Opetussuunnitelma 2010 – STB10SN (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Hoitotyön koulutusohjelma (Laurea Hyvinkää, sote), STB10SN

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien tuloksellinen integroiminen on Laureassa nähty keskeisenä
ammattikorkeakoulun saamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tavoitteena on, että meiltä valmistuu
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka ovat oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä. Lisäksi
tavoitteena ovat tutkimukseen perustuva työelämäosaamisen kehittäminen ja uudistaminen sekä monialaista
osaamista hyödyntävät innovaatiot, joiden vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Laurean oppimiskäsitys todentuu korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemassa Kehittämispohjaisen oppimisen
(Learning by Developing) –toimintamallissa. Oppimisen tavoitteena on osaaminen, joka ilmenee uusina
toimintatapoina ja –menetelminä, jotka myös mahdollistavat tutkintoa vastaavan työelämän uudistamisen.
Kehittämispohjainen oppiminen etenee työelämäläheisissä hankeympäristöissä, joissa opiskelijat, opettajat,
työelämän asiantuntijat sekä asiakkaat yhdessä työskentelevät uusien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja
kehittämiseksi.

Opiskelija nähdään yhteistyökumppanina, joka osaamisen kehittymisen myötä kykenee yhä vastuullisemmin ja
omaa luovuutta hyödyntäen toimimaan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Osaamisen välineitä opiskelija kartuttaa
erilaisissa työpajoista ja laboratorioista rakentuvissa oppimisympäristöissä. Ammatillinen osaaminen uusina
toimintatapoina rakentuu tutkitun tiedon, sen syvällisen ymmärtämisen, taitamisen ja tilanteiden hallintakyvyn
integroituneena kokonaisuutena. Yhdessä toimien tietoon perustuvaa taitamista rakentaen saavutetaan osaaminen,
joka mahdollistaa erilaisten tilanteiden hallinnan jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Ammattikorkeakoulussa oppiminen etenee taitamisen orientaation kautta. Tieteellinen tieto on merkityksellistä
välineellisesti. Oppiminen ohjaa käsittelemään tietoa ja valitsemaan eettisesti merkityksellisen tiedon, jota voi
hyödyntää ja soveltaa tulevan tutkinnon osaamista vastaavassa kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on
tärkeää kehittyminen taitavaksi osaajaksi, joka kykenee uudistamaan työelämää. Työelämäläheiset
kehittämishankkeet oppimisympäristöinä mahdollistavat opiskelijalle osaamisen aitouden, kumppanuusverkoston
rakentumisen, omien merkityksellisten kokemusten hyödyntämisen sekä luovuuden ja tutkivan työotteen
kehittymisen. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö kehittävät osaamista yhdessä
oppien. Lisäksi kehittämishanke tuottaa uutta tietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden osaamisen luomista ja
kehittämistä. Laurean oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa
vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy yhteisöjen ja niiden muodostamien
verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja
kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla
vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.
Käytännön sovelluksia oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat, verkostoissa
toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut toimintatilat,
osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot.

Opiskelijan vastuu ja rooli oppimisessa

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana vastuullinen sitoutuminen kehittämishankkeeseen. Opiskelu
Laureassa edellyttää opiskelijalta erityisesti kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, itseohjautuvuutta,
aloitteellisuutta ja yhteistyökykyä. Itsenäisen työotteen merkitys korostuu opinnoissa.
Kehittämishankkeissa kaikki osalliset nähdään oppijoina, koska hankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta.
Kumppanuus tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen
eteneminen edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen.

Opettajan rooli Laureassa

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja pedagogisena
ohjaajana. Opettaja ei voi siirtää osaamista opiskelijalle, vaan hän ohjaa opiskelijan oppimista.
Roolistaan hieman riippuen Laurean opettajat ovat sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että
pedagogeja. Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden
työelämäosaamisen uudistajana ja kehittäjänä. Kehittäjänä opettaja vastaa kehittämishankkeen eteenpäin viennistä.

Opetussuunnitelman rakenne

Laurealaiset opetussuunnitelmat rakentuvat teemoista ja opintojaksoista. Teemalla tarkoitetaan laajempaa
osaamisaluetta, jonka hallitsemiseksi opiskelijan tulee tyypillisesti suorittaa useampi aihealuetta käsittelevä
opintojakso. Teemojen ja opintojaksojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuositeemat
kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.

Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisesti yhteisesti määritellyt yhteiset kompetenssit (ks. taulukko 1) osana
teemojen tai opintojaksojen tavoitteita. Yleisten kompetenssien hallitseminen varmistaa
ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen
puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen.

Taulukko 1. Yleiset kompetenssit
• osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja
oppimistapojaan
OPPIMISEN TAIDOT • osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
• kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta
ja opitun jakamisesta
EETTINEN OSAAMINEN • kykenee ottamaan vastuun omasta
toiminnastaan ja sen seurauksista
• osaa toimia alansa ammattieettisten
periaatteiden mukaisesti
• osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon
työskentelyssään
• osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
• osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita
• kykenee vaikuttamaan yhteiskun-nallisesti
osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin
perustuen
• osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää
yhteisön hyvinvointia
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN • osaa toimia työelämän viestintä- ja
vuorovaikutustilanteissa
• osaa hyödyntää tieto-ja viestintätekniikkaa oman
alansa tehtävissä
• kykenee luomaan henkilökohtaisia
työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
• osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa
tilanteissa
• kykenee työnjohtamiseen ja itsenäiseen
työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
• omaa valmiuksia yrittäjyyteen
INNOVAATIO-OSAAMINEN • kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja
työtapojen kehittämiseen
• osaa työskennellä projekteissa
• osaa toteuttaa tutkimus-ja kehittämishankkeita
soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja
menetelmiä
• osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja
taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
KANSAINVÄLISTYMIS-OSAAMINEN • omaa alansa työtehtävissä ja niissä
kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
• kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön
• osaa ottaa työssään huomioon alansa
kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja
mahdollisuuksia

Opintojakson suorittaminen kerryttää opiskelijan opintopisteitä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa noin 26,7
tuntia opiskelijan työtä.

Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamisen arviointi kertoo, kuinka hyvin asetut
tavoitteet on saavutettu. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien
etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.
Opintojaksot arvioidaan numeraalisesti asteikolla 0 – 5 tai hyväksytty/hylätty (H/0) -periaatteella. Arvioinnissa
hyödynnetään alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin kehitettyjä kriteereitä (ks.
taulukko 2). Opintojakson arviointikriteerit on kerrottu opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Taulukko 2. Osaamisen arviointikriteerit alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijalle.
ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
• Käyttää asiantuntevasti • Käyttää asiantuntevasti ja
ammattikäsitteitä. laajaalaisesti
KIITETTÄVÄ • Noudattaa ammattikäsitteitä sekä
työturvallisuusohjeita hallitsee kokonaisuuksia.
arvosana 5 vastuullisesti ja itsenäisesti. • Kehittää
• Perustella toimintaa tutkitun toimintaympäristönsä
Opiskelija osaa: tiedon avulla. työturvallisuutta.
• Toimia itsenäisesti ja • Kehittää toimintatapoja
aloitteellisesti tavoitteiden vertailemalla, yhdistelemällä,
suunnassa. Toiminta on ja valitsemalla tutkittua tietoa.
usein joustavaa, • Toimia aloitteellisesti ja
järjestelmällistä, innovatiivisesti tavoitteiden
kehittämispainotteista, luovaa mukaan. Toiminta
ja aktiivista. pääsääntöisesti uutta luovaa,
• Valita toimintaan soveltuvia työelämää kehittävää ja
tekniikoita ja malleja ja selkeän ammatillista.
perustella valintansa. • Valita, yhdistellä, ja kehittää
• Toimia asiakaslähtöisesti ja toimintaan soveltuvia
tilanteenmukaisesti. tekniikoita ja malleja.
• Edistää ryhmän toimintaa. • Toimia aloitteellisesti ja
• Kriittisesti soveltaa vastuullisesti
ammattieettisiä periaatteita asiakassuhteissa sekä
toiminnassaan. ymmärtää asiakkuuden
merkityksen kokonaisuuden
kannalta.
• Kehittää ja uudistaa
monialaisen/-ammatillisen
ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
monimutkaisissa ja
ennakoimattomissa
tilanteissa.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

HYVÄ • Käyttää systemaattisesti • Käyttää asiantuntevasti
ammattikäsitteitä. ammattikäsitteitä.
arvosana 3 • Soveltuu työturvallisuusohjeita • Huolehtia omasta ja
toiminnassaan. työyhteisönsä työturvallisuudesta
Opiskelija osaa: • Perustella, vertailla ja sekä havaitsee kehittämiskohteita.
analysoida toimintaansa yleisillä • Valita toimintatapoja tutkitun
ohjeilla. tiedon ja ohjeistuksen perusteella.
• Selviytyä itsenäisesti erilaisissa • Toimia systemaattisesti ja
tehtävissä kulloisessakin kriittisesti tavoitteiden suunnassa
toimintaympäristössä. monimutkaisissa tilanteissa.
• Soveltuu monipuolisesti opittuja Toiminta usein joustavaa,
tekniikoita ja malleja. järjestelmällistä, luovaa ja
• Toimia ammatillisesti aktiivista.
asiakastilanteissa. • Valita toimintaan soveltuvia
• Toimia ryhmässä tekniikoita ja malleja ja perustella
tavoitesuhteisesti. valintaansa.
• Perustella toimintaansa • Priorisoida ja ylläpitää
ammattieettisten periaatteiden asiakkuuksia/asiakassuhteita.
mukaisesti. • Edistää ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
toiminnassaan.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

TYYDYTTÄVÄ • Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja • Käyttää systemaattisesti
asianmukaisia ammattikäsitteitä ammattikäsitteitä.
arvosana 1 sekä osoittaa perehtyneensä • Noudattaa työturvallisuusohjeita
tietoperustaan. vastuullisesti ja itsenäisesti.
Opiskelija osaa: • Perustella ja analysoida
• Toimia turvallisesti, joskin toiminta toimintaansa yleisillä ohjeilla sekä
on usein kaavamaista/ kokeilevaa/ tutkitun tiedon avulla.
hapuilevaa/ omalähtöistä • Toimia ammatillisesti ja
• Noudattaa sääntöjä ja ohjeita vastuullisesti ennakoimattomissa
sekä perustella toimintaansa asiakas- ja ongelmatilanteissa.
annetuilla ohjeilla. • Toimia itsenäisesti erilaisissa
• Toimia ohjattuna asianmukaisesti. tehtävissä kulloisessakin
• Käyttää opittuja tekniikoita ja toimintaympäristössä.
malleja. • Soveltaa monipuolisesti opittuja
tekniikoita ja malleja.
• Ottaa toiminnassaan asiakkaat
huomioon. • Toimia asiakaslähtöisesti ja
• Toimia ryhmän jäsenenä. tilanteenmukaisesti sekä ymmärtää
• Toimia ammattieettisten asiakastarpeita.
periaatteiden mukaisesti. • Toimia ryhmässä
tavoitesuhteisesti.
• Toimia ja perustella toimintaansa
ammattieettisten periaatteiden
mukaisesti.

YHTEISET
KOMPETENSSIT(Arene)
• Arvioidaan integroidusti kunkin • Arvioidaan integroidusti kunkin
opintojakson arvioinnin yhteydessä. opintojakson arvioinnin yhteydessä.

NQF, Taso 6, AMK- tutkinto, • Viitekehyksessä kuvataan • Hallitsee laaja-alaiset ja
kansallinen tutkintojen viitekehys valmistuvan opiskelijan osaaminen edistyneet oman alansa tiedot,
mikä otetaan huomioon joihin liittyy teorioiden, keskeisten
arvioitaessa alkuvaiheen käsitteiden, menetelmien ja
opiskelijoita. periaatteiden kriittinen
ymmärtäminen ja arvioiminen.
Ymmärtää ammatillisten
tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen
kattavuuden ja rajat. Hallitsee
edistyneet taidot, jotka osoittavat
asioiden hal-lintaa, kykyä soveltaa
ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita
vaaditaan erikoistu-
neella ammatti-, tieteen- tai
taiteenalalla monimutkaisten tai
ennakoimattomien ongelmien
ratkaisemiseksi.

• Kykenee johtamaan
monimutkaisia ammatillisia toimia
tai hankkeita tai kykenee
työskentelemään itsenäisesti alan
asiantuntijatehtävissä. Kykenee
päätöksentekoon
ennakoimattomissa
toimintaympäristöissä.
Perusedellytykset toimia alan
itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee
vastaamaan oman osaamisensa
arvioinnin ja kehittämisen lisäksi
yksittäisten henkilöiden ja ryhmien
kehityksestä.

• Valmius jatkuvaan oppimiseen.
Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja
kirjallisesti sekä alan että alan
ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee
itsenäiseen kansainväliseen
viestintään ja vuorovaikutukseen
toisella kotimaisella ja vähintään
yhdellä vieraalla kielellä.

Koulutusohjelman laadun arviointi ja kehittäminen

Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laatujärjestelmän avulla (kuvio 1.) Laatujärjestelmän tavoitteena
on mm. varmistaa kattavasti Laurean koulutuksen ja muun toiminnan laatua ja tuottaa systemaattisesti laatuun
liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi sekä edistää riittämättömän laadun tunnistamista.

Kuvio 1. Laurean laatujärjestelmä

Laurean perustoiminnan tueksi on kuvattu prosessit. Ydinprosessi on kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka
toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamisprosessi.
Toiminnan seurannan ja arvioinnin välineenä toimii strategian toteuttamissuunnitelma, jossa on määritetty toiminnan
kannalta kriittiset menestystekijät ja niiden mittarit. Koulutusohjelman laadunvarmistuksen osalta keskeisiä mittareita
ovat esim. opintojen eteneminen, oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä, koulutuksesta eroaminen, koulutuksen
läpäisy ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen. Mittareiden mukaisia tuloksia tarkastellaan vuosittain
ja niiden pohjalta määritellään toiminnan kehittämiseksi tarkoituksenmukaiset kehittämistoimenpiteet.
Kriittisten menestystekijöiden mittereihin liittyvän tulostiedon lisäksi Laureassa kerätään muuta palaute- ja
arviointitietoa koulutusohjelman laadun kehittämiseksi. Koulutusohjelmakohtaisen opetussuunnitelman arviointi
tehdään vuosittain. Arviointiin osallistuvat henkilöstön lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat.
Opiskelijoiden keskeisin toiminnan arvioinnin ja kehittämisen väylä on opiskelijapalautejärjestelmä.
Opiskelijapalautejärjestelmään sisältyvät koulutuksen laatua, opiskelijan ammatillista kasvua ja
opiskelijahyvinvointia mittaavat palautekyselyt sekä välittömät palautteet. Palautetiedon kerääminen, sen
systemaattinen käsittely opiskelijoiden ja henkilöstön kesken sekä tiedon monipuolinen hyödyntäminen
mahdollistavat koulutuksen jatkuvan laadun kehittämisen.
Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana erilaisissa kehittämisryhmissä niin Laurea- kuin paikallisyksikkötasolla.
Opiskelijakunta LAUREAMKOn edustajat ja johdon neuvottelutapaamisia järjestetään säännöllisesti. Tapaamisten
tavoitteena on opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. Neuvottelutapaamisia käydään
LAUREA- ja paikallisyksikkötasoisesti. Opiskelijajäsenet osallistuvat myös Laurean sisäisiin auditointeihin, joita
toteutetaan kerran lukuvuodessa. Sisäisten auditointien kautta opiskelijat vaikuttavat koulutuksen ja muun toiminnan
laadun kehittämiseen.

Laurean opetussuunnitelma osana eurooppalaista korkeakoulualuetta

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Bolognan prosessissa on mukana 46 maata, muitakin kuin EU-maita. Sen
tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue vuoteen 2010
mennessä.
Kansainvälisesti ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin
perustuva tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-
tason tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta.
Ammattikorkeakouluissa kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin tutkinnon
lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon suorittaneista
suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.
Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System)-järjestelmän mukaiset opintopisteet vuonna 2005. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi
tuottaa 60 pistettä. Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on
opiskelijakeskeinen järjestelmä. Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä, joka tarvitaan koulutusohjelman
tavoitteiden saavuttamiseen.

Opetussuunnitelmissa kuvataan oppimistulokset ja osaaminen. Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen
näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja
osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana
korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen
tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin
työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin.
Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Tällä hetkellä voimavarat kohdennetaan siihen, että opetussuunnitelman toteutuksia
kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean
toimintaympäristöön.
Lähteet:
Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Globaalit haasteet ja kestävä kehitys opetussuunnitelmissa

Korkeakoulujen toiminnan on perustuttava vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen sekä erilaisuuden
ymmärtämiseen ja arvostamiseen korkeakouluyhteisössä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (OPM 2009,
51) toimenpidesuosituksena on, että korkeakoulut lisäävät kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen
pohjautuvaa koulutus- ja tutkimus - yhteistyötä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen
2005–2014 tavoitteiden toteuttamiseksi. Laurean opetussuunnitelmia kehitetään korkeakoulujen
kansainvälistämisstrategian 2009 – 2015 mukaisesti. Laurean arvoista yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuullisuus
edustavat selkeimmin näitä näkökulmia. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintojen yleisten kompetenssien eettinen
osaaminen tarkoittaa myös kykyä soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa työssä. Toiminta
globalisoituvassa maailmassa edellyttää korkeakouluilta omien toimintaperiaatteidensa eettisyyden kriittistä
tarkastelua.
Tavoitteena on, että kaikkien suomenkielisten koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa on vähintään 30 op
vieraskielisiä opintoja. Tavoitetta kohti edetään asteittain paikallisyksiköissä. Joissain koulutusohjelmissa
tavoitteeseen on jo päästy. Tavoitteena on myös tuottaa osaamista, joka mahdollistaa osallistumista globaalien
ongelmien ratkaisemiseen sekä oman toiminnan rakentamista eettisesti kestävälle pohjalle.
Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi

Koulutusohjelman toimintaympäristö

Hyvinkään Laurea sijaitsee 45 000 asukkaan kaupungin keskustassa kaikkien palvelujen äärellä. Kaupungin visio
vuodelle 2017 on: Hyvinkää on metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-
Uudenmaan keskus. Hyvinkää edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä sekä
elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja julkisten palveluntarjoajien yhteistyötä. Hyvinkää on aktiivinen osa
metropolialuetta. Tehokkaat liikenneyhteydet ja erinomainen logistinen sijainti tukevat menestyksekkään
elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kasvua. Pohjois-Uudenmaan keskuksena Hyvinkää toimii tiiviissä yhteistyössä
naapurikuntien ja seutukunnan kanssa.
Hyvinkäällä ja Hyvinkään-Riihimäen talousalueella on merkittävä koulutuksen ja kehittäjäorganisaatioiden
keskittymä. Vakiintuneessa verkostoyhteistyössä Laurean kanssa toimivat muun muassa Teknologiakeskus
Techvilla ja sen hallinnoima nostamisen ja siirtämisen osaamiskeskus, koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO)
alueellinen toimija, tiedekorkeakoulut Palmenia ja Tampereen teknillinen yliopisto, ammatillisen toisen asteen
koulutuskonserni Hyria Oy ja Suomen Ympäristöopisto, kansallisine ja kansainvälisine verkostoineen. Verkostoon
kuuluvat myös yritystoiminnan edistämiseen keskittyneet kuntakohtaiset yrittäjäyhdistykset, Riihimäen - Hyvinkään
kauppakamari, Yrityspalvelut HyRi Oy ja TE -toimistot sekä First Round Center.

Hyvinkään seudun elinkeinotoiminnassa työpaikkatarjonnan neljän kärki on 1) yhteiskunnalliset palvelut, 2)
teollisuus, 3) kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta sekä 4) rahoitus- vakuutus ja liike-elämän palvelut.
Kansainvälinen konserni Kone Oy on paitsi tuotantolaitos myös palveluliiketoimintaan erikoistunut toimija.
Hyvinkään paikallisyksikön toiminta verkottuu erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sekä tutkimus-,
kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa vahvasti myös KUUMA – seutukunnalla olevien toimijoiden kanssa. Keskeisiä
kumppaneita ovat: HUS/Hyvinkään sairaan-hoitoalue, kuntien sosiaali- ja terveystoimet, Kiljavan sairaala,
Järvenpään sosiaalisairaala, Sosiaalitaito sekä Diakonia ammattikorkeakoulu.

Hyvinkään Laurea osana toimintaympäristöään ennakoi ja ottaa huomioon koulutuksessaan sekä lähiympäristönsä
että koko metropolialueen tarpeet. Hyvinkään hoitotyön koulutusohjelmassa otetaan huomioon erityisesti
terveydenhuollon työelämän alueelliset sekä valtakunnalliset kehittämishaasteet. Nämä kehittämishaasteet
edellyttävät ammattihenkilöiltä osaamista, jolla voidaan vastata yhteiskunnassa terveydenhuollon, terveyden
edistämisen ja kuntoutuksen tarpeisiin sekä ennakoida tulevaisuuden tarpeita. Hoitotyön koulutuksen tehtävänä on
kouluttaa terveydenhuoltoon osaava ammattihenkilöstö, joka turvaa väestölle yhdenvertaiset ja potilasturvallisuuden
takaavat palvelut. Tavoitteena on, että koulutuksessa saadut valmiudet vastaavat väestön terveystarpeiden,
terveydenhuollon ammatinharjoittamisen, terveyspoliittisten tavoitteiden, terveydenhuollon työelämän ja sen
kehittämisen sekä teknologian vaatimuksia.

Asiantuntijuus

Terveydenhoitajan asiantuntijuus ja osaamisalueet ovat kuvattu Opetusministeriön julkaisun Ammattikorkeakoulusta
terveydenhuoltoon -koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja
vähimmäisopintopisteet, työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24 mukaisesti.

Terveydenhoitaja on hoitotyön ja erityisesti terveydenhoitotyön, terveyden edistämisen ja kansanterveystyön
asiantuntija elämänkulun eri vaiheissa. Keskeistä terveydenhoitajan alue- ja väestövastuisessa työssä on väestön
osallistaminen ja aktivoiminen oman terveytensä ylläpitämiseen ja edistämiseen. Tärkeää on terveyden tasa-arvon
lisääminen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen. Työtä suunnitellessaan, toteuttaessaan,
arvioidessaan ja kehittäessään terveydenhoitaja ottaa huomioon terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, jotka
vaikuttavat ihmisten elinympäristöön, elinolosuhteisiin ja hyvinvointiin. Terveydenhoitajan tehtäväalueeseen kuuluu
osallistuminen terveysriskien ja sairauksien ehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen ja sairastuneiden hoitamiseen sekä
terveellisen ympäristön suunnittelu- ja kehittämistyöhön.
Terveydenhoitotyö on yksilöiden, perheiden, työ- ja muiden yhteisöjen, väestön ja ympäristön terveyttä edistävää ja
ylläpitävää sekä sairauksia ehkäisevää hoitotyötä, jossa pyritään vahvistamaan asiakkaiden voimavaroja ja
itsehoitoa. Terveydenhoitotyön näkökulma on preventiivinen ja promotiivinen. Sillä tarkoitetaan terveyttä rakentavaa
ja terveyden edellytyksiä luovaa ja tukevaa toimintaa. Terveydenhoitotyö on kokonaisvaltaista hoitoa, joka vaikuttaa
yksilölliseen, yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Terveydenhoitotyön tieteellinen ja teoreettinen
perusta on hoitotieteessä ja muissa terveystieteissä, lisäksi sitä täydentävät muut tieteenalat.
Terveydenhoitaja tekee työtään terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä itsenäisesti että
asiantuntijana monialaisissa ja -ammatillisissa työryhmissä. Terveydenhoitajan keskeisenä tehtävänä on tukea ja
vahvistaa asiakkaiden omien voimavarojen käyttöä ja elämässä selviytymistä. Työ edellyttää näyttöön perustuvaa
osaamista sekä kykyä ja rohkeutta eläytyä ja puuttua tarvittaessa asiakkaan tilanteeseen elämänkulun eri vaiheissa.
Terveydenhoitaja johtaa ja arvioi näyttöön perustuvaa terveydenhoitotyötä ja vastaa tutkimukseen perustuvasta
terveydenhoitotyön laadusta ja sen kehittämisestä. Terveydenhoitajan asiantuntijuudessa korostuu kriittinen ajattelu,
itsenäinen päätöksenteko ja vastuullisuus. Terveydenhoitajan toimintaa ohjaavat terveydenhoitotyön arvot ja eettiset
periaatteet sekä voimassa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö sekä Suomen terveyspoliittiset linjaukset.

Osaamisalueet

Terveydenhoitajan koulutus sisältää sairaanhoitajakoulutuksen ydinosaamisen. Terveydenhoitotyön
ammattiopinnoissa hoitotyön osaamista laajennetaan ja syvennetään terveydenhoitotyöhön.
Ammatillinen kasvu ja vuositeemat

Opintojen alkuvaiheessa opiskelija omaksuu erilaisia välineellisiä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan sekä oppimisessa
että työelämässä. Tutkivaan oppimiseen liittyvien menetelmällisten taitojen lisäksi opiskelija saavuttaa valmiuden
projektimaiseen työskentelytapaan sekä monipuoliset viestintätaidot. Samaan aikaan opiskelija perehtyy
terveysalaan toimintaympäristönä. Ammatillistiedolliset ja -taidolliset haasteet keskittyvät opintojen alkuvaiheessa
hoitotyön ja terveydenhoitotyön perusteisiin. Kaikille pakollisten yhteisten opintojen edetessä toisena
opiskeluvuotena ammatillistiedollinen ja ammatillistaidollinen osaaminen painottuu sisätauti-kirurgiseen hoitotyöhön,
perhe-, mielenterveys- kriisi- ja päihdehoitotyöhön sekä hoitotyöhön vastaanotoilla ja kodeissa.
Opintojen loppuvaiheessa opiskelija suuntaa osaamistaan valitsemissaan vaihtoehtoisissa syventävissä opinnoissa.
Opiskelijaa rohkaistaan uuden innovatiivisen ja ennakoivan ymmärryksen, tiedon ja työskentelyteorioiden
kehittämiseen. Opinnäytetyö palvelee tätä samaa tavoitetta, minkä lisäksi se antaa opiskelijalle mahdollisuuden
edelleen syventää omaa yksilöllistä opintopolkuaan. Sairaanhoitaja (AMK) ja terveydenhoitaja (AMK) ymmärtävät
jatkuvan uudistumisen mahdollisuudet ja näkevät hoitotyön ja terveydenhoitotyön opinnot osana elinikäisen
oppimisen prosessia. Ammatillisen kasvun tukeminen perustuu holistiseen ihmiskäsitykseen, monialaisiin
oppimisympäristöihin sekä autenttisissa työelämän hankkeissa tapahtuvaan tutkivaan oppimiseen (LbD).

• Ensimmäisen opiskeluvuoden vuositeema on käynnistää opiskelijan ammatillinen kasvu monialaiseksi alansa
osaajaksi ja kumppaniksi paikallisissa verkostoissa.
• Toisen opiskeluvuoden teemana on kehittää opiskelijan oman alan osaamista kansallisissa
kumppanuusverkostoissa.
• Kolmannen opiskeluvuoden vuositeema on syventää opiskelijan oman alan osaamista kansainvälisissä
verkostoissa.
• Neljännen opiskeluvuoden teemana on valmistua oman alansa kehittäjäksi ja uudistavaksi asiantuntijaksi
monipuolisissa paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Koulutusohjelman kuvaus

Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdon kuvaus

Terveydenhoitajakoulutus perustuu sairaanhoitajakoulutukseen ja antaa valmiudet toimia sekä sairaanhoitajana että
terveydenhoitajana. Terveydenhoitajatutkinto 240 op koostuu sekä hoitotyön että terveydenhoitotyön opinnoista.
Yksi opintopiste (op) on 27 tuntia opiskelijan työtä. Terveydenhoitajan tutkintoon johtavat ammattiopinnot ovat
laajuudeltaan vähintään 60 op, josta 30 op toteutuu sairaanhoitajan koulutukseen sisältyvinä ammattiopintoina.
Terveydenhoitajan koulutuksen tulee täyttää sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnolle, sairaanhoitaja
(AMK) asetetut vaatimukset. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija laillistetaan sekä sairaanhoitajaksi että
terveydenhoitajaksi. Terveydenhoitajakoulutus täyttää sairaanhoitajakoulutusta koskevat Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivin 2005/36/EY koulutukselle asettamat vaatimukset.
Terveydenhoitotyön koulutus koostuu perus- ja ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta,
opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä sekä vapaasti valittavista opinnoista. Opinnoista toteutetaan 100 op
ammattitaitoa edistävänä harjoitteluna, joka vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyyden
tunnustamisesta antaman direktiivin 2005/36/EY kliinistä opetusta. Harjoittelusta toteutetaan 75 op ohjattuna
harjoitteluna terveysalan eri organisaatiossa, joista terveydenhoitotyön toimintaympäristöissä toteutetaan vähintään
25 op. Ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta toteutetaan 10 op ammattikorkeakoulun harjoitustiloissa ja –
tilanteissa. Harjoitteluun sisältyy myös opinnäytetyö 15 op.

• Ammattitaitoa edistävä harjoittelu I (10 op): perusterveydenhuolto
• Ammattitaitoa edistävä harjoittelu II (15 op): sisätauti-kirurginen hoitotyö
• Ammattitaitoa edistävä harjoittelu III (10 op): mielenterveyshoitotyö
• Ammattitaitoa edistävä harjoittelu IV (10 op): kotihoito ja vastaanottotoiminta
• Ammattitaitoa edistävä harjoittelu V (10 op): työterveyshuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
• Ammattitaitoa edistävä harjoittelu VI (10 op): äitiys- ja lastenneuvolatoiminta
• Ammattitaitoa edistävä harjoittelu VII (10 op): terveydenhoitotyön syventävä harjoittelu

Opiskelija vahvistaa terveydenhoitotyön asiantuntemustaan Terveydenhoitotyön syventävien opintojen (25 op),
vapaasti valittavien opintojen, opinnäytetyön ja erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Terveydenhoitotyön
ammattiopinnoissa tehdään kehittämishanke (5 op) terveydenhoitotyön ammatillisen osaamisen lisäämiseksi ja
terveydenhoitajan työn sekä ammatin kehittämiseksi.

Vapaasti valittavat opinnot (15 op) voivat syventää tai laajentaa opiskelijan osaamista. Opiskelija voi valita niitä joko
oman koulutusohjelmansa tai muiden koulutusohjelmien tarjonnasta. Vapaasti valittaviin opintoihin soveltuvat hyvin
myös avoimessa ammattikorkeakoulussa tai muissa korkeakouluissa suoritetut terveysalaa tukevat opinnot.
Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina myös vaihtoehtoisia hoitotyön syventäviä opintoja.
Opinnäytetyön (15 op) lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Sen tarkoituksena on tukea opiskelijan
ammatillista kehittymistä ja kehittää työtä sekä työelämän käytänteitä. Opinnäytetyössä painottuu vuorovaikutus
työelämän kanssa sekä tutkiva ja kehittävä työote.

Terveydenhoitotyön oppimisympäristö

Hyvinkään Laureassa oppimisen lähtökohtana on osallistuminen työelämän autenttisiin kehittämishankkeisiin.
Oppiminen pohjautuu opettajien, opiskelijoiden ja työelämäosaajien kumppanuuteen. Kehittämishankkeet
työpajoineen mahdollistavat yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista, uuden osaamistiedon rakentumista sekä uusia
innovaatioita tuotteina, toimintamalleina ja toimintakulttuurina. Opiskelijat oppivat tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja
projektityön menetelmiä sekä toimintatapoja kehittämishankkeissa koko koulutuksen ajan. Ohjauksella ja
itsearvioinnilla tuetaan alan vaatimaa persoonallista, eettistä ja ammatillista kasvua.
Kansainvälinen toiminta on tärkeä osa hoitotyön koulutusohjelmaa. Hyvinkään Laurea tarjoaa opiskelijoille
pakollisten kieliopintojen lisäksi vieraskielisiä ammattiopintoja ja vapaasti valittavia kielten opintojaksoja,
mahdollisuuden kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai - työharjoitteluun sekä tukee kotikansainvälistymistä monin
eri tavoin.
Hoitotyön koulutusohjelmassa on panostettu hoitotyön ja terveydenhoitotyön toimintojen harjoittelutiloihin ja
-välineisiin. Hoitotyön simulaatio-oppimisympäristö ”Medical and Care Simulation Center” on kuin oikea sairaala:
siihen kuuluu poliklinikka, shokkihuone, tehohoitotila sekä vuodeosasto. Simulaatiot tapahtuvat potilassimulaattorien
avulla. Potilassimulaattoreiden avulla harjoitellaan hoidon kriittisiä vaiheita potilaan tulosta ambulanssilla sairaalaan
aina kotiutukseen saakka. Potilassimulaattorit sisältävät todenmukaiset peruselintoiminnot, jotka reagoivat erilaisiin
hoitotoimenpiteisiin. Niiden avulla voidaan harjoitella mm. sydäninfarktin, intoksikaation, astman sekä vammojen
hoitoa. Jälkipuintia varten on oma debriefing-tila, jossa voidaan analysoida tapahtumien kulkua nauhoitteiden avulla.
Debriefing-tilassa osa opiskelijoista voi seurata simulaatiota videon välityksellä. Hoidollisten taitojen lisäksi voidaan
tilassa harjoitella vuorovaikutustaitoja, johtamista ja tiimityöskentelyä sekä päätöksentekoa. (http://hyvinkaa.laurea.fi/
hoitotyo.html)

Koulutusohjelman laadunvarmistus

Laadunvarmistus tapahtuu suunnitelmallisesti Laurean laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti.
Opiskelijapalautejärjestelmän keskitetyt alkuvaiheen, keskivaiheen/opiskelijoiden hyvinvointikyselyn ja
valmistumisvaiheen kyselyjen tulokset käsitellään opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Tulosten perusteella valitaan
kehittämiskohteet ja kehittämistoimien aikataulu sekä vastuut. Nämä kirjataan huoltokirjaan ja niiden toteutumista
seurataan säännöllisesti.
Opetussuunnitelman ja opetuksen toteutuksen arviointi tapahtuu opintojaksokohtaisten palautteiden muodossa.
Palautteet käsitellään henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Kehittämiskohteet kirjataan toteutussuunnittelun tai
opetussuunnitelman kehittämisen perustaksi. Huomioidut asiat kirjataan myös opintojaksojen
itsearviointilomakkeeseen ja huoltokirjaan. Opetussuunnitelmaa ja sen toteuttamista arvioidaan säännöllisesti
monialaisissa ja työelämäkumppaneiden muodostamissa ryhmissä sekä henkilöstölle suunnattujen LbD-ja T&K&I
toiminnan arvioinneissa.
Opetussuunnitelman määrällistä arviointia tapahtuu vuosittain AMKOTA-tilastoinnin yhteydessä, jolloin seurataan
opiskelijoiden läpäisyaikoja, LbD-opintopisteitä, T&K&I-toiminnan tuottamia opintopisteitä sekä työelämälähtöisten
kehittämishankeopinnäytetöiden määrää. Koulutusohjelman laadunseurantaa tapahtuu myös lukukausittain
opiskelijoiden opintopistekertymien seurannassa.
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi
OP OPINNOT 60 60 60 60
B007 HOITOTYÖN PERUSTEET
B0011 Tutkiva ja kehittävä hoitotyö 10
B0014 Hoitotyön toimintaympäristö 10
B0015 Kansanterveys ja hoitotyö 10
B008 HOITOTYÖN TOIMINNOT
B0016 Terveyden edistäminen 10
B0017 Hoitotyön prosessi ja dokumentaatio 5
B0032 Nursing English 5
B0033 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu I 10
B009 SISÄTAUTI-KIRURGINEN HOITOTYÖ
B0018 Sisätauti-kirurginen hoitotyö 10
B0019 Sisätauti-kirurgisen hoitotyön simulaatioharjoittelu 5
B0035 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu II 15
B010 AVOTERVEYDENHOITO JA
MIELENTERVEYSHOITOTYÖ
B0020 Perhe-, mielenterveys- ja päihdehoitotyö, kriisityö 10
B0021 Hoitotyö vastaanotoilla ja kodeissa 5
B0037 Svenska inom vårdbranschen 5
00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito 0
00634 Ruotsin kielen suullinen taito 0
B0040 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu III 10
B0041 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu IV 10
B016 TERVEYDENHOITOTYÖ
B0081 Lasta odottava perhe terveydenhoitotyön 5
asiakkaana
B0082 Lapsiperhe terveydenhoitotyön asiakkaana 5
B0083 Koululainen, nuori ja hänen perheensä 5
terveydenhoitotyön asiakkaana
B0084 Työikäinen ja hänen perheensä 5
terveydenhoitotyön asiakkaana
01234 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu VI, 10
terveydenhoitotyö
B012 HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN
01233 Hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja 5
tuotteistaminen
B0044 Hoitotyön johtaminen 5
B0029 Tutkimusosaaminen 5
B0045 Opinnäytetyö 15
B0028 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu V, 10
terveydenhoitotyö
B015 TERVEYDENHOITOTYÖN SYVENTÄVÄT
OPINNOT
B0026 Terveyden ja turvallisuuden edistämisen 10
syventävät opinnot
B0027 Terveydenhoitotyön simulaatioharjoittelu 5
B0080 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu VII, 10
terveydenhoitotyö
0364 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00453 Suomen kielen lähtötasotesti 0
00397 Matematiikan lähtötasotesti 0
01258 Englannin kielen valmentavat opinnot 3
01257 Ruotsin kielen valmentavat opinnot 3
00522 Suomen kielen valmentavat opinnot 3
00636 Suomen kielen kirjallinen taito 0
00637 Suomen kielen suullinen taito 0
01259 Matematiikan valmentavat opinnot 3
B0110 Luovat ja toiminnalliset menetelmät
B0111 Kriisit ja työyhteisöt
B0112 Väkivallan kohtaaminen
B0113 Vapaasti valittava hanke
B0114 Vapaasti valittava harjoittelu
B0069 Työvoima- ja yrityspalvelut osana työ- ja
elinkeinopolitiikkaa
B0070 Urasuunnittelu ja mentorointi
B0071 Ideasta liiketoiminnaksi
B0076 Graafinen suunnittelu
B0077 Kestävän kehityksen haasteet
B0078 Laadunhallinta ja auditoinnit
60 60 60 60
B007 HOITOTYÖN PERUSTEET, 30 op

Kuvaus:
• Mitä on sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijan ammatillinen kasvu ja miten hoitotyön ammatillinen
osaaminen kehittyy ammattikorkeakoulussa?
• Missä tehtävissä ja millaisissa toimintaympäristöissä sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat työskentelevät?
• Ketä ovat hoitotyön asiakkaat ja millaista heidän terveytensä ja hyvinvointinsa on elämänkulun eri vaiheissa?
• Mitä on kansanterveystyö ja miten sitä toteutetaan elämänkulun eri vaiheissa?
• Mikä on hoitotyön filosofinen, eettinen sekä hoitotieteellinen perusta?
• Mitä ovat hoitotyön perustoiminnot yksilön auttamisessa ja miten niitä toteutetaan?
• Mitä on ammatillinen ohjaus ja vuorovaikutus hoitotyön toimintaympäristöissä ja miten ne toteutuvat
asiakaslähtöisesti?
• Miten ja miksi hoitotyössä hyödynnetään muiden tieteenalojen tietoja? (mm. anatomia, fysiologia,
kehityspsykologia, kansanterveystiede, kasvatustiede)
• Miten ja miksi hoitotyötä tutkitaan ja kehitetään?

Opiskelija osaa:
• suunnitella opintojaan ja käyttää työskentelyssään tietoteknisiä välineitä ja muita oppimismenetelmiä.
• työskennellä tavoitteellisesti ja vuorovaikutteisesti sekä opiskelijaryhmissä että asiakkaiden ja
työelämäkumppaneiden kanssa hankkeissa.
• toimia erilaisissa hoitotyön tilanteissa hoitotyön eettisen ja tieteellisen perustan mukaisesti.
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida yksilön perushoitoa.
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöistä ohjausta.
• käyttää monialaista tietoa hoitotyössä.
• hoitotyön kehittämis- ja tutkimustyön perusteet.

Sisältö:
Teemassa opiskellaan sosiaali- ja terveysalan työn perusteita ja luodaan lähtökohdat monialaiselle työn
kehittämiselle ja tutkimiselle hoitotyön näkökulmasta. Teemassa opiskellaan kansansairauksien ehkäisemistä,
hoitotyön perustoimintoja sekä hoitotyön kehittämisen ja tutkimuksen perusteita.

B0011 Tutkiva ja kehittävä hoitotyö, 10 op

Opiskelija osaa:
• laatia henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS).
• hahmottaa tutkivan ja kehittävän työotteen merkityksen ammattialalle.
• lukea, kirjoittaa ja raportoida ammattialansa tutkittua tietoa sekä viestiä sitä suullisesti eri tilanteissa.
• hankkia keskeistä ammattialan tietoa erilaisista tietolähteistä sekä käyttää sitä kriittisesti.
• käyttää tietotekniikkaa oppimisensa tukena.
• toimia itsenäisesti ja tiimissä sekä jakaa osaamistaan toisille.
• toimia työympäristössä sekä vaikuttaa kehittävän työyhteisön syntymiseen.
• hahmottaa hoitotyön kehittämis- ja tutkimustoiminnan keskeiset elementit.
• hyödyntää osaamistaan kehittämis- ja tutkimushankkeissa.

Opintojakson sisältö:
• Miten ammattikorkeakoulussa opiskellaan?
• Mitä on kehittämispohjainen oppiminen (LbD)?
• Miten ja missä ammattialalla viestitään?
• Miten tehdään tiimityötä ja työskennellään erilaisissa työyhteisöissä?
• Miten arvioidaan omaa ja muiden osaamista sekä annetaan palautetta?
• Miten työskennellään hankkeessa?
• Miten hoitotyötä kehitetään ja tutkitaan?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskellaan ammatillista viestintää, työskentelyä ammattikorkeakoulussa ja työelämässä sekä
hoitotyön kehittämisen ja tutkimisen perusteita.

Yleinen kompetenssi: Oppimisen taidot
Edeltävät opinnot:
Ei ole

B0014 Hoitotyön toimintaympäristö, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa hoitotieteen keskeisen tietoperustan ja käyttää sitä toimintansa lähtökohtana.
• tunnistaa hoitotyön arvot, päämäärät ja periaatteet ja toimia niiden mukaan.
• tunnistaa ja analysoida omaa eettistä ajatteluaan sekä etsiä ongelmatilanteisiin eettisesti kestäviä ratkaisuja.
• soveltaa ihmisen psykologisen ja sosiaalisen kehittymiseen liittyvää tietouttaan hoitotyössä.
• soveltaa ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan liittyvää tietouttaan hoitotyön toiminnoissa.
• hoitotyön toiminnot yksilön perushoidossa ergonomisesti.
• toimia aseptisesti hoitotyössä.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on hoitotyö?
• Mitä on hoitotyön filosofia ja etiikka sekä hoitotiede ?
• Miten ihmisen psykologinen ja sosiaalinen kehitys etenee?
• Mitä on ihmisen anatomia ja fysiologia?
• Mitä ovat hoitotyön toiminnot yksilön perushoidossa ja miten niitä toteutetaan?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskellaan hoitotyön filosofiaa ja etiikkaa, ihmisen psyykkistä ja sosiaalista kehittymistä sekä
ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa. Lisäksi opiskellaan hoitotyön toimintoja yksilön perushoidossa. Tiedollisena
perustana on hoitotieteen, kehityspsykologian ja muiden tieteenalojen tuottama tieto.

Edeltävät opinnot:
Ei ole

B0015 Kansanterveys ja hoitotyö, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa terveysalan asiakkuuteen ja palveluosaamiseen liittyviä ilmiöitä.
• kohdata asiakkaita erilaisissa asiakkaan sekä sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä.
• hyödyntää kansallisia ja kansainvälisiä terveysohjelmia asiakkaan terveyden edistämiseen.
• tunnistaa asiakkaiden terveystottumuksia elämänkulun eri vaiheissa ja niiden aiheuttamia tarpeita hoitotyön
sisältöön ja toimintoihin.
• tunnistaa keskeisimmät kansansairaudet ja niiden aiheuttamat tarpeet hoitotyön sisältöön ja toimintoihin.
• huolehtia omasta ja toisten turvallisuudesta poikkeuksellisissa tilanteissa hoito- ja työympäristössä.
• soveltaa perusensiavun tietouttaan erilaisissa ensiaputilanteissa.
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöistä, terveyttä edistävää ohjausta, erilaisissa toimintaympäristöissä
sekä raportoida sitä suullisesti ja kirjallisesti.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on hoitotyön asiakkuus?
• Miten terveyspoliittiset ohjelmat ohjaavat hoitotyötä?
• Mikä on terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujärjestelmä?
• Mitä ovat terveyttä edistävät terveystottumukset?
• Mitä ovat keskeiset kansansairaudet?
• Mitä on asiakaslähtöinen ohjausprosessi?
• Mitä on perusensiapu?
• Miten toimitaan turvallisessa hoito- ja työympäristössä?
• Miten yksilön ja yhteisön terveyttä edistetään?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskellaan hoitotyötä kansansairauksien ehkäisemisen näkökulmasta, asiakaslähtöistä ammatillista
ohjaamista, ensiapua ja työyhteisöjen turvallisuutta sekä asiakkaiden terveyden edistämistä heidän
toimintaympäristössään. Tiedollisena perustana on hoitotieteen, kansanterveystieteen ja kasvatustieteen tuottama
tieto. Opintojakso sisältää 5 op laajuisen hankkeen.

Edeltävät opinnot:
Ei ole

B008 HOITOTYÖN TOIMINNOT, 30 op

Kuvaus:
• Mitä on perhehoitotyö ja miten sitä toteutetaan elämänkulun eri vaiheissa?
• Mikä on terveellinen ja turvallinen ympäristö sekä miten sitä edistetään?
• Miten asiakaslähtöistä hoitotyötä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan sekä dokumentoidaan?
• Miten turvallista lääkehoitoa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan?
• Miten ja miksi hoitotyössä hyödynnetään muiden tieteenalojen tietoja?
• Mitä asioita tulee ottaa huomioon englanninkielistä viestintää toteutettaessa hoitoalalla?

Opiskelija osaa:
• arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän terveyteen ja terveelliseen ympäristöön liittyviä hoidon tarpeita ja
voimavaroja.
• suunnitella, toteuttaa, arvioida ja dokumentoida hoitotyön perustoimintoja.
• toimia turvallisen lääkehoidon periaatteiden mukaan.
• hyödyntää erilaisia englanninkielisiä tietolähteitä asianmukaisesti.
• valita hoitotyön tilanteisiin sopivia englanninkielisiä viestintätapoja ja – välineitä.
• ja saavuttaa englannin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B2.

Sisältö:
Teemassa opiskellaan terveyttä ja turvallisuutta edistävää hoitotyötä sekä harjoitellaan erilaisissa
perusterveydenhuollon toimintaympäristöissä. Teemaan sisältyy globalisaatio ja ekologinen kestävyys sekä
englannin kieli.

B0016 Terveyden edistäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• vahvistaa asiakkaan voimavaroja ja heidän osallistumistaan terveytensä edistämisessä.
• osaa arvioida ympäristön terveysvaikutuksia.
• käyttää tutkittua tietoa valitessaan terveyden edistämisen menetelmiä.
• tunnistaa hoitotyön ammatillisen toiminnan lähtökohdat lääkehoidon toteuttamisessa.
• tunnistaa ja soveltaa lääkehuollon periaatteita hoitotyössä sekä edistää asiakkaan turvallista lääkehoitoa.
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida lääkehoitoa.
• laskea lääkeannokset ja annostella lääkkeet virheettömästi.
• kirjata ja tiedottaa lääkehoitoon liittyviä asioita.
• toimia lääkehoitoprosessin eri vaiheissa työryhmän jäsenenä.

Opintojakson sisältö:
• Miten edistetään lasta odottavan ja lapsiperheen terveyttä?
• Miten edistetään koululaisen ja nuoren sekä heidän perheidensä terveyttä?
• Miten edistetään ikääntyvän terveyttä ja toimintakykyä?
• Miten ympäristö vaikuttaa ihmisen terveyteen?
• Miten turvallista lääkehoitoa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan?
• Miten tieteiden (farmakologia, geriatria, gerontologia, synnytys- ja naistentaudit, mikrobiologia) tuottamaa tietoa
hyödynnetään terveyden edistämisessä?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskellaan perhehoitotyötä elämänkulun eri vaiheissa, lääkehoitoa, lääkematematiikkaa ja
ympäristöterveyttä. Tiedollisena perustana on terveystieteiden, erityisesti hoitotieteen ja muiden tieteenalojen
tuottama tieto.

Edeltävät opinnot:
Teema 1

B0017 Hoitotyön prosessi ja dokumentaatio, 5 op

Opiskelija osaa:
• tehdä hoidollisia päätöksiä työryhmän jäsenenä.
• kriittistä ajattelua.
• toimia hoitotyön prosessin eri vaiheita noudattaen.
• laatia itsenäisesti hoitotyön suunnitelman.
• kirjata rakenteisen mallin mukaisesti.
• toimia lainsäädännön ja kirjaamissuositusten edellyttämällä tavalla terveydenhuollossa.
• hyödyntää hoitotyön tieto- ja viestintätekniikkaa.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on hoitotyön päätöksenteko?
• Miten päätöksentekoprosessi ohjaa hoitotyön dokumentointia?
• Mikä tarkoitetaan hoitotyön prosessilla ja hoitotyön suunnitelmalla?
• Mitä on rakenteinen kirjaaminen?
• Miten kirjataan asiakaslähtöisesti?
• Mitä on terveydenhuollon lainsäädännön keskeiset osa-alueet?
• Mikä on dokumentoinnin lakiperusta?
• Miten ovat potilaan asema ja oikeudet otetaan huomioon hoitotyön kirjallisessa suunnitelmassa?
• Miten hoitotyössä käytetään tietotekniikkaa hoitotyön toimintojen tukena?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskellaan hoitotyön päätöksentekoa, hoitotyön suositusten ja lainsäädännön mukaista
kirjaamiskäytäntöä sekä hoitotyön tieto- ja viestintätekniikkaa. Perehdytään terveydenhuollon lainsäädäntöön.

Edeltävät opinnot:
Teema 1

B0032 Nursing English, 5 op

Opiskelija osaa:
• hyödyntää erilaisia englanninkielisiä tietolähteitä asianmukaisesti.
• valita eri tilanteisiin sopivia viestintätapoja ja – välineitä.
• käyttää englannin kieltä sekä suullisesti ja kirjallisesti työelämän eri tilanteissa.
• ja saavuttaa englannin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B2.

Opintojakson sisältö:
• Mitä asioita tulee ottaa huomioon englanninkielistä viestintää toteutettaessa?
• Millaisia vuorovaikutustaitoja tarvitaan erilaisissa englanninkielisissä toimintaympäristöissä?

Opintojakson kuvaus:
Englanninkielisen viestinnän tehtävä terveydenhuollossa on tukea hoitotyön perustehtävää ja hyvän asiakastyön
tavoitteita.

Yleinen kompetenssi: Kansainvälistymisosaaminen

Edeltävät opinnot:
Lähtötasotesti: hylätty tulos à englannin valmentavat opinnot 3 op

B0033 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu I, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia asiakkaan terveyden ja turvallisen ympäristön edistämiseksi.
• käyttää tiedonkeruu- ja havainnointimenetelmiä erilaisten yhteisö- ja ympäristötason voimavarojen tunnistamiseksi.
• tunnistaa eri-ikäisten ja eri kulttuureista tulevien yksilöiden ja perheiden terveyttä tukevia voimavaroja ja
kuormittavia tekijöitä.
• toimia hoitotyön eettisten ohjeiden mukaisesti ja pohtia toimintansa perusteita.
• toteuttaa hyvää hoitotyötä ja turvallista lääkehoitoa.
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöistä hoitotyötä ja dokumentoida sitä.
• toimia moniammatillisissa työryhmissä asiakkaan voimavarojen vahvistamiseksi.

Opintojakson sisältö:
• Millainen on turvallinen hoitoympäristö ja hyvä hoitotyö perusterveydenhuollossa eri asiakasryhmien kanssa?
• Miten toteutetaan turvallista lääkehoitoa?
• Miten hoitotyötä dokumentoidaan?
• Miten hoitotyön eettiset ohjeet ohjaavat hoitotyötä?
• Miten voidaan tunnistaa erilaisia terveyttä tukevia voimavaroja?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija soveltaa hoitotyön ammatillistiedollista ja ammatillistaidollista osaamistaan autenttisessa asiakkaan
arkiyhteisöissä taitoviikolla ja perusterveydenhuollon vuodeosastoilla sekä kehittää ohjaustaitoja hankkeessa
terveystapahtumassa integroiden aikaisempaa teoreettista ja kokemuksellista osaamistaan.

Edeltävät opinnot:
Teema 1, Terveyden edistäminen 10 op, Hoitotyön prosessi ja dokumentaatio 5 op

B009 SISÄTAUTI-KIRURGINEN HOITOTYÖ, 30 op

Kuvaus:
• Mitä sisätauti-kirurgisella hoitotyöllä tarkoitetaan?
• Mitä perioperatiivisella hoitotyöllä tarkoitetaan?
• Mitä syöpähoitotyöllä tarkoitetaan?
• Miten potilaan hoitoa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan?
• Mitä ovat sisätauti-kirurgisen, perioperatiivisen ja syöpähoitotyön hoitotyön keskeiset toiminnot ja
moniammatillisuus?
• Mitä näyttöön perustuvalla hoitotyöllä tarkoitetaan ja mitä se edellyttää?
• Mitä eettisiä ja juridisia kysymyksiä hoitotyössä kohdataan ja miten niitä ratkaistaan?
• Miten hoitotyössä hyödynnetään muiden tieteenalojen tietoja? (mm. kirurgia, sisätaudit, anestesiologia,
farmakologia, kliininen psykologia, fysioterapia, toimintaterapia)
• Miten ennaltaehkäisevä ja kuntouttava näkökulma toteutuu hoitotyössä?

Opiskelija osaa:
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida sisätauti-kirurgisen, perioperatiivisen ja syöpäpotilaan hoitoa (mm. kivun hoito,
nestehoito ja lääkehoito).
• toimia hoitotyön arvojen ja periaatteiden pohjalta.
• perustella tekemänsä hoitotyön valinnat.
• toimia äkillistä hoitoa vaativissa tilanteissa (hoitoelvytys).

Sisältö:
Teemassa opitaan sisätauti-kirurgisten, perioperatiivisten ja syöpäpotilaiden hoitoa. Näyttöön perustuvassa
hoitotyössä kehitytään ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidoissa, potilaan kokonaishoidon ja hoitotyön
toimintojen hallinnassa sekä virheettömässä lääkehoidossa.

B0018 Sisätauti-kirurginen hoitotyö, 10 op

Opiskelija osaa:
• sisätauti-kirurgisen hoitotyön keskeiset osa-alueet.
• perioperatiivisen hoitotyön keskeiset osa-alueet.
• syöpähoitotyön keskeiset osa-alueet.
• kohdata ja tukea kriittisesti sairastuneita henkilöitä ja heidän omaisiaan.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on sisätauti-kirurginen hoitotyö?
• Mitä on perioperatiivinen hoitotyö?
• Mitä on syöpähoitotyö?
• Mitä on kriittisesti sairastuneen henkilön ja hänen omaisten kohtaaminen ja tukeminen?
• Miten ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa hoitotyötä toteutetaan?
• Miten hoitotyössä hyödynnetään muiden tieteenalojen tietoja?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla opitaan sisätauti-kirurgisten, perioperatiivisten ja syöpäpotilaiden hoitoa.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-2

B0019 Sisätauti-kirurgisen hoitotyön simulaatioharjoittelu, 5 op

Opiskelija osaa:
• osoittaa toiminnallaan perustietämyksensä sisätauti-kirurgisen hoitotyön hallinnasta ja eri tieteenalojen
soveltamisesta.
• havainnoida ja arvioida sisätauti-kirurgisten sairauksien vaikutuksia terveydentilaan.
• havainnoida ja toimia yleisimmissä sisätauti-kirurgisissa hätätilanteissa.
• hyödyntää potilaan terveyshistoriaa sekä arvioida nykyisiä ja tulevia muutoksia terveydentilassa.
• toteuttaa sisätauti-kirurgista hoitotyötä eri menetelmillä ja ohjata potilas ja hänen perhettään.
• toimia hoitoelvytystilanteissa osana moniammatillista hoitotiimiä.
• toteuttaa turvallista kivunhoitoa, nestehoitoa ja lääkehoitoa.

Opintojakson sisältö:
• Millaisia menetelmiä tarvitaan toteutettaessa sisätauti–kirurgista hoitotyötä ja potilasohjausta?
• Mitkä ovat tavallisemmat sisätauti-kirurgisten sairauksien vaikutukset terveydentilaan ja miten niitä havainnoidaan?
• Mitkä ovat yleisimmät sisätauti-kirurgiset hätätilanteet ja miten niitä hallitaan?
• Miten moniammatillinen hoitotiimi toimii hoitoelvytyksessä?
• Miten toteuttaa turvallista kivunhoitotyötä, lääke- ja nestehoitoa?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla sovelletaan ammatillistiedollista osaamista sisätauti-kirurgisesta hoitotyöstä hyödyntämällä simulaatio-
oppimisympäristöä.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-2, Sisätauti-kirurginen hoitotyö 10 op

B0035 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu II, 15 op

Opiskelija osaa:
• soveltaa sisätauti–kirurgisen hoitotyön osaamistaan autenttisissa hoitotyön olosuhteissa.
• toteuttaa turvallista sisätauti-kirurgista hoitotyötä.
• toimia mahdollisissa äkillisissä potilaan terveydentilan muutoksissa.
• kohdata ja tukea kriittisesti sairastuneita henkilöitä ja heidän omaisiaan.

Opintojakson sisältö:
• Miten sovelletaan sisätauti–kirurgista hoitotyön osaamista autenttisissa hoitotyön olosuhteissa?
• Millaisin menetelmin toteutetaan turvallista sisätauti–kirurgista hoitotyötä?
• Miten kohdataan ja tuetaan kriittisesti sairastuneita henkilöitä ja heidän omaisiaan?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija soveltaa sisätauti-kirurgisen hoitotyön ammatillistiedollista ja ammatillistaidollista osaamista autenttisissa
hoitotyön toimintaympäristöissä integroiden aikaisempaa teoreettista ja kokemuksellista osaamistaan.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-2, Sisätauti-kirurginen hoitotyö 10 op
B010 AVOTERVEYDENHOITO JA MIELENTERVEYSHOITOTYÖ, 40 op

Kuvaus:
• Mitä ovat hoitotyön keskeiset toiminnot perhe-, mielenterveys- ja päihdehoitotyössä, kriisityössä sekä hoitotyössä
vastaanotoilla ja kodeissa?
• Mitä on hoidontarpeen arviointi?
• Miten potilaan hoitoa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan?
• Mitä eettisiä ja juridisia kysymyksiä hoitotyössä kohdataan ja miten niitä ratkaistaan?
• Miten hoitotyössä hyödynnetään muiden tieteenalojen tietoja? (mm. psykiatria, ravitsemustiede, seksologia,
pediatria, tartuntataudit, rokotustoiminta, yhteiskuntatieteet)
• Mitä on sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys?
• Miten opiskelijan opinnäytetyö käynnistyy?
• Mitä asioita tulee ottaa huomioon ruotsinkielestä viestintää toteutettaessa hoitoalalla?
• Millaisia vuorovaikutustaitoja tarvitaan erilaisissa ruotsinkielisissä hoitoalan toiminta-ympäristöissä?

Opiskelija osaa:
• toimia perhe-, mielenterveys ja päihdehoitotyössä, kriisityössä, vastaanotoilla ja kodeissa hoitotyön arvojen ja
periaatteiden mukaan eri menetelmiä soveltaen.
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida ennaltaehkäisevää, hoitavaa ja kuntouttavaa hoitotyötä.
• toimia yhteistoiminnallisesti ja voimavarakeskeisesti yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla edistäen sosiaalista ja
kulttuurista kestävyyttä.
• kehittää ammatillista osaamistaan yhteistyö- ja hoitosuhteessa.
• toimia dialogisesti.
• käyttää kriisityön keskeisiä interventioita.
• tietää opinnäytetyöprosessin eri vaiheet ja hahmottelee omaa aihealuettaan.
• hyödyntää erilaisia ruotsinkielisiä tietolähteitä asianmukaisesti.
• valita hoitotyön tilanteisiin sopivia ruotsinkielisiä viestintätapoja ja – välineitä.
• ja saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen taitotason B1.

Sisältö:
Teemassa opitaan perhe-, mielenterveys- ja päihdehoitotyötä, kriisityötä ja hoitotyötä vastaanotolla ja kodeissa.
Näyttöön perustuvassa hoitotyössä kehitytään ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidoissa, potilaan
kokonaishoidon ja hoitotyön toimintojen hallinnassa sekä virheettömässä lääkehoidossa. Teemaan sisältyy
sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys ja kasvaminen globaaliin vastuuseen.

B0020 Perhe-, mielenterveys- ja päihdehoitotyö, kriisityö, 10 op

Opiskelija osaa:
• kohdata perheen erilaisissa muutosvaiheissa tukea antaen ja hoitaa eri-ikäisiä ja eri kulttuureista tulevia asiakkaita
terveystilan muutoksissa.
• mielenterveyshoitotyön prosessin toteuttaen vuorovaikutuksellista yhteistyösuhdetta yksilön ja perheen kanssa ja
työskennellä reflektiivisesti ja eettisesti sekä käyttää omaa persoonaa tietoisesti mielenterveyshoitotyössä.
• päihteenkäyttäjän hoitotyön prosessin sekä hoitotyön auttamismenetelmiä päihteenkäytön varhaisvaiheessa ja
päihderiippuvuuden yhteydessä.
• toimia mielenterveys- ja päihdehuollon palvelujärjestelmässä ja yhteistyössä eri sosiaali- ja terveydenhuollon
toimijatahojen kanssa.
• tunnistaa kriisissä olevan ihmisen ja hallitsee keskeiset kriisityön auttamismenetelmät ja toimia osana
moniammatillista hoitotiimiä.
• toimia sairaan lapsen ja hänen perheensä hoitotyössä

Opintojakson sisältö:
• Mitä on perhehoitotyö ja sairaan lapsen hoitotyö?
• Miten vanhemmuutta tuetaan lapsen sairastaessa?
• Mitä on mielenterveyshoitotyö?
• Millaisia hoitotyön auttamismenetelmiä mielenterveystyössä käytetään?
• Mitä on päihdehoitotyö?
• Millä menetelmillä päihteenkäyttäjää hoidetaan?
• Mitä on kriisityö?
• Miten kriisissä olevia ihmisiä ja heidän läheisiään autetaan?
• Mitä on eri-ikäisten auttaminen moniammatillisessa yhteistyössä perhe-, mielenterveys- ja päihdehoitotyössä ja
kriisityössä?

Opintojakson kuvaus:
Perhe-, mielenterveys- ja päihdehoitotyössä sekä kriisityössä opitaan voimavarakeskeisiä auttamismenetelmiä
moniammatillisessa yhteistyössä.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-2

B0021 Hoitotyö vastaanotoilla ja kodeissa, 5 op

Opiskelija osaa:
• laatia asiakkaan tarpeista lähtevän hoito- ja palvelusuunnitelman yhdessä asiakkaan, perheen ja hänen
omaistensa kanssa.
• tukea ja ohjata asiakasta, hänen omaisiaan ja perhettä voimavarakeskeisesti.
• soveltaa tarkoituksenmukaisia ohjausmalleja (esim.muutosvaihemalli) kotihoidossa ja sairaanhoitajan
vastaanottotoiminnassa.
• soveltaa kotihoidossa ja vastaanottotoiminnassa tarvittavaa hoitotyön perus- ja erikoissairaanhoidon osaamista.
• toimia moniammatillisessa yhteistyössä hoito- ja palveluketjun eri vaiheissa.
• toimia hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon kiireellisyyden arvioinnin periaatteiden mukaisesti.
• kantaa vastuuta hoidon laadun kehittämisestä hoitotiimissä.
• ravitsemuksen merkityksen ihmisen erilaisissa terveystilanteissa ja arvioida asiakkaan ravitsemustilaa.
• suunnitella,toteuttaa ja arvioida ravitsemushoitoa.
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida lääkehoidon toteutumista.
• ohjata asiakasta tartuntatautien ehkäisyssä ja toteuttaa rokotusohjelmaa

Opintojakson sisältö:
• Mitä on asiakaslähtöisen hoitotyön osaaminen?
• Mitä on alue- ja yhteistyöosaaminen ja toimintajärjestelmäosaaminen?
• Mitä on moniammatillinen yhteistyö ja miten saumaton hoitoketju toimii?
• Millaisia työelämätaitoja kotihoidossa ja vastaanottotoiminnassa tarvitaan?
• Millainen merkitys on monikulttuurisen hoitotyön ja kielitaidon osaamisella asiakastyössä?
• Miten ravitsemushoitoa toteutetaan kotihoidossa ja sairaanhoitajan vastaanottotoiminnassa ?
• Miten hoidon tarvetta ja kiireellisyyttä arvioidaan ?
• Miten tartuntatauteja ehkäistään ?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla opitaan ja syvennetään asiakastyöosaamista, alue- ja yhteistyöosaamista,
toimintajärjestelmäosaamista, sekä ravitsemushoitoa kotihoidossa ja sairaanhoitajan vastaanottotoiminnassa.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-3

B0037 Svenska inom vårdbranschen, 5 op

Opiskelija osaa:
• hyödyntää erilaisia ruotsinkielisiä tietolähteitä.
• valita eri tilanteisiin sopivia viestintätapoja ja – välineitä.
• käyttää ruotsin kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti työelämän eri tilanteissa.
• ja saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B1.

Opintojakson sisältö:
• Mitä asioita tulee ottaa huomioon ruotsinkielistä viestintää toteutettaessa?
• Millaisia vuorovaikutustaitoja tarvitaan erilaisissa ruotsinkielisissä hoitoalan toimintaympäristöissä?
Opintojakson kuvaus:
Ruotsinkielisen viestinnän tehtävä hoitoalalla on tukea hoitotyön perustehtävää ja hyvän asiakastyön tavoitteita.

Yleinen kompetenssi: Kansainvälistymisosaaminen

Edeltävät opinnot:
Ruotsin kielen lähtötasotesti hyväksytty tai ruotsin valmentavat opinnot hyväksytty.

00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.

00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.

B0040 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu III, 10 op

Opiskelija osaa:
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan hoitotyötä erilaisissa muutosvaiheissa soveltaen parasta ajantasaista
hoitotieteen, lääketieteen ja muiden tieteiden tuottamaa tietoa hoitotyöhön.
• kehittää valmiuksiaan auttaa, tukea ja ohjata yksilöä ja yhteisöä sekä perhettä voimaantumisessa, itsenäisessä
selviytymisessä ja mielekkäässä elämässä.
• kehittyä ammatillisesti ennaltaehkäisevässä, hoitavassa ja kuntouttavassa mielenterveys- ja päihdehoitotyössä
sekä kriisityössä.
• pohtia omaa persoonallista ja eettistä tapaansa toimia hoitotyössä kehittyen tavassaan reflektoida ja ilmaista omia
havaintojaan, tunteitaan ja ajatuksiaan rakentavasti työryhmätyöskentelyssä.

Opintojakson sisältö:
• Miten mielenterveyshoitotyötä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan?
• Millainen on mielenterveyden hoitotyön prosessi?
• Millaisia hoitotyön auttamismenetelmiä mielenterveystyössä käytetään?
• Millainen on päihteenkäyttäjän hoitoprosessi?
• Millä menetelmillä päihteenkäyttäjää hoidetaan?
• Miten kriisissä olevaa ihmistä autetaan?
• Mitä on eri-ikäisten voimavarojen vahvistaminen ja selviytymisen tukeminen moniammatillisessa verkostotyössä?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija soveltaa ammatillistiedollista ja ammatillistaidollista osaamistaan yhteistyö- ja hoitosuhteessa
mielenterveys-, kriisi- ja päihdetyön autenttisissa toimintaympäristöissä integroiden aikaisempaa teoreettista ja
kokemuksellista osaamistaan.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1 – 2, Perhe-, mielenterveys- ja päihdehoitotyö, kriisityö

B0041 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu IV, 10 op

Opiskelija osaa:
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan perus- ja erikoissairaanhoitoa yhdessä asiakkaan ja hänen perheensä
kanssa.
• kohdata asiakkaan osoittaen hyviä vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja.
• laatia asiakkaan tarpeiden mukaisen hoito- ja palvelusuunnitelman yhdessä asiakkaan ja hänen perheensä sekä
moniammatillisen työryhmän kanssa.
• toteuttaa hoidon tarpeen arviointia yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa.
• toteuttaa hoidon kiireellisyyden arviointia ohjattuna.
• käyttää ja hyödyntää potilastietojärjestelmiä ja muita viestintä- ja tietojärjestelmiä kotihoidossa ja vastaanotoilla.
• toteuttaa erikoissairaanhoitotasoista lääkehoitoa ja näytteenottoa.
• ehkäistä tartuntauteja ja toteuttaa rokotusohjelmaa.
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan ravitsemushoitoa.
• hyödyntää alueellisia lähipalveluja oman työn tukena ja sen kehittämisessä.

Opintojakson sisältö:
• Millaista asiakastyöosaamista kotihoidossa ja vastaanottotoiminnassa tarvitaan?
• Millaista alue- ja yhteistyöosaamista tarvitaan?
• Millaista toimintajärjestelmäosaamista tarvitaan?
• Miten hyvää hoitoa asiakkaan kotona ja vastaanotoilla toteutetaan?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija soveltaa ammatillistiedollista ja ammatillistaidollista osaamistaan autenttisissa toimintaympäristöissä
kotihoidossa ja sairaanhoitajan vastaanotolla (terveyskeskus, päivystys tai erityisryhmien vastaanotot) integroiden
aikaisempaa teoreettista ja kokemuksellista osaamistaan.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-4

B016 TERVEYDENHOITOTYÖ, 30 op

Kuvaus:
• Mitä on lasta odottavan perheen terveydenhoitotyö ja miten sitä toteutetaan?
• Mitä on lapsiperheen terveydenhoitotyö ja miten sitä toteutetaan?
• Mitä on lapsen ja vanhemman välinen varhainen vuorovaikutus ja miten sitä tuetaan?
• Mitä on seksuaaliterveys elämänkulun eri vaiheissa ja miten sitä edistetään?
• Mitä on koululaisen ja nuoren terveydenhoitotyö ja miten sitä toteutetaan?
• Mitä on työikäisen väestön terveydenhoitotyö ja miten sitä toteutetaan?

Opiskelija osaa:
• suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää terveydenhoitotyötä seuraavilla osaamisalueilla:
o lasta odottavan perheen terveydenhoitotyö
o lapsiperheen terveydenhoitotyö
o kouluikäisen, nuoren ja hänen perheensä terveydenhoitotyö
o työikäisen ja hänen perheensä terveydenhoitotyö

Sisältö:
Teemassa opiskellaan terveydenhoitajatyötä. Terveydenhoitaja toimii hoitotyön ja erityisesti terveydenhoitajatyön,
terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja kansanterveystyön asiantuntijana ihmisten elämänkulun eri vaiheissa eri
toimintaympäristöissä. Terveydenhoitajatyö on yksilöiden, perheiden, yhteisöjen väestön, ympäristön sekä työ- ja
muiden yhteisöjen terveyttä edistävää ja ylläpitävää sekä sairauksia ehkäisevää hoitotyötä, jossa pyritään
vahvistamaan asiakkaiden voimavaroja ja itsehoitoa. Terveydenhoitajatyön näkökulma on preventiivinen ja
promotiivinen. Sillä tarkoitetaan terveyttä rakentavaa ja terveyden edellytyksiä luovaa ja tukevaa toimintaa.
Terveydenhoitotyön tieteellinen ja teoreettinen perusta on hoitotieteessä ja muissa terveystieteissä, joita täydentävät
muut tieteenalat.

B0081 Lasta odottava perhe terveydenhoitotyön asiakkaana, 5 op

Opiskelija osaa:
• arvioida perheen voimavaroja ja kuormittavia tekijöitä, tukea ja ohjata lasta odottavaa perhettä ja sen jäseniä
perheen yksilöllisessä elämäntilanteessa.
• toteuttaa perhevalmennusta ja imetysohjausta.
• tunnistaa raskaus- ja lapsivuodeajan riskejä, tehdä hoidollisia päätöksiä ja ohjata jatkohoitoon.
• tunnistaa erityistarkkailun ja erityistuen tarpeessa olevia äitejä, vastasyntyneitä ja perheenjäseniä, tukea ja hoitaa
heitä sekä ohjata tarvittaessa jatkohoitoon.
• ohjata äitiä ja perhettä synnytyksen lähestyessä sekä toimia hätäsynnytystilanteessa.
• ohjata ja tukea asiakkaita seksuaaliterveydessä ja perhesuunnittelussa.
• toimia yhteistyössä äitiyshuollon muiden asiantuntijoiden ja perhepalveluverkoston jäsenien kanssa.
• kehittää uusia ratkaisuja ja toimintatapoja lasta odottavan perheen terveyden edistämiseksi.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on lasta odottavan perheen terveydenhoitotyö?
• Miten terveydenhoitotyössä tuetaan lasta odottavaa perhettä ja sen jäseniä?
• Miten lasta odottavaa perhettä ja sen jäseniä ohjataan terveyskäyttäytymisessä?
• Mitä ovat lasta odottavan perheen ja sen jäsenien erityistuen tarpeet ja millaisin menetelmin terveydenhoitotyössä
perhettä autetaan?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opitaan suunnittelemaan, toteuttamaan, arvioimaan ja kehittämään lasta odottavan perheen
terveydenhoitotyötä. Lasta odottavan perheen terveydenhoitotyön osaaminen perustuu ajankohtaisiin sosiaali-,
terveys- ja ympäristöpoliittisiin asiakirjoihin, ohjeisiin ja suosituksiin sekä tutkittuun, näyttöön perustuvaan tietoon.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-4

B0082 Lapsiperhe terveydenhoitotyön asiakkaana, 5 op

Opiskelija osaa:
• arvioida lapsen ja hänen perheensä voimavaroja ja kuormitustekijöitä sekä tukea lapsen tervettä kasvua ja
kehitystä.
• havainnoida ja edistää vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta.
• käyttää lapsen kasvun ja terveyden arviointimenetelmiä, havaita ja ehkäistä lapsen kasvuun ja terveyteen liittyviä
riskejä, arvioida hoidon tarpeita sekä ohjata jatkohoitoon.
• arvioida lapsiperheen erityistuen tarpeita ja puuttua varhain terveyden, turvattomuuden ja kehityksen riskeihin.
• käyttää monipuolisesti yksilö- sekä ryhmäohjauksen menetelmiä lapsiperheen terveyden tukemisessa.
• toimia yhteistyössä perheiden ja perhepalveluverkoston jäsenien kanssa.
• arvioida elintapojen ja ympäristön merkitystä lapsen ja perheen terveydelle ja ohjata perheitä
terveyskäyttäytymisessä.
• tukea vanhempia vanhemmuuteen kasvussa ja parisuhteessa.
• kehittää uusia ratkaisuja ja toimintatapoja lapsiperheen terveyden edistämiseksi

Opintojakson sisältö:
• Mitä on lapsen terve kasvu ja kehitys?
• Miten lapsen tervettä kasvua ja kehitystä tuetaan?
• Mitä ovat lapsen erityistuen tarpeet ja miten lasta ja perhettä autetaan?
• Mitä on lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus ja miten sitä edistetään?
• Miten elintavat ja ympäristö vaikuttavat lapsen terveyteen?
• Miten perheitä ja sen jäseniä ohjataan terveyskäyttäytymisessä?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opitaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan lapsiperheen terveydenhoitotyötä.
Lapsiperheen terveydenhoitotyön osaaminen perustuu ajankohtaisiin sosiaali-, terveys- ja ympäristöpoliittisiin
asiakirjoihin, ohjeisiin ja suosituksiin sekä tutkittuun, näyttöön perustuvaan tietoon sekä lapsiperheiden
palveluverkoston tuntemiseen.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-4

B0083 Koululainen, nuori ja hänen perheensä terveydenhoitotyön asiakkaana, 5 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa koululaisen, nuoren ja opiskelijan kasvua ja kehitystä edistäviä ja kuormittavia tekijöitä.
• seurata ja arvioida koululaisen, nuoren ja opiskelijan tervettä kasvua ja kehitystä.
• hyödyntää sosiaali-, terveys- ja ympäristöpoliittisia asiakirjoja koululaisen, nuoren ja opiskelijan
terveydenhoitotyössä.
• käyttää monipuolisesti yksilö- sekä ryhmäohjauksen menetelmiä koululaisen nuoren ja opiskelijan
terveydenhoitotyössä.
• edistää kouluympäristön ja yhteisön terveyttä.
• edistää koululaisen, nuoren ja opiskelijan seksuaaliterveyttä.
• puuttua varhain kouluikäisen ja nuoren erityistuen tarpeeseen yhteistyössä perheen ja muiden sidosryhmien
kanssa.
• innovoida uusia ratkaisuja ja toimintatapoja kouluikäisen terveyden edistämiseksi.

Opintojakson sisältö:
• Miten suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan koululaisen ja nuoren ja hänen perheensä terveydenhoitotyötä?
• Millaiset tekijät edistävät ja kuormittavat koululaisten, nuorten ja heidän perheidensä terveyttä?
• Miten arvioidaan koululaisen ja nuoren kasvua ja kehitystä?
• Millaisia erityistuen tarpeita tulee osata tunnistaa koululaisen, nuoren ja hänen perheensä elämässä?
• Miten edistetään koululaisen ja nuoren oppimisyhteisöjen ja – ympäristöjen terveellisyyttä, turvallisuutta ja
toimivuutta?
• Miten edistetään koululaisen ja nuoren seksuaaliterveydestä?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opitaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan koululaisen, nuoren ja hänen perheensä
terveydenhoitotyötä. Koululaisen ja nuoren terveydenhoitotyön osaaminen perustuu ajankohtaisiin sosiaali-, terveys-
ja ympäristöpoliittisiin asiakirjoihin, ohjeisiin ja suosituksiin sekä tutkittuun, näyttöön perustuvaan tietoon sekä
koululaisten ja nuorten palveluverkoston tuntemiseen.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-5

B0084 Työikäinen ja hänen perheensä terveydenhoitotyön asiakkaana, 5 op

Opiskelija osaa:
• edistää työntekijöiden työ – ja toimintakykyä ja työssä selviytymistä moniammatillisissa tiimeissä ja verkostoissa
sekä ohjata työntekijöitä hoitoon, työkykyä ylläpitävään toimintaan ja kuntoutukseen.
• edistää pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakykyä moniammatillisissa tiimeissä ja verkostoissa
• edistää työympäristön ja – yhteisön turvallisuutta, terveellisyyttä ja toimivuutta moniammatillisen yhteistyön keinoin
• toimia hyvän työterveyshuoltokäytännön sekä työterveyshuollollisesti painotetun sairaanhoidon periaatteiden
mukaisesti
• kehittää uusia tapoja työikäisen terveyden edistämiseksi

Opintojakson sisältö:
• Miten edistetään työikäisen työ- ja toimintakykyä erilaisissa elämäntilanteissa ja toimintaympäristöissä?
• Miten edistetään työyhteisön ja – ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimivuutta?
• Mitä on hyvä työterveyshuoltokäytänne ja miten sen mukaan toimitaan?
• Mitä on moniammatillinen yhteistyö työikäisen terveydenhoitotyössä ja miten sitä toteutetaan?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opitaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan työikäisen ja hänen perheensä
terveydenhoitotyötä. Työikäisen terveydenhoitotyön osaaminen perustuu ajankohtaisiin sosiaali-, terveys- ja
ympäristöpoliittisiin asiakirjoihin sekä työterveyshuoltoa ja työsuojelua koskeviin lakeihin, ohjeisiin ja suosituksiin.
Työikäisen terveydenhoitotyön perusta on moniammatillinen ja –tieteinen näyttöön perustuvaan toiminta.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1- 4

01234 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu VI, terveydenhoitotyö, 10 op

Opiskelija osaa:
• tukea kokonaisvaltaisesti lasta odottavan ja lapsiperheen hyvinvointia ja voimavaroja perheen yksilöllisessä
elämäntilanteessa.
• arvioida ja tukea itsenäisesti lasta odottavan äidin terveyttä sekä lapsen kasvua ja kehitystä sekä arvioida
elintapojen ja ympäristön merkitystä terveydelle.
• tunnistaa erityistarkkailua ja erityistukea vaativia asiakkaita ja perheitä ja ohjata jatkohoitoon.
• käyttää terveydenhoitotyön työmenetelmiä kulloinkin ajankohtaisilla alueilla esim. mielenterveys, painonhallinta,
päihteet, seksuaaliterveys, syrjäytyminen, väkivalta.
• toimia yhteistyössä perheiden ja eri sidosryhmien kanssa turvallisen kasvuympäristön ylläpitämiseksi ja
edistämiseksi.

Opintojakson sisältö:
• Mitä tutkiva ja kehittävä työote neuvolatyössä on?
• Miten näyttöön perustuva tietoperusta ohjaa toimintaa neuvolatyössä?
• Miten vanhemmuutta tuetaan?
• Miten lasta odottavan perheen ja lapsiperheen elinyhteisön ja – ympäristön terveellisyyttä, toimivuutta ja
turvallisuutta edistetään?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija soveltaa ammatillistiedollista ja ammatillistaidollista osaamistaan autenttisessa äitiys- ja
lastenneuvolatyössä sekä lasta odottavan perheen ja lapsiperheen terveyden edistämisessä integroiden
aikaisempaa teoreettista ja kokemuksellista osaamistaan.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-5, Lasta odottavan perheen terveydenhoitotyö 5 op, Lapsiperheen terveydenhoitotyö 5 op.

B012 HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN, 40 op

Kuvaus:
• Miksi ja miten terveys- ja hyvinvointipalveluja kehitetään?
• Miten kehittämispohjaisen oppimisen ja tutkimus- ja kehittämistyön menetelmiä hyödynnetään uuden osaamisen
tuottamisessa ja innovaatioissa?
• Miten opinnäytetyö tukee opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä?
• Mitä on johtamisosaaminen?
• Miten edistetään ja kehitetään työhyvinvointia?
• Mikä on asiantuntijan oma rooli ja vastuu organisaatiossa ja sen kehittämisessä?
• Mitä taloudellinen ajattelu ja kestävä kehitys ovat hoitotyössä?
• Mitä on hyvinvointiyrittäjyys?

Opiskelija osaa:
• kehittää terveys- ja hyvinvointipalveluihin perusteltuja kehittämisehdotuksia sekä uusia ratkaisu- ja toimintamalleja.
• hyödyntää kehittämispohjaisen oppimisen ja tutkimus- ja kehittämistyön menetelmiä.
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti yhteistyökumppanien kanssa.
• tehdä opinnäytetyön osana autenttisen työelämän kehittämishaastetta.
• tunnistaa erilaisia johtamistyylejä (esim. osaamisen johtaminen, laatujohtaminen ja ikäjohtaminen) ja toimia
organisaatiossa sen toimintastrategian mukaisesti.
• työyhteisötaidot (alaistaidot, työyhteisön pelisäännöt).
• ajatella taloudellisesti ja soveltaa kestävän kehityksen periaatteita.
• ennakoida toimintaympäristössä avautuvia mahdollisuuksia ja kehittää niitä tuotteeksi tai yritystoiminnaksi.
• toimia yhteiskuntavastuullisesti hoitotyön asiantuntijana.

Sisältö:
Teema sisältää seuraavia kokonaisuuksia: kansallinen ja kansainvälinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö,
yhteiskunnallinen vaikuttaminen, johtaminen, talousosaaminen, ekonominen- ja ekologinen kestävyys, yrittäjyys
sekä opinnäytetyö.

01233 Hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja tuotteistaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• tuotteistamisen merkityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisessä.
• yrittäjyyden ja taloushallinnon perusteet.
• toimia yhteiskuntavastuullisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Opintojakson sisältö:
• Miten sosiaali- ja terveysalan palveluja kehitetään ja tuotteistetaan?
• Mitä on hyvinvointiyrittäjyys?
• Mitä on taloushallinto?
• Miten edistetään ja kehitetään ekonomista ja ekologista kestävyyttä?

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso sisältää talous- ja yrittäjyysosaamista sekä ekonomisen- ja ekologisen kestävyyden osaamista.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-5

B0044 Hoitotyön johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa erilaisia johtamismalleja ja toimia organisaatiossa sen toimintastrategian mukaisesti.
• toimia työlainsäädännön edellyttävän toimintatavan mukaisesti.
• työyhteisötaidot.

Opintojakson sisältö:
• Millaisia erilaisia johtamisen strategioita käytetään sosiaali- ja terveydenhuollossa?
• Miten työlainsäädäntö ohjaa sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden toimintaa?
• Miten kehitetään ammatillisia vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja?

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso sisältää johtamiseen liittyvien ilmiöiden tarkastelua kuten työyhteisötaidot, työlainsäädäntö ja erilaisia
johtamisstrategioita.

Yleinen kompetenssi: Työyhteisöosaaminen

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-5

B0029 Tutkimusosaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• hyödyntää kriittistä ajattelua tutkimus – ja kehittämistoiminnassa.
• käyttää erilaisia tiedonhankintamenetelmiä.
• soveltaa tutkimusmenetelmällistä osaamistaan.

Opintojakson sisältö:
• Mitä tarkoitetaan kriittisellä ajattelulla tutkimus- ja kehittämistoiminnassa?
• Miten käytetään erilaisia tiedonhankintavälineitä?
• Miten tutkimusmenetelmällistä osaamista sovelletaan?

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso sisältää tiedonhankinta, tutkimus- ja kehittämismenetelmien soveltamisen ja hyödyntämisen.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-5

B0045 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia.
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen.
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi.
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa.
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti.
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen.

Opintojakson sisältö:
• Miten työelämää koskevia perusteltuja kehittämisehdotuksia esitetään?
• Miten työelämän ilmiöitä voi käsitteellistää?
• Mitä on tutkittu tieto?
• Mitä ovat sopivat tutkimus- ja kehittämismenetelmät?
• Miten uutta tietoa tuotetaan?
• Mitä on yhteistoiminnallinen työ?
• Miten yhteistyökumppanit löydetään?
• Mitä on oman toiminnan kriittinen arviointi?
• Miten aihekokonaisuuksia voi hallita?
• Mitä on looginen perustelu?

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita. Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä
painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu
tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt
sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa, sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta
osaamistietoa. Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa
aihealueen hallintaa sekä hyvää kielitaitoa.

Yleinen kompetenssi: Innovaatio-osaaminen
Opinnäytetyöprosessi koostuu neljästä vaiheesta:

• Orientaatiovaihe 1,5 op
Opiskelija perehtyy opinnäytetyöprosessiin, tiedonhankintaan ja – hallintaan sekä tuottaa aiheanalyysin.
• Suunnitelmavaihe 3 op
Opiskelija laatii opinnäytetyösuunnitelman, hankkii tietoa tutkittavasta ilmiöstä, jota hän opinnäytetyössään
käsittelee ja määrittelee keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Opiskelija rajaa kohteen, jota tutkii ja asettaa
tutkimus- ja kehittämistehtävän sekä hakee tarvittavat tutkimusluvat. Ennen lupaa tutkimusluvan lähettämiseksi
opiskelija esittää työnsä suunnitelmaseminaarissa hyväksytysti.
• Toteutusvaihe 9 op
Opiskelija toteuttaa suunnitellusti tutkimus- ja kehittämistehtävän. Hän hankkii teoreettista tietoa sekä
tutkimusaineistoa kehittämänsä innovaation perusteluksi ja analysoi sen. Yhteistyössä organisaation kanssa, jolle
hän opinnäyteyönsä tekee, opiskelija muodostaa perustellun ehdotuksen opinnäytetyönsä ratkaisuksi.
• Julkaisuvaihe 1,5 op
Opiskelija tuottaa valmiin tutkimus- ja kehittämisraportin, esittää sen hyväksytysti julkaisuseminaarissa ja antaa
kypsyysnäytteen. Opiskelija tallentaa opinnäytetyönsä Theseus -tietokantaan.

Edeltävät opinnot:
Tutkiva ja kehittävä hoitotyö 10 op, Tutkimusosaaminen 5 op / Tiedonhankinta ja tutkimusmenetelmät

B0028 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu V, terveydenhoitotyö, 10 op

Opiskelija osaa:
• tutkivan ja kehittävän työotteen.
• perustaa ammatillisen päätöksenteon näyttöön perustuvaan tietoon.
• edistää terveydenhoitotyön eri toimintaympäristöissä työyhteisön ja – ympäristön terveellisyyttä, toimivuutta ja
turvallisuutta.
Opintojakson sisältö:
• Mitä on tutkiva ja kehittävä työote koulu-, opiskelu- ja työterveydenhuollossa?
• Miten koulu-, opiskelu- ja työterveyden huollon näyttöön perustuva tietopohja ohjaa toimintaa?
• Miten edistetään koululaisen ja nuoren sekä hänen perheensä toimintakykyä moniammatillisessa yhteistyössä?
• Miten edistetään työikäisen ja hänen perheensä työ- ja toimintakykyä moniammatillisessa yhteistyössä?
• Miten edistetään pitkäaikaistyöttömän ja hänen perheensä työ- ja toimintakykyä moniammatillisella yhteistyöllä?
• Miten edistetään koulu-, opiskelu ja työyhteisön ja – ympäristön terveellisyyttä, toimivuutta ja turvallisuutta
moniammatillisessa yhteistyössä?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija syventää osaamistaan autenttisissa toimintaympäristöissä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa,
työterveyshuollossa sekä työttömien terveyden edistämissä integroiden aikaisempaa teoreettista ja kokemuksellista
osaamistaan.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-4, teema 7

B015 TERVEYDENHOITOTYÖN SYVENTÄVÄT OPINNOT, 25 op

Kuvaus:
• Mitä on asiantuntijuus opiskelijan valitsemalla hoitotyön alueella?
• Miten asiantuntijaosaamista arvioidaan ja kehitetään?
• Miten hoitotyön päätöksiä perustellaan ja arvioidaan kriittisesti?
• Mitä on eettinen ajattelu hoitotyössä?
• Miten jaettu asiantuntijuus toteutuu potilaan ja hänen hoitoonsa osallistuvien kanssa?
• Miten omaa ja työryhmän toimintaa suunnitellaan ja koordinoidaan?
• Mitä ovat hoitotyön kehittämiskohteet ja globaalit haasteet?
• Miten tulee toimia kriisitilanteissa ja suuronnettomuuksissa?
• Mitä tulee ottaa huomioon monikulttuurisessa hoitotyössä?
• Mitä on ohjaus- ja konsultointiosaaminen hoitotyön syventävässä vaiheessa?

Opiskelija osaa:
• syventää asiantuntijuuttaan ja kykyään ammatilliseen päätöksentekoon valitsemallaan hoitotyön alueella.
• perustella ja arvioida kriittisesti tekemiään päätöksiä hoitotyön asiantuntijana.
• ajatella ja toimia eettisesti.
• toimia moniammatillisen työ- ja hoitoyhteisön hoitotyön edustajana sekä asiakkaan asianajajana.
• monikulttuurisen hoitotyön keskeiset osa-alueet.
• suunnitella ja koordinoida toimintaansa ajantasaisten ohjeiden ja suosituksien mukaan.
• etsiä ja soveltaa ajankohtaista hoitotiedettä hyödyntävää tutkittua tietoa.
• tunnistaa ja ennakoida hoitotyön kehittämiskohteita ja globaaleja haasteita (mm. epidemiat).
• toimia kriisitilanteissa ja suuronnettomuuksissa.
• ohjata, opettaa ja konsultoida.

Sisältö:
Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdossa syvennytään Terveyden ja turvallisuuden edistämiseen 25 op.
Terveyden ja turvallisuuden edistämisen syventävät opinnot 10 op
Terveydenhoitotyön simulaatioharjoittelu 5 op
Ammattitaitoa edistävä harjoittelu V, terveydenhoitotyö 10 op

B0026 Terveyden ja turvallisuuden edistämisen syventävät opinnot, 10 op

Opiskelija osaa:
• ehkäistä yksilön, yhteisön ja väestön tartuntatauteja ja hoitaa niitä.
• toimia suunnitelmallisesti koti- ja vapaa-ajan tapaturmien, lasten tapaturmien, koulu- ja työtapaturmien sekä
ikääntyvien kaatumistapaturmien ehkäisytyössä.
• tukea ja ohjata asiakasta seksuaaliterveyden erityiskysymyksissä.
• tunnistaa ympäristöperäisiä terveysriskejä ja osallistua ympäristöterveydenhuollon (esim. asumisterveys)
toimintaan oman alansa asiantuntijana.
• tukea ja ohjata asiakasta erilaisissa kriisitilanteissa.
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida terveyden edistämisen vaikuttavuutta moniammatillisissa työryhmissä.
• käyttää eri asiakasryhminen kuten vammaisten ja ikääntyneiden sekä heidän perheidensä. terveydenhoitotyön
erilaisia moniammatillisia toimintamuotoja ja työmenetelmiä.

Opintojakson sisältö:
• Miten yhteisön ja ympäristön terveyttä ja turvallisuutta edistetään?
• Miten arvioidaan terveyden edistämisen vaikuttavuutta?
• Mitä eri erityispiirteitä tulee ottaa eri asiakasryhmien terveydenhoitotyössä?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskellaan yhteisön ja ympäristön terveyden sekä turvallisuuden edistämistä ja terveyden
edistämisen vaikuttavuuden arvioimista. Opintojaksossa käsitellään eri asiakasryhmien terveydenhoitotyön
erityispiirteitä ja opiskellaan yksilö-, perhe- ja yhteisölähtöisen terveydenhoitotyön menetelmiä. Tämän lisäksi
opintojakso sisältää kaikille syventäville opinnoille yhteiset, teeman ydinaiheisiin sisältyvät opinnot:
ammattieettisyys, ohjaus- ja konsultointi-osaaminen, monikulttuurisuus ja globaalit hoitotyön haasteet.

Yleinen kompetenssi: Eettinen osaaminen

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-4,7

B0027 Terveydenhoitotyön simulaatioharjoittelu, 5 op

Opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijana tyypillisimmissä akuuteissa terveydenhoitotyön tilanteissa.
• olla terveydenhoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa hoitotiimissä.
• arvioida eri terveydenhoitotyön auttamismenetelmien toimivuutta ja vaikuttavuutta.
• ymmärtää terveydenhoitotyön hoitotyön kehittämisen merkityksen asiakkaiden kannalta.

Opintojakson sisältö:
• Miten toimitaan tyypillisimmissä akuuteissa terveydenhoitotyön tilanteissa hoitotyössä?
• Miten toimitaan terveydenhoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa hoitotiimissä?
• Miten arvioidaan eri terveydenhoitotyön auttamismenetelmien toimivuutta ja vaikuttavuutta?
• Miten kehitetään terveydenhoitotyötä?

Opintojakson kuvaus:
Tässä opintojaksossa syvennetään terveydenhoitotyön osaamista ja auttamismenetelmiä hyödyntämällä simulaatio-
oppimisympäristöä. Opintojaksoon kuuluu suuronnettomuusharjoitus.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-4, 7

B0080 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu VII, terveydenhoitotyö, 10 op

Opiskelija osaa:
• syventää osaamistaan terveydenhoitotyössä elämänkulun eri vaiheissa.
• keskeiset yhteisölähtöisen terveyden edistämisen työmenetelmät.
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida terveyden edistämisen vaikuttavuutta moniammatillisissa työryhmissä.
• käyttää ikääntyneiden ja vanhusten sekä heidän perheidensä terveydenhoitotyössä erilaisia moniammatillisia
toimintamuotoja ja työmenetelmät.

Opintojakson sisältö:
• Miten opiskelija syventää terveydenhoitotyön osaamistaan elämänkulun eri vaiheissa?
• Mitkä ovat keskeiset yhteisölähtöisen terveyden edistämisen työmenetelmät?
• Miten suunnitella, toteuttaa ja arvioida terveyden edistämisen vaikuttavuutta moniammatillisissa työryhmissä?
• Mitä ovat ikääntyneiden ja vanhusten sekä heidän perheidensä terveydenhoitotyön erilaiset moniammatilliset
toimintamuodot ja työmenetelmät?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija syventää yhdessä autenttisessa terveydenhoitajatyön toimintaympäristössä osaamistaan integroiden
aikaisempaa teoreettista ja kokemuksellista osaamistaan.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-4,7

0364 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 15 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavat opinnot (15 op) syventävät tai laajentavat opiskelijan osaamista. Opiskelija voi valita niitä joko
oman koulutusohjelmansa tai muiden koulutusohjelmien tarjonnasta. Vapaasti valittaviin opintoihin soveltuvat hyvin
myös avoimessa ammattikorkeakoulussa tai muissa korkeakouluissa suoritetut terveysalaa tukevat opinnot.
Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina myös vaihtoehtoisia hoitotyön tai terveydenhoitotyön
syventäviä opintoja.

00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.

00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.

00453 Suomen kielen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Suomenkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat suomen kielen
lähtötasotestin.

00397 Matematiikan lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat matematiikan lähtötasotestiin. Lähtötasotestin voi suorittaa vain
kerran. Testin avulla varmennetaan opiskelijan valmiudet koulutusalansa matemaattisten sovellutusten
aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu matematiikan valmentavalle opintojaksolle
opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa opintopisteitä luettavaksi
vapaasti valittaviin opintoihin.

01258 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• käyttää ymmärrettävästi englannin kielen keskeisiä rakenteita ja ydinsanastoa suullisesti ja kirjallisesti.
• käyttää englannin kielen keskeisiä tietolähteitä ja osaa kehittää kielen oppimisvalmiuksiaan.

Opintojakson sisältö:
• Mitkä ovat englannin kielen keskeiset rakenteet ja keskeinen sanasto?
• Mitkä ovat englannin kielen keskeiset tietolähteet ja miten niitä käytetään?
• Miten kehitetään suullisia ja kirjallisia valmiuksia opiskella ammatillista kieltä?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija kehittää englannin kielen suullisia ja kirjallisia perusviestintätaitojaan, tutustuu keskeisiin englannin kielen
oppimista tukeviin tiedonlähteisiin ja harjaantuu käyttämään niitä. Opiskelija kehittää taitojaan opiskella kieltä.

01257 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• käyttää ymmärrettävästi ruotsin kielen keskeisiä rakenteita ja ydinsanastoa suullisesti ja kirjallisesti.
• käyttää ruotsin kielen keskeisiä tietolähteitä ja osaa kehittää kielen oppimisvalmiuksiaan.

Opintojakson sisältö:
• Mitkä ovat ruotsin kielen keskeiset rakenteet ja keskeinen sanasto?
• Mitkä ovat ruotsin kielen keskeiset tietolähteet ja miten niitä käytetään?
• Miten kehitetään suullisia ja kirjallisia valmiuksia opiskella ammatillista kieltä?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija kehittää ruotsin kielen suullisia ja kirjallisia perusviestintätaitojaan, tutustuu keskeisiin ruotsin kielen
oppimista tukeviin tiedonlähteisiin ja harjaantuu käyttämään niitä. Opiskelija kehittää taitojaan opiskella kieltä.

00522 Suomen kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentaalle opintojaksolle opintojensa
alkuvaiheessa. Kielten valmentavista opintojaksoista annetaan annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti
valittaviin opintoihin, jos opiskelijan kielen lähtötaso on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin
kieliopintoihin.

00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op

00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op

01259 Matematiikan valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• soveltaa hoitotyön opinnoissaan matematiikan perustaitoja

Opintojakson sisältö:
• Mitkä ovat hoitotyön matemaattisten sovellusten edellyttämät perustaidot?
Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa matematiikan taitojaan ja kehittää valmiuksiaan niin, että suoriutuu hoitotyön opintojen
matemaattisten sovellusten opiskelusta.

B0110 Luovat ja toiminnalliset menetelmät, 5 op

Opiskelija osaa:
• Käyttää ja soveltaa luovaa ja toiminnallista työmenetelmää osana asiakastyön prosessia

Opintojakson sisältö:
• Mihin harjoittamani menetelmä perustuu, miksi sitä käytetään
• Mihin sitä käytetään, mikä on sen kohde
• Miten sitä käytetään ja mitä sen käyttö edellyttää

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso toteutetaan LbD-henkisesti. Opiskelijat miettivät ensimmäisellä kerralla omat tavoitteensa, joita kohti
kuljetaan ohjaajien kanssa projektiluonteisesti. Opintojaksolla on tarkoitus paneutua tarkemmin yhteen tai kahteen
työmuotoon, joiden käyttöä harjoitellaan ja sovelletaan (opintojakson teema voi siten olla esimerkiksi draamalliset
menetelmät, toimintakoulutusmenetelmät, musiikin käyttö, liikunta, kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, videokuvaus,
luova kirjoittaminen, seikkailutoiminta jne). Jakso koostuu kontaktiopetuksesta, eri toimintaympäristötyöskentelystä
ja raportoinnista, arviointi toteutuu itse- ja vertaisarviointina.

B0111 Kriisit ja työyhteisöt, 5 op

Opiskelija osaa:
• perehtyä valitsemansa oppimisprofiilinsa mukaan erilaisiin kriiseihin työyhteisössä
• kriisiauttamisen perusteet työyhteisöjen kriisiauttamisen näkökulmasta
• hankkia aiheeseen liittyvää uutta tietoa ja tutkimuksia

Opintojakson sisältö:
• Mitä ovat kriisit?
• Miten kriiseihin varaudutaan?
• Millaisia velvoitteita työyhteisöillä on henkilöstön turvallisuuden ja hyvinvoinnin suhteen?
• Miten kriisit vaikuttavat ihmisiin ja yhteisöihin?
• Miten kriisin kokeneita ihmisiä tuetaan ja autetaan työyhteisöissä?
• Millaiset velvoitteet työyhteisöillä on kriiseihin varautumisen ja kriisiavun järjestämisen suhteen?
• Millainen on asianmukainen kriisiviestintä?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskellaan kriisityötä erilaisten työyhteisöjen näkökulmasta: kriisit kouluyhteisössä,
irtisanoutumisuhkainen työyhteisö, kriisivalmius työyhteisöissä ja työterveyshuollon merkitys kriisiauttamisessa.

B0112 Väkivallan kohtaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• perehtyä aggression ja väkivaltaisen käyttäytymisen ennalta ehkäiseviin menetelmiin kehittäen toimintatapoja
vastata aggressiiviseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen aiheuttamatta potilaalle kipua tai vammaa ja säilyttäen
turvallinen hoitoympäristö, jonka tavoitteena on hoitomyöntyvyys ja yhteistyö potilaan sekä hoitajan välillä.
• tarkastella mahdollisen lähisuhdeväkivallan ilmenemistä asiakaskontakteissa ja tunnistaa vastuunsa sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattihenkilönä lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyssä ja hoidossa

Opintojakson sisältö:
• Miten tulee toimia asiakastilanteissa, joissa työntekijään kohdistuu aggressioita ja väkivallan uhkaa?
• Miten säilytetään turvallinen ja hoidollinen ilmapiiri sekä hallitaan sanallista aggressiota?
• Miten kiinnipidetään ja irrottaudutaan aktiivitilanteissa?
• Mitä on lähisuhdeväkivalta ja miten siihen puututaan asiakaskontakteissa?
• Miten lähisuhdeväkivaltaa ennaltaehkäistään?
Osa I: MAPA (Management of Actual or Potential Aggression) 2op
Osa 2: Lähi- ja parisuhdeväkivalta 3 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään asiakaslähtöiseen ja voimavaroja tukevaan ohjaukseen haastavissa ja vaativissa
asiakastilanteissa. Opintojakso jakaantuu kahteen osaan. Toinen osa sisältää ennaltaehkäisyn ja turvallisen hoidon
harjoittelua tilanteissa, joissa työntekijään kohdistuu aggressioita ja väkivallan uhkaa. Keskeistä on turvallisen,
hoidollisen ilmapiirin säilyttäminen ja sanallinen aggression hallinta. Opintojaksolla harjoitellaan lisäksi
kiinnipitämisen ja irtautumisen taitoja aktiivitilanteissa. Toiseen osaan sisältyy ammatillisen osaamisen kehittäminen
lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa asiakaskontakteissa, kuten myös perehtyminen
kuntien lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

B0113 Vapaasti valittava hanke, 5 op

Opiskelija osaa:
• määrittää kehittämisen tavoitteita työelämän ja alueen kehittämisen lähtökohdista.
• toimia osana kumppanuusverkostoa.
• työskennellä tehokkaasti tiimissä ja toimia vaikuttajana asiantuntijayhteisössä.
• arvioida omaa ja muiden osaamista, työskentelyä ja syntynyttä tulosta kehittämisen tavoitteiden suhteen.
• käyttää soveltavan t & k-toiminnan työvälineitä ja menetelmiä kehitystyössä.
• toteuttaa ja raportoida tavoitteellisen kehittämisprojektin.

Opintojakson sisältö:
• Millainen kehittämistarve on määritelty?
• Miten luodaan konteksti ja tietoperusta?
• Miten kehittämisprosessi suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan?
• Miten toimintaan vastuullisesti kehittämistiimissä?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tehdään tavoitteellinen kehittämishanke ja se voidaan toteuttaa Laurean oppimisympäristöissä,
autenttisessa työelämän toimintaympäristössä tai harjoittelussa.

Edeltävät opinnot:
Teema 1

B0114 Vapaasti valittava harjoittelu, 5 op

Opiskelija osaa:
• soveltaa ja syventää hoitotyön tai terveydenhoitotyön osaamistaan kohteena olevassa toimintaympäristössä.
• toteuttaa turvallista hoitotyötä tai terveydenhoitotyötä valiten oikeat menetelmät.
• kohdata ja tukea kohteena olevassa hoitotyön tai terveydenhoitotyön toimintaympäristössä potilaita tai asiakkaita
sekä heidän omaisiaan.

Opintojakson sisältö:
• Miten sovelletaan ja syvennetään hoitotyön tai terveydenhoitotyön osaamista kohteena olevassa
toimintaympäristössä?
• Millaisin menetelmin toteutetaan kohteena olevassa toimintaympäristössä turvallista hoitotyötä tai
terveydenhoitotyötä?
• Miten kohdataan ja tuetaan kohteena olevassa hoitotyön tai terveydenhoitotyön toimintaympäristössä potilaita tai
asiakkaita sekä heidän omaisiaan?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija soveltaa ja syventää yhdessä autenttisessa hoitotyön tai terveydenhoitotyön toimintaympäristössä
ammatillistiedollista ja ammatillistaidollista osaamista integroiden aikaisempaa teoreettista ja kokemuksellista
osaamistaan.
Edeltävät opinnot:
Teemat 1-4

B0069 Työvoima- ja yrityspalvelut osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa, 5 op

Opiskelija osaa:

Opiskelija ymmärtää TEMin tehtäviä ja strategioita työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisessä. Tämä
pääosaamistavoite jakautuu 1) yhteiskunnallisen toimintaympäristön ja 2) työ- ja elinkeinohallinnon toiminnan
ymmärtämisen alaosaamistavoitteisiin seuraavasti:

1) Yhteiskunnallisentoimintaympäristön toimintaa ymmärtävä opiskelija osaa hahmottaa
• yhteiskunnallisten muutosten kuten globalisaation yhteyden ja vaikutukset työ- ja elinkeinopolitiikkaan
• koulutus-, sosiaali- ja talouspolitiikan yhteydet työ- ja elinkeinopolitiikkaan
• työmarkkinoiden nykytilaa ja siihen vaikuttavia elementtejä
• mitä omalla työmarkkina-alueella tapahtuu

2) Työ- ja elinkeinohallinnon toimintaa ymmärtävä opiskelija osaa hahmottaa
• työ- ja elinkeinohallinnon palvelurakenteen ja sen merkityksen julkisena työvoimapalveluna sekä siihen
kohdistuvat kehittämishaasteet
• työ- ja elinkeinohallinnon mission, vision ja strategian
• työ- ja elinkeinohallinnon johtamis- ja ohjausjärjestelmät
• keskeiset työnhakija- ja työnantajapalvelut ja niiden palvelukonseptit
• työnhakija- ja työantajapalveluihin vaikuttavan lainsäädännön ja muut säädökset

Opintojakson sisältö:
• Yhteiskunnalliset muutokset (mm. globalisaatio)
• Työn aseman ja merkityksen muutokset
• Työ- ja koulutusmarkkinat ja niiden muutokset
• Työ- ja elinkeinopolitiikan sekä koulutus-, sosiaali- ja talouspolitiikan yhteydet
• Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työvoima ja yrityspalvelujen osana
• Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys

B0070 Urasuunnittelu ja mentorointi, 5 op

B0071 Ideasta liiketoiminnaksi, 5 op

Opiskelija osaa:
• arvioida omia yrittäjyysmahdollisuuksiaan ja yrittäjyyttä uravaihtoehtona.
• kehittää ja kaupallistaa tuotteita ja palveluja.
• laatia liiketoimintasuunnitelman.
• laatia alustavat budjetit ja hinnoittelulaskelmat aloittavalle yritykselle.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinkysymykset:
• Miten arvioidaan omia yrittäjyyden mahdollisuuksia?
• Miten liiketoimintamahdollisuuksia ideoidaan ja arvioidaan?
• Miten laaditaan liiketoimintasuunnitelma?
• Millaisia laskelmia tarvitaan päätöksenteon tueksi uutta liiketoimintaa aloitettaessa?
• Millaisia juridisia seikkoja on otettava huomioon liiketoimintaa aloitettaessa sekä tuotteita ja palveluja
kehitettäessä?
• Miten käynnistetään yritystoiminta?
• Miten asiakkuuksia ja verkostoja luodaan ja kehitetään?
Opintojakson kuvaus:
Innovatiivinen liiketoiminta on uusien ideoiden ja mahdollisuuksien tutkimista, tuotteistamista ja kaupallistamista
sekä yritystoiminnan käynnistämistä.

B0076 Graafinen suunnittelu, 5 op

B0077 Kestävän kehityksen haasteet, 5 op

B0078 Laadunhallinta ja auditoinnit, 5 op