Opetussuunnitelma 2009 – HLG09SN (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Liiketalouden koulutusohjelma, Business Ventures (Laurea Otaniemi, liko), HLG09SN

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Laurea Business Ventures (LBV) sijoittuu Espooseen, Otaniemen huippuinnovatiiviselle toiminta-alueelle. LBV:n
kotipesänä on Well-Life Center. Otaniemi luo LBV:lle ideaalisen toimintaympäristön. Alueella sijaitsee 13 julkista
innovaatiotoimintaan keskeisesti liittyvää julkista organisaatiota, yli sadan suuryrityksen Suomen päätoiminnot sekä
useita satoja pk-sektorin yrityksiä.

Kaikkein keskeisimmät LBV:n lähitoimijat Otaniemessä ovat:
•Teknillinen korkeakoulu, ja sen erillislaitokset, kuten
Innovaatiokeskus
BIT-tutkimuskeskus
Dipoli
•VTT ja VTT Ventures
•Technopolis Ventures ja sen hautomoyritykset
•Innopoli
•Otaniemi Marketing Oy
•WLC:n Laurea

LBV toimii myös osana kansainvälisiä
innovaatioverkostoja. Yhteistyön tavoitteina ovat
suomalaisen liiketoiminnan nostaminen globaalille tasolle
sekä kansainvälisen yritystoiminnan huippuosaamisen
tuominen Otaniemeen. Kansainvälisistä
yhteistyöorganisaatioista merkittävimmät ovat:
 •Cambridgen yliopisto ja sen erillislaitokset, kuten
 Centre for Entrepreneurial Learning
 Cambridge network
 •Essexin yliopiston School of Entrepreneurial Learning
 •Kansainvälinen Living Labs –verkosto sekä
käyttäjäyhteisöt
 •Anglia Ruskin University
Laurea Business Ventureksen opetussuunnitelma tukee
kunkin opiskelijan kehittymistä liiketoiminnan
asiantuntijaksi hänen omalla liiketoiminnan
kiinnostusalueellaan.


Osaamisalueet

LBV:n opetussuunnitelmassa ovat pakollisina osaamisalueina seuraavat liiketoiminnan keskeiset toiminnot:

•Liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja ideoiden generointi
•Liiketoiminnan suunnittelu ja toteutus
•Myynti ja asiakkuus
•Talous
•Johtaminen
•Viestintä
•Toimintaympäristön tunteminen
•Kielet

Näistä osioista LBV:n opiskelijoiden on osoitettava kehittämisprojekteissa vähintään tekijä-tason
osaamisvaatimukset.

Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Laurea Business Ventureksen opinnot suoritetaan Learning-by-Developing (LbD)-oppimisfilosofian mukaisesti.
Osaamisen kehittyminen arvioidaan korkeakoulumaisilla näytöillä, eli osoittamalla arvioitavien osaamisten
teoriapohjan, käsitteistön sekä soveltamisen hallintaa käytännön kehittämisprojektissa. Kehittämisprojekteista kertyy
opiskelijalle opintojen aikana näyteportfolio sekä konkreettisesta kehittämistyöstä että oppimisesta

Koulutusohjelman kuvaus

Todellisen liike-elämän projektit ovat usein monialaisia. Tästä johtuen opiskelija voi kerätä useiden osaamisalueiden
osaamisia yhdessä projektissa. Kunkin kehittämisprojektin alussa siihen osallistuvat opiskelijat tekevät ohjaajansa
tuella projektisuunnitelman, jonka osana he määrittelevät:
•mitä osaamista kukin opiskelija pyrkii projektissa kehittämään,
•miten osaamista pyritään kehittämään,
•millä vaativuustasolla osaamista pyritään kehittämään,
•miten monta opintopistettä projektista opiskelijalle suunnitellaan kertyvän, ja
•miten osaamisen kehittyminen sekä opintopisteiden kertyminen osoitetaan.

Projektin loputtua tai etukäteen sovituissa tarkistuspisteissä arvioidaan opiskelijalle kehittynyt osaaminen sekä
projektissa tehty työmäärä suunnitelman mukaisesti.

Opintopisteiden kertyminen projekteissa perustuu tehtyyn työmäärään. Normaalin laskukaavan mukaisesti yksi
opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää opiskelijalle. LBV:ssä suoritettuihin opintoihin liittyy kuitenkin aina työn
lisäksi myös suunnittelua, ohjausta ja raportointia, josta johtuen yhden opintopisteen katsotaan vastaavan noin 20
tunnin projektityömäärää. Näin ollen viisi opintopistettä vastaa noin 135 tunnin työmäärää, josta noin sata tuntia on
varsinaisen projektityön osuus.

Opiskelu koulutusohjelmassa

LBV:stä valmistuvan opiskelijan osaaminen perustuu eurooppalaiseen Bolognan-prosessissa määriteltyyn bachelor-
tason osaamisvaatimuksiin. Oppimisesta annetut arvosanat perustuvat osoitettuun oppimiseen suhteessa
projektisuunnitelmassa määritellyn osaamisalueen ja –tason vaatimuksiin. Arviointi tehdään kehittämistavoitteisena
prosessina yhteistyössä asiakkaiden, opiskelijoiden sekä ohjaajien kesken suhteessa projektisuunnitelmassa
asetettuihin tavoitteisiin. Kiitettävän arvosanan (5) opiskelija saa osoittaessaan hallitsevansa määritellyn
osaamisalueen erittäin hyvin sekä käytännössä että teoreettisena konseptina. Hyvään arvosanaan (3-4) vaaditaan,
että opiskelija osoittaa hallitsevansa osaamisalueen käytännössä, mutta teoreettisessa osaamisessa voi olla
osittaisia puutteita. Tyydyttävään arvosanaan (1-2) vaaditaan, että opiskelija osoittaa osaavansa tehdä kyseisen
osaamisalueen tehtäviä käytännössä sekä kykenevänsä käyttämään osaamisalueen käsitteistöä asiantuntevasti.

Kun opiskelija on saavuttanut osaamisalueen määritellyn tason enimmäisopintopistemäärän hänen osaamistaan
arvioidaan suhteessa seuraavan ylemmän tason osaamisvaatimuksiin. Osaamisalueiden eri tasojen
enimmäisopintopistemäärät ovat:
• tekijätaso: 10 op
• soveltajataso: tekijätaso + 20 op
• kehittäjätaso soveltajatason jälkeen tehtävät opintosuoritukset
Osaamisaluekohtaiset opintosuoritukset tehdään ja arvioidaan kumulatiivisesti. Opiskelijan on siis ensin osoitettava
tekijätason osaamistaso ennen kuin häntä arvioidaan soveltajatason kriteereillä. Soveltaja- ja kehittäjätasojen
osaamista arvioitaessa huomioidaan myös alempien osaamistasojen kriteeristö.

Osaamisen arvioinnissa otetaan professionaalisen
osaamisen lisäksi huomioon sekä kansalliset (ks.
www.ncp.fi/ects) että Laurean yleiset kompetenssit
(verkosto-, innovaatio-, reflektio-, globalisaatio- ja
eettinen osaaminen), joiden avulla varmistetaan
monipuolisten työelämävalmiuksien kehittyminen osana
opiskelijoiden asiantuntijuuden kasvua. Tämä kuvataan
tarkemmin opetussuunnitelman kappaleessa ”Laurean
yleiset kompetenssit”.

 Opintopisteet ja arvosanat kirjataan Winha-
tietojärjestelmään. Pienin kirjausyksikkö on viisi
opintopistettä.
Laurea Business Ventures on liiketoiminnan
kehittämisen yksikkö. Sen tavoitteena on luoda
opiskelijoista liiketoiminnan tekemisen ja kehittämisen
asiantuntijoita.
LBV:n keskeinen arvo on opiskelijan kehittyminen niin
tiedoissa, taidoissa kuin motivaatiossakin. Toiminta
tukee opiskelijaa etenemään valitsemaansa suuntaan ja
muotoutumaan oman toimintansa huippuasiantuntijaksi.
Tästä johtuen opetussuunnitelmasta on tehty
mahdollisimman paljon vapautta antava ja joustava.

 Opetussuunnitelma mahdollistaa oppimisen opiskelijan
itse päättäminään hetkinä sekä itse päättämässään
järjestyksessä. Opiskelija voi kehittää osaamistaan
esimerkiksi yhdellä alalla kehittäjätasolle ennen kuin hän
aloittaa muiden osaamisalueiden kehittämisen.
Vastaavasti opiskelija voi kehittää osaamistaan tasaisesti
kaikilla alueilla.


Pakollisten opintojen määrä on vähennetty minimiin, mutta kuitenkin niin, että ne antavat opiskelijalle
läpileikkauksen kaikista liiketoiminnan keskeisimmistä osa-alueista. Näiden opintojen lisäksi opiskelija voi kohdistaa
kaikki muut opintosuorituksensa mille tahansa oman kehittymisensä kannalta tärkeänä pitämälleen osaamisalueelle.
Opintoja voi suorittaa LBV:n opetussuunnitelman määrittelemiä osaamisia vahvistaen, tai sekä muun Laurean että
muidenkin alueen korkeakoulujen tarjonnan kautta. Keskeistä on opiskelijan kehittyminen.

Opetussuunnitelma perustuu vahvasti Learning-by-Developing (LbD) –ajatteluun. Sen viisi kulmakiveä
(kumppanuus, kokemuksellisuus, autenttisuus, luovuus ja tutkimuksellisuus) näkyvät LBV:n opetussuunnitelmassa
seuraavasti:

Kumppanuus näkyy yhdessä tekemisenä. Opiskelijat tukevat toistensa projekteja ja oppimista ohjausryhmissä
vertaistukea antaen. Kokeneemmat opiskelijat ohjaavat nuorempia, jonkin osa-alueen asiantuntijat kollegoitaan.
Laurean henkilökunta toimii kumppanuusroolissa opiskelijoiden kanssa ohjaten, neuvoen, kysyen ja tukien
oppimisen edistymistä. Tärkeää on myös yhdessä tekeminen alueen työelämäedustajien kanssa. He toimivat
opiskelijoiden hankkeissa sekä kumppaneina että kokeneempina kollegoina.

Kokemuksellisuus näkyy omana tekemisenä. Opiskelijat tekevät kaikki opintonsa todellisissa projekteissa, ja
vastaavat kaikesta työteosta itsenäisesti. Tämä antaa opiskelijoilla mahdollisuuden kokea erilaisten toimintamallien
hyviä ja huonoja puolia, ja oppia samalla ottamaan vastuuta omista valinnoistaan ja tekemisestään. Yhteiset
kokemukset eri partnereiden kesken sekä edistävät yhteistyötaitojen kehittymistä että tukevat työelämän
arvonäkemysten siirtymistä toimijoiden välillä.

Autenttisuus näkyy todellisina projekteina. LBV:n opinnot tehdään aina todellisten liiketoiminnan kehittämisprojektien
osana. Toimiminen autenttisessa ympäristössä antaa opiskelijoille hiljaisen tiedon lisäksi vahvan verkoston
toimijoista, jotka oppivat luottamaan heidän kykyihinsä.

Luovuus näkyy jatkuvana kehittämisenä. Opiskelijat ovat jatkuvasti luomassa uusia, parempia ja tehokkaampia
tapoja liiketoiminnan tekemiseen. Kaikki projektit tähtäävät toiminnan kehittymiseen, mikä pakottaa opiskelijat
samalla kehittämään omaa osaamistaan. LBV:n toimintamalli edistää koko alueen toiminnan luovuutta ja luovien
ratkaisujen kehittämistä.

Tutkimuksellisuus näkyy tietopohjaisena päätöksentekona. Voidakseen valita parhaat ratkaisut kuhunkin
tilanteeseen sekä mahdollistaakseen jatkuvan kehittymisen opiskelijoiden on hankittava riittävä tietoperusta ennen
toimintaansa. Nämä syyt luovat keskeisen motivaation olemassa olevaan tietoon tutustumiselle sekä uuden tiedon
luomiselle erilaisia tutkimusmenetelmiä käyttäen.

LbD:n mukaisesti opiskelija ja hänen tarpeensa ovat toiminnan keskiössä.
Kielet
Laurea Business Ventureksen opiskelijoiden kielitaidon kehittymisessä pyritään mahdollisimman sujuvaan
kirjalliseen ja suulliseen viestintään halutuissa kielissä. Pakollisina kieliopintoina opiskelijoiden on osoitettava
käytännön projektissa hallitsevansa viestintä-osaamisen tekijätason osaamisvaatimukset sekä ruotsin että
englannin kielellä, eli opiskelija osaa englannin ja ruotsin kielellä:
• käyttää erilaisia ajanmukaisia viestintäkanavia ja viestintävälineitä
• toimia erilaisissa liike-elämään liittyvissä suullisissa viestintätilanteissa (tiedottaminen, neuvottelu, kokous, puhe,
keskustelu, presentaatio...)
• laatia erilaisia liike-elämään liittyviä asiakirjoja, muistioita, raportteja, esitysmateriaaleja ja muita kirjallisia tekstejä
• huomioida toiminnassaan eri kulttuuritekijöiden aiheuttamat vaatimukset ja tavat

Molemmissa kielissä opiskelijan on suoritettava vähintään 5 op opintoja. Kieliopinnot suoritetaan samalla tavalla
kuin muutkin opinnot, eli etukäteen suunniteltujen ja sovittujen projektien osana. Ruotsin kielen osaamisesta
arvioidaan sekä opiskelijan suullinen että kirjallinen kielitaito.

Pakollisten kieliopintojen lisäksi opiskelija voi suorittaa vapaasti mitä tahansa Laureassa tarjolla olevia kieliopintoja.
                                                             1. vuosi       2. vuosi    3. vuosi    4. vuosi
OP      OPINNOT                                                     60             60          60          30
253     LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN
        KARTOITTAMINEN JA IDEOIDEN GENEROINTI
BV1     Liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja             10
        ideoiden generointi, tekijätaso
BV2     Liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja             20
        ideoiden generointi, soveltajataso
BV3     Liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja
        ideoiden generointi, kehittäjätaso
254     LIIKETOIMINNAN SUUNNITTELU JA
        TOTEUTUS
BV4     Liiketoiminnan suunnittelu ja toteutus, tekijätaso          10
BV5     Liiketoiminnan suunnittelu ja toteutus,                     20
        soveltajataso
BV6     Liiketoiminnan suunnittelu ja toteutus,
        kehittäjätaso
255     MYYNTI- JA ASIAKKUUS
BV7     Myynti ja asiakkuus, tekijätaso                             10
BV8     Myynti ja asiakkuus, soveltajataso                          20
BV9     Myynti ja asiakkuus, kehittäjätaso
256     TALOUS
BV10    Talous, tekijätaso                                          10
BV11    Talous, soveltajataso                                       20
BV12    Talous, kehittäjätaso
257     JOHTAMINEN
BV13    Johtaminen, tekijätaso                                      10
BV14    Johtaminen, soveltajataso                                   20
BV15    Johtaminen, kehittäjätaso
258     VIESTINTÄ
BV16    Viestintä, tekijätaso                                       10
BV17    Viestintä, soveltajataso                                    20
BV18    Viestintä, kehittäjätaso
00825   Englanti                                                        5
00826   Ruotsi                                                          5
00634   Ruotsin kielen suullinen taito
00635   Ruotsin kielen kirjallinen taito
259     TOIMINTAYMPÄRISTÖN TUNTEMINEN
BV19    Toimintaympäristön tunteminen, tekijätaso                   10
BV20    Toimintaympäristön tunteminen, soveltajataso                20
BV21    Toimintaympäristön tunteminen, kehittäjätaso
260     HARJOITTELUT
00822   Harjoittelu 1, Liiketalouden koulutusohjelma,               15
        Business Ventures
00823   Harjoittelu 2, Liiketalouden koulutusohjelma,               15
        Business Ventures
019     OPINNÄYTETYÖ
00043   Opinnäytetyö
125     VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00202   Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti    0
00203   Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti      0
00453   Suomen kielen lähtötasotesti
00194   Englannin kielen valmentavat opinnot         3
00195   Ruotsin kielen valmentavat opinnot           3
00522   Suomen kielen valmentavat opinnot
                                                    60   60   60   30
253 LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN KARTOITTAMINEN JA IDEOIDEN GENEROINTI, 0 op

Opiskelija osaa:
At the doer level, students are able to:
• utilise diverse methods and sources for generating and developing ideas
• acquire and process data in a research-oriented fashion and critically evaluate information
• identify customer needs and come up with suitable business ideas for fulfilling them
• use basic business analyses
• identify and analyse competitors
At the applier level, students are able to:
• plan and carry our market surveys and analyse their outcomes with scientific accuracy
• plan and implement ideation processes involving several people
At the developer level, students are able to:
• plan and carry out an organisation’s innovation process


• analyse and refine an organisation’s innovation process


BV1 Liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja ideoiden generointi, tekijätaso, 10 op

Opiskelija osaa:
Tekijätasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää useita erilaisia menetelmiä ja lähteitä ideoiden luomiseksi ja
kehittämiseksi
• hankkia ja käsitellä tietoa tutkimuksellisesti sekä arvioida tietoa kriittisesti
• kartoittaa asiakastarpeita ja tuottaa niiden tyydyttämiseen liittyviä
liiketoimintaideoita
• käyttää liiketoiminnan perusanalyysejä
• määrittää ja analysoida kilpailijat

Opintojakson sisältö:
Liiketoiminnan suunnittelu ja toteutus
Tekijätasolla opiskelija osaa:
• kehittää tuote/palveluidean liikeideaksi
• suunnitella liikeideaan sopivan liiketoimintamallin ja ansaintalogiikan
• kartoittaa ja kuvata kumppanuuksia ja verkostoja
• määritellä kilpailuetua tuovat tuote-/palveluratkaisut
• hinnoitella tuotteen/palvelun
• kuvata yrityksen liiketoimintaprosesseja
• arvioida yritystoimintaan liittyviä riskejä ja suunnitella riskienhallintaa
• suunnitella myynti- ja jakelukanavaratkaisun
• suunnitella logistisen prosessin
• laatia ja esittää liiketoimintasuunnitelman, joka sisältää rahoitus- ja
kannattavuuslaskelmat
• huomioida liiketoimintasuunnitelmaansa liittyvää lainsäädäntöä


BV2 Liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja ideoiden generointi, soveltajataso, 20 op

Opiskelija osaa:
Soveltajatasolla opiskelija osaa:
• suunnitella ja toteuttaa markkinatutkimuksen ja analysoida tulokset tieteellisesti
luotettavalla tarkkuudella
• osaa suunnitella ja toteuttaa useita henkilöitä sisältäviä ideointiprosesseja


BV3 Liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja ideoiden generointi, kehittäjätaso, 0 op
Opiskelija osaa:
Kehittäjätasolla opiskelija osaa:
• suunnitella ja toteuttaa organisaation innovaatioprosessin
• analysoida ja edelleen kehittää organisaation innovaatioprosessia


254 LIIKETOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS, 0 op

Opiskelija osaa:
At the doer level, students are able to:
• turn product/service ideas into business ideas
• create suitable business models and earnings principles for the business ideas
• identify and describe partnerships and networks
• identify advantageous product/service solutions
• price products/services
• describe a company’s business processes
• assess risks related to the business operations and make a risk management plan
• come up with a sales and distribution channel solution
• plan a logistical process
• create and present a business plan, including funding and profitability calculations
• comply with legislation that applies to the business plan
At the applier level, students are able to:
• carry out business operations in practice
• build partnerships and networks
• implement their sales and distribution channel solutions
• implement their logistics solutions
• plan and implement a procurement process
• plan and implement business communications and brand-building
• acquire funding
At the developer level, students are able to:
• forecast and plan for a company’s future and create a strategy process
• improve a company’s organisation and quality



BV4 Liiketoiminnan suunnittelu ja toteutus, tekijätaso, 10 op

Opiskelija osaa:
• kehittää tuote/palveluidean liikeideaksi
• suunnitella liikeideaan sopivan liiketoimintamallin ja ansaintalogiikan
• kartoittaa ja kuvata kumppanuuksia ja verkostoja
• määritellä kilpailuetua tuovat tuote-/palveluratkaisut
• hinnoitella tuotteen/palvelun
• kuvata yrityksen liiketoimintaprosesseja
• arvioida yritystoimintaan liittyviä riskejä ja suunnitella riskienhallintaa
• suunnitella myynti- ja jakelukanavaratkaisun
• suunnitella logistisen prosessin
• laatia ja esittää liiketoimintasuunnitelman, joka sisältää rahoitus- ja
kannattavuuslaskelmat
• huomioida liiketoimintasuunnitelmaansa liittyvää lainsäädäntöä


BV5 Liiketoiminnan suunnittelu ja toteutus, soveltajataso, 20 op

Opiskelija osaa:
Soveltajatasolla opiskelija osaa:
• toteuttaa liiketoimintaansa käytännössä
• luoda kumppanuuksia ja verkostoja
• toteuttaa myynti-, jakelukanavaratkaisun
• toteuttaa logistiikkaratkaisun
• suunnitella ja toteuttaa hankintaprosessin
• suunnitella ja toteuttaa yrityksen viestintää sekä brändin rakentamista
• hankkia rahoitusta


BV6 Liiketoiminnan suunnittelu ja toteutus, kehittäjätaso, 0 op

Opiskelija osaa:
Kehittäjätasolla opiskelija osaa:
• ennakoida ja suunnitella yrityksen tulevaisuutta ja luoda yritykselle
strategiaprosessin
• kehittää yrityksen organisaatiota ja laatua
• suunnitella ja hallita organisaation kasvua ja kehittymistä


255 MYYNTI- JA ASIAKKUUS, 0 op

Opiskelija osaa:
At the doer level, students are able to plan and implement CRM and sales operations that are conducive to
customer satisfaction and loyalty.
At the sales and CRM doer level, students are able to:
• sell
• analyse customers and manage and modify customer data related to consumers and business clients
• create and develop a company’s customer relationships and target-oriented sales
• understand customer-oriented operations as a whole
• profitably manage sales and customer service situations
• manage interaction and know the principles of effective presentation and business practices
• take into account ethics related to sales work and sales- and customer-related legislation
• measure and monitor customer satisfaction and take corrective action
• analyse and develop their sales abilities and skills
At the applier level, can manage profitable customer relations and sales activities.
At the sales and CRM applier level, students are able to
• conduct external and internal starting point analyses for developing customer relationship strategies
• set targets for customer work and formulate a customer strategy suited to different target groups
• plan and implement a sales and distribution channel strategy
• plan and manage an organisation’s sales processes for diverse customers
• make a sales budget and internalise the principles of profitable sales
• utilise customer data systems in customer relationship management and development
• use various analytical tools in managing profitable and loyal customer relationships
• plan a company’s internal operations so that they support a profitable CRM system
At the developer level, students can develop and manage profitable CRM and sales operations, even internationally.
At the sales and CRM developer level, students are able to:
• assess the significance of strategic partnerships and diverse networks in developing customer-oriented activities
• create and develop network partnerships and strategic partnerships
• manage and develop international sales and channel solutions
• manage and develop diverse organisations’ overall CRM operations in different business functions
• predict, evaluate and utilise changes in customer and market values
• utilise the opportunities brought by new technology in CRM and organisational management
• manage an organisation’s change processes from the perspective of profitable customer relationship management



BV7 Myynti ja asiakkuus, tekijätaso, 10 op

Opiskelija osaa:
Tekijätasolla opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa asiakastyytyväisyyteen ja -
uskollisuuteen tähtäävän organisaation asiakkuus- ja myyntitoiminnan.
Myynti- ja asiakasosaamisen tekijä osaa:
• myydä
• analysoida asiakkaita sekä hallita ja muokata asiakastietoa kuluttaja- ja
yritysasiakkaissa
• luoda ja kehittää yrityksen asiakkuuksia ja tavoitteellista myyntitoimintaa
• ymmärtää asiakaslähtöisen toiminnan kokonaisuuden
• hallita myynti- ja asiakaspalvelutilanteita tuloksellisesti
• hallita vuorovaikutuksen ja vaikuttavan esiintymisen periaatteet ja liike-elämän
tapatiedot
• ottaa huomioon myyntityöhön liittyvät eettiset asiat ja myyntiin sekä
asiakkuuksiin liittyvät juridiset kysymykset
• mitata ja seurata asiakastyytyväisyyttä sekä tehdä korjaavia toimenpiteitä
• analysoida ja kehittää omia myyntivalmiuksiaan ja -taitojaan


BV8 Myynti ja asiakkuus, soveltajataso, 20 op

Opiskelija osaa:
Soveltajatasolla opiskelija osaa johtaa kannattavia asiakassuhteita ja myyntitoimintaa
Myynti- ja asiakasosaamisen soveltaja osaa:
• tehdä ulkoiset ja sisäiset lähtökohta-analyysit asiakkuusstrategian kehittämiseksi
• asettaa tavoitteet asiakastoiminnalle ja kehittää eri asiakaskohderyhmille
soveltuvan asiakasstrategian
• suunnitella ja toteuttaa myynti- ja jakelukanavastrategian
• suunnitella ja johtaa organisaation eri asiakkaiden myyntiprosesseja
• laatia myyntibudjetin sekä sisäistää kannattavan myynnin perusteet
• hyödyntää asiakastietojärjestelmiä asiakkuuksien johtamisessa ja kehittämisessä
• käyttää erilaisia analyysityökaluja kannattavien ja uskollisten asiakkuuksien
johtamisessa
• suunnitella yrityksen sisäisen toiminnan tukemaan kannattavaa
asiakkuusjohtamisen järjestelmää


BV9 Myynti ja asiakkuus, kehittäjätaso, 0 op

Opiskelija osaa:
Kehittäjätasolla opiskelija osaa kehittää ja johtaa kannattavaa asiakas- ja myyntitoimintaa myös kansainvälisesti

Myynti- ja asiakasosaamisen kehittäjä osaa:
• arvioida strategisten kumppanuuksien ja erilaisten verkostojen merkitystä asiakaslähtöisen toiminnan
kehittämisessä
• luoda ja kehittää verkosto- ja strategisia kumppanuussuhteita
• johtaa ja kehittää kansainvälistä myyntiä ja kanavaratkaisuja
• johtaa ja kehittää erilaisten organisaatioiden kokonaisvaltaista asiakastoimintaa yrityksen eri toiminnoissa
• ennakoida, arvioida ja hyödyntää asiakkaiden ja markkinoiden arvotekijöiden muuttumista
• hyödyntää uusia teknologian tuomia mahdollisuuksia asiakkuuksien ja
organisaation johtamisessa
• johtaa organisaation muutosprosesseja kannattavan asiakkuusjohtamisen
näkökulmasta


256 TALOUS, 0 op

Opiskelija osaa:
At the doer level, students are able to:
• interpret the financial statements of companies from different sectors, recognising the main factors affecting
profitability and liquidity
• calculate the main key figures in financial statements
• make investment calculations
• know the principles of cost accounting and different pricing models
• create funding, profitability and cash budges for a start-up
At the applier level, students are able to:
• make diverse business budgeting and investment calculations
• carry out a company’s bookkeeping
• utilise the main principles of financial and taxation planning
• apply the main legislation related to financial administration (companies acts, accounting and tax legislation)
• utilise key figures from financial statements in decision-making
At the developer level, students are able to:
• calculate and utilise diverse financial key figures
• use accounting information as an aid to decision-making
• make financial and taxation plans for companies
• use the main financial instruments




BV10 Talous, tekijätaso, 10 op

Opiskelija osaa:
Tekijätasolla opiskelija osaa:
• tulkita eri toimialoilla toimivien yritysten tilinpäätöstietoja ja tunnistaa yrityksen
kannattavuuteen ja maksuvalmiuteen vaikuttavat keskeiset tekijät.
• laskea tilinpäätöksen keskeiset tunnusluvut.
• tehdä investointilaskelmia
• kustannuslaskennan perusteet ja eri hinnoittelumalleja
• laatia aloittavan yrityksen rahoitus-, kannattavuus- ja kassabudjetin


BV11 Talous, soveltajataso, 20 op

Opiskelija osaa:
Soveltajatasolla opiskelija osaa
• laatia erilaisia yrityksen budjetointi- ja investointilaskelmia
• tehdä yrityksen kirjanpidon
• hyödyntää tilinpäätös- ja verosuunnittelun keskeisiä periaatteita
• hyödyntää taloushallintoon liittyvää keskeistä lainsäädäntöä (yhtiölait,
kirjanpitolait, verolait)
• hyödyntää tilinpäätöksestä laskettavia tunnuslukuja päätöksenteossaan


BV12 Talous, kehittäjätaso, 0 op

Opiskelija osaa:
Kehittäjätasolla opiskelija osaa:
• laskea ja hyödyntää monenlaisia talouden tunnuslukuja
• käyttää kirjanpidon tuottamaa tietoa päätöksenteon tukena
• tehdä yrityksen tilinpäätös- ja verosuunnittelua
• käyttää keskeisiä rahoitusinstrumentteja


257 JOHTAMINEN, 0 op

Kuvaus:
kokeiluteksti

Opiskelija osaa:
kokeiluteksti

Sisältö:
kokeiluteksti

Osaamisen kehittyminen:
kokeiluteksti
BV13 Johtaminen, tekijätaso, 10 op

Opiskelija osaa:
Tekijätasolla opiskelija osaa
• suunnitella ja johtaa projekteja
• valita henkilöitä projekteihinsa
• johtaa toisia omalla esimerkillään
• luoda innostavan työympäristön
• käyttää työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia
• johtaa ja kehittää reflektiivisesti omaa toimintaansa


BV14 Johtaminen, soveltajataso, 20 op

Opiskelija osaa:
Soveltajatasolla opiskelija osaa
• johtaa työntekijöitä linjajohdon tehtävässä
• käyttää työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia
• rekrytoida, kehittää ja palkita henkilökuntaa
• vastata työturvallisuudesta
• motivoida työntekijöitä henkilökohtaisia motivointikeinoja käyttäen
• parantaa työn tuloksia muuttamalla johtamistyyliään tilanteen mukaisesti
• analysoida ja mitata organisaation toimintaa
• parantaa työilmapiiriä
• kehittää reflektiivisesti koko organisaation toimintaa


BV15 Johtaminen, kehittäjätaso, 0 op

Opiskelija osaa:
Kehittäjätasolla opiskelija osaa
• johtaa ihmisiä verkostoituneessa työskentely-ympäristössä virallisesta
toimenkuvasta riippumatta
• kehittää organisaationsa työmenetelmiä ja –prosesseja
• kehittää sekä organisaation että itsensä johtamisen menetelmiä ja työkaluja
• kehittää organisaatiota reflektiivisesti ja dialogisesti sidosryhmien kanssa


258 VIESTINTÄ, 0 op

Opiskelija osaa:
At the doer level, students are able to:
• use diverse up-to-date communication channels and tools
• participate in diverse verbal business communication situations (reporting, negotiations, meetings, speeches,
conversations, presentations...)
• create diverse business documents, memos, reports, presentation materials and other written texts
• observe the requirements and customs of different cultural factors affecting their work
At the applier level, students are able to:
• situationally assess how and what to communicate to different stakeholder groups
• plan and implement internal and external communications
• communicate in a multicultural environment
• carry out communication and training events
At the developer level, students are able to:
• carry out the communications for a change project
• identify workplace communication events where changes are needed
• evaluate and develop an organisation’s communication processes
• plan and implement an organisation’s communication strategy
BV16 Viestintä, tekijätaso, 10 op

Opiskelija osaa:
Tekijätasolla opiskelija osaa:
• käyttää erilaisia ajanmukaisia viestintäkanavia ja viestintävälineitä
• toimia erilaisissa liike-elämään liittyvissä suullisissa viestintätilanteissa (tiedottaminen, neuvottelu, kokous, puhe,
keskustelu, presentaatio...)
• laatia erilaisia liike-elämään liittyviä asiakirjoja, muistioita, raportteja,esitysmateriaaleja ja muita kirjallisia tekstejä
• huomioida toiminnassaan eri kulttuuritekijöiden aiheuttamat vaatimukset ja tavat


BV17 Viestintä, soveltajataso, 20 op

Opiskelija osaa:
Soveltajatasolla opiskelija osaa:
• arvioida ja toteuttaa tilannekohtaisesti, miten ja millä sisällöillä pitää viestiä eri sidosryhmille
• suunnitella ja toteuttaa sekä sisäistä että ulkoista viestintää
• viestiä monikulttuurisessa ympäristössä
• toteuttaa viestintä- ja koulutustilaisuuksia


BV18 Viestintä, kehittäjätaso, 0 op

Opiskelija osaa:
Kehittäjätasolla opiskelija osaa:
• toteuttaa muutosprojektin viestinnän
• tunnistaa työympäristössään viestintätilanteet, joissa tarvitaan muutosta
• arvioida ja kehittää organisaation viestintäprosesseja
• suunnitella ja toteuttaa organisaation viestintästrategian


00825 Englanti, 5 op

Opiskelija osaa:
· käyttää erilaisia ajanmukaisia viestintäkanavia ja viestintävälineitä englannin kielellä
· toimia erilaisissa liike-elämään liittyvissä suullisissa viestintätilanteissa englannin kielellä (tiedottaminen,
neuvottelu, kokous, puhe, keskustelu, presentaatio...)
· laatia erilaisia liike-elämään liittyviä asiakirjoja, muistioita, raportteja, esitysmateriaaleja ja muita kirjallisia tekstejä
englannin kielellä
· huomioida toiminnassaan eri kulttuuritekijöiden aiheuttamat vaatimukset ja tavat

Opintojakson sisältö:
Opiskelijoiden on osoitettava käytännön projektissa hallitsevansa viestintä-osaamisen tekijätason
osaamisvaatimukset sekä ruotsin että englannin kielellä.

Opintojakson kuvaus:
Kieliopinnot suoritetaan samalla tavalla kuin muutkin opinnot, eli etukäteen suunniteltujen ja sovittujen projektien
osana.

Edeltävät opinnot:
Lukiotason osaaminen.


00826 Ruotsi, 5 op

Opiskelija osaa:
· käyttää erilaisia ajanmukaisia viestintäkanavia ja viestintävälineitä ruotsin kielellä
· toimia erilaisissa liike-elämään liittyvissä suullisissa viestintätilanteissa ruotsin kielellä (tiedottaminen, neuvottelu,
kokous, puhe, keskustelu, presentaatio...)
· laatia erilaisia liike-elämään liittyviä asiakirjoja, muistioita, raportteja, esitysmateriaaleja ja muita kirjallisia tekstejä
ruotsin kielellä
· huomioida toiminnassaan eri kulttuuritekijöiden aiheuttamat vaatimukset ja tavat

Opintojakson sisältö:
Opiskelijoiden on osoitettava käytännön projektissa hallitsevansa viestintä-osaamisen tekijätason
osaamisvaatimukset sekä ruotsin että englannin kielellä.

Opintojakson kuvaus:
Kieliopinnot suoritetaan samalla tavalla kuin muutkin opinnot, eli etukäteen suunniteltujen ja sovittujen projektien
osana.

Edeltävät opinnot:
Lukiotason osaaminen.


00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


259 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TUNTEMINEN, 0 op

Opiskelija osaa:
At the doer level, students are able to:
• work in regional business and innovation networks
• identify a region’s main operators in innovation, industry and commerce
• define the roles of businesses and other service providers in the region
• identify phenomena, events, trends and weak signals at global and local levels, from the point of view of customer-
oriented and sustainable business operations
• understand themselves as a part of the operating environment
• evaluate their value bases from the point of view of sustainable development
At the applier level, students are able to:
• work in national business and innovation networks
• define an international operating environment from a business perspective
• utilise global trends in local operations
• utilise the business opportunities brought by new value-generation models, technology and customers’ changing
values
At the developer level, students are able to:
• work in national business and innovation networks
• take local activities to the international level
• critically evaluate business operations and the society’s operating models from the perspectives of welfare,
sustainable development and globalisation


• develop operations in ways that are financially, socially and environmentally sustainable


BV19 Toimintaympäristön tunteminen, tekijätaso, 10 op

Opiskelija osaa:
Tekijätasolla opiskelija osaa:
• toimia alueellisissa yritys- ja innovaatioverkostoissa
• kuvata alueen innovaatio- ja elinkeinoelämän keskeiset toimijat
• jäsentää yritysten ja muiden palvelutuottajien rooleja alueellaan
• tunnistaa globaalin ja paikallisen tason ilmiöitä, tapahtumia, trendejä ja heikkoja signaaleja asiakaslähtöisen ja
kestävän liiketoiminnan näkökulmasta
• hahmottaa itsensä toimintaympäristönsä osana
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen periaatteista käsin


BV20 Toimintaympäristön tunteminen, soveltajataso, 20 op

Opiskelija osaa:
Soveltajatasolla opiskelija osaa:
• toimia kansallisissa yritys- ja innovaatioverkostoissa.
• jäsentää kansainvälistä toimintaympäristöä yritystoiminnan näkökulmasta
• hyödyntää globaaleja trendejä paikallisessa toiminnassa
• hyödyntää uusien arvontuotantomallien, teknologian luomien mahdollisuuksien
sekä asiakkaiden muuttuvien arvojen luomia liiketoimintamahdollisuuksia


BV21 Toimintaympäristön tunteminen, kehittäjätaso, 0 op

Opiskelija osaa:
Kehittäjätasolla opiskelija osaa:
• toimia kansainvälisissä yritys- ja innovaatioverkostoissa.
• viedä paikallista toimintaa kansainväliselle tasolle
• arvioida kriittisesti yritystoimintaa ja yhteiskunnan toimintamalleja hyvinvoinnin,kestävän kehityksen ja
globalisaation näkökulmasta
• kehittää toimintaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla


260 HARJOITTELUT, 30 op

Opiskelija osaa:
• evaluate his/her professional competence and the demands of the workplace
• apply his/her business competence in practice
• analyse and reflect on his/her work in a work community
• develop the operations of a target organisation, as members of a community of experts


00822 Harjoittelu 1, Liiketalouden koulutusohjelma, Business Ventures, 15 op

Opintojakson sisältö:
Harjoittelujakson tavoitteena on, että opiskelija osaa
• arvioida omaa ammatillista osaamistaan ja työelämän osaamisvaatimuksia
• kehittää liiketoimintaosaamistaan käytännön työtehtävissä
• analysoida ja reflektoida omaa toimintaansa työyhteisössä
• kehittää kohdeorganisaationsa toimintaa asiantuntijayhteisön jäsenenä

Opintojakson kuvaus:
Laurea Business Ventureksen opiskelija voi suorittaa tutkintoonsa kuuluvan pakollisen 30 opintopisteen harjoittelun
yritysten kehittämisprojekteissa, oman yrityksensä kehittämishankkeissa tai käytännön työtehtävissä eri
organisaatioissa. Harjoittelun voi suorittaa joko yhtäjaksoisena tai kahdessa eri jaksossa henkilökohtaisen
oppimissuunnitelman mukaisesti.


00823 Harjoittelu 2, Liiketalouden koulutusohjelma, Business Ventures, 15 op

Opintojakson sisältö:
Harjoittelujakson tavoitteena on, että opiskelija osaa
• arvioida omaa ammatillista osaamistaan ja työelämän osaamisvaatimuksia
• kehittää liiketoimintaosaamistaan käytännön työtehtävissä
• analysoida ja reflektoida omaa toimintaansa työyhteisössä
• kehittää kohdeorganisaationsa toimintaa asiantuntijayhteisön jäsenenä

Opintojakson kuvaus:
Laurea Business Ventureksen opiskelija voi suorittaa tutkintoonsa kuuluvan pakollisen 30 opintopisteen harjoittelun
yritysten kehittämisprojekteissa, oman yrityksensä kehittämishankkeissa tai käytännön työtehtävissä eri
organisaatioissa. Harjoittelun voi suorittaa joko yhtäjaksoisena tai kahdessa eri jaksossa henkilökohtaisen
oppimissuunnitelman mukaisesti.


019 OPINNÄYTETYÖ, 15 op

Sisältö:
Kaikkiin Laurean koulutusohjelmiin sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka kytkeytyy osaamista
syventäviin opintoihin. Opinnäytetyö voi liittyä myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä
harjoitteluihin. Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan Laurea -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa.


00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.


125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 0 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.
Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.


00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00453 Suomen kielen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Suomenkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat suomen kielen
lähtötasotestin.


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00522 Suomen kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentaalle opintojaksolle opintojensa
alkuvaiheessa. Kielten valmentavista opintojaksoista annetaan annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti
valittaviin opintoihin, jos opiskelijan kielen lähtötaso on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin
kieliopintoihin.