Opetussuunnitelma 2009 – SXV810KE (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Kohtaamistaiteen erikoistumisopinnot (Laurea Tikkurila, sote), SXV810KE

                                                                          1. vuosi        2. vuosi
OP                OPINNOT                                                            15              15
V005              KOHTAAMISTAITEET
01219             Oppimaan oppiminen                                                 2
01220             Taidetoiminta, ryhmä ja ohjaajuus                                  5
01221             Toiminta asiakasympäristöissä                                      5
V0009             Kohtaamistaiteen vaihtoehtoiset asiakasympäristöt                  3                5
01222             Kehittämistehtävä                                                                  10
                                                                                     15              15
V005 KOHTAAMISTAITEET, 30 op

Kuvaus:
Kohtaamistaiteen erikoistumisopintojen tavoitteena on, että opiskelija syventää osaamistaan
taidelähtöisen toiminnan soveltamisessa yksilön, ryhmien ja yhteisöjen
hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä sekä yksilön ja ryhmien kuntouttamisessa.
Opiskelija tuottaa uutta tietoa ja näkökulmaa kohtaamistaiteen soveltamisessa sosiaali-,
terveys- ja liikunta-alalle sekä kulttuuritoimintaan ja erityisesti näiden erilaisiin
yhteistyömuotoihin (hankkeet, projektit). Opiskelija kehittää hyviä käytäntöjä kohtaamistaiteen
soveltamisessa eri asiakasryhmien kanssa. Opiskelija vaikuttaa yhteiskunnassa taidelähtöisen
toiminnan ja luovuuden arvostamisen edistämiseen sekä taidelähtöisen toiminnan
toteuttamiseen työelämässä.
Tavoitteet jakautuvat edelleen ydinosaamisen alueisiin ja opetussuunnitelma rakentuu
ammatillisista opintojaksoista ja yleisistä kompetensseista. Yleisillä kompetensseilla
tarkoitetaan tulevaisuuden työelämässä tarvittavaa yhteistä osaamista. Kompetenssi voidaan
määritellä yksilölliseksi ominaisuudeksi, joka selittää onnistumista työtehtävissä ja
työtilanteissa. Kompetenssit voivat olla luonteenpiirteitä, minäkäsityksiä, arvoja, tietämystä tai
käytännön taitoja, mitä tahansa yksilöllisiä ominaisuuksia, joita voidaan mitata ja siten erottaa
selkeästi hyvät ja keskitason suoriutujat (Ruohotie, Honka, 2003.) Kohtaamistaiteen
erikoistumisopinnoissa yleiset ammatilliset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksoihin.
Opiskelija kehittää tässä oppimisympäristössä vaiheittain kansainvälisyysosaamistaan,
verkostotyötaitojaan, reflektio-osaamistaan ja eettistä osaamistaan sekä innovaatioosaamistaan.

Sellaiset käsitteet kuin kompetenssi, taito, kvalifikaatio, kapasiteetti, tehokkuus ja taitavuus
ovat sidoksissa toisiinsa. Ne ovat tiedon, käyttäytymisen, asenteiden ja arvojen sekoitus ja ne
kaikki viittaavat jonkin taidon hallintaan: taitoon oppia jotain, tehdä jotakin tai yltää johonkin
tavoitteeseen. Ne ovat myös yhteydessä luovuuteen, innovatiivisuuteen, joustavuuteen,
kestävyyteen ja tarkkuuteen/täsmällisyyteen (Ruohotie, Honka, 2003). Vahva ammatillinen
osaaminen perustuu aina myös erityisiin kompetensseihin.
Ruohotie (2002, 2005) on esittänyt kompetenssijäsentelyn, jonka tarkoitus on osoittaa
asiantuntijan taitoprofiili. Asiantuntijan taitoprofiilissa on kolme pääluokkaa: 1) ammattispesifit
tiedot ja taidot, 2) yleiset työelämävalmiudet ja 3) ammatillista kehittymistä edistävät
itsesäätelyvalmiudet.

Ammattispesifit tiedot ja taidot kytkeytyvät Kohtaamistaiteen erikoistumisopinnoissa
taidelähtöisen ryhmäprosessin tavoitteellisen suunnittelun, ohjauksen ja arvioinnin osaamiseen.
Yleiset työelämävalmiudet jakautuvat Ruohotien mukaan oman toiminnan hallintaan,
kommunikaatiotaitoon, ihmisten ja tehtävien johtamiseen ja innovatiivisuuden ja muutosten
johtamiseen. Näitä valmiuksia Kohtaamistaiteen erikoistumisopinnoissa opitaan
hankemuotoisessa tutkimuspohjaisessa oppimisalustassa.



01219 Oppimaan oppiminen, 2 op

Opiskelija osaa:
- laatia henkilökohtaisen oppimissuunnitelman, joka sisältää realistiset oman oppimisen tavoitteet ja arvioida
oppimissuunnitelman toteutumista
- toimia itsenäisesti ja pienryhmissä ja jakaa osaamistaan muille
- toimia Laurea-ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä (Kirjasto, Optima)
- hyödyntää hankkimaansa tietoa arjessa ja käytännön työskentelyssä

Opintojakson sisältö:
- Henkilökohtainen oppimissuunnitelma
- Tiedon haku, tiedon kriittinen arviointi ja tutkitun tiedon käyttö.
- Ryhmäprosesseihin ja –ilmiöihin perehtyminen


01220 Taidetoiminta, ryhmä ja ohjaajuus, 5 op
Opiskelija osaa:
- nauttia kuvan tekemisestä ja hahmottaa kuvan syntyyn vaikuttavat tekijät
- käyttää Kohtaamistaiteen arviointikansioita
- havainnoida ja analysoida toiminnallisen ryhmän perusilmiöitä

Opintojakson sisältö:
- Työpajamuotoinen taideprosessiin perehtyminen omakohtaisen tekemisen kautta
- Ryhmäilmiöitä käsittelevän oppimistehtävän tekeminen
- Kansiotyöskentelyyn perehtyminen luentojen ja oppimistehtävien kautta




01221 Toiminta asiakasympäristöissä, 5 op

Opiskelija osaa:
- suunnitella, ohjata ja arvioida tavoitteellista ryhmämuotoista taidetoimintaa

- valjastaa työnohjauksen oman ammatillisen kehittymisensä ja oman työssä jaksamisensa välineeksi

Opintojakson sisältö:
- Kohtaamistaidekokoontumiskertojen suunnittelu ja ohjaus asiakasryhmälle

- Toiminnan reflektoiva raportointi arviointikansioiden aineiston pohjalta

- Työnohjauskokoontumisiin osallistuminen


V0009 Kohtaamistaiteen vaihtoehtoiset asiakasympäristöt, 8 op

Opiskelija osaa:

-hyödyntää erilaisia työmenetelmiä Kohtaamistaidetoiminnan teoreettisessa
jäsentämisessä ja käytännön ohjaamistoiminnassa
-soveltaa Kohtaamistaiteen periaatteita valitsemaansa asiakasympäristöön


Opintojakson sisältö:
Sisällöt jakautuvat kahden pääotsikon alle:
1) asiakas- ja perhelähtöiset kohtaamistaiteen työmenetelmät ja 2) ryhmä- ja
yhteisökeskeiset kohtaamistaiteen työmenetelmät, moniammatillinen verkostotyö


Opintojakson kuvaus:
1) asiakas- ja perhelähtöiset kohtaamistaiteen työmenetelmät
Asiakas ja perhelähtöisessä hyvinvoinnin edistämisessä kohtaamistaiteen työmenetelmistä
korostuvat dialoginen, narratiivinen ja yhteistoiminnallinen näkökulma sekä asiakkaan, perheen
ja omaisten (läheisten) oma näkemys voimavaroistaan ja luovuudestaan sekä heidän
voimaantumisensa.
Vuorovaikutusosaaminen on hyvin laaja erikoisosaamisen alue, jota tutkii eniten
sosiaalipsykologian tieteenala. Vuorovaikutusosaaminen käsittää kaikki kommunikoinnin ja
suhteiden luomisen taidot. Dialogisuus on keskeinen käsite vuorovaikutusosaamisen arvioinnissa.
(Mönkkönen, 20007.) Dialogi alkaa oman itsensä ja omien reaktioiden kuuntelusta. Pyrittäessä
dialogiseen suhteeseen työntekijän tulee tietoisesti kiinnittää huomiota siihen, mitä
vuorovaikutuksessa tapahtuu ja miten se etenee. (Mönkkönen, 2007)
Narratiivinen lähestymistapa mahdollistaa ihmisen omien toiveiden, asenteiden, arvojen ja
pelkojen jakamisen yhteistyösuhteessa. Asiakastyössä ollaan kiinnostuneita asiakkaiden
tarinoista, asioiden merkityksistä, puhetavoista ja koko elämänkentästä, missä ihmiset toimivat.
Ammatillinen työskentely tapahtuu paljolti ihmisten kertomusten pohjalta. Kuinka paljon
kuullaan asiakkaan kertomusta? Miten ihmiset kertovat ja puhuvat itsestään?
Yhteistoiminnallinen työote on yhteistyötä asiakkaan, hänen omaistensa ja eri asiantuntijoiden
kanssa. Kukin asiantuntija käyttää tietoperustaansa asiakkaan parhaaksi ja oman tietoperustan
ja kokemuksen jakaminen muiden kanssa on väline yhteiseen ymmärrykseen saavuttamiseen,
jonka tavoitteena on asiakkaan hyvinvoinnin ylläpito ja edistäminen. Yhteistoiminnallisuus
asiakkaan ja ryhmän kanssa on ohjaajan ja asiakaan tai asiakasryhmän välistä yhteistä
työskentelyä esimerkiksi työpajoissa, seminaareissa tai moniammatillisissa yhteistyöryhmissä.
2) ryhmä- ja yhteisökeskeiset kohtaamistaiteen työmenetelmät, moniammatillinen
verkostotyö
Yhteisöllisyyttä tavoiteltaessa on pyrittävä sellaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen, jonka avulla
muokataan yhteisöjen yhteisiä arvoja ja mielihaluja yhteisen prosessin avulla.
Sosiokulttuurisen innostamisen kautta pyritään saavuttamaan yksilötason kautta vielä suurempaa
yhteiskunnallista tavoitetta. Yhteiskunnasta pyritään luomaan parempi, tasa-arvoisempi ja
tiedostavampi kokonaisuus, johon on mahdollista liittyä juuri yksilön osallistumisen kautta.
Kulttuurisen demokratian tavoitteeseen pyrkiminen tekee innostamisen pedagogiikasta
kasvatuksellista toimintaa, jolla pyritään jo olemassa olevan todellisuuden parantamiseen
(Kurki, 2006).
Sosiaalinen muutos syntyy osallisuudesta. Yhteisökeskeisissä työmenetelmissä korostuvat
toiminnalliset työpajat ja seminaarit, joiden tarkoituksena on ryhmän yhteen tuominen ja
yhteisön synnyn edellytysten luominen. Jaettu asiantuntijuus, esim. yhteiset verkkosivut voivat
myös toimia yhteisöjen luomisen ja ylläpidon välineinä.
Ryhmän merkitys kohtaamistaiteen työvälineenä on keskeinen. Kohtaamistaiteen
toiminta perustuu suljettujen ja tavoitteellisten ryhmien työskentelyyn, jossa ryhmän
ohjaamiseen liittyvät työ



01222 Kehittämistehtävä, 10 op

Opiskelija osaa:
- toimia tutkimus- ja kehitystyön vaihtelevissa ympäristöissä
- toimia vastuullisena innovoijana oman alansa työympäristöissä
- ottaa kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin oman alansa näkökulmasta



Opintojakson sisältö:

- Kehittämistehtävän toteuttaminen ykin, parin kanssa tai pienryhmänä
- Kehittämistehtävän esittely yhteisessä seminaarissa ja/tai julkaisutoiminnan puitteissa
- Rakentavan suullisen ja kirjallisen palautteen antaminen kanssaoppijoille seminaarityöskentelyn yhtenä osana
sekä yhteiseen tutkimus- ja kehitys sekä innovaatiokeskusteluun osallistuminen