Opetussuunnitelma 2011 – HXB511SE (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Julkisoikeuden erikoistumisopinnot (Laurea Hyvinkää, liko), HXB511SE

Erikoistumisopinnot

Suomen ja useiden muiden EU:n jäsenvaltioiden (julkinen) talous on merkittävässä murroskohdassa. Useat
jäsenvaltiot ovat velkaantuneet vuosien aikana valtiontalouksien alijäämien johdosta. Vuonna 2007–2008 alkanut
finanssikriisi on johtanut tässä velkaantumiskierteessä nopeaan ja vakavaan pahentumiseen. Julkisen sektorin
rahoituspohja on heikentynyt voimakkaasti taloudellisen taantuman ja verotulojen laskun myötä. Toisaalta useat
jäsenvaltiot ryhtyivät kriisin johdosta laajoihin talouden elvytys- ja pelastamistoimiin. Yhdessä nämä seikat ovat
johtaneet varsinkin eräiden jäsenvaltioiden kohdalla hyvin suuriin valtiontalouden alijäämiin ja valtioiden korkeisiin
velkaantuneisuuden asteisiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Tämä lisää useissa jäsenvaltioissa paineita
muun muassa julkisen sektorin tehostamistoimiin, julkisten menojen leikkaamiseen ja verotuksen kiristy-miseen.
Suomen velkaantumisen taso ei ole muihin jäsenvaltioihin verrattuna hälyttävän korkea. Julkinen talous on kuitenkin
talouden elvyttämisestä johtuen selvästi alijäämäinen, mikä näillä näkymin nostaa valtion velan määrän lähivuosien
aikana ennen näkemättömän korkean tasolle. Tämä perustilanne luo lähivuosien aikana suuria paineita julkisen
sektorin talouteen ja toimintaan myös Suomessa. Tämä konkretisoituu erilaisina toiminnan tehostamispyrkimyksinä
sekä jossakin vaiheessa todennäköisesti myös menojen leikkauksina. Verojärjestelmää ollaan uudistamassa, ja
ainakin eräiden veromuotojen kohdalla on odotettavissa verotuksen kiristymistä. Tilannetta vaikeuttaa se, että
julkinen talous on suurissa paineissa sekä valtion että kuntien osalta.


Taloudelliset lähtökohdat eivät lupaa kovin hyvää myöskään työllisyyskehitystä ajatellen. Toisaalta vaikka
työttömyys yleisesti pysyttelisi suhteellisen korkeana tulevina vuosina, voi tästä huolimatta samanaikaisesti vallita
pulaa työvoimasta joillakin julkisen tai yksityissektorin osa-alueilla.
Talouden kokonaiskuva on edellä johtuvista seikoista ongelmallinen. Joka tapauksessa tilanne luo osaamiselle ja
kouluttautumiselle uudenlaisia haasteita. Muutostilanteissa usein syntyy myös uudenlaisia mahdollisuuksia. Entisen
osaamisen päivittämisen sekä uudenlaisen osaamisen ja valmiuksien merkitys korostuu.
Julkisen sektorin toiminta on laajasti ja monesta eri näkökulmasta oikeudellisesti säädeltyä. Erikoistumisopintoihin
on sisällytetty muun muassa yleishallinto-oikeutta, kunnallisoikeutta, valtiontalousoikeutta sekä sosiaali- ja
terveyspalveluiden lainsäädäntöä. Julkista sektoria koskeva oikeudellinen sääntely ei ole ainoastaan pelkästään
kansallista, vaan hyvin monessa asiassa sääntelyn raamitus on EU-tasoista. Esimerkkinä voisi mainita julkisia
hankintoja koskevan sääntelyn, jonka taustalla ovat EU:n direktiivit.
Eräiden muiden EU:n jäsenvaltioiden tapaan yksityisen ja julkisen sektorin väliin kehittyvän ns. kolmannen sektorin
merkitys saattaa myös meillä korostua. Lainsäädäntö antaa julkisen sektorin toimijoille mahdollisuudet järjestää
palvelutuotantonsa monella eri tavoin. Palveluiden organisointitapana voi olla joissakin tapauksissa myös tehtävien
siirto kolmannen sektorin yhdistyksille ja kansalaisjärjestöille. Yleisemminkin tarkasteluna yhteiskunnallisen
yrittäjyyden lisääntyminen saattaa olla myös Suomessa tulevien vuosien kehitystrendi.


Kuntien ja valtion välistä tehtävienjakoa ja rahoitusjärjestelmää on Suomessa uudistettu useaan otteeseen. Julkisen
sektorin suunnittelu- ja ohjausjärjestelmien ja hallinnon uudistusten seurauksena kuntien tehtävät ja vastuut ovat
lisääntyneet. Kunnallisella sektorilla tehokkuutta on haettu muun muassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen
avulla. Tällä uudistuksella on pyritty julkisten palvelujen järjestämisen, rahoittamisen ja tuottamisen
uudelleenarviointiin pidemmällä aikavälillä. Kuntarakenteita onkin erityisesti 2000-luvulla uudistettu nopeasti, ja
kuntien määrä on pienentynyt useiden kuntaliitosten myötä. Kunnallisella sektorilla näyttäisi olevan menossa myös
sellainen kehityskulku, jossa sosiaali- ja terveysalan toimintaa, sivistystoimea ja kulttuuritoimea lähennetään
toisiinsa (ns. hyvinvointipalvelut).

Erikoistumisopintojen sisältö ja rakenne

Tämän opetussuunnitelman, Julkisoikeus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys (30 op), mukaisen koulutuksen
järjestämisestä vastaa Laurea ammattikorkeakoulun Hyvinkään toimipiste. Hakukelpoisia opetusohjelmaan ovat
liiketalouden, sosiaali-, terveys ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan koulutuksen
suorittaneet. Erikoistumisopinnot soveltuvat hyvin julkisten palvelujen suunnittelu-, kehitys-, esimies- tai muissa
asiantuntijatehtävissä toimiville sekä henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita julkisiin palveluihin kytkeytyvän
osaamisintensiivisen liiketoiminnan kehittämisestä.
Tämän opetussuunnitelman mukaiset erikoistumisopinnot painottuvat julkisen sektorin ja ns. kolmannen sektorin
oikeudelliseen osaamiseen, minkä ohella opetus sisältää jonkin verran myös taloudellista näkökulmaa.
Erikoistumisopintojen keskeisiä teemoja ovat julkisen talouden haasteet, yhteiskunnallinen yrittäjyys, sosiaalinen
yritys, hyvinvointipalvelut sekä julkiset hankinnat.
Erikoistumisopinnot (30 op) koostuvat seuraavista opintojaksoista:
- Kansantalous ja finanssioikeus (5op)
- Julkisen sektorin oikeudellinen kehikko (5op)
- EU-oikeus sekä perus- ja ihmisoikeudet (5 op)
- Yhteiskunnallinen yrittäjyys (5 op)
- Kehittämishanke, sisältäen valinnaisia opintoja joko a) yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseen ja hallinnointiin
tai b) johonkin julkisoikeuden erityisalaan liittyen (5 + 5 op)
Koulutusohjelman opiskelijoille pyritään tarjoamaan mahdollisuus kontakteihin julkisten palvelujen uudistamista
toteuttavien (alueellisten) toimijoiden kanssa.
Vuonna 2012 Hyvinkään Laureassa alkaa ylempi amk-tutkinto (laajuus 90 op). Suoritetut erikoistumisopinnot
voidaan ainakin osittain lukea hyväksi YAMK-tutkintoa varten


Erikoistumisopintojen tavoitteet

Erikoistumisopintojen tulee vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin, ts. työelämälähtöinen tarve on oltava olemassa.
Julkisten palvelujen kehittämisen ja uudistamisen osaajista on puutetta paitsi palveluja tilaavan, julkisen (kunta tai
valtio) sektorin puolella, myös palveluja tarjoavissa yrityksissä yksityisen ja ns. kolmannen sektorin (esim.
yhdistykset ja järjestöt) tehtävissä. Toisaalta kunnat ovat monien yritysten suurimpia asiakkaita.Julkisen oikeuden
erikoistumisopinnot antavat valmiuksia näihin erilaisiin tarpeisiin vastaamiseksi.
Erikoistumisopintojen suorittaminen antaa opiskelijalle muun muassa mahdollisuuden syventää teorian soveltamista
käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja
sosiaalisia taitoja. Koulutuksen monialaisuus ja poikkitieteellisyys avaa uusia mahdollisuuksia.
Koulutuksen tavoitteena on
- laajentaa ja syventää opiskelijoiden jo saavuttamaa ammatillista osaamista julkisten palvelujen tuottamisessa ja
uudistamisessa
- laajentaa ja syventää opiskelijoiden tietämystä ja osaamista julkisten palvelujen tuottamisen taloudellisten,
poliittisten ja oikeudellisten reunaehtojen suhteen
- kehittää opiskelijoiden asiantuntijuutta kohti monialaista, verkostomaista toimintaa julkisten palvelujen
tuottamisessa ja uudistamisessa
- lisätä opiskelijoiden valmiuksia työelämän kehittämiseen
- motivoida opiskelijoita vastaanottamaan uusia haasteita.


Erikoistumisopintojen toteutustapa

Erikoistumisopintojen toteutustapana on monimuotokoulutus, mikä mahdollistaa opintojen suorittamisen työn
ohessa. Vaihtoehtoisia opiskelumuotoja ovat pääasiassa oppimistehtävät, luennot ja opintojaksoihin liittyvä
kirjallisuus.
Koulutuksen toteuttamisessa sovelletaan Learning by Developing (LbD) -menetelmää, jossa oppimisprosessi on
muotoiltu tutkimus- ja kehittämisprosessiksi. Toimintamallissa ammattikorkeakoulun pedagoginen, aluekehitys- ja
tutkimus- ja kehittämistehtävä sulautuvat yhdeksi uuden osaamisen ja tiedon tuottamisen prosessiksi.
Koulutuksella pyritään tarjoamaan opiskelijalle valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon
kehittämiseen. Koulutuksen järjestämisessä ja opinjaksojen suoritusmuodoissa pyritään hyödyntämään
innovatiivisia ratkaisuja kulloinkin tarjolla olevan valikoiman mukaan.
                                                       1. vuosi
OP      OPINNOT                                                   35
B032    JULKISOIKEUS JA YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS
B0129   Kansantalous ja finanssioikeus                             5
B0130   Julkisen sektorin oikeudellinen kehikko                    5
B0131   EU-oikeus sekä perus- ja ihmisoikeudet                     5
B0132   Yhteiskunnallinen yrittäjyys                               5
B0133   Yhtiöoikeudellisen osaamisen syventäminen                  5
B0134   Julkisoikeudellisen osaamisen syventäminen                 5
B0135   Kehittämistehtävä                                          5
                                                                  35
B032 JULKISOIKEUS JA YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS, 30 op


B0129 Kansantalous ja finanssioikeus, 5 op

Opiskelija osaa:
Tavoitteena on, että opiskelija
- hahmottaa julkisen talouden ja sen rahoituksen kokonaisrakenteen
- ymmärtää valtion, kuntien sekä yksityisen työeläkejärjestelmän roolin osana julkista taloutta
- ymmärtää julkisen talouden rahoituksen asettamat reunaehdot palvelujen tuottamiselle
- hallitsee julkisen talouden rahoituksen oikeudelliset puitteet
- ymmärtää yksityisen sektorin merkityksen verojärjestelmässä ja julkisen talouden rahoituksessa
- osaa kuvata julkisen talouden tasapainotusta ja rahoitusta koskevien uudistushankkeiden tavoitteet
- osaa soveltaa julkisia hankintoja koskevaa oikeudellista sääntelyä


Opintojakson sisältö:
- julkisen talouden (valtio, kunnat) tulojen ja menojen rakenne
- valtion, kuntien ja työeläkelaitosten asema ja rooli sekä näitä koskevat oikeudelliset puitteet
- ajankohtainen kansainvälinen taloudellinen tilanne
- ajankohtainen julkisen sektorin taloudellinen tilanne
- taloudellinen ennustaminen ja ennusteet
- talousarvio, tavoitteiden seuranta, poikkeavuuksien seuranta ja raportointi
- verojärjestelmän toiminnan perusteet
- julkisen talouden rahoitukseen ja rahoitusmahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät
- julkisen talouden tasapainotusta ja rahoitusta koskevat hankkeet ja suunnitelmat
- julkisia hankintoja koskeva oikeudellinen sääntely ja hankinnat käytännössä

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan julkisen talouden (valtio, kunnat) rakenne pääpiirteittäin sekä
ymmärtää taloudellisten reunaehtojen vaikutus julkiseen palvelutuotantoon. Julkista taloutta tarkastellaan sekä
taloudellisesta että finanssioikeudellisesta näkökulmasta. Opintojakso muodostuu kolmesta osasta: (1)
kansantaloudellinen näkökulma, (2) verotuksellinen näkökulma: julkisen talouden rahoitus sekä (3) julkisia
hankintoja koskeva oikeudellinen sääntely.


B0130 Julkisen sektorin oikeudellinen kehikko, 5 op

Opiskelija osaa:
Tavoitteena on, että opiskelija
- hallitsee julkishallinnon rakenteen, aseman, tehtävien ja toiminnan oikeudelliset puitteet sekä tuntee valtion
taloudenhoidon oikeudellisen sääntelyn ja kuntia koskevan valtionosuusjärjestelmän peruspiirteet
- osaa tarkastella kuntaa kansanvaltaisen vaikuttamisen yhteisönä, organisaationa ja palveluiden tuottajana sekä
tuntee kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, kuntien yhteistoiminnan ja kuntajaotuksen keskeiset periaatteet ja osaa
pohtia kuntien ja kunnallisten palveluiden tulevaisuuteen kohdistuvia haasteita
- hallitsee sosiaali- ja terveyspalveluita ja toimeentuloturvaa koskevan sääntelyn keskeiset piirteet, eri
organisaatioiden roolin oikeuksien toteuttamisessa, oikeusturvajärjestelmän ja sosiaalialan ohjaus- ja
valvontajärjestelmien keskeiset piirteet


Opintojakson sisältö:
- valtionhallinnon rakenne, hyvän hallinnon periaatteet, hallintoasian käsittely ja oikeusturvajärjestelmä
- valtiontalouden suunnittelu, talousarviosta päättäminen, talousarvion toimeenpano ja valtiontalouden tarkastus,
kuntien valtionosuuslainsäädäntö, suurten kustannusten tasausjärjestelmät, valtionhallinnon tulosohjausjärjestelmä
- kunnan luottamusmiesorganisaatio ja viranomaisorganisaatio sekä kuntakonsernin keskeiset piirteet
- kunta palveluiden tuottajana ja tähän liittyen kunta- ja palvelurakenneuudistus, kuntien yhteistoiminta, Kainuun
kokeilumalli, kuntajaotuslainsäädäntö
- sosiaali- ja terveyspalvelut, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustukset, yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita
koskeva erityislainsäädäntö, palveluiden järjestämismallit, toimeenpanosta huolehtivat organisaatiot, oikeusturva,
ohjaus- ja valvontajärjestelmän keskeiset piirteet
- asiakkaan asemaan liittyvä lainsäädäntö ja tietosuoja

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan julkisen hallinnon toimintaan ja rakenteeseen liittyvä oikeudellinen
sääntely sekä tutustua sosiaali- ja terveyspalveluita koskevaan sääntelyyn. Opintojaksoon sisältyy yleishallinto-
oikeutta, kunnallisoikeutta, valtiontalousoikeutta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden lainsäädäntöä.


B0131 EU-oikeus sekä perus- ja ihmisoikeudet, 5 op

Opiskelija osaa:
Tavoitteena on, että opiskelija
- osaa kuvata Euroopan unionin poliittiset ja taloudelliset tavoitteet
- hallitsee EU-oikeuden keskeiset oikeuslähteet, periaatteet ja tulkintakäytännöt
- ymmärtää EU-oikeuden vaikutukset (vaatimukset ja rajoitteet) kansalliseen lainsäädäntöön
- hallitsee perusoikeuksien taustat, sisällöt ja toteuttamismuodot
- hallitsee ihmisoikeuksien taustat, sisällöt ja toteuttamismuodot


Opintojakson sisältö:
- Euroopan unionin tausta ja tavoitteet
- Euroopan unionin perussopimus ja muu säädösmateriaali
- Euroopan unionin toimielimet ja näiden tehtävät
- EU-oikeuden keskeiset oikeuslähteet, periaatteet ja tulkintakäytännöt
- EU-oikeuden vaikutukset (vaatimukset ja rajoitteet) kansalliseen lainsäädäntöön
- ihmisten ja palveluiden liikkumisen vapaus (erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta)
- valtiosääntö ja perustuslaki
- perusoikeudet Suomessa
- ihmisoikeudet ja näitä koskevat sopimukset
- perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja soveltaminen käytännössä

Opintojakson kuvaus:
Jakson tavoitteena on oppia tuntemaan EU-oikeuden vaikutus kansalliseen oikeusjärjestelmään sekä perus- ja
ihmisoikeuksien sisältö ja merkitys julkisen palvelutuotannon ja julkisen sektorin muun toiminnan näkökulmasta.
Aihetta tarkastellaan oikeudellisesta näkökulmasta. Opintojakso muodostuu kahdesta osasta: (1) EU-oikeus, sekä
(2) perus- ja ihmisoikeudet.


B0132 Yhteiskunnallinen yrittäjyys, 5 op

Opiskelija osaa:
Tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää yhteiskunnalliselle yritykselle asetetut mahdollisuudet, tavoitteet ja odotukset yleisestä
yhteiskunnallisesta perspektiivistä
- hahmottaa yhteiskunnallisen yrityksen vaihtoehtoiset toimintamallit
- tuntee yhteiskunnallista ja sosiaalista yrittäjyyttä koskevan keskeisen lainsäädännön, määrittelyt ja toimintamallit
myös kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna
- osaa eri yritysmuotojen perustamiseen, rekisteröintiin ja yhtiörakenteeseen liittyvät toimet
- osaa yleiset, eri toimialojen yritystoimintaan liittyvät lupa- ja ilmoitusmenettelyt, erityisesti yhteiskunnalliseen
yritystoimintaan liittyvät erityiset lupa- ja ilmoitusmenettelyt (esimerkiksi ns. sosiaalinen yritys)
- osaa erityisesti yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvät erityiset lupa- ja ilmoitusmenettelyt (esimerkiksi ns.
sosiaalinen yritys)
- osaa yhtiöoikeuden perusteet (kuten hallinto- ja päätöksentekomallit, vastuukysymykset, kirjanpitoon ja
tilintarkastukseen sekä verovelvollisuuteen liittyvät perusteet)
- omaksuu riittävät valmiudet pystyäkseen toimimaan yritysten hallintoelimissä, esim. hallituksen jäsenenä


Opintojakson sisältö:
- yhteiskunnallinen yritys: mahdollisuudet, tavoitteet ja odotukset yhteiskunnan näkökulmasta
- yhteiskunnallisen yrityksen erilaiset toimintamallit, myös kansainvälisestä näkö-kulmasta tarkasteltuna
- yhteiskunnallista ja sosiaalista yrittäjyyttä koskeva lainsäädäntö
- yleiset, eri toimialojen yritystoimintaan liittyvät lupa- ja ilmoitusmenettelyt ja erityisesti yhteiskunnalliseen
yritystoimintaan liittyvät erityiset lupa- ja ilmoitusmenettelyt (esimerkiksi ns. sosiaalinen yritys)
- eri yritysmuotojen sääntely ja periaatteet
- yritystoiminnan perustamista, rekisteröintiä ja lupa- ja ilmoitusmenettelyä koskeva oikeudellinen sääntely
- yritystoimintaan liittyvien hallintotoimien sääntely, esim. hallituksen kokouksien ja yhtiökokouksien sääntely,
menettelyt ja asiakirjat
- julkisia tukia koskeva oikeudellinen sääntely

Opintojakson kuvaus:
Yhteiskunnallinen yrittäjyys (5 op) on opintojakso, jossa käsitellään yhteiskunnallisen yrityksen tavoitteita,
toimintamuotoja, perustamista ja hallinnointia. Kyseessä on monialainen opintojakso, jossa aihetta tarkastellaan
sekä laajemmasta yhteis-kunnallisesta että oikeudellisesta perspektiivistä. Oikeudellinen tarkastelu jakautuu
yhteiskunnallisia yrityksiä koskevaan erityissääntelyyn että yhtiöoikeuden perusosuuteen (yhtiöoikeuden osaamista
on mahdollista syventää tätä seuraavalla opintojaksolla).


B0133 Yhtiöoikeudellisen osaamisen syventäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Tavoitteena on, että opiskelija
- hallitsee eri yritysmuodot ja osaa vertailla niiden tarkoituksenmukaisuutta
- osaa laatia yritystoimintaan ja yritysjärjestelyihin liittyvät keskeiset asiakirjat ja sopimukset sekä hallitsee näihin
liittyvät menettelyt
- osaa toimia yritysten hallintoelimissä, esim. hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana
- ymmärtää yrityksen rahoituksen suunnitteluun liittyvät keskeiset rahoitus- ja vakuus- ja vakuutusjärjestelyt
- tuntee yritystoiminnan myönnettäviin julkisiin tukiin liittyvän sääntelyn ja osaa hakea näitä tukimuotoja
- hallitsee yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yrittäjyyden koskevan keskeisen lainsäädännön, määrittelyt ja sosiaalisen
yrittäjyyden toimintamallit myös kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna
- tuntee yrityksen immateriaalioikeuksien suojaamiseen liittyvän keskeisen lainsäädännön sekä osaa suojata ja
hyödyntää yrityksen aineettomia oikeuksia
- osaa soveltaa työlainsäädäntöä ja yrittäjän sosiaaliturvaan, työttömyysvakuutukseen ja vapaaehtoisiin vakuutuksiin
liittyvää lainsäädäntöä


Opintojakson sisältö:
- yritysmuotojen sääntely ja periaatteet
- yritystoiminnan perustamista, rekisteröintiä ja lupa- ja ilmoitusmenettelyä koskeva oikeudellinen sääntely
- yritystoimintaan liittyvien hallintotoimien sääntely, esim. hallituksen kokouksien ja yhtiökokouksien sääntely,
menettelyt ja asiakirjat
- yritystoiminnan rahoitusta koskeva oikeudellinen sääntely
- luotto-oikeuden keskeinen sääntely sekä henkilö- ja esinevakuuksien sääntely ja keskeiset asiakirjat
- yritysvakuutuksia koskeva keskeinen sääntely ja vakuutussopimusten keskeinen sisältö
- julkisia tukia koskeva oikeudellinen sääntely
- yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yrittäjyyden toimintamallit – ja mahdollisuudet, myös kansainvälisestä
näkökulmasta
- immateriaalioikeuksia koskeva keskeinen oikeudellinen sääntely ja sopimukset
- työlainsäädännön ja yrittäjän sosiaaliturvaan, työttömyysvakuutukseen ja vapaaehtoisiin vakuutuksiin liittyvä
lainsäädäntö

Opintojakson kuvaus:
Yhtiöoikeudellinen syventävä osuus tarkoittaa sitä, että opiskelija voi syventää osaamistaan yhteiskunnallisen
yrityksen perustamiseen ja hallinnointiin liittyen. Opintojakso on sisällöllisesti jatkoa yhtiöoikeuden osuudelle
edelliseen opintojaksoon, Yhteiskunnallisen yrittäjyyden opintojakso (5 op), nähden.


B0134 Julkisoikeudellisen osaamisen syventäminen, 5 op

Opintojakson kuvaus:
Vaihtoehtoisesti voidaan suorittaa opintojakso, jossa opiskelija voi syventää osaamistaan julkisoikeuden johonkin
sen erityisalaan liittyen. Tämän osalta sisällöstä ja toteutusmuodosta sovitaan erikseen. Tarkoituksena on, että tämä
kytkeytyy sisällöllisesti myöhemmin tehtävään oppimistehtävään nähden. Opintojakso voi muodostua esimerkiksi
oppimistehtävää taustoittavasta kirjallisuudesta.


B0135 Kehittämistehtävä, 5 op

Opiskelija osaa:
Tavoitteena on, että opiskelija
- osaa analysoida kehittämistoiminnan teoreettiset lähtökohdat ja arvioida kehittämistehtävää selkeän
dokumentoinnin kautta
- osaa tuottaa uutta, luotettavaa tietoa rajatun ongelman ratkaisemiseksi
- osaa arvioida käyttämiensä menetelmien vaikutuksen tuottamansa tiedon luotettavuuteen
- osaa soveltaa tutkittua tietoa omassa työssään kehittämällä uusia toimintatapoja, menetelmiä ja malleja
- syventää kehittämishankkeensa tulosten kautta työyhteisönsä tietämystä ja osaamista
- jakaa havaintojaan työryhmänsä jäsenten kanssa
- osaa arvioida muiden suorittamien kehittämishankkeiden tarkoituksenmukaisuutta, laatua ja sovellettavuutta


Opintojakson sisältö:
- tiedonhankinnan menetelmät
- kehittämishankkeen tutkimussuunnitelman ja projektiesitteen laatiminen
- kehittämishankkeen suunnittelu, toteuttaminen, arviointi, kirjallinen ja suullinen esittäminen
- tutkimuksen opponointi

Opintojakson kuvaus:
Opintoihin sisältyy 5 opintopisteen laajuinen kehittämishanke. Tätä edeltää vaihtoehtoinen opintojakso, jossa
opiskelija voi syventää osaamistaan joko yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseen ja hallinnointiin liittyen
(yhtiöoikeudellinen syventävä osuus) tai b) johonkin julkisoikeuden erityisalaan liittyen. Kehittämistehtävä kytkeytyy
sisällöllisesti tätä edeltävään opintojaksoon suoritetun valinnan mukaisesti.
Kehittämistehtävän raportin laatimisessa noudatetaan ”Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Laureassa”
-ohjetta. Tämän mukaan opinnäytteet ovat luonteeltaan työelämälähtöisiä, prosessinomaisia, soveltavia ja uuteen
tietoon ja innovaatioon tähtääviä. Opinnäytetyö organisoidaan yleensä kehittämisprosessina erilaisten organisaation
toimijoiden kanssa, jolloin uuden tiedon tuottamiseen osallistuva yhteisö kehittää paitsi itseään, myös ympäröivää
alaa ja työ-elämää.
Opiskelija laatii opinnäytetyönsä kokonaisuudesta tai alalta lehdistötiedotteen, joka kypsyysnäytteenä osoittaa
perehtyneisyyttä alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.