Opetussuunnitelma 2009 – MPA09SN (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma (Laurea Leppävaara, marata), MPA09SN

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Palveluinnovaatio on palvelutuotteeseen tai palveluprosessiin liittyvä uudistus, joka tuottaa lisäarvoa asiakkaalle tai
palvelun tuottajalle. Etenkin tietointensiiviset yrityspalvelut kehittävät koko innovaatiojärjestelmää. Palvelujen
uudistamistarpeita korostaa väestön ikääntyminen, elämäntyylien monipuolistuminen ja monikulttuurisuuden
lisääntyminen. Erityisesti korostuvat innovatiiviset toimintatavat ja palvelurakenteiden uudistukset, joita tarvitaan
myös uusille sektoreille varsinkin hyvinvointiin liittyviin palveluihin.

Palveluala on keskeinen uuden teknologian kehittäjä ja soveltaja. Uusien teknologioiden käyttöön oton ja
vakiintuneiden teknologioiden tehokkaan hyödyntämisen avulla on mahdollista kehittää kokonaan uudenlaisia
palveluja, joiden avulla voidaan menestyä myös globaaleilla markkinoilla. Pelkän teknologian korostamisen sijaan
on tarkasteltava teknologian tuomaa lisäarvoa palvelutuotannossa ja
- prosesseissa. Asiakasrajapinnan järjestelmät ovat sekä kuluttajiin suuntautuneita että yrityksen
palveluhenkilökunnan toiminnan tehostamiseen keskittyneitä.

Globalisaation myötä myös Suomen markkinoille tulee enemmän kansainvälisiä palveluyrityksiä ja suomalaiset
yritykset kasvattavat omia kansainvälisiä markkinoita, jossa digitalisaatio mahdollistaa tietointensiivisten palvelujen
uusjaon. Globalisaatio ei tule syrjäyttämään paikallisuutta tai poistamaan paikallisen palveluliiketoiminnan tarvetta.
Verkostoituminen on välttämätöntä kompleksisessa yhteiskunnassa. Verkostoissa liitytään yhteen teknologisesti,
ammatillisesti ja sosiaalisesti.

Ympäristöosaaminen on liiketoiminnan välttämätön osa. Eettisyyden, ekologisuuden ja inhimillisyyden merkitys
ihmisten elämää ohjaavina perusarvoina on kasvussa, mutta silti edelleen ailahtelevaa. Arvojen muutos ohjaa
kulutuskäyttäytymistä ja palvelutuotantoa. Kulttuurisena muutoksena on nähtävissä vapaa-ajan merkityksen kasvu,
joka tulee ohjaamaan palvelujen kysyntää.

Asiantuntijuus

Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman toimintaympäristö asettuu matkailu-, ravitsemis- ja
talousalan sekä rakennus- ja kiinteistöalan rajapinnalle. Tässä kuvauksessa toimintaympäristön tulevaisuutta
kuvataan keskeiseksi katsottujen trendien valossa. Koulutusohjelma linkittyy palvelualoista majoitus-
ravitsemispalveluihin, kauppaan, kiinteistöpalveluihin sekä rahoitus- ja vakuutusalaan.

Palvelujen merkityksen kasvu on jo pitkään ollut keskeinen elinkeinoelämän kehitystä ohjaava trendi, joka liittyy
tiiviisti yhteiskunnan vaurastumiseen ja taloudelliseen edistyneisyyteen. Palvelut vastaavat yhä merkittävämmässä
määrin uusista työpaikoista sekä talouskasvusta ja monet kasvuyrityksistä toimivat palvelualoilla. Omistajuutta ei
enää pidetä itseisarvona elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimintojen tavoitteisiin pääsemiseksi, vaan
osaamisvaatimusten kasvaessa jatkuvasti toimintojen joustavuutta arvostetaan yhä enemmän. Julkinen ja yksityinen
yhteistyö laajenee ja monipuolistuu luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia kannustaen uusien
osaamisintensiivisten palvelukonseptien kehitystyöhön.

Nykyisillä palvelurakenteilla ei kyetä vastaamaan muuttuvaan palvelutarpeeseen, joten niin yksityisen kuin
julkisenkin sektorin tuottavuuden parantaminen edellyttää muutoksia toimintatavoissa, organisaatioissa ja
henkilöstön osaamisessa. Asiakaslähtöisyyden korostumisesta syntyy keskeinen tulevaisuuden muutosvoima,
jolloin asiakassuhteista kasvaa kumppanuuksia. Yhteisten sopimuskäytänteiden luominen ja pitkäjänteinen
asiakasajattelu edellyttävät panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan, sillä ainoastaan tutkimukseen perustuva
toiminta mahdollistaa palvelujen kulutuksen muutossuuntien ennakoinnin.

Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman tiedollinen perusta ei kiinnity kapeasti yksittäisiin teorioihin ja
tieteenaloihin, vaan koulutusohjelman teoreettinen ja tieteellinen perusta rakentuu monista eri lähtökohdista ja
taustoista. Osaamisen painopiste muodostuu palveluliiketoimintaosaamisen soveltamisesta kuluttaja-, elintarvike- ja
toimitilapalveluissa osana matkailu-, ravitsemis- ja talousalaa.

Palvelu on teko tai toiminta tai suoritus, jossa asiakkaalle tarjotaan jotain aineetonta, joka tuotetaan ja kulutetaan
samanaikaisesti ja joka tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. Asiantuntijapalvelut ovat palveluita, joiden tuottajilla on korkea
koulutus ja sitä kautta ammattinsa erityisosaaminen, palveluun liittyy usein myös neuvojen antaminen ja siinä
keskitytään asiakkaan ongelman ratkaisuun. Henkilökohtaisille palveluille tyypillistä on suora vuorovaikutus
kuluttajan ja palvelun tarjoajan välillä. Tuottajapalveluja tai liike-elämän palveluja ovat sellaiset palvelut, joita
myydään toisille yrityksille ja joissakin tapauksissa myös kotitalouksille. Nämä palvelut ovat usein tietointensiivisiä ja
ulkoistettuja tukipalveluja, jotka voitaisiin periaatteessa tuottaa myös jokaisen yrityksen sisällä. Kiinteistö- ja
käyttäjäpalvelut ovat tyypillisesti näitä palveluja.

Palveluliiketoiminta perustuu samanaikaisesti sekä teolliseen palveluliiketoimintaan että palvelujen tuotteistamiseen.
Palveluliiketoiminta on siis luonteeltaan monimuotoista ja siinä irrottaudutaan yksittäisten tieteenalojen lähtökohdista
ja pyritään ymmärtämään ilmiötä sellaisenaan, jolloin tarvitaan monien tieteenalojen tuntemusta. Palveluliiketoiminta
on yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa ja sen taustalta on löydettävissä monia yhtymäkohtia
yhteiskuntatieteisiin. Palvelujen tuottaminen ja johtaminen linkittyy poliittisiin, taloudellisiin kuin myös sosiaalisiin
kysymyksiin. Osaamisen taustalla vaikuttaa taloustieteellistä osaamista, jossa perinteisesti on pyritty optimoimaan
niukkojen ja hyödyllisten resurssien allokointia. Tämän ohella etenkin kuluttajaa tarkastellaan institutionaalisen
taloustieteen näkökulmasta sattumanvaraisena ja ei-rationaalisena toimijana.

Ihmisen ajattelun ja hänen valintojen ymmärtämiseksi on hyvä tuntea psykologiaa, jossa keskeisimpiä toimintoja
ovat havaitseminen ja tarkkaavaisuus sekä ajattelu. Sosiologia keskittyy ihmisen muodostamien yhteisöjen sekä
niistä johtuvien ilmiöiden tutkimiseen. Palveluliiketoiminnassa sosiologian näkökulmasta ollaan kiinnostuneita sekä
ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista toimintaan. Käyttäytymistieteellistä perustaa edustava
kasvatustiede auttaa ymmärtämään ja tulkitsemaan arkielämässä tapahtuvia kasvatuksellisia ilmiöitä.
Kasvatustieteen peruskysymyksenä on, miten ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista voitaisiin ohjata ja tukea.
Kasvatustieteellistä osaamista tarvitaan toiminnan ohjauksen näkökulmasta. Humanistiseen tiedonkäsitykseen
perustavan teoreettisen tiedon tarkoituksena on ymmärtää ja tulkita ja siihen liittyvä ihmistieteellinen lähestyminen
antaa tietoperustaa ihmisen käyttäytymisestä, arvoista ja asenteista ja niiden merkityksestä palveluliiketoiminnassa.
Luonnontieteellisestä näkökulmasta tulee olla näkemys yhteiskunnan muutoksesta ja sen merkityksestä
ympäristöasioiden hallinnassa ja luonnonvarojen kestävässä käytössä. Kestävä kehitys on merkittävä perusta ja
yhteinen nimittäjä erilaisille palveluympäristöille.

Edellä mainittujen lisäksi koulutusohjelman syventymisalueilla (kuluttaja-, elintarvike- ja toimitilapalvelut) on omat
tietopohjansa.

Palveluliiketoiminnan ilmiöitä eri toimintaympäristöissä ja konteksteissa tarkastellaan tutkivalla ja kehittävällä
otteella. Oppimisen tiedollisena perustana on eri tieteiden tuottama tutkittu tieto. Lähtökohtana on uudistava
kehittämispohjainen oppiminen, Learning by Developing (LbD).

Osaamisalueet

Alan osaamisen kartoituksissa korostuvat erityisesti johtamistaidot ja erityisesti henkilöstöjohtaminen sekä talouden
hallinta että liiketoiminnallinen osaaminen ja erityisesti markkinointi- ja myyntiosaaminen. Näiden lisäksi tulivat
painokkaimmin esille yleisinä ominaisuuksina, kykyinä ja taitoina vuorovaikutustaidot, viestintävalmiudet,
ihmistuntemus ja yhteistyökykyisyys.

Johtamisosaaminen lähtee liikkeelle itsensä johtamisesta, mutta myös henkilöstön eli ihmisten johtaminen, käsittely
ja ymmärtäminen ovat tärkeitä. Tässä korostuvat vuorovaikutustaidot ja yleinen ihmissuhdeosaaminen sekä
yhteistyö- ja tiimityöskentelytaidot. Liiketoiminnallisessa osaamisessa korostuu erityisesti toimialaymmärrys. Osaaja
tarvitsee kokonaisvaltaista talousosaamista ja kykyä käytännön sovellutuksiin, jossa markkinointi- ja myyntitaidot
painottuivat.

Ihmisellä tulee olla kyky hylätä vanha toimintatapa ja valmiutta toimia muutoksen mukana. Työelämässä tarvitaan
suunnittelu- ja organisointitaitoja sekä innostuneisuutta, riskinottokykyä ja halua oppia uutta. Menestyäkseen tulee
omata sujuvat viestintävalmiudet ja tilannekohtaista tajua tehokkaasta tavasta viestiä eri tilanteissa.
Asiakasosaamisen perusta on valppaus asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja näkeminen tulevaan. Tähän liittyy
taito rakentaa kumppanuuksia niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin. Osaajalla tulee olla kykyä ymmärtää
asiakkuuksia ja kehittää niitä niin, että syntyy arvoa ja hyötyä molemmille osapuolille.

Ammattikorkeakoulun tutkintojen yleiset kompetenssit on jaettavissa tiedonhankinnan ja käsittelyn taitoihin,
viestintä- ja vuorovaikutusosaamiseen, kansainvälisyysosaamiseen, johtamisosaamiseen, tutkimus- ja
kehittämisosaamiseen sekä oppimisvalmiuksiin.

Osaaminen on taitojen soveltamista sosiaalisessa kontekstissa ja tarkoittaa ihmisen käyttäytymiseen liittyviä kykyjä
ja valmiuksia. Osaamiseen liittyy myös hiljainen tieto, joka usein on tiedostamatonta ja subjektiivisiin kokemuksiin
perustuvaa ymmärrystä ja tulkintaa. Kvalifikaatio kuvaa niitä vaatimuksia, joita johonkin työhön ja ammattiin
edellytetään. Kvalifikaatiot jaetaan kolmeen alueeseen: tuotannollisiin eli tekemiseen, normatiivisiin eli työhön ja
työyhteisöön sopeutumiseen ja innovatiivisiin eli työprosessien kehittämisen mahdollistaviin. Kompetenssilla taas
tarkoitetaan pätevyyttä eli työntekijän omaavia valmiuksia suoriutua tietystä tehtävästä, joka on siis henkilökohtaista
osaamista ja henkilöllä voi olla kompetenssia useisiin eri työtehtäviin. Kompetenssit ovat laajoja
osaamiskokonaisuuksia - yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Kompetenssi kuvaa yksilön pätevyyttä,
suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Koulutuksen tavoitteena on opiskelijoiden
kompetenssien vahvistaminen.

Palvelualan osaamista tarkastellaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalan (marata) ects-projektin 2005–2006
ydinosaamiseen perustuvan selvityksen pohjalta seuraavasti. Palvelukulttuuriosaamisen osalta osaamista on
hyvinvointiosaaminen, estetiikkaosaaminen, kuluttajakäyttäytymisosaaminen, vieraanvaraisuusosaaminen sekä
palveluverkostojen osaaminen. Palvelujärjestelmäosaaminen koostuu tuotannollis-teknisestä osaamisesta,
palveluprosessiosaamisesta, tuotekehitys- ja tuotteistamisosaamisesta sekä turvallisuusosaamisesta.
Liiketoimintaosaamisen osa-alueet ovat asiakkuusosaaminen, talousosaaminen, palveluyrittäjyysosaaminen sekä
kumppanuusosaaminen. Palvelujohtamisosaaminen koostuu päivittäisjohtamisosaamisesta, strategiaosaamisesta ja
osaamisen johtamisesta. Palveluympäristöosaaminen muodostuu palvelualan yhteiskunnallisesta osaamisesta,
globalisaatio-osaamisesta, aluekehittämisosaamisesta sekä yhteiskuntavastuuosaamisesta.

Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Opiskelijan ammatillisen kasvun prosessi on kuvattu Laurean pedagogisessa strategiassa eri vaiheina. Kohti
asiantuntijuutta etenevässä ammatillisen kasvun prosessissa opiskelijalle kehittyy työelämässä tarvittava
osaaminen. Laurean osaamista tuottava opetussuunnitelma toteutuu käytännössä LbD -opetusmenetelmällä, jossa
tutkiva oppiminen etenee autenttisissa työelämään kehittämishankkeissa. Oppimisen sisältö muodostuu
opetussuunnitelmaan määritellyistä juonteista ja teemoista, jotka on johdettu työelämässä tarvittavasta
osaamisesta.

Ruohotien mukaan (2002) asiantuntijan taitoprofiili jakautuu ammattispesifeihin taitoihin, yleisiin työelämävalmiuksiin
ja ammatillista kehittymistä edistäviin itsesäätelyvalmiuksiin.
Ruohotien ajattelua mukaillen Laurean opetussuunnitelmassa asiantuntijan profiili koostuu
koulutusohjelmakohtaisista teemoista, jotka juonteisiin integroituina tuottavat yleisiä työelämävalmiuksia sekä
yhdistettynä toiminnassa hankkeisiin edistävät ammatillisia itsesäätelyvalmiuksia.

Opiskelijan ammatillisen kasvun prosessi sisältää keskeiset ammatti-identiteetin kehitysvaiheet, joka tässä
asetelmassa on mahdollista nimetä seuraavasti: ammattikorkeakouluopiskelijaksi sitoutuminen,
ammattialan kulttuuriin ja työelämän käytänteisiin sosiaalistuminen sekä asiantuntijana kehittymiseen ja elinikäiseen
oppimiseen kiinnittyminen.

Ohjauksellisesti opiskelijan ammatillisen kasvun prosessin vaiheet sijoittuvat seuraaviin opintojaksoihin.

Ohjauksellisesti keskeistä eri vaiheissa on

Startti
• opiskelumotivaation ja -valmiuksien luominen
• alan valinnan varmistaminen
• laaja-alainen ammattialaan orientointi
• alan kulttuurin välittäminen ja edistäminen

Ammatillisuus-taival

• ammatillisten valmiuksien kehittäminen/testaaminen käytännössä/ harjoittelu
• työelämän käytänteisiin sosiaalistaminen (normit, sopimukset, säädökset, kehittäminen)
• reflektiivisen ja tutkimuksellisen työtavan vaatimuksiin valmentaminen
• yhteistyöhön sitouttaminen


Loppusuora
• jatkuvaan kehittämiseen ja ponnisteluun kannustaminen
• tahdon ja yrittämisen edellytysten selkiyttäminen
• arviointiin ja itsearviointiin suuntaaminen
• omille siiville nousuun tukeminen

Jatkuvasti
• minä-skeeman (koulu, työ, persoona, harrastus) vahvistaminen
• itseohjautuvuuden tukeminen


Opiskelu koulutusohjelmassa

Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusta tarjotaan Leppävaaran Laureassa. Osaamista voi syventää
toimitilapalvelujen johtamisen, kuluttajapalvelun ja elintarvikeosaamisen asiantuntijuudessa.

Opinnot rakentuvat seuraavasti: 30 opintopisteen laajuisista perusopinnoista, ammattiopinnoista sekä 30
opintopisteen laajuisista vapaasti valittavista opinnoista. Harjoittelut ovat laajuudeltaan 15 + 15 opintopistettä,
samoin opinnäytetyö 15 op.

Opintojen alkuvaiheessa palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman opiskelija hankkii välineitä LbD-
mallin mukaiseen opiskeluun. Opintojen alkuun sijoittuvissa perusopinnoissa opiskelija tutustuu omaan alaan ja
toimintaympäristöön, alan keskeisiin toimintatapoihin sekä Laurean oppimisympäristöihin. Tämän lisäksi
palvelukulttuuriosaamisen teemassa opiskelija hankkii valmiuksia toimia korkeakoulumaisesti ja vastuullisesti osana
tiimejä ja verkostoja. Opiskelija käynnistää tutkimuksellisen ajattelun ja toiminnan tutkivan ja kehittävän työotteen
muodossa ja oppii kantamaan vastuun omista ratkaisuistaan perustellusti. Perusopinnoissa opiskelija omaksuu
keskeiset tietotekniset toimintavalmiudet, joita harjaannuttaa opintojen edistyessä. Opiskelija oppii suullisen ja
kirjallisen viestinnän perusvalmiudet sekä suomeksi että ruotsiksi. Opiskelijan ammatillinen kasvu käynnistyy
henkilökohtaisen asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman avulla. Opiskelija rakentaa oman yksilöllisen osaamisen
valitsemalla vapaasti valittavia opintoja joko omasta tai muista koulutusohjelmista.

Ammattiopinnoissa opiskelija kehittyy liiketoiminnan, johtamisen, kehittämisen ja innovaation sekä
palveluympäristön osaajana. Perusopintojen rinnalla opiskelija opiskelee sekä liiketoiminnan että johtamisen
opintoja. Liiketoimintaosaamisessa opiskelija oppii ottamaan liiketaloudelliset tekijät huomioon osana
palveluliiketoimintaa. Johtamisosaamisessa opiskelija vahvistaa johtamis-, verkosto- ja viestintäosaamista osana
palveluliiketoimintaosaamista sekä suomen että englannin kielellä.

Palveluympäristöosaamisessa opiskelija syventää ammatillista osaamista oman ydinosaamisen suuntaisesti.
Opiskelija hankkii valmiuksia toimia palveluliiketoiminnan asiantuntijatehtävissä valitsemansa asiantuntijuusalueen
näkökulmasta joko kuluttajapalvelu-, toimitilapalvelu- tai elintarvikepalveluympäristössä.

Harjoittelut linkittyvät tiiviisti syventäviin opintoihin ja niissä hankittavaan osaamiseen. Tällöin opiskelija laajentaa ja
syventää ammatillista osaamistaan toimien työelämässä harjaantujana ja kehittäjänä.

Tutkiva ja kehittävä toiminta palvelukehityksessä -teema sijoittuu ammatillisen kasvun syventymiseen opintojen
loppuvaiheeseen, jossa oppijan kehittämisosaaminen ilmenee vakiintuneena tutkivana ja kehittävänä työtapana.
Opinnäytetyövaihe sijoittuu opintojen loppuvaiheeseen, jolloin opiskelija toteuttaa työelämälähtöisen
tutkimuksellisen ja kehittävän tehtävän.

Oppimista tukevat erilaiset oppimisympäristöt ja työpajat. Opiskelija harjaannuttaa omaa oppimistaan monialaisissa
hankkeissa, joissa hankkimansa osaamisen avulla tämä uudistaa työelämää ja sen käytänteitä. Opintojen aikana
opiskelija oppii toimimaan verkostomaisesti Laurean ja muiden organisaatioiden kanssa vastuullisena
ammattilaisena.
                                                                1. vuosi       2. vuosi       3. vuosi    4. vuosi
OP        OPINNOT                                                      60             60             60          30
001       PALVELUKULTTUURIOSAAMINEN
00001     Palvelutapahtuman järjestäminen                              10
00002     Asiakaslähtöisen palvelun laatu                              10
01148     Hygieniapassi                                                    0
01147     Alkoholijuomien anniskelua koskevat säännökset                   0
00796     Palvelukulttuuri                                             10
0079601   Kulttuuri                                                        5
0079602   Ruotsin kieli                                                    5
00634     Ruotsin kielen suullinen taito                                   0
00635     Ruotsin kielen kirjallinen taito                                 0
006       LIIKETOIMINTAOSAAMINEN
00004     Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit          10
00005     Asiakkuuksien kehittäminen ja johtaminen                                    10
00006     Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen                                     10
007       JOHTAMISOSAAMINEN
00007     Vastuullinen johtaminen työyhteisössä                        10
00760     Effectiveness and Communications in an                                      10
          Organisation
0076001   Communication in English                                                        5
0076002   Effectiveness and communications in                                             5
          organisations
00009     Luova tiimi
00010     Osaamisen kehittäminen ja kouluttajuus
008       PALVELUYMPÄRISTÖOSAAMINEN
00011     Hyvinvointiosaaminen palveluympäristössä                     15
00012     Järjestelmäosaaminen palveluympäristössä                                    10
00379     Harjoittelu 1, palvelujen tuottamisen ja                                    15
          johtamisen koulutusohjelma
009       TUTKIVA KEHITTÄMINEN
          PALVELUYMPÄRISTÖSSÄ
00585     Increasing Service Value in a Service Network                               10
00015     Palvelujen hallinnointi ja tutkiva kehittäminen                                            10
00380     Harjoittelu 2, palvelujen tuottamisen ja                                                   15
          johtamisen koulutusohjelma
00017     Ympäristöosaaminen palvelualalla
010       TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA
          PALVELUKEHITYKSESSÄ
00018     Palveluinnovaatioiden kehittäminen                                                         10
00019     Palveluinnovaatiot yrityskehityksessä
00020     Palveluyrittäjyys
019       OPINNÄYTETYÖ
00043     Opinnäytetyö                                                                               15
047       LAUREAN YHTEISET OPINNOT
125       VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00801        Palveluiden innovointi ja kehitys palvelumuotoilun
             keinoin
00802        Kuluttajan oikeudellinen osaaminen
00520        Public relations in multicultural environments
00203        Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti                        0
00202        Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti                      0
00493        Suomi toisena kielenä- lähtötasotesti                          0
00194        Englannin kielen valmentavat opinnot                           3
00195        Ruotsin kielen valmentavat opinnot                             3
01012        Ruotsin kielen perusviestintä
00388        Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot                3
00522        Suomen kielen valmentavat opinnot                              3
00521        Initial Test in Finnish                                        0
00446        Suomen kieli                                                   5
00636        Suomen kielen kirjallinen taito                                0
00637        Suomen kielen suullinen taito                                  0
00804        Matkailualueiden kehittäminen
00809        Majoituspalveluiden johtaminen
00807        Ravitsemus hyvinvoinnin perustana
00815        Elintarvikkeiden tuotetuntemus ja tuotekehitys
00816        Laadun kehittäminen elintarvikeketjussa
00817        Osto-osaaminen
00818        Service Innovation and Design Toolkit
01006        Leivonta ammattikeittiössä
                                                                        60          60          60            30

Vuositeema ja kompetenssit
Opinto                                                            Laajuus       Kompetenssit
00001              Palvelutapahtuman järjestäminen                10            Reflektio-osaaminen (H)
00002              Asiakaslähtöisen palvelun laatu                10            Innovaatio-osaaminen (H)
00796              Palvelukulttuuri                               10            Globalisaatio-osaaminen (H)
00004              Toimintaympäristö, klusterit ja                10            Verkosto-osaaminen (H)
                   liiketoimintamallit
00006              Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen        10            Eettinen osaaminen (O)
00007              Vastuullinen johtaminen työyhteisössä          10            Eettinen osaaminen (H)
00018              Palveluinnovaatioiden kehittäminen             10            Innovaatio-osaaminen (O)
H - Henkilökohtaisen osaamisen taso
O - Organisaation kehittämisen taso
Y - Yhteiskunnallisen uudistamisen taso
001 PALVELUKULTTUURIOSAAMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa tuottaa asiakaslähtöistä palvelua vallitsevan palvelukulttuurin mukaisesti. Opiskelija osaa laatia
henkilökohtaisen asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman. Opiskelija osaa toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä
suomen ja ruotsin kielellä suullisesti ja kirjallisesti.

Opiskelija osaa:
* luoda henkilökohtaisen osaamisen tavoitteet ja suunnitelmat asiantuntijuuden kehittämiseksi
* kehittää asiakaslähtöistä palvelua laatua
* järjestää palvelutapahtuman osana ryhmää
* kommunikoida tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa työelämän viestintätilanteissa sekä suomeksi että ruotsiksi
* toimia monikulttuurisessa palveluympäristössä

Sisältö:
Opiskelija muodostaa kuvan omasta alasta, sen työtehtävistä ja omista kehittymisen mahdollisuuksista.
Opintojaksoilla harjoitellaan asiakaslähtöisen palvelun tuottamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Osa opinnoista
toteutetaan ruotsinkielisenä, mikä tuottaa toisen kotimaisen kielen virkamiestutkinnon.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisen kasvun alkuun. Opiskelijan omat tavoitteet ja kehittämisen kohteet laaditaan
henkilökohtaiseksi asiantuntijuuden kehittämissuunnitelmaksi.


00001 Palvelutapahtuman järjestäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
* Suunnitella, toteuttaa, dokumentoida ja arvioida palvelutapahtuman tietylle kohderyhmälle projektina
* hankkia ja käyttää tietoa sekä käyttää tietotyön välineitä
* tunnistaa itsensä kehittämisen tavoitteita ja kohteita sekä luoda oman asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman
(HOPS)
* aloittaa oman portfolioprosessin

Opintojakson sisältö:
* Palvelutapahtuma projektina
* Käsitteellinen ajattelu
* Ryhmädynamiikka
* Ammatillinen kasvu ja kehittyminen – HOPS ja portfolio
* Tietotekniset työvälineet


Opintojakson kuvaus:
Opiskelijat järjestävät ryhmänä palvelutapahtuman hyödyntämällä viestintätaitoja, tietotekniikkaa, tiimityöskentelyä
ja projektityöskentelytaitoja. Opiskelija tutustuu alaan ja sen arvoihin. Keskeistä on kasvu palvelualan asiantuntijaksi
laatimalla oman asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman portfoliona (HOPS).


00002 Asiakaslähtöisen palvelun laatu, 10 op

Opiskelija osaa:
* Tuottaa, arvioida ja kehittää asiakaslähtöistä palvelua ja palveluprosesseja erilaisissa palvelutilanteissa
* Toimia innovatiivisena uudistajana sekä henkilökohtaisella tasolla että omassa tiimisssään

Opintojakson sisältö:
* Asiakaslähtöisyys
* Palvelu ja palvelun laatu sisältäen hygieenisen, turvallisen ja ravitsemuksellisen näkökulman
* Palveluprosessi käytännössä
* Tutkiva ja kehittävä työtapa, tutkimuksellinen kirjoittaminen
Opintojakson kuvaus:
Opiskelija oppii tuottamaan hyvää palvelua ja ymmärtää asiakaslähtöisyyden merkityksen alalla. Hän oppii
asiakaspalvelun perustoiminnot ja prosessin merkityksen.
Hän analysoi ajatteluaan, tietoaan ja toimintaansa tutkimuksellisen kirjoittamisen keinoin. Opiskelija on
asiakaspalvelun innovatiivinen uudistaja.


01148 Hygieniapassi, 0 op

Opiskelija osaa:
• Soveltaa elintarvikehygieenistä osaamista osana yrityksen omavalvontaa

Opintojakson sisältö:
• Hygieeninen laatu; Pinta- ja elintarvikehygienia, hygieeniset työtavat ja henkilökohtainen hygienia

• Elintarvikehygieniaa koskeva lainsäädäntö

• Omavalvonta

Opintojakson kuvaus:
• Opiskelija tutustuu elintarvikehygieniaa koskevaan lainsäädäntöön
• Opiskelija suorittaa hyväksytysti hygieniaosaamistestin


01147 Alkoholijuomien anniskelua koskevat säännökset, 0 op

Opiskelija osaa:
• Soveltaa alkoholijuomien anniskelua koskevaa lainsäädäntöä asiakaspalvelutilanteissa.

Opintojakson sisältö:
•Alkoholijuomien anniskelua koskeva lainsäädäntö.

Opintojakson kuvaus:
• Opiskelija tutustuu alkoholijuomien anniskelua koskevaan lainsäädäntöön
• Opiskelija suorittaa hyväksytysti anniskelulainsäädäntöä koskevan testin.


00796 Palvelukulttuuri, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa molemmilla kotimaisilla kielillä:
* Toimia erilaisissa monikulttuurisissa palveluympäristöissä
* Hyödyntää laadullisia tutkimusmenetelmiä palvelukulttuurin kehittämisessä
* Toimia ruotsin kielellä palvelualan eri työtehtävissä
* Ruotsin kieltä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisella taitotasolla B1.2. ja saa vähintään
valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen hyvän tai tyydyttävän arvioinnin suullisesta ja kirjallisesta ruotsin kielen
taidosta


Opintojakson sisältö:
* Palvelukulttuuri
* Alan historia ja kehitysvaiheet
* Monikulttuurisuus
* Laadullinen tutkimusote
* Ruotsin kieli palvelualan työtehtävissä(virkamiesvaatimukset)

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana muodostuu käsitys monikulttuurisesta toimintaympäristöstä. Osaaminen perustuu erilaisten
kulttuurien ja niihin liittyvien tapojen ymmärtämiseen palvelukulttuurin näkökulmasta. Osaamisen kehittämisen
viitekehys on suomenkielisten työorganisaatioiden lisäksi ruotsia työkielenään käyttävät organisaatiot.
Opintojaksolla ruotsinkielen opinnot integroidaan palvelukulttuurin sisältöön. Ruotsin kielen opinnot opinto-
osuudessa (5 op) opiskelija saavuttaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B1.2.
Opintojakson muodolliset osat ovat 0079601 (5 op) kulttuuri sekä 0079602 ruotsi (5 op), jotka merkitään suoritetuiksi
S-merkinnällä, kun opintojakso on suoritettu. Ruotsin kielitaito arvioidaan koodeille 00634 ruotsin suullinen kielitaito
(0 op) sekä 00635 ruotsin kirjallinen kielitaito (0 op) = ns. virkamiesruotsi.

Edeltävät opinnot:
Hyväksytysti suoritettu ruotsin kielen lähtötasotesti.


0079601 Kulttuuri, 5 op


0079602 Ruotsin kieli, 5 op


00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


006 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa jäsentää toimialueensa elinkeinoelämää ja alueen klustereita sekä saa perusvalmiudet yrityksen
liiketoiminnan ja prosessien kehittämiseen.

Opiskelija osaa:
• tarkastella kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaympäristöä ja analysoida sen keskeisiä muutosvoimia
• tunnistaa yritysten erilaisia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja
• arvioida yrityksen toimintojen ja prosessien merkitystä kriittisinä menestystekijöinä ja sitä, miten ne luovat arvoa
asiakkaalle
• käyttää välineistöä, jolla yrityksiä pyritään ohjaamaan ja hallitsemaan
• laatia asiakaslähtöisen ja kannattavuuteen tähtäävän liiketoimintasuunnitelman

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jolla opiskelija osaa tarkastella yrityksen toimintaa
kokonaisvaltaisesti toimintaympäristössään. Perinteisten toimialojen sijaan liiketoimintaa jäsennetään toimialojen
rajoja rikkovien klustereiden kautta. Yksittäisten yritysten toiminnan tasolla tarkastelun lähtökohtana toimivat
yritysten liiketoimintamallit. Ne kuvaavat organisaation ydinlogiikkaa luotaessa arvoa, yritykselle, ja muille
sidosryhmille. Alan yritysten perusprosesseihin liittyen keskeistä on tuotteiden/palvelujen markkinointiin, myyntiin,
asiakkuuksien hallintaan ja liiketoiminnan ohjaus- ja tukiprosesseihin liittyvä osaaminen. Pakollisten opintojaksojen
yhdessä muodostaman osaamisen pohjalta on valmius laatia asiakaslähtöinen ja kannattavuuteen tähtäävä
liiketoimintasuunnitelma


00004 Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit, 10 op

Opiskelija osaa:
• jäsentää toimintaympäristön rakennetta ja muutosvoimia sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita
• jäsentää yrityksen liiketoimintaa liiketoimintamallien ja ansaintalogiikan avulla
• kuvata erilaisia arvoketjuja ja -verkostoja
• eritellä yrityksen liiketoiminnan perustoiminnot
•     esittää asioita suullisesti ja visuaalisesti kohderyhmä huomioiden


Opintojakson sisältö:
• toimintaympäristön rakenteet ja keskeiset muutosvoimat alalla
• arvoketjut ja -verkostot
• erilaiset liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat
• yritystoiminta ja yrittäjyys
• viestintä ja vuorovaikutustaidot

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee kokonaisvaltaisena näkemyksenä liiketoimintaympäristöstä.
Osaaminen on yritystoiminnan kokonaisuuden jäsentämistä toimintojen kautta. Keskeistä on osata yleisellä tasolla
eritellä, ketkä ovat yrityksen asiakkaita, miten asiakkaille luodaan arvoa, mikä on ansainnan mekanismi yrityksessä,
mikä on yrityksen tapa toimia ja ketkä ovat sen kumppaneita.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00005 Asiakkuuksien kehittäminen ja johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• markkinoinnin tärkeimmät suuntaukset
• jäsentää erilaisia asiakkuuksia (kuluttaja, yritys tai julkinen laitos), asiakkaiden tarpeita ja käyttäytymisen perusteita
• hoitaa asiakkuuksia ja asiakkuuksien hallinnan perusprosesseja

Opintojakson sisältö:
• asiakaslähtöisyys kaikkia yrityksen toimintoja yhdistävänä tekijänä
• kuluttajakäyttäytymisen ja organisaatioiden ostokäyttäytymisen perusteet
• markkinoinnin kilpailukeinot
• asiakkuuksien hallinnan perusprosessit, kaupallistaminen, myyntityö, asiakassuhdemarkkinointi
• asiakkuuksien analysointi ja kehittäminen
• asiakaskannattavuus
• tuotteistamisen merkitys ja brändien kehittäminen
• valitut tutkimusmenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee pitkäjänteisten ja kannattavien asiakassuhteiden jatkuvana
analysoimisena, kehittämisenä ja johtamisena markkinoinnillisin keinoin. Asiakkaan tunteminen ja
asiakasinformaation hallinta ovat asiakkuuksien kehittämisen ja johtamisen perusta. Keskeistä on ymmärtää
asiakkuuksien johtamisen erilaisia haasteita riippuen siitä, millaisesta asiakasryhmästä on kyse, mitä arvoketjun tai
-verkon vaihetta tarkastellaan ja kuinka tietointensiivistä liiketoiminta on luonteeltaan, koska kukin näistä luo
omanlaisensa haasteet asiakkuuksien kehittämiselle ja johtamiselle.

Edeltävät opinnot:
Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00006 Liiketoiminnan suorituskyvyn johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• määrittää yrityksen kriittiset menestystekijät ja hahmottaa liiketoiminnan tavoitteiden strategialähtöisyyden
• jäsentää liiketoiminnan tavoitteita sekä taloudellisesta näkökulmasta, asiakkaan näkökulmasta, sisäisen toiminnan
näkökulmasta että osaamisen ja sitoutumisen näkökulmasta
• tulkita ja hyödyntää yrityksen taloudellisia analyysejä
• tulkita yritystoimintaa sääteleviä normeja ja niiden merkitystä yrityksen toiminnan kannalta

Opintojakson sisältö:
• yrityksen kriittiset menestystekijät ja tasapainoinen mittaristo (BSC)
• sisäisen ja ulkoisen laskentatoimen perusteet
• liiketoimintasuunnitelma

• liiketoiminnan eettisiä kysymyksiä
• tietojärjestelmät toiminnan ohjauksessa

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee tärkeimpien liiketoiminnan tavoitteiden ja mittareiden hallintana sekä
toimintaa tukevien tietojärjestelmien hyödyntämisenä. Keskeistä on ymmärtää liiketoiminnan tavoitteiden
strategialähtöisyys ja erilaisten analyysien rooli liiketoiminnan kokonaisuuden hallinnassa. Osaaminen ilmenee
myös taitona arvioida liiketoiminnan eettisyyttä ja kehittää liiketoiminnan käytänteitä eettisesti, taloudellisesti,
sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään suuntaan.

Edeltävät opinnot:
Toimintaympäristö, klusterit ja liiketoimintamallit -opintojakso tai vastaavat tiedot.


007 JOHTAMISOSAAMINEN, 20 op

Kuvaus:
* Opiskelija osaa analysoida ja kehittää johtamisosaamistaan sekä vaikuttaa asiantuntijana
* Opiskelija osaa johtaa työyhteisöä ja verkostoa strategian suunnassa

Opiskelija osaa:
* johtaa eettisesti ja tuloksellisesti työyhteisöjä ja verkostoja
* johtaa ja kehittää osaamista
* arvioida, johtaa ja kehittää tiimitoimintaa
* edistää luovuutta työyhteisössä
* johtaa ja kehittää monikulttuurista työyhteisöviestintää

Sisältö:
Teeman ensimmäisessä opintojaksossa opiskelija oppii johtamisen perustiedot ja -taidot, joilla hän osaa toimia
ryhmän tai tiimin, työyhteisön ja organisaation johtamistehtävissä tai vaikuttajana asiantuntijaverkostoissa.
Valinnaiset opintojaksot vahvistavat johtamisen viitekehykseen yhteiskunnallista aspektia syventäen osaamista
innovatiivisuuden johtamisessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä.

Osaamisen kehittyminen:
Teema vahvistaa yksilön johtamisosaamista organisaatioiden viitekehyksessä täydentäen muiden opintojen
projektien ja tiimien johtamisosaamista.


00007 Vastuullinen johtaminen työyhteisössä, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia vastuullisesti ja tavoitesuuntautuneesti organisaation johtamistilanteissa
• analysoida ja kehittää omaa toimintaansa vastuullisena työyhteisön ja tiimin jäsenenä
• soveltaa työlainsäädäntöä käytännön työtilanteissa

Opintojakson sisältö:
• strateginen johtaminen ja johtajuus
• itsensä johtamisen mallit
• organisaatiokulttuuri ja arvot
• henkilöstöjohtaminen/työhyvinvointi
• työoikeus ja työsuhdeasiat

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee johtamisosaamisen keskeisten työvälineiden hallintana sekä
vastuullisena käyttämisenä työelämän johtamistilanteissa. Osaaminen muodostuu organisaation
toimintarakenteiden, tavoitteiden ja tuloksellisuuden perustalle. Näkökulmana on johtamisen eettinen vastuullisuus.
00760 Effectiveness and Communications in an Organisation, 10 op

Opiskelija osaa:
* plan, implement and evaluate an organisation’s communications in Finnish and English
* communicate effectively on themselves, their work and their work community, as experts and with the help of their
networks

Opintojakson sisältö:
* Roles of communication in networks and organisations
* Target-oriented planning, implementation and evaluation of an organisation’s communications
* Managing communication according to plan
* Expert’s communication skills
* Intercultural communication

Opintojakson kuvaus:
The emphasis of the study unit is on organisational communication. The competence gained in the study unit relates
to influencing people, work groups and networks using communication. The framework for competence
development is formed by organisations that use Finnish and English as their working languages.

Edeltävät opinnot:
Pass in the initial English language test.


0076001 Communication in English, 5 op


0076002 Effectiveness and communications in organisations, 5 op


00009 Luova tiimi, 10 op

Opiskelija osaa:
* Osaa johtaa luovan tiimin tulokselliseen toimintaan
* Osaa johtaa uutta luovaa ja kannustavaa vuorovaikutusta
* Osaa viedä idean käytäntöön organisaatiossa

Opintojakson sisältö:
* Luottamuksellisen tiimin toimintaedellytykset
* Luovat menetelmät
* Tiimiprosessi ja sen johtaminen
* Vuorovaikutustaitojen kehittäminen
* Ideasta tuloksiin

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson näkökulmana on tiimitoiminta kehittämisen välineenä. Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee
taitona toimia innovatiivisesti tiimin jäsenenä sekä johtaa proaktiivisesti ja
tavoitteellisesti tiimin kehittämistoimintaa. Keskeisiä osaamisen alueita ovat tiimityössä tarvittavat aktiiviset
vuorovaikutus- ja johtamistaidot, erilaisten ideointimenetelmien käyttäminen,
tiimin toiminnan ja tavoitteiden analyysi, sekä osaamisen ja prosessien mallittaminen organisaatiossa. Osaaminen
konkretisoituu innovaatioidean jalostamisena.

Edeltävät opinnot:
Vastuullinen johtamisosaaminen työyhteisössä -opintojakso tai vastaavat tiedot.


00010 Osaamisen kehittäminen ja kouluttajuus, 10 op

Opiskelija osaa:
* kehittää organisaation osaamista
* suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää organisaation osaamista lisääviä menettelytapoja

Opintojakson sisältö:
* osaamisen johtamisen menetelmät
* oppiva organisaatio ja verkostoituminen
* kehitysmyönteisen toimintakulttuurin luominen ja johtaminen
* kouluttajuus ja kouluttaminen


Opintojakson kuvaus:
Opintojakson viitekehys on osaamisen johtaminen. Opintojakson painopistealueena on osaamisen kehittäminen
kouluttamisen ja kehittämisen työvälineitä käyttäen, näkökulmana organisaation jatkuva oppiminen.

Edeltävät opinnot:
Vastuullinen johtamisosaaminen työyhteisössä –opintojakso tai vastaavat tiedot


008 PALVELUYMPÄRISTÖOSAAMINEN, 40 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa työskennellä aktiivisena toimijana kuluttajapalvelun, toimitilapalvelujen ja elintarvikepalvelujen
ympäristöissä.

Opiskelija osaa:
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida palveluprosesseja
• hankkia, käyttää ja soveltaa asiantuntijuusalueeseen liittyvää osaamista ammatillisten ongelmien ratkaisemiseen
• kriittisesti reflektoiden tarkastella ja kehittää toimintaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä
• syventää omaa ammatillista kasvuaan
• liittää harjoittelunosaksi osaamisen kehittymistä

Sisältö:
Terveellisten, turvallisten ja taloudellisesti kannattavien palvelujen tuottaminen asiakkaiden ja työyhteisön
hyvinvointia edistäen muodostaa osaamisen perustan. Osaamisen kehittämisen viitekehyksenä ovat palvelujen
tuottamiseen keskittyneet ja palveluita ostavat organisaatiot sekä alalla toimivat kotimaiset ja kansainväliset
yhdistykset ja järjestöt.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa ammatillisuuden syventämisen alkuvaiheeseen. Harjoittelu mahdollistaa
teeman osaamisalueen syventämisen kohti asiantuntijuutta.


00011 Hyvinvointiosaaminen palveluympäristössä, 15 op

Opiskelija osaa:
• edistää toiminnallaan hyvinvointia omalla asiantuntija-alueellaan
• Käyttää ja soveltaa hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa tutkimus- ja kehittämismenetelmiä.

Opintojakson sisältö:
• Hyvinvointia edistävien palvelujen tuottaminen
• Tutkimus- ja kehitysprosessi
Kuluttajapalveluympäristössä
* kuluttajapolitiikka ja kuluttajan oikeudellinen asema
* kulutuksen ja talouden hallinta
* kuluttajan ja perheen hyvinvointi

Toimitilapalveluympäristössä
* palvelujen ostaminen ja myynti
* kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut
* kestävän kehityksen periaatteet
Elintarvikepalveluympäristössä
* Elintarviketuntemus
* Elintarvikkeiden laatuketju
* Elintarvikkeet ja hyvinvointi


Opintojakson kuvaus:
Osaamisen kehittämisen viitekehyksenä ovat palvelujen tuottamiseen keskittyneet ja palveluita ostavat organisaatiot
sekä alalla toimivat kotimaiset ja kansainväliset yhdistykset ja järjestöt. Terveellisten, turvallisten ja taloudellisesti
kannattavien palvelujen tuottaminen asiakkaiden ja työyhteisön hyvinvointia edistäen muodostaa osaamisen
perustan.


00012 Järjestelmäosaaminen palveluympäristössä, 10 op

Opiskelija osaa:
• osaa arvioida palvelujärjestelmiä
• tuottaa, kehittää ja arvioida palveluja osana palvelujärjestelmää


Opintojakson sisältö:
* palvelujärjestelmät
* palvelumuotoilu keinona kehittää palvelujärjestelmiä

Kuluttaja- ja toimitilapalveluympäristössä
• sähköinen viestintä, verkkokirjoittaminen ja kuvankäsittely verkkoviestinnän välineenä
• esiintyminen, esiintymistaito
• yksilö-, joukko- ja ryhmäneuvonta
• viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kehittäminen tilasuunnittelun keinoin
• kaavoitus
• käytettävyys
Elintarvikepalveluympäristössä
· Elintarvikkeiden tuotekehitys
· Elintarvikkeiden markkinointi
· Elintarviketeollisuuden ja –kaupan logistiikka


Opintojakson kuvaus:
Osaaminen ilmenee osaamisalueen keskeisten ilmiöiden ja tehtävien hallintana. Osaaminen perustuu
palveluliiketoiminnan eri osatekijöiden välisten suhteiden ja vaikutusten ymmärtämiseen ja osaamisen
soveltamiseen.

Edeltävät opinnot:
Hyvinvointiosaaminen palveluympäristössä –opintojakso tai vastaavat tiedot.


00379 Harjoittelu 1, palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma, 15 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa valitsemansa organisaation toimintakulttuurin, toiminta-ajatuksen, organisaatiorakenteen ja toimintatavat
• kehittää osaamistaan ja työtehtäväänsä palveluosaamisen näkökulmasta

Opintojakson sisältö:
harjoittelujakson suorittaminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija harjoittelee osaamista työelämässä. Harjoittelussa opiskelija havainnoi työtään ja
työympäristöään palveluiden kehittämisen näkökulmasta.

Edeltävät opinnot:
Järjestelmäosaaminen palveluympäristössä - opintojakso tai vastaavat tiedot.


009 TUTKIVA KEHITTÄMINEN PALVELUYMPÄRISTÖSSÄ, 35 op


00585 Increasing Service Value in a Service Network, 10 op

Opiskelija osaa:
* A student can apply the research of service industry in increasing service value * a student can apply the
competence of marketing value adding customer services through communication in a her/his own specialization
field


Opintojakson sisältö:
* marketing and consumer communication
* specialization studies:
Facility Management:


- real estate business
Consumer Services:
- consumer behavior
Food Business:
- Perishables, Industrialized Foodstuffs, Sensory Evaluation of Foodstuffs, In-house Control in Quality Chain


Opintojakson kuvaus:
A student deepens her/his competence as a researcher and a developer.

Edeltävät opinnot:
Service network competence theme or equivalent knowledge


00015 Palvelujen hallinnointi ja tutkiva kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• käyttää nykyaikaisia kansallisia ja kansainvälisiä tiedonlähteitä ja tietojärjestelmiä toiminnan hallinnan ja tutkivan
kehittämisen tukena
• soveltaa tutkimuksellisin keinoin tuotettua tietoa tuotteiden/ palvelujen kehittämisessä ja käyttää tutkimustietoa
organisaation hyväksi
• toimia kehitysprosessin eri vaiheissa käsitteellistämällä ilmiöitä, hankkimalla systemaattisesti tietoa ja
analysoimalla aineistoa yhteistoiminnallisesti verkoston jäsenten kanssa

Opintojakson sisältö:
Kuluttaja- ja elintarvikepalvelujenympäristössä
• kuluttaja-, kulutus-, markkina- ja bränditutkimus
• tuotetestaus ja tuotekehitys
• tilanne-, arvo- ja ongelma-analyysi
• CRM
• ennakointi, visiointi, skenaariot ja tulevaisuuden tutkimusmenetelmät

Toimitilapalvelujen ympäristössä


• isännöinti palveluna
• kiinteistötiedon hallinta kiinteistöjohtamisen tukena
• kiinteistöalan tulevaisuus

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen on syventävää osaamista, jossa viitekehyksen luo organisaation toiminta ja sen
kehittäminen. Opiskelija toimii aktiivisena toimijana tutkimus- ja kehittämisverkostossa.

Edeltävät opinnot:
Palveluympäristöosaamisen teema tai vastaavat tiedot


00380 Harjoittelu 2, palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma, 15 op

Opiskelija osaa:
• analysoida harjoittelupaikan palveluliiketoiminnan laadun ja kannattavuuden näkökulmasta
• osaa arvioida omaa ammatillista osaamistaan ja työelämän vaatimuksia
• osaa kehittää organisaation palvelutoimintoja asiantuntijayhteisön jäsenenä toteuttamalla vastuuta yhteisön
hyvinvoinnista

Opintojakson sisältö:
• Harjoittelu ja kehittämistehtävä

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija kehittää harjoittelussa palveluliiketoiminnan osaamistaan ja organisaation palveluja asiantuntijayhteisön
jäsenenä.

Edeltävät opinnot:
Keskeisten ammatillisten opintojaksojen osaaminen tai vastaavat tiedot.


00017 Ympäristöosaaminen palvelualalla, 10 op

Opiskelija osaa:
• kehittää palveluympäristöä sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisesti kestävän kehityksen näkökulmasta
• työskennellä ajankohtaisessa kestävää kehitystä tukevassa hankkeessa

Opintojakson sisältö:
• kestävä kehitys
• ympäristöosaaminen
• ympäristöjärjestelmät
• ympäristöosaaminen
• ympäristöpolitiikka
• ympäristöohjelma
• ympäristökatselmus


Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen liittyy ympäristöosaamiseen, jossa opiskelija toimii monialaisessa verkostossa kehittäen
alan toimintoja kestävän kehityksen mukaisesti. Opintojakso liittyy ajankohtaiseen ympäristövastuulliseen
hankkeeseen tutkimuksen ja kehittämisen keinoin.


010 TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUKEHITYKSESSÄ, 10 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa innovatiivisesti kehittää ja luoda palveluliiketoimintaa käyttämällä soveltavan tutkimuksen ja
kehittämisen menetelmiä.

Opiskelija osaa:
•hahmottaa liiketoiminnan kehittämisen tavoitteita
• toteuttaa pienimuotoisia t&k-hankkeita
• toimia osana rikastavaa yhteisöä monialaisessa ympäristössä
• tuottaa suunnitelmia ja uusia ratkaisuja
• edistää luovuutta toiminnallaan
Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat kehittämisen kokonaisuuden, jonka lähtökohdat määräytyvät metropolialueen
innovaatiotoiminnan lähtökohdista. Vapaasti valittavassa opintojaksossa tarkastelunäkökulmana on osaamisen
yhdistäminen ja osaamisen tuottaminen klustereiden rajapinnoille. Opintojakso kiinnittää uuden osaamisen
kehittämisen alkavan yritystoiminnan lähtökohtien tarkasteluun. Opintojen jälkeen opiskelija voi siirtyä kehittämään
yrittäjyyttään ammattikorkeakoulujen yhteiseen yrittäjyysmoduuliin InnoPlazan tai alueella toimiviin esi- ja
yrityshautomoihin.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisen kasvun syventymisen vaiheeseen noin kolmanteen opintovuoteen, jossa oppijan
kehittämisosaaminen ilmenee vakiintuvana tutkivana ja kehittävänä työtapana.


00018 Palveluinnovaatioiden kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
* toteuttaa palveluinnovaation työelämäverkostossa

* hyödyntää tiimiä asiantuntijatyössä
* käyttää soveltavan t&k-toiminnan työvälineitä ja menetelmiä sekä toteuttaa tavoitteellisen kehittämisprojektin


Opintojakson sisältö:
* palveluinnovaatiotoiminta
* kontekstin ja tietämysperustan luonti
* kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
* työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä


Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tehdään tavoitteellinen kehittämisprojekti, jossa osaaminen on kehittäjän osaamista tutkivan
toiminnan keinoin. Osaamisen kehittämisen kohde määrittyy Laurean tutkimus- ja kehittämislinjoista
klusterikohtaisesti.


Edeltävät opinnot:
Keskeiset ammatilliset osaamisalueet (vähintään 120 op) tai vastaavat tiedot.


00019 Palveluinnovaatiot yrityskehityksessä, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida alueen ja organisaatioiden osaamista ja määritellä siltä pohjalta kehittämistavoitteita
• toteuttaa tavoitteellisen kehittämisprojektin
• tuottaa uusia ratkaisuja, palveluja ja palvelujärjestelmiä
• arvioida niiden käyttökelpoisuutta joko alkavan yritystoiminnan (Start up) tai olemassa olevan yritystoiminnan
kannattavuuden suhteen
• hahmottaa oman toimintansa vaikutuksen toimialueen arvoverkostossa
• edistää luovuutta toiminnallaan

Opintojakson sisältö:
• tutustuminen keskeisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämisstrategioihin
• kontekstin ja tietämysperustan luonti
• kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
• työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä osana innovaatioverkostoa
• kehittämis- ja tiedontarpeen analysointi
• syntyneen ratkaisun, palvelun, tuotteen tai järjestelmän käyttökelpoisuusarviointi
• tekijänoikeuskysymykset
Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen on yritystoiminnan edistämiseen liittyvää tavoitteellista kehittämisosaamista.
Opintojakso edistää innovaatiotoimintaa ja siihen perustuvaa yrittäjyyttä. Kehittämishankkeessa tuotetaan uutta
osaamista ja arvioidaan osaamisen synnyttämää arvoa. Kehittämishankeen toteuttamista varten muodostetaan
osaamistarpeen pohjalta monialainen ryhmä.

Edeltävät opinnot:
Palveluinnovaatioiden kehittäminen –opintojakso tai vastaavat tiedot.


00020 Palveluyrittäjyys, 10 op

Opiskelija osaa:
• arvioida omia mahdollisuuksiaan innovaatiolähtöisen palveluliiketoiminnan käynnistämiseen
• laatia liikeideaan sopivan liiketoimintamallin
• laatia realistisen liiketoimintasuunnitelman
• käynnistää liiketoiminnan
• tulkita pienen yrityksen taloushallinnon raportteja

Opintojakson sisältö:
• liikeidea, liiketoimintamallit ja liiketoimintasuunnitelma
• aloittavan yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
• yritysmuodon valinta ja yritystoimintaa ohjaavat normit
• yrityksen perustamiseen liittyvät viranomaistoimenpiteet
• tuotekohtaiset kustannukset ja hinnoittelu
• yrittäjä työnantajana

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija arvioi omia mahdollisuuksiaan viedä palveluinnovaatioon perustuva yritysidea käytännön
yrittäjyydeksi. Opintojaksolla opiskelija tekee yrityksensä aloittamiseen liittyvän liiketoimintasuunnitelman, joka pitää
sisällään asiaan kuuluvat asiapaperit. Opiskelija perehtyy suunnitelmanmukaisen yrityksen käytännön velvoitteisiin
ja vastuisiin.

Edeltävät opinnot:
Palveluinnovaatioiden kehittäminen -opintojakso tai vastaavat tiedot.


019 OPINNÄYTETYÖ, 15 op

Sisältö:
Kaikkiin Laurean koulutusohjelmiin sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka kytkeytyy osaamista
syventäviin opintoihin. Opinnäytetyö voi liittyä myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä
harjoitteluihin. Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan Laurea -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa.


00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.


047 LAUREAN YHTEISET OPINNOT, 0 op


125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 0 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.


00801 Palveluiden innovointi ja kehitys palvelumuotoilun keinoin, 10 op

Opiskelija osaa:
• tarkastella kokonaisvaltaisesti palvelukokemusta ja arvonluontia asiakkaalle
• kuvata Service Design -prosessin ja kytkeä siihen liiketoiminnan vaatimukset
• soveltaa useampaa SD-menetelmää

Opintojakson sisältö:
• Service Design monialaisena lähestymistapana palveluiden käyttäjälähtöiseen innovointiin, kehittämi-seen ja
suunnitteluun
• Asiakkaan syvällinen tunteminen
• Service Design –prosessi
• Service Design –menetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet palveluiden käyttäjälähtöiseen innovointiin, kehittämiseen
ja suunnitteluun. Opiskelussa hyödynnetään aihealueen viimeisintä kansainvälistä tietoa ja menetelmäkehitystä.

Edeltävät opinnot:
Liiketoimintaosaamisen perustiedot


00802 Kuluttajan oikeudellinen osaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• ratkaista kuluttajan ongelmia lainsäädännön mahdollistamalla tavalla
• neuvoa ja ohjata kuluttajaa oikeudellisissa kysymyksissä

Opintojakson sisältö:
- kuluttajalainsäädäntö
- muu kuluttajaa koskeva juridiikka (perhe- ja yksityisoikeus)
- kuluttaja yhteiskunnallisena toimijana Suomessa ja EU:ssa

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija oppii ratkaisemaan omaan alaan liittyviä kuluttajajuridisia ongelmia pohjautuen oikeudelliseen
perusosaamiseen.


00520 Public relations in multicultural environments, 10 op

Opiskelija osaa:
- work in multicultural teams and environments
- plan and establish an event
- understand different cultures and manage diversity
- carry out small PR plans
- perform professionally

Opintojakson sisältö:
- planning, executing and measuring public relations
- service communication & professionalism
- hosting of events & visits
- concept of culture, diversity and intercultural communications
- cultural practices in event management

Opintojakson kuvaus:
The competence gained in the study unit is an understanding of the role of public relations in multicultural
environment. Through theory and practice students will understand the meaning of the value creation and service
concepts in the multicultural service sector. Specific skills are provided in the study unit to arrange events, to
understand the variation between the cultures and to communicate professionally.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00493 Suomi toisena kielenä- lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Suomenkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat suomen kielen
lähtötasotestin.


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.


01012 Ruotsin kielen perusviestintä, 5 op

Opiskelija osaa:
• viestiä ruotsin kielellä suullisesti
• viestiä ruotsin kielellä kirjallisesti
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä
• ammatillisen viestinnän perusteita


Opintojakson sisältö:
• suullinen viestintä
• kirjallinen viestintä
• luetun ymmärtäminen
• kuullun ymmärtäminen
• yleiskieli ja ammatillista viestintää


Opintojakson kuvaus:
Opintojakso on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat harjoitusta ruotsin kielen perusviestinnässä. Opinto-jakso ei
korvaa valmentavia opintoja. Perusviestinnän opintojaksoa voi opiskella ennen tai rinnakkain varsinaisen ruotsin
opintojakson aikana. Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua
ruotsin kielen varsinaisiin opintoihin.


00388 Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia tarkoituksenmukaisesti opiskeluajan tekstitapahtumissa
• hyödyntää kielenhuollon ja kielitiedon apuvälineitä
• ottaa vastuun tiimitöiden viestintätehtävistä

Opintojakson sisältö:
• henkilökohtainen viestijäprofiili
• kielitiedon ja kielenhuollon apuvälineet
• erityyppisten tekstien ja puheiden laadinnan ohjeistukset

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan viestijänä. Opiskelijan osaaminen ilmenee taitona ja halukkuutena
kantaa vastuuta erilaisten tiimitöiden suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Opiskelija lähestyy kielitietoa ja
kielenhuoltoa aikuisen viestijän näkökulmasta ja harjaantuu käyttämään kielenhuollon apuvälineitä asiatekstin
rakentamisessa.


00522 Suomen kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentaalle opintojaksolle opintojensa
alkuvaiheessa. Kielten valmentavista opintojaksoista annetaan annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti
valittaviin opintoihin, jos opiskelijan kielen lähtötaso on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin
kieliopintoihin.


00521 Initial Test in Finnish, 0 op


00446 Suomen kieli, 5 op


00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op


00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op


00804 Matkailualueiden kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
•tutkia ja analysoida matkailun lähtö- ja kohdealueen vuorovaikutusta
•kohdealueen matkailun klusterin sisällä toimiminen ja johtaminen(destination management)
•toimia yhteistyössä alueen yritysten ja matkailualueen toimijoiden verkostossa eri hankkeissa
•tuottaa tutkimuksellista tietoa ja kehittää asiakaslähtöisesti palvelu-liiketoimintaa matkailualueella

Opintojakson sisältö:
• lähtö- ja kohdealueen dynamiikka
• destination management
• yhteistyöverkostoissa toimiminen
• asiakaslähtöinen palveluliiketoiminta matkailualueella

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on matkailun lähtö- ja kohdealueen vuorovai-kutuksen ja dynamiikan tuntemusta ja
johtamista kansallisissa ja kan-sainvälisissä yhteistyöverkostoissa matkailun klusterin sisällä. Osaamisen ytimenä
on asiakaslähtöinen matkailun palveluliiketoiminnan kehittäminen.

Edeltävät opinnot:
Palvelukulttuuriosaaminen teema tai vastaavat tiedot.


00809 Majoituspalveluiden johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida, suunnitella ja johtaa majoituspalveluita liiketoimintana tuloksellisesti
• mitata tehokkuutta ja tuottavuutta osana majoitusliiketoiminnan tu-loksellisuutta
• toteuttaa sopimusten, ennakkovarausten ja myynnin seurantaa ja tuottaa liiketoiminnan kehittämiseksi
tutkimuksellista tietoa
• kehittää majoituspalveluita asiakkaan ja yrityksen arvoketjun näkö-kulmista vastuullisesti turvallisuuden ja
lainsäädännön näkökulmat huomioonottaen

Opintojakson sisältö:
• majoituspalvelut liiketoimintana
• myynnin ja tuloksellisuuden seuranta
• sopimukset arvoketjun näkökulmasta
• lainsäädäntö ja turvallisuus

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on majoituspalveluiden liiketoiminnan tutki-mukseen ja analysointiin perustuvaa
tarkastelua ja liiketoiminnan tulok-sellista johtamista.

Osaamisen kehittämisen viitekehyksenä on arvoketju yritystoimintojen ja asiakkaan näkökulmista kansallisissa ja
kansainvälisissä verkostoissa.

Edeltävät opinnot:
Palvelukulttuuriosaaminen teema tai vastaavat tiedot.


00807 Ravitsemus hyvinvoinnin perustana, 10 op

Opiskelija osaa:
•arvioida ja kehittää omaa ruokavaliotaan suhteessa ravitsemussuosituksiin
•toteuttaa terveyttä edistäviä toimenpiteitä

Opintojakson sisältö:
• Ateriasta energiaksi
• Ruoka, liikunta ja hyvinvointi
• Ravitsemuksen muoti-ilmiöt mediassa

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on ravitsemukseen, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvää osaamista kansanterveyden ja
terveyden edistämisen näkökulmasta. Opiskelija osaa arvioida ruokavalintojen ja liikunnan pitkäaikaisia vaikutuksia
elämän eri vaiheissa.


00815 Elintarvikkeiden tuotetuntemus ja tuotekehitys, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa ja luokitella elintarvikkeita ja niiden käyttöominaisuuksia
• kehittää asiakassegmenttikohtaisia ratkaisuja tuloksellisesti
• arvioida elintarvikkeiden gastronomista merkitystä ja soveltaa
elintarviketuntemustaan yrityksen liiketoiminnassa asiakkaille arvoa tuottaen
• tuottaa tutkimuksellista tietoa sekä arvioida ja kehittää
elintarvikealan yrityksen liiketoimintaa tuotteiden osalta
Opintojakson sisältö:
• Elintarvikkeet
• Terveysvaikutteiset elintarvikkeet
• Erityiselintarvikkeet
• Tuotekehitysprosessi

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on elintarvikkeiden kuvaamiseen, arviointiin ja kehittämiseen liittyvää osaamista
elintarvikealan yrityksen liiketoiminnassa.
Osaamisen kehittämisen viitekehyksenä on elintarvikealan yrityksen
toimintaympäristö kansallisine ja kansainvälisine verkostoineen.


00816 Laadun kehittäminen elintarvikeketjussa, 10 op

Opiskelija osaa:
• suunnitella elintarvikkeiden laadun valvontaa ja kehittämistä
tuloksellisesti
• analysoida elintarviketurvallisuutta vaarantavat kansalliset ja
kansainväliset riskit ja kehittää omavalvontaa elintarvikeketjussa
• tuottaa tutkimuksellista tietoa sekä arvioida ja kehittää
elintarvikeketjun laatua

Opintojakson sisältö:
• Omavalvonta elintarvikeketjussa
• Aistinvarainen arviointi
• Elintarvikkeiden pakkaaminen
• Kansalliset ja kansainväliset ruokaturvallisuusriskit

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on elintarvikkeiden laadun analysointiin,
arviointiin ja kehittämiseen liittyvää osaamista. Osaamisen ytimenä on tuloksellinen elintarvikeketjun laadun
kehittäminen kansallisen ja kansainvälisen elintarvikealan yrityksen liiketoiminnassa.


00817 Osto-osaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• palvelujen ja tavaroiden kilpailutusprosessin

Opintojakson sisältö:
• hankintalaki ja säännökset
• hankintastrategia
• sopimusjuridiikka
• tarjouspyyntö, tarjousten vertailu, yhteenveto ja päätösesitys


00818 Service Innovation and Design Toolkit, 10 op

Opiskelija osaa:
• examine service experience and customer-based value creation comprehensively
• describe Service Design –process and business demands connected to it
• apply several SD-methods

Opintojakson sisältö:
• Service Design as a diversified approach to user-centred service innovation, development and planning
• Understanding customer comprehensively
• Service Design –prosess
• Service Design –methods
Opintojakson kuvaus:
The aim of this study unit is to give student skills to innovate, develop and plan user-centred services. Latest
international knowledge and method development are used during the study unit.

Edeltävät opinnot:
Basics knowledge of business activities


01006 Leivonta ammattikeittiössä, 5 op

Opiskelija osaa:
* muokata ja vakioida leivontaohjeita ammattikeittiöön ja erityisruokavalioihin soveltuviksi
* tehdä erilaisia leivonnaisia ammattikeittiöön kustannustehokkaasti
* laskea tuotteen valmistuskustannukset ja tehdä vertailulaskelmia itse valmistetun ja teollisen tuotteen välillä sekä
arvioida ja vertailla tuotteen laatua


Opintojakson sisältö:
* leivonnan raaka-aineet ja niihin tutustuminen
* leivonnan ammattitekniikat ja erilaiset taikinat
* ammattikeittiön leivontareseptiikka
* kustannus- ja kannattavuuslaskenta, katetuotto


Opintojakson kuvaus:
teoriaopintoja, käytännön leivonnan harjoittelua BarLaurean keittiössä iltapäivisin. Tuotteet hinnoitellaan ja myydään
kahvilassa. Arviointi: oppimistehtävät.