Opetussuunnitelma 2011 – MHA12KN (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelma (Laurea Leppävaara, marata), MHA12KN

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien tuloksellinen integroiminen on Laureassa nähty keskeisenä
ammattikorkeakoulun saamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tavoitteena on, että meiltä valmistuu
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka ovat oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä. Lisäksi
tavoitteena ovat tutkimukseen perustuva työelämäosaamisen kehittäminen ja uudistaminen sekä monialaista
osaamista hyödyntävät innovaatiot, joiden vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Laurean oppimiskäsitys todentuu korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemassa Kehittämispohjaisen oppimisen
(Learning by Developing) –toimintamallissa. Oppimisen tavoitteena on osaaminen, joka ilmenee uusina
toimintatapoina ja –menetelminä, jotka myös mahdollistavat tutkintoa vastaavan työelämän uudistamisen.
Kehittämispohjainen oppiminen etenee työelämäläheisissä hankeympäristöissä, joissa opiskelijat, opettajat,
työelämän asiantuntijat sekä asiakkaat yhdessä työskentelevät uusien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja
kehittämiseksi.

Opiskelija nähdään yhteistyökumppanina, joka osaamisen kehittymisen myötä kykenee yhä vastuullisemmin ja
omaa luovuutta hyödyntäen toimimaan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Osaamisen välineitä opiskelija kartuttaa
erilaisissa työpajoista ja laboratorioista rakentuvissa oppimisympäristöissä. Ammatillinen osaaminen uusina
toimintatapoina rakentuu tutkitun tiedon, sen syvällisen ymmärtämisen, taitamisen ja tilanteiden hallintakyvyn
integroituneena kokonaisuutena. Yhdessä toimien tietoon perustuvaa taitamista rakentaen saavutetaan osaaminen,
joka mahdollistaa erilaisten tilanteiden hallinnan jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Ammattikorkeakoulussa oppiminen etenee taitamisen orientaation kautta. Tieteellinen tieto on merkityksellistä
välineellisesti. Oppiminen ohjaa käsittelemään tietoa ja valitsemaan eettisesti merkityksellisen tiedon, jota voi
hyödyntää ja soveltaa tulevan tutkinnon osaamista vastaavassa kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on
tärkeää kehittyminen taitavaksi osaajaksi, joka kykenee uudistamaan työelämää. Työelämäläheiset
kehittämishankkeet oppimisympäristöinä mahdollistavat opiskelijalle osaamisen aitouden, kumppanuusverkoston
rakentumisen, omien merkityksellisten kokemusten hyödyntämisen sekä luovuuden ja tutkivan työotteen
kehittymisen. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö kehittävät osaamista yhdessä
oppien. Lisäksi kehittämishanke tuottaa uutta tietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden osaamisen luomista ja
kehittämistä. Laurean oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa
vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy yhteisöjen ja niiden muodostamien
verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja
kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla
vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.
Käytännön sovelluksia oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat, verkostoissa
toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut toimintatilat,
osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot.

Opiskelijan vastuu ja rooli oppimisessa

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana vastuullinen sitoutuminen kehittämishankkeeseen. Opiskelu
Laureassa edellyttää opiskelijalta erityisesti kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, itseohjautuvuutta,
aloitteellisuutta ja yhteistyökykyä. Itsenäisen työotteen merkitys korostuu opinnoissa.
Kehittämishankkeissa kaikki osalliset nähdään oppijoina, koska hankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta.
Kumppanuus tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen
eteneminen edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen.

Opettajan rooli Laureassa

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja pedagogisena
ohjaajana. Opettaja ei voi siirtää osaamista opiskelijalle, vaan hän ohjaa opiskelijan oppimista.
Roolistaan hieman riippuen Laurean opettajat ovat sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että
pedagogeja. Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden
työelämäosaamisen uudistajana ja kehittäjänä. Kehittäjänä opettaja vastaa kehittämishankkeen eteenpäin viennistä.

Opetussuunnitelman rakenne

Laurealaiset opetussuunnitelmat rakentuvat teemoista ja opintojaksoista. Teemalla tarkoitetaan laajempaa
osaamisaluetta, jonka hallitsemiseksi opiskelijan tulee tyypillisesti suorittaa useampi aihealuetta käsittelevä
opintojakso. Teemojen ja opintojaksojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuositeemat
kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.

Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisesti yhteisesti määritellyt yhteiset kompetenssit (ks. taulukko 1) osana
teemojen tai opintojaksojen tavoitteita. Yleisten kompetenssien hallitseminen varmistaa
ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen
puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen.

Taulukko 1. Yleiset kompetenssit
• osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja
oppimistapojaan
OPPIMISEN TAIDOT • osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
• kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta
ja opitun jakamisesta
EETTINEN OSAAMINEN • kykenee ottamaan vastuun omasta
toiminnastaan ja sen seurauksista
• osaa toimia alansa ammattieettisten
periaatteiden mukaisesti
• osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon
työskentelyssään
• osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
• osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita
• kykenee vaikuttamaan yhteiskun-nallisesti
osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin
perustuen
• osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää
yhteisön hyvinvointia
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN • osaa toimia työelämän viestintä- ja
vuorovaikutustilanteissa
• osaa hyödyntää tieto-ja viestintätekniikkaa oman
alansa tehtävissä
• kykenee luomaan henkilökohtaisia
työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
• osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa
tilanteissa
• kykenee työnjohtamiseen ja itsenäiseen
työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
• omaa valmiuksia yrittäjyyteen
INNOVAATIO-OSAAMINEN • kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja
työtapojen kehittämiseen
• osaa työskennellä projekteissa
• osaa toteuttaa tutkimus-ja kehittämishankkeita
soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja
menetelmiä
• osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja
taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
KANSAINVÄLISTYMIS-OSAAMINEN • omaa alansa työtehtävissä ja niissä
kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
• kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön
• osaa ottaa työssään huomioon alansa
kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja
mahdollisuuksia

Opintojakson suorittaminen kerryttää opiskelijan opintopisteitä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa noin 26,7
tuntia opiskelijan työtä.

Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamisen arviointi kertoo, kuinka hyvin asetut
tavoitteet on saavutettu. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien
etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.
Opintojaksot arvioidaan numeraalisesti asteikolla 0 – 5 tai hyväksytty/hylätty (H/0) -periaatteella. Arvioinnissa
hyödynnetään alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin kehitettyjä kriteereitä (ks.
taulukko 2). Opintojakson arviointikriteerit on kerrottu opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Taulukko 2. Osaamisen arviointikriteerit alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijalle.
ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
• Käyttää asiantuntevasti • Käyttää asiantuntevasti ja
ammattikäsitteitä. laajaalaisesti
KIITETTÄVÄ • Noudattaa ammattikäsitteitä sekä
työturvallisuusohjeita hallitsee kokonaisuuksia.
arvosana 5 vastuullisesti ja itsenäisesti. • Kehittää
• Perustella toimintaa tutkitun toimintaympäristönsä
Opiskelija osaa: tiedon avulla. työturvallisuutta.
• Toimia itsenäisesti ja • Kehittää toimintatapoja
aloitteellisesti tavoitteiden vertailemalla, yhdistelemällä,
suunnassa. Toiminta on ja valitsemalla tutkittua tietoa.
usein joustavaa, • Toimia aloitteellisesti ja
järjestelmällistä, innovatiivisesti tavoitteiden
kehittämispainotteista, luovaa mukaan. Toiminta
ja aktiivista. pääsääntöisesti uutta luovaa,
• Valita toimintaan soveltuvia työelämää kehittävää ja
tekniikoita ja malleja ja selkeän ammatillista.
perustella valintansa. • Valita, yhdistellä, ja kehittää
• Toimia asiakaslähtöisesti ja toimintaan soveltuvia
tilanteenmukaisesti. tekniikoita ja malleja.
• Edistää ryhmän toimintaa. • Toimia aloitteellisesti ja
• Kriittisesti soveltaa vastuullisesti
ammattieettisiä periaatteita asiakassuhteissa sekä
toiminnassaan. ymmärtää asiakkuuden
merkityksen kokonaisuuden
kannalta.
• Kehittää ja uudistaa
monialaisen/-ammatillisen
ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
monimutkaisissa ja
ennakoimattomissa
tilanteissa.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

HYVÄ • Käyttää systemaattisesti • Käyttää asiantuntevasti
ammattikäsitteitä. ammattikäsitteitä.
arvosana 3 • Soveltuu työturvallisuusohjeita • Huolehtia omasta ja
toiminnassaan. työyhteisönsä työturvallisuudesta
Opiskelija osaa: • Perustella, vertailla ja sekä havaitsee kehittämiskohteita.
analysoida toimintaansa yleisillä • Valita toimintatapoja tutkitun
ohjeilla. tiedon ja ohjeistuksen perusteella.
• Selviytyä itsenäisesti erilaisissa • Toimia systemaattisesti ja
tehtävissä kulloisessakin kriittisesti tavoitteiden suunnassa
toimintaympäristössä. monimutkaisissa tilanteissa.
• Soveltuu monipuolisesti opittuja Toiminta usein joustavaa,
tekniikoita ja malleja. järjestelmällistä, luovaa ja
• Toimia ammatillisesti aktiivista.
asiakastilanteissa. • Valita toimintaan soveltuvia
• Toimia ryhmässä tekniikoita ja malleja ja perustella
tavoitesuhteisesti. valintaansa.
• Perustella toimintaansa • Priorisoida ja ylläpitää
ammattieettisten periaatteiden asiakkuuksia/asiakassuhteita.
mukaisesti. • Edistää ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
toiminnassaan.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

TYYDYTTÄVÄ • Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja • Käyttää systemaattisesti
asianmukaisia ammattikäsitteitä ammattikäsitteitä.
arvosana 1 sekä osoittaa perehtyneensä • Noudattaa työturvallisuusohjeita
tietoperustaan. vastuullisesti ja itsenäisesti.
Opiskelija osaa: • Perustella ja analysoida
• Toimia turvallisesti, joskin toiminta toimintaansa yleisillä ohjeilla sekä
on usein kaavamaista/ kokeilevaa/ tutkitun tiedon avulla.
hapuilevaa/ omalähtöistä • Toimia ammatillisesti ja
• Noudattaa sääntöjä ja ohjeita vastuullisesti ennakoimattomissa
sekä perustella toimintaansa asiakas- ja ongelmatilanteissa.
annetuilla ohjeilla. • Toimia itsenäisesti erilaisissa
• Toimia ohjattuna asianmukaisesti. tehtävissä kulloisessakin
• Käyttää opittuja tekniikoita ja toimintaympäristössä.
malleja. • Soveltaa monipuolisesti opittuja
tekniikoita ja malleja.
• Ottaa toiminnassaan asiakkaat
huomioon. • Toimia asiakaslähtöisesti ja
• Toimia ryhmän jäsenenä. tilanteenmukaisesti sekä ymmärtää
• Toimia ammattieettisten asiakastarpeita.
periaatteiden mukaisesti. • Toimia ryhmässä
tavoitesuhteisesti.
• Toimia ja perustella toimintaansa
ammattieettisten periaatteiden
mukaisesti.

YHTEISET
KOMPETENSSIT(Arene)
• Arvioidaan integroidusti kunkin • Arvioidaan integroidusti kunkin
opintojakson arvioinnin yhteydessä. opintojakson arvioinnin yhteydessä.

NQF, Taso 6, AMK- tutkinto, • Viitekehyksessä kuvataan • Hallitsee laaja-alaiset ja
kansallinen tutkintojen viitekehys valmistuvan opiskelijan osaaminen edistyneet oman alansa tiedot,
mikä otetaan huomioon joihin liittyy teorioiden, keskeisten
arvioitaessa alkuvaiheen käsitteiden, menetelmien ja
opiskelijoita. periaatteiden kriittinen
ymmärtäminen ja arvioiminen.
Ymmärtää ammatillisten
tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen
kattavuuden ja rajat. Hallitsee
edistyneet taidot, jotka osoittavat
asioiden hal-lintaa, kykyä soveltaa
ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita
vaaditaan erikoistu-
neella ammatti-, tieteen- tai
taiteenalalla monimutkaisten tai
ennakoimattomien ongelmien
ratkaisemiseksi.

• Kykenee johtamaan
monimutkaisia ammatillisia toimia
tai hankkeita tai kykenee
työskentelemään itsenäisesti alan
asiantuntijatehtävissä. Kykenee
päätöksentekoon
ennakoimattomissa
toimintaympäristöissä.
Perusedellytykset toimia alan
itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee
vastaamaan oman osaamisensa
arvioinnin ja kehittämisen lisäksi
yksittäisten henkilöiden ja ryhmien
kehityksestä.

• Valmius jatkuvaan oppimiseen.
Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja
kirjallisesti sekä alan että alan
ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee
itsenäiseen kansainväliseen
viestintään ja vuorovaikutukseen
toisella kotimaisella ja vähintään
yhdellä vieraalla kielellä.

Koulutusohjelman laadun arviointi ja kehittäminen

Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laatujärjestelmän avulla (kuvio 1.) Laatujärjestelmän tavoitteena
on mm. varmistaa kattavasti Laurean koulutuksen ja muun toiminnan laatua ja tuottaa systemaattisesti laatuun
liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi sekä edistää riittämättömän laadun tunnistamista.

Kuvio 1. Laurean laatujärjestelmä

Laurean perustoiminnan tueksi on kuvattu prosessit. Ydinprosessi on kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka
toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamisprosessi.
Toiminnan seurannan ja arvioinnin välineenä toimii strategian toteuttamissuunnitelma, jossa on määritetty toiminnan
kannalta kriittiset menestystekijät ja niiden mittarit. Koulutusohjelman laadunvarmistuksen osalta keskeisiä mittareita
ovat esim. opintojen eteneminen, oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä, koulutuksesta eroaminen, koulutuksen
läpäisy ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen. Mittareiden mukaisia tuloksia tarkastellaan vuosittain
ja niiden pohjalta määritellään toiminnan kehittämiseksi tarkoituksenmukaiset kehittämistoimenpiteet.
Kriittisten menestystekijöiden mittereihin liittyvän tulostiedon lisäksi Laureassa kerätään muuta palaute- ja
arviointitietoa koulutusohjelman laadun kehittämiseksi. Koulutusohjelmakohtaisen opetussuunnitelman arviointi
tehdään vuosittain. Arviointiin osallistuvat henkilöstön lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat.
Opiskelijoiden keskeisin toiminnan arvioinnin ja kehittämisen väylä on opiskelijapalautejärjestelmä.
Opiskelijapalautejärjestelmään sisältyvät koulutuksen laatua, opiskelijan ammatillista kasvua ja
opiskelijahyvinvointia mittaavat palautekyselyt sekä välittömät palautteet. Palautetiedon kerääminen, sen
systemaattinen käsittely opiskelijoiden ja henkilöstön kesken sekä tiedon monipuolinen hyödyntäminen
mahdollistavat koulutuksen jatkuvan laadun kehittämisen.
Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana erilaisissa kehittämisryhmissä niin Laurea- kuin paikallisyksikkötasolla.
Opiskelijakunta LAUREAMKOn edustajat ja johdon neuvottelutapaamisia järjestetään säännöllisesti. Tapaamisten
tavoitteena on opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. Neuvottelutapaamisia käydään
LAUREA- ja paikallisyksikkötasoisesti. Opiskelijajäsenet osallistuvat myös Laurean sisäisiin auditointeihin, joita
toteutetaan kerran lukuvuodessa. Sisäisten auditointien kautta opiskelijat vaikuttavat koulutuksen ja muun toiminnan
laadun kehittämiseen.

Laurean opetussuunnitelma osana eurooppalaista korkeakoulualuetta

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Bolognan prosessissa on mukana 46 maata, muitakin kuin EU-maita. Sen
tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue vuoteen 2010
mennessä.
Kansainvälisesti ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin
perustuva tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-
tason tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta.
Ammattikorkeakouluissa kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin tutkinnon
lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon suorittaneista
suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.
Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System)-järjestelmän mukaiset opintopisteet vuonna 2005. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi
tuottaa 60 pistettä. Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on
opiskelijakeskeinen järjestelmä. Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä, joka tarvitaan koulutusohjelman
tavoitteiden saavuttamiseen.

Opetussuunnitelmissa kuvataan oppimistulokset ja osaaminen. Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen
näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja
osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana
korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen
tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin
työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin.
Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Tällä hetkellä voimavarat kohdennetaan siihen, että opetussuunnitelman toteutuksia
kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean
toimintaympäristöön.
Lähteet:
Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Globaalit haasteet ja kestävä kehitys opetussuunnitelmissa

Korkeakoulujen toiminnan on perustuttava vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen sekä erilaisuuden
ymmärtämiseen ja arvostamiseen korkeakouluyhteisössä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (OPM 2009,
51) toimenpidesuosituksena on, että korkeakoulut lisäävät kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen
pohjautuvaa koulutus- ja tutkimus - yhteistyötä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen
2005–2014 tavoitteiden toteuttamiseksi. Laurean opetussuunnitelmia kehitetään korkeakoulujen
kansainvälistämisstrategian 2009 – 2015 mukaisesti. Laurean arvoista yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuullisuus
edustavat selkeimmin näitä näkökulmia. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintojen yleisten kompetenssien eettinen
osaaminen tarkoittaa myös kykyä soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa työssä. Toiminta
globalisoituvassa maailmassa edellyttää korkeakouluilta omien toimintaperiaatteidensa eettisyyden kriittistä
tarkastelua.
Tavoitteena on, että kaikkien suomenkielisten koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa on vähintään 30 op
vieraskielisiä opintoja. Tavoitetta kohti edetään asteittain paikallisyksiköissä. Joissain koulutusohjelmissa
tavoitteeseen on jo päästy. Tavoitteena on myös tuottaa osaamista, joka mahdollistaa osallistumista globaalien
ongelmien ratkaisemiseen sekä oman toiminnan rakentamista eettisesti kestävälle pohjalle.
Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi

Koulutusohjelman toimintaympäristö

Palvelujen suuri ja kasvava merkitys korostaa palvelujen kehittämisen ja palveluinnovaatioiden tärkeyttä.
Palveluinnovaatiot ovat tulevaisuudessa merkittäviä Suomen menestymiselle: ne lisäävät talouden tehokkuutta,
tuovat kustannussäästöjä, synnyttävät uusia toimintoja ja avaavat uusia vientimahdollisuuksia. Innovaatiot kattavat
niin teknologiset kuin palvelu- ja sosiaaliset innovaatiot. Innovaatioiden kehittämisessä käytetään mm.
palvelumuotoilun menetelmiä, jotka mahdollistavat asiakkaiden piilevienkin tarpeiden oivaltamisen sekä luovuuden
herättelyn uudella, innostavalla tavalla.

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (marata) on osa pirstaleista elämystaloutta. Se ilmentää ja levittää matkailu-,
ruoka-, tapa- ja populäärikulttuuria. Kilpailun kiristyminen ja asiakkaiden vaatimusten kasvaminen pakottavat alan
yritykset monipuolistamaan toimintakonseptejaan. Tulevaisuudessa alan asiakkaat ovat entistä monipuolisempi ja
eriytyneempi kuluttajaryhmä; kysyntä yksilöityy ja muuttuu teema- ja toimintapainotteiseksi. Perhekoon
pienentyminen, vapaa-ajan merkityksen lisääntyminen ja väestön ikääntyminen kasvattavat majoitus- ja
ravitsemispalvelujen kysyntää. Kysyntää on esimerkiksi ympäristö-, terveys- ja turvallisuuslähtöisille palveluille ja
tuotteille. Palvelujen innovatiivinen kehittäminen ja markkinointi ovat avaintekijöitä tulevaisuuden majoitus- ja
ravitsemispalvelujen kilpailukyvyn kannalta. Brändäystä ja tuotteistamista pidetään alalla voimistuvana
kehityspiirteenä etenkin kansainvälistymisen vuoksi. Alan tulevaisuuden kehitys on sidoksissa myös teknologian
hyödyntämiseen.

Kansainvälistyminen lisää kilpailua toimialan yritysten kesken ja nopeuttaa alan kehitystä entisestään. Alan
organisaatioiden on seurattava niin maailmanlaajuista kehitystä kuin osattava rakentaa omalle alueelleen sopiva
asiakaslähtöinen konsepti. Alan merkittäviksi menestystekijöiksi arvioidaan työntekijöiden osaamista,
muutosvalmiutta ja trendien sekä toimintaympäristön ennakointia. Monipuolinen verkostoituminen majoitus- ja
ravitsemisalan ja palveluteollisuuden muiden alojen välillä on tarpeellista.

Asiantuntijuus

Marata-alalla tarvitaan monipuolista asiantuntijuutta. Tietojen, taitojen ja pätevyyden lisäksi alan asiantuntijuudessa
on kyse arvoista, asenteista, kriittisestä ajattelusta, joustavasta toiminnasta ja toimintojen kytkentöjen
ymmärtämisestä. Hotelli- ja ravintola-alalla keskeisiä osaamisalueita ovat toimintaympäristössä tapahtuvien
muutosten ennakointi sekä osaamisen ja muutoksen johtaminen. Alalla toimivien on kyettävä analysoimaan
globaaleja trendejä ja tiedostamaan majoitus- ja ravitsemisalan heikkojakin signaaleja. Asiantuntijuudessa korostuu
asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen.

Kansainvälistyvällä marata-alalla edellytyksenä ovat vuorovaikutustaidot, monikielisyys ja kulttuurinen osaaminen,
jotka ilmenevät esimerkiksi kulttuurien, uskontojen ja kielten arvostuksena ja osaamisena. Lisäksi alan tehtävissä ja
yrittäjänä toimiessa tarvitaan palveluliiketoiminta-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamista.
Palveluliiketoiminta perustuu samanaikaisesti teolliseen palveluliiketoimintaan ja palvelujen tuotteistamiseen.
Palveluliiketoiminta on luonteeltaan monimuotoista ja siinä irrottaudutaan yksittäisten tieteenalojen lähtökohdista ja
pyritään ymmärtämään ilmiöitä sellaisenaan. Tarvitaan monien tieteenalojen tuntemusta ja näiden tieteenalojen
tuottaman tiedon soveltamista toimintaan.

Laurean tahtotilana on olla vuonna 2015 kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja
metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Leppävaaran Laurea on profiloitunut toteuttamaan tahtotilaa suuntaamalla
osaamistaan palvelujen uudistamiseen palvelumuotoilun keinoin. Leppävaaran Laurean profiili - Laurea SID - tulee
englanninkielisestä Service Innovation and Design nimikkeestä (jäljempänä SID).

SID tarkoittaa palvelujen käyttäjälähtöistä innovointia, kehittämistä ja suunnittelua siten, että palvelu vastaa sekä
käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia ja muita tavoitteita. SID on poikkitieteellinen,
käytännönläheinen ja soveltava lähestymistapa, joka yhdistää muun muassa liiketoiminta-, design- ja ICT
-osaamisen. SID -osaaminen on muutosprosessien systemaattista läpiviemistä, uusien mallien implementointia ja
uudenlaisen liiketoiminnan luomista. Leppävaara SID:n painoaloja ovat laajasti palveluliiketoiminta, turvallisuus ja
yhteiskuntavastuu. Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelman opetussuunnitelmassa SID näkyy majoitus-,
ravitsemis- ja tapahtumapalvelujen käyttäjälähtöisenä toimintamallina.

Laurea SID Leppävaara on vahva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) keskittymä. Leppävaaran
kampuksen laaja TKI-hankekokonaisuus luo kehittämispohjaisen oppimisen yhdistävälle toimintamallille Learning by
Developing (LbD) oppimisalustan. Kampus on osallisena monissa osaajaryhmittymissä; osaamiskeskustyössä,
strategisten huippuosaamiskeskittymien ja yksittäisten organisaatioiden toiminnassa. Hankkeet luovat opiskelijalle
haastavan ja aidon oppimisen tavoitteen sekä tuottavat tutkimus- ja kehittämisosaamista.

Metropolialueen toimijana Laurea SID Leppävaara suuntautuu yhä vahvemmin kansainväliseen yhteistyöhön.
Kampus tarjoaa englanninkielisiä koulutusohjelmia. Lisäksi jokainen suomenkielinen koulutusohjelma sisältää
englanninkielisen lukukauden. Laurea SID Leppävaara on monikulttuurinen työ- ja opiskeluyhteisö. Kaikilla Laurea
SID Leppävaaran korkeakouluyhteisön jäsenillä on mahdollisuus toimia kansainvälisissä verkostoissa erilaisissa
asiantuntijarooleissa. Kansainväliset tutkimus- ja kehittämishankkeet laajentavat toimintaympäristöä ja rikastuttavat
osaamista. Hanketoiminta avaa kansainväliset arvoverkostot, huippuinnovatiiviset alueet ja niiden välillä tapahtuvan
osaamisen siirron oppimisalustaksi sekä luo tunnustettua ja tuloksellista TKI-toimintaa.

Osaamisalueet

Hotelli- ja ravintola-alan restonomin osaamisessa korostuu palvelu-, liiketoiminta-, johtamisosaaminen ja TKI
(tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminta). Näiden lisäksi restonomi tarvitsee viestintä-, vuorovaikutus- ja verkosto-
osaamista.

Palveluosaaminen liittyy kiinteästi alan arvoperustan tuntemiseen ja arvojen merkityksen ymmärtämiseen.
Restonomin palveluosaaminen näkyy liiketoiminta- kuin johtamisosaamisessakin. Restonomi tunnistaa asiakkaiden
tarpeita ja kehittää palveluja ja palveluprosesseja alan tutkimustietoa hyödyntäen. Tulevaisuudessa restonomin
palveluosaamisessa tulee korostumaan tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen. Hän tiedostaa ja tunnistaa
erilaisten kulttuuritaustojen merkityksen ja osaa tehdä yhteistyötä erilaisesta kulttuuritaustasta tulevien henkilöiden
kanssa. Restonomi osaa toimia erilaisissa asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustilanteissa eri kielillä ja hallitsee erilaisia
viestintä- ja esiintymistyylejä.

Palveluliiketoimintaosaaminen ilmenee kokonaisvaltaisena näkemyksenä liiketoimintaympäristöstä ja yksittäisen
yrityksen roolista niissä. Restonomin asiantuntijuus koostuu asiakkuus-, kumppanuus-, talous- ja
palveluyrittäjyysosaamisesta. Asiakaslähtöisen toiminnan hallitseminen ilmenee kykynä johtaa ja kehittää
asiakkuuksia sekä toimia kumppanuusverkostoissa. Restonomi osaa vertailla erilaisten toimintatapojen vaikutuksia
palveluyrityksen liiketoiminnalle sisäisen ja ulkoisen laskentatoimen pohjalta. Restonomi osaa toimia kestävän
kehityksen mukaisesti pienentäen palveluiden hiilijalanjälkiä.

Vastuullinen johtamisosaaminen on kykyä johtaa yksilöiden ja yhteisöjen osaamista toiminnan ohjauksessa ja
kehittämisessä. Restonomi osaa soveltaa työlainsäädännön ja työehtosopimusten normeja käytännön työtilanteisiin
työntekijänä, esimiehenä ja yrittäjänä. Hän tuntee alansa ammattieettiset periaatteet ja ottaa ne joustavasti
huomioon ihmissuhde- ja päätöksentekotilanteissa. Hän osaa ohjata monikulttuurisia ryhmiä ja tiimejä. Restonomi
toteuttaa ja kehittää omaa ja työyhteisön hyvinvointia erilaisin keinoin.

Tutkimus- kehittämis- ja innovaatio-osaaminen on kehittämistarpeiden tunnistamista ja niiden ratkaisemista
luovasti erilaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä käyttäen. Restonomi hallitsee kehittävän ja yritteliään työtavan.
Hän kykenee tunnistamaan ja ennakoimaan asiakkaiden tarpeita. Hän tuntee palveluinnovaatioiden eri tasot ja
prosessin vaiheet ja kykenee osallistumaan innovaatioiden tuottamiseen.

Ammatillinen kasvu ja vuositeemat

Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelmassa opiskelijan osaaminen kehittyy neljän vuositeeman
puitteissa. Nämä ovat ammatillisen kasvun käynnistyminen, ammatillisen osaamisen muodostuminen, ammatillisen
osaamisen syventyminen ja palveluliiketoiminnan kehittämisosaamisen omaksuminen. Kutakin vuositeemaa
luonnehditaan seuraavassa yleisen, opiskelun, opetuksen ja oppimistuloksen näkökulmasta.

Ammatillisen kasvun käynnistyminen
* Kyseessä on opiskeluun orientoitumisen ja motivoitumisen sekä palveluliiketoiminnan tehtäväalueeseen
tutustumisen vaihe.
* Opiskelun tavoitteet selkiytyvät ja ammatti-identiteettikysymykset nousevat pohdittaviksi.
* Opetuksen keskiössä ovat kehittämispohjainen oppiminen sekä palvelualaan sen tehtäviin ja ammatteihin
tutustuminen.
* Opinnot tuottavat osaamista ja opintopisteitä.

Ammatillisen osaamisen muodostuminen
* Kyseessäonkehittämispohjaisen oppimisen kokeiluvaihe palveluliiketoiminnan erilaisissa toimintaympäristöissä ja
tehtävissä.
* Opiskelussa on mahdollista rakentaa ammatillista identiteettiä kokeilemalla ja pohtimalla palvelualan tarjoamia
uravaihtoehtoja.
* Opetuksessa on keskeistä kehittämispohjaisen oppimisen yhdistäminen erilaisiin palveluliiketoiminnan
ammatillisiin tehtäviin.
* Palveluliiketoiminnasta saadut kokemukset vahvistavat ammatillisen identiteetin muodostumista ja edistävät
opintojen etenemistä.

Ammatillisen osaamisen syventyminen
* Kyseessä on palveluliiketoiminnan asiantuntijuusalueen selkiytymisvaihe.
* Asiantuntijuusalue selkiytyy ja ydinosaaminen syvenee opiskelu- ja harjoittelukokemusten jäsentymisen avulla.
* Opetuksessa on keskeistä kehittämisosaamisen syventäminen ja sen soveltaminen palveluliiketoiminnan
kehittämisessä.
* Opinnot tuottavat ja vahvistavat työelämän kehittämisosaamista sekä kartuttavat opintopisteitä.

Työelämän kehittäminen ja uudistaminen
* Kyseessä on kehittämis- ja innovaatio-osaamisen vakiintumisvaihe ongelmien ratkaisussa.
* Opiskelu valmentaa innovatiiviseen ja kehittävään toimintapaan sekä alan itsenäisenä yrittäjänä toimimiseen.
* Opetus tukee itsenäisyyteen ja luovuuteen sekä elinikäiseen oppimiseen muuttuvissa palveluliiketoiminnan
yhteistyöverkostoissa.
* Opinnot tuottavat innovatiivisia kehittämisosaajia palveluliiketoiminnan asiantuntijatehtäviin opiskeluajan puitteissa.

Koulutusohjelman kuvaus

Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusta tarjotaan Laurea SID Leppävaarassa. Kolme ja puolivuotisessa
koulutuksessa opiskelija saa laaja-alaisen kuvan majoitus-, ravitsemis- ja talousalasta. Osaamista voi syventää
majoitus-, ravitsemis- ja tapahtumapalveluissa. Tapahtumapalveluilla tarkoitetaan kokouksia, kongresseja, messuja,
juhlia ja elämystapahtumia.

Opintojen alkuvaiheessa hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelman opiskelija hankkii tietoja ja taitoja
LbD-mallin mukaiseen opiskeluun. Opintojen alkuun sijoittuvissa perusopinnoissa opiskelija tutustuu omaan alaan ja
toimintaympäristöön, alan keskeisiin toimintatapoihin sekä Laurean oppimisympäristöihin. Tämän lisäksi
ammatillisen kasvun käynnistymisen teemassa opiskelija hankkii valmiuksia toimia korkeakoulumaisesti ja
vastuullisesti osana tiimejä ja verkostoja. Opiskelija käynnistää tutkimuksellisen ajattelun ja toiminnan tutkivan ja
kehittävän työotteen muodossa ja oppii kantamaan vastuun omista ratkaisuistaan. Perusopinnoissa opiskelija
omaksuu keskeiset tietotekniset toimintavalmiudet, joita hän harjaannuttaa opintojen edistyessä. Opiskelija oppii
suullisen ja kirjallisen viestinnän perusvalmiudet. Opiskelijan ammatillinen kasvu käynnistyy henkilökohtaisen
asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman avulla. Opiskelija rakentaa oman yksilöllisen osaamisen valitsemalla
vapaasti valittavia opintoja omasta tai muista koulutusohjelmista.

Ammattiopinnoissa opiskelija kehittyy vastuullisen liiketoiminnan, johtamisen, kehittämisen ja innovaation sekä
palvelumuotoilun osaajana. Liiketoimintaosaamisessa opiskelija oppii ottamaan liiketaloudelliset tekijät huomioon
osana palveluliiketoimintaa. Johtamisosaamisessa opiskelija vahvistaa johtamis-, verkosto- ja viestintäosaamista
osana palveluliiketoimintaosaamista sekä suomeksi että muilla kielillä. Ammatillisen osaamisen muodostumisen
teemassa opiskelija syventää osaamista oman ydinosaamisen suuntaisesti.

Harjoittelut yhdistyvät tiiviisti ammatillisen osaamisen syventymisen ja palveluliiketoiminnan kehittämisosaamisen
omaksumisen teemaan ja niissä hankittavaan osaamiseen. Tällöin opiskelija laajentaa ja syventää ammatillista
osaamistaan toimien työelämässä kehittäjänä. Harjoittelun voi tehdä kahdessa vaiheessa tai yhtenä jaksona.
Harjoittelu voi sijoittua myös kesäaikaan. Ensimmäistä harjoittelujaksoa suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan
toisen opiskeluvuoden jälkeen. Opinnäytetyö sijoittuu opintojen loppuvaiheeseen, jolloin opiskelija toteuttaa
työelämälähtöisen tutkimuksellisen ja kehittävän tehtävän.

Opetussuunnitelman rakenne

Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelman opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti
valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyö. Tutkinnon kokonaislaajuus on 210
opintopistettä. Koulutusohjelmaan liittyvä opintojaksotarjonta sisältää 30 opintopistettä perusopintoja, 105
opintopistettä ammattiopintoja, 30 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja, 30 opintopistettä ammattitaitoa
edistävää harjoittelua sekä 15 opintopisteen laajuisen opinnäytetyön.

Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja
merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen
yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa mahdollisuus kehittää kielitaitoaan.

Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin
ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija
valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä
osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin
käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja
osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön
asiantuntijatehtävässä.
Koulutusohjelman laadunvarmistus

Ammattikorkeakoululaki 2005/413 luo puitteet restonomitutkinnolle. Valtioneuvoston ammattikorkeakouluista
antaman asetuksen nojalla alempaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on
antaa opiskelijalle: laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja –taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen
alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten, edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja
edistämiseen, valmiudet jatkuvaan koulutukseen, riittävä viestintä- ja kielitaito sekä asianomaisen alan
kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet.

Koulutusohjelmassa laadunvarmistus tapahtuu opetussuunnitelmien arvioinnin ja kehittämisen sekä
koulutusohjelman toteutuksessa opiskelijapalautejärjestelmän avulla. Koulutusohjelman opetussuunnitelmaa
kehitetään vuosittain eri sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta. Opiskelijapalautejärjestelmä sisältää alku-, keski-
ja päättövaiheen palautteiden lisäksi opintojen kuormittavuus- ja hyvinvointikyselyt. Jokaiselta opintojaksolta
kerättävän palautteen pohjalta opintojaksoja kehitetään systemaattisesti opettajatiimeissä.

Kuvio 1. Laurean laadunvarmistusjärjestelmä.
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi
OP OPINNOT 30 60 60 60
A011 AMMATILLISEN KASVUN KÄYNNISTYMINEN
A0078 Palveluprojekti 10
A0080 Intercultural Approach to Service Field 5
A0079 Palveluyrityksen toiminta muuttuvassa 10
toimintaympäristössä
A0082 Asiakaslähtöinen palvelun laatu 10
01147 Alkoholijuomien anniskelua koskevat säännökset 0
01148 Hygieniapassi 0
A0084 Palvelutuotteen suunnittelu 10
A0081 Servicekommunikation 5
A0153 Corporate Social Responsibility 5
00524 Espanjan kielen perusteet 1 5
00526 Italian kielen perusteet 1 5
00530 Ranskan kielen perusteet 1 5
00532 Saksan kielen perusteet 1 5
00534 Venäjän kielen perusteet 1 5
A012 AMMATILLISEN OSAAMISEN
MUODOSTUMINEN
A0087 Johtaminen työyhteisössä 10
A0088 Organisational communication 10
A0196 Business Management in the Hospitality Field 5
A0090 Tapahtuman tuottaminen 5
A0091 Palveluyrityksen suorituskyvyn johtaminen 10
A0092 Palvelujärjestelmäosaaminen 10
A013 AMMATILLISEN OSAAMISEN SYVENTYMINEN
01225 Palvelumuotoilulla innovaatioihin 10
A0093 Asiakassuhteiden johtaminen 5
A0097 Palveluliiketoiminnan kehittäminen 5
A0098 Current Issues and Future Trends 5
A0099 Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon harjoittelu 15
1
A014 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN JA
UUDISTAMINEN
A0100 Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon harjoittelu 15
2
00043 Opinnäytetyö 15
047 LAUREAN YHTEISET OPINNOT
00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito 0
00634 Ruotsin kielen suullinen taito 0
00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00637 Suomen kielen suullinen taito 0
00636 Suomen kielen kirjallinen taito 0
125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
01260 Ruotsin kielen perusviestintä
01261 Englannin kielen perusviestintä
01283 Suomen kieli ja viestintä
30 60 60 60
A011 AMMATILLISEN KASVUN KÄYNNISTYMINEN, 60 op

Kuvaus:

* Kyseessä on opiskeluun orientoitumisen ja motivoitumisen sekä palveluliiketoiminnan tehtäväalueeseen
tutustumisen vaihe

* Opinnot tuottavat osaamista ja opintopisteitä.
* Opiskelun tavoitteet selkiytyvät ja ammatti-identiteettikysymykset nousevat pohdittaviksi.

* Opetuksen keskiössä ovat kehittämispohjainen oppiminen sekä palvelualaan sen tehtäviin ja ammatteihin
tutustuminen.

A0078 Palveluprojekti, 10 op

Opiskelija osaa:
* arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan
* luoda oman asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman
* hankkia ja käyttää perustellen tietoa sekä käyttää tietoteknisiä työvälineitä
* suunnitella, toteuttaa, markkinoida, dokumentoida ja arvioida palvelutapahtuman tietylle kohderyhmälle projektina

Opintojakson sisältö:
*ammatillisen kasvuprosessin käynnistyminen ja oman asiantuntijuuden kehittämissuunnitelma
*tiedonhaku ja tietotekniset työvälineet
*tutkivan ja kehittävän työotteen perusteet sekä tutkimuksellisen raportoinnin hyvät tavat
*palvelutapahtuma projektina
*projektityön perusteet
*palvelujen markkinointi

Opintojakson kuvaus:
Opiskelijat järjestävät ryhmänä palvelutapahtuman hyödyntämällä viestintätaitoja, tietotekniikkaa, tiimityöskentelyä
ja projektityöskentelytaitoja.
Käsitteellinen ja kriittinen ajattelu ja oman osaamistarpeiden arviointi luovat pohjan tutkimukselliselle toiminnalle
ammattikorkeakoulussa.

A0080 Intercultural Approach to Service Field, 5 op

Opiskelija osaa:
* Acquire and apply knowledge on cultural differences from a customer perspective
*Cooperate in multicultural communities

Opintojakson sisältö:
*basics in intercultural theories
*teamwork in an international environment
*intercultural customer service

Opintojakson kuvaus:
Students participate in multicultural communities. Elements of cultural competence include educational cultural
awareness that supports service operations, as well as developing language skills and tolerance.

A0079 Palveluyrityksen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä, 10 op

Opiskelija osaa:
*tulkita toimintaympäristöä ja sen muutoksia
*eritellä yrityksen liiketoiminnan perustoiminnot
*laskea keskeisiä yrityksen kannattavuuteen liittyviä tunnuslukuja
*esitellä yrityksen liiketoimintaa liiketoimintamallien ja ansaintalogiikan avulla
*nimetä arvoketjuja ja -verkostoja
*esittää asioita suullisesti ja visuaalisesti kohderyhmä huomioiden

Opintojakson sisältö:
*toimintaympäristö ja sen muutokset
*liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat
*verkostot
*talouden johtaminen/ kannattavuuslaskenta/ kustannuslaskenta palvelukentällä
*yrittäjyys
*asiakastyytyväisyys
*tilastollisen tutkimuksen perusteet

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija luo perustaa liiketoimintaosaamiselle. Liiketoimintaosaaminen on kykyä asemoida yrityksen liiketoiminta
toimintaympäristöön proaktiivisesti. Opiskelija hyödyntää tilastollisia menetelmiä asiakastyytyväisyyden
parantamisessa.

A0082 Asiakaslähtöinen palvelun laatu, 10 op

Opiskelija osaa:
*tuottaa, arvioida ja kehittää asiakaslähtöistä palvelua ja palveluprosesseja erilaisissa palvelutilanteissa
*toimia muut huomioon ottaen työyhteisön jäsenenä

Opintojakson sisältö:
* asiakaslähtöisyys
* palvelu ja palveluprosessit
* palvelun laatu sisältäen hygieenisen, turvallisen ja ravitsemuksellisen näkökulman
* myyntityö käytännössä
* tutkimuksellinen kirjoittaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tuottaa hyvää, asiakaslähtöistä palvelua. Hän kuvaa palvelun laatua tutkimuksellisen kirjoittamisen
keinoin. Opintojaksolla toimitaan BarLaurea toimintaympäristössä.

01147 Alkoholijuomien anniskelua koskevat säännökset, 0 op

Opiskelija osaa:
• Soveltaa alkoholijuomien anniskelua koskevaa lainsäädäntöä asiakaspalvelutilanteissa.

Opintojakson sisältö:
•Alkoholijuomien anniskelua koskeva lainsäädäntö.
Opintojakson kuvaus:
• Opiskelija tutustuu alkoholijuomien anniskelua koskevaan lainsäädäntöön
• Opiskelija suorittaa hyväksytysti anniskelulainsäädäntöä koskevan testin.

01148 Hygieniapassi, 0 op

Opiskelija osaa:
• Soveltaa elintarvikehygieenistä osaamista osana yrityksen omavalvontaa

Opintojakson sisältö:
• Hygieeninen laatu; Pinta- ja elintarvikehygienia, hygieeniset työtavat ja henkilökohtainen hygienia

• Elintarvikehygieniaa koskeva lainsäädäntö

• Omavalvonta

Opintojakson kuvaus:
• Opiskelija tutustuu elintarvikehygieniaa koskevaan lainsäädäntöön
• Opiskelija suorittaa hyväksytysti hygieniaosaamistestin

A0084 Palvelutuotteen suunnittelu, 10 op

Opiskelija osaa:
* kartoittaa käyttäjien tarpeita
* käyttää ja soveltaa laadullisia tutkimusmenetelmiä
* suunnitella palvelutuotteita soveltaen moniaistisuutta ja palvelumuotoilun menetelmiä

Opintojakson sisältö:
*palvelumuotoilun suunnitteluprosessi
*brandit, tuotteistaminen ja konseptointi
*aistinvarainen arviointi ja moniaistisuus palvelumuotoilussa
*tutkimusprosessi ja sen raportointi
*laadullisen aineiston hankinta ja analyysi

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija perehtyy asiakas- ja käyttäjäymmärryksen hankkimiseen tarvittaviin menetelmiin. Hän harjoittelee
palvelumuotoilua majoitus- ja ravitsemisalan palvelutuotteiden suunnittelussa.

A0081 Servicekommunikation, 5 op

Opiskelija osaa:
*handla aktivt i branschens olika arbetsuppgifter på svenska
*inhämta och tillämpa svenskspråkig information om servicekultur
*kommunicera skriftligt och muntligt på svenska
*Toimia aktiivisesti ruotsin kielellä alan työtehtävissä
*Hankkia ja soveltaa palvelukulttuuriin liittyvää ruotsinkielistä tietoa
*Viestiä kirjallisesti ja suullisesti ruotsiksi

Opintojakson sisältö:
*kommunikations-, interaktions- och förhandlingskunnande på svenska både skriftligt och muntligt
*servicekommunikation
*kulturkunskap
*viestintä-, vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot ruotsin kielellä suullisesti ja kirjallisesti
*palveluviestintä
*kulttuurituntemus

Opintojakson kuvaus:
Utveckling av mångsidigt kommunikations-, interaktions- och förhandlingskunnande på svenska i servicebranschens
olika situationer är en väsentlig del av studieperioden.
Studeranden uppnår minst kunskapsnivån B1.2 enligt den europeiska referensramen och avlägger språkexamen för
statsförvaltningen med vitsordet god eller nöjaktig både i skriftliga och muntliga kunskaper i svenska språket.
Monipuolinen viestintä-, vuorovaikutus- ja neuvottelutaitojen kehittäminen ruotsin kielellä palvelualan eri tilanteissa
painottuu opintojakson aikana.
Opiskelija saavuttaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B1.2 ja saa vähintään
valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen hyvän tai tyydyttävän arvioinnin suullisesta ja kirjallisesta.

A0153 Corporate Social Responsibility, 5 op

Opiskelija osaa:
• Develop a wider approach to ethical questions and organisational values
• Combine CSR with business actions and strategy
• Discuss social responsibility issues

Opintojakson sisältö:
• Ethics and organisational values
• Sustainable guidelines on economic, environmental and social performance
• Responsible leadership
• Product safety
• Occupational safety and health
• Equality at work
• Diversity and multicultural issues
• Current issues on sustainability reporting and CSR standards

Opintojakson kuvaus:
This study unit introduces the students to the basic concept of corporate social responsibility. Organisational
responsibility is seen from three viewpoints: economic, environmental and social responsibility. The critical thinking
of the students is enhanced through discussions.

00524 Espanjan kielen perusteet 1, 5 op

Opiskelija osaa:
• kielen perusrakenteita sekä perussanastoa
• viestiä kohdekielellä yksinkertaisissa tilanteissa
• kirjoittaa yksinkertaisia ja ohjattuja viestejä
• tunnistaa kielialueen kulttuurille tyypillisiä piirteitä