Opetussuunnitelma
2010
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Laurea Otaniemi
Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus
Curriculum
2010
Social Services, Health and Sports
Laurea Otaniemi
Bachelor's degree programmes
Opetussuunnitelma · Sairaanhoitajakoulutus (SHG), Laurea Otaniemi · Ryhmä SHG11KN
Opetussuunnitelma 2010 – SHG11KN (suomeksi)
Curriculum · Degree Programme in Nursing (SHG), Laurea Otaniemi · Group SHG11KN
Curriculum 2010 – SHG11KN (in Finnish)
Opetussuunnitelma 2010 – SHG11KN (suomeksi)
Näytä tekstiversio
LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU
Hoitotyön koulutusohjelma (Laurea Otaniemi, sote), SHG11KN
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS
Oppimiskäsitys Laureassa
Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien tuloksellinen integroiminen on Laureassa nähty keskeisenä
ammattikorkeakoulun saamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tavoitteena on, että meiltä valmistuu
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka ovat oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä. Lisäksi
tavoitteena ovat tutkimukseen perustuva työelämäosaamisen kehittäminen ja uudistaminen sekä monialaista
osaamista hyödyntävät innovaatiot, joiden vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.
Laurean oppimiskäsitys todentuu korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemassa Kehittämispohjaisen oppimisen
(Learning by Developing) –toimintamallissa. Oppimisen tavoitteena on osaaminen, joka ilmenee uusina
toimintatapoina ja –menetelminä, jotka myös mahdollistavat tutkintoa vastaavan työelämän uudistamisen.
Kehittämispohjainen oppiminen etenee työelämäläheisissä hankeympäristöissä, joissa opiskelijat, opettajat,
työelämän asiantuntijat sekä asiakkaat yhdessä työskentelevät uusien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja
kehittämiseksi.
Opiskelija nähdään yhteistyökumppanina, joka osaamisen kehittymisen myötä kykenee yhä vastuullisemmin ja
omaa luovuutta hyödyntäen toimimaan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Osaamisen välineitä opiskelija kartuttaa
erilaisissa työpajoista ja laboratorioista rakentuvissa oppimisympäristöissä. Ammatillinen osaaminen uusina
toimintatapoina rakentuu tutkitun tiedon, sen syvällisen ymmärtämisen, taitamisen ja tilanteiden hallintakyvyn
integroituneena kokonaisuutena. Yhdessä toimien tietoon perustuvaa taitamista rakentaen saavutetaan osaaminen,
joka mahdollistaa erilaisten tilanteiden hallinnan jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.
Ammattikorkeakoulussa oppiminen etenee taitamisen orientaation kautta. Tieteellinen tieto on merkityksellistä
välineellisesti. Oppiminen ohjaa käsittelemään tietoa ja valitsemaan eettisesti merkityksellisen tiedon, jota voi
hyödyntää ja soveltaa tulevan tutkinnon osaamista vastaavassa kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on
tärkeää kehittyminen taitavaksi osaajaksi, joka kykenee uudistamaan työelämää. Työelämäläheiset
kehittämishankkeet oppimisympäristöinä mahdollistavat opiskelijalle osaamisen aitouden, kumppanuusverkoston
rakentumisen, omien merkityksellisten kokemusten hyödyntämisen sekä luovuuden ja tutkivan työotteen
kehittymisen. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö kehittävät osaamista yhdessä
oppien. Lisäksi kehittämishanke tuottaa uutta tietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.
Oppimisympäristöt
Oppimisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden osaamisen luomista ja
kehittämistä. Laurean oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa
vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy yhteisöjen ja niiden muodostamien
verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja
kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla
vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.
Käytännön sovelluksia oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat, verkostoissa
toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut toimintatilat,
osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot.
Opiskelijan vastuu ja rooli oppimisessa
Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana vastuullinen sitoutuminen kehittämishankkeeseen. Opiskelu
Laureassa edellyttää opiskelijalta erityisesti kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, itseohjautuvuutta,
aloitteellisuutta ja yhteistyökykyä. Itsenäisen työotteen merkitys korostuu opinnoissa.
Kehittämishankkeissa kaikki osalliset nähdään oppijoina, koska hankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta.
Kumppanuus tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen
eteneminen edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen.
Opettajan rooli Laureassa
Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja pedagogisena
ohjaajana. Opettaja ei voi siirtää osaamista opiskelijalle, vaan hän ohjaa opiskelijan oppimista.
Roolistaan hieman riippuen Laurean opettajat ovat sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että
pedagogeja. Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden
työelämäosaamisen uudistajana ja kehittäjänä. Kehittäjänä opettaja vastaa kehittämishankkeen eteenpäin viennistä.
Opetussuunnitelman rakenne
Laurealaiset opetussuunnitelmat rakentuvat teemoista ja opintojaksoista. Teemalla tarkoitetaan laajempaa
osaamisaluetta, jonka hallitsemiseksi opiskelijan tulee tyypillisesti suorittaa useampi aihealuetta käsittelevä
opintojakso. Teemojen ja opintojaksojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuositeemat
kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.
Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisesti yhteisesti määritellyt yhteiset kompetenssit (ks. taulukko 1) osana
teemojen tai opintojaksojen tavoitteita. Yleisten kompetenssien hallitseminen varmistaa
ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen
puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen.
Taulukko 1. Yleiset kompetenssit
• osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja
oppimistapojaan
OPPIMISEN TAIDOT • osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
• kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta
ja opitun jakamisesta
EETTINEN OSAAMINEN • kykenee ottamaan vastuun omasta
toiminnastaan ja sen seurauksista
• osaa toimia alansa ammattieettisten
periaatteiden mukaisesti
• osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon
työskentelyssään
• osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
• osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita
• kykenee vaikuttamaan yhteiskun-nallisesti
osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin
perustuen
• osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää
yhteisön hyvinvointia
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN • osaa toimia työelämän viestintä- ja
vuorovaikutustilanteissa
• osaa hyödyntää tieto-ja viestintätekniikkaa oman
alansa tehtävissä
• kykenee luomaan henkilökohtaisia
työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
• osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa
tilanteissa
• kykenee työnjohtamiseen ja itsenäiseen
työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
• omaa valmiuksia yrittäjyyteen
INNOVAATIO-OSAAMINEN • kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja
työtapojen kehittämiseen
• osaa työskennellä projekteissa
• osaa toteuttaa tutkimus-ja kehittämishankkeita
soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja
menetelmiä
• osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja
taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
KANSAINVÄLISTYMIS-OSAAMINEN • omaa alansa työtehtävissä ja niissä
kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
• kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön
• osaa ottaa työssään huomioon alansa
kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja
mahdollisuuksia
Opintojakson suorittaminen kerryttää opiskelijan opintopisteitä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa noin 26,7
tuntia opiskelijan työtä.
Osaamisen arviointi
Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamisen arviointi kertoo, kuinka hyvin asetut
tavoitteet on saavutettu. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien
etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.
Opintojaksot arvioidaan numeraalisesti asteikolla 0 – 5 tai hyväksytty/hylätty (H/0) -periaatteella. Arvioinnissa
hyödynnetään alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin kehitettyjä kriteereitä (ks.
taulukko 2). Opintojakson arviointikriteerit on kerrottu opintojakson toteutussuunnitelmassa.
Taulukko 2. Osaamisen arviointikriteerit alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijalle.
ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
• Käyttää asiantuntevasti • Käyttää asiantuntevasti ja
ammattikäsitteitä. laajaalaisesti
KIITETTÄVÄ • Noudattaa ammattikäsitteitä sekä
työturvallisuusohjeita hallitsee kokonaisuuksia.
arvosana 5 vastuullisesti ja itsenäisesti. • Kehittää
• Perustella toimintaa tutkitun toimintaympäristönsä
Opiskelija osaa: tiedon avulla. työturvallisuutta.
• Toimia itsenäisesti ja • Kehittää toimintatapoja
aloitteellisesti tavoitteiden vertailemalla, yhdistelemällä,
suunnassa. Toiminta on ja valitsemalla tutkittua tietoa.
usein joustavaa, • Toimia aloitteellisesti ja
järjestelmällistä, innovatiivisesti tavoitteiden
kehittämispainotteista, luovaa mukaan. Toiminta
ja aktiivista. pääsääntöisesti uutta luovaa,
• Valita toimintaan soveltuvia työelämää kehittävää ja
tekniikoita ja malleja ja selkeän ammatillista.
perustella valintansa. • Valita, yhdistellä, ja kehittää
• Toimia asiakaslähtöisesti ja toimintaan soveltuvia
tilanteenmukaisesti. tekniikoita ja malleja.
• Edistää ryhmän toimintaa. • Toimia aloitteellisesti ja
• Kriittisesti soveltaa vastuullisesti
ammattieettisiä periaatteita asiakassuhteissa sekä
toiminnassaan. ymmärtää asiakkuuden
merkityksen kokonaisuuden
kannalta.
• Kehittää ja uudistaa
monialaisen/-ammatillisen
ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
monimutkaisissa ja
ennakoimattomissa
tilanteissa.
ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
HYVÄ • Käyttää systemaattisesti • Käyttää asiantuntevasti
ammattikäsitteitä. ammattikäsitteitä.
arvosana 3 • Soveltuu työturvallisuusohjeita • Huolehtia omasta ja
toiminnassaan. työyhteisönsä työturvallisuudesta
Opiskelija osaa: • Perustella, vertailla ja sekä havaitsee kehittämiskohteita.
analysoida toimintaansa yleisillä • Valita toimintatapoja tutkitun
ohjeilla. tiedon ja ohjeistuksen perusteella.
• Selviytyä itsenäisesti erilaisissa • Toimia systemaattisesti ja
tehtävissä kulloisessakin kriittisesti tavoitteiden suunnassa
toimintaympäristössä. monimutkaisissa tilanteissa.
• Soveltuu monipuolisesti opittuja Toiminta usein joustavaa,
tekniikoita ja malleja. järjestelmällistä, luovaa ja
• Toimia ammatillisesti aktiivista.
asiakastilanteissa. • Valita toimintaan soveltuvia
• Toimia ryhmässä tekniikoita ja malleja ja perustella
tavoitesuhteisesti. valintaansa.
• Perustella toimintaansa • Priorisoida ja ylläpitää
ammattieettisten periaatteiden asiakkuuksia/asiakassuhteita.
mukaisesti. • Edistää ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
toiminnassaan.
ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
TYYDYTTÄVÄ • Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja • Käyttää systemaattisesti
asianmukaisia ammattikäsitteitä ammattikäsitteitä.
arvosana 1 sekä osoittaa perehtyneensä • Noudattaa työturvallisuusohjeita
tietoperustaan. vastuullisesti ja itsenäisesti.
Opiskelija osaa: • Perustella ja analysoida
• Toimia turvallisesti, joskin toiminta toimintaansa yleisillä ohjeilla sekä
on usein kaavamaista/ kokeilevaa/ tutkitun tiedon avulla.
hapuilevaa/ omalähtöistä • Toimia ammatillisesti ja
• Noudattaa sääntöjä ja ohjeita vastuullisesti ennakoimattomissa
sekä perustella toimintaansa asiakas- ja ongelmatilanteissa.
annetuilla ohjeilla. • Toimia itsenäisesti erilaisissa
• Toimia ohjattuna asianmukaisesti. tehtävissä kulloisessakin
• Käyttää opittuja tekniikoita ja toimintaympäristössä.
malleja. • Soveltaa monipuolisesti opittuja
tekniikoita ja malleja.
• Ottaa toiminnassaan asiakkaat
huomioon. • Toimia asiakaslähtöisesti ja
• Toimia ryhmän jäsenenä. tilanteenmukaisesti sekä ymmärtää
• Toimia ammattieettisten asiakastarpeita.
periaatteiden mukaisesti. • Toimia ryhmässä
tavoitesuhteisesti.
• Toimia ja perustella toimintaansa
ammattieettisten periaatteiden
mukaisesti.
YHTEISET
KOMPETENSSIT(Arene)
• Arvioidaan integroidusti kunkin • Arvioidaan integroidusti kunkin
opintojakson arvioinnin yhteydessä. opintojakson arvioinnin yhteydessä.
NQF, Taso 6, AMK- tutkinto, • Viitekehyksessä kuvataan • Hallitsee laaja-alaiset ja
kansallinen tutkintojen viitekehys valmistuvan opiskelijan osaaminen edistyneet oman alansa tiedot,
mikä otetaan huomioon joihin liittyy teorioiden, keskeisten
arvioitaessa alkuvaiheen käsitteiden, menetelmien ja
opiskelijoita. periaatteiden kriittinen
ymmärtäminen ja arvioiminen.
Ymmärtää ammatillisten
tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen
kattavuuden ja rajat. Hallitsee
edistyneet taidot, jotka osoittavat
asioiden hal-lintaa, kykyä soveltaa
ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita
vaaditaan erikoistu-
neella ammatti-, tieteen- tai
taiteenalalla monimutkaisten tai
ennakoimattomien ongelmien
ratkaisemiseksi.
• Kykenee johtamaan
monimutkaisia ammatillisia toimia
tai hankkeita tai kykenee
työskentelemään itsenäisesti alan
asiantuntijatehtävissä. Kykenee
päätöksentekoon
ennakoimattomissa
toimintaympäristöissä.
Perusedellytykset toimia alan
itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee
vastaamaan oman osaamisensa
arvioinnin ja kehittämisen lisäksi
yksittäisten henkilöiden ja ryhmien
kehityksestä.
• Valmius jatkuvaan oppimiseen.
Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja
kirjallisesti sekä alan että alan
ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee
itsenäiseen kansainväliseen
viestintään ja vuorovaikutukseen
toisella kotimaisella ja vähintään
yhdellä vieraalla kielellä.
Koulutusohjelman laadun arviointi ja kehittäminen
Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laatujärjestelmän avulla (kuvio 1.) Laatujärjestelmän tavoitteena
on mm. varmistaa kattavasti Laurean koulutuksen ja muun toiminnan laatua ja tuottaa systemaattisesti laatuun
liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi sekä edistää riittämättömän laadun tunnistamista.
Kuvio 1. Laurean laatujärjestelmä
Laurean perustoiminnan tueksi on kuvattu prosessit. Ydinprosessi on kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka
toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamisprosessi.
Toiminnan seurannan ja arvioinnin välineenä toimii strategian toteuttamissuunnitelma, jossa on määritetty toiminnan
kannalta kriittiset menestystekijät ja niiden mittarit. Koulutusohjelman laadunvarmistuksen osalta keskeisiä mittareita
ovat esim. opintojen eteneminen, oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä, koulutuksesta eroaminen, koulutuksen
läpäisy ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen. Mittareiden mukaisia tuloksia tarkastellaan vuosittain
ja niiden pohjalta määritellään toiminnan kehittämiseksi tarkoituksenmukaiset kehittämistoimenpiteet.
Kriittisten menestystekijöiden mittereihin liittyvän tulostiedon lisäksi Laureassa kerätään muuta palaute- ja
arviointitietoa koulutusohjelman laadun kehittämiseksi. Koulutusohjelmakohtaisen opetussuunnitelman arviointi
tehdään vuosittain. Arviointiin osallistuvat henkilöstön lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat.
Opiskelijoiden keskeisin toiminnan arvioinnin ja kehittämisen väylä on opiskelijapalautejärjestelmä.
Opiskelijapalautejärjestelmään sisältyvät koulutuksen laatua, opiskelijan ammatillista kasvua ja
opiskelijahyvinvointia mittaavat palautekyselyt sekä välittömät palautteet. Palautetiedon kerääminen, sen
systemaattinen käsittely opiskelijoiden ja henkilöstön kesken sekä tiedon monipuolinen hyödyntäminen
mahdollistavat koulutuksen jatkuvan laadun kehittämisen.
Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana erilaisissa kehittämisryhmissä niin Laurea- kuin paikallisyksikkötasolla.
Opiskelijakunta LAUREAMKOn edustajat ja johdon neuvottelutapaamisia järjestetään säännöllisesti. Tapaamisten
tavoitteena on opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. Neuvottelutapaamisia käydään
LAUREA- ja paikallisyksikkötasoisesti. Opiskelijajäsenet osallistuvat myös Laurean sisäisiin auditointeihin, joita
toteutetaan kerran lukuvuodessa. Sisäisten auditointien kautta opiskelijat vaikuttavat koulutuksen ja muun toiminnan
laadun kehittämiseen.
Laurean opetussuunnitelma osana eurooppalaista korkeakoulualuetta
Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Bolognan prosessissa on mukana 46 maata, muitakin kuin EU-maita. Sen
tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue vuoteen 2010
mennessä.
Kansainvälisesti ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin
perustuva tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-
tason tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta.
Ammattikorkeakouluissa kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin tutkinnon
lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon suorittaneista
suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.
Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System)-järjestelmän mukaiset opintopisteet vuonna 2005. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi
tuottaa 60 pistettä. Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on
opiskelijakeskeinen järjestelmä. Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä, joka tarvitaan koulutusohjelman
tavoitteiden saavuttamiseen.
Opetussuunnitelmissa kuvataan oppimistulokset ja osaaminen. Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen
näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja
osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana
korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen
tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin
työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin.
Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Tällä hetkellä voimavarat kohdennetaan siihen, että opetussuunnitelman toteutuksia
kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean
toimintaympäristöön.
Lähteet:
Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html
Globaalit haasteet ja kestävä kehitys opetussuunnitelmissa
Korkeakoulujen toiminnan on perustuttava vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen sekä erilaisuuden
ymmärtämiseen ja arvostamiseen korkeakouluyhteisössä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (OPM 2009,
51) toimenpidesuosituksena on, että korkeakoulut lisäävät kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen
pohjautuvaa koulutus- ja tutkimus - yhteistyötä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen
2005–2014 tavoitteiden toteuttamiseksi. Laurean opetussuunnitelmia kehitetään korkeakoulujen
kansainvälistämisstrategian 2009 – 2015 mukaisesti. Laurean arvoista yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuullisuus
edustavat selkeimmin näitä näkökulmia. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintojen yleisten kompetenssien eettinen
osaaminen tarkoittaa myös kykyä soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa työssä. Toiminta
globalisoituvassa maailmassa edellyttää korkeakouluilta omien toimintaperiaatteidensa eettisyyden kriittistä
tarkastelua.
Tavoitteena on, että kaikkien suomenkielisten koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa on vähintään 30 op
vieraskielisiä opintoja. Tavoitetta kohti edetään asteittain paikallisyksiköissä. Joissain koulutusohjelmissa
tavoitteeseen on jo päästy. Tavoitteena on myös tuottaa osaamista, joka mahdollistaa osallistumista globaalien
ongelmien ratkaisemiseen sekä oman toiminnan rakentamista eettisesti kestävälle pohjalle.
Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi
Koulutusohjelman toimintaympäristö
Otaniemen Laurea on kansainvälinen, avoin ja elävä ympäristö, jossa eri toimijoiden osaaminen yhdistyy
omaleimaisiksi palveluiksi ja hankkeiksi, jotka tuottavat hyvää oloa ja elinvoimaisuutta ympäristön toimijoille.
Asiantuntijaksi kasvaminen perustuu opiskelijan oman toiminnan tunnistamiseen ja arvioimiseen sekä haluun
kehittyä alansa osaajaksi.
Laurea Otaniemi on hyvinvoinnin ja liiketoiminnan osaaja, joka toimii Active Life Villagessa. Laurean kumppaneina
Active Life Villagessa ovat hyvinvointialan yritykset ja Espoon kaupunki. Laurea Otaniemi voimaannuttaa
ainutlaatuisella tavalla opiskelijoiden, henkilöstön, asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden toimintaa
metropolialueella ja erityisesti Espoon alueella luoden uutta osaamista ja liiketoimintaa alueen toimijoille.
Toimintaa yhdistää ja voimaannuttaa Active Life Villagen tutkimuslaboratorioissa ja työelämälähtöisissä hankkeissa
ihmisen hyvinvointia ja yrittäjyyttä tukevat ratkaisut. Opiskelijat, palvelujen käyttäjät, yritykset ja organisaatiot,
asiantuntijat ja tutkijat työskentelevät yhdessä. Tunnetuimpia yksikön innovaatioista ovat interaktiivinen
HyvinvointiTV® ja Helsinki Metropolitan Entrepreneurship Academyn Yrittäjyystiistai-tapahtumakonsepti.
Hyvinvointipalveluiden kehitys heijastaa yhteiskunnan muutoksia. Hoitotyölle tuovat haasteita mm. väestön
ikääntyminen, työikäisen väestön vähentyminen, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, sosioekonomisten erojen
lisääntyminen, talouden ja elinkeinoelämän muutokset ja kestävän kehityksen vaatimukset. Hyvinvointipalveluiden
kohdentumisen ja menetelmien kehittäminen ovat haasteita kansallisesti ja kansainvälisesti. Sairaanhoitajat
osallistuvat hyvinvointipalvelujen kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kestävän kehityksen
mukaisesti. Sairaanhoitajat toteuttavat ja kehittävät yksilön, perheen ja yhteisön hoitotyötä, joka on terveyttä
edistävää ja ylläpitävää, sairauksia ehkäisevää, parantavaa ja kuntoutumista edistävää. He tukevat eri
elämänvaiheissa olevien ihmisten ja yhteisöjen voimavaroja sekä auttavat ihmistä kohtaamaan sairastumisen,
vammautumisen ja kuoleman. Hoitotyön toimintaympäristöä ja henkilöstön osaamista säännellään kansallisella ja
eurooppalaisella lainsäädännöllä, jonka tavoitteena on turvata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet terveyteen ja
hyvinvointiin. Hoitotyötä ohjaavat hoitotyön arvot, eettiset periaatteet, terveyspoliittiset säädökset ja ohjeet.
Hyvinvointi- ja terveyspalveluja tuottavat julkiset ja yksityiset organisaatiot sekä kolmas sektori. Hoitotyön
toimintaympäristöinä ovat asiakkaan koti, sosiaali- ja terveystoimen palveluyhteisöt, perusterveydenhuollon
terveyskeskukset, erikoissairaanhoidon yksiköt, yksityiset yritykset, yhdistykset, järjestöt, tieto- ja
viestintäteknologiset sekä muut hyvinvointiverkostot. Hoitotyön koulutusohjelmasta valmistunut sairaanhoitaja
työskentelee alansa asiantuntijana muuttuvissa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä.
Asiantuntijuus
Sairaanhoitaja toimii itsenäisesti hoitotyön asiantuntijana moniammatillisissa ryhmissä ja verkostoissa
(Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista, 352/2003) sekä kehittää ja edistää tutkimus- ja muuhun näyttöön
perustuvaa hoitotyötä. Ammatillinen asiantuntijuus sisältää laaja-alaiset tiedot ja taidot alan asiantuntijatehtävissä
toimimista varten (Ammattikorkeakoululaki 351/2003, 4 §). Hoitotyön asiantuntija toimii terveyttä edistävästi
yhteiskunnassa sekä kansallisessa ja kansainvälisessä työelämässä. Sairaanhoitajan ammattipätevyyttä ja
yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusta säätelevät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2005/36/EY ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, 2006) tason 6
pätevyyskuvaukset tiedoista ja taidoista sekä Arenen suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (National
Qualifications Framework, 2010) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa.
Osaamisalueet
Hoitotyön koulutusohjelman opetussuunnitelmassa hoitotyön ydinosaaminen on ilmaistu teemoina, jotka ovat:
Tutkiva ja kehittyvä toimija, Ihminen ympäristössään, Terveyden edistäminen hoitotyön kulttuureissaja
Hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja johtaminen. Lähtökohtana ammatilliselle osaamiselle on terveyden
edistäminen. Väestön terveyden lisääminen ja väestöryhmittäisten terveyserojen vähentäminen on terveyspolitiikan
ja kuntapolitiikan arvolähtökohta ja toimintalinja (Ottawan julkilausuma, 1986 ja Bangkokin terveyden edistämisen
konferenssi, 2005). Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen laatusuositus (2006) määrittää
terveyden edistämisen tavoitteet yksilö- ja organisaatiotasolla. Terveyden edistäminen on ihmisen terveyden
suojelemista ja ylläpitämistä erilaisin toimin. Hoitotyön ammatilliseen osaamiseen kuuluvat mm. yksilöiden,
perheiden ja yhteisöjen terveyteen, hyvinvointiin ja voimavaroihin vaikuttavien tekijöiden ennakointi ja voimavaroja
tukeva ohjaus. Ohjauksella edistetään yksilöiden omaan elämään vaikuttavien tekijöiden hallitsemista sekä omien
voimavarojen käyttöönottoa myös silloin, kun ihminen sairastuu.
Keskeisiä hoitotyön ammatillisen osaamisen alueita ovat vastuullinen hoitotyön asiantuntijuus ja siihen olennaisesti
liittyvä itsenäinen päätöksenteko-osaaminen. Päätöksenteon perustana ovat oman alan laaja-alainen
ammatillistiedollinen ja ammatillistaidollinen osaaminen, eettinen osaaminen, yhteistyöosaaminen, tutkimus- ja
kehittämisosaaminen, innovatiivinen palveluosaaminen, johtamisosaaminen, ammattialan ja yhteiskunnan
tulevaisuuden ennakoiminen sekä hyvinvointiviestintä ja -teknologiaosaaminen.
Hoitotyön ja terveydenhoitotyön erityisosaamista ohjaavia säädöksiä ja ohjeita ovat mm.:
Laki Potilaan asemasta ja oikeuksista (1992)
Valtion ravitsemustoimikunnan toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi (2003)
Laki Rakenteisesta kirjaamisesta (2007)
Terveydenhuoltolain perusteluosa (2008)
Asetus Potilasasiakirjoista (2009)
Turvallinen lääkehoito STM (2006)
Seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon toimintaohjelma 2007–2011 ja
Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009–2013, STM (2009)
Ammatillinen kasvu ja vuositeemat
1. vuositeema: Opiskelija aktiivisena toimijana – tekijätaso
Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana hyödynnetään kehittämispohjaisen oppimisen työvälineitä, opitaan arviomaan
ja kehittämään opiskelutaitoja ja osaamista ryhmän jäsenenä ja opitaan ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja
opitun jakamisesta. Projekteissa ja hankkeissa toimimista varten opitaan myös projektityöskentelyä ja tutkimus- ja
kehittämismenetelmiä. Ensimmäisen vuoden opiskelu tapahtuu projekteissa ja mm. Turvallinen koti- ja Oma-potilas-
hankkeissa, joissa opiskellaan aktiivisena ja vastuullisena toimijana. Hankkeissa toimimalla harjoitellaan
asiakaslähtöisyyttä monikulttuurisissa ympäristöissä. Hankkeessa toimitaan eri-ikäisten terveyden edistämiseksi ja
noudatetaan terveydenhuoltoa koskevaa lainsäädäntöä ja eettisiä ohjeita. Opiskelija määrittelee oman potilaan
voimavaroja ja terveystarpeita, tarkkailee potilasta ja valitsee turvallisia hoitotyön auttamis- ja arviointimenetelmiä
voimavarojen vahvistamiseksi. Opiskelija harjoittelee ergonomiaa, aseptiikkaa ja turvallista lääkehoitoa.
2. vuositeema: Opiskelija aktiivisena kehittäjänä - soveltajataso
Toisen opiskeluvuoden aikana opiskelija kehittää tutkivaa ja kehittävää työotetta hoitotyön eri kulttuureissa ja
hankkeissa. Opiskelija laajentaa ja soveltaa ammatillistiedollista ja -taidollista osaamistaan ja harjoittelee hoitotyön
suunnittelua, toteutusta ja arviointia yhteistyössä ja voimavaralähtöisesti potilaiden ja heidän omaistensa kanssa.
Opiskelija osaa dokumentoida hoitotyötä systemaattisen kirjaamisen mallin mukaisesti noudattaen
dokumentoinnista annettuja säädöksiä. Opiskelija hankkii, käsittelee ja arvioi tietoa kriittisesti. Hän soveltaa eri
tieteenalojen tietoa hoitotyössä ja toimii vastuullisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Opiskelija toimii hoitotyön
kehittäjänä soveltamalla ammatillistiedollista ja -taidollista, arvo- ja kokemusosaamistaan.
3-4. vuositeema: Opiskelija aktiivisena vaikuttajana - kehittäjätaso
Kolmannen ja neljännen opiskeluvuoden aikana oppimisessa korostuvat potilaan voimavaralähtöisen itsehoidon
ohjaaminen ja tukeminen. Opiskelija vahvistaa hoitotyön kliinistä osaamistaan valitsemissaan oppimisympäristöissä.
Opiskelija kehittää taitojaan työskennellä itsenäisesti hoitotyön asiantuntijatehtävissä ja soveltaa johtamisen ja
laadunhallinnan menetelmiä toiminnassaan. Opiskelija oppii perustiedot yrittäjyydestä. Hän etsii aktiivisesti alansa
kehittämisen kohteita ja toteuttaa asiakaslähtöisen hyvinvointipalveluprojektin. Opinnäytetyö palvelee opiskelijan
ammatillista kehittymistä sekä työelämää.
Asiantuntijaksi kasvuprosessi on elinikäisen oppimisen kasvuprosessi, jossa arvot ja uskomukset, tiedot ja taidot
kehittyvät ja muuttuvat. Asiantuntijaksi kasvu tapahtuu hoitotyön moniammatillisissa ryhmissä ja monikulttuurisissa
oppimisympäristöissä, jotka ovat sidoksissa aikaan ja yhteiskunnallisiin tilanteisiin: työn ja ammattien muutokset,
työmenetelmien ja vaikuttavuuden muutokset, hoitotyön kulttuurien ja verkostojen muutokset sekä lainsäädännön,
ohjeiden ja suositusten muutokset. Asiantuntijaksi kasvuprosessi edellyttää opiskelijalta jatkuvaa itsensä
kehittämistä (Elinikäisen oppimisen toimintaohjelma, 2006/1720/EY), kriittistä ajattelua ja pohdintaa, kykyä
työskennellä yhteisöissä ja verkostoissa ja oman työn tutkimista ja kehittämistä. Koulutusohjelman tavoitteiden
ohjaamana opiskelija suunnittelee ja arvioi ammatillista kasvuaan koulutuksen aikana ja osoittaa kehittymisensä
portfoliossaan, jossa näkyvät hoitotyön asiakaslähtöisyys, näyttöön perustuva ja kehittävä hoitotyön toiminta.
Opiskelijan asiantuntijaksi kasvaminen lähtee ammatillistiedolliselta ja -taidolliselta toimijatasolta edeten
kehittäjätason kautta vaikuttajatasolle. (Kuvio1.)Toimijatasolla opiskelijan osaaminen on yksilötasoista.
Kehittäjätasolla osaaminen laajenee käsittämään yhteisön ja vaikuttajatasolla laajemmin yhteiskunnan ja
kansainväliset toimintaympäristöt.
Kuvio 1 Vuositeemat
Koulutusohjelman kuvaus
Tutkintonimike
Sairaanhoitaja (AMK)
Tutkinnon nimi
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinto
Laajuus ja opintojen kesto
210 op, 3,5 vuotta, Sairaanhoitaja (AMK)
Tutkinnon suoritettuaan sairaanhoitaja hakee rekisteröintiä laillistetuksi ammatinharjoittajaksi Sosiaali- ja
terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira). Rekisteröitynyt terveydenhuollon ammattihenkilö saa
rekisteröintinumeron laillistuspäätöksen yhteydessä (Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu lakimuutos
(46/2009).
Opetussuunnitelman rakenne
Hoitotyön koulutusohjelman teoreettinen perusta on monitieteinen. Tiedollisena perustana ovat terveystieteet,
erityisesti hoitotiede ja lääketieteiden keskeisten erikoisalojen tieto sekä hoitotyössä tarvittavan anatomian,
fysiologian, patofysiologian, farmakologian, ravitsemustieteen ja yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden alan tiedot
(OPM 2006:24). Sairaanhoitajan (AMK) tutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti
valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyö. Opinnot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia,
valinnaisia (vapaasti valittava) ja muita opintoja. Perusopinnoissa opiskelija kehittyy tutkivaksi ja kehittäväksi
toimijaksi oppimisympäristöissä ja työelämän kehittämishankkeissa. Opiskelija kehittää viestinnän taitojaan ja
tarvittavaa kielitaitoa. Ammattiopinnoissa opiskelija kehittyy hoitotyön kulttuureissa tiedollisessa ja taidollisessa
ydinosaamisessa siten, että hän kykenee valmistuttuaan työskentelemään itsenäisesti asiantuntijatehtävissä ja
yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.
Hoitotyön opetussuunnitelmassa osaamisen ydinalueet on kuvattu teemoina, joiden laajuus on 30 - 105
opintopistettä. Teemat koostuvat opintojaksoista, joiden laajuus on 5 - 10 opintopistettä. Opintojaksoille tehdään
vuosittain toteutussuunnitelmat, joissa kuvataan opintojakson tavoitteet ja toteutukseen liittyvät muut tiedot.
Sairaanhoitajan (AMK) opetussuunnitelman (210 op) teemat ovat: Tutkiva ja kehittävä toimija (30 op), Ihminen
ympäristössään (30 op), Terveyden edistäminen hoitotyön kulttuureissa (105 op), Hyvinvointipalvelujen
kehittäminen ja johtaminen (30 op) ja Vapaasti valittavat opinnot (15 op).
Hoitotyön koulutusohjelmassa ammattitaitoa edistävä harjoittelu (75 op) on EU-direktiivin mukainen (2005/36/EY).
Ammattitaitoa edistävä harjoittelu toteutuu opiskelijan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti Laurea-
ammattikorkeakoulun oppimisympäristöissä, hankkeissa, työpajoissa ja erilaisissa sosiaali- ja terveysalan
toimintaympäristöissä.
Opiskelija valitsee henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaansa 30 op kansainvälistäviä opintoja.
Opintojaksotarjonnassa on Laurean omien koulutusohjelmien ja Avoimen ammattikorkeakoulun tarjoamia
kansainvälistäviä opintoja, kuten kieliopintoja ja vieraskielisiä opintojaksoja. Lisäksi on tarjolla vierailevien
kansainvälisten osaajien luentoja, kansainvälisiä tapahtumia, verkkototeutuksia kv-yhteistyökorkeakoulujen kanssa,
erilaisia intensiivisiä opintojaksoja ja kv-tuutorointia. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin
kehittämishankkeisiin ja projekteihin ja tehdä opinnäytetyö kansainvälisessä hankkeessa. Laurealla on noin 150
yhteistyöorganisaation verkostoa maailmalla, mikä mahdollistaa opiskelun ja harjoittelun kansainvälisessä
opiskelijavaihdossa ulkomailla. Kansainvälinen kokemus opettaa selviämään vaativista tehtävistä, kehittää
kielitaitoa, kulttuurin tuntemusta ja yhteistyötaitoja.
Kuvio 2 Kansainvälisyys opiskelussa.
Perusopinnot 30
Ammattiopinnot 165
-Opinnäytetyö 15
-Harjoittelu 75
Vapaasti valittavat opinnot 15
Yhteensä 210
Kuvio 3 Hoitotyön koulutusohjelman opetussuunnitelman rakenne
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi
OP OPINNOT 30 60 60 60
G035 TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMIJA
G0067 Kehittämispohjainen oppiminen 7 3
G0068 Projektityöskentely 5
G0009 Tutkimus- ja kehittämismenetelmät I 5
G0010 Englannin kieli 3 2
G0011 Ruotsin kieli 5
00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito 0
00634 Ruotsin kielen suullinen taito 0
G0158 Suomen kieli 3 2
00636 Suomen kielen kirjallinen taito 0
00637 Suomen kielen suullinen taito 0
G002 IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄÄN
G003 TERVEYDEN EDISTÄMINEN HOITOTYÖN
KULTTUUREISSA
G0015 1. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu, 10
gerontologinen hoitotyö
G0069 Eettisyys ja potilasturvallisuus hoitotyössä 5
G0070 Vuorovaikutus ja yhteistyö 5
G0071 Hoitotyön kliiniset menetelmät 5
G0072 Tutkimus-, seuranta- ja hoitomenetelmät I 5
G0073 2. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu, sisätautien 7,5
hoitotyö
G0074 3. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu, kirurginen 7,5
hoitotyö
G0075 Voimavarojen vahvistaminen 1 4
G0076 Tutkimus-, seuranta- ja hoitomenetelmät II 5
G0077 4. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu, lasten/ 10
mielenterveyshoitotyö
G0078 Voimavaralähtöinen ohjaus ja konsultointi 5
G0079 5. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu, kotihoitotyö 10
ja lasten/mielenterveyshoitotyö
G0082 Päätöksenteko hoitotyössä 5
G0084 6. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu opiskelijan 10
valitsemassa hoitotyön ympäristössä
G0085 7. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu opiskelijan 10
valitsemassa hoitotyön ympäristössä
G004 HYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN
JA JOHTAMINEN
G0086 Hyvinvointiyrittäjyys 5
G0091 Hoitotyön johtaminen ja kehittäminen 5
G0087 Opinnäytetyö 15
G0089 Palveluinnovaatiot 5
G0090 Tutkimus- ja kehittämismenetelmät II 5
G0012 Asiakaslähtöisyys 8 2
G0013 Terveyttä edistävä ympäristö 4 6
G0014 Hoitotyön prosessi ja dokumentointi, harjoittelu 6 4
0370 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00453 Suomen kielen lähtötasotesti 0
01275 Matematiikan lähtötasotesti 0
00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot 3
00194 Englannin kielen valmentavat opinnot 3
00522 Suomen kielen valmentavat opinnot 3
01279 Matematiikan valmentavat opinnot 3
30 60 60 60
G035 TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMIJA, 30 op
Kuvaus:
Mitä kehittämispohjainen oppiminen tarkoittaa tutkimus- ja kehittämisprosessissa?
Mitä työvälineitä tarvitaan?
Miten monikulttuurisessa ympäristössä viestitään?
Miten opiskelija toimii työyhteisön jäsenenä edistäen omaa ja työyhteisön oppimista ja hyvinvointia?
Opiskelija osaa:
· suunnitella, arvioida ja kehittää oppimistaan ja osaamistaan
· toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää työyhteisön hyvinvointia
· soveltaa tutkimis- ja kehittämismenetelmiä ja näyttöön perustuvaa tietoa toiminnassaan
· kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä
vieraalla kielellä
Sisältö:
Tutkiva ja kehittävä toimija tarkoittaa opiskelijan aktiivista ja vastuullista toimintaa ryhmässä, kehittämishankkeissa
ja projekteissa. Kehittämispohjaisen oppimisen välineitä ja toimintatapoja hyödyntämällä opiskelija tuottaa uutta
hoitotyön osaamista monikulttuurisissa ympäristöissä
G0067 Kehittämispohjainen oppiminen, 10 op
Opiskelija osaa:
· käyttää kehittämispohjaisen oppimisen työvälineitä ja menetelmiä opiskelussaan
· laatia henkilökohtaisen oppimissuunnitelman OPS:n pohjalta
· toimia itsenäisesti erilaisissa ryhmissä ja jakaa osaamistaan muille
· arvioida omaa ja toisen osaamista sekä kehittyä saamansa palautteen pohjalta
· toimia ammattikorkeakoulun oppimisympäristöissä ja tutkimus- ja kehittämishankkeissa
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Millaisia työvälineitä ja menetelmiä kehittämispohjaisessa oppimisessa käytetään?
Miten tutkiva ja kehittävä oppija toimii?
Miten ammatillisen kasvun portfolio tehdään?
Ydinkysymykset
•Millaisia työvälineitä ja menetelmiä kehittämispohjaisessa oppimisessa käytetään?
•Miten tutkiva ja kehittävä oppija toimii?
•Miten ammatillisen kasvun portfolio tehdään?
Opintojakson kuvaus:
Kehittämispohjainen oppiminen (LbD) on Laurean pedagoginen menetelmällinen toimintamalli, jonka tarkoituksena
on edistää ja luoda uutta ammatillista osaamista. Lähtökohtana kehittämispohjaisessa oppimisessa on työelämästä
lähtevä ja sitä uudistava kehittämishanke.
Edeltävät opinnot:
Ei edeltäviä opintoja
G0068 Projektityöskentely, 5 op
Opiskelija osaa:
• hankkia tietoa ja käyttää sitä kriittisesti
• suunnitella, toteuttaa, raportoida ja arvioida työelämälähtöisen projektin
Opintojakson sisältö:
Mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla tiedolla?
Miten tietoa hankitaan, käytetään ja arvioidaan?
Miten projekti suunnitellaan, toteutetaan, raportoidaan ja arvioidaan?
Miten kehitytään tutkimus- ja kehittämistyössä?
Opintojakson kuvaus:
Projektilla tarkoitetaan prosessia, joka on sidottu aikaan, tavoitteisiin ja resursseihin. Projektissa luodaan uutta
osaamista ja kehitetään toimintaa. Se on suunniteltu, se toteutetaan, arvioidaan ja raportoidaan. Projektilla on
toimijat ja projektista vastaavat.
G0009 Tutkimus- ja kehittämismenetelmät I, 5 op
Opiskelija osaa:
· kuvata tutkimuseettisen toiminnan periaatteita
· hankkia tietoa erilaisista tiedonlähteistä
· lukea ja analysoida tutkimusartikkeleita
· hankkia kehittämistyötä varten aineistoa soveltamalla eri aineistonkeruumenetelmiä
· analysoida tutkimusaineistoa eri välineillä ja menetelmillä
Opintojakson sisältö:
Mikä on tieteenfilosofian merkitys tutkimuksessa?
Mikä on etiikan merkitys tutkimuksessa?
Miten tutkimusprosessi etenee?
Mitkä ovat tiedonkeruun menetelmät?
Miten käytetään erilaisia analyysimenetelmiä?
Mitä luotettavuustarkastelu tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tarkoittaa?
Opintojakson kuvaus:
Tutkimus- ja kehittämismenetelmillä tarkoitetaan niitä menetelmiä, jotka mahdollistavat systemaattisen hoitotyön
kehittämistoiminnan ja opiskelijan aktiivisen osallistumisen oman osaamisensa ja hoitotyön kehittämiseen.
G0010 Englannin kieli, 5 op
Opiskelija osaa:
• analysoida kielen rakenteita ja sanastoa
• viestiä ja käyttää tehokkaasti viestinnän keinoja englannin kielellä työyhteisössään ja monikulttuurisessa
ympäristössä
• viestiä hoitotyössä englannin kielellä
• soveltaa englanninkielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa
• saavuttaa eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B.2
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Mitä viestinnällisiä taitoja hoitotyössä tarvitaan?
Missä tilanteissa hoitotyöntekijän tulee pystyä viestimään englannin kielellä?
Mitä kielen rakenteiden ja sanaston analysointitaitoja hoitotyössä tarvitaan
Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana opiskelijan viestintätaidot kehittyvät, kielen rakenteellinen osaaminen ja metalingvistiset taidot
vahvistuvat ja opiskelija oppii hoitotyön keskeiset käsitteet englanniksi
Edeltävät opinnot:
Hyväksytty englannin kielen tasotesti tai hyväksytysti suoritetut englannin valmentavat opinnot
G0011 Ruotsin kieli, 5 op
Opiskelija osaa:
• käyttää ruotsin kieltä kirjallisesti ja suullisesti työympäristössään
• viestiä hoitotyössä ruotsin kielellä käyttäen erilaisia viestintäkanavia
• soveltaa ruotsinkielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa.
Opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B1.2. Opiskelija
saavuttaa valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä ruotsin kielen suullisesta ja
kirjallisesta kielitaidosta
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Mitä viestinnällisiä taitoja hoitotyössä tarvitaan?
Missä tilanteissa hoitotyöntekijän tulee pystyä viestimään ruotsiksi?
Miten opiskelija hyödyntää ruotsin kielen taitoaan työyhteisössään?
Opintojakson kuvaus:
Viestintätaidot, kielen rakenteellinen osaaminen, hoitotyön keskeiset käsitteet ruotsiksi.Opintojaksossa opiskelija
saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B1.2. Lisäksi hän saa
valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta
Edeltävät opinnot:
Hyväksytty ruotsin kielen tasotesti tai hyväksytysti suoritetut ruotsin valmentavat opinnot
00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op
Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.
00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op
Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.
G0158 Suomen kieli, 5 op
Opiskelija osaa:
Opiskelija harjaantuu oman alansa käyttökielen hallinnassa ja saavuttaa valmiudet selviytyä opinnoista ja oman alan
vuorovaikutustilanteista.
Opintojakson sisältö:
Opintojakso valmentaa opiskelijaa toimimaan työelämän asiantuntija tehtävissä suomen kielellä kirjallisesti ja
suullisesti
Opintojakson kuvaus:
Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi, harjoittaa viestintätaitojaan suomen kielellä. Jos opiskelijan
koulusivistyskieli ei ole suomi, yleensä tämä opintojakso korvaa ruotisn kielen opinnot
Edeltävät opinnot:
Hyväksytty arvosana suomen kielitestistä tai hylätyn kielitestin jälkeen suoritetut suomen kielen valmentavat opinnot.
00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op
00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op
G002 IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄÄN, 30 op
Kuvaus:
Millainen ihminen on kokonaisuutena?
Mitä terveys on käsitteenä hoitotyössä?
Millä menetelmillä terveyttä voidaan edistää?
Mitkä ovat hoitotyön keskeiset auttamismenetelmät?
Miten tuetaan ympäristön terveyttä hoitotyön menetelmin?
Miten toimitaan ammattieettisten periaatteiden mukaisesti?
Opiskelija osaa:
· osaa soveltaa eri tieteiden tuottamaa tietoa ihmisestä ja ympäristöstä toimiessaan
asiakaslähtöisesti
· edistää yksilöiden, ryhmien ja ympäristön terveyttä
· käyttää hoitotyön keskeisiä auttamismenetelmiä ja dokumentoida hoitotyötä
· toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti
Sisältö:
Hoitotyössä ihmiskäsitys on holistinen ja ihminen nähdään ympäristössään kokonaisuutena. Hoitotyön tehtävänä on
tukea yksilön, perheen, yhteisön ja ympäristön terveyttä hoitotyön menetelmin.
G003 TERVEYDEN EDISTÄMINEN HOITOTYÖN KULTTUUREISSA, 105 op
Kuvaus:
Ydinkysymykset
Miten eettisyyttä arvioidaan hoitotyössä?
Miten potilasturvallisuutta arvioidaan?
Miten vuorovaikutusta ja yhteistyötä toteutetaan hoitotyön kulttuureissa?
Miten hoitotyön kliinisiä menetelmiä toteutetaan hoitotyössä?
Miten voimavarojen vahvistamista toteutetaan hoitotyössä?
Miten voimavaralähtöistä ohjausta ja konsultointia toteutetaan hoitotyössä?
Millaisia päätöksenteon ajatteluprosesseja ja malleja käytetään hoitotyössä?
Millaisia itsenäisiä päätöksiä sairaanhoitaja voi tehdä?
Opiskelija osaa:
· reflektoida eettistä ajatteluaan ja etsiä terveyden edistämisen eettisiin kysymyksiin kestäviä ratkaisuja
· arvioida potilasturvallisuutta
· toimia ammatillisessa vuorovaikutuksessa asiakaslähtöisessä yhteistyössä
· toimia moniammatillisissa yhteisöissä ja verkostoissa kansallisissa ja kansainvälisissä ympäristöissä
· suunnitella, toteuttaa ja arvioida potilaan hoitotyötä erilaisissa hoitotyön kulttuureissa
· soveltaa eri tieteiden tuottamaa tietoa.
arvioida kriittisesti hoitotyön päätöksentekoaan
Sisältö:
Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja toteuttavat ja kehittävät yksilön, perheen ja yhteisön hoitotyötä, johon kuuluu
terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kuntoutumisen edistäminen. He
tukevat eri elämänvaiheissa olevien ihmisten ja yhteisöjen voimavaroja sekä auttavat ihmistä kohtaamaan
sairastumisen, vammautumisen ja kuoleman. Teeman aikana opiskelijan ammatillistiedollinen ja – taidollinen
osaaminen kehittyvät erilaisissa hoitotyön kulttuureissa, kehittämishankkeissa ja projekteissa. Ammatillinen
kehittyminen edellyttää kykyä soveltaa tutkittua tietoa hoitotyössä, näyttöön perustuvaa päätöksentekoa, potilaan
kokonaishoidon ja hoitotyön toimintojen hallintaa sekä turvallisen lääkehoidon toteuttamista.
G0015 1. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu, gerontologinen hoitotyö, 10 op
Opiskelija osaa:
· kohdata asiakkaan ja hänen läheisensä hoitotyön ympäristössä kunnioittavasti ja tasavertaisena
· toimia hoitotyössä eettisesti ja pohtia toimintansa perusteita
· toimia asiakkaan terveyden ja turvallisen ympäristön edistämiseksi
· käyttää haastattelua ja havainnointia tiedonkeruumenetelminä tunnistaakseen asiakkaan terveyttä tukevia
voimavaroja ja kuormittavia tekijöitä
· tunnistaa asiakkaan tarpeita yhteistyössä asiakkaan kanssa, määritellä tavoitteita, suunnitella hoitotyön toimintoja
ja toteuttaa niitä
· toteuttaa asiakkaan lääkehoitoa turvallisesti, tarkasti ja aseptisesti?
· toimia ergonomisesti, aseptisesti ja työturvallisuutta edistäen?
· dokumentoida oman potilaan hoitotyötä systemaattisen kirjaamisen mallin sekä lakien ja asetusten vaatimalla
tavalla
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten kohdataan asiakas ja hänen läheisensä ja luodaan yhteistyösuhde?
Miten edistetään asiakkaan terveellistä ja turvallista ympäristöä?
Miten asiakasta autetaan hoitotyössä?
Miten asiakkaan lääkehoitoa toteutetaan turvallisesti?
Miten hoitotyössä toimitaan aseptisesti ja ergonomisesti?
Miten dokumentoidaan hoitotyötä?
Opintojakson kuvaus:
Harjoittelun aikana tutustutaan gerontologisen hoitotyön ympäristöön, asiakkaisiin, työyhteisöön ja harjoitellaan
asiakkaan kohtaamista, asiakaslähtöistä toimintaa, hoitotyön prosessia, toimintoja ja dokumentointia. Ohjattu
harjoittelu, opiskelijan itsearviointi, vertaisarviointi ja ohjaajilta saatu arviointi edistävät opiskelijan ammatillista
kehittymistä.
Edeltävät opinnot:
Harjoittelua edeltävät opinnot.
G0069 Eettisyys ja potilasturvallisuus hoitotyössä, 5 op
Opiskelija osaa:
· pohtia eettisiä kysymyksiä asiakkaan, työryhmän ja hoitotyön näkökulmasta
· analysoida ja etsiä ratkaisuja terveyden edistämisen työmentelmiin ja potilasturvallisuuteen liittyviin eettisiin
kysymyksiin
· toteuttaa terveyden edistämisen uudistuvia työmenetelmiä
· toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti, tarkasti ja aseptisesti
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Mitä eettistä osaamista terveyden edistämisen työmenetelmät ja potilasturvallisuus edellyttävät?
Miten reflektoidaan terveyden edistämisen työmenetelmiin ja potilasturvallisuuteen liittyviä eettisiä kysymyksiä?
Mitä osaamista terveyden edistämisen uudistuvien työmenetelmien suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
edellyttävät?
Mitä osaamista turvallinen lääkehoidon suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi edellyttävät?
Opintojakson kuvaus:
Hoitotyön etiikka tarkoittaa yhteistä systemaattista näkemystä siitä, millainen ammatillinen toiminta on oikeaa ja
hyvää. Tämä näkemys on esitetty sairaanhoitajan eettisissä ohjeissa, jossa on kuvattu ammattikunnan sopimat
eettiset periaatteet, ohjeet ja säännöt. Terveyttä edistävien työmenetelmien kehittäminen tarkoittaa vastaamista
yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen odotuksiin ja elämäntilanteisiin sekä tietoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä.
Asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia työmenetelmiä kehitettäessä tarvitaan tietoa ja pohdintaa yhteisöllisistä,
yhteiskunnallisista ja eettisistä kysymyksistä sekä tulevisuuden ennakointia. Potilasturvallisuuden tarkoituksena on
varmistaa hoidon turvallisuus ja suojata potilasta vahingoittumasta. Tämä kattaa sekä hoidon turvallisuuden että
lääkitys- ja laiteturvallisuuden.
Edeltävät opinnot:
1. vuoden opinnot
G0070 Vuorovaikutus ja yhteistyö, 5 op
Opiskelija osaa:
· toimia ammatillisesti yhteistyösuhteissa
· toimia tavoitteellisesti tiimissä ja kehittää tiimityötaitojaan
· reflektoida vuorovaikutus- ja yhteistyöosaamistaan hoitotyössä ja työyhteisöjen jäsenenä
· käyttää lähitieteiden tietoa apunaan kehittäessään ammatillisen vuorovaikutuksen taitojaan
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Mitä ammatillinen kohtaaminen merkitsee?
Mitä ammatillisuus yhteistyösuhteessa merkitsee?
Miten vuorovaikutusta voidaan edistää luovasti?
Mitä tiimityötaidoilla tarkoitetaan?
Millaisia dynaamisia ilmiöitä vuorovaikutuksessa esiintyy?
Miten erilaiset psykologiset tulkintakehykset auttavat jäsentämään vuorovaikutuksessa esiintyviä ilmiöitä?
Opintojakson kuvaus:
Vuorovaikutus ja yhteistyö tarkoittavat toisen ihmisen kohtaamista ja ymmärtämistä, aitoa läsnäoloa sekä asiakkaan
voimavaroja vahvistavaa lähestymistapaa yhteistyösuhteessa. Opiskelijan hyvinvointi- ja työyhteisöviestinnän taidot
kehittyvät vuorovaikutustilanteissa yksilön, ryhmien ja yhteisöjen kanssa.
Opiskelijan soveltamat psykologiset tulkintakehykset tukevat ammatillista ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä.
G0071 Hoitotyön kliiniset menetelmät, 5 op
Opiskelija osaa:
• määritellä potilaan voimavaroja ja hoidon tarpeen, asettaa tavoitteita, suunnitella hoitotyön toimintoja ja
toteuttaa niitä sisätautien ja kirurgisen hoitotyön ympäristössä
• arvioida potilaan tilassa tapahtuvia muutoksia tutkittuun tietoon perustuen
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida lääkehoitoa ja aseptista toimintaa potilaan ja oman turvallisuuden huomioon
ottaen
• dokumentoida ja raportoida hoitotyötä systemaattisen kirjaamisen mallin mukaisesti
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten potilaan hoitotyön prosessi etenee sisätautien ja kirurgisen hoitotyön ympäristössä?
Miten suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan potilaan hoitotyötä sisätautien ja kirurgisen hoitotyön ympäristössä?
Miten potilaan hoitotyötä dokumentoidaan ja raportoidaan?
Miten suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan lääkehoitoa, kivunhoitoa ja aseptista toimintaa?
Opintojakson kuvaus:
Hoitotyön kliiniset menetelmät valitaan potilaslähtöisesti ja näyttöön perustuen edistämään potilaan terveyttä ja
hyvinvointia. Opintojakson aikana perehdytään potilaiden hoitotyönprosessiin ja kliinisiin menetelmiin sisätautien ja
kirurgisen hoitotyön ympäristössä.
Edeltävät opinnot:
1. vuoden opintojaksot
G0072 Tutkimus-, seuranta- ja hoitomenetelmät I, 5 op
Opiskelija osaa:
· integroida ja soveltaa kliinisessä hoitotyössä tietoa lääkeaineiden vaikutusmekanismeista sekä kirurgian,
anestesiologian ja tehohoidon tutkimus-, seuranta- ja hoitomenetelmistä
· toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti, tarkasti ja aseptisesti
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Mitkä ovat lääkeaineiden vaikutusmekanismit?
Mitä tutkimus-, seuranta - ja hoitomenetelmiä käytetään kirurgisen ja tehohoidossa olevan potilaan hoidossa?
Opintojakson kuvaus:
Tutkimus-, seuranta- ja hoitomenetelmien I tarkoituksena on edistää kirurgisen ja tehohoidossa olevan potilaan
terveyttä.
Edeltävät opinnot:
1. vuoden opintojaksot
G0073 2. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu, sisätautien hoitotyö, 7.5 op
Opiskelija osaa:
· toimia ammatillisessa vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä yksilön, perheen ja yhteisön kanssa
· tunnistaa ja analysoida hoitotyön eettisiä kysymyksiä ja etsiä niihin ratkaisuja
· tunnistaa potilaan voimavaroja ja hoidon tarpeen, asettaa tavoitteita, suunnitella hoitotyön toimintoja ja toteuttaa
niitä sekä arvioida potilaan tilassa tapahtuvia muutoksia tutkittuun tietoon perustuen sisätautien hoitotyön
ympäristössä.
· dokumentoida hoitotyötä systemaattisen kirjaamisen mallin mukaisesti
· toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti, tarkasti ja aseptisesti
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten ammatillista vuorovaikutusta kehitetään hoitotyössä?
Miten hoitotyön eettisiä kysymyksiä ratkaistaan?
Miten suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan potilaan hoitotyötä sisätautien hoitotyön
ympäristössä?
Miten toteutetaan lääkehoitoa turvallisesti, tarkasti ja aseptisesti?
Opintojakson kuvaus:
Harjoittelun aikana tutustutaan työyhteisöön ja harjoitellaan potilaan hoitotyön prosessia, hoitotyön kliinisiä
menetelmiä, lääkehoitoa ja dokumentointia sisätautien hoitotyön ympäristössä. Ohjattu harjoittelu, opiskelijan
itsearviointi, vertaisarviointi ja ohjaajilta saatu arviointi edistävät opiskelijan ammatillista kehittymistä.
Edeltävät opinnot:
Harjoittelua edeltävät opintojaksot
G0074 3. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu, kirurginen hoitotyö, 7.5 op
Opiskelija osaa:
•toimia moniammatillisessa työryhmässä
•tunnistaa ja analysoida hoitotyön eettisiä kysymyksiä ja etsiä niihin ratkaisuja
•tunnistavaa potilaan voimavaroja ja hoidon tarpeen, asettaa tavoitteita, suunnitella hoitotyön toimintoja ja toteuttaa
niitä sekä arvioida potilaan tilassa tapahtuvia muutoksia tutkittuun tietoon perustuen kirurgisen hoitotyön
ympäristössä
•dokumentoida hoitotyötä systemaattisen kirjaamisen mallin mukaisesti
•toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti, tarkasti ja aseptisesti
•toimia aseptisesti
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten toimitaan moniammatillisessa työryhmässä?
Miten hoitotyön eettisiä kysymyksiä ratkaistaan?
Miten suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan potilaan hoitotyötä kirurgisen hoitotyön
ympäristössä?
Miten toteutetaan lääkehoitoa turvallisesti, tarkasti ja aseptisesti?
Miten toimitaan aseptisesti?
Opintojakson kuvaus:
Harjoittelun aikana tutustutaan työyhteisöön ja harjoitellaan potilaan hoitotyön prosessia, hoitotyön kliinisiä
menetelmiä, lääkehoitoa ja dokumentointia kirurgisen hoitotyön ympäristössä. Ohjattu harjoittelu, opiskelijan
itsearviointi, vertaisarviointi ja ohjaajilta saatu arviointi edistävät opiskelijan ammatillista kehittymistä.
Edeltävät opinnot:
Harjoittelua edeltävät opintojaksot
G0075 Voimavarojen vahvistaminen, 5 op
Opiskelija osaa:
· tunnistaa yksilön, perheen ja yhteisön muutosvaiheita
· suunnitella, toteuttaa, arvioida ja dokumentoida perhehoitotyötä/mielenterveys- ja päihdehoitotyötä
· huomioida kulttuurisensitiivisyyden näkökulman hoitotyössä
· suunnitella, toteuttaa ja arvioida kuntoutumista edistävää hoitotyötä
· valita yksilön, perheen ja yhteisön voimavaroja vahvistavia hoitotyön menetelmiä
· dokumentoida hoitotyötä systemaattisen kirjaamisen mallin mukaisesti
· integroida ja soveltaa kliinisessä hoitotyössä tutkittua tietoa psykiatrian tutkimus-, seuranta ja hoitomenetelmistä
· toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti, tarkasti ja aseptisesti
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten tunnistetaan yksilön, perheen ja yhteisön muutosvaiheet?
Miten kulttuurisessa hoitotyössä voidaan kehittyä?
Miten suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan perhehoitotyötä, mielenterveys- ja
päihdehoitotyötä?
Miten edistetään potilaan kuntoutumista?
Mitä tutkimus-, seuranta - ja hoitomenetelmiä käytetään psykiatrisen potilaan hoidossa?
Opintojakson kuvaus:
Hoitotyössä voimavarojen vahvistaminen (empowerment) tarkoittaa potilaan tukemista mm. potilasohjauksen avulla,
johon liittyy tasa-arvoinen vuorovaikutussuhde ja toisen kunnioitus. Ohjauksen avulla potilas kykenee toimimaan
itsenäisesti ja pystyy valitsemaan hoitovaihtoehdoista itselleen soveliaimmat. Opintojakson aikana perehdytään
mielenterveyspotilaiden, perheiden ja lasten sekä päihdeasiakkaiden voimavarojen vahvistamiseen elämän eri
muutosvaiheissa. Opintojakson aikana laajennetaan osaamista kulttuurisessa hoitotyössä sekä kuntoutumista
edistävissä hoitotyön menetelmissä.
Edeltävät opinnot:
edeltävät opintojaksot
G0076 Tutkimus-, seuranta- ja hoitomenetelmät II, 5 op
Opiskelija osaa:
•integroida ja soveltaa hoitotyössä tietoa synnytysten, naistentautien, lastentautien ja geriatrian ja gerontologian
tutkimus-, seuranta- ja hoitomenetelmistä sekä ravitsemustieteestä
•toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti, tarkasti ja aseptisesti
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset Mitä tutkimus-, seuranta - ja hoitomenetelmiä käytetään synnytyksissä, naistentaudeissa ja
lastentaudeissa sekä geriatriassa ja gerontologiassa?
Miten ravitsemus vaikuttaa terveyteen?
Miten ravitsemushoito ja – ohjaus edistävät potilaiden terveyttä?
Opintojakson kuvaus:
Tutkimus-, seuranta- ja hoitomenetelmien II tarkoituksena on edistää naisten, lasten ja geriatristen potilaitten
terveyttä.
Edeltävät opinnot:
Edeltävät opintojaksot
G0077 4. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu, lasten/mielenterveyshoitotyö, 10 op
Opiskelija osaa:
• tunnistaa muutosvaiheessa olevan perheen/mielenterveys- ja päihdepotilaan voimavaroja ja hoidon tarpeen,
asettaa tavoitteita, suunnitella hoitotyön toimintoja ja toteuttaa niitä sekä arvioida potilaan tilassa tapahtuvia
muutoksia tutkittuun tietoon perustuen
• ottaa toiminnassaan huomioon potilaan kulttuurin
• osaa toimia monikulttuurisessa työyhteisössä
• toimia kuntoutumista edistävästi
• dokumentoida hoitotyötä systemaattisen mallin mukaisesti
• toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti, tarkasti ja aseptisesti
• soveltaa lääketieteen, ravitsemustieteen ja muiden tieteiden tuottamaa tietoa hoitotyössä
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten otetaan huomioon hoitotyön suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
asiakkaan ja perheen muutosvaihe ja kulttuuri?
Miten kuntoutumista edistävä työote näkyy hoitotyön toiminnassa?
Miten suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan sekä dokumentoidaan lasten, mielenterveys- ja päihdepotilaan
hoitotyötä?
Miten toimitaan monikulttuurisessa työyhteisössä?
Opintojakson kuvaus:
Harjoittelun aikana harjoitellaan voimavarojen vahvistamisen menetelmiä kulttuurisessa hoitotyössä sekä lasten tai
mielenterveys- ja päihdehoitotyössä. Menetelmät valitaan edistämään muutosvaiheessa olevan potilaan terveyttä ja
hyvinvointia. Ohjattu harjoittelu, opiskelijan itsearviointi, vertaisarviointi ja ohjaajilta saatu arviointi edistävät
opiskelijan ammatillista kehittymistä
Edeltävät opinnot:
Edeltävät opintojaksot
G0078 Voimavaralähtöinen ohjaus ja konsultointi, 5 op
Opiskelija osaa:
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida yksilön ja ryhmän voimavaralähtöistä ohjausta
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida kotona asuvan asiakkaan hoitotyötä
• ohjata asiakasta hyvinvointi-, terveys- ja e-palveluiden käytössä
• arvioida opiskelijan ja työntekijän konsultoinnin ja työnohjauksen tarvetta sekä hyödyntää niitä erilaisissa
hoitotyön ympäristöissä
• integroida ja soveltaa kliinisessä hoitotyössä tietoa syöpätaudeista
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan voimavaralähtöistä yksilö- ja ryhmäohjausta?
Miten kotihoitotyössä edistetään ohjauksen avulla asiakkaan voimaantumista?
Mitä konsultointi tarkoittaa hoitotyössä?
Miksi työnohjausta tarvitaan hoitotyössä?
Mitä tutkimus-, seuranta - ja hoitomenetelmiä käytetään syöpätaudeissa?
Opintojakson kuvaus:
Voimavaralähtöinen ohjaus on hoitotyön menetelmä, jonka tarkoituksena on edistää asiakkaiden vastuullista
itsehoitoa. Voimavaralähtöisen ohjauksen ja konsultoinnin tarkoituksena on kehittää opiskelijan ja työntekijän
ohjaus- ja konsultointitaitoja.
Edeltävät opinnot:
1.-2. vuoden opintojaksot
G0079 5. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu, kotihoitotyö ja lasten/mielenterveyshoitotyö, 10 op
Opiskelija osaa:
• tunnistaa kotona asuvan asiakkaan ja muutosvaiheessa olevan perheen/mielenterveys-, kriisi- ja päihdepotilaan
voimavaroja ja hoidon tarpeen, asettaa tavoitteita, suunnitella hoitotyön toimintoja ja toteuttaa niitä sekä
arvioida potilaan tilassa tapahtuvia muutoksia
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida voimavaralähtöistä potilaan ohjausta moniammatillisessa työyhteisössä
• ohjata asiakkaita virtuaalien hyvinvointi-ja terveyspalveluiden käytössä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• dokumentoida hoitotyötä systemaattisen kirjaamisen mallin mukaisesti
• toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti, tarkasti ja aseptisesti
• integroida ja soveltaa lääketieteen ja muiden tieteiden tuottamaa tietoa hoitotyössä
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten edistetään asiakkaan itsehoitoa hoidon eri vaiheissa?
Miten suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan voimavaralähtöistä ohjausta?
Miten ohjataan asiakasta käyttämään virtuaaleja hyvinvointi-ja terveyspalveluja?
Mitä verkostoyhteistyöllä tarkoitetaan?
Opintojakson kuvaus:
Harjoittelun aikana perehdytään kotona asuvan asiakkaan hoitotyöhön ja lasten tai mielenterveys- ja
päihdehoitotyöhön, jossa kliiniset hoitotyön menetelmät valitaan edistämään muutosvaiheessa olevan potilaan
itsehoitoa. Ohjattu harjoittelu, opiskelijan itsearviointi, vertaisarviointi ja ohjaajilta saatu arviointi edistävät opiskelijan
ammatillista kehittymistä.
Edeltävät opinnot:
Harjoittelua edeltävät opintojaksot
G0082 Päätöksenteko hoitotyössä, 5 op
Opiskelija osaa:
· kuvata terveysalan tehtäväalueet ja on selvillä alansa vastuualueista
· arvioida kriittisesti teorioita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita
· käyttää hoitotyössä laaja-alaisia ja edistyneitä tietoja päätöksenteon perustaksi
· tehdä päätöksiä, joita vaaditaan hoitotyössä monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi
· perustella ja arvioida kriittisesti tekemiään päätöksiä
· osoittaa ammatillisia edistyneitä taitoja
· esittää hoitotyön kehittämiskohteita
· tunnistaa ja pohtia hoitotyön tulevaisuuden haasteita
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten hoitotyön asiantuntijuus ilmenee?
Miten itsenäisiä päätöksiä hoitotyössä tehdään?
Miten hoitotyötä kehitetään ja siinä vaikutetaan?
Mitä tulevaisuuden haasteita hoitotyössä on?
Opintojakson kuvaus:
Päätöksenteolla hoitotyössä tarkoitetaan ajatteluprosesseja ja toimintamalleja, joiden avulla etsitään, tunnistetaan ja
yhdistetään asiaankuuluvaa tietoa päätösten perustaksi, tunnistetaan ja priorisoidaan potilaan ongelmia, asetetaan
tavoitteita ja valitaan tarkoituksenmukaisia auttamismenetelmiä, perustellaan tehtyjä päätöksiä ja suunnitellaan
hoidon arviointia. Päätöksenteko hoitotyössä liittyy potilaan itsemääräämisoikeuteen, jonka mukaan
hoitohenkilökunta kunnioittaa potilaan omia valintoja hoitoaan koskevissa asioissa.
Edeltävät opinnot:
Opiskelija on suorittanut edeltävät opinnot
G0084 6. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu opiskelijan valitsemassa hoitotyön ympäristössä, 10 op
Opiskelija osaa:
• soveltaa ja arvioida kriittisesti hoitotyön tietojaan; teorioita, hoitotieteen keskeisiä käsitteitä, kliinisiä menetelmiä
ja periaatteita
• osoittaa hoitotyön laaja-alaista kliinistä osaamista
• arvioida kriittisesti omaa päätöksentekoaan hoitotieteen ja muiden tieteiden tietoperustasta käsin
• tehdä tutkittuun tietoon perustuvan ehdotuksen hoitotyön kehittämiseksi
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten hoitotyön asiantuntijuus toteutuu valitussa hoitotyön ympäristössä?
Miten asiantuntijuus lääkehoidossa toteutuu?
Mitä itsenäisiä päätöksiä hoitotyössä tehdään ja millaisella tiedolla niitä perustellaan?
Miten hoitotyön kehittämiskohteita tunnistetaan ja miten niitä kehittämällä vaikutetaan?
Opintojakson kuvaus:
Opiskelija valitsee harjoittelupaikkansa tekemänsä suunnitelman perusteella. Ohjattu harjoittelu, opiskelijan
itsearviointi, vertaisarviointi ja ohjaajilta saatu arviointi edistävät opiskelijan ammatillista kehittymistä
Edeltävät opinnot:
Edeltävät opintojaksot
G0085 7. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu opiskelijan valitsemassa hoitotyön ympäristössä, 10 op
Opiskelija osaa:
· soveltaa ja arvioida kriittisesti hoitotyön tietojaan; teorioita, hoitotieteen ja keskeisiä käsitteitä, kliinisiä menetelmiä
ja periaatteita
· osoittaa hoitotyön laaja-alaista kliinistä osaamista
· tehdä päätöksiä monimutkaisissa tai ennakoimattomissa tilanteissa
· perustella ja arvioida kriittisesti ammatillista päätöksentekoaan
· tuottaa uutta ja luovaa toimintaa hoitotyön kehittämiseksi
· toimia työryhmän vastuullisena jäsenenä ja johtaa työryhmää
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten hoitotyön asiantuntijuus toteutuu valitussa hoitotyön ympäristössä?
Mitä ammatillisia päätöksiä sairaanhoitaja voi tehdä?
Miten ympäristö mahdollistaa innovatiivisen toiminnan?
Miten työryhmää johdetaan hoitotyössä?
Opintojakson kuvaus:
Opiskelija valitsee 7. harjoittelupaikkansa tekemänsä suunnitelman perusteella. Ohjattu harjoittelu, opiskelijan
itsearviointi, vertaisarviointi ja ohjaajilta saatu arviointi edistävät opiskelijan ammatillista kehittymistä.
Edeltävät opinnot:
Opiskelija on suorittanut edeltävät opinnot
G004 HYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN, 30 op
Kuvaus:
Ydinkysymykset
Mikä on innovaatioiden merkitys hyvinvointipalvelujen kehittämisessä?
Miten hyvinvointipalveluja kehitetään?
Miten hyvinvointiyritys perustetaan?
Miten johtamisella kehitetään hoitotyötä?
Miten laatua kehitetään hoitotyössä?
Miten sovelletaan tutkimus- ja kehittämismenetelmiä kehittämishankkeissa?
Opiskelija osaa:
· osaa suunnitella hyvinvointiyrityksen liiketoimintaa
· etsiä uusia, asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
· tuottaa uutta osaamista ja innovaatioita kehittämishankkeessa
· kykenee työn johtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä projekti- ja työympäristöissä.
· toteuttaa opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämishankkeessa ja antaa kypsyysnäytteen
Sisältö:
Hyvinvointipalvelujen innovaatioilla ja hoitotyön johtamisella kehitetään vaikuttavia ja asiakaslähtöisiä
hyvinvointipalveluja
G0086 Hyvinvointiyrittäjyys, 5 op
Opiskelija osaa:
• laatia liiketoimintasuunnitelman hyvinvointiyritykselle
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten yritysidea syntyy?
Miten liiketoimintasuunnitelma laaditaan?
Opintojakson kuvaus:
Yrittäjyyttä tarkastellaan hyvinvointialan palvelujen kehittämisen ja palveluyrityksen toimintaympäristön
mahdollisuuksien näkökulmasta.
G0091 Hoitotyön johtaminen ja kehittäminen, 5 op
Opiskelija osaa:
· työskennellä itsenäisesti hoitotyön asiantuntijatehtävissä
· tunnistaa erilaisia johtamismalleja
· suunnitella ja organisoida hoitotyötä
· soveltaa laadunhallinnan menetelmiä toiminnassaan
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Mitä on hyvä johtaminen?
Miten hoitotyötä ja henkilöstövoimavaroja johdetaan?
Miten hoitotyön laatu varmistetaan?
Opintojakson kuvaus:
Hoitotyön johtamisen tarkoituksena on varmistaa hoitotyön tarvittavat resurssit ja osaaminen, joita tarvitaan
laadukkaiden palveluiden tuottamiseen ja hoitotyön kehittämiseen
G0087 Opinnäytetyö, 15 op
Opiskelija osaa:
• rajata kehittämistehtävän ja kysymysasettelun
• etsiä ja valita opinnäytetyön taustaksi teoriatietoa
• laatia ja esitellä opinnäytetyösuunnitelman
• käyttää valittuja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä
• edetä suunnitelmallisesti opinnäytetyöprosessissa
• toteuttaa opinnäytetyön tutkimus- tai kehittämistehtävänä
• laatia opinnäytetyöraportin ja esitellä opinnäytetyön
• osoittaa kypsyysnäytteessä opinnäytetyössä vaadittavaa osaamista
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten valitaan opinnäytetyön aihe?
Miten rakennetaan opinnäytetyön teoreettinen perusta?
Miten laaditaan opinnäytetyön suunnitelma?
Miten kuvataan ja perustellaan valitut tutkimus- ja kehittämismenetelmät?
Miten aineisto kerätään ja analysoidaan?
Miten opinnäytetyöprosessia ja sen tuloksia arvioidaan?
Miten eettisyyttä ja luotettavuutta arvioidaan?
Miten opinnäytetyö esitetään mielenkiintoa herättävällä tavalla?
Ydinkysymykset
Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä. Se mahdollistaa opiskelijan
ammatillisen kehittymisen ja palvelee työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän
käytänteitä ja voi tuottaa myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita. Lähtökohtana on työelämän
kehittämishaaste. Laadittuaan opinnäytetyölleen idean, opiskelija kirjoittaa toiminnalleen suunnitelman osallistuen
prosessia tukevaan työpajatyöskentelyyn.
Opinnäytetyön raportissa korostuu systemaattinen T&K&I-prosessi. Raportin perustana on teoreettinen ja
tutkimuksellinen analysointi, jota tukee työpajatyöskentely. Opinnäytetyö sisältää työelämää kuvailevaa tietoa, sitä
selittävää tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.
Edeltävät opinnot:
Projektityöskentely
Tutkimus- ja kehittämismenetelmät I
G0089 Palveluinnovaatiot, 5 op
Opiskelija osaa:
• määrittää kehittämisen tavoitteita työelämän ja alueen kehittämisen lähtökohdista
• käyttää tutkimus- ja kehittämismenetelmien työvälineitä ja menetelmiä kehittämistyössä
• osallistua toteuttamiseen ja raportoida tavoitteellisen kehittämisprojektin
• toimia osana kumppanuusverkostoa
Opintojakson sisältö:
Miten idea syntyy ja kehittyy?
Mitä tietoa tarvitaan ilmiöstä ja kehittämisympäristöstä?
Miten suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan kehittämisprojekti?
Mitä tuotteistaminen tarkoittaa kehittämistoiminnassa?
Miten kehittämistiimissä toimitaan?
Ydinkysymykset
Opintojakson kuvaus:
Palveluinnovaatioilla saadaan aikaan asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
kehittämisprojekteissa. Opintojakso voidaan toteuttaa Laurean oppimisympäristöissä, hankkeissa, työpajoissa tai
harjoittelussa. Opintojakso on vaihtoehtoinen Tutkimus- ja kehittämismenetelmät II kanssa.
Edeltävät opinnot:
Projektityöskentely
Tutkimus- ja kehittämismenetelmät I
G0090 Tutkimus- ja kehittämismenetelmät II, 5 op
Opiskelija osaa:
· etsiä tarvitsemaansa tietoa opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa ja soveltaa tietoa opinnäytetyön tekemisessä
· tehdä opinnäytetyöraportin
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten opinnäytetyöprosessi etenee?
Miten opinnäytetyöraportti laaditaan?
Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa täydennetään tutkimus- ja kehittämismenetelmäosaamista. Opintojakso on vaihtoehtoinen
Palveluinnovaatiot-opintojakson kanssa.
Edeltävät opinnot:
Projektityöskentely
Tutkimus- ja kehittämismenetelmät I
G0012 Asiakaslähtöisyys, 10 op
Opiskelija osaa:
· kuvata ihmisen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena
· soveltaa tietoaan holistisesta ihmiskäsityksestä kohdatessaan asiakkaan
· tunnistaa hyvinvointialan asiakkuuteen ja palveluosaamiseen liittyviä ilmiöitä
· tunnistaa asiakkaan kohtaamisen merkityksen hyvinvointipalveluissa ja hoitotyössä
· arvioida ja kehittää asiakaslähtöistä toimintaansa
Opintojakson sisältö:
Miten ihmisen holistisuus ilmenee?
Mihin hyvä asiakastyö perustuu?
Miten hyvä asiakastyö toteutuu?
Opintojakson kuvaus:
Hyvinvointialan toiminnassa ja toiminnan kehittämisessä asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan asiakkaan
kokonaisvaltaista kohtaamista, jossa asiakas käsitetään yksilönä, yhteisönsä jäsenenä ja laajemmin tietyn väestön
osan ja koko yhteiskunnan jäsenenä. Asiakas nähdään oman elämänsä asiantuntijana. Asiakaslähtöinen toiminta
perustuu asiakkaan omaan käsitykseen terveydestään.
Edeltävät opinnot:
Ei edeltäviä opintoja
G0013 Terveyttä edistävä ympäristö, 10 op
Opiskelija osaa:
· tunnistaa eri-ikäisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä eri ympäristöissä
· kuvata hyvinvoinnin palvelujärjestelmiä ja niitä ohjaavia lakeja ja eettisiä ohjeita
· antaa ensiapua ja edistää ympäristön turvallisuutta
· soveltaa kestävän kehityksen periaatteita toiminnassaan
Opintojakson sisältö:
Mitä terveydellä ja hyvinvoinnilla tarkoitetaan?
Millainen on suomalainen terveydenhuollon palvelujärjestelmä?
Miten eri-ikäisten asiakkaiden terveyttä edistetään?
Miten annetaan ensiapua ja toimitaan poikkeusoloissa?
Miten sairaudet kehittyvät ja ilmenevät?
Miten toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti hoitotyössä?
Opintojakson kuvaus:
Terveyden edistäminen on ihmisen terveyden suojelemista, ylläpitämistä ja lisäämistä erilaisin toimin. Tähän sisältyy
ihmisen omaan terveyteen ja sen taustatekijöihin liittyvien voimavarojen lisääminen oman terveyden edistämiseksi.
Terveyden edistämiseen kuuluvat myös sairauksien ja tapaturmien ehkäisy ja hoito. Hoitotyön tehtävänä on edistää
eri-ikäisten yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen terveellistä ympäristöä ja turvallisuutta
G0014 Hoitotyön prosessi ja dokumentointi, harjoittelu, 10 op
Opiskelija osaa:
· kuvata hoitotyön kehitysvaiheita
· perustella toimintaansa hoitotyön arvojen ja eettisten ohjeiden mukaan
· suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöisesti ja näyttöön perustuen hoitotyötä
· laskea lääkematematiikkaa ja toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti, tarkasti ja aseptisesti
· dokumentoida ja raportoida hoitotyötä systemaattisen kirjaamisen mallin sekä lakien ja asetusten vaatimalla tavalla
· integroida ja soveltaa sisätautien tutkittua tietoa hoitotyössä
Opintojakson sisältö:
Ydinkysymykset
Miten hoitotyö ja hoitotiede ovat kehittyneet?
Mitä hoitotyön prosessilla tarkoitetaan?
Millä toiminnoilla ihmistä autetaan hoitotyössä?
Miten turvallista lääkehoitoa toteutetaan?
Miten hoitotyötä dokumentoidaan?
Miten potilasta tutkitaan ja hoidetaan lääketieteen menetelmin?
Opintojakson kuvaus:
Hoitotyöllä tarkoitetaan terveyttä edistävää ja ylläpitävää, sairauksia ehkäisevää, parantavaa ja kuntoutumista
edistävää toimintaa. Opintojakson aikana perehdytään hoitotyön historiaan sekä hoitotyön ja hoitotieteen keskeisiin
käsitteisiin. Työpajoissa ja projekteissa harjoitellaan ja saavutetaan osaaminen: hoitotyön toimintoja, aseptiikkaa,
ergonomiaa, turvallista lääkehoitoa ja dokumentointia.
Edeltävät opinnot:
Hyväksytty matematiikan lähtötasotesti tai matematiikan valmentavat opinnot
0370 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 15 op
Kuvaus:
Mitkä vapaasti valittavat opinnot lisäävät ja monipuolistavat ammatillista osaamista?
Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op
Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.
00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op
Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.
00453 Suomen kielen lähtötasotesti, 0 op
Opintojakson kuvaus:
Suomenkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat suomen kielen
lähtötasotestin.
01275 Matematiikan lähtötasotesti, 0 op
Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat matematiikan lähtötasotestiin. Lähtötasotestin voi suorittaa vain
kerran. Testin avulla varmennetaan opiskelijan valmiudet koulutusalansa matemaattisten sovellutusten
aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu matematiikan valmentavalle opintojaksolle
opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa opintopisteitä luettavaksi
vapaasti valittaviin opintoihin.
00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op
Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä
Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto
Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.
00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op
Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä
Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto
Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.
00522 Suomen kielen valmentavat opinnot, 3 op
Opintojakson kuvaus:
Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentaalle opintojaksolle opintojensa
alkuvaiheessa. Kielten valmentavista opintojaksoista annetaan annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti
valittaviin opintoihin, jos opiskelijan kielen lähtötaso on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin
kieliopintoihin.
01279 Matematiikan valmentavat opinnot, 3 op
Opiskelija osaa:
koulutusalansa matemaattisten sovellusten edellyttämät perustiedot
Opintojakson sisältö:
lukion lyhyen matematiikan kertaaminen
Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa matematiikan taitojaan ja kehittää valmiuksiaan niin, että kykenee suoriutumaan varsinaisten
ammattiopintojen sisältämien matemaattisten sovellusten opiskelusta