Opetussuunnitelma 2008 – SHV09KN (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Hoitotyön koulutusohjelma (Laurea Tikkurila, sote), SHV09KN

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Terveyden taustatekijät sisältyvät yhteiskunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. Sijoittaminen terveyteen tuottaa
positiivisia tuloksia kaikilla tasoilla. Terveyden merkitys korostuu toimivalle ja kehittyvälle taloudelle koko
yhteiskunnassa. Julkinen sektori, yritykset, työyhteisöt ja jokainen työntekijä on vastuussa terveyden, hyvinvoinnin ja
turvallisuuden edistämisestä, menetelmien kehittämisestä ja tuottamisesta.
Taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus hoitotyön toimintaympäristössä edellyttävät tiedon ja osaamisen
luotettavuutta, ajantasaisuutta ja laatua. Väestön ja yksittäisen ihmisen terveyttä edistetään osaamisen ja
mahdollisuuksien kehittämisellä, tutkimuksella sekä toimintatapojen, tiedonvälityksen ja terveyden lukutaidon kautta.
Hoitotyön toimintaympäristöä ja henkilöstön osaamista säännellään kansallisella ja eurooppalaisella
lainsäädännöllä, joilla pyritään varmistamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet terveyteen ja hyvinvointiin.
Yhteistoiminta ammattikorkeakoulun ja eri toimintaympäristöjen toimijoiden välillä edistää verkostokumppanuutta,
jolloin kehitetään ja edistetään asiakaslähtöistä palvelutoimintaa sekä tuotetaan uutta, innovatiivista
palveluosaamista.
Hyvinvointi- ja terveyspalveluja tuottavat julkiset tai yksityiset organisaatiot ja kolmas sektori. Toimintaympäristöinä
ovat asiakkaan koti, terveydenhuollon palveluyhteisöt, perusterveydenhuollon terveyskeskukset,
erikoissairaanhoidon yksiköt, yksityiset yritykset, yhdistykset, järjestöt ja tieto- ja viestintäteknologiset tai muut
hyvinvointiverkostot. Sähköiset tietojärjestelmät, ohjaus- ja neuvontapalvelut, palveluprosessit sekä hyvät käytänteet
ja toimintamallit ovat edellytys asiakaslähtöisille saumattomille palveluketjuille. Haasteena terveysalan
toimintaympäristöissä on kehittää tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävää vuorovaikutteista hyvinvointiosaamista.
Verkottuminen eri asiantuntijoiden, palvelutuottajien ja asiakkaiden kanssa tuottaa uutta proaktiivista
yhteistoimintaa, hyvinvointipalveluja ja tuotteita. Ammattikorkeakoulun integratiivisissa oppimisympäristöissä
voidaan testata, kehittää ja arvioida erilaisia hyvinvointiin liittyviä tuotteita, palvelumalleja ja käytänteitä siirrettäväksi
todellisiin toimintaympäristöihin.


Aktiivinen osallistuminen toimintaympäristön autenttisiin hankkeisiin mahdollistaa opiskelijalle palveluosaamisen
asiantuntijuuden kehittymisen.Kansainvälisyys toimintaympäristöissä näkyy eri kulttuureista tulevien asiakkaiden
kohtaamisena, näyttöön perustuvan tiedon käyttönä ja tietohakuina sekä tieto- ja viestintäteknologian
mahdollistavana verkostoitumisena. Myös toimijat ja kumppanit työyhteisöissä syventävät kansainvälistymistä ja sen
hyödyntämistä ja mahdollisuuksia.
Hoitotyön koulutusohjelmassa oppiminen toteutuu tutkimus- ja kehittämishankkeissa yhteistyössä työelämän
kanssa. Hoitotyön koulutusohjelmasta valmistunut sairaanhoitaja / terveydenhoitaja työskentelee palveluosaajana
muuttuvassa globalisoituvassa toimintaympäristössä.


Hoitotyön koulutusohjelma kuvataan opetussuunnitelmassa, jossa ammatillistiedollinen ja -taidollinen osaaminen on
ryhmitelty erilaisiksi teemoiksi. Hoitotyön koulutusohjelman (210 op) teemat ovat Tutkiva ja kehittävä toiminta
hoitotyössä (30 op), Ihminen ympäristössään (30 op), Asiakkaan kohtaaminen ja voimavarojen vahvistaminen (30
op), Terveyden edistämisen auttamismenetelmät (30 op), Terveyden edistämisen ohjaus- ja konsultaatiomenetelmät
(20 op), Asiakaslähtöinen hoitotyö (25 op), Innovatiivinen hyvinvointipalveluosaaminen (30 op) ja Vapaasti valittavat
opinnot (15 op). (Kuvio 1)

Hoitotyön koulutusohjelman teoreettinen perusta on monitieteinen. Tiedollisena perustana on terveystietieteiden,
erityisesti hoitotieteen ja muiden tieteiden tuottama tieto (Kuvio 2). Luonnontieteellisen tiedon tarkoituksena on
selittää ja mahdollisesti ennustaa terveyttä ja terveydentilan muutoksia, jolloin tiedon päämääränä on
syyseuraussuhteiden ja niiden perusteiden tunnistaminen. Kehitysteoreettista lähestymistapaa sovelletaan ihmisen
terveyden ja muutosvaiheiden tarkastelussa yksilön, perheen ja yhteisön näkökulmasta. Humanistiseen
tiedonkäsitykseen perustuvan teoreettisen tiedon tarkoituksena on ymmärtää ja tulkita yksilön, ryhmän ja yhteisön
subjektiivista ja kokemuksellista terveyttä ja vuorovaikutusta. Kriittisen tiedonkäsityksen tarkoituksena on tuottaa,
luoda ja uudistaa toimintaa kehittäviä toimintamalleja terveyden edistämiseksi. Hoitotyön ilmiöitä eri
toimintaympäristöissä ja konteksteissa tarkastellaan tutkivalla ja kehittävällä otteella. Oppimisen tiedollisena
perustana on eri tieteiden tuottama tutkittu tieto. Lähtökohtana on kehittämispohjainen oppiminen, Learning by
Developing (LbD).

Asiantuntijuus
Ammatillinen asiantuntijuus sisältää laaja-alaiset, käytännölliset tiedot ja taidot asianomaisen alan
asiantuntijatehtävissä toimimista varten (Ammattikorkeakoululaki 351/2003, 4 §). Hoitotyön ja terveydenhoitotyön
asiantuntijalla on laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa
sekä kansallisessa ja kansainvälisessä työelämässä. Hän on perehtynyt hoitotyön ja terveydenhoitotyön keskeisiin
käytännön työtehtäviin. Hän kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä
(Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003). Sairaanhoitajan ammattipätevyyttä ja
yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusta säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2005/36/EY.

Osaamisalueet

Osaaminen hoitotyön koulutusohjelmassa perustuu terveyden edistämisen näkökulmaan. Ottawan julkilausuman
1986 mukaan terveyden edistämisen perusta on terveyspolitiikan ja kuntapolitiikan arvolähtökohta ja toimintalinja,
jonka päämääränä on väestön terveyden lisääminen ja väestöryhmittäisten terveyserojen vähentäminen.
Julkilausuma vahvistettiin WHO:n vuonna 2005 järjestämässä Bangkokin maailmanlaajuisessa terveyden
edistämisen konferenssissa. Terveyden edistäminen on tällöin ihmisen terveyden suojelemista, ylläpitämistä ja
kohentamista erilaisin toimin. Tähän sisältyy ihmisen omaan terveyteen ja sen taustatekijöihin liittyvän hallinnan
lisääminen oman terveyden edistämiseksi. Terveyden edistämiseen kuuluu myös sairauksien ja tapaturmien
ehkäisy ja hoito.
Hoitotyön ammatillisen osaamisen alueita ovat vastuullinen hoitotyön/terveydenhoitotyön asiantuntijuus, oman alan
ammatillistiedollinen ja ammatillistaidollinen osaaminen, eettinen osaaminen, terveyden edistämisen osaaminen,
opetus- ja ohjausosaaminen, yhteistyöosaaminen, tutkimus- ja kehittämisosaaminen, innovatiivinen
palveluosaaminen, johtamisosaaminen, ammattialan ja yhteiskunnan tulevaisuuden ennakoiminen,
hyvinvointiteknologiaosaaminen.


Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Opiskelijan kehittyminen sairaanhoitajaksi/terveydenhoitajaksi on ammatillisen kasvun prosessi, joka alkaa ennen
koulutukseen hakeutumista koulutusammatin valinnalla jatkuen koko työuran. Opiskelijan kasvu ja kehittyminen
sairaanhoitajaksi/terveydenhoitajaksi on osa hänen ihmisenä kehittymisen prosessiaan. Ammatillinen kasvu ja
kehittyminen tarkoittavat yksilön prosessia, jossa yksilön taidot, tiedot, uskomukset ja arvot kehittyvät ja muuttuvat.
Ammatillisen kasvun prosessissa opiskelija kehittyy toimimaan käytännön hoitotyössä, hänen substanssialaa
koskeva tietämyksensä ja kykynsä syvenevät. Tämä kehittyminen on sidoksissa aikaan, hoitotyön kulttuuriin ja
yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Ammatillistiedollisen osaamisen ja ammatillistaidollisen osaamisen
kompetensseissa kuvataan ammatillinen kasvuprosessi kolmen kehittymistason kautta. Nämä kehittymistasot ovat
perustason osaaminen, kehittyvän tason osaaminen ja edistyneen tason osaaminen. Osaamisen tasoja
tarkastellaan osaajaorientaation, menetelmäorientaation, asiakasorientaation ja kehittäjäorientaation näkökulmista.

Koulutusohjelman kuvaus

Hoitotyön koulutusohjelman ydinalueet jäsennetään ammatillistiedolliseksi ja -taidolliseksi osaamiseksi. Hoitotyön
koulutusohjelman opetussuunnitelmassa ammatillistiedollinen ja -taidollinen osaaminen on ryhmitelty teemoiksi,
joiden laajuus on 20 - 30 opintopistettä. Teemat koostuvat opintojaksoista, joiden laajuus vaihtelee 5 ja 20
opintopisteen välillä. Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat eettinen osaaminen,
globalisaatio-osaaminen, innovaatio-osaaminen, reflektio-osaaminen ja verkosto-osaaminen. Kompetenssien
mukaista osaamista kuvataan osaamistasojen avulla opetussuunnitelman yhteisessä osassa.

Opiskelu koulutusohjelmassa

Hoitotyön koulutusohjelmassa oppimisprosessi etenee teemoittain (Kuvio 3). Ammatillisessa kasvussaan opiskelija
kehittyy soveltamaan kehittämispohjaisen oppimisen menetelmiä ja tutkimustyön menetelmiä. Opiskelija tekee
opinnäytetyön kehittämishankkeessa. Opiskelija osoittaa ammatillisen asiantuntijuutensa laatimalla porfolion.
Portfoliossaan opiskelija osoittaa ammatillisen kasvunsa ja kehittymisensä hoitotyön asiantuntijuudessa
koulutusohjelman tavoitteiden ohjaamana. Opiskelija syventää hoitotyön asiantuntijuuttaan ja valitsee syventävät
oppimisympäristöt tekemänsä oppimissuunnitelman mukaisesti. Opiskelijan palveluosaaminen on asiakaskeskeistä,
näyttöön perustuvaa ja innovatiivista hoitotyön toimintaa.

AMMATTITAITOA EDISTÄVÄ HARJOITTELU
Ammattitaitoa edistävä harjoittelu hoitotyön koulutusohjelmassa (90 op) on EU direktiivien mukainen. Ammattitaitoa
edistävä harjoittelu koostuu opiskelijan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulun
oppimisympäristöissä, työpajoissa ja erilaisissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä tapahtuvasta
oppimisesta sekä opinnäytetyöstä. ( Kuvio 4.) Uudet innovatiiviset oppimisympäristöt mahdollistavat LbD-mallin
mukaisen oppimisen erilaisissa projekteissa koulutuksen aikana. Hoitotyön koulutusohjelmassa ammattitaitoa
edistävä harjoittelu on suhteessa erilaisiin hyvinvointialan toimintaympäristöihin ja toimijoihin. Suhde asiakkaaseen
on perustavaa laatua oleva oppimisen ydin. Hoitotyön oppimisessa yksilön, ryhmän ja yhteisön näkökulma on
merkityksellinen. Suurin osa oppimisesta tapahtuu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kolmannen
sektorin toimintaympäristöissä. Moniammatillista verkostoyhteistyötä harjoitellaan koko oppimisprosessin ajan.
Kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritetaan myös ammattitaitoa edistävää harjoittelua.
Opintojen alusta lähtien opiskelija sitoutuu oman oppimisensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin
hankelähtöisesti. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu suunnitellaan suhteessa teemojen sisältöalueisiin ja osaamisen
arvioinnin lähtökohtana ovat kompetenssien tasokuvaukset.


TERVEYDENHOITOTYÖN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO
Terveydenhoitajakoulutus perustuu sairaanhoitajakoulutukseen ja antaa valmiudet toimia sekä sairaanhoitajana että
terveydenhoitajana. Terveydenhoitajatutkinto 240 op koostuu sekä hoitotyön että terveydenhoitotyön opinnoista.
Terveydenhoitajan tutkintoon johtavat ammattiopinnot ovat laajuudeltaan 60 op, josta 30 op toteutuu sairaanhoitajan
koulutukseen sisältyvinä ammattiopintoina.(Kuvio 5).Terveydenhoitajan koulutuksen tulee täyttää sosiaali- ja
terveysalan ammattikorkeakoulututkinnolle, sairaanhoitaja (AMK) asetetut vaatimukset. Tutkinnon suoritettuaan
opiskelija laillistetaan sekä sairaanhoitajaksi että terveydenhoitajaksi. Terveydenhoitajakoulutus täyttää
sairaanhoitajakoulutusta koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY koulutukselle
asettamat vaatimukset.
                                                          1. vuosi       2. vuosi       3. vuosi       4. vuosi
OP      OPINNOT                                                  30             60             60             60
118     TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA
        HOITOTYÖSSÄ
00051   Kehittämispohjainen oppiminen                            10
00052   Tutkimusmenetelmäosaaminen                                   2              8
00053   Asiakkuusosaaminen                                       10
025     IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄÄN
00054   Hoitotyön lähtökohdat                                    10
00055   Terveyttä edistävä ympäristö                                 2              8
00056   Ammattitaitoa edistävä harjoittelu I                                    10
026     ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA
        VOIMAVAROJEN VAHVISTAMINEN
00058   Ammattieettinen osaaminen                                                   5
00059   Vuorovaikutusosaaminen ja yhteistyöosaaminen                                5
00060   Ammattitaitoa edistävä harjoittelu II                                   15
00474   Nursing English                                                             5
027     TERVEYDEN EDISTÄMISEN
        AUTTAMISMENETELMÄT
00062   Hoitotyön menetelmäosaaminen                                                5
00445   Hoitotyön menetelmäosaaminen, harjoittelu                                   5
00063   Asiakkaan voimavarojen vahvistaminen                                   1,5            8,5
        muutosvaiheissa
00064   Ammattitaitoa edistävä harjoittelu III                                                 10
028     TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJAUS- JA
        KONSULTAATIOMENETELMÄT
00065   Ohjaus- ja konsultointiosaaminen                                                           5
00073   Hyvinvointiyrittäjyys                                                                      5
00066   Ammattitaitoa edistävä harjoittelu IV                                                  10
029     ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOTYÖ
00068   Hoitotyön osaamisen syventäminen                                                           5
00476   Hoitotyön johtaminen                                                                       5
00069   Ammattitaitoa edistävä harjoittelu V                                                                  10
00791   Svenska inom vårdbranschen                                                                 5
00634   Ruotsin kielen suullinen taito                                                             0
00635   Ruotsin kielen kirjallinen taito                                                           0
00446   Suomen kieli                                                                               5
00636   Suomen kielen kirjallinen taito                                                            0
00637   Suomen kielen suullinen taito                                                              0
030     INNOVATIIVINEN
        HYVINVOINTIPALVELUOSAAMINEN
00043   Opinnäytetyö                                                                               5          10
00074   Palveluinnovaatioiden kehittäminen, harjoittelu                                                           5
00071   Ammattitaitoa edistävä harjoittelu VI                                                                 10
125     VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00203   Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti                      0
00202   Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti                    0
00397   Matematiikan lähtötasotesti                        0
00521   Initial Test in Finnish                            0
00195   Ruotsin kielen valmentavat opinnot                 3
00194   Englannin kielen valmentavat opinnot               3
00388   Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot    3
00189   Matematiikan valmentavat opinnot                   3
00805   Diabeteksen ehkäisy ja hoito
00806   Draama terveyden edistämisen keinona
00811   Monikulttuurinen hoitotyö
00812   Neurohoitotyö
00813   Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen
00814   Vaikeasta mielenterveyshäiriöstä kärsivän
        potilaan hoito
                                                          30   60   60   60
118 TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA HOITOTYÖSSÄ, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija perehtyy korkeakouluoppimiseen ja oppimisympäristöihin. Osaamisen lähtökohtana on opiskelijan
sitoutuminen oman oppimisensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Kehittämispohjainen oppiminen suuntaa
opiskelijan osaamisen saavuttamista ja ammatillista kasvua. Asiakkuuteen perehtyminen ja asiakkuuden
tunnistaminen kytkeytyvät palveluosaamiseen.

Opiskelija osaa:
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa oppimisprosessiaan ja osaamistaan
• hyödyntää kehittämispohjaisen oppimisen työvälineitä omassa opiskelussaan
• soveltaa tutkimus- ja kehittämistyön menetelmiä kehittämishankkeissa ja -projekteissa
• hakea tietoa ja arvioida sitä kriittisesti
• kirjoittaa selkeitä raportteja
• tunnistaa asiakkuuteen ja palveluosaamiseen liittyviä ilmiöitä.


00051 Kehittämispohjainen oppiminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia ammattikorkeakoulun oppimisympäristöissä
• käyttää kehittämispohjaisen oppimisen työvälineitä opiskelussaan
• hahmottaa tutkimus- ja kehittämishankkeen oppimisympäristönään
• laatia henkilökohtaisen oppimissuunnitelman
• toimia itsenäisesti ja erilaisissa ryhmissä ja jakaa osaamistaan muille
• arvioida omaa ja toisen osaamista sekä kehittyä saamansa palautteen pohjalta.

Opintojakson sisältö:
• kehittämispohjaisen oppimisen työvälineet, henkilökohtainen oppimissuunnitelma, asioimiskirjoittaminen, verkot,
informaatiolukutaito, kirjastot
• Laurean tietotekninen oppimisympäristö
• virtuaalinen oppimisympäristö ja työvälineohjelmat
• opetussuunnitelma
• ammatillistiedolliseen ja ammatillistaidolliseen osaamiseen orientoituminen
• ammatillinen kasvu ja kehittyminen
• portfolio
• tuutorointi.

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson viitekehyksenä on kehittämispohjaisen oppimisen malli, jossa opiskelijan edistymisen oleellisena
tekijänä on kehittämispohjaisen oppimisen työvälineiden käyttäminen omassa opiskelussa ja työelämän
kehittämishankkeissa. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan sekä laatii henkilökohtaisen oppimissuunnitelman, toimii
itsenäisesti ja erilaisissa ryhmissä ja jakaa osaamistaan työyhteisössä.

Edeltävät opinnot:
Opiskelija kuvaa oman lähtötasonsa opintojakson alkaessa.


00052 Tutkimusmenetelmäosaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa tieteen filosofiset ja eettiset käsitteet
• hahmottaa tutkimus- ja kehittämisprosessin keskeiset elementit
• laadullisen ja määrällisen tutkimuksen perusteet
• kehittää kriittistä ajatteluaan
• hahmottaa tutkivan työotteen merkityksen omalle ammattialalle
• hankkia tietoa erilaisista tiedonlähteistä
• lukea ja raportoida tutkittua tietoa
• erilaisten analyysimenetelmien perusteet
• hyödyntää osaamistaan tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

Opintojakson sisältö:
• tieteen filosofia ja etiikka
• tutkimus- ja kehittämisprosessi
• tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät
• laadullinen ja määrällinen tutkimus
• laadullinen aineiston analyysi
• tilastollisten menetelmien perusteet
• tiedonhankinta ja tutkiva kirjoittaminen.

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso perustuu tutkivan ajattelun, tutkivan toiminnan ja ongelmanratkaisun menetelmien osaamisen
kehittymiseen. Opintojaksossa paneudutaan kehittämisprosessiin, tiedonhankintaan, tiedon analyysiin, tutkivaan
kirjoittamiseen ja raportoinnin käytänteisiin. Opintojaksossa saavutetaan perustyövälineet hankkeissa ja projekteissa
toimimiselle ja tutkivan ja kehittävän työotteen käyttämiselle oman ammattialan erilaisissa tehtävissä.
Tutkimusmenetelmäosaaminen syvenee kehittämistoiminnassa kuten opinnäytetyössä.


00053 Asiakkuusosaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa hyvinvointialan asiakkuuteen ja palveluosaamiseen liittyviä ilmiöitä
• tunnistaa erilaiset asiakkaan kohtaamisen tilanteet yrityksen tai yhteisön eri toiminnoissa
• toimia asiakaslähtöisesti vaihtelevissa tilanteissa, arvioida ja kehittää asiakastoimintaansa
• selvittää, mitkä tekijät tuottavat asiakastyytyväisyyttä ja kehittää toimintaansa
• dokumentoida, raportoida ja seurata asiakastietoa

Opintojakson sisältö:
• ihmiskäsitys
• ihmisen kokonaisuus
• asiakkuus käsitteenä ja asiakastiedon merkitys asiakaslähtöisyydessä
• asiakaskohderyhmät
• asiakkaan kohtaamiset yrityksen tai yhteisön palvelujärjestelmän toiminnoissa
• asiakastyytyväisyys
• hyvinvoinnin palvelujärjestelmä ja sitä ohjaavat lait ja eettiset ohjeet
• muiden tieteiden tieto integroituna, esimerkiksi biologia, anatomia ja fysiologia, kehityspsykologia, sosiologia
• ensiapu ja poikkeusolojen terveydenhuolto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija oppii peruskäsitteitä asiakkuudesta ja orientoituu asiakaslähtöiseen ajatteluun ja toimintaan hankkeissa
hyvinvointialalla. Opintojaksossa osaaminen ilmenee opiskelijan taitona ymmärtää erilaisten asiakaskohderyhmien
merkityksen hyvinvointialan yrityksen tai yhteisön toiminnassa ja toiminnan kehittämisessä. Osaaminen ilmenee
systemaattisena tiedonhankintana ja asiakastiedon analysointina kehittämiskohteiden määrittämiseksi ja toiminnan
aikaansaamiseksi.


025 IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄÄN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa toimia terveyden ja hyvän ympäristön edistämiseksi globalisoituvissa toimintaympäristöissä. Hän
osaa ottaa vastuuta valitsemistaan terveyden edistämisen menetelmistä ja perustella valintojaan siten, että hän
pohtii toimintansa eettisiä seuraamuksia

Opiskelija osaa:
• tunnistaa terveyteen ja ympäristöön liittyviä voimavaroja vahvistavia ja kuormittavia tekijöitä
• vahvistaa asiakkaan voimavaraisuutta ja osallistumista terveytensä edistämiseen
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöisesti hoitotyötä
00054 Hoitotyön lähtökohdat, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa hoitotyön kehitysvaiheet
• yhdistää hoitotyön tiedon luonteen eri tieteellisistä lähestymistavoista
• perustella toimintaansa hoitotyön arvojen ja eettisten ohjeiden mukaan
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöisesti hoitotyötä
• käyttää parasta ajantasaista tietoa päätöksenteossa ja toiminnassa
• laatia hoitotyön suunnitelman ja noudattaa suositusten mukaista kirjaamiskäytäntöä
• käyttää tietoteknologiaa ja tietoverkkoja potilaan suunnitelmallisen hoidon kirjaamisessa
• ottaa toiminnassaan huomioon tietosuojaa ja -turvaa koskevien lakien, normien ja ohjeiden sisällön ja merkityksen

Opintojakson sisältö:
• hoitotyön keskeiset käsitteet (ihminen, terveys, ympäristö ja hoitotyö)
• hoitotyön historiallinen kehitys ja tulevaisuuden haasteet
• hoitotyön filosofiset lähestymistavat
• voimavarakeskeinen lähestymistapa hoitotyössä
• yksilövastuinen hoitotyö, perhehoitotyö ja yhteisökeskeinen hoitotyö
• ammatillinen päätöksenteko
• näyttöön perustuva hoitotyö
• hoitotyön auttamismenetelmät
• aseptiikka, ergonomia
• lääkehoito ja lääkematematiikka
• hoitotyön prosessi ja kirjaaminen
• terveydenhuollon tiedonhallinta
• tietosuoja ja -turva
• lääketieteen tieto integroituneena, esimerkiksi sisätaudit, kliininen fysiologia, gerontologia, geriatria

Opintojakson kuvaus:
Osaaminen perustuu hoitotyön filosofisiin ja tieteellisiin lähtökohtiin sekä hoitotyön arvoihin, ammattia ohjaavaan
lainsäädäntöön ja ohjeisiin. Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee suunnitelmallisena potilaslähtöisenä
hoitotyönä ja hoitotyön kirjaamisena sekä tietokantojen, tietoteknologian ja tietoverkkojen hyödyntämisenä.


00055 Terveyttä edistävä ympäristö, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa eri-ikäisten terveyteen ja terveelliseen ympäristöön vaikuttavia tekijöitä
• hyödyntää sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä kansallisen ja kansainvälisten terveysohjelmia asiakkaan terveyden
edistämiseen
• käyttää terveyden edistämisen malleja valitessaan terveyden edistämisen menetelmiä
• ottaa vastuuta ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden kehittämisestä
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan

Opintojakson sisältö:
• terveys, ympäristö ja terveyden edistäminen
• sosiaali- ja terveyspolitiikka, terveyden- ja sosiaalihuollon keskeinen ohjausjärjestelmä
• kansalliset ja kansainväliset terveysohjelmat (esim. Terveys 2015 -kansanterveysohjelma)
• eri-ikäisten terveyden edistäminen
• ympäristön terveysvaikutukset
• kansantautien ehkäisy
• terveyden edistämisen globaalit haasteet
• muiden tieteiden tieto integroituna esimerkiksi kansanterveystiede, epidemiologia, mikrobiologia ja infektiotaudit

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee terveyden edistämisenä erilaisissa yhteisöissä ja ympäristöissä.
Ympäristöä tarkastellaan fyysisenä, sosiaalisena ja symbolisena ympäristönä.
00056 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu I, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia asiakkaan terveyden ja turvallisen ympäristön edistämiseksi
• toimia hoitotyön eettisten ohjeiden mukaisesti ja pohtia toimintansa perusteita
• tunnistaa eri ikäisten ja eri kulttuureista tulevien yksilöiden ja perheiden terveyttä tukevia voimavaroja ja
kuormittavia tekijöitä
• käyttää tiedonkeruu- ja havainnointimenetelmiä erilaisten yhteisö- ja ympäristötason voimavarojen tunnistamiseksi
• toimia moniammatillisissa työryhmissä asiakkaan voimavarojen vahvistamiseksi
• osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöistä hoitotyötä.

Opintojakson sisältö:
• asiakkaan terveyden ja ympäristön terveyden edistäminen hoitotyön yhteisöissä ja ympäristöissä
• tiedonkeruu- ja havainnointimenetelmät
• hoitotyön auttamismenetelmät
• turvallinen lääkehoito
• aseptiikka ja ergonomia
• hoitotyön dokumentointi

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee yksilön, perheen ja yhteisön terveyden tukemisena erilaisissa
kulttuurisissa ympäristöissä. Osaaminen perustuu terveyslähtöiseen ja voimavaraistavaan toimintamalliin.

Ammatillistiedollinen ja ammatillistaidollinen osaaminen integroituvat hoitotyön ympäristöissä, jolloin opiskelijan
osaaminen näkyy ammatillisena kasvuna ja kehittymisenä. Opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan ja
osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman. Harjoittelu on ohjattua ja ammatillista kehittymistä tukevat
myös itsearviointi, vertaisarviointi ja ohjaajien antama arviointi.

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu mahdollistuu Laurean oppimisympäristöissä ja hankkeissa sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon julkisissa ja yksityisissä hoito- ja hoiva-alan yksiköissä.

Edeltävät opinnot:
Opiskelija on suorittanut opetussuunnitelman mukaiset ammattitaitoa edistävää harjoittelua edeltävät opinnot.


026 ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA VOIMAVAROJEN VAHVISTAMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa toimia hoitotyössä lähtökohtanaan hoitotyön arvot, päämäärät ja periaatteet. Opiskelija osaa toimia
ammatillisessa vuorovaikutuksessa erilaisissa toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa:
• tunnistaa eettistä herkkyyttään ammatillisessa kasvussaan
• käyttää vuorovaikutus- ja yhteistyö-, viestintä- ja hyvinvointiteknologiaosaamistaan ollessaan vuorovaikutuksessa
asiakkaan kanssa


00058 Ammattieettinen osaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• toimia hoitotyössä lähtökohtanaan hoitotyön arvot, päämäärät ja periaatteet
• tunnistaa ja analysoida omaa eettistä ajatteluaan sekä etsiä ongelmatilanteisiin eettisesti kestäviä ratkaisuja
• keskustella työyhteisössä eettisistä kysymyksistä
• tarkastella eettisiä kysymyksiä organisaation ja yhteiskunnan näkökulmasta

Opintojakson sisältö:
• eettisyys ja moraali
• hoitotyön ammattietiikka
• hoitotyön eettiset ohjeet
• eettiset kysymykset hoitotyössä
• eettiset kysymykset lääkehoidossa
• eettinen ongelmanratkaisu ja päätöksenteko

Opintojakson kuvaus:
Osaaminen ilmenee perusteltuna hoitotyön toimintana, joka pohjautuu hoitotyön arvoihin ja periaatteisiin.
Osaamisessa näkyy tietoisuus hoitotyön päämäärästä ja oman toiminnan seurausten tarkastelu osana hoitotyön
kokonaisuutta. Hoitotyön eettiset ohjeet ja periaatteet ohjaavat työtä ja ne konkretisoituvat eettiseksi toimintatavaksi.
Osaaminen perustuu oman eettisyyden kehittymiseen ja sen tietoiseen tarkasteluun suhteessa hoitotyön
ammattietiikkaan.


00059 Vuorovaikutusosaaminen ja yhteistyöosaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• toimia ammatillisessa vuorovaikutuksessa asiakkaan, ryhmien ja yhteisöjen kanssa
• aidosti kohdata ja olla läsnä yhteistyösuhteessa
• kehittää työyhteisö- ja terveysviestinnän taitojaan
• hyödyntää ja soveltaa hyvinvointiteknologiaa
• analysoida ja reflektoida vuorovaikutus- ja yhteistyöosaamistaan

Opintojakson sisältö:
• ammatillinen vuorovaikutus ja yhteistyö
• dialogisuus yhteistyösuhteessa
• työyhteisöviestintä, terveysviestintä
• hyvinvointiteknologia

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen ilmenee työyhteisö- ja terveysviestinnän kehittymisenä vuorovaikutustilanteissa yksilön,
ryhmien ja yhteisöjen kanssa. Osaamisessa korostuvat toisen ihmisen kohtaaminen ja ymmärtäminen sekä aito
läsnäolo ja asiakkaan voimavaroja vahvistava ote yhteistyösuhteessa.


00060 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu II, 15 op

Opiskelija osaa:
• toimia ammatillisessa vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä yksilön, perheen ja yhteisön kanssa
• tunnistaa yksilön, perheen ja yhteisön sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitotyötä
• tunnistaa ja analysoida hoitotyön ongelmatilanteita ja etsiä niihin eettisesti kestäviä ratkaisuja
• toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti
• ottaa toiminnassaan huomioon ammatillista toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset

Opintojakson sisältö:
• ammatillinen vuorovaikutus
• eettinen päätöksenteko, näyttöön perustuva hoitotyö
• ammatillista toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset
• hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi
• hoitotyön auttamismenetelmät eri toimintaympäristöissä
• turvallinen lääkehoito
• toiminta moniammatillisessa työryhmässä

Opintojakson kuvaus:
Ammatillistiedollinen ja ammatillistaidollinen osaaminen integroituvat hoitotyön ympäristöissä, jolloin opiskelijan
osaaminen näkyy ammatillisena kasvuna ja kehittymisenä. Opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan ja
osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman. Harjoittelu on ohjattua ja ammatillista kehittymistä tukevat
myös vertaisarviointi ja ohjaajien antama arviointi.

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu mahdollistuu Laurean oppimisympäristöissä ja hankkeissa sekä
perusterveydenhuollon terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidon yksiköissä, yksityisissä yrityksissä, yhdistyksissä,
järjestöissä tai tieto- ja viestintäteknologisissa tai muissa hyvinvointiverkostoissa.
Edeltävät opinnot:
Opiskelija on suorittanut opetussuunnitelman mukaiset ammattitaitoa edistävää harjoittelua II edeltävät opinnot.


00474 Nursing English, 5 op

Opiskelija osaa:
• viestiä englannin kielellä työyhteisössään ja monikulttuurisessa ympäristössä
• toimia asiantuntijayhteisössä ja käyttää tehokkaasti viestinnän keinoja
• viestiä oman asiantuntijuusalueensa teemoista ja käyttää erilaisia viestintäkanavia
• soveltaa vieraskielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa

Opintojakson sisältö:
• suullinen ja kirjallinen ammatillinen viestintä
• hoitotyön keskeinen terminologia
• työnhaku, opiskelijan itsensä, koulutuksen ja työkokemuksen esittely

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on vaikuttajan osaamista viestinnällisin keinoin. Osaamisen kehittämisen viitekehys on
suomenkielisten työorganisaatioiden lisäksi englantia työkielenään käyttävät organisaatiot. Opintojaksossa opiskelija
saavuttaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B.2.


027 TERVEYDEN EDISTÄMISEN AUTTAMISMENETELMÄT, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa valita ja toteuttaa hoitotyön auttamismenetelmiä asiakaslähtöisesti edistämään ja tukemaan
asiakkaan terveyttä. Opiskelija osaa vahvistaa yksilön, perheen ja yhteisön voimavaroja muutosvaiheessa.

Opiskelija osaa:
•tukea yksilöä, perhettä ja yhteisöä terveyden, voimavarojen ja toimintakyvyn ylläpitämisessä, edistämisessä ja
kuntoutumisessa
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida äkillisesti sairastuneen ja pitkäaikaisesti sairaan potilaan hoitotyötä


00062 Hoitotyön menetelmäosaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa äkillisesti sairastuneen, pitkäaikaisesti sairaan sekä leikkauspotilaan hoitotyön prosessin
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida potilaan hoitotyötä
• valita ja toteuttaa hoitotyön auttamismenetelmät asiakaslähtöisesti edistämään ja tukemaan asiakkaan terveyttä ja
hyvinvointia
• auttaa ja tukea potilasta lievittävän hoitotyön keinoin
• perustella tutkitun tiedon avulla hoitotyön auttamismenetelmien valintaa
• hyödyntää hyvinvointiteknologiaa kuhunkin tilanteeseen sopivien auttamismenetelmien valinnassa
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida lääkehoitoa ammattitaitoisesti asiakkaan ja oman turvallisuuden huomioon ottaen
• hyödyntää lääketieteen tuottamaa tietoa hoitotyöhön

Opintojakson sisältö:
• äkillisesti sairastuneen, pitkäaikaisesti sairaan sekä leikkauspotilaan hoitotyön prosessi
• auttaminen ja tukeminen
• diagnosointi ja tarkkailu
• hyvinvointiteknologia
• aseptiikka
• lääkehoito
• kivunhoito
• lääketieteen ja muiden tieteiden tieto integroituneena, esimerkiksi neurologia, kirurgia, anestesiologia ja
kuvantamismenetelmät
Opintojakson kuvaus:
Hoitotyön menetelmäosaaminen perustuu tutkittuun tietoon, jolloin auttamismenetelmät valitaan potilaslähtöisesti
edistämään ja tukemaan terveyttä ja hyvinvointia. Lääkehoidon osaaminen perustuu turvallisuuteen, tarkkuuteen ja
aseptisuuteen.


00445 Hoitotyön menetelmäosaaminen, harjoittelu, 5 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa äkillisesti sairastuneen, pitkäaikaisesti sairaan sekä leikkauspotilaan hoitotyön prosessin
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida potilaan hoitotyötä
• valita ja toteuttaa hoitotyön auttamismenetelmät asiakaslähtöisesti edistämään ja tukemaan asiakkaan terveyttä ja
hyvinvointia
• auttaa ja tukea potilasta lievittävän hoitotyön keinoin
• perustella tutkitun tiedon avulla hoitotyön auttamismenetelmien valintaa
• hyödyntää hyvinvointiteknologiaa kuhunkin tilanteeseen sopivien auttamismenetelmien valinnassa
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida lääkehoitoa ammattitaitoisesti asiakkaan ja oman turvallisuuden huomioon ottaen
• hyödyntää lääketieteen tuottamaa tietoa hoitotyöhön

Opintojakson sisältö:
• äkillisesti sairastuneen, pitkäaikaisesti sairaan sekä leikkauspotilaan hoitotyön prosessi
• auttaminen ja tukeminen
• diagnosointi ja tarkkailu
• hyvinvointiteknologia
• aseptiikka
• lääkehoito
• kivunhoito
• lääketieteen ja muiden tieteiden tieto integroituneena, esimerkiksi neurologia, kirurgia, anestesiologia ja
kuvantamismenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso toteutuu harjoittelussa ja työpajoissa. Hoitotyön menetelmäosaaminen perustuu tutkittuun tietoon,
jolloin auttamismenetelmät valitaan potilaslähtöisesti edistämään ja tukemaan terveyttä ja hyvinvointia. Lääkehoidon
osaaminen perustuu turvallisuuteen, tarkkuuteen ja aseptisuuteen.


00063 Asiakkaan voimavarojen vahvistaminen muutosvaiheissa, 10 op

Opiskelija osaa:
• vahvistaa yksilön,perheen ja yhteisön voimavaroja muutosvaiheessa
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöistä perhehoitotyötä, mielenterveys-, kriisi- ja päihdehoitotyötä,
kuntoutumista edistävää hoitotyötä ja kulttuurista hoitotyötä
• auttaa ja tukea potilasta ja hänen omaisiaan kuoleman kohtaamisessa

Opintojakson sisältö:
. yksilön, perheen ja yhteisön muutosvaihe
• perhehoitotyön suunnittelu, toteutus ja arviointi
• mielenterveys-, kriisi- ja päihdehoitotyön suunnittelu, toteutus ja arviointi
• kuntoutuminen ja kuntoutumista edistävä työote
• kulttuurinen hoitotyö
• kuolevan potilaan hoitotyö
• lääkehoito
• lääketieteen ja muiden tieteiden tieto íntegroituna, esimerkiksi synnytys ja naistentaudit, lastentaudit, syöpätaudit,
psykiatria ja kliininen psykologia

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen ilmenee asiakkaan voimavarojen vahvistamisena elämän eri muutosvaiheissa.
Opintojaksossa painottuvat monikulttuurinen lähestymistapa ja kulttuurinen hoitotyö.
00064 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu III, 10 op

Opiskelija osaa:
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan hoitotyötä erilaisissa muutosvaiheissa
• soveltaa parasta ajantasaista hoitotieteen, lääketieteen ja muiden tieteiden tuottamaa tietoa hoitotyöhön

Opintojakson sisältö:
• hoitotyön suunnittelu, toteutus ja arviointi asiakkaan terveyden edistämiseksi erilaisissa muutosvaiheissa
• kuntoutumista edistävä työote
• lievittävän hoitotyön suunnittelu, toteutus ja arviointi
• saattohoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi
• monikulttuurisuus ja kulttuurinen hoitotyö

Opintojakson kuvaus:
Ammatillistiedollinen ja ammatillistaidollinen osaaminen integroituvat hoitotyön ympäristöissä, jolloin opiskelijan
osaaminen näkyy ammatillisena kasvuna ja kehittymisenä. Opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan ja
osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman. Harjoittelu on ohjattua ja ammatillista kehittymistä tukevat
myös vertaisarviointi ja ohjaajien antama arviointi.

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu mahdollistuu Laurean oppimisympäristöissä ja hankkeissa sekä
perusterveydenhuollon terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidon yksiköissä, yksityisissä yrityksissä, yhdistyksissä,
järjestöissä tai tieto- ja viestintäteknologisissa tai muissa hyvinvointiverkostoissa.

Edeltävät opinnot:
Opiskelija on suorittanut opetussuunnitelman mukaiset ammattitaitoa edistävää harjoittelua III edeltävät opinnot.


028 TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJAUS- JA KONSULTAATIOMENETELMÄT, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöistä ohjausta ja konsultoida eri alojen asiantuntijoita.
Opiskelija osaa toimia uudistajana hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeissa.

Opiskelija osaa:
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöistä ohjausta
• käyttää konsultaatiomenetelmiä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hoitotyössä
• edistää asiakkaan itsehoitoa
• verkostoitua ja toimia verkostoissa
• toimia yhteistyössä ja esittää perusteltuja näkemyksiä hoitotyön asiantuntijana moniammatillisissa työryhmissä
• toimia uudistajana hyvinvointipalvelujen kehittämishankkeissa



00065 Ohjaus- ja konsultointiosaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöistä ohjausta
• ohjata asiakasta hyvinvointipalvelujen käytössä ja sähköisessä asioinnissa
• edistää asiakkaan itsehoitoa
• konsultoida ja käyttää työnohjausta asiantuntijuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä
• ohjata ja opettaa opiskelijoita ja henkilöstöä

Opintojakson sisältö:
• asiakaslähtöisen ohjauksen suunnittelu, toteutus ja arviointi
• terveyden edistämisen ohjausmenetelmät
• itsehoidon edistäminen ja saumattomat palveluketjut
• konsultointi hoitotyössä
• työnohjaus
• hyvinvointiteknologian ja tietoverkkojen hyödyntäminen ohjauksessa
• muiden tieteiden tieto integroituna, esimerkiksi kasvatustiede,
ravitsemustiede ja dietetiikka, farmakologia

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa ohjaus- ja konsultointiosaamista toteutetaan asiakkaan itsehoidon ja hoidon jatkuvuuden
näkökulmasta sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa, kolmannen sektorin ympäristöissä sekä asiakkaiden
kotiympäristöissä. Toimiminen moniammatillisissa tiimeissä hoitotyön asiantuntijana edistää verkostoitumista.


00073 Hyvinvointiyrittäjyys, 5 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa omat vahvuutensa yrittäjänä
• tunnistaa asiakasmahdollisuuksia etsivän ja innovatiivisen näkökulman toimintaympäristöön
• ennakoida toimintaympäristössä avautuvia mahdollisuuksia
• rakentaa realistisen, asiakaslähtöisen ja kannattavan liiketoimintasuunnitelman

Opintojakson sisältö:
• toimintaympäristöanalyysi
• yrityksen sisäinen analyysi
• liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma
• aloittavan yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
• yritysmuodon valinta ja yritystoimintaa ohjaavat normit

Opintojakson kuvaus:
Yrittäjyyttä tarkastellaan hyvinvointialan palveluosaamisen näkökulmasta. Opiskelija suunnittelee hyvinvointialan
palveluyrityksen ottamalla huomioon toimintaympäristön mahdollisuudet.


00066 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu IV, 10 op

Opiskelija osaa:
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöistä ohjausta
• ohjata asiakasta itsehoitoon
• käyttää hyvinvointiteknologiaa ja tietoverkkoja ohjauksessa ja konsultoinnissa
• käyttää konsultointimenetelmiä
• toimia verkostoyhteistyössä

Opintojakson sisältö:
• asiakaslähtöisen ohjauksen suunnittelu, toteutus ja arviointi
• asiakkaan itsehoidon edistäminen
• hyvinvointiteknologian ja tietoverkkojen hyödyntäminen asiakkaan ohjaamisessa, sähköinen asiointi
• konsultointimenetelmät
•verkostoyhteistyö

Opintojakson kuvaus:
Ammatillistiedollinen ja ammatillistaidollinen osaaminen integroituvat hoitotyön ympäristöissä, jolloin opiskelijan
osaaminen näkyy ammatillisena kasvuna ja kehittymisenä. Opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan ja
osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman. Harjoittelu on ohjattua ja ammatillista kehittymistä tukevat
myös vertaisarviointi ja ohjaajien antama arviointi.

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu mahdollistuu Laurean oppimisympäristöissä ja hankkeissa sekä
perusterveydenhuollon terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidon yksiköissä, yksityisissä yrityksissä, yhdistyksissä,
järjestöissä tai tieto- ja viestintäteknologisissa tai muissa hyvinvointiverkostoissa.

Edeltävät opinnot:
Opiskelija on suorittanut opetussuunnitelman mukaiset ammattitaitoa edistävää harjoittelua IV edeltävät opinnot.


029 ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOTYÖ, 25 op
Kuvaus:
Opiskelija osaa syventää asiantuntijuuttaan arvioimalla kriittisesti omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön ja
ammattialan toimintaa.

Opiskelija osaa:
• syventää asiantuntijuuttaan valitsemissaan hoitotyön toimintaympäristöissä
• perustella ja arvioida kriittisesti tekemiään päätöksiä hoitotyön / terveydenhoitotyön asiantuntijana
• suunnitella ja koordinoida omaa ja työryhmän toimintaa
• tunnistaa hoitotyön kehittämiskohteita ja tulevaisuuden haasteita


00068 Hoitotyön osaamisen syventäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• syventää asiantuntijuuttaan valitsemissaan hoitotyön toimintaympäristöissä
• perustella ja arvioida kriittisesti tekemiään päätöksiä hoitotyön / terveydenhoitotyön asiantuntijana
• toimia potilaan asianajajana potilaan ja hänen hoitoonsa osallistuvien kanssa
• suunnitella ja koordinoida omaa ja työryhmän toimintaa
• tunnistaa hoitotyön kehittämiskohteita ja tulevaisuuden haasteita

Opintojakson sisältö:
• hoitotyön asiantuntijuuden syventäminen ja ammatillinen päätöksenteko
• oman toiminnan arviointi osana ryhmän, yhteisön ja ammattialan toimintaa
• yhteiskunnallinen osallistuminen
• hoitotyön ja hoitotieteen tulevaisuus
• hoitotyön asiantuntijuus lääkehoidossa
• lääketieteen erityiskysymykset

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso tuottaa tulevaisuuden hoitotyön/terveydenhoitotyön asiantuntijaosaamista. Kehittämisen haasteet
perustuvat oman toiminnan sekä ryhmän, yhteisön ja ammattialan toiminnan kriittiseen arviointiin.

Edeltävät opinnot:
Suoritettuna teemat 1 – 4 tai vastaavat tiedot.


00476 Hoitotyön johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• kehittää vuorovaikutus- ja neuvottelutaitojaan
• toimia vastuullisena työyhteisön ja verkoston jäsenenä eri yhteyksissä
• arvioida organisaatiossa vallitsevaa kulttuuria ja arvoja
• kehittää omaa ja työyhteisön työhyvinvointia erilaisin keinoin
• soveltaa työlainsäädännön ja työehtosopimusten normeja käytännön työtilanteisiin työntekijänä, esimiehenä ja/tai
yrittäjänä
• tunnistaa jaetun johtajuuden ilmiöt ja toimia osana verkostoitunutta asiantuntijayhteisöä

Opintojakson sisältö:
. organisaatiokulttuuri ja arvot
• työhyvinvointi ja sen kehittäminen
• johtaminen ja johtajuus, päivittäisjohtaminen
• vuorovaikutus ja tunneäly johtamisviestinnässä
• henkilöstövoimavarojen johtaminen
• henkilöstön rekrytointi, perehdyttäminen ja työnopastus, palkitseminen ja osaamisen kehittäminen
• työoikeus ja työsuhdeasioiden hoitaminen
• verkoston kehittäminen
• hoitotyön laadun kehittäminen
• prosessien mallintaminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee johtamisosaamisen keskeisten työvälineiden hallintana ja vastuullisena
käyttämisenä työhyvinvoinnin edistämisessä ja sen kehittämisessä. Osaaminen ilmenee organisaation
toimintarakenteiden, tavoitteiden ja tuloksellisuuden ymmärtämisenä. Näkökulmana on oma rooli ja vastuu
organisaatiossa ja sen kehittämisessä.


00069 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu V, 10 op

Opiskelija osaa:
• syventää asiantuntijuuttaan valitsemissaan hoitotyön toimintaympäristöissä
• arvioida kriittisesti oman asiantuntijuutensa kehittymistä ja toimintansa eettisyyttä
• mallintaa prosessin, jonka perusteella tunnistaa hoitotyön laadun kehittämisen kohteen
• toimia työryhmän vastuullisena jäsenenä ja johtaa työryhmää

Opintojakson sisältö:
• hoitotyön asiantuntijuus eri toimintaympäristöissä
• ammatillinen päätöksenteko
• hoitotyön laadukas toiminta
• työryhmän johtaminen
• viestintä neuvottelu- ja ryhmäviestintätilanteissa

Opintojakson kuvaus:
Ammatillistiedollinen ja ammatillistaidollinen osaaminen integroituvat moniammatillisessa työryhmässä hoitotyön
ympäristöissä. Opiskelijan reflektio-osaaminen ja verkosto-osaaminen syvenevät.

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu mahdollistuu Laurean oppimisympäristöissä ja hankkeissa sekä
perusterveydenhuollon terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidon yksiköissä, yksityisissä yrityksissä, yhdistyksissä,
järjestöissä tai tieto- ja viestintäteknologisissa tai muissa hyvinvointiverkostoissa.

Edeltävät opinnot:
Opiskelija on suorittanut opetussuunnitelman mukaiset ammattitaitoa edistävää harjoittelua V edeltävät opinnot.


00791 Svenska inom vårdbranschen, 5 op

Opiskelija osaa:
• käyttää ruotsin kieltä kirjallisesti ja suullisesti työympäristössään
• toimia asiantuntijayhteisössä ja käyttää tehokkaasti viestinnän keinoja
• viestiä oman asiantuntijuusalueensa teemoista ja käyttää erilaisia viestintäkanavia
• soveltaa vieraskielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa

Opintojakson sisältö:
• asiakaslähtöinen suullinen ja kirjallinen viestintä
• hoitotyön keskeinen terminologia
• työnhaku, opiskelijan itsensä, koulutuksen ja työkokemuksen esittely

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason
B1.2. Lisäksi hän saa valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä suullisesta ja
kirjallisesta kielitaidosta.


00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op
Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


00446 Suomen kieli, 5 op


00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op


00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op


030 INNOVATIIVINEN HYVINVOINTIPALVELUOSAAMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa kehittää hyvinvointipalveluihin uusia ratkaisu- ja toimintamalleja.

Opiskelija osaa:
• toimia kehittämishankkeissa soveltaen kehittämispohjaisen oppimisen ja tutkimus- ja kehittämistyön menetelmiä
tuottaen uutta osaamista ja innovaatioita
• kehittää työelämää ja omaa osaamistaan kriittisesti arvioimalla ja tuottamalla uutta tietoa hoitotyön osaajana


00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.


00074 Palveluinnovaatioiden kehittäminen, harjoittelu, 5 op

Opiskelija osaa:
• osaa määrittää kehittämisen tavoitteita työelämän ja alueen kehittämisen lähtökohdista
• toimia osana kumppanuusverkostoa
• työskennellä tehokkaasti tiimissä ja toimia vaikuttajana asiantuntijayhteisössä
• arvioida omaa ja muiden osaamista, työskentelyä ja syntynyttä tulosta kehittämisen tavoitteiden suhteen
• käyttää soveltavan t & k-toiminnan työvälineitä ja menetelmiä kehitystyössä
• toteuttaa ja raportoida tavoitteellisen kehittämisprojektin.

Opintojakson sisältö:
• kehittämistarpeen määrittely
• kontekstin ja tietämysperustan luonti
• kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
• vastuullinen toiminta kehittämistiimissä

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso voidaan toteuttaa Laurean oppimisympäristöissä, työpajoissa tai harjoittelussa. Opintojaksossa tehdään
tavoitteellinen kehittämisprojekti, jossa osaaminen on kehittäjän osaamista tutkivan toiminnan keinoin.


00071 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu VI, 10 op

Opiskelija osaa:
• tuottaa uutta ja luovaa toimintaa hoitotyön kehittämiseksi
• syventää asiantuntijuuttaan valitsemissaan hoitotyön toimintaympäristöissä
• arvioida kriittisesti oman asiantuntijuutensa kehittymistä ja toimintansa eettisyyttä

Opintojakson sisältö:
• hoitotyön asiantuntijuus eri toimintaympäristöissä
• ammatillinen päätöksenteko
• innovatiivinen toiminta

Opintojakson kuvaus:
Ammatillistiedollinen ja ammatillistaidollinen osaaminen integroituvat hoitotyön ympäristöissä, jolloin opiskelijan
innovaatiivinen toiminta mahdollistuu. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu mahdollistuu Laurean oppimisympäristöissä
ja hankkeissa sekä perusterveydenhuollon terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidon yksiköissä, yksityisissä
yrityksissä, yhdistyksissä, järjestöissä tai tieto- ja viestintäteknologisissa tai muissa hyvinvointiverkostoissa.

Edeltävät opinnot:
Opiskelija on suorittanut opetussuunnitelman mukaiset ammattitaitoa edistävää harjoittelua VI edeltävät opinnot.


125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 0 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00397 Matematiikan lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat matematiikan lähtötasotestiin. Lähtötasotestin voi suorittaa vain
kerran. Testin avulla varmennetaan opiskelijan valmiudet koulutusalansa matemaattisten sovellutusten
aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu matematiikan valmentavalle opintojaksolle
opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa opintopisteitä luettavaksi
vapaasti valittaviin opintoihin.


00521 Initial Test in Finnish, 0 op


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00388 Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia tarkoituksenmukaisesti opiskeluajan tekstitapahtumissa
• hyödyntää kielenhuollon ja kielitiedon apuvälineitä
• ottaa vastuun tiimitöiden viestintätehtävistä

Opintojakson sisältö:
• henkilökohtainen viestijäprofiili
• kielitiedon ja kielenhuollon apuvälineet
• erityyppisten tekstien ja puheiden laadinnan ohjeistukset

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan viestijänä. Opiskelijan osaaminen ilmenee taitona ja halukkuutena
kantaa vastuuta erilaisten tiimitöiden suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Opiskelija lähestyy kielitietoa ja
kielenhuoltoa aikuisen viestijän näkökulmasta ja harjaantuu käyttämään kielenhuollon apuvälineitä asiatekstin
rakentamisessa.


00189 Matematiikan valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• koulutusalansa matemaattisten sovellusten edellyttämät perustaidot

Opintojakson sisältö:
• lukion lyhyen matematiikan kertaaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa matematiikan taitojaan ja kehittää valmiuksiaan niin, että kykenee suoriutumaan varsinaisten
opintojen sisältämien matemaattisten sovellusten opiskelusta.


00805 Diabeteksen ehkäisy ja hoito, 5 op

Opiskelija osaa:
• diabeteksen ehkäisyn ja hoidon teoreettisen perustan, tutkimusnäytön ja hoitosuositukset
• keskeiset elämäntavat ja niiden merkityksen diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa
• asiakaslähtöisen, yksilön ja perheen voimavaroja tukevan diabeteksen omahoidon ohjauksen

Opintojakson sisältö:
• diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma, Käypä hoito -suositukset sekä tutkimusnäyttö hoitotoiminnan
perustana
• diabeteksen hoidon lääketieteelliset perusteet, keskeiset tutkimus- ja hoitokeinot
• keskeiset ohjausnäkökulmat ja ohjausmenetelmät; yksilöohjaus ja ryhmäohjaus
• elämäntapamuutosten tukeminen ja valmentaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija laajentaa ja syventää osaamistaan diabeteksen ehkäisyssä, hoidossa ja hoidonohjauksessa. Opiskelija
perehtyy asiakkaiden ja asiakasryhmien itsehoitoa, voimavaroja ja muutosta tukevaan ohjaamiseen ja diabeteksen
ennaltaehkäisyyn ja omahoidon tukemiseen.


00806 Draama terveyden edistämisen keinona, 3 op

Opiskelija osaa:
• käytännön toiminnan ja ratkaisukeskeisten mallien avulla ennaltaehkäistä koulukiusaamista
• tulkita oman ja muiden kehon viestien ja sanattoman viestinnän
• osaa käyttää draamaa terveyden edistämisen keinona

Opintojakson sisältö:
• oman ilmaisun, viestinnän sekä vuorovaikutustaitojen harjoittaminen ja kehittäminen teatterin keinoja hyväksi
käyttäen
• teatteri-ilmaisun perusteet
• draama-prosessityöskentely, improvisaatio, statuksien ja sanattoman viestinnäntutkiminen, kokemusten
jakaminen, tunteiden ja ajatusten ilmaiseminen sekä yhteistyöhön ja toisen kuuntelemiseen harjaantuminen

Opintojakson kuvaus:
Lähiopetuksen aikana harjoitellaan KIUSA –draama, joka esitetään KUUTOS-HAPPENINGissä, joka on
kokemuksellisen oppimisen pajapäivä projektikoulujen kuudesluokkalaisille.


00811 Monikulttuurinen hoitotyö, 5 op

Opiskelija osaa:
• toteuttaa monikulttuurista hoitotyötä kokonaisvaltaisesti
• kohdata ja tukea eri kulttuureista tulevia ihmisiä ja heidän läheisiään
• osaa toimia monikulttuuristen potilaiden kokonaishoidossa osana moniammatillista työryhmää ja verkostoa

Opintojakson sisältö:
• eri kulttuurit ja kulttuurinen hoitotyö sekä kulttuurisen hoitotyön erityispiirteet
• opetus sisältää asiantuntijaluentoja, erilaisia tutustumiskäyntejä, monikulttuurikeskuksessa työskentelyä sekä
itsenäistä työskentelyä

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija laajentaa osaamistaan monikulttuuriseen hoitotyöhön. Opiskelija saa valmiuksia potilaan hoitoon sekä
potilaan että omaisten kohtaamiseen ja tukemiseen.

Opiskelija arvioi omaa oppimistaan ja osaamistaan itsenäisen työskentelyn avulla sekä kehittää osaamistaan
itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa ryhmässä.

Edeltävät opinnot:
Opintojaksoa suositellaan kaikille opiskelijoille.


00812 Neurohoitotyö, 5 op

Opiskelija osaa:
• toteuttaa neuropotilaan hoitotyötä kokonaisvaltaisesti
• kohdata ja tukea neuropotilasta ja hänen läheisiä
• osaa toimia neuropotilaan kokonaishoidossa osana moniammatillista työryhmää ja verkostoa

Opintojakson sisältö:
• potilaan ja omaisten erityistarpeet näyttöön perustuvassa neurohoitotyössä
• keskeiset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet neuropotilaan hoidossa
• opetus sisältää asiantuntijaluentoja, erilaisia tutustumiskäyntejä ja itsenäistä työskentelyä

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija laajentaa osaamistaan neuropotilaan hoidosta. Opiskelija saa valmiuksia potilaan hoitoon sekä potilaan
että omaisten kohtaamiseen ja tukemiseen.

Opiskelija arvioi omaa oppimistaan ja osaamistaan itsenäisen työskentelyn avulla sekä kehittää osaamistaan
itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa ryhmässä.

Edeltävät opinnot:
Opintojaksoa suositellaan syventävän vaiheen opiskelijoille.
00813 Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• käyttää erilaisia tapoja ja menetelmiä oman hyvinvointinsa ja voimavarojensa edistämiseen ja ylläpitämiseen
yksilönä sekä toimiessaan yhteisössä

Opintojakson sisältö:
• opiskelijan voimaantumiseen ja jaksamiseen liittyvää erilaista toimintaa
• opetus sisältää asiantuntijaluentoja, yhdessä tekemistä ja itsenäistä työskentelyä

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija ylläpitää ja luo hyvinvointiaan sekä lisää jaksamistaan luovien toimintojen, ohjatun liikunnan sekä
yhteisöllisyyden avulla.
Opiskelija arvioi omaa oppimistaan ja osaamistaan itsenäisen työskentelyn avulla sekä kehittää osaamistaan
itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa ryhmässä.

Edeltävät opinnot:
Opintojaksoa suositellaan missä tahansa opintojen vaiheessa.


00814 Vaikeasta mielenterveyshäiriöstä kärsivän potilaan hoito, 5 op

Opiskelija osaa:
• toteuttaa vaikeasta mielenterveyshäiriöstä kärsivän potilaan hoitotyötä kokonaisvaltaisesti
• kohdata ja tukea mielenterveyspotilasta ja hänen läheisiään
• toimia mielenterveyspotilaan kokonaishoidossa sekä kuntoutuksessa osana moniammatillista työryhmää ja
verkostoa

Opintojakson sisältö:
• potilaan ja omaisten erityistarpeet näyttöön perustuvassa mielenterveyshoitotyössä ja kuntoutuksessa
• opetus sisältää asiantuntijaluentoja, erilaisia tutustumiskäyntejä ja itsenäistä työskentelyä

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija laajentaa osaamistaan mielenterveyspotilaan hoidossa ja kuntoutuksessa. Opiskelija saa valmiuksia
potilaan hoitoon sekä potilaan että omaisten kohtaamiseen ja tukemiseen.

Opiskelija arvioi omaa oppimistaan ja osaamistaan itsenäisen työskentelyn avulla sekä kehittää osaamistaan
itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa ryhmässä.

Edeltävät opinnot:
Opintojaksoa suositellaan opiskelijoille mielenterveysauttamismenetelmät opintojakson jälkeen.