Takaisin: Sairaanhoitajakoulutus (SHV), Laurea Tikkurila

Opetussuunnitelma 2009 – SHV10KA (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Hoitotyön koulutusohjelma (Laurea Tikkurila, sote), SHV10KA

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.

Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.

Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.

Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.

Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.

Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.

Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.

Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.

Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.

Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.

Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Terveyden taustatekijät sisältyvät yhteiskunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. Sijoittaminen terveyteen tuottaa
positiivisia tuloksia kaikilla tasoilla. Terveyden merkitys korostuu toimivalle ja kehittyvälle taloudelle koko
yhteiskunnassa. Julkinen sektori, yritykset, työyhteisöt ja jokainen työntekijä on vastuussa terveyden, hyvinvoinnin ja
turvallisuuden edistämisestä, menetelmien kehittämisestä ja tuottamisesta.

Taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus hoitotyön toimintaympäristössä edellyttävät tiedon ja osaamisen
luotettavuutta, ajantasaisuutta ja laatua. Väestön ja yksittäisen ihmisen terveyttä edistetään osaamisen ja
mahdollisuuksien kehittämisellä, tutkimuksella sekä toimintatapojen, tiedonvälityksen ja terveyden lukutaidon kautta.
Hoitotyön toimintaympäristöä ja henkilöstön osaamista säännellään kansallisella ja eurooppalaisella
lainsäädännöllä, joilla pyritään varmistamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet terveyteen ja hyvinvointiin.
Yhteistoiminta ammattikorkeakoulun ja eri toimintaympäristöjen toimijoiden välillä edistää verkostokumppanuutta,
jolloin kehitetään ja edistetään asiakaslähtöistä palvelutoimintaa sekä tuotetaan uutta, innovatiivista
palveluosaamista.
Hyvinvointi- ja terveyspalveluja tuottavat julkiset tai yksityiset organisaatiot ja kolmas sektori. Toimintaympäristöinä
ovat asiakkaan koti, terveydenhuollon palveluyhteisöt, perusterveydenhuollon terveyskeskukset,
erikoissairaanhoidon yksiköt, yksityiset yritykset, yhdistykset, järjestöt ja tieto- ja viestintäteknologiset tai muut
hyvinvointiverkostot. Sähköiset tietojärjestelmät, ohjaus- ja neuvontapalvelut, palveluprosessit sekä hyvät käytänteet
ja toimintamallit ovat edellytys asiakaslähtöisille saumattomille palveluketjuille. Haasteena terveysalan
toimintaympäristöissä on kehittää tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävää vuorovaikutteista hyvinvointiosaamista.
Verkottuminen eri asiantuntijoiden, palvelutuottajien ja asiakkaiden kanssa tuottaa uutta proaktiivista
yhteistoimintaa, hyvinvointipalveluja ja tuotteita. Ammattikorkeakoulun integratiivisissa oppimisympäristöissä
voidaan testata, kehittää ja arvioida erilaisia hyvinvointiin liittyviä tuotteita, palvelumalleja ja käytänteitä siirrettäväksi
todellisiin toimintaympäristöihin.

Aktiivinen osallistuminen toimintaympäristön autenttisiin hankkeisiin mahdollistaa opiskelijalle palveluosaamisen
asiantuntijuuden kehittymisen.Kansainvälisyys toimintaympäristöissä näkyy eri kulttuureista tulevien asiakkaiden
kohtaamisena, näyttöön perustuvan tiedon käyttönä ja tietohakuina sekä tieto- ja viestintäteknologian
mahdollistavana verkostoitumisena. Myös toimijat ja kumppanit työyhteisöissä syventävät kansainvälistymistä ja sen
hyödyntämistä ja mahdollisuuksia.
Hoitotyön koulutusohjelmassa oppiminen toteutuu tutkimus- ja kehittämishankkeissa yhteistyössä työelämän
kanssa. Hoitotyön koulutusohjelmasta valmistunut sairaanhoitaja / terveydenhoitaja työskentelee palveluosaajana
muuttuvassa globalisoituvassa toimintaympäristössä.

Hoitotyön koulutusohjelma kuvataan opetussuunnitelmassa, jossa ammatillistiedollinen ja -taidollinen osaaminen on
ryhmitelty erilaisiksi teemoiksi. Hoitotyön koulutusohjelman (210 op) teemat ovat Tutkiva ja kehittävä toiminta
hoitotyössä (30 op), Ihminen ympäristössään (30 op), Asiakkaan kohtaaminen ja voimavarojen vahvistaminen (30
op), Terveyden edistämisen auttamismenetelmät (30 op), Terveyden edistämisen ohjaus- ja konsultaatiomenetelmät
(20 op), Asiakaslähtöinen hoitotyö (25 op), Innovatiivinen hyvinvointipalveluosaaminen (30 op) ja Vapaasti valittavat
opinnot (15 op). (Kuvio 1)

Hoitotyön koulutusohjelman teoreettinen perusta on monitieteinen. Tiedollisena perustana on terveystietieteiden,
erityisesti hoitotieteen ja muiden tieteiden tuottama tieto (Kuvio 2). Luonnontieteellisen tiedon tarkoituksena on
selittää ja mahdollisesti ennustaa terveyttä ja terveydentilan muutoksia, jolloin tiedon päämääränä on
syyseuraussuhteiden ja niiden perusteiden tunnistaminen. Kehitysteoreettista lähestymistapaa sovelletaan ihmisen
terveyden ja muutosvaiheiden tarkastelussa yksilön, perheen ja yhteisön näkökulmasta. Humanistiseen
tiedonkäsitykseen perustuvan teoreettisen tiedon tarkoituksena on ymmärtää ja tulkita yksilön, ryhmän ja yhteisön
subjektiivista ja kokemuksellista terveyttä ja vuorovaikutusta. Kriittisen tiedonkäsityksen tarkoituksena on tuottaa,
luoda ja uudistaa toimintaa kehittäviä toimintamalleja terveyden edistämiseksi. Hoitotyön ilmiöitä eri
toimintaympäristöissä ja konteksteissa tarkastellaan tutkivalla ja kehittävällä otteella. Oppimisen tiedollisena
perustana on eri tieteiden tuottama tutkittu tieto. Lähtökohtana on kehittämispohjainen oppiminen, Learning by
Developing (LbD).
Asiantuntijuus

Ammatillinen asiantuntijuus sisältää laaja-alaiset, käytännölliset tiedot ja taidot asianomaisen alan
asiantuntijatehtävissä toimimista varten (Ammattikorkeakoululaki 351/2003, 4 §). Hoitotyön ja terveydenhoitotyön
asiantuntijalla on laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa
sekä kansallisessa ja kansainvälisessä työelämässä. Hän on perehtynyt hoitotyön ja terveydenhoitotyön keskeisiin
käytännön työtehtäviin. Hän kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä
(Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003). Sairaanhoitajan ammattipätevyyttä ja
yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusta säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2005/36/EY.

Osaamisalueet

Osaaminen hoitotyön koulutusohjelmassa perustuu terveyden edistämisen näkökulmaan. Ottawan julkilausuman
1986 mukaan terveyden edistämisen perusta on terveyspolitiikan ja kuntapolitiikan arvolähtökohta ja toimintalinja,
jonka päämääränä on väestön terveyden lisääminen ja väestöryhmittäisten terveyserojen vähentäminen.
Julkilausuma vahvistettiin WHO:n vuonna 2005 järjestämässä Bangkokin maailmanlaajuisessa terveyden
edistämisen konferenssissa. Terveyden edistäminen on tällöin ihmisen terveyden suojelemista, ylläpitämistä ja
kohentamista erilaisin toimin. Tähän sisältyy ihmisen omaan terveyteen ja sen taustatekijöihin liittyvän hallinnan
lisääminen oman terveyden edistämiseksi. Terveyden edistämiseen kuuluu myös sairauksien ja tapaturmien
ehkäisy ja hoito.
Hoitotyön ammatillisen osaamisen alueita ovat vastuullinen hoitotyön/terveydenhoitotyön asiantuntijuus, oman alan
ammatillistiedollinen ja ammatillistaidollinen osaaminen, eettinen osaaminen, terveyden edistämisen osaaminen,
opetus- ja ohjausosaaminen, yhteistyöosaaminen, tutkimus- ja kehittämisosaaminen, innovatiivinen
palveluosaaminen, johtamisosaaminen, ammattialan ja yhteiskunnan tulevaisuuden ennakoiminen,
hyvinvointiteknologiaosaaminen.

Ammatillinen kasvu ja vuositeemat

Opiskelijan kehittyminen sairaanhoitajaksi/terveydenhoitajaksi on ammatillisen kasvun prosessi, joka alkaa ennen
koulutukseen hakeutumista koulutusammatin valinnalla jatkuen koko työuran. Opiskelijan kasvu ja kehittyminen
sairaanhoitajaksi/terveydenhoitajaksi on osa hänen ihmisenä kehittymisen prosessiaan. Ammatillinen kasvu ja
kehittyminen tarkoittavat yksilön prosessia, jossa yksilön taidot, tiedot, uskomukset ja arvot kehittyvät ja muuttuvat.
Ammatillisen kasvun prosessissa opiskelija kehittyy toimimaan käytännön hoitotyössä, hänen substanssialaa
koskeva tietämyksensä ja kykynsä syvenevät. Tämä kehittyminen on sidoksissa aikaan, hoitotyön kulttuuriin ja
yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Ammatillistiedollisen osaamisen ja ammatillistaidollisen osaamisen
kompetensseissa kuvataan ammatillinen kasvuprosessi kolmen kehittymistason kautta. Nämä kehittymistasot ovat
perustason osaaminen, kehittyvän tason osaaminen ja edistyneen tason osaaminen. Osaamisen tasoja
tarkastellaan osaajaorientaation, menetelmäorientaation, asiakasorientaation ja kehittäjäorientaation näkökulmista.

Koulutusohjelman kuvaus

Hoitotyön koulutusohjelman ydinalueet jäsennetään ammatillistiedolliseksi ja -taidolliseksi osaamiseksi. Hoitotyön
koulutusohjelman opetussuunnitelmassa ammatillistiedollinen ja -taidollinen osaaminen on ryhmitelty teemoiksi,
joiden laajuus on 20 - 30 opintopistettä. Teemat koostuvat opintojaksoista, joiden laajuus vaihtelee 5 ja 20
opintopisteen välillä. Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat eettinen osaaminen,
globalisaatio-osaaminen, innovaatio-osaaminen, reflektio-osaaminen ja verkosto-osaaminen. Kompetenssien
mukaista osaamista kuvataan osaamistasojen avulla opetussuunnitelman yhteisessä osassa.

Hoitotyön koulutusohjelmassa oppimisprosessi etenee teemoittain (Kuvio 3). Ammatillisessa kasvussaan opiskelija
kehittyy soveltamaan kehittämispohjaisen oppimisen menetelmiä ja tutkimustyön menetelmiä. Opiskelija tekee
opinnäytetyön kehittämishankkeessa. Opiskelija osoittaa ammatillisen asiantuntijuutensa laatimalla porfolion.
Portfoliossaan opiskelija osoittaa ammatillisen kasvunsa ja kehittymisensä hoitotyön asiantuntijuudessa
koulutusohjelman tavoitteiden ohjaamana. Opiskelija syventää hoitotyön asiantuntijuuttaan ja valitsee syventävät
oppimisympäristöt tekemänsä oppimissuunnitelman mukaisesti. Opiskelijan palveluosaaminen on asiakaskeskeistä,
näyttöön perustuvaa ja innovatiivista hoitotyön toimintaa.

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu
Ammattitaitoa edistävä harjoittelu hoitotyön koulutusohjelmassa (90 op) on EU direktiivien mukainen. Ammattitaitoa
edistävä harjoittelu koostuu opiskelijan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulun
oppimisympäristöissä, työpajoissa ja erilaisissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä tapahtuvasta
oppimisesta sekä opinnäytetyöstä. ( Kuvio 4.) Uudet innovatiiviset oppimisympäristöt mahdollistavat LbD-mallin
mukaisen oppimisen erilaisissa projekteissa koulutuksen aikana. Hoitotyön koulutusohjelmassa ammattitaitoa
edistävä harjoittelu on suhteessa erilaisiin hyvinvointialan toimintaympäristöihin ja toimijoihin. Suhde asiakkaaseen
on perustavaa laatua oleva oppimisen ydin. Hoitotyön oppimisessa yksilön, ryhmän ja yhteisön näkökulma on
merkityksellinen. Suurin osa oppimisesta tapahtuu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kolmannen
sektorin toimintaympäristöissä. Moniammatillista verkostoyhteistyötä harjoitellaan koko oppimisprosessin ajan.
Kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritetaan myös ammattitaitoa edistävää harjoittelua.
Opintojen alusta lähtien opiskelija sitoutuu oman oppimisensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin
hankelähtöisesti. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu suunnitellaan suhteessa teemojen sisältöalueisiin ja osaamisen
arvioinnin lähtökohtana ovat kompetenssien tasokuvaukset.
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi
OP OPINNOT 30 60 60 60
V046 KEHITTÄMISPOHJAINEN OPPIMINEN
V1216 Laurea oppimisympäristönä 1
V1217 Henkilökohtainen oppimissuunnitelma 1
V1218 Tuutorointi 1
V1219 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä 1
V1220 Lääkehoito ja lääkematematiikka 3
V1221 Aseptiikka 3
V047 HOITOTYÖN MENETELMÄOSAAMINEN,
HARJOITTELU
V1222 Anatomia ja fysiologia 2
V1223 Lääkehoito ja lääkematematiikka 3
V048 OHJAUS- JA KONSULTOINTIOSAAMINEN
V1224 Ravitsemustiede 1
V1225 Ohjaus hoitotyössä 4
V049 HOITOTYÖN OSAAMISEN SYVENTÄMINEN
V1226 Anestesiologia 1
V1227 Tehohoitotyö 1,5
V1228 Perioperatiivinen hoitotyö 2,5
V050 SUOMEN KIELI
00446 Suomen kieli 5
00636 Suomen kielen kirjallinen taito 0
00637 Suomen kielen suullinen taito 0
V051 TUTKIMUSMENETELMÄT
V1229 Kvalitatiiviset menetelmät 1,5
V1230 Kvantitatiiviset menetelmät 1,5
V1231 Projektiosaaminen 1
V1232 Tiedonhankinta 1
00043 Opinnäytetyö 15
V052 HARJOITTELU
V1233 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu 10
V054 KIELIOPINNOT
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot 3
00791 Svenska inom vårdbranschen 5
00474 Nursing English 5
V053 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
30 60 60 60
V046 KEHITTÄMISPOHJAINEN OPPIMINEN, 10 op

V1216 Laurea oppimisympäristönä, 1 op

V1217 Henkilökohtainen oppimissuunnitelma, 1 op

V1218 Tuutorointi, 1 op

V1219 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä, 1 op

V1220 Lääkehoito ja lääkematematiikka, 3 op

V1221 Aseptiikka, 3 op

V047 HOITOTYÖN MENETELMÄOSAAMINEN, HARJOITTELU, 5 op

V1222 Anatomia ja fysiologia, 2 op

V1223 Lääkehoito ja lääkematematiikka, 3 op

V048 OHJAUS- JA KONSULTOINTIOSAAMINEN, 5 op

V1224 Ravitsemustiede, 1 op

V1225 Ohjaus hoitotyössä, 4 op

V049 HOITOTYÖN OSAAMISEN SYVENTÄMINEN, 5 op

V1226 Anestesiologia, 1 op

V1227 Tehohoitotyö, 1.5 op

V1228 Perioperatiivinen hoitotyö, 2.5 op

V050 SUOMEN KIELI, 5 op

00446 Suomen kieli, 5 op

00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op
00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op

V051 TUTKIMUSMENETELMÄT, 5 op

V1229 Kvalitatiiviset menetelmät, 1.5 op

V1230 Kvantitatiiviset menetelmät, 1.5 op

V1231 Projektiosaaminen, 1 op

V1232 Tiedonhankinta, 1 op

00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.

V052 HARJOITTELU, 10 op

V1233 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu, 10 op

V054 KIELIOPINNOT, 0 op
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.

00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.

00791 Svenska inom vårdbranschen, 5 op

Opiskelija osaa:
• käyttää ruotsin kieltä kirjallisesti ja suullisesti työympäristössään
• toimia asiantuntijayhteisössä ja käyttää tehokkaasti viestinnän keinoja
• viestiä oman asiantuntijuusalueensa teemoista ja käyttää erilaisia viestintäkanavia
• soveltaa vieraskielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa

Opintojakson sisältö:
• asiakaslähtöinen suullinen ja kirjallinen viestintä
• hoitotyön keskeinen terminologia
• työnhaku, opiskelijan itsensä, koulutuksen ja työkokemuksen esittely

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason
B1.2. Lisäksi hän saa valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä suullisesta ja
kirjallisesta kielitaidosta.

00474 Nursing English, 5 op

Opiskelija osaa:
• viestiä englannin kielellä työyhteisössään ja monikulttuurisessa ympäristössä
• toimia asiantuntijayhteisössä ja käyttää tehokkaasti viestinnän keinoja
• viestiä oman asiantuntijuusalueensa teemoista ja käyttää erilaisia viestintäkanavia
• soveltaa vieraskielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa

Opintojakson sisältö:
• suullinen ja kirjallinen ammatillinen viestintä
• hoitotyön keskeinen terminologia
• työnhaku, opiskelijan itsensä, koulutuksen ja työkokemuksen esittely

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on vaikuttajan osaamista viestinnällisin keinoin. Osaamisen kehittämisen viitekehys on
suomenkielisten työorganisaatioiden lisäksi englantia työkielenään käyttävät organisaatiot. Opintojaksossa opiskelija
saavuttaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B.2.

V053 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 15 op