Opetussuunnitelma 2009 – TYA09SJ (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Turvallisuusosaamisen koulutusohjelma (Laurea Leppävaara, turva), TYA09SJ

Toimintaympäristö

Erilaisia näkemyksiä vallitsee siitä, mitä turvallisuuteen, turvallisuusalaan ja -osaamiseen on katsottava sisältyvän.
Yksimielisyys lienee kuitenkin saavutettu paitsi käsitteen määrittelyn vaikeudesta myös siitä, että turvallisuus ja
turvallisuuden hallinta liittyvät yhteiskunnan ja sen orgaanien kaikkeen toimintaan varsin kiinteällä tavalla. Yksilön,
organisaation tai yhteiskunnan tarkastelu on vaikeaa ilman, että tarkastelun kohteena jollakin tasolla olisi myös
turvallisuus. Toisaalta julkisessa keskustelussa on myös esitetty näkemyksiä, joiden mukaan turvallisuudelle olisi
yhteiskunnassa annettu ylikorostunut merkitys. Lisäksi tutkijat ovat varoittaneet siitä, että turvallisuuden
ylikorostaminen voi paradoksaalisesti johtaa kohti pelon kulttuuria.

Myös turvallisuusosaamiselle on ominaista jatkuva muutos ja turvallisuustoiminnassa onkin kysymys hyvin usein
muutoksen ennakoimisesta ja kyvystä vastata nopeiden muutosten tuomiin haasteisiin. Riskiyhteiskunnassa riskit ja
uhat saavat uusia muotoja. Globalisaatio ja teknologinen kehitys johtavat mm. pakkoon varautua sellaisiinkin
turvallisuusuhkiin, jotka aiemmin ovat olleet tuntemattomia. Tämä asettaa entistä suurempia haasteita
turvallisuustoiminnalle.

Turvallisuus nähdään aiempaa laajemmin ihmisten toimintana. Tämä merkitsee sitä, että vastuuta turvallisuudesta
ei kanna pelkästään kasvoton yhteiskunta tai järjestelmä, vaan yhteiskunnan organisaatioilla ja ihmisillä on
velvollisuus omalta osaltaan huolehtia turvallisen yhteiskunnan ylläpitämisestä. Koska turvallisuus syntyy useiden
tekijöiden yhteisvaikutuksesta, turvallisuuteen voivat vaikuttaa useat eri toimijat. Esimerkiksi paikallisessa
turvallisuussuunnittelussa ovat mukana sekä viranomaiset, yritykset ja muut organisaatiot että paikalliset asukkaat
itse.

Turvallisuuden kehittymiseen useiden eri toimijoiden väliseksi yhteistyöksi liittyy myös viranomaisten ja yksityisten
yritysten välisen yhteistyön lisääntyminen. Turvallisuusalalla toimivan onkin osattava luoda kumppanuuksia ja toimia
erilaissa verkostoissa. Käytännössä esimerkiksi elinkeinoelämä ja viranomaiset ovat luoneet yhteisen strategian
yrityksiin kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten torjumiseksi. Osa yritysten ja viranomaisten yhteisistä
turvallisuuden kehittämiseen tähtäävistä hankkeista on noteerattu myös kansainvälisesti. Osana sisäisen
turvallisuuden kehitystä pois poliisin monopolitoiminnasta voidaan nähdä myös yksityisten turvallisuuspalvelujen
merkityksen kasvu. Kansainvälisissä tutkimuksissa on muun muassa otettu esille yksityisten turvallisuuspalveluiden
merkitys rikostorjunnassa.

Yritysturvallisuudessa yritysten oma vastuu riskienhallinnasta ja turvallisuudesta on kasvanut. Liiketoiminnassa
haasteena onkin liiketoimintaprosessin ja turvallisuuden kytkeminen toisiinsa siten, että turvallisuudesta muodostuu
erottamaton osa liiketoimintaprosessia. Erityisen vaativaa on yhdistää yritystoiminnan usein edellyttämä avoin
toimintaympäristö sellaiseen turvallisuustasoon, jolla mahdollisimman vähän rajoitetaan tätä avoimuutta mutta jolla
kuitenkin voidaan varmistaa riittävä toiminnan turvallisuus. Globalisaatiokehitys merkitsee myös sitä, että
organisaatiot joutuvat sopeuttamaan turvallisuustoimintansa erilaisiin toiminta- ja oikeuskulttuureihin. Syvällinen
perehtyminen erilaisiin vaatimuksiin yhdessä liiketoiminnan riittävän syvällisen ymmärryksen kanssa on avaintekijä
organisaation menestyksellisessä turvallisuustoiminnassa erilaisissa kulttuureissa.

Ihmisten turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä voidaan ennen kaikkea mainita vapaa-ajan lisääntyminen ja väestön
ikääntyminen. Kun työikäisen väestön määrä on toisaalta kääntynyt laskuun, teknologian käytön tehostaminen ja
uudet tavat tuottaa palveluita ovat keskeisessä asemassa. Kehitys näkyy myös turvallisuusosaamisessa, jossa
innovatiivisten ratkaisujen merkitys kasvaa. Turvallisuusosaamisessa väestön ikääntyminen ja vapaa-ajan
lisääntyminen merkitsevät toisaalta myös painetta panostaa kodin ja vapaa-ajan toimintojen turvallisuuteen.

Suomella on tavoitteena torjua ns. Kiina-ilmiötä kehittämällä uudenlaisia ratkaisuja tiede-, teknologia- ja
innovaatiopolitiikkaan. Samalla fyysisen tuotteen ja palvelun raja hämärtyy. Turvallisuusosaamisessa tämä
tarkoittaa mm. sitä, että uutta teknologiaa hyödyntävien turvallisuusinnovaatioiden tehtävänä on ennen kaikkea
palvella ratkaisuina ihmisten ja organisaatioiden turvallisuustarpeille

Asiantuntijuus

Tietoturvallisuus on keskeinen osa tietoyhteiskuntastrategiaa ja sen merkitys kasvaakin jatkuvasti. Suomen
tietoyhteiskuntaohjelman mukaan tietoyhteiskunnan keskeinen elementti on luottamus. Jos tietoturvallisuus ei ole
kunnossa, tämä luottamus vaarantuu, mikä voi johtaa erilaisten uhkien toteutumiseen. Turvallisuusosaamista
kehitettäessä joudutaan jatkuvasti pohtimaan sitä, miten perinteinen fyysinen turvallisuus ja tietoturvallisuus voidaan
yhdistää. Ns. konvergenssiajattelulla onkin toisinaan viitattu juuri tähän, mutta toisaalta myös laajempaan
turvallisuuden ja muun kompleksisuuden hallintaan.

Osana riskiyhteiskunnan turvallisuuskehitystä myös erilainen turvallisuutta ja turvallisuusosaamista koskevan
sääntelyn määrä kasvaa. Turvallisuuden ylläpitäminen johtuu aiempaa useammin organisaatioille asetetuista
lakisääteisistä velvoitteista. Toisaalta osana sääntelyä voidaan pitää myös erilaisia standardeja ja kansainvälisten
yritysten toimintasääntöjä. Esimerkiksi liiketoimintasopimuksissa edellytetään aiempaa useammin sitoutumista
erilaisiin turvallisuusvaatimuksiin. Tietoyhteiskunnassa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että yksityisyyden suojaa
koskeva sääntely on sellaisella tasolla, että se turvaa ihmisten perusoikeudet. Tämä kaikki asettaa kasvavia
haasteita turvallisuusosaamisen ammattilaisille. Heidän on paitsi hallittava turvallisuutta koskevat säädökset ja
sitoumukset myös osattava soveltaa niitä käytännön toiminnassa. Lisäksi heidän on kyettävä motivoimaan ihmiset
noudattamaan näitä säännöksiä ja sitoumuksia.

Metropolialue toimii koko Suomen taloudellisen kehittymisen moottorina. Alue tuottaa yli kolmanneksen Suomen
bruttokansantuotteesta ja sillä sijaitsee yli 30% koko maan työpaikoista. ERECO (2006) arvioi, että Helsingin alueen
tuotanto kasvaa edelleen noin 4% vuodessa 2006-2010. Näin ollen voidaan sanoa, että metropolialueen
kehittäminen on koko Suomen toimintakyvyn kannalta keskeistä.

Metropolialueen voimakas talouskasvu yhdistettynä toimialojen asiantuntijoitumiseen on aiheuttanut tilanteen, jossa
useilla eri toimialoilla tarvitaan jatkuvasti uutta osaavaa työvoimaa, varsinkin johto- ja asiantuntijatehtäviin.
Suojeluala on yksi edellisessä raportissa erikseen esille nostetuista toimialoista. Alan sisällä metropolialueella on
selkeää henkilöstötarvetta mm. teknisen valvonnan, vartioinnin ja turvallisuuden osaajille.

Pääkaupunkiseudun erityispiirteenä muihin kaupunkeihin ja alueisiin verrattuna on, että siellä sijaitsee runsaasti
yritysten, järjestöjen, valtion hallinnon ja kolmannen sektorin pääkonttoreita ja keskusyksiköitä.
Turvallisuusosaamisen konsernitasoiset toiminnot sijoitetaan yleensä keskusyksiköihin, mistä syystä johtuen
pääkaupunkiseudulla on erityistarve turvallisuusosaamiselle. Myös ulkomaisten yritysten Suomen tytäryhtiöiden
keskusyksiköt yleensä sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja näihin yksiköihin tyypillisesti sijoitetaan koko Suomen
turvallisuustoimintojen johto.

Osaamisalueet

Koulutusohjelmassa osaaminen kehittyy opiskelijan oman kokemuksen, alan käytännön ja uuden tiedon keskinäisen
vuorovaikutuksen – praksiksen – kautta. Opetus rakennetaan dynaamiseksi järjestelmäksi, jossa teoria, kokemus ja
käytäntö kohtaavat ja jossa opiskelija kehittävää osaamistaan erilaisissa yhteistyöverkostoissa.[1]

Opiskelija kehittää itseään kohti dynaamista asiantuntijuutta. Oppimistehtävät asetetaan siten, että opiskelija voi
kehittää uutta osaamista ja käyttää niitä luovasti ongelmaratkaisutehtävissä. Opiskelija vahvistaa ydinosaamistaan
syventämällä alansa teoreettista osaamista ja ratkaisemalla alan ongelmia erilaisista näkökulmista käyttäen erilaisia
menetelmiä siten, että tuloksena syntyy uusia toimintatapoja, malleja ja selityksiä. Toimialan ja toimintaympäristön
osaamista vahvistetaan oman toimintaympäristön analyyseillä ja verkottumalla alan muiden toimijoiden kanssa
tavoitteena luoda visioita tulevasta kehityksestä ja löytää piileviä innovaatiota. Opiskelijan ohjaus on osallistuvaa ja
opetus luonteeltaan ohjaavaa. Opiskelijalla on mahdollisuus oppimistehtävissä vahvistaa työelämän yleisten taitojen
osaamistaan (oppimaan oppimien, tiedon hallinta, päättelykyky, kommunikointi, ryhmässä oppiminen, luova ajattelu,
itsensä johtaminen, visiointi) ja oman työminän kehittämisosaamista. Ohjaus, muilta toimijoilta saatu palaute ja
oman työn arviointi antavat opiskelijalle mahdollisuuden pohtia oman toimintansa perusteita. Opiskelijan
kehittyminen koulutusohjelmassa on kuvattu tiivistäen oheisessa kuviossa (

[1] Boud, D. & Feletti, G. 1999. Ongelmalähtöinen oppiminen. Helsinki: Terra Cognita.

Turvallisuusosaamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tärkeä tavoite on metropolialueen ja koko Suomen
osaamistason yleinen korottaminen ja toimijoiden muuttaminen klusterin aktiivisiksi kehittäjiksi. Tällä varmistetaan
alueen kilpailukyvyn vahvistuminen turvallisuustoiminnan jatkuvasti kovenevassa kansainvälisessä kilpailukentässä.

Lukuisista eri tekijöistä johtuen yritykset ja muut organisaatiot tarvitsevat tulevaisuudessa entistä enemmän
osaamista, joka liittyy turvallisuuskysymysten johtamiseen globaalissa ympäristössä. Seuraavassa on tehty synteesi
kansainvälisten turvallisuuskysymysten johtamiseen vaikuttavista tekijöistä ja siihen liittyvistä osaamistarpeista.
Synteesi pohjautuu viimeisen kolmen vuoden aikana tehdyille aihetta käsitteleville tutkimuksille ja selvityksille.

Maailmanlaajuisten ongelmien ja alueellisten konfliktien merkitys turvallisuudelle on lisääntynyt. Suomen sisäisen ja
ulkoisen turvallisuuden riippuvuus laajasta kansainvälisestä tilanteesta on globalisaation myötä voimistunut. Viime
vuosien aikana laaja-alaiseen turvallisuuteen kohdistuvat uudet uhat ovat enenevässä määrin alkaneet heijastua
Euroopan maiden ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen. Globalisaatio on vähentänyt maantieteellisen etäisyyden
merkitystä. Globaalit ja kansallisvaltioiden rajat ylittävät ongelmat vaikuttavat maailmanlaajuiseen, Euroopan ja
suomalaisen yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuuteen. Riskit ja uhat ovat saaneet uusia muotoja ja niiden
vaikutukset välittyvät nopeammin ja laajemmalle alueelle. Uhkien torjunta edellyttääkin laaja-alaista kansainvälistä
yhteistyötä ja parempaa valmiutta puuttua ongelmiin ja niiden syihin. Ne eivät siten ole enää Suomenkaan kannalta
etäisiä kysymyksiä. Suomi on kuitenkin edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista.

Suomi kehittää ja laajentaa osallistumistaan siviilikriisinhallinnan kehittämiseen ja toteuttamiseen erityisesti EU:n
mutta myös muiden järjestöjen ja toimintamuotojen puitteissa. Keskeisiä aloja ovat ilmastonmuutoksen vaikutuksien
ennakoiminen, Itämerensuojelu, lähialueiden onnettomuusriskeihin varautuminen sekä kansainvälisen merenkulun
turvallisuuden lisääminen Itämerellä, erityisesti Suomenlahdella.

Kansallisia voimavaroja kehitetään laaja-alaisesti. Suomalaisen yhteiskunnan sisäisestä turvallisuudesta
huolehditaan kaikissa tilanteissa ja viranomaisten toimintakykyä torjua sekä olemassa olevia että uusia uhkia
kehitetään. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on laajasti hyväksytty käyttöön ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnot
pyritään turvaamaan viranomaisten ja muiden toimijoiden kumppanuuteen perustuvalla yhteistyöllä.

Yhteiskunnan keskeisten perustoimintojen turvaamisessa korostuvat aiempaa enemmän sähköisten viestintä- ja
tietojärjestelmien turvallisuus, varautuminen tarttuviin tauteihin sekä säteily- ja kemiallisiin uhkiin. Globalisaation
hyödyt jakautuvat epätasaisesti, ja usein epäkohtiin tai muutospaineisiin reagoidaan voimakkaasti. Globalisaation
hallinnassa odotukset kohdistuvat valtioiden toimintakykyyn ja niiden välisten yhteistyöjärjestelyjen toimivuuteen.
Globalisaation ja vakaan kansainvälisen ympäristön edut Suomen kaltaiselle taloudelle ovat kiistattomat, mutta
keskinäisriippuvuuden kasvaessa riskien hallinta kansallisin keinoin on vaikeutunut.

Talouden kansainvälistyminen edistää ihmisten, tavaroiden, palveluiden, pääomien ja tiedon liikkuvuutta ja herkästi
haavoittuvien teknologisten järjestelmien ja verkostojen käyttöä. Turvallisuusriskit lisääntyvät ja yhteiskunnan
haavoittuvuus eri tavoin kasvaa erityisesti, mikäli tämä kehitys kytkeytyy terrorismiin tai järjestäytyneeseen
rikollisuuteen. Globalisaation ennakoimattomuus ja kriisiytymisen mahdollisuus ovat todellisia haasteita myös
Suomen turvallisuudelle ja taloudelle. Globalisaation aikakaudella erilaiset häiriöt välittyvät nopeasti sekä suoraan
että kansainvälisen järjestelmän toimivuuden kriiseinä ja maailmantalouden vaikeuksina muihin maihin, millä on
vaikutuksensa yhtä lailla suomalaisten kansainvälistyneiden yritysten toimintaedellytyksiin ja siten suomalaisten
hyvinvointiin.

Järjestäytynyt rikollisuus toimii yhä laajemmin valtioiden rajojen yli. Huumausainerikollisuus, ihmiskauppa ja erilaiset
talousrikokset uhkaavat yhteiskuntien toimivuutta pyrkimällä levittäytymään osaksi yhteiskunnan laillisia rakenteita.

Taloudelliset ja teknologiset riskit korostuvat globalisaatiokehityksen myötä. Erilaisilla turvallisuusuhkilla on
taloudellisia vaikutuksia, jotka välittyvät kansainvälisen rahoitusjärjestelmän, kaupan, investointien sekä
tietoliikenne- ja liikenneyhteyksien ja niiden häiriintymisen kautta laajoille alueille. Kasvava riippuvuus teknisten
järjestelmien toimivuudesta aiheuttaa uusia riskejä.

Yritystoiminnassa on siirrytty maailmanlaajuisiin toimintamalleihin, mikä on johtanut tuotannon keskittymiseen,
lisääntyvään toimintojen verkottumiseen sekä toimitus- ja palveluketjujen pitenemiseen. Riippuvuus ulkomaisten
verkostojen ja logististen järjestelmien toimivuudesta on kasvanut, kuten myös alihankintatoiminnan ja erilaisten
teknisten järjestelmien osuus. Riippuvuuden kasvun myötä organisaatioiden haavoittuvuus lisääntyy. Laajalti
tietoverkkojen ja -järjestelmien varassa toimiva tietoyhteiskunta on haavoittuva erilaisille häiriöille ja rikoksille.
Tietojärjestelmiin tunkeutumiset ja niiden yritykset ovat jokapäiväisiä. Uhat kohdistuvat myös
turvallisuusviranomaisten viesti- ja tietojärjestelmiin. Tietokonevirukset leviävät nopeasti avoimessa Internet-
verkossa. Internet tarjoaa myös mahdollisuuksia rikoksiin.

Yritysten vastuu riskienhallinnasta ja turvallisuudesta kasvaa. Turvallisuusstandardeista ja sertifikaateista tulee
luonnollinen osa organisaatioiden välistä kanssakäymistä. Turvallisuuden kokonaishallinta osana liiketoimintaa on
osa yritysten arkea. Liiketoimintojen jatkuvuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa on edellytyksenä
liikesuhteille. Teknologioiden kehittyessä nopeammin jää vähemmän aikaa turvallisuuden ottamiselle huomioon
kehitystyössä ja testauksessa. Riskienhallinnassa ei voida turvautua vanhoihin vahinkotilastoihin, vaan painopiste
on siirtynyt riskikentässä tapahtuvien muutosten ennakointiin. Monimerkityksellisten ongelmien ratkaisemiseksi
tarvitaan riskienhallintaprosesseissa vuorovaikutusta asiantuntijoiden, sidosryhmien ja kansalaisten välillä.
Riskienhallinnassa korostuu kaikkien liiketoimintaan liittyvien riskien kokonaisvaltainen tarkastelu. Poikkeusolojen ja
normaaliajan häiriöiden välinen raja poistuu.

Tietojärjestelmiin tai tietoturvallisuuteen liittyvien toimintojen ulkoistusta tai alihankintaa harkittaessa tulee tehdä
perusteellinen tietoturvariskien arviointi. Tietoturvallisuuteen liittyvät vastuut säilyvät organisaatiolla ja tämä
edellyttää riittävän tietoturvallisuuden säilyttämistä organisaatiolla itsellään. Ulkopuolisten kanssa tehtäviin
palvelusopimuksiin tulee selkeästi kirjata osapuolten vastuut ja oikeudet ja turvallisuuteen liittyvän osaamisen
riittävä taso.

Suomalaiset yritykset ulkomailla joutuvat sopeuttamaan toimintansa paikallisiin turvallisuusolosuhteisiin.
Kansainväliset yritykset tuovat Suomen toimipisteisiin hyvinkin erilaisia turvallisuusjohtamisjärjestelmiä.
Suomalaisten ja kansainvälisten yritysten toimintaa niin ulkomailla kuin Suomessakin määrittävät paikalliset
turvallisuusolot ja yritysten paikallisesti ja kansainvälisesti soveltamat sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden de facto
-standardit, jotka yleensä kulkevat de jure-standardien ja -käytäntöjen edellä.

Väestön ikääntymisen seurauksena koti- ja vapaa-ajan tapaturmat lisääntyvät. Turvattomuuden tunne voi kasvaa
suuremmaksi kuin mikä sen todennäköisyys on ja pahimmillaan pelosta voi tulla ihmisten elämää ja toimintaa
rajoittava tekijä. Ikääntyvän väestön poistuminen työelämästä lisää kansainvälistä muuttoliikettä.

Ulkomailta johdetun, kovan rikolliskulttuurin vaikutukset lisääntyvät. Ulkomailta johdettujen rikollisjärjestöjen ote rajat
ylittävästä rikollisuudesta lisääntyy. Uusi rikollisuuskulttuuri lisää uhkia lahjontaan, painostukseen ja uhkailuun.
Viranomaisten sisäisellä ja välisellä yhteistyöllä sekä kumppanuuteen perustuvalla yhteistyöllä muiden toimijoiden
kanssa haetaan kustannustehokkaita ratkaisuja turvallisuutta lisääviin toimiin.

Organisaatioiden ja verkostojen toimintakyky turvallisuudessa on pitkälle riippuvainen niissä työskentelevien
ihmisten sitoutumisesta. Voimakas turvallisuuskulttuuri ja turvallisuustietoisuus ohjaavat ihmisten käyttäytymistä.
Turvallisuuskulttuurin määrätietoinen kehittäminen kuuluu oleellisena osana organisaatioiden toimintaan. Yhä
suurempi osa ihmisiä työskentelee eri kulttuuritaustaisten kanssa. Työväkivallan kohtaaminen työtehtävissä
lisääntyy. Tulevaisuudessa on yhä enempi ihmisiä työtehtävissä, joissa on mahdollisuus aiheuttaa suurta tahallista
tuhoa.

Turvallisuutta voidaan pitää varsin kompleksisena ilmiönä. Kyse on ilmiöstä, jota ei välttämättä voida lähestyä
pelkästään osiensa kautta, vaan jota on tarkasteltava nimenomaan kokonaisuutena. Tämän vuoksi
ammattikorkeakouluympäristö on luonteva oppimisympäristö turvallisuusosaamiselle. Turvallisuuden puristaminen
tieteenalakohtaiseen muottiin on omiaan supistamaan erilaisia näkemyksiä turvallisuudesta.

Toisaalta turvallisuutta on kuitenkin tarkasteltava varsin monitieteisenä ilmiönä. Turvallisuuden tutkimuksessa
käytetään hyväksi useiden eri tieteenalojen saavutuksia ja pyritään näin soveltamaan perustutkimuksessa
saavutettuja tuloksia mm. käytännön työelämän kehittämiseen. Haasteena alalla onkin riittävän syvällisen kuvan
saaminen eri tieteenalojen sovelluksista siten, että niiden integrointi turvallisuuteen ja organisaatioiden toiminnan
kehittämiseen on mahdollista. Ne tieteenalat, joita turvallisuuden kehittämisessä hyödynnetään, ovat sinänsä jo
olemassa. Tarvitaan vain uudenlaisia tapoja yhdistellä näillä aloilla saavutettuja tuloksia turvallisuusinnovaatioiden
aikaansaamiseksi.

Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Laurean integratiivisiin oppimisympäristöihin perustuva toimintamalli palvelee erityisen hyvin turvallisuusosaamisen
ylemmässä ammattikorkeakoulutustutkinnossa välttämätöntä työelämän, aluekehityksen ja oppimisen keskinäistä
integrointia. Integratiivisissa oppimisympäristöissä uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa
ongelmanratkaisutehtävissä. Tällöin oppimisesta tulee kokonaisvaltaista ja kokemuksellista. Keskeisellä sijalla on
ajatus siitä, että oppiminen ja työn kehittäminen voidaan yhdistää osaksi työtoimintaa.

Kokemukset Laurean Turvallisuusalan koulutusohjelmasta tähän mennessä valmistuneiden opiskelijoiden
työelämään sijoittumisesta ovat olleet erittäin hyviä. Lähes kaikki valmistuneet ovat löytäneet koulutustaan
vastaavan työpaikan turvallisuusalalta. Alalla jo opiskelemaan tullessaan olleet ovat osaamisensa syventymisen
kautta useissa tapauksissa saaneet entistä haastavampia turvallisuusalan työtehtäviä. Laureasta valmistuneille
opiskelijoille turvallisuusosaamisen ylempi korkeakoulututkinto merkitsee mahdollisuutta syventää ja kehittää omaa
ammattitaitoaan

Koulutusohjelman kuvaus

Tämä on Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuusosaamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
opetussuunnitelma. Turvallisuusosaamisen syventävälle ja laajentavalle osaamiselle on voimakas tarve, joka
pohjautuu turvallisuusklusterin työelämätarpeisiin, metropolialueen alueellisiin erityispiirteisiin ja
globalisaatiokehitykseen.

Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuusosaamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelma
perustuu koulutuksen ja soveltavan T&K-toiminnan avulla tapahtuvaan turvallisuusklusterin innovatiiviseen
kehittämiseen sekä metropolialueen aluekehitystoimintaan. Koulutusohjelma palvelee sekä yrityselämän että
julkisen sektorin turvallisuusosaamisen tarpeita.

Ohjelmasta valmistuu kehityksen käynnistäjiä parantamaan yritysten kilpailukykyä ja organisaatioiden vaikuttavuutta
kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla ja toimintafoorumeilla. Koulutusohjelmassa koulutetaan
turvallisuusosaajia vaativiin kehittämis- ja johtamistehtäviin yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Koulutusohjelma
antaa laajan ja syvällisen osaamisen turvallisuudesta ja sen hallinnasta sekä uusimpaan tutkimustietoon
pohjautuvat teoreettiset tiedot turvallisuusosaamisen vaativissa kehittämis- ja johtamistehtävissä toimimista varten.

Opiskelu koulutusohjelmassa

Koulutusohjelmassa opiskelija syventää tietojaan, taitojaan ja osaamistaan turvallisuudesta ja sen hallinnasta sekä
ymmärtää siihen liittyvän työelämän, alueellisen, kansainvälisen ja yhteiskunnallisen merkityksen. Koulutusohjelman
suorittaneella opiskelijalla on valmiudet ja menetelmällinen kyky turvallisuusosaamiseen liittyvän tietämyksen
elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen. Opiskelija pystyy vastaamaan uusiin
turvallisuuden kehittämisen ja johtamisen globaaleihin haasteisiin. Lisäksi opiskelijalla on turvallisuuden kehittämis-
ja johtamistehtävissä vaadittavat viestintä- ja kielitaidot sekä kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen
toiminnan edellyttämät valmiudet
Koulutusohjelmassa osaaminen kehittyy opiskelijan oman kokemuksen, alan käytännön ja uuden tiedon keskinäisen
vuorovaikutuksen – praksiksen – kautta. Opetus rakennetaan dynaamiseksi järjestelmäksi, jossa teoria, kokemus ja
käytäntö kohtaavat ja jossa opiskelija kehittävää osaamistaan erilaisissa yhteistyöverkostoissa.

Opiskelija kehittää itseään kohti dynaamista asiantuntijuutta. Oppimistehtävät asetetaan siten, että opiskelija voi
kehittää uutta osaamista ja käyttää niitä luovasti ongelmaratkaisutehtävissä. Opiskelija vahvistaa ydinosaamistaan
syventämällä alansa teoreettista osaamista ja ratkaisemalla alan ongelmia erilaisista näkökulmista käyttäen erilaisia
menetelmiä siten, että tuloksena syntyy uusia toimintatapoja, malleja ja selityksiä. Toimialan ja toimintaympäristön
osaamista vahvistetaan oman toimintaympäristön analyyseillä ja verkottumalla alan muiden toimijoiden kanssa
tavoitteena luoda visioita tulevasta kehityksestä ja löytää piileviä innovaatiota. Opiskelijan ohjaus on osallistuvaa ja
opetus luonteeltaan ohjaavaa. Opiskelijalla on mahdollisuus oppimistehtävissä vahvistaa työelämän yleisten taitojen
osaamistaan (oppimaan oppimien, tiedon hallinta, päättelykyky, kommunikointi, ryhmässä oppiminen, luova ajattelu,
itsensä johtaminen, visiointi) ja oman työminän kehittämisosaamista. Ohjaus, muilta toimijoilta saatu palaute ja
oman työn arviointi antavat opiskelijalle mahdollisuuden pohtia oman toimintansa perusteita.
                                                                  1. vuosi        2. vuosi
OP      OPINNOT                                                              75              15
189     ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISEN METODIT
00646   Toimintatutkimus                                                     5
00715   Tulevaisuuden haltuunoton menetelmät                                 5
00403   Innovaatiotoiminnan menetelmät                                       5
190     TURVALLISUUDEN JA RISKIEN HALLINTA
00656   Turvallisuusjohtaminen riskienhallintaprosessissa                    5
00657   Yksilön ja organisaation turvallisuuskäyttäytyminen                  5
00659   Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen                                  5
00660   Poikkeustilanteiden hallinta ja kriisiviestintä                                       5
00405   Soveltava tietoturvallisuus- ja                                      5
        turvallisuusjärjestelmäosaaminen
A0122   Auditointien johtaminen                                              5
191     LIIKETOIMINTA- JA JOHTAMISOSAAMINEN
00661   Vastuullinen johtajuus ja työyhteisön kehittäminen                   5
00416   Strateginen johtaminen                                               5
00819   Kasvuyrittäjä                                                        10
00664   Tietointensiivisen liiketoiminnan kehittäminen                                        5
192     KANSAINVÄLINEN TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN
00666   Toiminta globaalissa ja monikulttuurisessa ympäristössä              5
00667   Turvallisuuden johtaminen yrityksen kansainvälisessä                 5
        toiminnassa
00668   Ajankohtaiset erityiskysymykset kansainvälisessä                                      5
        turvallisuuden johtamisessa
00669   English for managers and professionals                               5
194     OPINNÄYTETYÖ
00716   Opinnäytetyö                                                         30
                                                                             75              15
189 ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISEN METODIT, 0 op

Kuvaus:
Opiskelija saavuttaa vahvat metodiset valmiudet organisaation, työtehtävien, johtamisen ja liiketoiminnan
tutkimiseen ja kehittämiseen. Osaamisen kehittymisprosessissa opiskelija vahvistaa tutkimus- ja
kehittämisvalmiuttaan menetelmällisellä osaamisella. Opiskelijan menetelmällisen osaamisen kasvattaminen
painottuu työelämän ja organisaatioiden kehittämiseen muun muassa toimintatutkimuksen, innovaation johtamisen
sekä tulevaisuuden toimintaympäristöä ennakoivan tutkimuksen keinoin. Opintokokonaisuus tukee opinnäytetyön
tekemistä.

Opiskelija osaa:
Teeman opintojaksot suorittanut opiskelija osaa
• tutkivan kehittämisen lähestymistavat ja proaktiivisen organisaatioiden kehittämistoiminnan
• menetelmät joilla teoreettista tietoa sovelletaan käytäntöön
• hahmottaa tutkimuksen tekemisen ja tiedon hyödyntämisen kokonaisuuden.
• keskeiset työelämän kehittämisen menetelmät
• tilanteen mukaisesti soveltaen käyttää eri menetelmiä omassa toimintaympäristössään eli pystyy tehokkaasti
hahmottamaan millaista tietoa tarvitaan ja millaisilla menetelmillä tarvittavaa tietoa saa
• jäsentää tiedon tarpeitaan, koota ja soveltaa tietoa omassa toimintaympäristössään
• arvioida ja ohjata tiedonhankintaprosessia
• hahmottaa organisaationsa ja alansa kehittämisen tavoitteita ja valita kehittämisen kohteita
• toimima sosiaalisessa arvoverkostossa ja osaamista rikastavassa yhteisössä
• itsenäisesti toteuttaa alaa kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita
• hankkia ja käsitellä oman asiantuntijuusalueen ja lähialueiden tietoa sekä kykenee kriittiseen tiedon arviointiin ja
kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä uuden tiedon luomiseen
• arvioida työyhteisön toimintaa sekä suunnitella, organisoida ja kehittää toimintaa työelämän muuttuvissa tilanteissa
• hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja asioiden välisiä syyseuraussuhteita sekä kykenee toimimaan rajallisen tiedon
pohjalta monialaista osaamista vaativissa tilanteissa
• projektitoiminnan osa-alueet ja osaa toimia projektitehtävissä sekä johtaa niitä
• käynnistää kannattavia ja asiakaslähtöisiä kehittämistoimintoja
• löytämään ratkaisuja ja vaihtoehtoja ongelman ratkaisutilanteissa
• perustella asiat kirjallisesti ja toimia vuorovaikutustilanteissa

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat vahvan kokonaisuuden organisaatioiden käytännön kehittämistarpeiden
ennakoinnille, identifioinnille, analysoinnille ja niihin liittyvän innovaatiotoiminnan johtamiselle.

Opintojaksot
00646 Toimintatutkimus, 5 op (pakollinen)
00715 Tulevaisuuden haltuunoton menetelmät, 5 op (pakollinen)
00403 Innovaatiotoiminnan menetelmät, 5 op (pakollinen)

Osaamisen kehittyminen:
Teema syventää ja vahvistaa opiskelijan osaamista modernien organisaatioiden kehittäjänä ja tulevaisuuden
luotaajana.


00646 Toimintatutkimus, 5 op

Opiskelija osaa:
• menetelmällisen lähestymistavan, jossa tutkija osallistuu kiinteästi tutkittavana olevan kohdeorganisaation
toimintaan ja aktiivisesti kehittää sen toimintaa identifioimalla ja ratkaisemalla ongelmia ja pyrkimällä tiettyihin
toimintaa parantaviin päämääriin
• menetelmät, jossa tutkija ja mahdollisesti muut kohdeorganisaation jäsenet tutkivat yhdessä ongelman
ilmenemistä, keräävät tietoa ilmiöstä ja pohtivat sen synty- ja kehitysvaihtoehtoja sekä kokeilevat
ratkaisuvaihtoehtoja toiminnan kehittämiseksi

Opintojakson sisältö:
• toimijan aktiivinen osallistuminen muutos- ja tutkimusprosessiin
• toimijan ja kohteen suhde, yhteistyö ja yhteinen osallistuminen
• käytäntöön suuntautuminen ja ongelmakeskeisyys
• tutkimusprosessin vaiheet ja eteneminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tutustutaan tutkimusmenetelmiin, joiden avulla samanaikaisesti muutosagenttina kehitetään
organisaation toimintaa. Toimintatutkimus on prosessi, joka tähtää asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen entistä
paremmiksi. Keskeistä on uudella tavalla ymmärretty prosessi. Toimintatutkimus on lähestymistapa, joka ei ole
kiinnostunut vain siitä miten asiat ovat, vaan ennen kaikkea siitä, miten niiden tulisi olla.


00715 Tulevaisuuden haltuunoton menetelmät, 5 op

Opiskelija osaa:
•tiedonhankinnan ja käytön avulla kehittää yksilön/organisaation tietoa ja ymmärrystä oman organisaation
nykytilasta sekä toimintaympäristöstä, tarjoamaan perusteet valintojen tekemiselle ja potentiaalisten hyötyjen
tunnistamiselle sekä antamaan perustan muutoksen mittaamiselle
• ennakointitutkimuksen avulla tunnistaa toimintaympäristössä tapahtuvia megatrendejä, heikkoja signaaleja ja
toimialan kehityssuuntia sekä arvioida tunnistettujen muutostekijöiden ja muutosprosessien vaikutusta tutkittavaan
toimialaan tai elinkeinoelämän klusteriin

Opintojakson sisältö:
• tiedonhankinnan kokonaisuus
• ennakointitutkimuksen kokonaisuus

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso antaa valmiudet selvittää millaisia mahdolliset, toivottavat tai todennäköiset kohdeorganisaation
tulevaisuudet voisivat olla. Lisäksi syvennetään osaamista lähestymistavoista, joilla kohdeorganisaatiota pystytään
ohjaamaan kohti haluttua tulevaisuutta.


00403 Innovaatiotoiminnan menetelmät, 5 op

Opiskelija osaa:
• toimia innovatiivisesti kehittäjäverkoston jäsenenä sekä johtaa proaktiivisesti ja tavoitteellisesti ryhmän
kehittämistoimintaa
• uusien ideoiden generoimista ja niiden toteuttamista verkostoympäristössä
• innovaatioidean jalostamiseen tähtäävän prosessin hallinnan

Opintojakson sisältö:
• innovaation käsite
• inkremetaalinen ja radikaali innovaatio
• innovaatioprosessi
• tavaroiden, palveluiden ja prosessien innovaatio, sosiaalinen innovaatio
• innovaation kaupallistaminen
• innovatiivisuutta tukeva johtajuus ja organisointi

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään innovaation johtamisen merkitykseen, mahdollisuuksiin, haasteisiin ja menetelmiin.


190 TURVALLISUUDEN JA RISKIEN HALLINTA, 0 op

Kuvaus:
Opiskelija saavuttaa syvälliset valmiudet organisaation turvallisuuden ja riskein hallintaa varten. Opiskelija osaa
kehittää organisaation tarpeista lähteviä turvallisuusjohtamisjärjestelmiä ja arvioida niiden toimivuutta erilaisissa
uhkatilanteissa. Kokonaissuutta tarkastelemalla ja prosessimaisesti etenemällä opiskelija osaa kehittää
turvallisuusjohtamista, organisaation riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa. Opiskelijan osaamisen kasvattaminen
painottuu turvallisuusjohtamiseen riskinhallintaprosesseissa, yksilön ja organisaation turvallisuuskäyttäytymiseen,
tietoturvallisuuteen, toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen häiriötilanteissa sekä poikkeustilanteiden hallintaan ja
kriisiviestintään.

Opiskelija osaa:
Teeman opintojaksot suorittanut opiskelija osaa
• toimina aloitteellisesti sekä ennakoimaan muutoksia ja muutostarpeita
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• hallita oman alansa organisaatioiden yhteiskunnallis-taloudellisia yhteyksiä, tuntee ja osaa hyödyntää
yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa
toiminnassaan ja tuntee organisaationsa yhteiskuntavastuun
• analysoida ja arvioida projektin toimintaa ja työmenetelmiä, mallintamaan asiantuntijoiden ja työntekijöiden hiljaista
tietoa, kehittämään tietoa organisaatiosta ja rikastuttamaan sen konkreettiseksi suunnitelmaksi
• toisten kuuntelemisen sekä asioiden kirjalliseen, suulliseen ja visuaaliseen esittämiseen erilaisille kohderyhmille
• toimia aloitteellisesti ja kehittävän työtavan mukaisesti sekä osaa käynnistää ja toteuttaa muutosprosesseja
• hahmottaa alan ydinosaamisalueita ja niiden merkityksiä
• toimia erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa sekä osaa organisoida ja luoda ammatillisia verkostoja
• kehittää turvallisuusjärjestelmiä ja tietoturvallisia tietojärjestelmiä

Sisältö:
Teema vahvistaa ja syventää opiskelijan osaamista turvallisuuden ja riskienhallinnan keskeisiltä osa-alueilta.
Opiskelijan omien oppimistavoitteiden ja mielenkiinnon kohteiden perusteella teema antaa mahdollisuuden syventää
osaamistaan useammasta eri turvallisuusjohtamisen osa-alueesta tarjolla olevien vapaavalinnaisen opintojaksojen
muodossa.

Osaamisen kehittyminen:
Teeman opintojaksot muodostavat kehittämistä tukevan kokonaisuuden, jonka sisällöt määräytyvät opiskelijan
omista lähtökohdista ja turvallisuusklusterin kehittämisen tavoitteista. Alalla tarvittavan ydinosaamisen ja tutkimus- ja
kehittämistoiminnan avulla hahmotetaan tärkeitä kehittämiskohteita ja muodostetaan kestävä pohja kehittäjäksi
oppimiselle. Opintojaksoissa tarkastelunäkökulmana on osaamisen yhdistäminen ja osaamisen tuottaminen
turvallisuusklusterin arvoverkostoon.


00656 Turvallisuusjohtaminen riskienhallintaprosessissa, 5 op

Opiskelija osaa:
• kehittää turvallisuuden johtamista osana riskienhallintaprosessia
• kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ja tärkeimmät riskienhallinnan menetelmätyökalut
• kehittää ja toteuttaa organisaation tarpeista lähtevän turvallisuuden johtamisjärjestelmän
• laatia organisaation turvallisuusjohtamisen periaatteet, organisoida turvallisuusasioiden hallinnon sekä mitata ja
arvioida organisaation turvallisuuden johtamisen tilaa
• turvallisuusjohtamista määrittelevät yleisimmät standardit ja niiden hyödyntämisen toiminnassaan
• kehittää yhteistyötä organisaation sisäisten ja ulkoisten turvallisuuden sidosryhmien kanssa

Opintojakson sisältö:
• riskienhallinnan prosessit ja menetelmät
• organisaation turvallisuuden kokonaisvaltainen johtamisjärjestelmä ja organisointi
• sidosryhmät turvallisuuden johtamisessa

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla syvennetään osaamista vaativasta ja kokonaisvaltaisesta turvallisuuden johtamisesta
organisaatioiden riskienhallinnassa


00657 Yksilön ja organisaation turvallisuuskäyttäytyminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• analysoida, miten sosiaalinen maailma ja yksittäiset ihmiset vaikuttavat toisiinsa ja muovaavat toisiaan
• analysoida ja vaikuttaa positiivisesti ihmismielen -ajattelun, tunteiden ja persoonallisuuden- sosiaalista
muotoutumista kuin myös häiriöitä, joilla voi olla olennainen merkitys turvallisuuteen
• analysoida ihmisten toiminnan, ajattelutapojen, tunteiden ja identiteetin muodostuminen suhteessa sosiaaliseen
ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja ryhmäprosesseihin
• käyttää välineitä, joiden avulla hallitaan ihmisten arkipäivän ilmiöitä yhteiskunnallisissa ja turvallisuuteen liittyvissä
yhteyksissään
• hyödyntää psykologisien ja moraalifilosofisia teorioita yksilön tekemien valintojen ja toiminnan lähtökohtana
• kriisipsykologian lähtökohdista jäsentää traumaattisen tilanteen kohtaamista työyhteisössä

Opintojakson sisältö:
• yksilön ja organisaation turvallisuuskäyttäytymisen analysoinnin menetelmät
• turvallisuuskäyttäytymisen kehittäminen
• turvallisuuskäyttäytymisen psykologiset ja eettiset perusteet
• turvallisuuskäyttäytymisen yksilön, ryhmän, organisaation ja yhteiskunnan tasoilla

Opintojakson kuvaus:
Ihminen elää sosiaalisessa maailmassa ja jatkuvassa kanssakäymisessä toisten yksilöiden kanssa ja jäsenenä
ryhmissä, organisaatioissa, yhteiskunnassa ja kulttuuriyhteisössään. Osaamisen ja valmiuksien kasvattaminen
tapahtuu käyttäytymistieteellisistä lähtökohdista. Opiskelijan osaaminen lisääntyy ryhmäkäyttäytymisen,
moraalifilosofian kuin myös kriisipsykologian kautta niin, että hän pystyy hahmottamaan ja hallitsemaan
turvallisuuteen liittyviä haasteita ja vaatimuksia edellä mainituista teorioista käsin.


00659 Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• johtaa liiketoiminnan ja teknisen infrastruktuurin toiminnan riskienmäärittelyyn ja hallintaan liittyviä toimenpiteitä
• tunnistaa organisaation kriittiset toiminnot ja arvioida niiden resurssien tärkeysluokittelua
• määrittää vastuut toiminnan häiriöttömyyden varmistamiseksi ja osaa johtaa toipumissuunnittelua erilaisten,
tunnistettujen häiriötilanteiden varalle
• tuottaa liiketoiminnan ja teknisten järjestelmien toiminnan jatkuvuussuunnitelmia, hallinnoida niitä sekä järjestää
suunnitelmien käytännön testausta

Opintojakson sisältö:
• organisaation prosessien, ympäristön ja infrastruktuurin analysointi toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta
• häiriöiden ennakointi ja luokittelu
• jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmat
• häiriötilanteiden johtamismenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla opiskelija syventää osaamistaan johtamisosaamisesta, jolla varmistetaan tavoitehakuisen toiminnan
jatkuvuus häiriötilanteissa.


00660 Poikkeustilanteiden hallinta ja kriisiviestintä, 5 op

Opiskelija osaa:
• johtaa poikkeustilanteita osana organisaation riskienhallintaa
• sisäisen ja ulkoisen kriisiviestinnän osana poikkeustilanteiden hallintaa
• analysoida organisaation toimintaan vaikuttavia erilaisia poikkeustilanteita
• laatia yhdessä tarvittavien sidosryhmien kanssa poikkeustilanteiden varalle ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä sekä
toimintasuunnitelmia ja –ohjeita eri tilanteita varten
• kriisiviestinnän osa-alueet ja kykenee tuottamaan suunnitelmia ja toimintaohjeita poikkeuksellisten tapahtumien ja
tilanteiden tiedottamisesta oikeille kohderyhmille oikeilla viestintämenetelmillä
• kriisiviestinnän avulla organisaation maineen suojaamisen ja tarvittaessa sen palauttamisen

Opintojakson sisältö:
• poikkeustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen
• poikkeustilanteiden johtaminen
• sisäinen ja ulkoinen kriisiviestintä

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla opiskelija syventää osaamistaan poikkeustilanteissa tarvittavaa johtamisosaamista varten ja
vahvistaa osaamistaan kriisiviestinnässä.
00405 Soveltava tietoturvallisuus- ja turvallisuusjärjestelmäosaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
•perehtyä avoimien arkkitehtuurien tietoturvallisuuteen
omaa yleiskuvan avoimista järjestelmistä
• kehittää tietoturvallisuuden ratkaisuja avoimiin ympäristöihin
• hahmottaa avointen ympäristöjen tietoturvallisuuden rakentumisen ja
niihin liittyviä erityispiirteitä

Opintojakson sisältö:
• työelämälähtöinen Living Lab -toiminta
• avointen ympäristöjen tutkimus- ja kehitystyön tilanne
• avoimen ympäristön hallinta ja sen tietoturvallisuuteen liittyviä syventymisalueet
• avoimen ympäristöjen kehitystyö esim. Linux
• tietoturvallisuuden tutkimus- ja kehitystyö valitussa avoimessa ympäristössä

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla kehitetään opiskelijan osaamista avointen järjestelmien soveltavan tutkimus- ja kehitystyön alueella.
Painopiste on avointen järjestelmien tietoturvallisuuden kehittämisessä. Opintojaksoon sisältyy sekä teoriaa, että
hankkeisiin liittyvää käytännön kehitystyötä. Tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvät edellytykset toimia ja kehittyä
alueella, jolla työelämässä on kasvava kysyntä. Opetukseen kuuluvat kaikille yhteiset lähiopetuspäivät.
Lähiopetuskertoihin sisältyy
sekä teoriaopintoja, että laboratorioharjoituksia.

Edeltävät opinnot:
Perustiedot tietoturvallisuudesta ja aiempi kosketus Unix/Linux-maailmaan
edesauttavat menestystä opintojaksolla.


A0122 Auditointien johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:

· turvallisuusauditoinnin suunnittelun ja toteutuksen periaatteet


· hyödyntää turvallisuusalan arviointikriteeristöjä, standardeja ja kypsyysmalleja turvallisuusauditointien
suunnittelussa


· soveltaa turvallisuusalan ydinosaamistaan auditointien suunnittelussa ja toteutuksessa


· sitoa auditointi osaksi organisaation turvallisuuden ylläpitoa, kehittämistä ja johtamista


· analysoida ja arvioida auditoijien toimintaa sekä ja työmenetelmiä ja -välineitä

Opintojakson sisältö:


· auditoinnin suunnittelun periaatteet


· auditointikriteeristöt, standardit ja kypsyysmallit auditoinnin suunnittelun ja toteutuksen apuvälineinä
· raportointi ja dokumentointi


· auditoinnit osana turvallisuuden johtamista ja kehittämistä


· auditoijien osaamisen, toiminnan, työmenetelmien ja –välineiden arviointi

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään turvallisuusauditointeihin. Jakso painottuu auditointien suunnitteluun ja toteuttamiseen
sekä niiden rooliin organisaation turvallisuuden kehitystyössä.



191 LIIKETOIMINTA- JA JOHTAMISOSAAMINEN, 0 op

Kuvaus:
Opiskelija saavuttaa vahvan liiketalous- ja johtamisosaamisen, joka tukee toimimista turvallisuusosaamisen
vaativissa kehittämis- ja. johtamistehtävissä. Liiketoiminta- ja johtamisosaamisen kasvattaminen painottuu
vastuulliseen johtajuuteen ja työyhteisön kehittämiseen, strategiseen johtamiseen, yrittäjyyteen, tietointensiivisen
liiketoiminnan kehittämiseen sekä verkostojen johtamiseen.

Opiskelija osaa:
Teeman opintojaksot suorittanut opiskelija osaa
• kehittää organisaation toimintaa samanaikaisesti vastuulliseksi ja tulos-orientoituneeksi
• hahmottaa vastuullisen kokonaisuuden sekä oman suhteensa vastuulliseen johtajuuteen
• tunnistaa oman arvoperustansa ja toimintatapansa sekä tarkastelemaan ja kehittämään sitä osana organisaation
ja liiketoiminnan kehittämistä
• soveltaa johtamismenetelmiä, jotka tukevat yksilön luovuutta ja työviihtyvyyttä
• kehittää liiketoiminnan käytänteitä eettisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään suuntaan
• hallita strategisen suunnittelun keskeiset periaatteet ja menetelmät
• arvioida yrityksen toimintastrategiaa ja tehtyjä valintoja
• tehdä strategialähtöisiä ratkaisuja ja tämän pohjalta suunnitella ja organisoida operatiivista toimintaa
• tilanteen mukaisesti soveltaen luoda vaihtoehtoisia strategioita organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi
• toimia aktiivisena jäsenenä, vaikuttajana ja kehittäjänä yksilöiden ja organisaatioiden muodostamissa verkostoissa
• analysoida, johtamaan ja kehittämään verkostojen toimijoita, niiden välisiä suhteita ja resursseja
• edistää luovuutta ja dialogia projekteissa ja organisaatiossa, antaa rakentavaa palautetta projektin jäsenille,
käyttää erilaisia ideointimenetelmiä projekteissa sekä motivoida toisia projektin jäseniä yhteistä tavoitetta kohti
• hahmottaa osaamisintensiivisen liiketoiminnan perustoimintoja ja prosesseja organisaation kriittisenä
menetystekijänä ja asiakkaalle arvoa luovana tekijänä
• toimia muutoskykyisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, tuottaa suunnitelmia ja ratkaisuja sekä edistää
luovuutta
• tarkastella kokonaisvaltaisesti tietointensiivistä liiketoimintaa harjoittavan yrityksen toimintaympäristöä ja tunnistaa
sen keskeisiä muutosvoimia
• kehittää erilaisia tietointensiivisen liiketoiminnan liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja
• kehittää suunnitteilla olevan tai jo olemassa olevan yrityksen liiketoimintaa kokonaisvaltaisesti
• ottaa kokonaisvaltaisen vastuun yrityksen liiketoiminnan kehittämisestä ja taloudellisesta

Sisältö:
Teeman opintojaksot muodostavat vaihtoehtoisia polkuja muodostaen yksilöllistä osaamista liiketoiminnan ja
johtamisen alueella. Kaikki opintojaksot ovat osaamista syventäviä ja merkitsevät uuden osaamisen luomista
turvallisuuteen liittyvän liiketoiminta- ja johtamisosaamisen alueella. Opintojaksojen toteuttamisen vaikuttavuus
ilmene opiskelijoiden, Laurean, turvallisuusklusterin ja alueen osaamisen kehittymisenä.

Osaamisen kehittyminen:
Teema vahvistaa ja syventää opiskelijan osaamista turvallisuusosaamiseen liittyviltä keskeisiltä liiketoiminnan ja
johtamisen osa-alueilta. Opiskelijan omien oppimistavoitteiden ja mielenkiinnon kohteiden perusteella teema antaa
mahdollisuuden syventää osaamistaan useammasta eri liiketoiminnan ja johtamisen osa-alueesta tarjolla olevien
vapaavalinnaisen opintojaksojen muodossa.


00661 Vastuullinen johtajuus ja työyhteisön kehittäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa vastuullisen johtamisen kokonaiskuvan
• analysoida omaa toimintaansa, arvoperustaansa ja johtamistapaansa osana työyhteisön sosiaalista systeemiä
• reflektoida ja kehittää omaa johtamistapaansa ja suhdettaan työyhteisön jäseniin ja organisaation muihin
sidosryhmiin
• kehittää henkilökohtaista vastuullisen johtajuuden työotettaan toimivaksi osaksi tulosorientoitunutta strategista
johtamista
• edistää omalla toiminnallaan yrityksen vastuullista liiketoimintaa
• soveltaa uusia vastuullisen johtamisen ydinkäsitteitä ajattelussaan ja päättelyssään
• muodostaa omakohtaisen johtamistyyliin sopivan lähestymistavan vastuulliseen johtajuuteen

Opintojakson sisältö:
• toimintaympäristön haasteet vastuulliselle liiketoiminnalle ja johtamiselle
• etiikka ja moraali päätöksenteossa ja toiminnassa
• vastuullisuudesta koituvat hyödyt turvallisuusalan johtamisessa
• vastuullinen johtaminen ja eri sidosryhmät
• itsearviointi vastuullisessa johtajuudessa
• inhimillinen tuloksentek

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso syventää opiskelijan osaamista vastuullisesta johtajuudesta ja työyhteisön kehittämisestä.
Vastuullisuutta tarkastellaan korostaen ihmisten muodostamien systeemien johtamista. Olennaisia on yksittäisten
toimijoiden ajattelutapa ja toiminta sekä toimijoiden väliset suhteet. Vastuullinen johtajuudessa ja työyhteisön
kehittämisessä on kysymys verkostojen, luottamuksen ja vuorovaikutuksen johtamisesta. Sosiaalinen vastuu
korostaa yritysten toiminnan vaikutuksia yrityksen sidosryhmiin, lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Keskeisiä
sidosryhmiä ovat mm. organisaation henkilöstö, asiakkaat ja yhteistyökumppanit.


00416 Strateginen johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• strategisen suunnittelun keskeiset periaatteet ja menetelmät
• arvioida yrityksen toimintastrategiaa ja tehtyjä valintoja
• tilanteen mukaisesti soveltaen luoda vaihtoehtoisia strategioita yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi
• analysoida strategian uudistamisen vaikutukset asiakkuusstrategioihin, osaamisstrategioihin, yrityksen sisäisiin
prosesseihin sekä osaa käynnistää kannattavia ja asiakaslähtöisiä kehittämistoimintoja
• toisten kuuntelemiseen sekä asioiden kirjalliseen, suulliseen ja visuaaliseen esittämiseen erilaisille kohderyhmille
• analysoida työelämän toimintakulttuuria ja kykenee osallistumaan organisaatioiden toiminnan koordinointiin,
kehittämiseen ja johtamiseen
• tunnistaa oman alansa organisaatioiden yhteiskunnallis-taloudellisia yhteyksiä, tuntee ja osaa hyödyntää
yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa
toiminnassaan ja tuntee organisaationsa yhteiskuntavastuun
• muodostaa yleiskuvan ammatillisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä kansainvälisessä
toimintaympäristössä
• edistää luovuutta ja dialogia projekteissa ja organisaatiossa, antaa rakentavaa palautetta projektin jäsenille,
käyttää erilaisia ideointimenetelmiä projekteissa sekä motivoida toisia projektin jäseniä yhteistä tavoitetta kohti
• analysoida ja arvioida projektin toimintaa ja työmenetelmiä, mallintamaan asiantuntijoiden ja työntekijöiden hiljaista
tietoa, kehittämään tietoa organisaatiosta ja rikastuttamaan sen konkreettiseksi suunnitelmaksi
• projektin johtamisen ja erityisesti motivoinnin

Opintojakson sisältö:
• strategisen suunnittelun periaatteet ja menetelmät
• strategian radikaali uudistaminen
• uuden talouden strategiat
• strategian uudistamisen vaikutus asiakkuusstrategioihin, osaamisstrategioihin ja yrityksen sisäisiin prosesseihin
Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään yritysten strategisen suunnittelun ja johtamisen merkityksiin ja menetelmiin.
Opintojaksolla painottuu strategian uudistaminen ja strategisten innovaatioiden etsiminen ja tuottaminen nopeasti
muuttuvassa toimintaympäristössä.


00819 Kasvuyrittäjä, 10 op

Opiskelija osaa:
• määritellä konkreettisen liikeidean tai –toiminnan kehittämissuunnitelman
• analysoida yrityksen globaalin toimintakentän
• kaupallistaa liikeidean toteuttamiseksi vaadittavat tuotteet ja palvelut
• rakentaa skaalautumisen mahdollistavan liiketoimintamallin
• organisoida liiketoiminnan kehittämisen
• johtaa yritystä
Lisäksi opiskelijalla on vahva yrittäjämotivaatio sekä halu ottaa vastuuta liiketaloudellisesti perustellun
yritystoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä.

Opintojakson sisältö:
Opiskelija kehittää joko uutta liikeideaa tai olemassa olevaa liiketoimintaa pyrkimyksenä saada se taloudelliselle
kasvu-uralle. Kehityksen kohde on todellinen liiketoiminta(mahdollisuus), ei teoreettinen harjoitus. Opintojakso on
yhteinen kaikkien Laurean ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien kesken

Opintojakson kuvaus:
Opiskelijoiden on suotavaa mutta ei välttämätöntä rakentaa liiketoimintaa ryhmänä, ts. useat opiskelijat voivat
työskennellä yhden kohteen parissa. Laurean opettajakunnan tarjoaman ohjauksen lisäksi opiskelijat voivat myös
käyttää hyväkseen Laurean sijoituspalveluita sekä muita julkisia ja yksityisiä sijoitus- sekä neuvontapalveluita, kuten
Tekesin ohjelmia tai uusyrityskeskusten neuvontaa.

Kasvuyrittäjyyteen tähtäävä 10 op:n opintojakso suunnitellaan osaksi opiskelijan opetussuunnitelman ammatillisia
sisältötavoitteita henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Opintojakson toteutuksesta kasvuyrittäjyyteen
liittyvien tavoitteiden osalta vastaa yliopettaja Vesa Taatila, vesa.taatila@laurea.fi, joka ottaa vastaan
ilmoittautumiset opintojaksolle. Tarvittava alan asiantuntijuuteen liittyvä sisältöohjaus tapahtuu ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelmassa. Opintojakso toteutuu läpi lukuvuoden.


00664 Tietointensiivisen liiketoiminnan kehittäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa tietointensiivisen yrityksen perustoimintojen ja -prosessien merkityksen kriittisinä menestystekijöinä ja
sen, miten ne luovat arvoa asiakkaalle sekä käyttämään välineistöä, jolla yrityksiä pyritään ohjaamaan ja
hallitsemaan
• tarkastella kokonaisvaltaisesti tietointensiivistä liiketoimintaa harjoittavan yrityksen toimintaympäristöä ja
analysoida sen keskeisiä muutosvoimia sekä tunnistaa yritysten erilaisia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja
• kehittää tietointensiivisen liiketoiminnan prosesseja, hahmottaa kehittämisen tavoitteita valitun kohteen suunnassa
sekä hankkia, arvioida ja käyttää osaamista kehittämisen suunnassa
• laatia asiakaslähtöisen ja kannattavuuteen tähtäävän liiketoimintasuunnitelman, tarkastella tietointensiivisen
liiketoiminnan keskeisiä prosesseja ja toimintoja sekä ymmärtää tietotekniikan merkityksen osana organisaation
toimintaa ja toiminnan kehittämistä
• toimia muutoskykyisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, tuottaa suunnitelmia ja uusia ratkaisuja sekä
edistää luovuutta toiminnallaan

Opintojakson sisältö:
• innovaation johtaminen
• osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS)
• tietojohtaminen
• yrityksen tietovirrat ja prosessit
• tieto ja osaaminen yrityksen resursseina
• aineettoman pääoman johtaminen ja kehittäminen
Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tutustutaan tietointensiivisen liiketoiminnan johtamiseen ja kehittämiseen sekä niihin liittyviin liike-
elämän palveluihin (KIBS). Siinä painottuu analysoiva ja kehittävä lähestyminen organisaation tieto- ja
osaamisvarantoon sekä niihin liittyviin prosesseihin. Opintojaksolla paneudutaan sekä strategisella että
operatiivisella tasolla tietointensiivisen organisaation inhimilliseen, suhde- ja rakennepääomaan.


192 KANSAINVÄLINEN TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN, 0 op

Kuvaus:
Opintokokonaisuuden suorittanut opiskelija saa valmiudet turvallisuuden johtamiseen kansainvälisessä
ympäristössä. Opintokokonaisuus syventää opiskelijan osaamista niin, että hän saa hyvät valmiudet toimia
turvallisuusosaamisen asiantuntijana, johtajana tai kehittäjänä kansainvälisissä organisaatioissa ja kansainvälisissä
tehtävissä. Opiskelijan kansainvälisen osaamisen kasvattaminen painottuu toimintaan globaalissa ja
monikulttuurisessa ympäristössä, turvallisuuden johtamiseen yritysten kansainvälisissä toiminnoissa, ajankohtaisiin
erityiskysymyksiin kansainvälisen turvallisuuden johtamisessa sekä johtajille ja asiantuntijoille tarkoitetussa
englanninkielessä.

Opiskelija osaa:
Teeman opintojaksot suorittanut opiskelija osaa
• jäsentää kansainvälistä toimintaympäristöä, kykenee tunnistamaan kansainvälistymisen mahdollisuudet ja sen
keskeisiä muutosvoimia
• ymmärtää kulttuurieroja ja kykenee toimimaan globaalissa työ- ja toimintaympäristössä
• yleiskuvan ammatillisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä kansainvälisessä toimintaympäristössä
• työelämän toimintakulttuuria ja kykenee osallistumaan organisaatioiden toiminnan koordinointiin, kehittämiseen ja
johtamiseen globaalissa toimintaympäristössä
• toimia erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa sekä osaa organisoida ja luoda ammatillisia verkostoja
kansainvälisessä toimintaympäristössä
• suunnitella ja toteuttaa turvallisuuden johtamiseen liittyviä hankkeita, operaatioita ja toimintoja kansainvälisesti
yhdessä erilaisten toimijoiden kanssa
• toimia kansainvälisissä projekteissa ja kumppanuusverkostoissa vastuullisen ja aktiivisena asiantuntijana
• ryhmä- ja tiimityöskentelyn periaatteet kansainvälisissä toiminnoissa ja osaa työskennellä yhdessä toisten kanssa
monikulttuurisissa tyhmissä sekä johtaa niitä
• johtamisen viestinnän ja vaikuttamisen asioita englanninkielellä
• palvella kansainvälisiä asiakkaita ja arvioida palvelun vaikutuksia ja laatua
• kehittää kansainvälisten liiketoimintoja, tytäryhtiöitä ja liiketoimintaprosesseja

Sisältö:
Teeman opintojaksot kokoavat turvallisuusklusterin kansainvälisen toiminnan kehittämisen haasteita ja kohdistuvat
sen ydinosaamiseen. Opintojaksojen toteuttamisen vaikuttavuus ilmene opiskelijoiden, Laurean, alan ja alueen
osaamisen kehittymisenä.

Osaamisen kehittyminen:
Teema vahvistaa ja syventää opiskelijan kansainvälisen turvallisuuden johtamisen osaamista sen keskeisiltä ja
ajankohtaisilta osa-alueilta. Opinnot toteutuvat jaetun asiantuntijuuden periaatteella syventäen osaamista.
Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito-, arvo-osaamisena sekä kokemuksellisena osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja
yhteisön osaaminen. Projekti- ja hanketoiminnassa arviointikohteina ovat yksilön ja hankeyhteisön oppiminen,
kehittämishankkeen prosessien eteneminen, merkitys ja vaikuttavuus sekä saavutetut tulokset. Lopputulosten ja
niiden vaikuttavuuden arvioinnissa halutaan korostaa syntyneen osaamisen työelämärelevanssia tai innovaation
kaupallistettavuutta.


00666 Toiminta globaalissa ja monikulttuurisessa ympäristössä, 5 op

Opiskelija osaa:
• analysoida globalisoitumisen asettamat haasteet organisaatioiden toiminnalle
• kansainvälisen liiketoiminnan perusteet ja kykenee kehittämään organisaation kansainvälistä toimintaa
• analysoida ja johtaa kulttuurin vaikutuksen vuorovaikutukseen ja johtamiseen sekä pystyy kehittämään
monikulttuurisen yhteistyön johtamismenetelmiä
Opintojakson sisältö:
• yhteiskunnan ja talouden globalisoituminen
• globalisoitumisen haasteet ja mahdollisuudet
• johtaminen monikulttuurisessa ympäristössä
• globaali verkostoituminen
• eri kulttuurien kohtaaminen ja vuorovaikutus

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa kasvatetaan opiskelijan osaamista toimia globaalissa ja monikulttuurisessa ympäristössä.
Opintojaksossa lisätään monikulttuurisuuden ymmärtämistä ja sen käsitteellistä perustaa. Yritysten toiminnan ja
yhteiskunnan muuttuessa monikulttuuriseksi tavoitteena on perehtyä ja käsitellä kulttuurien kohtaamisen haasteita
ja menetelmiä turvallisuuteen liittyvässä johtamistoiminnassa.


00667 Turvallisuuden johtaminen yrityksen kansainvälisessä toiminnassa, 5 op

Opiskelija osaa:
• yrityksen kansainväliseen toimintaan liittyvät yleiset turvallisuusriskit ja niiden kartoittamisen sekä kykenee
kehittämään menetelmiä niiden hallitsemiseksi
• analysoida ja kehittää yrityksen kansainvälistä turvallisuuden toimintaympäristöä sekä kehittää ja soveltaa
turvallisuusjohtamisen menetelmiä, jotka voivat liittyä esimerkiksi kansainvälisiin tytär- ja yhteisyrityksiin, asiakas- ja
yhteistyösuhteisiin, ulkoistamiseen ja hankintaan, tietoturvaan, teknologiaan ja elektronisiin viestimiin,
kulttuurieroihin, lainsäädännön ja sopimusten eroavaisuuksiin

Opintojakson sisältö:
• kansainvälisen liiketoiminnan turvallisuusriskit
• kansainvälisten liiketoimintaprosessien, projektien ja operaatioiden turvallisuus
• kansainvälisiin yhteistyötahoihin ja yhteistyöhön liittyvä turvallisuus
• yrityksen tietojärjestelmiin, viestimiin, teknologiaan ja infrastruktuuriin liittyvät kansainväliset turvallisuusuhat ja
niiden hallinta
• viranomaistoiminta ja lainsäädännölliset kysymykset kansainvälisessä turvallisuuden johtamis

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla opiskelija syventää osaamistaan turvallisuuden johtamisessa yrityksen kansainvälisessä toiminnassa.


00668 Ajankohtaiset erityiskysymykset kansainvälisessä turvallisuuden johtamisessa, 5 op

Opiskelija osaa:
• analysoida ja johtaa opintojaksolla käsiteltäviä ajankohtaisia kansainväliseen turvallisuuteen liittyviä
erityiskysymyksiä

Opintojakson sisältö:
Opintojaksolla käsiteltävät ajankohtaiset erityiskysymykset vaihtuvat eri toteutuskerroilla. Opetuksessa
hyödynnetään turvallisuusosaamisen kansainvälisiä asiantuntijoita ja yrityselämän edustajia.

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla käsiteltävät ajankohtaiset erityiskysymykset vaihtuvat eri toteutuskerroilla. Opetuksessa
hyödynnetään turvallisuusosaamisen kansainvälisiä asiantuntijoita ja yrityselämän edustajia. Opetuskielenä on
suomi tai englanti.


00669 English for managers and professionals, 5 op

Opiskelija osaa:
• communicate in international professional environment

Opintojakson sisältö:
• Written and oral English for business administration and security management
Opintojakson kuvaus:
The course emphasizes language skill in English important for managers and professionals. It develops students’
communication skills for varying managerial situations.


194 OPINNÄYTETYÖ, 30 op

Kuvaus:
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä
työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöskentelyyn.
Opinnäytetyön tulee osoittaa opiskelijan kykyä rajata ja käsitellä valittua kehittämiskohdetta, valmiutta
kehittämisorientoituneeseen ajattelutapaan, työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa,
perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen, kykyä ammatilliseen viestintään sekä valmiutta
työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.



00716 Opinnäytetyö, 30 op

Opiskelija osaa:
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä
työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöskentelyyn.
Opinnäytetyön tulee osoittaa opiskelijan kykyä rajata ja käsitellä valittua kehittämiskohdetta, valmiutta
kehittämisorientoituneeseen ajattelutapaan, työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa,
perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen, kykyä ammatilliseen viestintään sekä valmiutta
työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

Opintojakson sisältö:
• tehdä itsenäisesti oman alan kehittämistyötä ja soveltavaa tutkimusta
• soveltaa hankittua tutkimustietoutta omassa opinnäytetyössä kriittisesti ja analyyttisesti
• soveltaa kehittämistehtävään soveltuvia tiedonhankintamenetelmiä
• valitun soveltavan tutkimus- ja kehitysmenetelmän ja siihen perustuvan dokumentoinnin ja raportoinnin
• arvioida ja opponoida tutkimusyhteisömäisesti opinnäytetöitä taustan, toteutuksen, tulosten ja raportoinnin suhteen
• toimia asiantuntijana soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä tekevässä yhteisössä
• hakea itsenäisesti tietoa sekä seurata, eritellä ja arvioida kriittisesti oman alansa ammattikäytäntöjen ja
tutkimustiedon kehittymistä
• tuottaa ja soveltaa tietoa itsenäisesti

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö voi olla tutkimus tai kehittämishanke, joka lisää opiskelijan ammattitaitoa ja palvelee työelämän
kehittämistarpeita. Kehittämistehtävän luonteinen opinnäytetyö voi olla uusi tai entistä parempi työtapa, tuote,
menetelmä, tapahtuma tai taiteellinen työ. Opinnäytetyö saattaa olla myös kehittämissuunnitelma tai muu
suunnitelma tai alaa eteenpäin vievä selvitys kehittämisehdotuksineen.

Opinnäytetyön tekeminen sisältää seuraavia osia.

- Aiheen valinta ja työn ohjaus
- Opinnäytetyön suunnitelma ja aikatauluttaminen
- Tavoitteiden määrittäminen ja aiheen rajaus
- Ilmiön teoreettinen jäsentäminen (viitekehys) ja tavoitteiden täsmentäminen
- Tutkimus/kehittämismenetelmän valinta
- Tutkimus/kehittämishankkeen suorittaminen
- Opinnäytetyön raportointi
- Opinnäytetyön esittely ja palautekeskustelu