Opetussuunnitelma 2009 – SFG09SN (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Fysioterapian koulutusohjelma (Laurea Otaniemi, sote), SFG09SN

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Sosiaali- ja terveysala on laaja ja monipuolinen yhteiskunnan toiminta- ja palvelujärjestelmä. Järjestelmän
tarkoituksena on ihmisen ja hänen elinympäristönsä hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaaminen ja kuntoutuksen rooli
siinä on merkittävä. Kuntoutus nähdään nykyisin sosiaali- ja terveydenhuoltoa laajempana toiminta-alueena.
Kuntoutus on lakisääteisesti integroitu osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa, työhallintoa ja opetushallintoa sekä
vakuutussektoria. Yksityinen ja kolmas sektori sekä erilaiset projektit ja kehittämishankkeet täydentävät ja tuovat
uusia mahdollisuuksia kuntoutuksen järjestämiseen ja kehittämiseen. Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden
tuomat haasteet sekä teknologian mahdollisuudet avaavat myös uusia haastavia kehittämisnäkymiä kuntoutukseen.

Fysioterapia työnä ja asiantuntija-alana liittyy kuntoutukseen. Fysioterapian asema määritellään sosiaali-, terveys- ja
kuntoutusalaa ohjaavassa lainsäädännössä. Fysioterapian merkitys korostuu muun muassa väestön keski-iän
kohotessa ja iäkkäämpien ihmisten määrän lisääntyessä. Fysioterapiapalvelut kohdistuvat yhä kasvavaan määrään
asiakkaita, joilla on monenlaisia toiminnan rajoituksia. Erilaisin toimenpitein pyritään edistämään tai ylläpitämään
ihmisen toimintakykyä, sosiaalisia suhteita erilaisissa verkostoissa ja luomaan mahdollisuudet yksilöllisen
kuntoutumisprosessin etenemiseksi. Kuntoutuksessa tuetaan ja edistetään ihmisen elämänhallintaa sekä
kiinnitetään huomioita siihen, miten voimavaroja ja resursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Kuntoutuksen erityisinä haasteina lähitulevaisuudessa ovat asiakkaan aseman parantaminen ja asiakasyhteistyön
kehittäminen, kuntoutuksen vaikuttavuuden lisääminen, terveydenhuollon kuntoutustehtävän tehostaminen, työssä
olevien työkyvyn ylläpitäminen, vammaisten, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistyminen,
päihdekuntoutus, mielenterveyskuntoutus ja vanhusväestön kuntoutus.

Kuntoutukselle ovat ominaista suunnitelmallisuus ja prosessinomaisuus. Kuntoutujan näkökulmasta kyse on usein
muutosprosessista, johon sisältyy kuntoutujan kasvu- ja oppimisprosessi. Kuntoutusjärjestelmän kannalta kyse on
erilaisista vaiheista ja palveluista muodostuvasta prosessista, jossa tärkeää on palveluketjun katkeamattomuus.
Kuntoutus on monialaista ja moniammatillista toimintaa, jossa käytetään hyväksi usean eri ammatin edustajien
asiantuntemusta. Kuntoutuksessa eri ammattien edustajat toimivat verkostona, jossa jokainen tuntee
ammattitaitonsa rajat ja arvostaa muiden asiantuntijuutta edistäessään kuntoutujan parasta kaikissa olosuhteissa
sekä tukiessaan kuntoutujan ja hänen läheistensä kuntoutukseen sitoutumista. Kuntoutukseen sisältyy esimerkiksi
terapeuttisia, ohjaavia ja valmentavia toimenpiteitä, mutta myös sosiaaliseen toimintaympäristöön ja sosiaaliseen
yhteisöön vaikuttamista. Myös työolosuhteiden muutokset, elinympäristön esteiden poistaminen, työyhteisöjen
kehittäminen tai asenteiden muuttamiseen tähtäävät toimet ovat tärkeä osa kuntoutustoimintaa.

Kuntoutuksessa korostetaan asiakaslähtöistä, asiakkaan osallistumista tukevaa ajattelu- ja toimintatapaa, jossa
uusia ratkaisuja haetaan sekä yksilön ja lähiyhteisön voimavaroista että ympäristön ja elinolojen muutostarpeesta.
Kuntoutustarvetta tarkastellaan kuntoutujan omassa elinympäristössä ja kuntoutusprosessin lähtökohtana on
kuntoutujan hyvinvointi, itsemääräämisoikeus ja vastuullisuus.

Asiantuntijuus

Fysioterapeutti on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka toimii kuntoutuksen, sosiaali- ja terveysalan
sekä koulu-, liikunta- ja sivistystoimen alueella että itsenäisenä ammatinharjoittajana. Fysioterapian avulla pyritään
arvioimaan, ohjaamaan, tukemaan ja edistämään ihmisen liikettä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintaa.
Fysioterapeutti käyttää tarkoituksenmukaisesti fysioterapeuttisia menetelmiä sekä pyrkii yhdessä asiakkaan kanssa
edistämään hänen toimintaansa erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Fysioterapian asiakkaina ovat yksilöt,
yhteisöt, yritykset ja organisaatiot, jotka käyttävät fysioterapeutin konsultaatiota ja asiantuntija-apua.

Fysioterapian perustana on fysioterapiatiede, jonka keskeisenä kiinnostuksen kohteena on ihmisen liike,
liikkuminen, toimintakyky ja näiden suhde yksilön toimintaan. Fysioterapiassa sovelletaan monen muun tieteenalan
tutkimusta ja tietoainesta.

Fysioterapeutti työskentelee joko toisen palveluksessa tai yrittäjänä mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa, tutkimus-
ja hoitolaitoksissa, kuntoutuslaitoksissa ja kylpylöissä, työterveyshuollossa, kansanterveys-, liikunta- ja
vammaisjärjestöissä, vanhain- ja päiväkodeissa sekä koulu- ja liikuntatoimessa. Fysioterapeutti vaikuttaa
yhteiskunnassa aktiivisesti fysioterapiapalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen sekä palvelujen laatuun huomioiden
palvelujen käyttäjien muuttuvat tarpeet sekä alan kansalliset että kansainväliset kehittämishaasteet.
Osaamisalueet

Fysioterapiakoulutuksen lähtökohtana on tuottaa fysioterapian osaamista. Fysioterapiaosaamisen näkökulmina ovat
erilaiset tieteenfilosofiset lähtökohdat. Niissä korostuvat erilaiset tietokäsitykset, jotka yhdistyneinä taitamiseen
muodostavat fysioterapian ydinosaamisen. Taitaminen ei kuulu kaikille. Eikä sitä ole ihmisellä luonnostaan
vaistonvaraisena ja synnynnäisenä kykynä. Taito saavutetaan pitkällisen harjoittelun ja oppimisen kautta. Taito-tieto
tarkoittaa taitoa koskevaa tietoa ns. metataitoa. Se on kykyä ja taitamisen takana olevaa tietämistä, joka tehostaa
taitojen harjoitusta. Fysioterapian Maailmanjärjestön (World Confederation for Physical Therapy, WCPT 2003)
Euroopan aluejärjestö määrittelee fysioterapian käytännön- ja ammatillisten taitojen perustuvan tietoon ja
ymmärrykseen. Tieto ja taito muodostavat yhteisen osaamiskokonaisuuden vaikka niitä tässä opetussuunnitelmassa
käsitellään erillisinä.

Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Asiantuntijaksi kasvaminen perustuu opiskelijan oman toiminnan tunnistamiseen ja sen reflektoimiseen sekä haluun
kehittyä alansa tutkivaksi ja kehittäväksi asiantuntijaksi. Asiantuntijaksi kasvaminen lähtee ammatillistiedolliselta ja
taidolliselta perustasolta edeten kehittyvän tason kautta edistyneelle tasolle. Perustasolla (IN) opiskelijan osaaminen
on yksilötasoista. Tällöin osaa tunnistaa ja kuvata fysioterapian eri lähtökohdat, tietoperustan ja ihmiskäsityksen
sekä toimia tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja luotettavasti fysioterapiassa. Kehittyneellä tasolla (OF)
osaaminen laajenee käsittämään yhteisön ja edistyneellä tasolla (FOR) yhteiskunnan. Kehittyneellä tasolla
opiskelija ymmärtää ja osaa selittää fysioterapian tietoperustaa eri lähtökohdista sekä osaa arvioida olemassa
olevaa tutkimustietoa ja soveltaa sitä fysioterapiatoimintaan. Edistyneellä tasolla opiskelija osaa tuottaa uutta
jäsennystä sekä kehittää ja luoda perusteltua uutta käytäntöä fysioterapiaan.

Opetussuunnitelmassa on otettu huomioon opiskelijan progressiivinen eteneminen perustasolta edistyneelle tasolle.
Opiskelija arvioi edistymistään asiantuntijaksi koko koulutuksen ajan portfolion avulla. Vertaisohjaajat, työelämän
asiantuntijat ja opettajat ohjaavat opiskelijan asiantuntijuuden kasvuprosessia.

Koulutusohjelman kuvaus

Opintojen laajuus on 210 opintopistettä (op). Se jakaantuu Ammattikorkeakoululain mukaan
perus-, ammatti- ja vapaasti valittaviin opintoihin, ammattitaitoa edistävään harjoitteluun sekä opinnäytetyöhön
(423/2005).

Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva fysioterapian asemasta ja merkityksestä
yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti perehdyttää opiskelija fysioterapian yleisiin teoreettisiin perusteisiin
ja viestintään sekä antaa hänelle tarvittava kielitaito. Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija
fysioterapian keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin ja taidollisiin perusteisiin
siten, että opiskelija kykenee valmistuttuaan työskentelemään itsenäisesti fysioterapian asiantuntijatehtävissä ja
yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on
perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti fysioterapiaopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä
tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan
valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan (423/2005).

Opetussuunnitelma koostuu juonteista ja teemoista. Lukuvuodessa on pääsääntöisesti kaksi teemaa, jotka
kohtaavat koko koulutuksen ajan kestävät juonteet. Koulutuksessa arvioidaan alakohtaisten teemojen ja kaikkien
juonteiden mukaista osaamista.

Fysioterapian koulutusohjelman teemat ovat: Fysioterapian asiantuntijuuden lähtökohdat, Ihmisen liike ja
liikkuminen, Asiakkaan kohtaaminen, Asiakkaan toimintakyky, Kuntoutuksen verkostot, Toiminnan kehittäminen ja
Asiantuntijuus fysioterapiassa.

Opiskelu koulutusohjelmassa

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alaiset käytännölliset
perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet fysioterapia-alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten.
Koulutus antaa edellytykset fysioterapia-alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen, valmiudet jatkuvaan
koulutukseen, riittävät viestintä ja kielitaidot sekä fysioterapia-alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet
(435/2005).

Laurean fysioterapeutin ammattikorkeakoulutuksen päämääränä on kehittää innovatiivista metropolialueen
fysioterapia- ja kuntoutustoimintaa osana hyvinvointipalveluja sekä osallistua aktiivisesti kansainvälisen
fysioterapian kehittämiseen. Laurea-ammattikorkeakoulusta valmistuva fysioterapeutti (AMK) on fysioterapian laaja-
alainen, monitaitoinen osaaja, joka toimii asukas- ja asiakaslähtöisesti erilaisissa fysioterapiatilanteissa,
yhteistyöryhmissä, yhteisöissä ja organisaatiossa. Koulutus antaa fysioterapeutin ammattipätevyyden ja opinnot
johtavat EU-direktiivit täyttävään fysioterapeutin ammattikorkeakoulututkintoon, jonka mukaisesti opintoihin sisältyy
75 opintopistettä ammattia edistävää harjoittelua. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu toteutetaan työpajoissa sekä
erilaisissa fysioterapian toimintaympäristöissä. Koulutuksessa korostuu opiskelijan tutkiva, kehittävä ja muutoksen
mahdollistava työote, joka perustuu fysioterapian tietoperustaan, käytettyihin teorioihin ja fysioterapeuttisten
menetelmien hallintaan sekä opiskelijan oman toiminnan reflektointiin ja kehittymiseen. Opiskelu fysioterapian
koulutusohjelmassa etenee systemaattisesti seuraavan kuvion mukaisesti.
                                                          1. vuosi       2. vuosi       3. vuosi       4. vuosi
OP      OPINNOT                                                  60             60             60             30
048     FYSIOTERAPIA-ASIANTUNTIJUUDEN
        LÄHTÖKOHDAT
00125   Asiantuntijuuden kehittyminen                            14
00126   Tutkiva toiminta fysioterapiassa                         13
00723   Fysioterapian asiantuntijuuden lähtökohdat                   3
        -harjoittelu
049     IHMISEN LIIKE JA LIIKKUMINEN
00127   Ihmisen liikkeen ja liikkumisen lähtökohdat                  8
00128   Ihmisen liikkeen ja liikkumisen arviointi                    6
00129   Ihmisen liikkumisen toimintarajoitteet                   10
00776   Ihmisen liike ja liikkuminen työpajaharjoittelu              6
156     ASIAKKAAN KOHTAAMINEN
        KUNTOUTUKSESSA
00130   Dialoginen fysioterapia                                                     4
00131   Asiakaslähtöisyys kuntoutuksessa                                            4
00132   Physiotherapy in English                                                    3              2
00785   Svenska inom fysioterapi                                                                   5
00635   Ruotsin kielen kirjallinen taito                                            0
00634   Ruotsin kielen suullinen taito                                                             0
00724   Asiakkaan kohtaaminen -harjoittelu                                          8
00777   Asiakkaan kohtaaminen kuntoutuksessa                                        4
        työpajaharjoittelu
050     ASIAKKAAN TOIMINTAKYKY
00134   Fysioterapiamenetelmät                                                      4
00135   Toimintakyvyn edistäminen                                                   8
00726   Toimintakyvyn edistäminen -harjoittelu                                      9
00778   Asiakkaan toimintakyky työpajaharjoittelu                                   9
051     KUNTOUTUKSEN VERKOSTOT
00136   Tutkiva ja kehittävä toiminta kuntoutuksessa                                               4
00729   Kuntoutuksen verkostot -harjoittelu                                                        5
00766   Palveluinnovaatioiden kehittäminen                                                         2
00779   Kuntoutuksen verkostot työpajaharjoittelu                                                  4
052     TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
00137   Fysioterapian soveltaminen eri toimialoille                                            11
00727   Toiminnan kehittäminen -harjoittelu                                                    12
00780   Toiminnan kehittäminen työpajaharjoittelu                                                  7
053     ASIANTUNTIJUUS FYSIOTERAPIASSA
00138   Fysioterapian asiantuntijaksi kehittyminen                                                 4              3
00043   Opinnäytetyö                                                                               5          10
00728   Fysioterapian asiantuntijuuden syventävä                                                                  8
        harjoittelu
125     VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00203   Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti                      0
00202   Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti                    0
00194       Englannin kielen valmentavat opinnot                             3
00195       Ruotsin kielen valmentavat opinnot                               3
00388       Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot                  3
00493       Suomi toisena kielenä- lähtötasotesti                            0
00446       Suomen kieli                                                     5
00636       Suomen kielen kirjallinen taito                                  0
00637       Suomen kielen suullinen taito                                    0
                                                                         60           60           60            30

Vuositeema ja kompetenssit
Opinto                                                             Laajuus       Kompetenssit
00125            Asiantuntijuuden kehittyminen                     14            Reflektio-osaaminen (H)
00126            Tutkiva toiminta fysioterapiassa                  13            Reflektio-osaaminen (H)
00723            Fysioterapian asiantuntijuuden lähtökohdat        3             Ammatillistaidollinen
                 -harjoittelu                                                    osaaminen (H),
                                                                                 Ammatillistiedollinen
                                                                                 osaaminen (H), Reflektio-
                                                                                 osaaminen (H)
00127            Ihmisen liikkeen ja liikkumisen lähtökohdat       8             Ammatillistaidollinen
                                                                                 osaaminen (H),
                                                                                 Ammatillistiedollinen
                                                                                 osaaminen (H)
00128            Ihmisen liikkeen ja liikkumisen arviointi         6             Ammatillistaidollinen
                                                                                 osaaminen (H),
                                                                                 Ammatillistiedollinen
                                                                                 osaaminen (H), Innovaatio-
                                                                                 osaaminen (H)
00129            Ihmisen liikkumisen toimintarajoitteet            10            Ammatillistiedollinen
                                                                                 osaaminen (H), Globalisaatio-
                                                                                 osaaminen (H)
00776            Ihmisen liike ja liikkuminen työpajaharjoittelu   6             Ammatillistaidollinen
                                                                                 osaaminen (H),
                                                                                 Ammatillistiedollinen
                                                                                 osaaminen (H)
00130            Dialoginen fysioterapia                           4             Ammatillistaidollinen
                                                                                 osaaminen (H),
                                                                                 Ammatillistiedollinen
                                                                                 osaaminen (H), Verkosto-
                                                                                 osaaminen (H)
00131            Asiakaslähtöisyys kuntoutuksessa                  4             Ammatillistaidollinen
                                                                                 osaaminen (H),
                                                                                 Ammatillistiedollinen
                                                                                 osaaminen (H), Eettinen
                                                                                 osaaminen (H)
00132            Physiotherapy in English                          5             Ammatillistaidollinen
                                                                                 osaaminen (H),
                                                                                 Ammatillistiedollinen
                                                                                 osaaminen (H), Verkosto-
                                                                                 osaaminen (H)
00785   Svenska inom fysioterapi                       5   Ammatillistaidollinen
                                                           osaaminen (H),
                                                           Ammatillistiedollinen
                                                           osaaminen (H), Verkosto-
                                                           osaaminen (H)
00724   Asiakkaan kohtaaminen -harjoittelu             8   Ammatillistaidollinen
                                                           osaaminen (H),
                                                           Ammatillistiedollinen
                                                           osaaminen (H), Eettinen
                                                           osaaminen (H)
00777   Asiakkaan kohtaaminen kuntoutuksessa           4   Ammatillistaidollinen
        työpajaharjoittelu                                 osaaminen (H),
                                                           Ammatillistiedollinen
                                                           osaaminen (H), Verkosto-
                                                           osaaminen (H)
00134   Fysioterapiamenetelmät                         4   Ammatillistaidollinen
                                                           osaaminen (O),
                                                           Ammatillistiedollinen
                                                           osaaminen (O), Reflektio-
                                                           osaaminen (O)
00135   Toimintakyvyn edistäminen                      8   Ammatillistaidollinen
                                                           osaaminen (O),
                                                           Ammatillistiedollinen
                                                           osaaminen (O), Reflektio-
                                                           osaaminen (O)
00726   Toimintakyvyn edistäminen -harjoittelu         9   Ammatillistaidollinen
                                                           osaaminen (O),
                                                           Ammatillistiedollinen
                                                           osaaminen (O), Reflektio-
                                                           osaaminen (O)
00778   Asiakkaan toimintakyky työpajaharjoittelu      9   Ammatillistaidollinen
                                                           osaaminen (O),
                                                           Ammatillistiedollinen
                                                           osaaminen (O)
00136   Tutkiva ja kehittävä toiminta kuntoutuksessa   4   Ammatillistaidollinen
                                                           osaaminen (O),
                                                           Ammatillistiedollinen
                                                           osaaminen (O), Globalisaatio-
                                                           osaaminen (O)
00729   Kuntoutuksen verkostot -harjoittelu            5   Ammatillistaidollinen
                                                           osaaminen (O),
                                                           Ammatillistiedollinen
                                                           osaaminen (O), Globalisaatio-
                                                           osaaminen (O)
00766   Palveluinnovaatioiden kehittäminen             2   Ammatillistaidollinen
                                                           osaaminen (O),
                                                           Ammatillistiedollinen
                                                           osaaminen (O), Verkosto-
                                                           osaaminen (O)
00779   Kuntoutuksen verkostot työpajaharjoittelu      4   Ammatillistaidollinen
                                                           osaaminen (O),
                                                           Ammatillistiedollinen
                                                           osaaminen (O), Globalisaatio-
                                                           osaaminen (O)
00137              Fysioterapian soveltaminen eri toimialoille   11   Ammatillistaidollinen
                                                                      osaaminen (Y),
                                                                      Ammatillistiedollinen
                                                                      osaaminen (Y), Eettinen
                                                                      osaaminen (O), Innovaatio-
                                                                      osaaminen (O)
00727              Toiminnan kehittäminen -harjoittelu           12   Ammatillistaidollinen
                                                                      osaaminen (Y),
                                                                      Ammatillistiedollinen
                                                                      osaaminen (Y), Eettinen
                                                                      osaaminen (O), Innovaatio-
                                                                      osaaminen (O)
00780              Toiminnan kehittäminen työpajaharjoittelu     7    Ammatillistaidollinen
                                                                      osaaminen (Y),
                                                                      Ammatillistiedollinen
                                                                      osaaminen (Y), Eettinen
                                                                      osaaminen (O), Innovaatio-
                                                                      osaaminen (O)
00138              Fysioterapian asiantuntijaksi kehittyminen    7    Ammatillistaidollinen
                                                                      osaaminen (Y),
                                                                      Ammatillistiedollinen
                                                                      osaaminen (Y)
00043              Opinnäytetyö                                  15   Ammatillistaidollinen
                                                                      osaaminen (Y),
                                                                      Ammatillistiedollinen
                                                                      osaaminen (Y)
00728              Fysioterapian asiantuntijuuden syventävä      8    Ammatillistaidollinen
                   harjoittelu                                        osaaminen (Y),
                                                                      Ammatillistiedollinen
                                                                      osaaminen (Y)
H - Henkilökohtaisen osaamisen taso
O - Organisaation kehittämisen taso
Y - Yhteiskunnallisen uudistamisen taso
048 FYSIOTERAPIA-ASIANTUNTIJUUDEN LÄHTÖKOHDAT, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa tunnistaa fysioterapia-alan asiantuntijuuteen ja tutkivaan toimintaan liittyvät keskeiset periaatteet.

Opiskelija osaa:
• ottaa vastuuta omasta toiminnastaan ja suunnitella opiskeluaan
• tunnistaa omaan alaan liittyviä eettisiä arvoja
• kuvata fysioterapia-alan eri näkökulmien lähtökohdat, tietoperustan ja
ihmiskäsityksen
• tunnistaa ja kuvata ihmisten välisen toiminnan lähtökohtia
• tunnistaa erilaisia fysioterapian toimintaympäristöjä
• kehittää valmiuksiaan tutkivaan ajattelun, tutkivan toiminnan ja
ongelman ratkaisun menetelmien käyttämiseen
• etsiä tietoa, seurata eri tiedonalojen kehitystä ja arvioida
luotettavasti uuden tiedon käyttökelpoisuutta fysioterapiassa

Sisältö:
Teema sijoittuu ammatillisen kasvun alkuvaiheeseen, jossa oppijan osaaminen ilmenee tutkivan ja kehittävän
työtavan sekä fysioterapian ammatillistiedollisten lähtökohtien periaatteiden omaksumisena.

Osaamisen kehittyminen:
Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jossa opiskelija osaa tunnistaa fysioterapia-alan
asiantuntijuuteen ja tutkivaan toimintaan liittyviä periaatteita. Teeman keskeisenä piirteenä on opiskelijan
ammatillisen kasvun alkaminen. Teemassa paneudutaan myös kehittämisprosessiin, tiedonhankintaan, tiedon
analyysiin, tutkivaan kirjoittamiseen ja raportoinnin käytänteisiin. Teema antaa perustyökalut hankkeissa ja
projekteissa toimimiselle sekä on perustana myöhemmille tutkimusmenetelmäopinnoille. Teema sisältää 3 op
ammattitaitoa edistävää harjoittelua.


00125 Asiantuntijuuden kehittyminen, 14 op

Opiskelija osaa:
• sisäistää korkeakouluoppimisen ja ammattikorkeakoulun oppimisympäristön oman oppimisensa jäsentämisessä
• omaksua kehittämispohjaisen oppimisen mallin lähtökohdat
• muodostaa käsityksen fysioterapian filosofisista ja historiallisista lähtökohdista ja kehityksestä
• perusteet kuntoutusta ohjaavista säädöksistä ja periaatteista sekä kuntoutusjärjestelmästä suomalaisessa
yhteiskunnassa
• ymmärtää fysioterapian merkityksen ja fysioterapeutin roolin yksilön toiminnan tukijana, ohjaajana ja edistäjänä
• tunnistaa oman arvomaailmansa ja elämänkatsomuksensa merkityksen ammattinsa eettisissä kysymyksissä
• arvioida toimintaympäristössä tapahtuvia kehityssuuntia sekä ymmärtää näiden vaikutuksia organisaation
toimintatapoihin
• sisäistää eri ammattihenkilöiden yhteistyön merkityksen asiakkaan kuntoutusprosessin suunnittelussa ja
toteutuksessa

Opintojakson sisältö:
• kehittämispohjainen oppiminen (LbD)
• kehittämispohjaisen oppimisen työkalut, esimerkiksi henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja portfolio,
asioimiskirjoittaminen kuten muistiot, projektisuunnitelmat, tietotekniikka, kirjasto
• opetussuunnitelma, tutorointi
• ammatillistiedolliseen ja ammatillistaidolliseen osaamiseen orientoituminen
• fysioterapian tieteenfilosofiset perusteet
• kuntoutuksen historia, kuntoutusjärjestelmät, kuntoutuslainsäädäntö, asiakaslähtöisyys kuntoutusprosessissa
• fysioterapian eettiset kysymykset

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson viitekehyksenä on kehittämispohjaisen oppimisen malli, jossa opiskelijan edistymisen oleellisena
tekijänä on kehittämispohjaisen oppimisen työkalujen hallinta työelämän kehittämishankkeissa ja oman osaamisen
oppimisessa.
00126 Tutkiva toiminta fysioterapiassa, 13 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa tutkimus- ja kehittämistyön eettisen näkökulman
• muodostaa käsityksen tutkimus- ja kehittämisprosessista
• kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmenetelmien perusteet
• laadullisen analyysimenetelmien perusteet
• tilastollisten menetelmien perusteet
• tutkivan kirjoittamisen perusteet
• hyödyntää itsenäistä tiedonhakua ja -hallintaa
• valita sopivia tiedonhankintamenetelmiä ja käyttää niitä kriittisesti
• käyttää erilaisia aineistolähteitä ja tietokantoja
• kirjoittaa fysioterapia-alan lyhyitä raportteja ja saa perusvalmiuksia opinnäytetyön tekemiseen

Opintojakson sisältö:
• tieteen filosofia ja etiikka
• tutkiva työote, tutkimus- ja kehittämisprosessi
• kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus
• laadulliset analyysimenetelmät
• tilastolliset menetelmät
• tiedonhankinta
• tutkiva kirjoittaminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen on tutkimus- ja kehittämistyön menetelmien perusteiden ymmärtäminen ja hallinta.
Opintojakson osaaminen tuottaa perusteet käyttää ja syventää tutkimus- ja kehittämisosaamista fysioterapian
tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Opintojakson osaaminen ilmenee siten, että se herättää opiskelijassa kriittisen
tiedonhankkijan. Osaaminen tuottaa myös taitoa raportoida asiallisesti lyhyitä raportteja ja valmentaa opiskelijaa
toimimaan aktiivisesti hankkeissa.


00723 Fysioterapian asiantuntijuuden lähtökohdat -harjoittelu, 3 op

Opiskelija osaa:
KUVAUS PUUTTUU


049 IHMISEN LIIKE JA LIIKKUMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa kuvata ja ymmärtää ihmisen liikettä ja liikkumista erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän ymmärtää
ihmisen liikkeen ja liikkumisen rakenteen, mekanismit sekä lainalaisuudet ja osaa tehdä perusteltuja johtopäätöksiä
liikkeestä ja liikkumisesta.

Opiskelija osaa:
• kuvata ihmisen liikkeen, liikkumisen ja toiminnan systeemisen rakenteen
sekä ymmärtää ja selittää sen luonnontieteellisen tietoperustan merkityksen fysioterapiassa
• tutkia ja analysoida luotettavasti ihmisen liikettä ja liikkumista sekä tehdä näyttöön perustuvia johtopäätöksiä
havainnoistaan
• etsiä tutkittua tietoa liikkeestä ja liikkumisesta maailmanlaajuisesti ja yhdistää sitä fysioterapiakäytäntöihin sekä
arvioida hankkimansa tiedon luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta fysioterapiassa

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jossa opiskelija ymmärtää ihmisen liikkeen ja
liikkumisen rakenteen, mekanismit sekä lainalaisuudet ja osaa tehdä perusteltuja johtopäätöksiä liikkeestä ja
liikkumisesta. Teemassa tavoitellaan synteesitaidon sekä manuaalis-teknisen – ja tutkimus- ja kehittämistaidon
osaamista. Teema sisältää 6 op työpajoissa tapahtuvaa harjoittelua.
00127 Ihmisen liikkeen ja liikkumisen lähtökohdat, 8 op

Opiskelija osaa:
• ihmisen kehon rakenteiden ja toiminnan perusmekanismit sekä osaa soveltaa ja syventää näitä tietojaan ja
taitojaan fysioterapiatyön vaatimusten mukaisesti
• soveltaa hermo-lihasjärjestelmän rakenteen ja toiminnan periaatteita fysioterapiassa
• kuvata ja selittää ihmisen liikkeen ominaisuuksia ja mekaniikkaa
• fyysisen aktiivisuuden perusteet osana ihmisen toimintakykyä
• mitata ja tulkita fyysisen kunnon osatekijöitä fysioterapiatyön vaatimusten mukaisesti

Opintojakson sisältö:
• ihmisen anatomia ja fysiologia
• biomekaniikan perusteet
• liikuntafysiologian perusteet

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen on ihmisen anatomian ja fysiologian perusteiden hallinnassa. Biomekaniikka ja
liikuntafysiologia tuottavat opiskelijalle osaamista hahmottaa ihmisen kehon toimintaa ja käyttäytymistä erilaisissa
kuormitustilanteissa.


00128 Ihmisen liikkeen ja liikkumisen arviointi, 6 op

Opiskelija osaa:
• havainnoida ja luotettavasti tutkia sekä analysoida ihmisen liikettä, liikkumista ja toimintaedellytyksiä sekä tehdä
niiden perusteella johtopäätöksiä
• ihmisen kasvun ja kehityksen vaiheet eri elämänvaiheissa paneutuen erityisesti motoriseen kehitykseen ja
liikkumiseen sekä niiden analysointiin
•selittää normaalin kävelyn eri vaiheet ja arvioida niitä
•haastattelun, havainnoinnin, palpoinnin ja mittaamisen keinoin selvittää asiakkaan toimintaedellytyksiä

Opintojakson sisältö:
• liikkumisen ja toiminnan kehittyminen ja analysointi
• havainnointi, haastattelu, palpaatio ja mittaaminen fysioterapeuttisina tutkimusmenetelminä

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaamisen pääpaino on ihmisen liikkeen ja liikkumisen havainnoinnissa ja analysoinnissa.
Opintojakson osaaminen tuottaa perusteet käyttää havainnointia, haastattelua, palpaatiota ja mittaamista osana
fysioterapian tutkimusmenetelminä.


00129 Ihmisen liikkumisen toimintarajoitteet, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa tavallisimpien tuki- ja liikuntaelinsairauksien solu-kudostason häiriöt, niiden kehittymisen ja niiden
aiheuttamat toiminnalliset häiriöt yksilön tuki- ja liikuntaelimistössä
• soveltaa tietoa yleisimmistä tuki-ja liikuntaelinsairauksista ja niiden vaikutuksista ihmisen liikkeeseen ja
liikkumiseen
• käyttää fysiatrian alan tietoa hyväksi fysioterapian suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
• tunnistaa yleisimmät sisätaudit ja niiden vaikutukset ihmisen toimintakykyyn
• tunnistaa vanhenemiseen liittyviä erityiskysymyksiä ja on selvillä ikääntymisen vaikutuksista toimintakykyyn
• tunnistaa yleisimpien tapaturmien merkityksen ihmisen toimintakykyyn ja fysioterapian mahdollisuudet tapaturmien
kuntouttamisessa
• tunnistaa neurofysiologian ja psykologian perusmekanismit ihmisen toimintakyvyssä
• ottaa huomioon yleisimpien neurologisten sairauksien vaikutukset fysioterapian suunnittelussa
• ottaa huomioon ihmisen persoonallisuuden monimuotoisuuden ja niiden kliiniset sovellutukset ihmisen
kohtaamisessa
• toimia ihmisen äkillisissä sairauskohtauksissa tai onnettomuustilanteessa
Opintojakson sisältö:
• tuki- ja liikuntaelinsairauksien keskeiset etiologiset tekijät, sairauksien kulku ja niihin vaikuttavat tekijät,
patologisten muutosten diagnosointi ja hoidon perusteet
• yleisimmät tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja niiden vaikutukset ihmisen toimintakykyyn
• yleisimmät sisätautien mekanismit ja niiden vaikutukset ihmisen toimintakykyvyssä
• ihmisen ikääntymiseen liittyvät erityiskysymykset
• yleisimmät ortopediset ja traumatologiset sairaudet, vammat ja vauriot sekä niiden vaikutus ihmisen toimintakykyyn
• neurofysiologian, havaintopsykologian ja biologisen psykologian mekanismit ihmisen toimintakyvyn näkökulmasta
• yleisimmät neurologiset sairaudet
• yleisimmät persoonallisuuden muotoutumiseen liittyvät mekanismit sekä kliinisen psykologian ilmiöt
• ensiapu I ja II

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen antaa valmiudet ymmärtää fysioterapian laadukkaan ja turvallisen toteuttamisen
edellyttämän lääketieteellisen tiedon merkityksen. Opiskelija ymmärtää ihmisen toimintaedellytyksiä, toimintakykyä
ja erityisesti liikuntakykyä rajoittavia ruumiin rakenteita, ruumiin/kehon toimintoja, ja toiminnan vajavuuksia.
Opiskelija tunnistaa toimintarajoitteet (disability) ihmisen ja hänen fyysisen sekä sosiaalisen ympäristönsä
vuorovaikutuksen muodostamaksi moniulotteiseksi ilmiöksi, jossa fysioterapialla on oma osuutensa. Opintojakso
antaa valmiudet ensiapu I ja II kurssiin.


00776 Ihmisen liike ja liikkuminen työpajaharjoittelu, 6 op

Opiskelija osaa:
• mitata ja tulkita fyysisen kunnon osatekijöitä fysioterapiatyön vaatimusten mukaisesti
• havainnoida ja luotettavasti tutkia sekä analysoida ihmisen liikettä, liikkumista ja toimintaedellytyksiä sekä tehdä
niiden perusteella johtopäätöksiä
• ihmisen kasvun ja kehityksen vaiheet eri elämänvaiheissa paneutuen erityisesti motoriseen kehitykseen ja
liikkumiseen sekä niiden analysointiin
• selittää normaalin kävelyn eri vaiheet ja arvioida niitä
• haastattelun, havainnoinnin, palpoinnin ja mittaamisen keinoin selvittää asiakkaan toimintaedellytyksiä

Opintojakson sisältö:
• biomekaniikan perusteet
• liikuntafysiologian perusteet
• liikkumisen ja toiminnan kehittyminen ja analysointi
• havainnointi, haastattelu, palpaatio ja mittaaminen fysioterapeuttisina tutkimusmenetelminä

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso tuottaa opiskelijalle osaamista hahmottaa ihmisen kehon toimintaa ja käyttäytymistä erilaisissa
kuormitustilanteissa. Opintojakson osaaminen tuottaa myös perusteet käyttää havainnointia, haastattelua,
palpaatiota ja mittaamista osana fysioterapian tutkimusmenetelminä


156 ASIAKKAAN KOHTAAMINEN KUNTOUTUKSESSA, 0 op

Kuvaus:
Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja osaa toimia fysioterapian asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa
erilaisia näkökulmia asiakkaan kohtaamiseen ja osaa toimia vuorovaikutus- ja kommunikaatiotilanteissa ihmisarvoa
kunnioittaen.

Opiskelija osaa:
• tunnistaa ja osaa kuvata toisen ihmisen koetun toiminnan merkityksen
• ymmärtää ja osaa selittää kokemuksen merkitykset fysioterapiassa
• tunnistaa ja osaa kuvata ihmisten välisen toiminnan lähtökohdan
• luoda asiakkaaseen ihmisarvoa kunnioittavan tasa-arvoisen vuorovaikutus- ja terapiasuhteen
• ohjata oppimista asiakaslähtöisesti yksilötilanteissa sekä erilaisissa fysioterapia-, kuntoutus- ja liikuntaryhmissä
• kommunikoida tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa viestintätilanteissa
• edistää viestintätaitojaan ja toimia jäsenenä erilaisissa verkostoissa.
• toimia ja arvioida toimintaansa tiimeissä erilaisissa rooleissa
• sitoutua eettis-moraalisiin arvoihin ja vastuuseen omien tekojensa seurauksista
• priorisoida arvot erilaisissa tilanteissa
• toimia selkeästi ja aktiivisesti ammatillisessa kielen käyttötilanteessa suullisesti ja kirjallisesti sekä toisella
kotimaisella että englannin kielellä

Sisältö:
Teeman pakolliset opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jolla opiskelija osaa kohdata asiakkaan,
tiimin, yhteisön tai organisaation asiantuntijaverkoston toimijana ja vaikuttajana. Tarkastelunäkökulmina ovat
erilaiset kohtaamisen, jaetun asiantuntijuuden, dialogisuuden, vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin näkökulmat.
Opiskelija osaa ohjata asiakkaita yksilöllisesti ja suunnitella, toteuttaa sekä arvioida ryhmien toimintaa. Opiskelija
saavuttaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B.2. englannin kielessä ja taitotason B1.2.
ruotsin kielessä. Lisäksi opiskelija saavuttaa valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä
suullisesta ja kirjallisesta ruotsin kielen taidosta. Teema sisältää 8 op ammattitaitoa edistävää harjoittelua ja 4 op
työpajoissa tapahtuvaa harjoittelua.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa toiselle lukuvuodelle, jolloin opiskelijalla on jo perusvalmiudet fysioterapia-
asiantuntijuuden lähtökohdista sekä ihmisen liikkeestä ja liikkumisesta. Teema tuottaa opiskelijalle valmiuksia
erilaisten ihmisten kohtaamiseen asiakas-, työyhteisö- ja verkostokonteksteissa sekä taitoja ryhmien ohjaukseen.


00130 Dialoginen fysioterapia, 4 op

Opiskelija osaa:
• ymmärtää ohjauksen ja opettamisen lähtökohdat fysioterapiassa
• muodostaa pedagogisen suhteen erilaisiin fysioterapian asiakkaisiin
• ohjata ja neuvoa erilaisia ryhmiä ja yksilöitä tarkoituksenmukaisesti
• tunnistaa suullisen ja kirjallisen viestinnän periaatteet ja niiden merkitykset sekä harjaantuu niiden käytössä

Opintojakson sisältö:
• vuorovaikutus, dialogisuus
• suullinen ja kirjallinen viestintä
• pedagoginen suhde
• opetus- ohjausprosessi fysioterapiassa

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaamisen pääpaino on erilaisten fysioterapia-asiakkaiden kohtaamisessa. Osaaminen tuottaa
valmiudet suulliseen ja kirjalliseen viestintään sekä erilaisten asiakkaiden ohjaamiseen ja opettamiseen.


00131 Asiakaslähtöisyys kuntoutuksessa, 4 op

Opiskelija osaa:
• ymmärtää ohjauksen ja opettamisen lähtökohdat fysioterapiassa
• muodostaa pedagogisen suhteen erilaisiin fysioterapian asiakkaisiin
• ohjata ja neuvoa erilaisia ryhmiä ja yksilöitä tarkoituksenmukaisesti
• tunnistaa suullisen ja kirjallisen viestinnän periaatteet ja niiden merkitykset sekä harjaantuu niiden käytössä

Opintojakson sisältö:
• vuorovaikutus, dialogisuus
• suullinen ja kirjallinen viestintä
• pedagoginen suhde
• opetus- ohjausprosessi fysioterapiassa

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaamisen pääpaino on erilaisten fysioterapia-asiakkaiden kohtaamisessa. Osaaminen tuottaa
valmiudet suulliseen ja kirjalliseen viestintään sekä erilaisten asiakkaiden ohjaamiseen ja opettamiseen.


00132 Physiotherapy in English, 5 op
Opiskelija osaa:
• viestiä englannin kielellä työyhteisössään ja monikulttuurisessa ympäristössä
• toimia asiantuntijayhteisössä käyttäen tehokkaasti viestinnän keinoja
• viestiä oman asiantuntijuusalueensa teemoista käyttäen erilaisia viestintäkanavia
• soveltaa vieraskielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa

Opintojakson sisältö:
• suullinen ja kirjallinen ammatillinen viestintä
• fysioterapiatyön keskeinen terminologia
• työnhaku, opiskelijan itsensä, koulutuksen ja työkokemuksen esittely

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on vaikuttajan osaamista viestinnällisin keinoin. Osaamisen kehittämisen viitekehys on
suomenkielisten työorganisaatioiden lisäksi englantia työkielenään käyttävät organisaatiot. Opintojaksossa opiskelija
saavuttaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B.2.


00785 Svenska inom fysioterapi, 5 op

Opiskelija osaa:
• käyttää ruotsin kieltä kirjallisesti ja suullisesti työympäristössään
• toimia asiantuntijayhteisössä käyttäen tehokkaasti viestinnän keinoja
• viestiä oman asiantuntijuusalueensa teemoista käyttäen erilaisia viestintäkanavia
• soveltaa vieraskielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa

Opintojakson sisältö:
• asiakaslähtöinen suullinen ja kirjallinen viestintä
• fysioterapiatyön keskeinen terminologia
• työnhaku, opiskelijan itsensä, koulutuksen ja työkokemuksen esittely

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason
B1.2. Lisäksi hän saa valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä suullisesta ja
kirjallisesta kielitaidosta.


00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


00724 Asiakkaan kohtaaminen -harjoittelu, 8 op

Opiskelija osaa:
KUVAUS PUUTTUU


00777 Asiakkaan kohtaaminen kuntoutuksessa työpajaharjoittelu, 4 op

Opiskelija osaa:
• ohjata ja neuvoa erilaisia ryhmiä ja yksilöitä tarkoituksenmukaisesti
• tunnistaa suullisen ja kirjallisen viestinnän periaatteet ja niiden merkitykset sekä harjaantuu niiden käytössä
Opintojakson sisältö:
• opetus- ohjausprosessi fysioterapiassa

Opintojakson kuvaus:
Osaaminen tuottaa valmiudet suulliseen ja kirjalliseen viestintään sekä erilaisten asiakkaiden ohjaamiseen ja
opettamiseen.


050 ASIAKKAAN TOIMINTAKYKY, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija ymmärtää ja osaa selittää toimintakyvyn tietoperustaa eri fysioterapian näkökulmista. Hän osaa arvioida
olemassa olevaa toimintakyvyn tutkimustietoa ja soveltaa sitä fysioterapiatoimintaan.

Opiskelija osaa:
• terapeuttisen harjoittelun, manuaalisen terapian ja elektroterapiamenetelmien tarkoituksenmukaisen ja turvallisen
käyttämisen
• hankkia ja soveltaa tutkittua tietoa fysioterapiamenetelmien käytössä sekä toimia menetelmien osaajana erilaisissa
yhteisöissä
• arvioida kriittisesti tekemiensä johtopäätösten merkityksiä ja soveltaa niitä erilaisissa fysioterapian tilanteissa
• arvioida omia fysioterapian ohjaamistaitojaan ja osallistujien oppimista erilaisissa tilanteissa
• ymmärtää ja selittää toimintakyvyn edistämistä eri fysioterapian tiedollisista lähtökohdista

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jossa opiskelija ymmärtää ja osaa edistää
fysioterapia-asiakkaiden toimintakykyä sekä arvioida tutkimustiedon soveltuvuutta fysioterapiatoimintaan. Teeman
alussa korostuu manuaalis-teknisen taidon perustason osaaminen. Teeman loppuosassa tavoitellaan
ammatillistaidollisen osaamisen edistymistä kehittyneelle tasolle. Tällöin manuaalis-tekninen taito muodostaa
yhdessä muiden fysioterapian taidollisten osaamisalueiden kanssa asiakkaan toimintakykyä edistävän
fysioterapiaosaamisen. Teema sisältää 18 op ammattitaitoa edistävää harjoittelua, joista 9 op tapahtuu työpajoissa
koululla ja loput 9 op ammattitaitoa edistävällä harjoittelujaksolla.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa toiselle lukuvuodelle, jolloin opiskelija hallitsee jo perusvalmiudet ihmisen
liikkeestä ja liikkumisesta. Teema antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää ja edistää fysioterapia-asiakkaiden
toimintakykyä.


00134 Fysioterapiamenetelmät, 4 op

Opiskelija osaa:
• käyttää fysikaalisen terapian menetelmiä turvallisesti ja tehokkaasti tavoitteenaan toimintakykyä ja elämänlaatua
rajoittavien ja haittaavien tekijöiden (kipu, lihasheikkous, liikerajoitus jne.) helpottuminen ja poistuminen
• käyttää ja soveltaa manuaalisen terapian menetelmiä kuten hierontaa, pehmytosakudosten ja nivelten mobilisointia
sekä stabilointia turvallisesti ja tehokkaasti fysioterapiatilanteessa
• käyttää terapeuttisen harjoittelun menetelmiä turvallisesti ja tehokkaasti hyödyntäen mm. motorisen oppimisen,
toiminnallisen anatomian, biomekaniikan, liikuntafysiologian, neurofysiologian ja patofysiologian tietoja asiakkaan
toimintakyvyn edistämiseksi

Opintojakson sisältö:
• manuaalisen terapian perusteet
• manuaalisen terapian soveltaminen
• terapeuttinen harjoittelu
• fysikaaliset hoidot


00135 Toimintakyvyn edistäminen, 8 op

Opiskelija osaa:
• soveltaa fysioterapiaa eri-ikäisten asiakkaiden liikunta- ja toimintakyvyn tukemiseksi ja edistämiseksi
• auttaa asiakasta tunnistamaan omat voimavaransa käyttäen hyväksi erilaisia fysioterapiamenetelmiä
• auttaa asiakasta tunnistamaan omat voimavaransa käyttäen hyväksi erilaisia fysioterapiamenetelmiä
• valita fysioterapeuttisen tutkimisen perusteella asiakkaan kanssa tarkoituksenmukaiset fysioterapiamenetelmät,
jotka perustuvat tutkittuun ja kokemukselliseen tietoon
• toteuttaa yhdessä asiakkaan sekä yhteistyössä kuntoutusryhmän kanssa yksilöllisten apuvälineiden valinnan,
hankinnan, käytön ohjauksen ja harjoittamisen
• käyttää kliinistä päättelyä toimintakykyä arvioitaessa fysioterapiaprosessin eri vaiheissa


00726 Toimintakyvyn edistäminen -harjoittelu, 9 op


00778 Asiakkaan toimintakyky työpajaharjoittelu, 9 op

Opiskelija osaa:
• käyttää fysikaalisen terapian menetelmiä turvallisesti ja tehokkaasti tavoitteenaan toimintakykyä ja elämänlaatua
rajoittavien ja haittaavien tekijöiden (kipu, lihasheikkous, liikerajoitus jne.) helpottuminen ja poistuminen
• käyttää ja soveltaa manuaalisen terapian menetelmiä kuten hierontaa, pehmytosakudosten ja nivelten mobilisointia
sekä stabilointia turvallisesti ja tehokkaasti fysioterapiatilanteessa
• käyttää terapeuttisen harjoittelun menetelmiä turvallisesti ja tehokkaasti hyödyntäen mm. motorisen oppimisen,
toiminnallisen anatomian, biomekaniikan, liikuntafysiologian, neurofysiologian ja patofysiologian tietoja asiakkaan
toimintakyvyn edistämiseksi
• valita fysioterapeuttisen tutkimisen perusteella asiakkaan kanssa tarkoituksenmukaiset fysioterapiamenetelmät,
jotka perustuvat tutkittuun ja kokemukselliseen tietoon sekä soveltaa fysioterapiaa eri-ikäisten asiakkaiden liikunta-
ja toimintakyvyn tukemiseksi ja edistämiseksi
• toteuttaa yhdessä asiakkaan sekä yhteistyössä kuntoutusryhmän kanssa yksilöllisten apuvälineiden valinnan,
hankinnan, käytön ohjauksen ja harjoittamisen

Opintojakson sisältö:
• manuaalisen terapian perusteet
• manuaalisen terapian soveltaminen
• terapeuttinen harjoittelu
• fysikaaliset hoidot
• toimintakykyä edistäviä fysioterapiamenetelmiä


051 KUNTOUTUKSEN VERKOSTOT, 20 op

Kuvaus:
• soveltaa fysioterapiaa eri-ikäisten asiakkaiden liikunta- ja toimintakyvyn tukemiseksi ja edistämiseksi
• auttaa asiakasta tunnistamaan omat voimavaransa käyttäen hyväksi erilaisia fysioterapiamenetelmiä

• valita fysioterapeuttisen tutkimisen perusteella asiakkaan kanssa tarkoituksenmukaiset fysioterapiamenetelmät,
jotka perustuvat tutkittuun ja kokemukselliseen tietoon
• toteuttaa yhdessä asiakkaan sekä yhteistyössä kuntoutusryhmän kanssa yksilöllisten apuvälineiden valinnan,
hankinnan, käytön ohjauksen ja harjoittamisen
• käyttää kliinistä päättelyä toimintakykyä arvioitaessa fysioterapiaprosessin eri vaiheissa

Opiskelija osaa:
• ymmärtää ja selittää fysioterapiaa osana hyvinvoinnin ja kuntoutuksen palvelujärjestelmää
• kehittää diskursiivista toimintaa fysioterapiassa erilaisten yhteisöjen kanssa
• kyseenalaistaa perustellusti fysioterapiakäytänteitä, arvioida kehittämishaasteita sekä soveltaa uusinta tietoa
fysioterapiatyöhön eri konteksteissa
• tunnistaa tärkeitä kumppanuuksia ja edistää verkostoitumista omalla toiminnallaan sekä luoda uusia
verkostosuhteita
• jakaa ja rakentaa asiantuntijuutta erilaisissa yhteisöissä ja verkostoissa yhdessä toisten kanssa
• ymmärtää asiakkaan keskeisen roolin kuntoutusprosessissa
• toimia ja ohjata asiakkaita toimimaan kuntoutusverkostoissa
• ottaa huomioon globaaleja vuorovaikutussuhteita kehittämistyössä
Sisältö:
Teeman pakolliset opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jossa opiskelija osaa toimia
kuntoutusprojektin, -tiimin, -yhteisön tai organisaation asiantuntijaverkoston vaikuttajana. Opintojaksoissa
tarkastelunäkökulma on osaamisen yhdistäminen ja opintojaksoon liittyy tavoitteellinen kehittämisprojekti. Teema
sisältää 5 op ammattitaitoa edistävää harjoittelua ja 4 op työpajoissa tapahtuvaa harjoittelua.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa ammatillisuuden syventämisen vaiheeseen, jossa oppija toimii fysioterapia-
asiantuntijana ja hänen kehittämisosaamisensa ilmenee vakiintuvana tutkivana ja kehittävänä työtapana.


00136 Tutkiva ja kehittävä toiminta kuntoutuksessa, 4 op

Opiskelija osaa:
• toimia erilaisissa kuntoutuksen asiantuntija – ja kumppanuusverkostoissa alansa asiantuntijana
• työskennellä tiimissä ja toimia vaikuttajana asiantuntijayhteisössä
• kehittää omaa ja kuntoutusverkoston toimintaa

Opintojakson sisältö:
• asiantuntija- ja kumppanuusverkostot
• asiantuntijayhteisöt, tiimit
• kuntoutusverkosto
• toiminnan kehittäminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso antaa valmiudet toimia tarkoituksenmukaisesti kuntoutuksen verkostoissa fysioterapian ja kuntoutuksen
asiantuntijana sekä kehittää toimintaa.


00729 Kuntoutuksen verkostot -harjoittelu, 5 op

Opiskelija osaa:
KUVAUS PUUTTUU


00766 Palveluinnovaatioiden kehittäminen, 2 op

Opiskelija osaa:
• määrittää kehittämisen tavoitteita työelämän ja alueen kehittämisen
näkökulmasta
• arvioida omaa ja muiden osaamista, työskentelyä ja syntynyttä tulosta
kehittämisen tavoitteiden suhteen
• käyttää soveltuvia t&k toiminnan työvälineitä ja menetelmiä
kehitystyössä sekä tuottaa uutta tutkittua tietoa ja kehittää
fysioterapian tuloksellisuutta kuntoutuksen osana kehittämishanketta
• toteuttaa ja raportoida tavoitteellisen kehittämisprojektin

Opintojakson sisältö:
• strategiat, aluepolitiikka, klusterit
• alueen ja sen työelämän toiminnan näkökulmat huomioivan kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
• työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tehdään tavoitteellinen kehittämisprojekti, jossa osaaminen on tutkivaa oppimista
kehittämishankkeessa.


00779 Kuntoutuksen verkostot työpajaharjoittelu, 4 op
Opiskelija osaa:
• kehittää omaa ja kuntoutusverkoston toimintaa
• käyttää soveltuvia t&k toiminnan työvälineitä ja menetelmiä kehitystyössä sekä tuottaa uutta tutkittua tietoa ja
kehittää fysioterapian tuloksellisuutta kuntoutuksen osana kehittämishanketta
• toteuttaa ja raportoida tavoitteellisen kehittämisprojektin

Opintojakson sisältö:
• työskentely kuntoutusverkostossa
• alueen ja sen työelämän toiminnan näkökulmat huomioivan kehittämisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
• työskentely jaetun asiantuntijuuden ryhmässä


052 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa tuottaa uutta jäsennystä fysioterapiatoimintaan kehittäen ja luoden perusteltuja käytäntöjä
fysioterapiaan.

Opiskelija osaa:
• kehittää fysioterapiaa hyvinvoinnin palvelujärjestelmissä
• kehittää fysioterapiakulttuuria moniammatillisissa tiimeissä ja kansanvälisissä verkostoissa
• perustella uutta fysioterapiatoimintaa luonnontieteellisestä näkökulmasta
• kehittää fysioterapiaa kokemuksellisesta näkökulmasta
• kehittää fysioterapian käytänteitä synteesien avulla
• aloittaa innovatiivista toimintaa omassa tiimissään sekä tukea aktiivista uudistamista osana vapaamuotoisempaa
verkostoa
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja eettisestä toiminnasta
• arvioida erilaisia toimintaympäristöjä sekä palvelutarpeita ja kehittää sen perusteella fysioterapiatoimintaa

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat osaamisen kokonaisuuden, jossa opiskelija osaa edistää ja kehittää asiakkaan,
organisaation ja yhteisön toimintaa. Teema sisältää 19 op ammattitaitoa edistävää harjoittelua, joista 7 op tapahtuu
koululla työpajoissa ja loput 12 ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa ammatillisuuden syventämisen vaiheeseen, jolloin opiskelija hallitsee
perusvalmiudet toimintakyvyn tutkimisesta, arvioinnista ja synteesin tekemisestä sekä asiakkaan kohtaamisesta.
Teema antaa opiskelijalle valmiudet kehittää fysioterapian asiakkaan, organisaation ja yhteisön toimintaa erilaisissa
verkostoissa.


00137 Fysioterapian soveltaminen eri toimialoille, 11 op

Opiskelija osaa:
• toimia toimintakyvyn, toimintaympäristön ja palvelutarpeiden arvioinnissa sekä vaikuttaa fysioterapian
asiantuntijana yksilön /väestön terveyttä edistävässä yhteiskunnallisessa kehittämisessä
• arvioida fysioterapian vastuuta ja merkitystä muuttuvassa yhteiskunnassa sekä ottaa vastuu antamastaan
fysioterapiasta
• suunnitella ja toteuttaa muutoksia asiakkaan toimintaympäristössä ja siten edistää asiakkaan terveyttä,
turvallisuutta ja toimintakykyisyyttä
• arvioida fysioterapiamenetelmien vaikutuksia systemaattisesti ja muuttaa menetelmien käyttöä tarvittaessa
arviointitiedon perusteella

Opintojakson sisältö:
• toimintakyvyn, toimintaympäristön ja palvelutarpeiden arviointimenetelmät
• terveyden edistämisen yhteiskunnallinen näkökulma
• toimintaympäristön muutostyön välineet

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso antaa valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida fysioterapiatoimintaa väestön ja asiakkaan
toimintakyvyn ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta.


00727 Toiminnan kehittäminen -harjoittelu, 12 op

Opiskelija osaa:
KUVAUS PUUTTUU


00780 Toiminnan kehittäminen työpajaharjoittelu, 7 op

Opiskelija osaa:
• suunnitella ja toteuttaa muutoksia asiakkaan toimintaympäristössä ja siten edistää asiakkaan terveyttä,
turvallisuutta ja toimintakykyisyyttä
• arvioida fysioterapiamenetelmien vaikutuksia systemaattisesti ja muuttaa menetelmien käyttöä tarvittaessa
arviointitiedon perusteella

Opintojakson sisältö:
• toimintakyvyn, toimintaympäristön ja palvelutarpeiden arviointimenetelmät
• terveyden edistämisen yhteiskunnallinen näkökulma
• toimintaympäristön muutostyön välineet

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso antaa valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida fysioterapiatoimintaa väestön ja asiakkaan
toimintakyvyn ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta.


053 ASIANTUNTIJUUS FYSIOTERAPIASSA, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa tuottaa perusteltuja käytänteitä fysioterapiaan ja kehittää fysioterapian tuloksellisuutta.

Opiskelija osaa:
• perustella fysioterapiatoimintaa kognitiivisesta näkökulmasta
• kehittää oppimista edistäviä ohjaustaitoja ja -menetelmiä fysioterapiaan
• tuottaa tutkittua tietoa ja kehittää fysioterapian tuloksellisuutta
• luoda ja kehittää perusteltua käytäntöä fysioterapian manuaalis-teknisen taidon osa-alueella
• soveltaa tietojaan ja taitojaan fysioterapian asiantuntijatehtävissä
• soveltaa laadunhallinnan ja johtamisen menetelmiä toiminnassaan
• toimia yrittäjänä, ammatinharjoittajana ja toisen palveluksessa

Sisältö:
Teeman sijoittuu ammatillisen kasvun loppuvaiheeseen, jossa opiskelija osoittaa tutkivan ja kehittävän työtavan
avulla osaavansa kehittää fysioterapiaa. Teemassa tavoitellaan opiskelijan tutkimus- ja kehittämistaidon
syventämistä. Opinnäytetyön tekeminen alkaa opiskelijan hakiessa kehittämishankkeeseen jo opiskeluiden
alkuvaiheessa. Teema sisältää 8 op ammattitaitoa edistävää harjoittelua.


00138 Fysioterapian asiantuntijaksi kehittyminen, 7 op

Opiskelija osaa:
• vaikuttaa fysioterapian asiantuntijana yksilön/väestön terveyttä edistävässä yhteiskunnallisessa kehittämisessä
• arvioida kriittisesti ammattitoimintaansa sekä kehittää itseään, työtään ja ammattialaansa aktiivisesti
• soveltaa laadunhallinnan menetelmiä työssään
• käyttää taloudellista, hallinnollista ja työnjohdollista osaamista omassa fysioterapiatyössään
• toimia ammatinharjoittajana ja yrittäjänä

Opintojakson sisältö:
• yhteiskunnan ja oman ammattialan toiminnan kehittäminen
• asiantuntijuuden ja ammattitaidon kehittäminen
• laatu, laadunhallinta, laadunhallinnan työkalut
• taloudellinen, hallinnollinen ja työjohdollinen osaaminen
• ammatinharjoittaminen ja yrittäjyys fysioterapiassa

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso antaa valmiudet kehittää fysioterapiatoimintaa yhteiskunnan tarpeiden ja ammatin näkökulmasta.
Opintojaksolla perehdytään laatu-ajatteluun toiminnan kehittämisen välineenä ja saadaan valmiuksia
fysioterapiayrityksen perustamiseen.


00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.


00728 Fysioterapian asiantuntijuuden syventävä harjoittelu, 8 op

Opiskelija osaa:
KUVAUS PUUTTUU


125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 0 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.
00388 Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia tarkoituksenmukaisesti opiskeluajan tekstitapahtumissa
• hyödyntää kielenhuollon ja kielitiedon apuvälineitä
• ottaa vastuun tiimitöiden viestintätehtävistä

Opintojakson sisältö:
• henkilökohtainen viestijäprofiili
• kielitiedon ja kielenhuollon apuvälineet
• erityyppisten tekstien ja puheiden laadinnan ohjeistukset

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan viestijänä. Opiskelijan osaaminen ilmenee taitona ja halukkuutena
kantaa vastuuta erilaisten tiimitöiden suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Opiskelija lähestyy kielitietoa ja
kielenhuoltoa aikuisen viestijän näkökulmasta ja harjaantuu käyttämään kielenhuollon apuvälineitä asiatekstin
rakentamisessa.


00493 Suomi toisena kielenä- lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Suomenkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat suomen kielen
lähtötasotestin.


00446 Suomen kieli, 5 op


00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op


00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op