Opetussuunnitelma
2010
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Laurea Otaniemi
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus
Curriculum
2010
Social Services, Health and Sports
Laurea Otaniemi
Master's degree programmes
Opetussuunnitelma · Terveyden edistämisen koulutus, johtaminen ja kehittäminen perhe- ja verkostotyössä (SYG), Laurea Otaniemi · Ryhmä SYG510SJ
Opetussuunnitelma 2010 – SYG510SJ (suomeksi)
Curriculum · Health Promotion: Leadership and Development in Work with Families and Networks (SYG), Laurea Otaniemi · Group SYG510SJ
Curriculum 2010 – SYG510SJ (in Finnish)
Opetussuunnitelma 2010 – SYG510SJ (suomeksi)
Näytä tekstiversio
LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU
Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma (Laurea Otaniemi, sote), SYG510SJ
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
1. Kliininen asiantuntija koulutusohjelman lähtökohdat ja tavoitteet
1.1. Yleistä
Kliininen asiantuntija koulutusohjelma perustuu aikaisemmalle ammattikorkeakoulussa suoritetulle sairaanhoitajan,
kätilön, terveydenhoitajan, ensihoitajan, röntgenhoitajan, suuhygienistin, bioanalyytikon tai muulle soveltuvalle
korkeakoulussa suoritetulle tutkinnolle sekä kolmen vuoden alaa vastaavalle työkokemukselle.
Ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (351/2003) ja asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003) ja
niitä koskevissa muutossäädöksissä
(A 411/10.6.2005 ja A 423/16.6.2005) säädetään ammattikorkeakoulututkinnoista ja ylemmistä
ammattikorkeakoulututkinnoista. Opinnot vastaavat kansallisen (NQF) ja eurooppalaisen (EQF) tutkintojen
viitekehyksen tasoa 7. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä. Koulutusohjelman ydinosaaminen muodostuu
terveysalan kliinisestä asiantuntijaopinnoista, tutkivan kehittämisosaamisen opinnoista, opinnäytetyöstä sekä
kliinistä asiantuntijuutta tukevista vapaasti valittavista opinnoista. Opintojen tavoitteena on, että opiskelijalle
muodostuu:
• syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä
• valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen
• työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta
• tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten
• valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen
• työelämässä vaadittava viestintä- ja kielitaito
• kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet
(A 423/2005)
1.2 Yhteiskunnallisiin muutoksiin ja työelämätarpeisiin vastaaminen
Opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä pääkaupunkiseudun terveydenhuollon organisaatioiden ja kolmannen
sektorin edustajien sekä opettajien kesken. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on hyödynnetty Metropolia ja Laurea
Ammattikorkeakoulujen monialaista ja monitieteistä osaamista. Kuopion yliopiston kanssa on sovittu yhteistyön
käynnistämisestä. Opetus on suunniteltu toteutettavaksi kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen.
Koulutusohjelman tavoitteena on vastata kasvaviin osaamisvaatimuksiin, jotka nousevat esiin työelämätarpeista ja
muuttuvasta yhteiskunnallisesta toimintaympäristöstä. Uudenlaisen kliininen asiantuntijuusosaamisen vaateet
syntyvät yhteiskunnan rakenteiden muutoksesta, väestöön liittyvistä muutoksista, terveydenhuollon
palvelurakenteiden muutoksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun sekä niukkenevien
voimavarojen tasapainottamisesta. Valtakunnalliset linjaukset edellyttävät uudenlaisten poikkihallinnollisten ja yli
sektorirajojen ylittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä (Hallituksen politiikkaohjelma 2007).
Käynnissä oleva kuntauudistus sekä siihen sisältyvä uusien toimintatapojen ja innovaatioiden tuottaminen
peruspalveluiden turvaamiseksi asettaa myös terveydenhuollon toimintatapojen ja menetelmien kehittämiselle
merkittäviä haasteita (PARAS-hanke). Väestössä ja heidän terveystarpeissaan tapahtuneet muutokset edellyttävät
uudenlaisten työmenetelmien sekä terveys- ja hoitopalvelujen kehittämistä. Palvelujen tuottamisessa on korostettu
palveluketjuja sekä asiakaslähtöistä toimintatapaa. Keskisenä on pidetty eri sektorien ja ammattiryhmien sekä
yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Palvelujen tuottamisessa verkottuminen ja verkostoituminen ovat
keskeisiä. Uusia terveydenhuollon palveluja kehitetään jatkuvasti, ja avohoidon osuus lisääntyy tulevaisuudessa
(STM 2003, 2008). Myös asiakkaiden/potilaiden vaatimustaso on kasvanut. Terveydenhuollon palvelujen tulee olla
laadukkaita, vaikuttavia ja kustannustehokkaita.
KASTE- ohjelma (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma) 2008–2011 edellyttää palvelujen
kehittämistä niin, että ne vastaavat aiempaa paremmin asiakkaiden tarpeita ja että työ- ja hoitomenetelmät
perustuvat yhä enemmän tutkittuun tietoon, kehittäminen on osa perustyötä ja hyvät käytännöt leviävät. Näyttöön
perustuva toiminta (evidence based practice) nähdään keskeiseksi keinoksi laadun kehittämisessä ja
vaikuttavuuden parantamisessa. Terveydenhuollon työntekijöiden edellytetään sitoutuvan näyttöön perustuvan
toiminnan toteuttamiseen kaikilla toimialueilla.
2. Kliininen asiantuntijan osaaminen
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut kliininen asiantuntija toimii terveydenhuollon eri sektoreilla ja
niiden rajapinnoilla. Hän työskentelee alansa itsenäisenä asiantuntijana, moniammatillisten ryhmien johtajana sekä
yhteistyössä muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa kliinisten käytäntöjen kehittämiseksi ja uusien
toimintatapojen käyttöönottamiseksi. Toimiessaan itsenäisenä asiantuntijana tutkinnon suorittanut työskentelee
konsultoivana hoitajana sekä itsenäisen vastaanoton pitäjänä terveydenhuollon organisaatioissa.
Näyttöön perustuva toiminta, terveydenhuollon palvelujen vaikuttavuuden ja asiakas- ja potilasohjauksen
edistäminen moniammatillisissa työryhmissä ovat koulutuksen painopistealueita. Kliinisen asiantuntijan
kompetenssit ovat asiantuntijaosaaminen terveysalalla ja tutkiva kehittämisosaaminen.
Kliininen asiantuntija tunnistaa ja ennakoi terveysalan kehittämiskohteita, asiakaslähtöisten palveluiden ja
henkilöstön osaamisen muutostarpeita. Hän uudistaa terveydenhuollon palveluja ja terveydenhuoltohenkilöstön
osaamista moniammatillisessa yhteistyössä. Kliininen asiantuntija organisoi näyttöön perustuvaa toimintaa, sen
kehittämistä ja arviointia työyksikössään. Kliinisellä asiantuntijalla on hyvät tutkivan kehittämisen taidot, joita hän
käyttää uuden tiedon tuottamiseksi ja kliinisten käytäntöjen uudistamiseksi. Hän toimii alansa koti- ja ulkomaisissa
verkostoissa.
3. Pedagogiset lähtökohdat
Kliinisen YAMK koulutuksen aikana luodaan tiivis kehittämisyhteistyö työelämän ja toteuttavien
ammattikorkeakoulujen (Metropolia ja Laurea) välillä. YAMK tutkinnon voi suorittaa oman työn ohella sulautuvina
(blended learning) ja verkko- (e-learning) opintoina. Opinnot on suunniteltu toteutettaviksi puolessatoista vuodessa
(90 op). Koulutuksen pedagogisena tavoitteena on tulevaisuuden kliininen asiantuntijuus, taito toimia ja kehittyä
monitieteisissä, -kulttuurisissa ja kansainvälisissä kumppanuuksissa. Kliininen asiantuntija YAMK
-koulutusohjelmassa kehittämispohjaisessa oppimisessa asiantuntijuus rakentuu kehittämishankkeita toteuttamalla.
Oppimisen lähtökohtana ovat aidosti työelämään kuuluvat ja käytäntöä uudistavat kehittämishankkeet, joiden
eteenpäin vieminen edellyttää opettajien, opiskelijoiden ja työelämäosaajien yhteistyötä. Parhaimmillaan hankkeissa
tuotetaan uutta osaamista ja tietoa. Tällöin on kyse koulutuksen ja työelämän rajavyöhykkeelle rakentuvasta,
kahden toimintajärjestelmän rajat ylittävästä vuorovaikutuksellisesta oppimisesta. Oppimisympäristön ja
opettamisen sijasta voidaan puhua myös oppimisyhteisöstä ja -kumppanuudesta.
Oppiminen rakentuu näyttöön perustuvan tiedon hyödyntämisestä ja tuottamisesta sekä opiskelijan ja yhteisön
kriittisestä reflektiosta. Kliinisen asiantuntijan opetus- ja oppimisprosessissa korostuvat ongelmien tunnistamisen ja
ratkaisun taidot, itseohjautuvuus, oman oppimisen arviointi ja kliinisen asiantuntijuuden kehittyminen. Opetus- ja
oppimisprosessi edellyttää yhteisöllistä toimintatapaa. Prosessiin kuuluu keskeisenä ohjaus, jonka lähtökohtana
ovat oppimisen tavoitteet ja tavoiteltava osaaminen. Pedagoginen ohjaus on dialoginen ja reflektiivinen prosessi,
jossa molemmat, sekä ohjattava että ohjaaja oppivat. Opintojen tavoitteellisen etenemisen mahdollistamiseksi
opiskelija laatii opinnoistaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), joka perustuu hänen aikaisempaan
osaamiseensa, työkokemukseensa sekä omiin ja työyhteisön oppimistarpeisiin.
Koulutusohjelman kompetenssit ja osaamisalueen kuvaus
Kompetenssit Osaamiskuvaus
Kliininen asiantuntijaosaaminen terveysalalla
• perustaa toimintansa oman alansa ajantasaiseen näyttöön
• tunnistaa ja ennakoi terveysalan kehittämiskohteita, asiakaslähtöisten palveluiden ja henkilöstön osaamisen
muutostarpeita
• ratkaisee asiakkaan/potilaan hoitoon, palveluihin ja tutkimuksiin liittyviä vaativia ongelmia
• arvioi kriittisesti ja parantaa erilaisia toimintatapoja ja suunnittelee uusia palveluja ja menetelmiä
• kehittää ja koordinoi asiakaslähtöisiä prosesseja ja palveluketjuja ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja
kulttuurisesti kestävällä ja vaikuttavalla tavalla
• johtaa moniammatillisia työryhmiä, kehittää työryhmien osaamista ja asiantuntijayhteistyötä
• kehittää asiakaslähtöisissä prosesseissa ja palveluketjuissa tietojen hallintaa ja osallistuu tietojärjestelmien
kehittämiseen
Tutkiva kehittämisosaaminen terveysalalla
• arvioi ja soveltaa eri alojen tietoa kriittisesti
• kehittää oman alansa näyttöön perustuvaa toimintaa
• käyttää monipuolisesti tutkimus- ja kehittämistyön menetelmiä ja uudistaa käytännön toimintaa
• johtaa ja toteuttaa moniammatillisia kehittämishankkeita yhteistyössä sidos- ja asiakas-/potilasryhmien kanssa
• osallistuu alansa kansainväliseen keskusteluun
• julkaisee koordinoimansa kehittämistyön tuloksia
4. Koulutusohjelman opinnot
Opinnot on jäsennetty rakenteellisesti kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat kliininen asiantuntijaosaaminen
terveysalalla (30 op), tutkiva kehittämisosaaminen (20 op) ja opinnäytetyö (30 op). Opinnot vastaavat kansallisen
(NQF) ja eurooppalaisen (EQF) tutkintojen viitekehyksen tasoa 7 (Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen
viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24, 51-53).
1. vuosi 2. vuosi
OP OPINNOT 60 30
G051 KLIININEN ASIANTUNTIJAOSAAMINEN
TERVEYSALALLA
G0262 Asiakkaan/potilaan keskeisten palvelu- ja 5
terveystarpeiden näyttöön perustuvat
arviointimenetelmät
G0263 Asiakas-/potilaslähtöisten hoito- ja tutkimuskäytäntöjen 10 2
näyttöön perustuvan toiminnan syventäminen
G0264 Näyttöön perustuvat ohjaus- ja konsultaatiomenetelmät 5
G0265 Muutosjohtaminen 3 2
G0266 Terveydenhuollon asiakaslähtöisten prosessien ja 8
palveluketjujen hallinta ja koordinointi
G052 TUTKIVA KEHITTÄMISOSAAMINEN
TERVEYSALALLA
G0267 Näyttöön perustuvan toiminnan prosessi ja 5
tiedonhallinta
G0268 Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät 10
G0269 Asiantuntijaviestintä 2 3
G055 OPINNÄYTETYÖ
G0273 Opinnäytetyö 20 10
G054 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
60 30
G051 KLIININEN ASIANTUNTIJAOSAAMINEN TERVEYSALALLA, 35 op
Kuvaus:
• syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä
• valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen
• työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta
• tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten
• valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen
• työelämässä vaadittava viestintä- ja kielitaito
• kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet
G0262 Asiakkaan/potilaan keskeisten palvelu- ja terveystarpeiden näyttöön perustuvat arviointimenetelmät,
5 op
Opiskelija osaa:
Käyttää arviointimenetelmiä tunnistaakseen ja ennakoidakseen terveydenhuollon kehittämiskohteita sekä
asiakaslähtöisten palveluiden ja henkilöstön osaamisen muutostarpeita
Opintojakson sisältö:
Priorisointiin ja kustannusvaikuttavuuden arviointiin käytettävät keskeiset mittarit.
Terveydenhuollon laadun arvioinnin menetelmät.
G0263 Asiakas-/potilaslähtöisten hoito- ja tutkimuskäytäntöjen näyttöön perustuvan toiminnan
syventäminen, 12 op
Opiskelija osaa:
Perustella alansa toimintakäytäntöjä ajantasaisella näyttöön perustuvalla tiedolla
Ratkaista näyttöön perustuen asiakkaan/potilaan hoitoon, palveluihin ja tutkimuksiin liittyviä vaativia ongelmia
Kehittää asiakaslähtöisissä prosesseissa ja palveluketjuissa tietojen hallintaa ja osallistuu tietojärjestelmien
kehittämiseen
Opintojakson sisältö:
Keskeiset näyttöön perustuvat hoito- ja tutkimuskäytännöt
Ammatillinen päätöksenteko
Prosessien mallintaminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen
G0264 Näyttöön perustuvat ohjaus- ja konsultaatiomenetelmät, 5 op
Opiskelija osaa:
Suunnitella uusia vaikuttavia, näyttöön perustuvia konsultaatiopalveluita ja ohjausmenetelmiä
Kehittää asiakaslähtöisissä prosesseissa ja palveluketjuissa tieto- ja viestintäteknologisia ohjaus- ja
konsultaatiomenetelmiä
Opintojakson sisältö:
Innovatiiviset ohjausmenetelmät
Konsultaatiomenetelmät
Tieto- ja viestintäteknologiset menetelmät
G0265 Muutosjohtaminen, 5 op
Opiskelija osaa:
Johtaa omaa tutkivaa ja kehittävää oppimistaan ja asiantuntijuutensa kehittymistä
Soveltaa muutosjohtamista moniammatillissa toimintaympäristöissä
Kriittisesti arvioida ja kehittää tiimien osaamista ja yhteistyötä
Opintojakson sisältö:
Muutosjohtamisen mallit ja strategiat
Muutoksen johtaminen
G0266 Terveydenhuollon asiakaslähtöisten prosessien ja palveluketjujen hallinta ja koordinointi, 8 op
Opiskelija osaa:
Arvioida kriittisesti ja parantaa erilaisia toimintatapoja ja suunnittelee uusia palveluja ja menetelmiä
Kehittää ja koordinoida asiakaslähtöisiä prosesseja ja palveluketjuja ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja
kulttuurisesti kestävällä ja vaikuttavalla tavalla
Opintojakson sisältö:
Palveluketjujen mallintaminen, arviointi ja verkottuneiden palveluketjujen kehittäminen
G052 TUTKIVA KEHITTÄMISOSAAMINEN TERVEYSALALLA, 20 op
Kuvaus:
• arvioi ja soveltaa eri alojen tietoa kriittisesti
• kehittää oman alansa näyttöön perustuvaa toimintaa
• käyttää monipuolisesti tutkimus- ja kehittämistyön menetelmiä ja uudistaa käytännön toimintaa
• johtaa ja toteuttaa moniammatillisia kehittämishankkeita yhteistyössä sidos- ja asiakas-/potilasryhmien kanssa
• osallistuu alansa kansainväliseen keskusteluun
• julkaisee koordinoimansa kehittämistyön tuloksia
G0267 Näyttöön perustuvan toiminnan prosessi ja tiedonhallinta, 5 op
Opiskelija osaa:
Systemaattisesti hankkia ja käyttää tietoa erilaisista tiedonlähteistä
Soveltaa näyttöön perustuvaa prosessia toiminnassaan
Opintojakson sisältö:
Kehittämistarpeen määrittäminen
PICO- malli
Sytemoitu kirjallisuuskatsaus ja näytön asteen määrittäminen
Eri alojen keskeiset kansainväliset ja kansalliset suositukset ja niiden käyttö
G0268 Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät, 10 op
Opiskelija osaa:
Käyttää monipuolisesti tutkimus- ja kehittämistyön menetelmiä ja uudistaa käytännön toimintaa
Toteuttaa tutkimuseettisen toiminnan periaatteita johtamassaan kehittämistoiminnassa
Opintojakson sisältö:
Tutkimuksellisen kehittämisen edistyneet menetelmät
G0269 Asiantuntijaviestintä, 5 op
Opiskelija osaa:
Kehittää asiakaslähtöistä viestintää
Osallistuu alansa kansainväliseen keskusteluun
Julkaisee koordinoimansa kehittämistyön tuloksia
Opintojakson sisältö:
Asiakaslähtöinen kirjallinen ja suullinen viestintä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen
Projektin hallintaan liittyvä viestintä
Kirjallinen ja suullinen viestintä asiantuntijayhteisöissä
G055 OPINNÄYTETYÖ, 30 op
Kuvaus:
Kliinisellä asiantuntijalla on hyvät tutkivan kehittämisen taidot, joita hän käyttää uuden tiedon tuottamiseksi ja
kliinisten käytäntöjen uudistamiseksi. Hän toimii alansa koti- ja ulkomaisissa verkostoissa.
G0273 Opinnäytetyö, 30 op
Opiskelija osaa:
Käsitteellistää tutkittuun tietoon perustuen työelämän ilmiöitä.
Arvioida toimintaansa ja käyttämäänsä tietoa kriittisesti.
Laatia tarkoituksenmukaisen opinnäytetyösuunnitelman.
Käyttää luotettavasti valitsemiaan tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi.
Arvioida kriittisesti opinnäytetyöprosessiaan.
Toimia kehittämishankkeessa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän edustajien ja yhteistyökumppaneiden
kanssa.
Johtaa ja toteuttaa kehittämishankkeita yhteistyössä sidos- ja asiakas-/potilasryhmien kanssa.
Laatia perustellun raportin kehittämistoiminnasta.
Esittää työnsä äidinkielellään, toisella kotimaisella sekä englannin kielellä siten että tuotoksia voidaan hyödyntää
kliinisten käytäntöjen uudistamisessa.
Opintojakson sisältö:
Opinnäytetyön prosessin ideointi ja suunnittelu.
Opinnäytetyön taustan ja tavoitteiden määrittely
Opinnäytetyösuunnitelma
Suunnitelman toteutus
Opinnäytetyön tavoitteiden ja tutkimustehtävien perusteella valittujen menetelmien käyttö.
Verkostojen hyödyntäminen ja yhteistyö.
Prosessin päättäminen ja kehittämisprojek-tin raportointi
Kypsyysnäytteen kirjoittaminen äidinkielellä
G054 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 5 op
Kuvaus:
HOPS:n mukaisesti