen sekä toimitus- ja palveluketjujen pitenemiseen.
Riippuvuus ulkomaisten verkostojen ja logististen järjestelmien toimivuudesta on kasvanut, kuten myös
alihankintatoiminnan ja erilaisten teknisten järjestelmien osuus. Riippuvuuden kasvun myötä organisaatioiden
haavoittuvuus lisääntyy.

Yritysten vastuu riskienhallinnasta ja turvallisuudesta kasvaa. Turvallisuusstandardeista tulee luonnollinen osa
organisaatioiden välistä kanssakäymistä. Turvallisuuden kokonaishallinta osana liiketoimintaa on osa yritysten
arkea. Riskienhallinnassa painopiste on siirtynyt kohti riskikentässä tapahtuvien muutosten ennakointia.
Tietojärjestelmiin tai tietoturvallisuuteen liittyvien toimintojen ulkoistus tai alihankinta edellyttää tietoturvariskien
arviointia. Tekesin 2005 linjauksissa turvallisuuden kehittämisen painopisteiden sovellusalue kohdistuu
monimutkaistuvien järjestelmien ja toimintatapojen sekä järjestelmien tietoturvallisuuden hallintaan. Valinta
kohdistuu erityisesti muuttuvan ja verkottuneen toimintatavan sekä henkilöturvallisuuden laite- ja järjestelmätason
markkinoihin.

Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat kansalaisten turvallisuuteen. Väestön ikääntymisen ja vapaa-ajan
lisääntymisen seurauksena kodin ja vapaa-ajan riskit ja tapaturmat lisääntyvät. Tuotteita ja palveluita säännellään
aiempaa laajemmin. Kansalaisten turvallisuushakuisuus kasvaa. Luottamuksen rakenta-minen kansalaisten ja eri
turvallisuusalan toimijoiden välille ehkäisee aiheettoman pelon syntymistä.

Suomalaisten yritysten toimintaa ulkomailla määrittelevät paikalliset turvallisuusolosuhteet ja kansainväliset yritykset
tuovat Suomeen erilaisia turvallisuusjohtamisjärjestelmiä. Tulevaisuudessa on yhä enem-män työtehtäviä, joissa on
mahdollisuus aiheuttaa suurta tahallista tuhoa ja työväkivallan kohtaaminen työtehtävissä lisääntyy.
Organisaatioiden ja verkostojen toimintakykyä ohjaavat turvallisuuskulttuuri ja organisaation henkilöstön
turvallisuustietoisuus. Turvallisuuskulttuurin määrätietoinen kehittäminen kuu-luu oleellisena osana organisaatioiden
toimintaan.

Turvallisuustoiminta toteutuu palvelujen kautta. Haasteena on palvelujen laadun ja tuottavuuden parantaminen sekä
uusien palveluliiketoimintojen luominen. Palveluinnovaatioiden kehittäminen turvallisuuden alueelle luo uusia
markkinoita ja takaa alan kilpailukyvyn markkinoilla. Haastetta luo myös uusien toimintamallien kehittämisen tarve
niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

Asiantuntijuus

Turvallisuusala toimii osana verkostomaista muuttuvaa yhteisöä, jossa vaikuttavuuden perustan luo osaaminen,
osaamisen hallinta, kyky kulkea edellä, vaikuttaa muihin ja viedä asiat läpi. Turvallisuusalan asintuntijan osaaminen
on kehittäjän osaamista, joka perustuu tutkivaan toimintaan, kykyyn toimia sosiaalisessa arvoverkostossa ja
osaamista rikastavassa yhteisössä. Asiantuntijan osaamista on havaita uusien ratkaisujen ja palvelujen merkityksiä
menestymisen edellytyksinä ja kyky sitoutua ja motivoitua vaikuttavaan toimintaan työyhteisössä ja toimialueen
arvoverkostossa.

Turvallisuusalan asiantuntijan on kyettävä vastaamaan riskien ja uhkien sekä niissä tapahtuvien muutosten
aiheuttamiin haasteisiin globalisoituvassa toimintaympäristössä. Osaaminen ilmenee kykynä toimia suvaitsevaisesti
ja kykynä hyväksyä ja arvostaa erilaisuutta. Jatkuva muutos korostaa toimintaympäristössä ennakointiin ja
varautumiseen liittyvää osaamista. Osaamisen kehittämiseen sitoutuminen ja kyky muuttumiseen ovat
välttämättömiä vaatimuksia alan asiantuntijalle. Keskeistä työssä on hallita ja kehittää asioita turvallisuuden
toimintakontekstissa.

Turvallisuus on osa yhteiskunnan ja siinä toimivien ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin turvaamista. Turvallisuusalan
asiantuntija osaa jäsentää toimialueensa elinkeinoelämää ja alueen klustereita sekä analy-soida ja kehittää
yrityksen liiketoimintaa ja prosesseja sekä integroida turvallisuuden osaksi organisaation tai yhteisön muuta
toimintaa. Hän osaa ennakoida erilaisten turvallisuusuhkien taloudellisia ulottuvuuksia ja määritellä
turvallisuustoimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia. Turvallisuuteen liittyvien tuotteiden ja palveluiden myynti- ja
ostoprosessin hallinta kuuluu olennaisesti asiantuntijan osaamiseen.

Turvallisen elin- ja toimintaympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen on tulevaisuudessa yhä enemmän yhteistyötä,
johon tarvitaan sekä viranomaisten että muiden toimijoiden voimavaroja. Turvallisuusalan asiantuntija osaa luoda
kumppanuuksia ja toimia kumppanina ja toimia osana rikastavaa yhteisöä monialaisessa ympäristössä. Tällöin
kriittistä on tuntea ihmisten käyttäytymiseen liittyviä lainalaisuuksia ja osata viestintää ja vuorovaikutusta.
Asiantuntijuus näkyy kykynä johtaa organisaatiota valitun strategian suunnassa hyödyntäen yksilöiden ja yhteisöjen
osaamista toiminnan ohjauksessa ja kehittämisessä. Or-ganisaation arjessa se ilmenee turvallisuusasioiden
suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin osaamisena sekä johtamiseen liittyvien taitojen hallintana. Kyky tehdä
päätöksiä korostuu turvallisuusasiantuntijan työssä.

Entistä monimutkaisemmat ja laajemmat toimintaketjut ja logistiset verkostot asettavat korostettuja vaatimuksia
myös turvallisuudelle. Turvallisuusasiantuntijan on osattava ennakoida ja ratkaista, ihmisiin, toimintaan,
toimintaympäristöön, logistiikkaan ja tietoturvallisuuteen kohdistuvia uhkia ja kyettävä osaltaan minimoimaan niitä
vahinkoja, joita uhkien toteutuminen aiheuttaa. Monimutkaistuva toimintaympäristö johtaa turvallisuuden
normatiivisen sääntelyn lisääntymiseen. Turvallisuusasiantuntijan työssä tämä merkitsee kykyä soveltaa lisääntyviä
säännöksiä lainmukaisella ja ihmisten perusoikeuksia kunnioittavalla tavalla.

Menestymisen edellytys on sitoutuminen kehittämiseen. Turvallisuusalan asiantuntija osaa kehittää turvallisuusalaa
ja sen yhteisöjä luomalla uutta osaamista käyttäen soveltavan tutkimuksen menetelmiä. Hän osaa määritellä
kehittämisen tavoitteita, hankkia, arvioida ja käyttää osaamista kehittämisen suunnassa tuottaen uusia suunnitelmia
ja ratkaisuja. Hän osaa myös hahmottaa oman toimintansa vaikutuksen toimialueen arvoverkostossa ja edistää
luovuutta toiminnallaan.

Osaamisalueet

Turvallisuusalan koulutusohjelman tuottama osaaminen perustuu turvallisuuden edistämisen näkökulmaan.
Turvallisuus osaamisalueena on jatkuvassa vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan ja siinä toimivien
organisaatioiden kanssa, mikä asettaa haasteen koulutusohjelmasta valmistuvien opiskelijoiden osaamiselle.
Opiskelija oppiikin paitsi arvioimaan omia oppimisen lähtökohtiaan ja suunnittelemaan kehittymisen prosessiaan
myös toimimaan ryhmässä ja hahmottamaan turvallisuusalan kehittämishaasteita.

Opiskelija oppii käyttämään riskienarvioinnin menetelmiä turvallisuuden kehittämisessä. Hänelle annetaan valmiudet
toimia yhteistyössä organisaation ja alan muiden toimijoiden kanssa. Osa tätä vuorovai-kutusprosessia on taito
viestiä paitsi suomen kielellä myös ruotsin ja englannin kielellä.

Turvallisuusalan koulutusohjelman opiskelijalle annetaan valmiudet myös liiketoimintaosaamisen alueela. Opiskelija
oppii tunnistamaan liiketoiminnan perustoimintoja sekä hahmottamaan liiketoimintaprosesseja sekä oman
toimintansa merkitystä alueen klustereissa. Erityisesti opiskelija saa valmiuksia eritellä ja tunnistaa turvallisuuden
merkitystä liiketoiminnan kokonaisuudessa.

Johtamisosaaminen merkitsee sitä, että opiskelija osaa toimia vaikuttajana yhteisössä sekä johtaa erilaisia ryhmiä ja
yhteisöjä. Toisaalta opiskelijan on osattava toimia vastuullisena ryhmän jäsenenä myös asiantuntijatehtävissä.
Johtamiseen liittyvien työvälineiden vastuulliseen käyttämiseen liittyvien valmiuksien antaminen opiskelijalle kuuluu
turvallisuusalan koulutusohjelman keskeisiin tavoitteisiin.
Oman alueen kehittämiseen liittyvä osaaminen on keskeistä turvallisuusalan koulutusohjelmassa. Innovatiivisten
turvallisuuden kehittämiseen liittyvien ratkaisujen luominen edellyttää tähän liittyvien taitojen intensiivistä harjoittelua
jo opiskelun kestäessä. Innovaatio-osaamisen lisäksi opiskelijalle annetaan valmiudet kehittää turvallisuutta myös
muutoin. Tällaisia valmiuksia edustaa esimerkiksi taito laatia erilaisia turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia ja taito
soveltaa niitä käytäntöön.

Opiskelija oppii määrittämään yksilön ja yhteisön turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Tavoitteena on osaaminen, johon
liittyvät valmiudet suojata henkilöstöä, asiakkaita ja muita sidosryhmiä sisä- ja ulkopuolelta kohdistuvilta uhkilta.

Tietoturvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen on keskeisessä asemassa organisaatioiden turvallisuudessa.
Koulutusohjelman opiskelija oppii kehittämään ja soveltamaan tietoturvallisuutta ja etsimään ratkaisuja
organisaatioiden tietoturvatarpeisiin. Tietoon liittyvien turvallisuusriskien havaitseminen, kartoittaminen ja analysointi
on keskeinen osa tätä toimintaa.

Opiskelijalle annetaan valmiudet johtaa turvallisuutta organisaation strategian pohjalta. Hän oppii mm. luomaan
yhteisön tarpeita vastaavia turvallisuuden ja turvallisuustiedon hallintajärjestelmiä.

Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Kasvu turvallisuusalan asiantuntijaksi tapahtuu opiskelemalla osana osaamisen yhteisöä tutkimalla ja kehittämällä
kohteeksi valittuja asioita. Reaalimaailman kompleksisuus on valittu turvallisuusalan
osaamisen kehittämisen kohteeksi. Opiskelija toimii tutkivana kehittäjänä kehittämistiimissä tavoitteenaan luoda
uutta osaamista asetetun tavoitteen suunnassa. Oppimistoiminnan kohteena on tiedon tarkoituk-sellinen luominen ja
vastaavien sosiaalisten käytäntöjen kehittäminen. Korkealaatuinen ammatillisten tietojen ja taitojen hallinta ja
vaikutusmekanismien tuntemus ovat edellytys kehittämistoiminnalle.

Kehittämistoiminta luo perustan jatkuvalle oppimiselle. Oppimisprosessi lähtee liikkeelle kehittämisen kohteen
valinnasta, ongelman tunnistamisesta, sen analysoinnista ja kuvaamisesta sekä tarvittavan tie-don ja osaamisen
hankkimisesta ja tarvittavien työmenetelmien valitsemisesta. Työn tekeminen edellyttää ja kehittää kriittisen
ajattelun strategioita, taitoa perustella ratkaisunsa ja arvioida perusteiden riittävyyttä. Toiminta muodostuu siten
jatkuvaksi ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiva toiminta, kehittäminen ja uuden osaamisen
synnyttäminen. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote. Oppiminen ilmenee asiatuntijan tapana
määritellä jatkuvasti uudelleen tehtävänsä, toimintansa ja tavoitteensa. Tällöin opiskelija toimii kompetenssinsa
ylärajoilla ja joutuu usein ylittämään rajansa. Prosessin aikana hän jatkuvasti oppii uutta ja kasvattaa samalla
asiantuntijuuttaan.
Uuden tiedon mielekäs käyttö vaatii sen integroimista riittävän laajaan kontekstiin, jotta tietoa ei vain osata toistaa,
vaan myös ymmärtää ja käyttää. Kehitettäessä valittua kohdetta omaksutaan sellaisia toi-mintamalleja, jotka
edesauttavat selviytymistä uusissa tilanteissa ja antavat valmiuden kohdata uusia haasteita ja lähestyä ongelmia
yhä uusista suunnista.

Kehittämistoiminta tapahtuu osana jaetun asiantuntijuuden tiimiä. Toimiessaan osana yhteisöä opiskelija on
vuorovaikutuksessa muiden oppijoiden, opettajien ja työelämän kumppanien kanssa omaksuen samalla
asiantuntijakulttuurille ominaisen tavan toimia. Osaamisen kehittämisessä ratkaisevaa on kulttuuritiedon
kasautuminen suoritukseen liittyvästä taidon alueesta, taitojen luonteesta, tekniikoista ja niiden opettamisesta.
Kehittämisen kohteeksi valitut hankkeet mahdollistavat opiskelijoiden kosketuksen aitoihin työelämän kehittäjiin.
Vuorovaikutus mahdollistaa osaamisen kehittymisen lisäksi valmiuksia toimia työelämän verkostoissa ja siirtyä
joustavasti työelämään. Hankkeiden myötä opitaan verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia
alan asiantuntijoiden kanssa. Yhteistoiminta monipuolisen asiantuntijajoukon kanssa opettaa myös ymmärtämään
verkostoitumisen perusajatusta järkevästä työnjaosta eri asiantuntijuusalueiden kesken.

Opiskelu koulutusohjelmassa

Turvallisuusalan koulutusohjelman opiskelijat kasvavat turvallisuusalan asiantuntijoiksi vähitellen. Opiskelu
koulutusohjelmassa on porrastettu siten, että se mahdollistaa asiantuntijuuden asteittaisen syvenemisen.

Opintojen alkuvaiheessa opiskelija oppii käyttämään oppimisen välineitä ja soveltamaan niitä erityisesti LbD
-toimintakontekstissa. Lisäksi opiskelija saavuttaa myös muita valmiuksia kuten esimerkiksi valmiuden
projektimaiseen työskentelyyn ja tutkivaan työtapaan. Samaan aikaan opiskelija alkaa perehtyä turvallisuusalan
substanssiin ja hahmottaa alan merkitystä osana yhteiskuntaa.

Turvallisuusalan erityisosaamisen rinnalla opiskelija luo ja kehittää myös liiketoiminta- ja johtamisosaamistaan.
Nämä osaamisalueet sidotaan myös turvallisuusalan toimintaympäristöön ja niitä opiskellaan ensimmäisestä
lukuvuodesta lähtien.

Toinen lukuvuosi on turvallisuusalan osaamisen kehittämisen aikaa. Opiskelija luo itselleen perustan ja valmiudet
toimia erilaisissa turvallisuuden toimintaympäristöissä. Tätä tavoitetta tukee työharjoittelu, jonka sisältöön opiskelija
voi itse vaikuttaa. Opintojen alkuvaiheeseen sijoittuvassa ensimmäisessä työharjoittelussa opiskelija luo sillan
työelämään. Opintojen loppuvaiheen toisessa harjoittelussa hän syventää osaamistaan käytännössä ja pyrkii
profiloitumaan alan kehittäjäksi.

Kolmantena lukuvuotena opiskelija syventää tuvallisuusalan osaamistaan. Lukuvuoden teemojen tavoitteena on
ennen kaikkea palvella opiskelijaa opitun soveltamisessa ja kehittymisessä alansa kehittäjäksi. Opinnäytetyö
palvelee tätä samaa tavoitetta, minkä lisäksi se antaa opiskelijalle mahdollisuuden edelleen syventää omaa
yksilöllistä opintopolkuaan, jota hän on jo rakentanut mm. valitsemillaan vapaavalintaisilla opinnoilla.
                                                                1. vuosi       2. vuosi       3. vuosi    4. vuosi
OP        OPINNOT                                                      60             60             60          30
067       TURVALLISUUSALA JA AMMATILLINEN
          KASVU
00176     Kasvu turvallisuusalan asiantuntijaksi                       10
00794     Ökad säkerhet i organisationer                                   5
00634     Ruotsin kielen suullinen taito                                   0
00635     Ruotsin kielen kirjallinen taito                                 0
00178     Riskienarviointi turvallisuuden kehittämisessä               10
006       LIIKETOIMINTAOSAAMINEN
00004     Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit          10
00005     Asiakkuuksien kehittäminen ja johtaminen                                    10
00006     Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen                      10
007       JOHTAMISOSAAMINEN
00007     Vastuullinen johtaminen työyhteisössä                                       10
00009     Luova tiimi                                                                                10
00008     Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa                                   10
0000801   Vaikuttavuus ja viestintä suomeksi                                              5
0000802   Vaikuttavuus ja viestintä englanniksi                                           5
00010     Osaamisen kehittäminen ja kouluttajuus                                                     10
010       TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA
          PALVELUKEHITYKSESSÄ
00018     Palveluinnovaatioiden kehittäminen                                                         10
00019     Palveluinnovaatiot yrityskehityksessä                                                      10
00020     Palveluyrittäjyys                                                                          10
068       YKSILÖN JA YHTEISÖN TURVALLISUUS
00179     Henkilöturvallisuuden kehittäminen                           10
00180     Rikostorjuntaosaaminen                                                      10
00381     Harjoittelu 1, turvallisuusalan koulutusohjelma                             15
069       TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISOSAAMINEN
00181     Fyysinen turvallisuus ja tekniset                                           10
          turvallisuusjärjestelmät
00182     Omatoiminen varautuminen ja                                                 10
          valmiussuunnitteluosaaminen
00183     Logistisen toiminnan ja ympäristön turvallisuus                             10
00382     Harjoittelu 2, turvallisuusalan koulutusohjelma                                            15
070       SOVELTAVA
          TIETOTURVALLISUUSOSAAMINEN
00393     Tietoturvallisuuden hallinta                                                10
00185     Tietoverkkojen ja järjestelmien turvallisuus                                               10
071       TURVALLISUUDEN HALLINTA JA TUTKIVA
          KEHITTÄMINEN
00188     Turvallisuustiedon hallinta                                                                10
00186     Turvallisuuden hallintajärjestelmän kehittäminen                                           10
019       OPINNÄYTETYÖ
00043     Opinnäytetyö                                                                                           15
047       LAUREAN YHTEISET OPINNOT
125          VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00202        Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti                      0
00203        Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti                        0
00493        Suomi toisena kielenä- lähtötasotesti                          0
00194        Englannin kielen valmentavat opinnot                           3
00195        Ruotsin kielen valmentavat opinnot                             3
00388        Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot                3
00522        Suomen kielen valmentavat opinnot                              3
00446        Suomen kieli                                                   5
00636        Suomen kielen kirjallinen taito                                0
00637        Suomen kielen suullinen taito                                  0
00817        Osto-osaaminen
00801        Palveluiden innovointi ja kehitys palvelumuotoilun
             keinoin
00802        Kuluttajan oikeudellinen osaaminen
00818        Service Innovation and Design Toolkit
                                                                        60          60          60            30

Vuositeema ja kompetenssit
Opinto                                                            Laajuus       Kompetenssit
00176              Kasvu turvallisuusalan asiantuntijaksi         10            Reflektio-osaaminen (H)
00178              Riskienarviointi turvallisuuden kehittämisessä 10            Globalisaatio-osaaminen (H)
00007              Vastuullinen johtaminen työyhteisössä          10            Eettinen osaaminen (H)
00008              Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa      10            Verkosto-osaaminen (O)
00018              Palveluinnovaatioiden kehittäminen             10            Innovaatio-osaaminen (O)
00179              Henkilöturvallisuuden kehittäminen             10            Innovaatio-osaaminen (H)
H - Henkilökohtaisen osaamisen taso
O - Organisaation kehittämisen taso
Y - Yhteiskunnallisen uudistamisen taso
067 TURVALLISUUSALA JA AMMATILLINEN KASVU, 25 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa työelämälähtöisen tutkivan toiminnan perusteet, ennakoivan, tutkivan ja kehittävän työtavan. Hän
osaa käyttää riskienarviointia turvallisuuden kehittämisessä. Opiskelija suorittaa toisen kotimaisen kielen
virkamiestutkinnon.

Opiskelija osaa:
• hahmottaa itsensä kehittämisen tavoitteita ja valita kehittämisen kohteita
• hahmottaa turvallisuusalan aseman ja merkityksen yhteiskunnassa
• luoda henkilökohtaisen oppimisen tavoitteet ja suunnitelmat (HOPS)
• hahmottaa ja arvioida alan osaamista ennakoivan tutkimuksen avulla
• luoda sisältöjä ja hahmottaa käsitteistöä englanninkielisestä aineistosta
• toimia sosiaalisessa arvoverkostossa ja osaamista rikastavassa yhteisössä
• havaita uusien ratkaisujen ja palvelujen merkityksiä menestymisen edellytyksinä
• sitoutua ja motivoitua vaikuttavaan toimintaan työyhteisössä ja toimialueen arvoverkostossa
• tarpeelliset työmenetelmät ja työvälineet
• perustella asiat kirjallisesti
• toimia työyhteisössä ruotsin kielellä

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat kehittämisen kokonaisuuden, jonka lähtökohdat määräytyvät opiskelijan omista
lähtökohdista ja alalla menestymisen edellytyksistä. Alalla tarvittavan ydinosaamisen ja tulevaisuuden tutkimuksen
avulla hahmotetaan tärkeitä kehittämiskohteita ja muodostetaan kestävä pohja motivoitumiselle ja kehittäjäksi
oppimiselle. Opintojaksoissa tarkastelunäkökulmana on osaamisen yhdistäminen ja osaamisen tuottaminen
arvoverkostoon. Opintojaksot kiinnittävät opiskelijan valitseman oppimisen kohteellisuuden, toiminnan ja
motivaation. Osa opinnoista toteutetaan ruotsinkielisenä, mikä tuottaa toisen kotimaisen kielen virkamiestutkinnon.

Osaamisen kehittyminen:
Teema on aloitusteema ja sijoittuu ammatillisen kasvun alkuun ensimmäiseen opintovuoden aloitukseen. Oppijan
kehittämisosaaminen ja motivaatio ilmenee yhteisöllisenä tutkivana ja kehittävänä työtapana. Oppimisprosessin
lähtökohta on alan ja alueen kehittäminen sekä toimiminen arvoverkostossa. Opiskelijan omat tavoitteet ja
kehittämisen kohteet laaditaan henkilökohtaiseksi opintosuunnitelmaksi (HOPS)


00176 Kasvu turvallisuusalan asiantuntijaksi, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa turvallisuusalan toimijat sekä arvioida turvallisuusalan toimintaympäristöä
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida oman oppimisensa lähtökohtia
• käyttää valittua menetelmää tutkimuksellisessa hanketyössään sekä perustella käyttämiään tutkimuksellisia
työkaluja )menetelmiä) ja niiden valintaa myös eettisen näkökulman mukaan

Opintojakson sisältö:
• turvallisuusala
• oppimisen työkalut
• henkilökohtainen opetussuunnitelma )HOPS)
• tutkimuksellisen ajattelun perusteet

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen on kehittämisosaamisen perusta. Opiskelijaryhmät kartoittavat turvallisuusalan
ydinosaamista ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Opintojaksossa hahmotetaan uuden osaamisen vaikuttavuus ja
merkitys arvoverkostolle sekä aluekehitykselle. Opiskelija arvioi oman osaamisensa arvoa menestystekijänä ja
mahdollistajana.


00794 Ökad säkerhet i organisationer, 5 op

Opiskelija osaa:
• toimia turvallisuusalan työtehtävissä ruotsin kielellä verkoston jäsenenä aktiivisessa ja tavoitteellisessa roolissa
• hankkia ja hyödyntää omaan alaansa liittyvää ruotsinkielistä tietoa
• kehittää omaa ruotsin kielen taitoaan itsenäisen opiskelun avulla
• viestiä ruotsin kielellä siten, että hän saavuttaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B1.2.
ja saa vähintään valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen hyvän tai tyydyttävän arvioinnin suullisesta ja kirjallisesta
ruotsin kielen taidosta

Opintojakson sisältö:
• viestintä-, ICT-, vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot ruotsin kielellä
• turvallisuusalan keskeinen terminologia ruotsin kielellä

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana syntyvä osaaminen liittyy ruotsin kielellä tapahtuvaan viestintä-, vuorovaikutus- ja
neuvottelutaitojen kehittämiseen verkosto-osaajana työelämässä organisaation turvallisuuteen koskevissa asioissa.
Osaamisen kehittämisen viitekehys on suomenkielisten työorganisaatioiden lisäksi ruotsia työkielenään käyttävät
organisaatiot. Opintojakson aikana opiskelija saavuttaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen
taitotason B1.2.

Edeltävät opinnot:
Hyväksytysti suoritettu ruotsin kielen lähtötasotesti tai valmentavat ruotsin kielen opinnot.


00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


00178 Riskienarviointi turvallisuuden kehittämisessä, 10 op

Opiskelija osaa:
• erilaisia riskin määritelmiä ja riskiteorioita sekä osaa tehdä riskianalyysejä erilaisilla menetelmillä
• etsiä ja hyödyntää erilaisia vahinkotilastoja ja -tutkimuksia riskien arvioinnissa
• laatia tilastollisia esityksiä ja analysoida tilastoja

Opintojakson sisältö:
• riski
• riskiteoria
• riskianalyysi
• riskianalyysityön organisointi
• erilaiset riskianalyysityökalut
• riskien arviointi
• vahinko
• vahinkotilasto
- tilastolähteet
- tilastollisen tutkimuksen perusteet
- tilaston peruskäsitteet
- excel
- tilastokuviot
- tilastojen vertailu
- tilastolliset tunnusluvut

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan liittyvää osaamista.
006 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa jäsentää toimialueensa elinkeinoelämää ja alueen klustereita sekä saa perusvalmiudet yrityksen
liiketoiminnan ja prosessien kehittämiseen.

Opiskelija osaa:
• tarkastella kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaympäristöä ja analysoida sen keskeisiä muutosvoimia
• tunnistaa yritysten erilaisia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja
• arvioida yrityksen toimintojen ja prosessien merkitystä kriittisinä menestystekijöinä ja sitä, miten ne luovat arvoa
asiakkaalle
• käyttää välineistöä, jolla yrityksiä pyritään ohjaamaan ja hallitsemaan
• laatia asiakaslähtöisen ja kannattavuuteen tähtäävän liiketoimintasuunnitelman

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jolla opiskelija osaa tarkastella yrityksen toimintaa
kokonaisvaltaisesti toimintaympäristössään. Perinteisten toimialojen sijaan liiketoimintaa jäsennetään toimialojen
rajoja rikkovien klustereiden kautta. Yksittäisten yritysten toiminnan tasolla tarkastelun lähtökohtana toimivat
yritysten liiketoimintamallit. Ne kuvaavat organisaation ydinlogiikkaa luotaessa arvoa, yritykselle, ja muille
sidosryhmille. Alan yritysten perusprosesseihin liittyen keskeistä on tuotteiden/palvelujen markkinointiin, myyntiin,
asiakkuuksien hallintaan ja liiketoiminnan ohjaus- ja tukiprosesseihin liittyvä osaaminen. Pakollisten opintojaksojen
yhdessä muodostaman osaamisen pohjalta on valmius laatia asiakaslähtöinen ja kannattavuuteen tähtäävä
liiketoimintasuunnitelma


00004 Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit, 10 op

Opiskelija osaa:
• jäsentää toimintaympäristön rakennetta ja muutosvoimia sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita
• jäsentää yrityksen liiketoimintaa liiketoimintamallien ja ansaintalogiikan avulla
• kuvata erilaisia arvoketjuja ja -verkostoja
• eritellä yrityksen liiketoiminnan perustoiminnot
•     esittää asioita suullisesti ja visuaalisesti kohderyhmä huomioiden


Opintojakson sisältö:
• toimintaympäristön rakenteet ja keskeiset muutosvoimat alalla
• arvoketjut ja -verkostot
• erilaiset liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat
• yritystoiminta ja yrittäjyys
• viestintä ja vuorovaikutustaidot

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee kokonaisvaltaisena näkemyksenä liiketoimintaympäristöstä.
Osaaminen on yritystoiminnan kokonaisuuden jäsentämistä toimintojen kautta. Keskeistä on osata yleisellä tasolla
eritellä, ketkä ovat yrityksen asiakkaita, miten asiakkaille luodaan arvoa, mikä on ansainnan mekanismi yrityksessä,
mikä on yrityksen tapa toimia ja ketkä ovat sen kumppaneita.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00005 Asiakkuuksien kehittäminen ja johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• markkinoinnin tärkeimmät suuntaukset
• jäsentää erilaisia asiakkuuksia (kuluttaja, yritys tai julkinen laitos), asiakkaiden tarpeita ja käyttäytymisen perusteita
• hoitaa asiakkuuksia ja asiakkuuksien hallinnan perusprosesseja
Opintojakson sisältö:
• asiakaslähtöisyys kaikkia yrityksen toimintoja yhdistävänä tekijänä
• kuluttajakäyttäytymisen ja organisaatioiden ostokäyttäytymisen perusteet
• markkinoinnin kilpailukeinot
• asiakkuuksien hallinnan perusprosessit, kaupallistaminen, myyntityö, asiakassuhdemarkkinointi
• asiakkuuksien analysointi ja kehittäminen
• asiakaskannattavuus
• tuotteistamisen merkitys ja brändien kehittäminen
• valitut tutkimusmenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee pitkäjänteisten ja kannattavien asiakassuhteiden jatkuvana
analysoimisena, kehittämisenä ja johtamisena markkinoinnillisin keinoin. Asiakkaan tunteminen ja
asiakasinformaation hallinta ovat asiakkuuksien kehittämisen ja johtamisen perusta. Keskeistä on ymmärtää
asiakkuuksien johtamisen erilaisia haasteita riippuen siitä, millaisesta asiakasryhmästä on kyse, mitä arvoketjun tai
-verkon vaihetta tarkastellaan ja kuinka tietointensiivistä liiketoiminta on luonteeltaan, koska kukin näistä luo
omanlaisensa haasteet asiakkuuksien kehittämiselle ja johtamiselle.

Edeltävät opinnot:
Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00006 Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• määrittää yrityksen kriittiset menestystekijät ja hahmottaa liiketoiminnan tavoitteiden strategialähtöisyyden
• jäsentää liiketoiminnan tavoitteita sekä taloudellisesta näkökulmasta, asiakkaan näkökulmasta, sisäisen toiminnan
näkökulmasta että osaamisen ja sitoutumisen näkökulmasta
• tulkita ja hyödyntää yrityksen taloudellisia analyysejä
• tulkita yritystoimintaa sääteleviä normeja ja niiden merkitystä yrityksen toiminnan kannalta

Opintojakson sisältö:
• yrityksen kriittiset menestystekijät ja tasapainoinen mittaristo (BSC)
• sisäisen ja ulkoisen laskentatoimen perusteet
• liiketoimintasuunnitelma

• liiketoiminnan eettisiä kysymyksiä
• tietojärjestelmät toiminnan ohjauksessa

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee tärkeimpien liiketoiminnan tavoitteiden ja mittareiden hallintana sekä
toimintaa tukevien tietojärjestelmien hyödyntämisenä. Keskeistä on ymmärtää liiketoiminnan tavoitteiden
strategialähtöisyys ja erilaisten analyysien rooli liiketoiminnan kokonaisuuden hallinnassa. Osaaminen ilmenee
myös taitona arvioida liiketoiminnan eettisyyttä ja kehittää liiketoiminnan käytänteitä eettisesti, taloudellisesti,
sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään suuntaan.

Edeltävät opinnot:
Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit -opintojakso tai vastaavat tiedot.


007 JOHTAMISOSAAMINEN, 20 op

Kuvaus:
* Opiskelija osaa analysoida ja kehittää johtamisosaamistaan sekä vaikuttaa asiantuntijana
* Opiskelija osaa johtaa työyhteisöä ja verkostoa strategian suunnassa

Opiskelija osaa:
* johtaa eettisesti ja tuloksellisesti työyhteisöjä ja verkostoja
* johtaa ja kehittää osaamista
* arvioida, johtaa ja kehittää tiimitoimintaa
* edistää luovuutta työyhteisössä
* johtaa ja kehittää monikulttuurista työyhteisöviestintää

Sisältö:
Teeman ensimmäisessä opintojaksossa opiskelija oppii johtamisen perustiedot ja -taidot, joilla hän osaa toimia
ryhmän tai tiimin, työyhteisön ja organisaation johtamistehtävissä tai vaikuttajana asiantuntijaverkostoissa.
Valinnaiset opintojaksot vahvistavat johtamisen viitekehykseen yhteiskunnallista aspektia syventäen osaamista
innovatiivisuuden johtamisessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä.

Osaamisen kehittyminen:
Teema vahvistaa yksilön johtamisosaamista organisaatioiden viitekehyksessä täydentäen muiden opintojen
projektien ja tiimien johtamisosaamista.


00007 Vastuullinen johtaminen työyhteisössä, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia vastuullisesti ja tavoitesuuntautuneesti organisaation johtamistilanteissa
• analysoida ja kehittää omaa toimintaansa vastuullisena työyhteisön ja tiimin jäsenenä
• soveltaa työlainsäädäntöä käytännön työtilanteissa

Opintojakson sisältö:
• strateginen johtaminen ja johtajuus
• itsensä johtamisen mallit
• organisaatiokulttuuri ja arvot
• henkilöstöjohtaminen/työhyvinvointi
• työoikeus ja työsuhdeasiat

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee johtamisosaamisen keskeisten työvälineiden hallintana sekä
vastuullisena käyttämisenä työelämän johtamistilanteissa. Osaaminen muodostuu organisaation
toimintarakenteiden, tavoitteiden ja tuloksellisuuden perustalle. Näkökulmana on johtamisen eettinen vastuullisuus.


00009 Luova tiimi, 10 op

Opiskelija osaa:
* Osaa johtaa luovan tiimin tulokselliseen toimintaan
* Osaa johtaa uutta luovaa ja kannustavaa vuorovaikutusta
* Osaa viedä idean käytäntöön organisaatiossa

Opintojakson sisältö:
* Luottamuksellisen tiimin toimintaedellytykset
* Luovat menetelmät
* Tiimiprosessi ja sen johtaminen
* Vuorovaikutustaitojen kehittäminen
* Ideasta tuloksiin

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson näkökulmana on tiimitoiminta kehittämisen välineenä. Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee
taitona toimia innovatiivisesti tiimin jäsenenä sekä johtaa proaktiivisesti ja
tavoitteellisesti tiimin kehittämistoimintaa. Keskeisiä osaamisen alueita ovat tiimityössä tarvittavat aktiiviset
vuorovaikutus- ja johtamistaidot, erilaisten ideointimenetelmien käyttäminen,
tiimin toiminnan ja tavoitteiden analyysi, sekä osaamisen ja prosessien mallittaminen organisaatiossa. Osaaminen
konkretisoituu innovaatioidean jalostamisena.

Edeltävät opinnot:
Vastuullinen johtamisosaaminen työyhteisössä -opintojakso tai vastaavat tiedot.
00008 Vaikuttavuus ja viestintä organisaatiossa, 10 op

Opiskelija osaa:
* Suunnitella, toteuttaa ja arvioida organisaation viestintää suomeksi ja englanniksi
* Viestiä vaikuttavasti asiantuntijana itsestään, tehtävistään ja työyhteisöstään verkostojensa avulla.

Opintojakson sisältö:
* Viestinnän tehtävät verkostoissa ja organisaatiossa
* Organisaatioviestinnän tavoitteellinen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
* Viestinnän suunnitelmallinen johtaminen
* Asiantuntijan viestintäosaaminen
* Kulttuurien välinen viestintä

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson näkökulmana on toimiva organisaatioviestintä. Opintojakson osaaminen on viestinnällisin keinoin
vaikuttamista yksilö-, työyhteisö- ja verkostotasoilla. Osaamisen kehittämisen viitekehys on suomenkielisten
työorganisaatioiden lisäksi englantia työkielenään käyttävät organisaatiot. Opintojakso toteutetaan kaksikielisenä
(suomi ja englanti).

Edeltävät opinnot:
Hyväksytysti suoritettu englannin kielen lähtötasotesti.


0000801 Vaikuttavuus ja viestintä suomeksi, 5 op


0000802 Vaikuttavuus ja viestintä englanniksi, 5 op


00010 Osaamisen kehittäminen ja kouluttajuus, 10 op

Opiskelija osaa:
* kehittää organisaation osaamista
* suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää organisaation osaamista lisääviä menettelytapoja

Opintojakson sisältö:
* osaamisen johtamisen menetelmät
* oppiva organisaatio ja verkostoituminen
* kehitysmyönteisen toimintakulttuurin luominen ja johtaminen
* kouluttajuus ja kouluttaminen


Opintojakson kuvaus:
Opintojakson viitekehys on osaamisen johtaminen. Opintojakson painopistealueena on osaamisen kehittäminen
kouluttamisen ja kehittämisen työvälineitä käyttäen, näkökulmana organisaation jatkuva oppiminen.

Edeltävät opinnot:
Vastuullinen johtamisosaaminen työyhteisössä –opintojakso tai vastaavat tiedot


010 TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUKEHITYKSESSÄ, 10 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa innovatiivisesti kehittää ja luoda palveluliiketoimintaa käyttämällä soveltavan tutkimuksen ja
kehittämisen menetelmiä.

Opiskelija osaa:
•hahmottaa liiketoiminnan kehittämisen tavoitteita
• toteuttaa pienimuotoisia t&k-hankkeita
• toimia osana rikastavaa yhteisöä monialaisessa ympäristössä
• tuottaa suunnitelmia ja uusia ratkaisuja
• edistää luovuutta toiminnallaan

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat kehittämisen kokonaisuuden, jonka lähtökohdat määräytyvät metropolialueen
innovaatiotoiminnan lähtökohdista. Vapaasti valittavassa opintojaksossa tarkastelunäkökulmana on osaamisen
yhdistäminen ja osaamisen tuottaminen klustereiden rajapinnoille. Opintojakso kiinnittää uuden osaamisen
kehittämisen alkavan yritystoiminnan lähtökohtien tarkasteluun. Opintojen jälkeen opiskelija voi siirtyä kehittämään
yrittäjyyttään ammattikorkeakoulujen yhteiseen yrittäjyysmoduuliin InnoPlazan tai alueella toimiviin esi- ja
yrityshautomoihin.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisen kasvun syventymisen vaiheeseen noin kolmanteen opintovuoteen, jossa oppijan
kehittämisosaaminen ilmenee vakiintuvana tutkivana ja kehittävänä työtapana.


00018 Palveluinnovaatioiden kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
* toteuttaa palveluinnovaation työelämäverkostossa

* hyödyntää tiimiä asiantuntijatyössä
* käyttää soveltavan t&k-toiminnan työvälineitä ja menetelmiä sekä toteuttaa tavoitteellisen kehittämisprojektin


Opintojakson sisältö:
* palveluinnovaatiotoiminta
* kontekstin ja tietämysperustan luonti
* kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
* työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä


Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tehdään tavoitteellinen kehittämisprojekti, jossa osaaminen on kehittäjän osaamista tutkivan
toiminnan keinoin. Osaamisen kehittämisen kohde määrittyy Laurean tutkimus- ja kehittämislinjoista
klusterikohtaisesti.


Edeltävät opinnot:
Keskeiset ammatilliset osaamisalueet (vähintään 120 op) tai vastaavat tiedot.


00019 Palveluinnovaatiot yrityskehityksessä, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida alueen ja organisaatioiden osaamista ja määritellä siltä pohjalta kehittämistavoitteita
• toteuttaa tavoitteellisen kehittämisprojektin
• tuottaa uusia ratkaisuja, palveluja ja palvelujärjestelmiä
• arvioida niiden käyttökelpoisuutta joko alkavan yritystoiminnan (Start up) tai olemassa olevan yritystoiminnan
kannattavuuden suhteen
• hahmottaa oman toimintansa vaikutuksen toimialueen arvoverkostossa
• edistää luovuutta toiminnallaan

Opintojakson sisältö:
• tutustuminen keskeisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämisstrategioihin
• kontekstin ja tietämysperustan luonti
• kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
• työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä osana innovaatioverkostoa
• kehittämis- ja tiedontarpeen analysointi
• syntyneen ratkaisun, palvelun, tuotteen tai järjestelmän käyttökelpoisuusarviointi
• tekijänoikeuskysymykset

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen on yritystoiminnan edistämiseen liittyvää tavoitteellista kehittämisosaamista.
Opintojakso edistää innovaatiotoimintaa ja siihen perustuvaa yrittäjyyttä. Kehittämishankkeessa tuotetaan uutta
osaamista ja arvioidaan osaamisen synnyttämää arvoa. Kehittämishankeen toteuttamista varten muodostetaan
osaamistarpeen pohjalta monialainen ryhmä.

Edeltävät opinnot:
Palveluinnovaatioiden kehittäminen –opintojakso tai vastaavat tiedot.


00020 Palveluyrittäjyys, 10 op

Opiskelija osaa:
• arvioida omia mahdollisuuksiaan innovaatiolähtöisen palveluliiketoiminnan käynnistämiseen
• laatia liikeideaan sopivan liiketoimintamallin
• laatia realistisen liiketoimintasuunnitelman
• käynnistää liiketoiminnan
• tulkita pienen yrityksen taloushallinnon raportteja

Opintojakson sisältö:
• liikeidea, liiketoimintamallit ja liiketoimintasuunnitelma
• aloittavan yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
• yritysmuodon valinta ja yritystoimintaa ohjaavat normit
• yrityksen perustamiseen liittyvät viranomaistoimenpiteet
• tuotekohtaiset kustannukset ja hinnoittelu
• yrittäjä työnantajana

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija arvioi omia mahdollisuuksiaan viedä palveluinnovaatioon perustuva yritysidea käytännön
yrittäjyydeksi. Opintojaksolla opiskelija tekee yrityksensä aloittamiseen liittyvän liiketoimintasuunnitelman, joka pitää
sisällään asiaan kuuluvat asiapaperit. Opiskelija perehtyy suunnitelmanmukaisen yrityksen käytännön velvoitteisiin
ja vastuisiin.

Edeltävät opinnot:
Palveluinnovaatioiden kehittäminen -opintojakso tai vastaavat tiedot.


068 YKSILÖN JA YHTEISÖN TURVALLISUUS, 25 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa määrittää yksilön ja yhteisön turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja näiden tekijöiden vai-kutuksia.
Opiskelija osaa ylläpitää ja kehittää yksilön ja yhteisöjen turvallisuutta.

Opiskelija osaa:
• suojata yksilöä ja yhteisöä sisä- ja ulkopuolelta kohdistuvilta uhkilta
• soveltaa tutkimustietoa henkilöturvallisuuden hallinnassa ja kehittämisessä
• toimia käytännön työtehtävissä ja kehittää tehtäväänsä turvallisuuden näkökulmasta
• vähentää rikollisuuden vaikutusta yksilöiden ja yhteisön turvallisuuteen

Sisältö:
Teemassa yksilöllä tarkoitetaan työntekijää, asiakasta tai muuhun sidosryhmään kuuluvaa henkilöä.
Yhteisöjä ovat yritykset, julkisorganisaatiot, järjestöt sekä muut kolmannen sektorin toimijat ja perheet.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisuuden rakentamisen vaiheeseen, jossa opiskelija oppii tutkivan ja kehittävän työtavan.
00179 Henkilöturvallisuuden kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• suojata henkilöstöä, asiakkaita ja muita sidosryhmiä sisä- ja ulkopuolelta kohdistuvilta uhkilta
• arvioida ihmisten käyttäytymistä vaara- ja onnettomuustilanteissa
• antaa ohjeita vaaratilanteita varten
• käyttää tietojaan turvallisuussuunnittelussa ja turvallisuuden kehittämisessä
• toimia työturvallisuuden asiantuntijan tehtävissä
• kehittää vapaa-ajan turvallisuutta
• toimia tutkivan ja kehittävän työtavan mukaisesti
• toimia asiantuntijayhteisössä

Opintojakson sisältö:
• yksilön ja ryhmän käyttäytymisen perusteet
• vastuu henkilöstö- ja asiakasturvallisuudesta
• yksityisyyden suoja työelämässä
• työturvallisuus
• matkustusturvallisuus
• vapaa-ajan turvallisuus
• kehittämisen työvälineet

Opintojakson kuvaus:
Tässä opintojaksossa opiskelija soveltaa riskienhallintaosaamistaan.

Edeltävät opinnot:
Riskien arviointi turvallisuuden kehittämisessä -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00180 Rikostorjuntaosaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• laatia analyysin rikoksista ja niiden aiheuttamista vahingoista
• soveltaa rikollisuusteorioita, kriminologista tutkimustietoa ja rikoksentorjuntastrategioita yksilön ja yhteisön
turvallisuuden kehittämisessä
• käynnistää rikostorjuntayhteistyön eri tahojen kanssa ja kehittää sitä

Opintojakson sisältö:
• rikollisuus
• rikollisuuden torjunta
• kriminologinen tutkimus
• rikostorjuntayhteistyö

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana opiskelija saavuttaa kriminologisen tiedon hyväksikäyttöön liittyvää osaamista. Osaamisen
viitekehyksenä on yksilön ja yhteisön turvallisuuden kehittäminen.

Edeltävät opinnot:
Riskienarviointi turvallisuuden kehittämisessä ja Henkilöturvallisuus -opintojaksot tai vastaavat tiedot.


00381 Harjoittelu 1, turvallisuusalan koulutusohjelma, 15 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa valitsemansa organisaation toimintakulttuurin, toiminta-ajatuksen, organisaatioraken-teen ja toimintatavat
• kehittää osaamistaan ja työtehtäväänsä turvallisuuden näkökulmasta

Opintojakson sisältö:
• harjoittelujakson suorittaminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija harjoittelee osaamista työelämässä. Harjoittelussa opiskelija havainnoi työtään ja
työympäristöään turvallisuuden kehittämisen näkökulmasta.

Edeltävät opinnot:
Turvallisuusala ja ammatillinen kasvu -teema sekä opintojakson Henkilöturvallisuuden kehittäminen
-opintojakso tai vastaavat tiedot.


069 TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISOSAAMINEN, 45 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa toteuttaa ennaltaehkäisevää turvallisuustoimintaa erilaisissa yhteisöissä. Hän osaa yllä-pitää
turvallisuutta ja kehittää turvallisuustoimintaa yhteisön tarpeita vastaavaksi.

Opiskelija osaa:
• käyttää kehittämisen menetelmiä
• kehittää kiinteistön turvallisuutta
• laatia turvallisuus-, pelastus- ja valmiussuunnitelmia
• kehittää logistisen toiminnan turvallisuutta
• arvioida toiminnan ympäristövaikutuksia ja huomioida ne turvallisuuden kehittämisessä
• antaa turvallisuuskoulutusta ja -valistusta
• seurata ja soveltaa alan tutkimusta kehittämisessä
• hahmottaa yhteisön turvallisuuden kokonaisvaltaisesti
• kehittää turvallisuutta yhteisöllisesti

Sisältö:
Teeman opintojaksot sisältävät yhteisön turvallisuuden kehittämisen keskeisiä osaamisenalueita.

Osaamisen kehittyminen:
Teema liittyy ammatillisen osaamisen laajentamisvaiheeseen, jossa opiskelijalla on kehittämisosaamista. Opiskelija
harjoittelee vaikuttajana toimimista osaamisalueellaan


00181 Fyysinen turvallisuus ja tekniset turvallisuusjärjestelmät, 10 op

Opiskelija osaa:
• laatia kiinteistön rikosturvallisuusanalyysin
• suunnitella ja toteuttaa rakenteellisia ja teknisiä turvallisuusratkaisuja sekä turvallisuuspalveluja
• toteuttaa teknisten järjestelmien ja turvallisuuspalvelujen hankintaprosessin

Opintojakson sisältö:
• kiinteistön rikosturvallisuus
• rakenteellinen murtosuojaus
• kulunvalvonta-, rikosilmoitin ja kameravalvontajärjestelmät
• yksityiset turvallisuuspalvelut
• osto- ja myyntiprosessi
• kannattavuuslaskelmat

Opintojakson kuvaus:
Fyysisellä turvallisuudella tarkoitetaan kiinteistöjen, toimitilojen ja rakennusten sekä tapahtumaympäristöjen
turvallisuutta. Fyysiseen turvallisuuteen kuuluu turvallisuusvalvonta, tekniset järjestelmät ja vartiointi.

Edeltävät opinnot:
Henkilöturvallisuuden kehittäminen ja Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen -opintojaksot tai vastaavat tiedot.


00182 Omatoiminen varautuminen ja valmiussuunnitteluosaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• laatia omatoimiseen varautumiseen liittyvät turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat
• laatia poikkeusolojen valmiussuunnitelmat
• toteuttaa turvallisuuteen liittyviä koulutus- ja valistustapahtumia
• edistää paloturvallisuutta

Opintojakson sisältö:
• pelastuslainsäädäntö
• rakenteellinen paloturvallisuus
• alkusammutuskalusto
• paloilmoitin-, savunpoisto- ja sammutusjärjestelmät
• tulitöiden turvallisuus
• vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet
• poistumisturvallisuus ja turvallisuusselvitykset
• yleisötilaisuuksien turvallisuus
• poikkeusoloihin varautuminen
• turvallisuuskoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen
• turvallisuussuunnitelman laatiminen ja turvallisuustoimien toteuttaminen

Opintojakson kuvaus:
Omatoimisen varautumisella tarkoitetaan tulipalojen ja onnettomuuksien omatoimista ennalta ehkäisyä ja ihmisten,
omaisuuden ja ympäristön suojaamista sekä oikeaa toimintaa vaaratilanteessa. Valmiussuun-nittelulla ymmärretään
yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden varautumista poikkeusoloihin.

Edeltävät opinnot:
Fyysinen turvallisuus ja tekniset turvallisuusjärjestelmät -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00183 Logistisen toiminnan ja ympäristön turvallisuus, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida logistisen toiminnan turvallisuusriskejä sekä näiden pohjalta suunnitella ja toteuttaa
turvallisuusratkaisuja
• analysoida palveluiden ja tuotteitten turvallisuutta sekä suunnitella ja toteuttaa näiden pohjalta erilaisia
turvallisuusratkaisuja
• analysoida yrityksen ympäristöhallintaan liittyviä riskejä sekä suunnitella ja toteuttaa tarvittavat turvallisuusratkaisut

Opintojakson sisältö:
• logistinen järjestelmä
• tuoteturvallisuus
• palveluiden turvallisuus
• ympäristöturvallisuus

Opintojakson kuvaus:
Logistisella toiminnalla ymmärretään toimintoketjua, joka muodostuu tiedon, rahan ja materiaalin liikenteestä.
Logistisen toiminnan turvallisuudella ymmärretään häiriötöntä tuotanto- ja palveluprosessia. Ympäristön
turvallisuudella ymmärretään yritysten ympäristöriskien hallintaa.

Voidaan toteuttaa englannin kielisenä Security of Logistical Operations and the Environment.

Edeltävät opinnot:
Omatoiminen varautuminen ja valmiussuunnittelu -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00382 Harjoittelu 2, turvallisuusalan koulutusohjelma, 15 op

Opiskelija osaa:
• analysoida harjoittelupaikan turvallisuustoimintoja laadun, kannattavuuden ja jatkuvuuden näkö-kulmasta
• osaa arvioida omaa ammatillista osaamistaan
• osaa kehittää organisaation turvallisuustoimintoja asiantuntijayhteisön jäsenenä

Opintojakson sisältö:
Harjoittelu ja kehittämistehtävä

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija kehittää harjoittelussa turvallisuusalan osaamistaan ja organisaation turvallisuutta toimimalla
asiantuntijayhteisön jäsenenä.

Edeltävät opinnot:
Fyysinen turvallisuus ja tekniset turvallisuusjärjestelmät ja Omatoiminen varautuminen ja valmiussuunnit-telu
-opintojaksot tai vastaavat tiedot.


070 SOVELTAVA TIETOTURVALLISUUSOSAAMINEN, 10 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa edistää ja kehittää tiedon suojaamiseen tarvittavia hallinnollisia ja teknologisia ratkaisuja, sekä
toimintatapoja ja palveluita.

Opiskelija osaa:
• hahmottaa tietoturvallisuuden osana organisaation strategiaa ja riskienhallintaa
• kartoittaa ja analysoida tietoon kohdistuvia turvallisuusuhkia ja niihin liittyviä tietoriskejä
• määritellä organisaation tietoturvallisuustarpeita ja etsiä niihin hallinnollisia ja teknologisia ratkai-suja ja
toimintatapoja
• laatia organisaation tietoturvallisuusperiaatteita (politiikka, ohjeistus)
• suunnitella ja toteuttaa teknisiä tietoturva-arkkitehtuureita ja -ratkaisuja
• arvioida teknologisten tietoturvallisuusratkaisujen ja palveluiden sopivuutta erilaisten organisaati-oiden tarpeisiin

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat kokonaisuuden, jonka lähtökohtana on laaja-alainen tietoturvallisuus-käsitys
sisältäen hallinnolliset tekijät, teknologiset ratkaisut, ohjeistuksen ja tietoturvallisuuskäyttäytymi-sen
organisaatioissa. Osaaminen on perusta tietoverkkojen ja tietojärjestelmien toiminnan turvaamiselle sekä uusien
tietoturvallisuuspalveluiden kehittämiselle. Osaaminen liittää yhteen tietoverkot, tietojärjes-telmät ja hallinnolliset
tietoturvaratkaisut.

Osaamisen kehittyminen:
Teema on tietoriskienhallinnan perusosaamista, jossa pääpaino on ratkaisujen ja palvelujen kehittämi-sessä ja
soveltamisessa


00393 Tietoturvallisuuden hallinta, 10 op

Opiskelija osaa:
• soveltaa tietoturvallisuuden peruskäsitteitä
• käyttää riskienhallinnan menetelmiä tietoturvallisuuden kehittämisessä
• suojata organisaatiota tietoriskeiltä ja arvioida tietoriskien toteutumisen vaikutuksia toimintaan
• suunnitella organisaation kokonaisvaltaisen tietoriskien hallintajärjestelmän soveltaen teknisiä ja hallinnollisia
tietoturvaratkaisuja
• soveltaa tietosuojaan, tietoturvallisuuteen ja tietorikollisuuteen liittyvää lainsäädäntöä
• laatia järjestelmien jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia

Opintojakson sisältö:
• tietoturvallisuuden osa-alueet ja peruskäsitteet
• tietoturvallisuusvastaavan tehtävät organisaatiossa
• ulkoiset ja sisäiset tietoturvauhkat sekä niihin liittyvien tietoriskien analysointi ja arviointi
• tietoriskeiltä suojautuminen teknisin ja ei-teknisin keinoin
• tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö
• henkilöstöturvallisuus ja tietoturvallisuustietoisuus
• turvallisuusselvitykset ja salassapitosopimukset
• tietoturvallisuuspolitiikka ja -ohjeisto
• tietoriskien hallintajärjestelmän ja tietoturvallisuuden kehitysohjelman suunnittelu
• jatkuvuus- ja toipumissuunnittelu
Opintojakson kuvaus:
Opintojakso liittyy opiskelijan kehittymiseen tietoturvallisuusosaamisen soveltamisessa. Osaaminen ilmenee ennen
kaikkea kykynä analysoida ja arvioida organisaation tietoriskejä, suojautua niiltä ja arvioida niiden mahdollisia
vaikutuksia organisaation toimintaan. Tavoitteena on oppia rakentamaan kokonaisvaltainen tietoriskien
hallintajärjestelmä.

Voidaan toteuttaa englannin kielisenä Managing Information Security (MIS).


00185 Tietoverkkojen ja järjestelmien turvallisuus, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa ja analysoida tietojärjestelmien haavoittuvuuksia
• varautua tietojärjestelmien toimivuuteen erilaisissa häiriötilanteissa
• soveltaa teknisiä tietoturvallisuusratkaisuja
• määritellä turvallisuusvaatimukset tietojärjestelmien kehittämisessä ja hankinnassa
• laatia järjestelmien jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia

Opintojakson sisältö:
• IP-verkkojen perusteet (turvallisuusalan koulutusohjelma)
• tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat ja niiden aiheuttamat riskit
• tekninen suojautuminen tietoriskeiltä
• tiedon luottamuksellisuuden ja eheyden turvaaminen tietojärjestelmissä ja -verkoissa
- salakirjoituksen perusteet ja sovellukset
- julkisen avaimen infrastruktuuri
• tietoverkkojen tietoturvallisuuskysymykset
• tietojärjestelmiin tunkeutumisen estäminen
• jatkuvuus- ja toipumissuunnittelu

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso liittyy opiskelijan kehittymiseen tietojärjestelmien ja -verkkojen turvallisuusosaamisen soveltamisessa.

Voidaan toteuttaa englannin kielisenä Security of Data Networks and Systems.

Edeltävät opinnot:
Tietoturvallisuuden hallinta -opintojakso tai vastaavat tiedot.


071 TURVALLISUUDEN HALLINTA JA TUTKIVA KEHITTÄMINEN, 10 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa luoda yhteisön tarpeita vastaavan turvallisuuden hallintajärjestelmän. Hän osaa hallita, tutkia ja
kehittää turvallisuutta yhteisössä

Opiskelija osaa:
• hyödyntää turvallisuusalan uusinta tutkimusta kehittämisessä
• tutkia ja kehittää turvallisuutta
• johtaa turvallisuutta organisaation strategian pohjalta
• laatia turvallisuuspolitiikan ja toimintaperiaatteet
• kehittää kansainvälisten toimintojen turvallisuutta
• suunnitella ja toteuttaa henkilöstön turvallisuuskoulutusta
• turvallisuuspalvelujen tuotekehityksen
• myydä ja markkinoida turvallisuuspalveluja
• turvallisuus- ja kriisiviestinnän

Sisältö:
Turvallisuuden hallintajärjestelmällä tarkoitetaan turvallisuusasioiden ja turvallisuuden johtamista, turval-lisuustiedon
hallintaa ja turvallisuusasioiden organisointia yhteisöjen turvallisuustarpeiden perusteella.
Osaamisen kehittyminen:
Opiskelija osoittaa koulutusohjelman osaamisalueiden kokonaishallintaa ja asiantuntijuutta. Asiantuntija-na
toimimisen perustana on tutkimus- ja kehittämisosaaminen.


00188 Turvallisuustiedon hallinta, 10 op

Opiskelija osaa:
• kartoittaa organisaation tietotarpeet turvallisuuden johtamisen näkökulmasta
• analysoida ja soveltaa organisaation ulkopuolelta saatavia turvallisuustietoja
• analysoida ja soveltaa organisaatiossa syntyviä tietoja
• kartoittaa ja hallita ulkopuolisten turvallisuustietotarpeita organisaatiolta
• suunnitella ja kehittää turvallisuustiedon hallintajärjestelmää
• kartoittaa ja kehittää turvallisuusosaamista organisaatiossa

Opintojakson sisältö:
• organisaation tietotarpeet
• ulkopuolelta saatavan tiedon käsittely
• turvallisuustiedot organisaatiosta ulospäin
• tarvittavan tiedon hallintajärjestelmät
• turvallisuustiedon osaamistarpeiden kartoitus organisaation eri tasoilla
• turvallisuusosaamisen kehittäminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso liittyy opiskelijan kehittymiseen kokonaisvaltaisen turvallisuuden hallinnassa. Osaaminen ilmenee
ennen kaikkea kykynä havaita organisaation turvallisuustietotarpeet turvallisuuden hallinnan nä-kökulmasta. Oikein
suunniteltu turvallisuustiedon hallintajärjestelmä mahdollistaa turvallisuusosaamisen tavoitteellisen kehittämisen

Edeltävät opinnot:
Turvallisuuden hallintajärjestelmän kehittäminen -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00186 Turvallisuuden hallintajärjestelmän kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• luoda yhteisön tarpeita vastaavan turvallisuuden hallintajärjestelmän
• laatia yhteisön turvallisuuspolitiikan ja -ohjelman
• johtaa turvallisuustoimintaa yhteisössä
• laatia integroituja järjestelmiä
• kehittää turvallisuus- ja kriisiviestintää
• kansainväliset keskeiset säädökset
• tutkia ja kehittää turvallisuutta

Opintojakson sisältö:
• turvallisuuspolitiikka
• turvallisuustarpeiden määrittäminen
• turvallisuustoiminnan johtaminen
• turvallisuusstandardit
• turvallisuustoiminnan kehittämissuunnitelma
• turvallisuustoiminnan sidosryhmät
• laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät
• turvallisuusmittarit
• turvallisuusohjeistus
• EU-määräykset
• ulkomaantoimintojen turvallisuus
• lähialueturvallisuus
• turvallisuuskulttuurin kehittäminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on organisaation turvallisuusasioiden kokonaisvaltaista toteuttamista.
Turvallisuus nähdään keinona parantaa organisaatioiden tuottavuutta ja kilpailukykyä minimoimalla
turvallisuusriskejä ja parantamalla toimintavalmiuksia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteiden varalta.
Turvallisuus nähdään osana laajempaa riskienhallintaprosessia.

Edeltävät opinnot:
Turvallisuuden kehittämisosaamisen teema tai vastaavat tiedot.


019 OPINNÄYTETYÖ, 15 op

Sisältö:
Kaikkiin Laurean koulutusohjelmiin sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka kytkeytyy osaamista
syventäviin opintoihin. Opinnäytetyö voi liittyä myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä
harjoitteluihin. Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan Laurea -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa.


00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.


047 LAUREAN YHTEISET OPINNOT, 0 op


125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 0 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.


00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00493 Suomi toisena kielenä- lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Suomenkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat suomen kielen
lähtötasotestin.


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä
Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00388 Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia tarkoituksenmukaisesti opiskeluajan tekstitapahtumissa
• hyödyntää kielenhuollon ja kielitiedon apuvälineitä
• ottaa vastuun tiimitöiden viestintätehtävistä

Opintojakson sisältö:
• henkilökohtainen viestijäprofiili
• kielitiedon ja kielenhuollon apuvälineet
• erityyppisten tekstien ja puheiden laadinnan ohjeistukset

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan viestijänä. Opiskelijan osaaminen ilmenee taitona ja halukkuutena
kantaa vastuuta erilaisten tiimitöiden suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Opiskelija lähestyy kielitietoa ja
kielenhuoltoa aikuisen viestijän näkökulmasta ja harjaantuu käyttämään kielenhuollon apuvälineitä asiatekstin
rakentamisessa.


00522 Suomen kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentaalle opintojaksolle opintojensa
alkuvaiheessa. Kielten valmentavista opintojaksoista annetaan annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti
valittaviin opintoihin, jos opiskelijan kielen lähtötaso on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin
kieliopintoihin.


00446 Suomen kieli, 5 op


00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op


00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op


00817 Osto-osaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• palvelujen ja tavaroiden kilpailutusprosessin

Opintojakson sisältö:
• hankintalaki ja säännökset
• hankintastrategia
• sopimusjuridiikka
• tarjouspyyntö, tarjousten vertailu, yhteenveto ja päätösesitys


00801 Palveluiden innovointi ja kehitys palvelumuotoilun keinoin, 10 op
Opiskelija osaa:
• tarkastella kokonaisvaltaisesti palvelukokemusta ja arvonluontia asiakkaalle
• kuvata Service Design -prosessin ja kytkeä siihen liiketoiminnan vaatimukset
• soveltaa useampaa SD-menetelmää

Opintojakson sisältö:
• Service Design monialaisena lähestymistapana palveluiden käyttäjälähtöiseen innovointiin, kehittämi-seen ja
suunnitteluun
• Asiakkaan syvällinen tunteminen
• Service Design –prosessi
• Service Design –menetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet palveluiden käyttäjälähtöiseen innovointiin, kehittämiseen
ja suunnitteluun. Opiskelussa hyödynnetään aihealueen viimeisintä kansainvälistä tietoa ja menetelmäkehitystä.

Edeltävät opinnot:
Liiketoimintaosaamisen perustiedot


00802 Kuluttajan oikeudellinen osaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• ratkaista kuluttajan ongelmia lainsäädännön mahdollistamalla tavalla
• neuvoa ja ohjata kuluttajaa oikeudellisissa kysymyksissä

Opintojakson sisältö:
- kuluttajalainsäädäntö
- muu kuluttajaa koskeva juridiikka (perhe- ja yksityisoikeus)
- kuluttaja yhteiskunnallisena toimijana Suomessa ja EU:ssa

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija oppii ratkaisemaan omaan alaan liittyviä kuluttajajuridisia ongelmia pohjautuen oikeudelliseen
perusosaamiseen.


00818 Service Innovation and Design Toolkit, 10 op

Opiskelija osaa:
• examine service experience and customer-based value creation comprehensively
• describe Service Design –process and business demands connected to it
• apply several SD-methods

Opintojakson sisältö:
• Service Design as a diversified approach to user-centred service innovation, development and planning
• Understanding customer comprehensively
• Service Design –prosess
• Service Design –methods

Opintojakson kuvaus:
The aim of this study unit is to give student skills to innovate, develop and plan user-centred services. Latest
international knowledge and method development are used during the study unit.

Edeltävät opinnot:
Basics knowledge of business activities