Opetussuunnitelma 2010 – ZYV210SJ (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Sosiaalialan koulutusohjelma, sosiaalialan ja rikosseuraamusalan johtaminen ja kehittäminen (Laurea,,
ZYV210SJ

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Toimintaympäristö

Sosiaalialan toimintaympäristö on jatkuvasti muuttuva. Globalisaatio, talouden ja elinkeinoelämän muutokset sekä
teknologinen kehitys heijastuvat yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämässä. Haasteita sosiaalialan työlle luovat
väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus ja sosio-ekonomiset erot. Hyvinvointialan palvelurakenne on siirtymässä
järjestelmä- ja sektorikeskeisyydestä asiakaslähtöisiin ja verkottuneisiin palveluihin. Lähiyhteisöjen ja yksityisten
palveluiden merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa kasvaa. Hyvinvointiyrittäjyyden lisääntyminen tuo uusia
mahdollisuuksia alalle. Edelleen hyvinvointiteknologia tulee osaltaan tarjoamaan uudenlaisia mahdollisuuksia,
vaikka ihmiseltä ihmiselle -työn merkitys edelleen korostuu. Hyvinvointialan haasteisiin vastaaminen edellyttää myös
uudenlaisia palveluinnovaatioita. Muutos koskettaa kaikkia sosiaalialan toimintaympäristöjä sekä myös
rikosseuraamusalaa.

Laurean toiminta-alue, Helsingin metropolialue, on alueena erityisen dynaaminen. Sille on ominaista väestön kasvu,
voimakas taloudellinen ja teknologinen kehitys sekä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Uudellamaalla ihmisten
elämäntapa vaihtelee urbaanille ympäristölle ominaisesta kaupunkikulttuurista maaseutumaiseen
lähiyhteisökulttuuriin. Väestön ikääntyminen on suurin yksittäinen haaste hyvinvointityölle. Haasteita liittyy myös
elämäntilanteeltaan erilaisten lapsiperheiden arjen tukemiseen sekä erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin ja
yhteiskunnallista marginalisaatiota aiheuttaviin tekijöihin, kuten työttömyyteen, asunnottomuuteen, päihde- ja
mielenterveysongelmiin sekä rikollisuuteen.

Asiantuntijuus


Sosiaalialan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa sosiaalisen asiantuntijoita. Tämä merkitsee kasvatukseen,
kuntoutukseen, ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvien kysymysten tarkastelua ihmisten välisistä
suhteista, sosiaalisista tilanteista ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta käsin. Sosiaalialan arvopohja lähtee ihmisen
kunnioittamisesta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
suorittaneet sosionomit (ylempi AMK) ovat sosiaalialan arvopohjasta ja viitekehyksestä lähtevän
kehittämistoiminnan ja johtamisen asiantuntijoita.

Sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetussa ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa korostuu sosionomi
(AMK) –tutkintoa vahvemmin yhteiskunnallinen näkökulma: Olennaista on asiakastyön ja kehittämistoiminnan
näkeminen laajempaa yhteiskunnallista ja globaalia taustaa vasten.
Käytössä olevien ammattityön menetelmien hallitseminen sekä niiden taustalla olevan sosiaalisen ja kuntouttavan
näkökulman ymmärtäminen kuuluvat alan ydinosaamiseen. Kuitenkin työskenneltäessä erilaisissa elämäntilanteissa
olevien asiakkaiden ja muuttuvien yhteiskunnallisten tilanteiden kanssa korostuu valmiiden työmenetelmien ohella
tutkiva ja kehittävä työote sekä oman toiminnan ja oman oppimisen jatkuva itsearviointi, reflektiivinen ammatillisuus.
Yhteiskunnalliset tehokkuusvaatimukset sekä kansalaisten oikeuksien ja työn vaikuttavuuden korostaminen ovat
nostaneet esiin palveluiden ja työmenetelmien arvioinnin, toiminnan laadun ja johtamisen. Sosionomi (ylempi AMK) –
tutkinnossa korostuu toiminnan arviointi sekä ammatilliset työmenetelmät.


Osaamisalueet

Koulutusohjelmasta valmistunut sosionomi (ylempi AMK) on kehittämistoiminnan ja johtamisen asiantuntija.
Sosionomin (ylempi AMK) ydinosaamisalueet ovat:
• Tutkimus- ja kehittämisosaaminen
• Johtamisosaaminen
• Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen
• Asiakastyön ja työmenetelmien osaaminen
Tutkiva ja kehittävä työote on keskeinen osa kaikkea sosiaalialan ja rikosseuraamusalan työtä. Erityisesti tutkimus-
ja kehittämisosaaminen painottuu sosionomin ylemmässä AMK-tutkinnossa. Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee työn
kehittämisen menetelmiä ja osaa arvioida kehittämistoimintaa käyttämällä soveltuvia tutkimusmenetelmiä. Hän osaa
analysoida ja käsitteellistää muutosprosesseja. Hän osaa kehittää työtä kriittisesti soveltaen sekä tieteelliseen
tutkimukseen perustuvaa tietoa että käytännön kehittämistoiminnassa syntynyttä kokemustietoa. Hän kykenee
uudistamaan sosiaalialan ja rikosseuraamusalan käytäntöjä systemaattista tiedontuotantoa hyödyntäen.
Johtamisen merkitys korostuu sosiaali- ja rikosseuraamusaloilla. Koulutusohjelmassa painottuu moniulotteinen
johtamisosaaminen. Ennen kaikkea korostetaan muutosprosessien johtamista sekä johtamisen merkitystä
kehittämistoiminnan kannalta. Henkilöstö- ja taloushallinto sekä oman johtajuuden arviointi ja kehittäminen on osa
koulutusta.
Koulutusohjelmassa korostuu myös yhteiskunnallinen osaaminen. Sosionomi (ylempi AMK) osaa arvioida ja kehittää
sosiaalipalveluita sekä asiakasprosesseja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja perinteiset sektorirajat ylittäen. Hän
osaa analysoida sosiaalipalvelujen taustalla vaikuttavia poliittisia ja taloudellisia tekijöitä.
Sosiaalialan ja rikosseuraamusalan työssä korostuu vaikuttavuus ja työmenetelmien hallinta. Erityisesti sosionomi
(ylempi AMK) osaa kehittää asiakastyön työmenetelmiä, toimintatapoja ja palvelujärjestelyjä. Hän osaa myös
arvioida erilaisten työmenetelmien taustalla olevia teoreettisia lähestymistapoja.


Ammatillinen kasvu

Koulutus nojautuu ihmisen kehitysmahdollisuuksia, aktiivisuutta ja voimavaroja korostavalle ihmiskäsitykselle.
Oppimistilanteissa edistetään aktiivista tiedonkäsittelyä sekä korostetaan luovuutta ja vuorovaikutteisuutta.
Koulutus etenee osin kehittämishankkeen etenemislogiikan mukaisesti. Opiskelijan oppimisprosessi kytkeytyy
koulutusohjelmassa tiiviisti työelämän kehittämistoimintaan. Koulutuksen alussa on olennaista yhteiskunnallisen
viitekehyksen syveneminen sekä kehittämisen tarpeiden analysointi. Opiskelija oppii kehittämistoiminnan
suunnittelua ja johtamista.
Henkilökohtainen opetussuunnitelma (Hops) sekä yksilö-, ryhmä- ja verkko-ohjaus tukevat opiskelijan ammatillista
kehittymistä. Hopsissa korostuu opiskelijan lähtöosaamisen ja oppimistavoitteiden tarkastelu, opiskelun käytännön
järjestelyihin liittyvät kysymykset sekä opintojen suunnittelu. Ammatillista kasvua ja opintojen suunnittelua tukevan
ohjauksen lisäksi opinnäytetyön tekemistä varten on tarjolla yksilö- ja ryhmämuotoista ohjausta. Edelleen
työyhteisön sitoutuminen koulutukseen ja mentorointi tukevat ammatillista kehittämistä.


Koulutusohjelman kuvaus

Koulutusohjelma on suunnattu henkilölle, joka haluaa johtaa ja kehittää sosiaalialan ja rikosseuraamusalan työtä,
etsiä uusia innovatiivisia työmuotoja tai tapoja organisoida työtä. Kehittämisessä korostuu toiminnan vaikuttavuuden
ohella kansalaisten oikeudet tarpeen mukaisiin ja laadukkaisiin palveluihin sekä projektimainen työskentelytapa.
Koulutusohjelmasta valmistuvat sosionomit (ylempi AMK) voivat toimia kehittämistehtävissä sekä asiantuntija-,
suunnittelu- ja johtotehtävissä julkissektorilla, yksityissektorilla ja kolmannella sektorilla.
Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat rakentuvat kehittämispohjaisen oppimisen periaatteelle. Ajatuksena
on, että opiskelijoiden oppiminen kytkeytyy tiiviisti autenttisissa työympäristöissä tapahtuvaan kehittämistoimintaan.
Kehittämistä tukeva tutkimuksellisuus ja yhteisöllisyys edelleen edesauttavat oppimista. Oppiminen on
kokonaisvaltainen kokemuksellinen prosessi.
Koulutusohjelma pyrkii vastaamaan yhteiskunnan kansainvälistymisen sekä monikulttuurisuuden tuomiin
haasteisiin. Koulutus sisältää kansainvälisiä osioita ja koulutukseen on mahdollista sisällyttää kansainvälistä
harjoittelua. Johtamisen ja kehittämisen opinnot tarjoavat lähtökohtia paitsi julkissektorilla toimimiseen niin myös
hyvinvointiyrittäjyyteen. Opiskelija voi kehittää yritystoiminnan osaamistaan suuntaamalla opinnäytetyönsä
hyvinvointiyrittäjyyden kysymyksiin.


Opetussuunnitelman rakenne

Koulutus muodostuu opinnäytetyön (30 op) lisäksi kolmesta teemasta:
• Johtaminen (20 op)
• Tutkimus- ja kehittämistoiminta (15 op)
• Asiantuntijuus ja ammattityön menetelmät (20 op)
Vapaasti valittavien opintojen osuus on 5 op.
Koulutus alkaa hyvinvointiyhteiskunnan kehityssuuntien analyysistä ja etenee siitä kehittämistoimintaan ja
johtamiseen. Toisena opintovuotena painottuvat vaihtoehtoiset ja vapaasti valittavat opinnot.
Opinnäytetyön tekeminen kestää koko koulutuksen ajan. Se alkaa aiheen ideoinnilla ja kehittämisen tarpeen
analyysillä ensimmäisenä lukukautena ja etenee opinnäytetyösuunnitelmaan. Opiskelija voi valmistua 1 ½
vuodessa, mutta käytännössä opintoihin on syytä varata 1 ½ - 2 vuotta. Osa opinnoista toteutetaan yhteistyössä
muiden pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kanssa.


Koulutusohjelman laadunvarmistus

Koulutuksessa noudatetaan Laurean laatujärjestelmän mukaista toimintaa, joka perustuu jatkuvan kehittämisen
kehään. Opintojen alussa ja lopussa kerätään palautetta sähköisellä INKA-järjestelmällä. Kokoavat palautteet
kohdentuvat opetukseen, ohjaukseen, mitoitukseen, hyvinvointiin, opiskeluun ja opintojen merkitykseen opiskelijalle.
Lisäksi kustakin kontaktijaksosta kerätään kirjallista palautetta.

Koko koulutusprosessin arviointi- ja seurantamittareista keskeisiä ovat: vetovoima, läpäisyaste, keskimääräinen
opiskeluaika, työllistyminen ja sidosryhmäpalaute.
Palautteista ja sen edellyttämistä kehittämistoimista käydään keskustelua opiskelijoiden kanssa kontaktijaksojen
yhteydessä ja ohjausryhmässä. Opiskelijoiden antamaa palautetta käytetään opintojaksojen ja opetussuunnitelman
kehittämiseen. Lisäksi opetussuunnitelman kehittämisessä on hyödynnetty ylemmän AMK-tutkinnon
koulutusohjelmasta saatavaa tutkimustietoa. Koulutuksen kehittämistä tukee ohjausryhmä, jossa on koulutuksen,
työelämän ja opiskelijoiden edustus. Ohjausryhmä valvoo kehittämistoiminnan vaikuttavuuden seurantaa.


                                                                                1. vuosi           2. vuosi
V004                VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
OP                  OPINNOT                                                                45                 45
V038                JOHTAMINEN
V0135               Henkilöstö- ja taloushallinto                                          10
V0136               Strateginen johtaminen                                                  5
V0137               Organisaation arviointi ja muutosten johtaminen                         5
V039                TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA
V0138               Kehittämistoiminta ja sen johtaminen                                    5
V0139               Tutkivan kehittämisen metodologia                                      10
V040                SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJUUS JA
                    AMMATTITYÖN MENETELMÄT
V0140               Hyvinvointi kansainvälistyvässä yhteiskunnassa                         10
V0141               Osallistavat ja aktivoivat käytännöt                                                       5
V0142               Rangaistusjärjestelmä                                                                      5
V0143               Sosiaalinen kuntoutus                                                                      5
V041                OPINNÄYTETYÖ
V0144               Opinnäytetyö                                                           30
V022                VAPAASTI VALITTAVAT
                                                                                           45                 45
V038 JOHTAMINEN, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja ennakoimattomissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa kehittää työyhteisön toimintaa ja työhyvinvointia. Opiskelija kykenee toimimaan vaativissa
johtotehtävissä.

Sisältö:
Teemassa perehdytään monipuolisesti johtamisen kysymyksiin. Teema sisältää kolme pakollista opintojaksoa:
• Henkilöstö- ja taloushallinto 10 op
• Strateginen johtaminen 5 op
• Organisaation arviointi ja muutosten johtaminen 5 op

Osaamisen kehittyminen:
Opintojen alussa opiskelija perehtyy johtamisen eri suuntauksiin sekä henkilöstö- ja taloushallintoon. Tästä koulutus
syvenee strategisen johtamisen kysymyksiin. Samalla opiskelija arvioi ja kehittää omaa johtajuuttaan.


V0135 Henkilöstö- ja taloushallinto, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee keskeiset johtamisen teoriat ja suuntaukset. Opiskelija hallitsee henkilöstö- ja taloushallinnon
perusteet. Opiskelija tuntee erilaisia tapoja kehittää henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Opiskelija tuntee
sosiaalipalvelujen johtamisen erityiskysymyksiä.

Opintojakson sisältö:
• Johtamisen teoriat ja erilaiset suuntaukset
• Tilaaja-tuottajamalli, sosiaalipalvelujen johtamisen haasteet, sosiaalialan arvopohja johtamisen lähtökohtana
• Henkilöstöresurssit ja osaaminen muutoksen kohteena
• Työhyvinvointi ja henkilöstön jaksaminen
• Työlainsäädäntö
• Taloushallinnon perusperiaatteet, budjetointi, tilinpäätös, kirjanpito

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso lähtee perehtymisestä erilaisiin johtamisen teorioihin sekä sosiaalipalvelujen johtamisen haasteisiin.
Opintojaksolla korostuu henkilöstöhallinnon kysymykset ja taloushallinnon perusperiaatteet.


V0136 Strateginen johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee strategiatyöskentelyn perusteet ja strategiaprosessin eri vaiheet. Opiskelija hallitsee osallistavan
strategiatyöskentelyn ja ennakoinnin menetelmiä. Opiskelija ymmärtää laadunhallin merkityksen osana toiminnan
strategista kehittämistä ja hallitsee laatujohtamisen periaatteet.

Opintojakson sisältö:
• Strategiaprosessi ja sen vaiheet
• Osallistava strategiatyöskentely, ennakointi ja strategiatyön menetelmät
• Laatujohtaminen, laadunhallinhallinta osana strategista johtamista

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla korostuvat strategisen johtamisen kysymykset.


V0137 Organisaation arviointi ja muutosten johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa käyttää oman ja organisaation kehittymisen tukena erilaisia johtamista ja työn kehittämistä tukevia
(diagnostisia) menetelmiä.. Opiskelija osaa arvioida organisaation muutosten vaikutuksia yksilön ja työyhteisön
näkökulmista. Opiskelija osaa kerätyn tiedon avulla tukea ja ohjata työyhteisöä sekä sen jäseniä muutostilanteissa
ja toiminnan kehittämisessä.

Opintojakson sisältö:
• Organisaation ja johtamisen arviointimenetelmät
• Muutosjohtaminen ja organisaatiointerventiot
• Organisaation sosiaaliset prosessit ja vuorovaikutus

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla korostuvat erilaiset arvioinnin lähestymistavat sekä erityisesti oman johtajuuden arviointi.


V039 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA, 15 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa tuottaa uutta tietoa ja uudistaa toimintatapoja yhdistäen eri alojen osaamista. Opiskelija johtaa
projekteja sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Opiskelija hallitsee tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmät.

Sisältö:
Teemassa korostuu työn kehittämiseen liittyvät kysymykset sekä tutkimuksellinen kehittäminen. Teema sisältää
opintojaksot:
• Kehittämistoiminta ja sen johtaminen 5 op
• Tutkimuksellinen kehittämistoiminta 10 op

Osaamisen kehittyminen:
Teema lähtee konkreettisesta kehittämistoiminnasta ja hanketyöskentelyn perusteista. Tästä osaaminen syvenee
tutkimukselliseen kehittämistoimintaan.


V0138 Kehittämistoiminta ja sen johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa suunnitella kehittämisprojekteja ja käyttää projektihallinnan erilaisia menetelmiä. Opiskelija osaa
johtaa projekteja.

Opintojakson sisältö:
• Projektin suunnittelu, hallinta ja seuranta, projektijohtajan rooli ja tehtävät, projektihallinnan menetelmät
• Kansainvälinen hanketoiminta, hankerahoituksen haku
• Projektiarviointi, prosessi- ja vaikuttavuusarviointi

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään projektityöskentelyn perusperiaatteisiin. Opintojaksolla harjaannutaan konkreettisiin
hankehakemusten tekoon, projektihallinnan menetelmiin sekä projektiarviointiin.


V0139 Tutkivan kehittämisen metodologia, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija ymmärtää kehittämistoiminnan metodisen pohjan sekä hallitsee tutkimuksellisen kehittämisen
menetelmiä. Opiskelija tuntee sosiaalityön käytäntötutkimuksen peruslähtökohdat ja ymmärtää tiedontuotannon
merkityksen osana kehittämistoimintaa. Opiskelija osaa tuottaa tutkimusaineistoja ja hallitsee tutkimusaineiston
analyysitapoja.

Opintojakson sisältö:
• Tutkimuksellisen kehittämistoiminnan luonne ja metodinen pohja
• Tutkimuksellisen kehittämistoiminnan prosessi ja menetelmät
• Sosiaalityön käytäntötutkimus ja käytäntötiedon luonne
• Tutkimusasetelmien luonne ja merkitys osana kehittämistoimintaa
• Laadullisen ja määrällisen tutkimusaineiston tuottaminen ja analysointi
• Kehittämistoiminnan yhteydessä tuotetun tiedon luotettavuus ja käyttökelpoisuus, tutkimuksellisen
kehittämistoiminnan eettisyys

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso sisältää kehittämistoimintaan ja tutkimusmetodologiaan liittyviä yleisluentoja. Työpajatyöskentelyn
kautta pyritään harjaantumaan menetelmien käyttöön. Koko opintojakso integroidaan omaan opinnäytetyönä
toteutettavaan kehittämistoimintaan.


V040 SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJUUS JA AMMATTITYÖN MENETELMÄT, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa ennakoida kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan.
Omiskelija hallitsee sosiaalialan ammattityön työorientaatioita ja menetelmiä.

Sisältö:
Teemassa korostuu sosiaalialan asiantuntijuuden kysymykset. Asiantuntijuutta syvennetään
hyvinvointipalvelujärjestelmän ja ammattityön menetelmien näkökulmista. Teema sisältää opintojaksot:
• Hyvinvointi kansainvälistyvässä yhteiskunnassa 10 op
• Vaihtoehtoisia sisältöopintoja 10 op. (Osallistavat ja aktivoivat käytännöt 5 op ja/tai Rangaistusjärjestelmä 5 op ja/
tai Sosiaalinen kuntoutus 5 op)

Osaamisen kehittyminen:
Opiskelijan asiantuntijuuden kehittyminen lähtee hyvinvointiyhteiskunnan analyysistä ja oman työn tarkastelusta
yhteiskunnallisesta ja kansainvälisestä kontekstista käsin. Tästä edetään ammattityön työorientaatioihin ja
menetelmiin. Opiskelija voi syventää asiantuntijuuttaan sosiaalialan menetelmällisiin kysymyksiin tai
rikosseuraamusalalle.


V0140 Hyvinvointi kansainvälistyvässä yhteiskunnassa, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee suomalaisen hyvinvointipalvelujärjestelmän ja osaa analysoida sitä suhteessa muihin alueellisiin ja
kansainvälisiin hyvinvoinnin tuottamisen tapoihin. Opiskelija ymmärtää sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen
yhteiskunnallisen paikan ja merkityksen sekä kansalaisnäkökulmaan liittyvät haasteet. Opiskelija tuntee sosiaalialan
lainsäädännön keskeiset muutokset ja sosiaalialan kehittämistä koskevan keskeisen lainsäädännön.

Opintojakson sisältö:
• Suomalaisen hyvinvointipalvelujärjestelmän kokonaisuus
• Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet ja kehityssuunnat
• Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen yhteiskunnallinen paikka ja merkitys
• Hyvinvoinnin tuottamisen kansainväliset mallit
• Yritykset ja järjestöt hyvinvoinnin tuottajina
• Sosiaalilainsäädäntö

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson alkupuolella korostuu yhteiskuntatieteellinen tarkastelu. Opintojakso sisältää sosiaalilainsäädännön
osuuden. Edelleen opintojaksoon sisältyy kansainvälisiä luentoja.


V0141 Osallistavat ja aktivoivat käytännöt, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija hallitsee sosiokulttuurisen työskentelyn perusperiaatteet. Opiskelija osaa käyttää, soveltaa ja kehittää
osallistavia, aktivoivia ja valtaistavia menetelmiä erilaisten asiakkaiden, asiakasryhmien ja yhteisöjen kanssa
työskennellessään sekä työtä kehittäessään. Opiskelija osaa kriittisesti arvioida sosiaalialan työmenetelmiä ja
käytäntöjä tutkimukselliset ja eettiset periaatteet huomioiden.

Opintojakson sisältö:
• Sosiokulttuurinen, kulttuurinen ja monikulttuurinen työ
• Osallisuus ja valtaistuminen sosiaalialan asiakastyössä ja työn kehittämisessä
• Osallistavat menetelmät sekä yhteiskunnallisen ja rakenteellisen muutostyön menetelmät, yhteiskunnallinen
vaikuttaminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla korostuu osallisuuden käsite. Opiskelija myös harjaantuu osallistuvaan toimintaan asiakkaiden tai
työyhteisöjen kanssa.


V0142 Rangaistusjärjestelmä, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee rikosseuraamusjärjestelmän rikosoikeudelliset peruslähtökohdat ja osaa eritellä
rangaistusjärjestelmän historialliseen kehittymiseen vaikuttaneita yhteiskunnallisia tekijöitä. Opiskelija osaa
hahmottaa ja jäsentää rangaistusten täytäntöönpanoa sekä analysoida eri seuraamusmuotojen yksilöllisiä
toimintatapoja ja niiden vaikutuksia. Opiskelija osaa vertailla eri maiden käytössä olevia seuraamusjärjestelmiä ja
niiden yhteyttä oikeudelliseen ajatteluun.

Opintojakson sisältö:
• Rikosoikeudellinen rangaistusjärjestelmä
• Rikosoikeudellinen prosessi osana yhteiskunnallista järjestelmää
• Rikosseuraamusalan kehittämistoiminnan ajankohtaiset haasteet

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla tarkastellaan rangaistusjärjestelmää yhteiskunnalliselta kannalta ja rikosoikeudellisesta näkökulmasta
sekä rikosseuraamusalan kehittämishaasteita.


V0143 Sosiaalinen kuntoutus, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija ymmärtää kuntouttavan työorientaation yhteiskunnallisen merkityksen ja ajankohtaiset
kehittämishaasteet. Opiskelija osaa analysoida kuntouttavan toiminnan teoreettisia lähtökohtia sekä ammattityön
vaikuttavuutta. Opiskelija ymmärtää sosiaalisen näkökulman merkityksen kuntouttavassa toiminnassa.

Opintojakson sisältö:
• Kuntouttavan työn teoreettiset lähtökohdat, sosiaalisen kuntoutuksen kehykset, työskentely kuntouttavissa
verkostoissa
• Kuntouttavat työn yhteiskunnallinen merkitys ja ajankohtaiset kehittämissuunnat
• Kuntouttavat menetelmät, työmuodot ja ohjelmat sekä niiden vaikuttavuuden arviointi

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla korostuu monipuolisen kuntouttavan työorientaation omaksuminen. Opintojaksolla perehdytään
kuntouttaviin työmenetelmiin ja työmuotoihin sekä niiden vaikuttavuuden arviointiin.


V041 OPINNÄYTETYÖ, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja raportoi tutkimuksellisen kehittämishankkeen. (katso Laurean
opinnäytetyöohjeisto)


V0144 Opinnäytetyö, 30 op

Opiskelija osaa:
Syksy 2010: Opinnäytetyön ideointi
Kevät 2011: Opinnäytetyön suunnitelma, toteutus
Syksy 2011: Opinnäytetyön toteutus, raportointi
V022 VAPAASTI VALITTAVAT, 5 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää tai laajentaa sosiaalialan osaamista sekä mahdollistaa
aikaisemman osaamisen tunnustaminen osaksi opintoja.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle opiskelija voi valita sosiaalialan
koulutusohjelman vaihtoehtoisista syventävistä teemoista opintojaksoja, jotka ovat tarjolla vuosittain vaihtuvassa
vapaasti valittavien opintojen tarjonnassa. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa korkeakoulussa (toinen
ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot, joille ei löydy korvaavuutta
koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa. Teeman alle voidaan
hyväksilukea sosiaalialan työkokemusta aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen eli
AHOTT-menettelyn kautta, jolloin opiskelija suorittaa osaamisestaan näytön.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisuuden kasvun syventämisen vaiheeseen ja työelämän kehittämisen ja uudistamisen
vaiheeseen. Opiskelijan osaaminen kehittyy omien tavoitteiden suunnassa.