Takaisin: Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen (ZYV), Laurea Tikkurila

Opetussuunnitelma 2008 – ZYV209KJ (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Sosiaalialan koulutusohjelma, sosiaalialan ja rikosseuraamusalan johtaminen ja kehittäminen (Laurea,,
ZYV209KJ

Toimintaympäristö

Sosiaalialan toimintaympäristö on jatkuvasti muuttuva. Globalisaatio, talouden ja elinkeinoelämän muutokset sekä
teknologinen kehitys heijastuvat yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämässä. Haasteita sosiaalialan työlle luovat
väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus ja sosio-ekonomiset erot. Hyvinvointialan palvelurakenne on siirtymässä
järjestelmä- ja sektorikeskeisyydestä asiakaslähtöisiin ja verkottuneisiin palveluihin. Lähiyhteisöjen ja yksityisten
palveluiden merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa kasvaa. Hyvinvointiteknologia tulee osaltaan tarjoamaan
uudenlaisia mahdollisuuksia, vaikka ihmiseltä ihmiselle työn merkitys edelleen korostuu. Hyvinvointialan haasteisiin
vastaaminen edellyttää myös uudenlaisia palveluinnovaatioita.

Muutos koskettaa kaikkia sosiaalialan toimintaympäristöjä sekä myös rikosseuraamusalaa. Vaikuttavuuden ja
tuottavuuden näkökulmat painottuvat. Rikosseuraamusalan toimintaympäristöä muuttavat olennaisesti
organisatoriset ja lainsäädännölliset muutokset. Myös teknologinen kehitys sekä asiakaskunnan päihde- ja
mielenterveysongelmien korostuminen muuttavat osaltaan rikosseuraamusalan työtä.

Laurean toiminta-alue, Helsingin metropolialue, on alueena erityisen dynaaminen. Sille on ominaista väestön kasvu,
voimakas taloudellinen ja teknologinen kehitys sekä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Uudellamaalla ihmisten
elämäntapa vaihtelee urbaanille ympäristölle ominaisesta kaupunkikulttuurista maaseutumaiseen
lähiyhteisökulttuuriin. Väestön ikääntyminen on suurin yksittäinen haaste hyvinvointityölle. Haasteita liittyy myös
elämäntilanteeltaan erilaisten lapsiperheiden arjen tukemiseen sekä erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin ja
yhteiskunnallista marginalisaatiota aiheuttaviin tekijöihin, kuten työttömyyteen, asunnottomuuteen, päihde- ja
mielenterveysongelmiin, sekä rikollisuuteen.

Asiantuntijuus

Sosiaalialan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa sosiaalisen asiantuntijoita. Tämä merkitsee kasvatukseen,
kuntoutukseen, ennaltaehkäisyyn, toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä rikosseuraamuksellisten kysymysten liittyvien
kysymysten tarkastelua ihmisten välisistä suhteista, sosiaalisista tilanteista ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta
käsin. Sosiaalialan arvopohja lähtee ihmisen kunnioittamisesta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sosionomit (ylempi AMK) ovat sosiaalialan arvopohjasta ja
viitekehyksestä lähtevän kehittämistoiminnan asiantuntijoita.

Ihmistyön valmiudet, vuorovaikutusvalmiudet, empaattisuus, vastuullisuus, ihmisten ja ryhmien ohjaamisen taidot
sekä ihmisen kokonaisvaltainen kohtaamisen valmiudet muodostavat sosionomin osaamisen keskeisen ytimen.
Myös ongelmien, voimavarojen ja tukemisen yhteiskunnallinen luonne korostuu. työ on kiinteästi yhteydessä
hyvinvointiyhteiskunnan rakenteisiin sekä oikeusvaltion periaatteisiin. Alan toimintaympäristöt rakentuvat
yhteiskuntapoliittisten päätösten pohjalta. Sosiaalialan ammattilaiset ovat yhteiskuntapoliittisten päätösten
toimeenpanijoita ja asiakkaiden ohjaajia hyvinvointipalvelujen käyttämisessä. Rikosseuraamusalan toimintakentällä
korostuu myös yksilöiden integroiminen yhteiskuntaan. Toisaalta yhteiskunnallinen vaikuttamisen ja kansalaisten
tukeminen yhteisöllisissä muutosprosesseissa liittyy sosiaalialan ydinosaamiseen. Sosiaalialan koulutusohjelmassa
suoritetussa ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa korostuu sosionomi (AMK) –tutkintoa vahvemmin
yhteiskunnallinen näkökulma: Olennaista on asiakastyön ja kehittämistoiminnan näkeminen laajempaa
yhteiskunnallista ja globaalia taustaa vasten.

Nykyisin käytössä olevien ammattityön menetelmien osaaminen ja toimintatapojen tunteminen sekä sosiaalisen ja
kuntouttavan näkökulman syvällinen ymmärtäminen ovat keskeinen osa alan osaamista. Kuitenkin
työskenneltäessä erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden ja muuttuvien yhteiskunnallisten tilanteiden
kanssa korostuu valmiiden työmenetelmien ohella tutkiva ja kehittävä työote sekä oman toiminnan ja oman
oppimisen jatkuva itsearviointi, reflektiivinen ammatillisuus. Yhteiskunnalliset tehokkuusvaatimukset sekä
kansalaisten oikeuksien ja työn vaikuttavuuden korostaminen ovat nostaneet esiin palveluiden ja työmenetelmien
arvioinnin, toiminnan laadun ja johtamisen. Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnossa korostuu toiminnan arviointi sekä
ammatilliset työmenetelmät.

Koulutusohjelma pyrkii vastaamaan erityisesti seuraaviin osaamishaasteisiin:
• Tarve kehittää sosiaalialan ja sen lähialueiden työtä, etsiä uusia innovatiivisia työmuotoja ja tapoja organisoida
työtä
• Siirtyminen julkissektorivetoisesta hyvinvointipalvelujen tuottamisesta moninaisiin palvelujen tuottamistapoihin luo
monia haasteita. Haasteisiin vastaamisessa projektimainen työskentelytapa on tärkeä keino
• Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä korostuu järjestelmän näkökulman ohella yhä enenevässä määrin
kansalaisnäkökulma, kansalaisten oikeudet tarpeen mukaiseen ja laadukkaaseen palveluun.
• Syrjäytymisen ja uusintarikollisuuden ehkäisy ovat yhteiskunnallisia haasteita, joihin kaivataan vaikuttavia
työmuotoja

Osaamisalueet

Koulutusohjelmasta valmistunut Sosionomi (ylempi AMK) on kehittämistoiminnan asiantuntija. Sosionomin (ylempi
AMK) ydinosaamisalueet ovat:
• Sosiaalialan eettinen osaaminen
• Asiakastyön ja työmenetelmien kehittämisosaaminen
• Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen ja kehittäminen
• Yhteiskunnallinen analyysitaito
• Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen
• Yhteiskunnallisen vaikuttamisen osaaminen
• Johtamisosaaminen
• Tutkimus- ja kehittämisosaaminen

Tutkiva ja kehittävä työote on keskeinen osa kaikkea sosiaalialan työtä. Erityisesti tutkimus- ja kehittämisosaaminen
painottuu sosionomin ylemmässä amk-tutkinnossa. Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee työn kehittämisen menetelmiä
ja osaa arvioida kehittämistoimintaa käyttämällä soveltuvia tutkimusmenetelmiä. Hän osaa analysoida ja
käsitteellistää muutosprosesseja. Hän osaa kehittää työtä kriittisesti soveltaen sekä tieteelliseen tutkimukseen
perustuvaa tietoa että käytännön kehittämistoiminnassa syntynyttä kokemustietoa. Hän kykenee uudistamaan
sosiaalialan ja rikosseuraamusalan käytäntöjä systemaattista tiedontuotantoa hyödyntäen.

Johtamisen merkitys korostuu sosiaali- ja rikosseuraamusaloilla. Koulutusohjelmassa painottuu ennen kaikkea
muutosprosessien johtaminen sekä johtamisen merkitys kehittämistoiminnan kannalta.

Koulutusohjelmassa korostuu myös yhteiskunnallinen analyysitaito: Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee yhteiskunnan
muutoksen kriittisen analyysin ja sosiaalisten vaikutusten ennakoinnin. Hän osaa analysoida ihmisten sosiaalisten
toimintaedellytysten muotoutumisen globaaleja muutostrendejä. Sosionomi (ylempi AMK) osaa jäsentää ja
analysoida sosiaalisten ongelmien syitä ja niiden ilmenemismuotoja.

Sosiaalialan ja rikosseuraamusalan työssä korostuu vaikuttavuus. Kuntouttavien ja osallistavien menetelmien
hallinta ja arviointi ovat keskeinen osa työtä. Tämän lisäksi koulutusohjelmassa tuottaa valmiuksia
moniammatilliseen verkostotyöhön.

Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Koulutus nojautuu ihmisen kehitysmahdollisuuksia, aktiivisuutta ja voimavaroja korostavalle ihmiskäsitykselle.
Oppimistilanteissa edistetään aktiivista tiedonkäsittelyä sekä korostetaan luovuutta ja vuorovaikutteisuutta. Koko
koulutuksen ajan opiskelijaa tuetaan tutkivan ja kehittävän työotteen omaksumisessa sekä valmiudessa kriittiseen
eettiseen pohdintaan ja vastuullisuuteen.

Koulutus etenee kehittämishankkeen etenemislogiikan mukaisesti. Opiskelijan oppimisprosessi kytkeytyy
koulutusohjelmassa tiiviisti työelämän kehittämistoimintaan. Koulutuksen alussa on olennaista yhteiskunnallisen
viitekehyksen syveneminen sekä kehittämisen tarpeiden analysointi. Opiskelija oppii kehittämistoiminnan
suunnittelua ja johtamista sekä asiakastyön ja verkostotyön menetelmiä. Koulutuksen loppupuolella painottuu
monipuolisten arviointi-, raportointi- ja vaikuttamisvalmiuksien omaksuminen.

Koulutusohjelman kuvaus

Koulutus muodostuu opinnäytetyön (30 op) lisäksi kahdesta teemasta:
• Kehittämistoiminta (35 op)
• Asiantuntijuus ja ammattityön menetelmät (15-25 op)
Vapaasti valittavien opintojen osuus on 10 op.

Koulutus alkaa kehittämistoiminnan kontekstin tarkastelusta ja etenee siitä kehittämistoimintaan ja sen johtamiseen.
Tämän jälkeen vuorossa on ammattityön menetelmät. Menetelmäopintojen yhteydessä opiskelija voi syventää
osaamistaan joko osallistaviin ja aktivoiviin työmenetelmiin tai rikosseuraamusalaan ja sen menetelmällisiin
erityiskysymyksiin. Lopuksi palataan kehittämistoiminnan kontekstiin ja muutosprosessien arviointiin.

Opinnäytetyön tekeminen kestää koko koulutuksen ajan. Se alkaa aiheen ideoinnilla ja kehittämisen tarpeen
analyysillä ensimmäisenä lukukautena ja etenee opinnäytetyösuunnitelmaan. Opiskelija voi valmistua 1 ½
vuodessa. Tutkivan kehittämisen metodologian opinnot, studia generalia –luennot sekä osa
opinnäytetyöseminaareista toteutetaan yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kanssa.

1. vuosi 2. vuosi
OP OPINNOT 30 60
277 KEHITTÄMISTOIMINTA
00846 Hyvinvointi kansainvälistyvässä yhteiskunnassa 10
00559 Tutkivan kehittämisen metodologia 10
00847 Johtaminen ja kehittäminen 10
00848 Laatu ja vaikuttavuus 5
278 ASIANTUNTIJUUS JA AMMATTITYÖN MENETELMÄT
00562 Asiakaslähtöinen verkostotyö 5
00561 Osallistavat ja aktivoivat käytännöt 10
00849 Rangaistusjärjestelmä ja kuntouttavat menetelmät 10
019 OPINNÄYTETYÖ
00415 Opinnäytetyö 30
125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00669 English for managers and professionals 5
30 60
277 KEHITTÄMISTOIMINTA, 35 op

00846 Hyvinvointi kansainvälistyvässä yhteiskunnassa, 10 op

Opiskelija osaa:
- analysoida alueellisen hyvinvoinnin haasteita elinolo-, asukas- ja asiakaslähtöisesti. Opiskelija tuntee suomalaisen
hyvinvointipalvelujärjestelmän ja osaa analysoida sitä suhteessa muihin alueellisiin ja kansainvälisiin hyvinvoinnin
tuottamisen tapoihin. Opiskelija ymmärtää sosiaalityön uuteen asiantuntijuuteen ja kansalaisnäkökulmaan liittyvät
haasteet sekä osaa analysoida omaa asiantuntijuuttaan. Opiskelija osaa toteuttaa tarveanalyysin ja suunnata
kehittämistoimintaa sen pohjalta.

Opintojakson sisältö:
• hyvinvointivaltio ja -yhteiskunta, hyvinvoinnin tuottamisen tavat kansainvälistyvässsä yhteiskunnassa
• avoin ja dialoginen asiantuntijuus
• kansalaisuus ja kansalaisyhteiskunta
• tarveanalyysi

00559 Tutkivan kehittämisen metodologia, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija ymmärtää kehittämistoiminnan ominaisluonteen, etenemislogiikan ja metodisen pohjan sekä hallitsee
kehittämisen menetelmiä. Opiskelija ymmärtää tiedontuotannon merkityksen osana kehittämistoimintaa. Opiskelija
osaa suunnitella ja toteuttaa teoreettisesti perusteltuja tiedonhankintatapoja. Opiskelija osaa tuottaa
tutkimusaineistoja osallistavalla tavalla ja hallitsee tutkimusaineiston analyysitapoja. Opiskelija osaa analysoida
arviointitutkimuksen teoreettismetodologisia taustaolettamuksia. Opiskelija ymmärtää arviointitiedon relatiivisen ja
arvosidonnaisen luonteen ja osaa tuottaa arviointitietoa.

Opintojakson sisältö:
• Tiedon käsite, tiedon intressit ja uuden tiedon tuottaminen kansalais- ja aluelähtöisesti
• Kehittämistoiminnan luonne ja metodinen pohja, suunnitelma- ja prosessiorientoitunut kehittäminen, projektisykli,
toimintatutkimuksellinen kehittäminen sekä osallisuuden merkitys kehittämistoimissa
• Tutkimusprosessin luonne ja merkitys osana kehittämistoimintaa
• Laadullisen ja määrällisen tutkimusaineiston tuottaminen ja analysointi
• Raportointi ja tieteellinen kirjoittaminen
• Arviointitutkimuksen erilaiset suuntaukset ja niiden teoreettis-metodologiset olettamukset, arviointiasetelman
laadinta, arviointitiedon kerääminen ja analysointi sekä saadun tiedon hyödyntäminen

00847 Johtaminen ja kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
- johtaa moniammatillisia työyhteisöjä ja verkostoja sekä muutosprosesseja. Opiskelija osaa suunnitella
kehittämisprojekteja ja käyttää projektihallinnan erilaisia menetelmiä. Opiskelija tuntee sosiaalialan lainsäädännön
keskeiset muutokset ja sosiaalialan kehittämistä koskevan keskeisen lainsäädännön

Opintojakson sisältö:
• Jaettu johtajuus osana verkostoitunutta asiantuntijayhteisöä
• Prosessijohtaminen, asiajohtaminen, henkilöstöjohtaminen
• Projektin suunnittelu, hallinta ja seuranta, projektijohtajan rooli ja tehtävät
• sosiaalilainsäädännön uudistukset, sosiaalialan moniammatillista kehittämistoimintaa

00848 Laatu ja vaikuttavuus, 5 op

Opiskelija osaa:
- arvioida palvelujen laatua sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta suhteessa kohdeorganisaationsa toimintaan,
toiminnan tuloksiin ja niiden hyödyllisyyteen. Opiskelija osaa tarkastella omaa kehittämistoimintaansa osana
suomalaista hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä ja suhteuttaa tätä kehittämistoimintaa kansainvälisiin
kehityskulkuihin. Opiskelija osaa käyttää yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja.

Opintojakson sisältö:
• Palvelujen laatu, laatujärjestelmät, esteettömät ja yhdenvertaiset palvelut
• Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointi
• Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistoiminnan painopisteet ja kansainväliset haasteet
• Kansalaislähtöinen vaikuttaminen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla

278 ASIANTUNTIJUUS JA AMMATTITYÖN MENETELMÄT, 15 op

00562 Asiakaslähtöinen verkostotyö, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia joustavasti osana moniammatillista asiantuntijaverkostoa sitä kehittäen ja johtaen. Opiskelija
ymmärtää sosiaalisen verkoston tulkinnallisen luonteen sekä verkostotyön organisaatiokulttuuriset haasteet.
Opiskelija osaa käyttää asiakaslähtöisesti verkostotyön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia vaikuttajana eri
sidosryhmien kanssa käyttäen erilaisia vaikuttamisen keinoja.

Opintojakson sisältö:
• Palvelujärjestelmän ja asiantuntijuuden muutokset, saumattomat palveluketjut
• Asiakaslähtöinen verkostotyö ja sen menetelmät
• Aktivoiva toiminta erilaisissa verkostoissa, hankkeissa ja projekteissa
• Työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä, päätöksenteko ryhmätilanteissa

00561 Osallistavat ja aktivoivat käytännöt, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa käyttää, soveltaa ja kehittää osallistavia, aktivoivia ja valtaistavia menetelmiä erilaisten asiakkaiden,
asiakasryhmien ja yhteisöjen kanssa työskennellessään sekä työtä kehittäessään. Opiskelija hallitsee
sosiokulttuurisen työskentelyn perusperiaatteet. Opiskelija osaa kriittisesti arvioida sosiaalialan työmenetelmiä ja
käytäntöjä tutkimukselliset ja eettiset periaatteet huomioiden.

Opintojakson sisältö:
• Osallisuus ja valtaistuminen sosiaalialan asiakastyössä ja työn kehittämisessä
• Osallistavat menetelmät
• Yhteiskunnallisen ja rakenteellisen muutostyön menetelmät
• Sosiokulttuurinen, kulttuurinen ja monikulttuurinen työ
• Osallistavan toiminnan kautta syntyneen tiedon luonne, dokumentointi ja hyödyntäminen työn kehittämisessä

00849 Rangaistusjärjestelmä ja kuntouttavat menetelmät, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee rikosseuraamusalan ajankohtaiset kehittämishaasteet. Opiskelija osaa analysoida kuntouttavan
toiminnan teoreettisia lähtökohtia sekä rikosseuraamusalan työn vaikuttavuutta . Opiskelija tuntee
rikosseuraamusjärjestelmän rikosoikeudelliset peruslähtökohdat.

Opintojakson sisältö:
• Rikosoikeudellinen rangaistusjärjestelmä
• Rikosseuraamusalan työmuotojen vaikuttavuuden arviointi
• Kuntouttavan työn teoreettiset lähtökohdat, sosiaalisen kuntoutuksen kehykset

019 OPINNÄYTETYÖ, 30 op

Sisältö:
Kaikkiin Laurean koulutusohjelmiin sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka kytkeytyy osaamista
syventäviin opintoihin. Opinnäytetyö voi liittyä myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä
harjoitteluihin. Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan Laurea -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa.

00415 Opinnäytetyö, 30 op

Opiskelija osaa:
•tehdä itsenäisesti oman alan kehittämistyötä ja soveltavaa tutkimusta
• soveltaa hankittua tutkimustietoutta omassa opinnäytetyössä kriittisesti ja analyyttisesti
• soveltaa kehittämistehtävään soveltuvia tiedonhankintamenetelmiä
• valitun soveltavan tutkimus- ja kehitysmenetelmän ja siihen perustuvan dokumentoinnin ja raportoinnin
• arvioida ja opponoida tutkimusyhteisömäisesti opinnäytetöitä taustan, toteutuksen, tulosten ja raportoinnin suhteen
• toimia asiantuntijana soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä tekevässä yhteisössä

Opintojakson sisältö:
Työn tekeminen aloitetaan tutkimus- ja kehitysmetodologian viitekehyksestä. Opinnäytetyötä / kehittämistehtävää
tuetaan ohjaustoiminnalla ja seminaareilla.
Opinnäytetyö on autenttisen työyhteisön kehittämishanke ja sen toteutusta tuetaan kaikissa opintojaksoissa.
Ylemmän ammattikorkeakoulutut-kinnon opinnäytetyö on soveltava tutkimus - tai kehittämistehtävä, jossa korostuu
alueen ja alan kehittäminen, työelämän kehittämisen haas-teet ja asiantuntijuuden kasvu. Opinnäytetyö muodostaa
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen ytimen, jota muut opinnot tukevat. Ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on rakenteeltaan ja sisällöltään näyttö asiantuntijuudesta ja
innovatiivisesta tavastasi
ratkaista työelämälähtöisiä kehittämishaasteita. Opinnäytetyössä korostuu
opiskelijan, työelämän ja ammattikorkeakoulun välinen aktiivinen vuorovaikutus niin aiheen valinnan kuin
tavoitteidenkin osalta.

Opintojakson kuvaus:
• opinnäytetyön oppimisprosessin avulla ylemmän mmattikorkeakoulututkinnon
suorittaja osoittaa, että hän kykenee soveltamaa opintojen aikana
saamaansa osaamista käytännön työelämän muutostilanteissa
• opinnäytetyö toteutetaan ensisijaisesti autenttisessa työyhteisössä
• opinnäytetyön prosessi ja tulokset raportoidaan julkisessa opinnäytetyössä
• toisiaan lähellä olevista aiheista kehittämistehtävää tekevät voivat muodostaa yhteisen kehittämisryhmän
• opinnäytetyön ohjaajana toimii pääsääntöisesti yliopettaja, työn sisältö
esitetään ohjaajalle, joka hyväksyy opinnäytetyön alkaneeksi ja sitoutuu ohjaamaan työtä

125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 10 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.

00669 English for managers and professionals, 5 op

Opiskelija osaa:
• communicate in international professional environment

Opintojakson sisältö:
• Written and oral English for business administration and security management
Opintojakson kuvaus:
The course emphasizes language skill in English important for managers and professionals. It develops students’
communication skills for varying managerial situations.