Opetussuunnitelma 2011 – SSB11SN (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Sosiaalialan koulutusohjelma (Laurea Hyvinkää, sote), SSB11SN

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien tuloksellinen integroiminen on Laureassa nähty keskeisenä
ammattikorkeakoulun saamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tavoitteena on, että meiltä valmistuu
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka ovat oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä. Lisäksi
tavoitteena ovat tutkimukseen perustuva työelämäosaamisen kehittäminen ja uudistaminen sekä monialaista
osaamista hyödyntävät innovaatiot, joiden vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Laurean oppimiskäsitys todentuu korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemassa Kehittämispohjaisen oppimisen
(Learning by Developing) –toimintamallissa. Oppimisen tavoitteena on osaaminen, joka ilmenee uusina
toimintatapoina ja –menetelminä, jotka myös mahdollistavat tutkintoa vastaavan työelämän uudistamisen.
Kehittämispohjainen oppiminen etenee työelämäläheisissä hankeympäristöissä, joissa opiskelijat, opettajat,
työelämän asiantuntijat sekä asiakkaat yhdessä työskentelevät uusien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja
kehittämiseksi.

Opiskelija nähdään yhteistyökumppanina, joka osaamisen kehittymisen myötä kykenee yhä vastuullisemmin ja
omaa luovuutta hyödyntäen toimimaan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Osaamisen välineitä opiskelija kartuttaa
erilaisissa työpajoista ja laboratorioista rakentuvissa oppimisympäristöissä. Ammatillinen osaaminen uusina
toimintatapoina rakentuu tutkitun tiedon, sen syvällisen ymmärtämisen, taitamisen ja tilanteiden hallintakyvyn
integroituneena kokonaisuutena. Yhdessä toimien tietoon perustuvaa taitamista rakentaen saavutetaan osaaminen,
joka mahdollistaa erilaisten tilanteiden hallinnan jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Ammattikorkeakoulussa oppiminen etenee taitamisen orientaation kautta. Tieteellinen tieto on merkityksellistä
välineellisesti. Oppiminen ohjaa käsittelemään tietoa ja valitsemaan eettisesti merkityksellisen tiedon, jota voi
hyödyntää ja soveltaa tulevan tutkinnon osaamista vastaavassa kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on
tärkeää kehittyminen taitavaksi osaajaksi, joka kykenee uudistamaan työelämää. Työelämäläheiset
kehittämishankkeet oppimisympäristöinä mahdollistavat opiskelijalle osaamisen aitouden, kumppanuusverkoston
rakentumisen, omien merkityksellisten kokemusten hyödyntämisen sekä luovuuden ja tutkivan työotteen
kehittymisen. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö kehittävät osaamista yhdessä
oppien. Lisäksi kehittämishanke tuottaa uutta tietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden osaamisen luomista ja
kehittämistä. Laurean oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa
vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy yhteisöjen ja niiden muodostamien
verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja
kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla
vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.
Käytännön sovelluksia oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat, verkostoissa
toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut toimintatilat,
osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot.

Opiskelijan vastuu ja rooli oppimisessa

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana vastuullinen sitoutuminen kehittämishankkeeseen. Opiskelu
Laureassa edellyttää opiskelijalta erityisesti kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, itseohjautuvuutta,
aloitteellisuutta ja yhteistyökykyä. Itsenäisen työotteen merkitys korostuu opinnoissa.
Kehittämishankkeissa kaikki osalliset nähdään oppijoina, koska hankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta.
Kumppanuus tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen
eteneminen edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen.

Opettajan rooli Laureassa

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja pedagogisena
ohjaajana. Opettaja ei voi siirtää osaamista opiskelijalle, vaan hän ohjaa opiskelijan oppimista.
Roolistaan hieman riippuen Laurean opettajat ovat sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että
pedagogeja. Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden
työelämäosaamisen uudistajana ja kehittäjänä. Kehittäjänä opettaja vastaa kehittämishankkeen eteenpäin viennistä.

Opetussuunnitelman rakenne

Laurealaiset opetussuunnitelmat rakentuvat teemoista ja opintojaksoista. Teemalla tarkoitetaan laajempaa
osaamisaluetta, jonka hallitsemiseksi opiskelijan tulee tyypillisesti suorittaa useampi aihealuetta käsittelevä
opintojakso. Teemojen ja opintojaksojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuositeemat
kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.

Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisesti yhteisesti määritellyt yhteiset kompetenssit (ks. taulukko 1) osana
teemojen tai opintojaksojen tavoitteita. Yleisten kompetenssien hallitseminen varmistaa
ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen
puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen.

Taulukko 1. Yleiset kompetenssit
• osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja
oppimistapojaan
OPPIMISEN TAIDOT • osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
• kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta
ja opitun jakamisesta
EETTINEN OSAAMINEN • kykenee ottamaan vastuun omasta
toiminnastaan ja sen seurauksista
• osaa toimia alansa ammattieettisten
periaatteiden mukaisesti
• osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon
työskentelyssään
• osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
• osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita
• kykenee vaikuttamaan yhteiskun-nallisesti
osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin
perustuen
• osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää
yhteisön hyvinvointia
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN • osaa toimia työelämän viestintä- ja
vuorovaikutustilanteissa
• osaa hyödyntää tieto-ja viestintätekniikkaa oman
alansa tehtävissä
• kykenee luomaan henkilökohtaisia
työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
• osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa
tilanteissa
• kykenee työnjohtamiseen ja itsenäiseen
työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
• omaa valmiuksia yrittäjyyteen
INNOVAATIO-OSAAMINEN • kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja
työtapojen kehittämiseen
• osaa työskennellä projekteissa
• osaa toteuttaa tutkimus-ja kehittämishankkeita
soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja
menetelmiä
• osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja
taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
KANSAINVÄLISTYMIS-OSAAMINEN • omaa alansa työtehtävissä ja niissä
kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
• kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön
• osaa ottaa työssään huomioon alansa
kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja
mahdollisuuksia

Opintojakson suorittaminen kerryttää opiskelijan opintopisteitä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa noin 26,7
tuntia opiskelijan työtä.

Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamisen arviointi kertoo, kuinka hyvin asetut
tavoitteet on saavutettu. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien
etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.
Opintojaksot arvioidaan numeraalisesti asteikolla 0 – 5 tai hyväksytty/hylätty (H/0) -periaatteella. Arvioinnissa
hyödynnetään alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin kehitettyjä kriteereitä (ks.
taulukko 2). Opintojakson arviointikriteerit on kerrottu opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Taulukko 2. Osaamisen arviointikriteerit alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijalle.
ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
• Käyttää asiantuntevasti • Käyttää asiantuntevasti ja
ammattikäsitteitä. laajaalaisesti
KIITETTÄVÄ • Noudattaa ammattikäsitteitä sekä
työturvallisuusohjeita hallitsee kokonaisuuksia.
arvosana 5 vastuullisesti ja itsenäisesti. • Kehittää
• Perustella toimintaa tutkitun toimintaympäristönsä
Opiskelija osaa: tiedon avulla. työturvallisuutta.
• Toimia itsenäisesti ja • Kehittää toimintatapoja
aloitteellisesti tavoitteiden vertailemalla, yhdistelemällä,
suunnassa. Toiminta on ja valitsemalla tutkittua tietoa.
usein joustavaa, • Toimia aloitteellisesti ja
järjestelmällistä, innovatiivisesti tavoitteiden
kehittämispainotteista, luovaa mukaan. Toiminta
ja aktiivista. pääsääntöisesti uutta luovaa,
• Valita toimintaan soveltuvia työelämää kehittävää ja
tekniikoita ja malleja ja selkeän ammatillista.
perustella valintansa. • Valita, yhdistellä, ja kehittää
• Toimia asiakaslähtöisesti ja toimintaan soveltuvia
tilanteenmukaisesti. tekniikoita ja malleja.
• Edistää ryhmän toimintaa. • Toimia aloitteellisesti ja
• Kriittisesti soveltaa vastuullisesti
ammattieettisiä periaatteita asiakassuhteissa sekä
toiminnassaan. ymmärtää asiakkuuden
merkityksen kokonaisuuden
kannalta.
• Kehittää ja uudistaa
monialaisen/-ammatillisen
ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
monimutkaisissa ja
ennakoimattomissa
tilanteissa.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

HYVÄ • Käyttää systemaattisesti • Käyttää asiantuntevasti
ammattikäsitteitä. ammattikäsitteitä.
arvosana 3 • Soveltuu työturvallisuusohjeita • Huolehtia omasta ja
toiminnassaan. työyhteisönsä työturvallisuudesta
Opiskelija osaa: • Perustella, vertailla ja sekä havaitsee kehittämiskohteita.
analysoida toimintaansa yleisillä • Valita toimintatapoja tutkitun
ohjeilla. tiedon ja ohjeistuksen perusteella.
• Selviytyä itsenäisesti erilaisissa • Toimia systemaattisesti ja
tehtävissä kulloisessakin kriittisesti tavoitteiden suunnassa
toimintaympäristössä. monimutkaisissa tilanteissa.
• Soveltuu monipuolisesti opittuja Toiminta usein joustavaa,
tekniikoita ja malleja. järjestelmällistä, luovaa ja
• Toimia ammatillisesti aktiivista.
asiakastilanteissa. • Valita toimintaan soveltuvia
• Toimia ryhmässä tekniikoita ja malleja ja perustella
tavoitesuhteisesti. valintaansa.
• Perustella toimintaansa • Priorisoida ja ylläpitää
ammattieettisten periaatteiden asiakkuuksia/asiakassuhteita.
mukaisesti. • Edistää ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
toiminnassaan.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

TYYDYTTÄVÄ • Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja • Käyttää systemaattisesti
asianmukaisia ammattikäsitteitä ammattikäsitteitä.
arvosana 1 sekä osoittaa perehtyneensä • Noudattaa työturvallisuusohjeita
tietoperustaan. vastuullisesti ja itsenäisesti.
Opiskelija osaa: • Perustella ja analysoida
• Toimia turvallisesti, joskin toiminta toimintaansa yleisillä ohjeilla sekä
on usein kaavamaista/ kokeilevaa/ tutkitun tiedon avulla.
hapuilevaa/ omalähtöistä • Toimia ammatillisesti ja
• Noudattaa sääntöjä ja ohjeita vastuullisesti ennakoimattomissa
sekä perustella toimintaansa asiakas- ja ongelmatilanteissa.
annetuilla ohjeilla. • Toimia itsenäisesti erilaisissa
• Toimia ohjattuna asianmukaisesti. tehtävissä kulloisessakin
• Käyttää opittuja tekniikoita ja toimintaympäristössä.
malleja. • Soveltaa monipuolisesti opittuja
tekniikoita ja malleja.
• Ottaa toiminnassaan asiakkaat
huomioon. • Toimia asiakaslähtöisesti ja
• Toimia ryhmän jäsenenä. tilanteenmukaisesti sekä ymmärtää
• Toimia ammattieettisten asiakastarpeita.
periaatteiden mukaisesti. • Toimia ryhmässä
tavoitesuhteisesti.
• Toimia ja perustella toimintaansa
ammattieettisten periaatteiden
mukaisesti.

YHTEISET
KOMPETENSSIT(Arene)
• Arvioidaan integroidusti kunkin • Arvioidaan integroidusti kunkin
opintojakson arvioinnin yhteydessä. opintojakson arvioinnin yhteydessä.

NQF, Taso 6, AMK- tutkinto, • Viitekehyksessä kuvataan • Hallitsee laaja-alaiset ja
kansallinen tutkintojen viitekehys valmistuvan opiskelijan osaaminen edistyneet oman alansa tiedot,
mikä otetaan huomioon joihin liittyy teorioiden, keskeisten
arvioitaessa alkuvaiheen käsitteiden, menetelmien ja
opiskelijoita. periaatteiden kriittinen
ymmärtäminen ja arvioiminen.
Ymmärtää ammatillisten
tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen
kattavuuden ja rajat. Hallitsee
edistyneet taidot, jotka osoittavat
asioiden hal-lintaa, kykyä soveltaa
ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita
vaaditaan erikoistu-
neella ammatti-, tieteen- tai
taiteenalalla monimutkaisten tai
ennakoimattomien ongelmien
ratkaisemiseksi.

• Kykenee johtamaan
monimutkaisia ammatillisia toimia
tai hankkeita tai kykenee
työskentelemään itsenäisesti alan
asiantuntijatehtävissä. Kykenee
päätöksentekoon
ennakoimattomissa
toimintaympäristöissä.
Perusedellytykset toimia alan
itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee
vastaamaan oman osaamisensa
arvioinnin ja kehittämisen lisäksi
yksittäisten henkilöiden ja ryhmien
kehityksestä.

• Valmius jatkuvaan oppimiseen.
Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja
kirjallisesti sekä alan että alan
ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee
itsenäiseen kansainväliseen
viestintään ja vuorovaikutukseen
toisella kotimaisella ja vähintään
yhdellä vieraalla kielellä.

Koulutusohjelman laadun arviointi ja kehittäminen

Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laatujärjestelmän avulla (kuvio 1.) Laatujärjestelmän tavoitteena
on mm. varmistaa kattavasti Laurean koulutuksen ja muun toiminnan laatua ja tuottaa systemaattisesti laatuun
liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi sekä edistää riittämättömän laadun tunnistamista.

Kuvio 1. Laurean laatujärjestelmä

Laurean perustoiminnan tueksi on kuvattu prosessit. Ydinprosessi on kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka
toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamisprosessi.
Toiminnan seurannan ja arvioinnin välineenä toimii strategian toteuttamissuunnitelma, jossa on määritetty toiminnan
kannalta kriittiset menestystekijät ja niiden mittarit. Koulutusohjelman laadunvarmistuksen osalta keskeisiä mittareita
ovat esim. opintojen eteneminen, oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä, koulutuksesta eroaminen, koulutuksen
läpäisy ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen. Mittareiden mukaisia tuloksia tarkastellaan vuosittain
ja niiden pohjalta määritellään toiminnan kehittämiseksi tarkoituksenmukaiset kehittämistoimenpiteet.
Kriittisten menestystekijöiden mittereihin liittyvän tulostiedon lisäksi Laureassa kerätään muuta palaute- ja
arviointitietoa koulutusohjelman laadun kehittämiseksi. Koulutusohjelmakohtaisen opetussuunnitelman arviointi
tehdään vuosittain. Arviointiin osallistuvat henkilöstön lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat.
Opiskelijoiden keskeisin toiminnan arvioinnin ja kehittämisen väylä on opiskelijapalautejärjestelmä.
Opiskelijapalautejärjestelmään sisältyvät koulutuksen laatua, opiskelijan ammatillista kasvua ja
opiskelijahyvinvointia mittaavat palautekyselyt sekä välittömät palautteet. Palautetiedon kerääminen, sen
systemaattinen käsittely opiskelijoiden ja henkilöstön kesken sekä tiedon monipuolinen hyödyntäminen
mahdollistavat koulutuksen jatkuvan laadun kehittämisen.
Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana erilaisissa kehittämisryhmissä niin Laurea- kuin paikallisyksikkötasolla.
Opiskelijakunta LAUREAMKOn edustajat ja johdon neuvottelutapaamisia järjestetään säännöllisesti. Tapaamisten
tavoitteena on opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. Neuvottelutapaamisia käydään
LAUREA- ja paikallisyksikkötasoisesti. Opiskelijajäsenet osallistuvat myös Laurean sisäisiin auditointeihin, joita
toteutetaan kerran lukuvuodessa. Sisäisten auditointien kautta opiskelijat vaikuttavat koulutuksen ja muun toiminnan
laadun kehittämiseen.

Laurean opetussuunnitelma osana eurooppalaista korkeakoulualuetta

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Bolognan prosessissa on mukana 46 maata, muitakin kuin EU-maita. Sen
tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue vuoteen 2010
mennessä.
Kansainvälisesti ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin
perustuva tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-
tason tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta.
Ammattikorkeakouluissa kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin tutkinnon
lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon suorittaneista
suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.
Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System)-järjestelmän mukaiset opintopisteet vuonna 2005. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi
tuottaa 60 pistettä. Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on
opiskelijakeskeinen järjestelmä. Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä, joka tarvitaan koulutusohjelman
tavoitteiden saavuttamiseen.

Opetussuunnitelmissa kuvataan oppimistulokset ja osaaminen. Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen
näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja
osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana
korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen
tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin
työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin.
Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Tällä hetkellä voimavarat kohdennetaan siihen, että opetussuunnitelman toteutuksia
kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean
toimintaympäristöön.
Lähteet:
Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Globaalit haasteet ja kestävä kehitys opetussuunnitelmissa

Korkeakoulujen toiminnan on perustuttava vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen sekä erilaisuuden
ymmärtämiseen ja arvostamiseen korkeakouluyhteisössä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (OPM 2009,
51) toimenpidesuosituksena on, että korkeakoulut lisäävät kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen
pohjautuvaa koulutus- ja tutkimus - yhteistyötä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen
2005–2014 tavoitteiden toteuttamiseksi. Laurean opetussuunnitelmia kehitetään korkeakoulujen
kansainvälistämisstrategian 2009 – 2015 mukaisesti. Laurean arvoista yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuullisuus
edustavat selkeimmin näitä näkökulmia. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintojen yleisten kompetenssien eettinen
osaaminen tarkoittaa myös kykyä soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa työssä. Toiminta
globalisoituvassa maailmassa edellyttää korkeakouluilta omien toimintaperiaatteidensa eettisyyden kriittistä
tarkastelua.
Tavoitteena on, että kaikkien suomenkielisten koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa on vähintään 30 op
vieraskielisiä opintoja. Tavoitetta kohti edetään asteittain paikallisyksiköissä. Joissain koulutusohjelmissa
tavoitteeseen on jo päästy. Tavoitteena on myös tuottaa osaamista, joka mahdollistaa osallistumista globaalien
ongelmien ratkaisemiseen sekä oman toiminnan rakentamista eettisesti kestävälle pohjalle.
Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi

Koulutusohjelman toimintaympäristö

Hyvinkään Laurean toimintaympäristö

Hyvinkään Laurea sijaitsee 45 000 asukkaan kaupungin keskustassa kaikkien palvelujen äärellä. Kaupungin visio
vuodelle 2017 on: Hyvinkää on metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-
Uudenmaan keskus. Hyvinkää edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä sekä
elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja julkisten palveluntarjoajien yhteistyötä. Hyvinkää on aktiivinen osa
metropolialuetta. Tehokkaat liikenneyhteydet ja erinomainen logistinen sijainti tukevat menestyksekkään
elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kasvua. Pohjois-Uudenmaan keskuksena Hyvinkää toimii tiiviissä yhteistyössä
naapurikuntien ja seutukunnan kanssa.
Hyvinkäällä ja Hyvinkään-Riihimäen talousalueella on merkittävä koulutuksen ja kehittäjäorganisaatioiden
keskittymä. Vakiintuneessa verkostoyhteistyössä Laurean kanssa toimivat muun muassa Teknologiakeskus
Techvilla ja sen hallinnoima nostamisen ja siirtämisen osaamiskeskus, koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO)
alueellinen toimija, tiedekorkeakoulut Palmenia ja Tampereen teknillinen yliopisto, ammatillisen toisen asteen
koulutuskonserni Hyria Oy ja Suomen Ympäristöopisto, kansallisine ja kansainvälisine verkostoineen. Verkostoon
kuuluvat myös yritystoiminnan edistämiseen keskittyneet kuntakohtaiset yrittäjäyhdistykset, Riihimäen - Hyvinkään
kauppakamari, Yrityspalvelut HyRi Oy ja TE -toimistot sekä First Round Center.

Hyvinkään seudun elinkeinotoiminnassa työpaikkatarjonnan neljän kärki on 1) yhteiskunnalliset palvelut, 2)
teollisuus, 3) kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta sekä 4) rahoitus- vakuutus ja liike-elämän palvelut.
Kansainvälinen konserni Kone Oy on paitsi tuotantolaitos myös palveluliiketoimintaan erikoistunut toimija.
Hyvinkään paikallisyksikön toiminta verkottuu erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa sekä tutkimus-,
kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa vahvasti myös KUUMA – seutukunnalla olevien toimijoiden kanssa. Keskeisiä
kumppaneita ovat: HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue, kuntien sosiaali- ja terveystoimet, Kiljavan sairaala,
Järvenpään sosiaalisairaala, Sosiaalitaito sekä Diakonia ammattikorkeakoulu.
Hyvinkään Laurea osana sosiaalialan toimintaympäristöään ennakoi ja ottaa huomioon koulutuksessaan sekä
lähiympäristönsä että koko metropolialueen tarpeet. Sosiaalialan toimintaympäristö on jatkuvasti muuttuva.
Globalisaatio, talouden ja elinkeinoelämän muutokset sekä teknologinen kehitys heijastuvat yksilöiden, perheiden ja
yhteisöjen elämässä. Haasteita sosiaalialan työlle luo väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus ja sosio-
ekonomisten erojen lisääntyminen. Hyvinvointialan palvelurakenne on siirtymässä järjestelmä- ja
sektorikeskeisyydestä asiakaslähtöisiin ja verkottuneisiin palveluihin. Lähiyhteisöjen ja yksityisten palveluiden
merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa kasvaa. Hyvinvointiteknologia tulee osaltaan tarjoamaan uudenlaisia
mahdollisuuksia, vaikka ihmiseltä ihmiselle työn merkitys edelleen korostuu. Hyvinvointialan haasteisiin
vastaaminen edellyttää myös uudenlaisia palveluinnovaatioita.
Laurean toiminta-alue on alueena erityisen dynaaminen. Alueelle on ominaista väestön kasvu, voimakas
taloudellinen ja teknologinen kehitys sekä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Uudellamaalla ihmisten elämäntapa
vaihtelee urbaanille ympäristölle ominaisesta kaupunkikulttuurista maaseutumaiseen lähiyhteisökulttuuriin. Väestön
ikääntyminen on lähivuosina myös Uudellamaalla suurin yksittäinen haaste hyvinvointityölle. Haasteita tuottaa
lisäksi myös lapsiperheiden arjen ja jaksamisen tukeminen sekä eriasteinen lastensuojelun tarve. Näihin kytkeytyy
myös sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymisriskejä: työttömyys, asunnottomuus, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä
rikollisuus.
Sosiaalialan koulutusohjelmasta valmistuvat sosionomit (AMK) sijoittuvat laaja-alaisesti sosiaalialan eri tehtäviin.
Näistä yleisimpiä ovat sosiaaliohjaajan, ohjaajan, vastaavan ohjaajan, lastentarhanopettajan, perhetyöntekijän sekä
projektityön tehtävät. Sosionomi (AMK) voi toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä työn suunnittelijana, toteuttajana,
arvioijana, koordinaattorina ja kehittäjänä.

Asiantuntijuus

Sosiaalialan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa sosiaalisen asiantuntijoita. Tämä merkitsee kasvatukseen,
kuntoutukseen, ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvien kysymysten tarkastelua ihmisten välisistä
suhteista, sosiaalisista tilanteista ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta käsin. Sosiaalialan arvopohja lähtee ihmisen
kunnioittamisesta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Sosiaalisen kentässä ammattikorkeakoulusta
valmistuneet sosionomit ovat nimenomaan arjen asiantuntijoita, ihmisten tukijoita arkielämän tilanteissa ja pulmissa.
Sosiaali- ja terveysala on työtä ihmisten kanssa. Ihmistyön valmiudet, vuorovaikutusvalmiudet, empaattisuus,
vastuullisuus, ihmisten ja ryhmien ohjaamisen taidot sekä ihmisen kokonaisvaltaisen kohtaamisen valmiudet
muodostavat osaamisen keskeisen ytimen. Sosiaalialalla korostuu myös ongelmien, voimavarojen ja tukemisen
yhteiskunnallinen luonne. Sosiaalialan työ on kiinteästi yhteydessä hyvinvointiyhteiskunnan rakenteisiin. Alan
toimintaympäristöt rakentuvat yhteiskuntapoliittisten päätösten pohjalta. Sosionomilla (AMK) tuleekin olla valmiuksia
työskennellä paitsi julkissektorilla, niin myös yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Sosiaalialan ammattilaisten
yhteiskuntasuhde on kahtalainen. Yhtäältä sosionomit (AMK) ovat yhteiskuntapoliittisten päätösten toimeenpanijoita
ja asiakkaiden ohjaajia hyvinvointipalvelujen käyttämisessä. Toisaalta yhteiskunnallinen vaikuttamisen ja
kansalaisten tukeminen yhteisöllisissä muutosprosesseissa liittyy sosiaalialan ydinosaamiseen.

Sosiaalialan koulutusohjelma kouluttaa osaajia sosiaalialan laajalle kentälle. Kentän eri alueilla painottuvat erilaiset
erityisosaamisen tarpeet. Erityisosaamisen tarvetta luovat erityisesti väestölliset, lainsäädännölliset, teknologiseen
kehitykseen ja työmenetelmien kehitykseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Keskeiset erityisosaamisen alueet
liittyvät väestön ikääntymiseen, lasten ja perheiden tukemiseen, marginalisaation ja sosiaalisen kuntoutuksen
kysymyksiin sekä osallisuuden vahvistamiseen.
Nykyisin käytössä olevien sosiaalialan menetelmien osaaminen ja toimintatapojen tunteminen sekä sosiaalisen
näkökulman syvällinen ymmärtäminen ovat keskeinen osa sosiaalialan osaamista. Kuitenkin työskenneltäessä
erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden ja muuttuvien yhteiskunnallisten tilanteiden kanssa korostuu
valmiiden työmenetelmien sijasta tutkiva ja kehittävä työote sekä oman toiminnan ja oman oppimisen jatkuva
itsearviointi, reflektiivinen ammatillisuus. Yhteiskunnalliset tehokkuusvaatimukset sekä kansalaisten oikeuksien ja
työn vaikuttavuuden korostaminen ovat nostaneet esiin palveluiden ja työmenetelmien arvioinnin, toiminnan laadun
ja johtamisen.

Osaamisalueet

Sosionomin (AMK) osaaminen pohjautuu yhteiskunta- ja käyttäytymistieteelliseen teoriaperustaan. Keskeiset
menetelmälliset lähtökohdat liittyvät sosiaalityöhön, sosiaalipedagogiikkaan sekä luovaan ja toiminnalliseen
orientaatioon. Sosionomin koulutukselle on valtakunnallisesti esitetty kuusi ydinkompetenssia, joihin liittyvän
osaamisen saavuttaminen on myös Hyvinkään Laureassa toteutettavan sosionomikoulutuksen perustana.
Ammatillinen kasvu ja vuositeemat

Sosiaalialan koulutus nojautuu ihmisen kehitysmahdollisuuksia, aktiivisuutta ja voimavaroja korostavalle
ihmiskäsitykselle. Oppimistilanteissa edistetään aktiivista tiedonkäsittelyä sekä korostetaan luovuutta,
elämyksellisyyttä ja vuorovaikutteisuutta. Oppimisen lähtökohtana on oman vuorovaikutus- ja kokemustavan
reflektointi, omien kokemusten ja oman elämänhistorian tuottamien tietorakenteiden kriittinen tarkastelu. Koko
koulutuksen ajan opiskelijaa tuetaan tutkivan ja kehittävän työotteen omaksumisessa sekä eettisen tietoisuuden
kehittämisessä ja valmiudessa kriittiseen eettiseen pohdintaan ja vastuullisuuteen.
Koulutuksen alussa korostuu korkeakoulumaisen opiskelutavan oppiminen ja sosiaalialan monitieteelliseen
viitekehykseen perehtyminen. Opiskelun alkupuolella painottuu itsearviointiin oppiminen, minäkuvan
selkiinnyttäminen sekä asiakastyön valmiuksien kehittäminen. Tässä vaiheessa opiskelija omaksuu sosiaalialan
eettiset periaatteet sekä asiakaslähtöisen ja asiakasta kunnioittavat työskentelyorientaation. Koulutuksen edetessä
painopiste siirtyy sosiaalialan työn entistä kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun sekä sosiaalialan työmuotojen ja
menetelmien opiskeluun. Opiskelija arvioi omaa toimintaansa suhteessa ammattityön yleisiin toimintatapoihin ja
käytäntöihin. Samalla nousevat esiin myös tasa-arvoisuuden kysymykset. Koulutuksen loppupuolella korostuu
yhteiskunnallinen tietoisuus. Opiskelija tarkastelee omaa toimintaansa ja työyhteisöissä tehtävää työtä suhteessa
yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin ja arvoihin. Myös tutkiva työote sekä työn kehittämisvalmiuksien kehittäminen ovat
erityisen keskeisessä asemassa loppuvaiheen opinnoissa.

• Ensimmäisen opiskeluvuoden vuositeema on käynnistää opiskelijan ammatillinen kasvu monialaiseksi alansa
osaajaksi ja kumppaniksi paikallisissa verkostoissa.
• Toisen opiskeluvuoden teemana on kehittää opiskelijan oman alan osaamista kansallisissa
kumppanuusverkostoissa.
• Kolmannen opiskeluvuoden vuositeema on syventää opiskelijan oman alan osaamista kansainvälisissä
verkostoissa.
• Neljännen opiskeluvuoden teemana on valmistua oman alansa kehittäjäksi ja uudistavaksi asiantuntijaksi
monipuolisissa paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Koulutusohjelman kuvaus

Sosiaalialan koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä (op) ja se sisältää viisi kaikille pakollista teemaa
(yhteensä 165 op), yhden vaihtoehtoisen syventävän teeman (30 op) sekä vapaasti valittavia opintoja (15 op).
Vaihtoehtoisten syventävien opintojen, vapaasti valittavien opintojen sekä erilaisten hankkeiden kautta opiskelija voi
rakentaa oman oppimispolkunsa oman osaamisensa tukemiseksi.
Ammattikorkeakoulussa oppimisen lähtökohtana on osallistuminen työelämän kehittämishankkeisiin. Oppiminen
pohjautuu opettajien, opiskelijoiden ja työelämäosaajien kumppanuuteen. Kehittämishankkeet työpajoineen
mahdollistavat yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista, uuden osaamistiedon rakentumista sekä uusia innovaatioita
tuotteina, toimintamalleina ja toimintakulttuurina. Opiskelijat oppivat tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä
projektityön menetelmiä ja toimintatapoja kehittämishankkeissa koko koulutuksen ajan. Ohjauksella ja
itsearvioinnilla tuetaan alan vaatimaa persoonallista, eettistä ja ammatillista kasvua.
Kansainvälinen toiminta on tärkeä osa sosiaalialan koulutusohjelmaa. Hyvinkää Laurea tarjoaa opiskelijoille
pakollisten kieliopintojen lisäksi vieraskielisiä ammattiopintoja ja vapaasti valittavia kielten opintojaksoja,
mahdollisuuden kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun sekä tukee kotikansainvälistymistä monin eri
tavoin.
Sosionomi (AMK) -tutkinto sisältää 45 op ammattitaitoa edistävää harjoittelua. Harjoittelujaksoja on opintojen aikana
neljä:
• Asiakastyön harjoittelu (15 op) sisältyy teemaan Ammatillinen vuorovaikutus ja ajoittuu ensimmäiseen
opiskeluvuoteen.
• Menetelmätyön harjoittelu (10 op) sisältyy teemaan Sosiaalialan asiakastyö ja ajoittuu toiseen opiskeluvuoteen
• Syventävä harjoittelu (10 op) sisältyy teemaan Sosiaalialan osaamisen syventäminen ja ajoittuu kolmanteen
vuoteen.
• Kehittämistyön harjoittelu (10 op) sisältyy teemaan Sosiaalialan kehittäjänä ja vaikuttajana ja ajoittuu kolmanteen
tai neljänteen vuoteen
Opiskelun kuluessa opiskelija syventää osaamistaan toiseen seuraavista erityisosaamisen alueista:
• Lapsen ja perheen hyvinvoinnin vahvistaminen 30 op
• Sosiaalisen osallisuuden edistäminen 30 op
Sosionomi (AMK)-tutkinnon suorittanut opiskelija voi saada lastentarhanopettajan pätevyyden (Laki sosiaalihuollon
ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272.7§ ja asetus 608 voimaan 1.8.2005) suorittamalla 60 op
varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja.

Vapaasti valittavat opinnot (15 op) voivat syventää tai laajentaa opiskelijan osaamista. Opiskelija voi valita niitä joko
oman koulutusohjelmansa tarjonnasta tai muiden koulutusohjelmien tarjonnasta. Muiden koulutusohjelmien
tarjonnasta opiskelija voi suorittaa joko kokonaisia teemoja tai yksittäisiä opintojaksoja. Opiskelija voi vapaasti
valittavina opintoina suorittaa opintoja myös sosiaalialan koulutusohjelman toisesta syventävästä teemasta.
Opintoihin sisältyy 15 op:n laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelija etenee ammatillisessa
kasvussaan kohti asiantuntijuutta sekä oppii tutkivaa ja kehittävää työotetta. Opinnäytetyö ja koulutuksen
loppupuolen kehittämisopinnot liittyvät sisällöllisesti valinnaisiin syventäviin teemoihin ja ovat toimipisteiden
tutkimus- ja kehittämislinjojen yhteydessä.

Opetussuunnitelman rakenne

Koulutusohjelman laadunvarmistus

Laadunvarmistus tapahtuu suunnitelmallisesti Laurean laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti.
Opiskelijapalautejärjestelmän keskitetyt alkuvaiheen, keskivaiheen/opiskelijoiden hyvinvointikyselyn ja
valmistumisvaiheen kyselyjen tulokset käsitellään opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Tulosten perusteella valitaan
kehittämiskohteet ja kehittämistoimien aikataulu sekä vastuut. Nämä kirjataan huoltokirjaan ja niiden toteutumista
seurataan säännöllisesti.
Opetussuunnitelman ja opetuksen toteutuksen arviointi tapahtuu opintojaksokohtaisten palautteiden muodossa.
Palautteet käsitellään henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Kehittämiskohteet kirjataan toteutussuunnittelun tai
opetussuunnitelman kehittämisen perustaksi. Kehittämiskohteeksi valitut asiat kirjataan myös opintojaksojen
itsearviointilomakkeeseen ja huoltokirjaan. Opetussuunnitelmaa ja sen toteuttamista arvioidaan säännöllisesti
monialaisissa ja työelämän yhteistyökumppaneiden muodostamissa ryhmissä sekä henkilöstölle suunnattujen LbD-
ja T&K&I toiminnan arvioinneissa.
Opetussuunnitelman määrällistä arviointia tapahtuu vuosittain AMKOTA-tilastoinnin yhteydessä, jolloin seurataan
opiskelijoiden läpäisyaikoja, LbD-opintopisteitä, T&K&I-toiminnan tuottamia opintopisteitä sekä työelämälähtöisten
kehittämishankeopinnäytetöiden määrää. Koulutusohjelman laadunseurantaa tapahtuu myös lukukausittain
opiskelijoiden opintopistekertymien seurannassa.
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi
OP OPINNOT 60 60 60 30
B017 SOSIAALIALAN AMMATTILAISEKSI
B0086 Sosiaaliala työnä ja ammattina 10
B0087 Kehittämispohjainen oppiminen 10
B0088 Tiedonhankinta ja tutkimusmenetelmät 5
B0089 Kasvun ja kehityksen tukeminen 5
B018 AMMATILLINEN VUOROVAIKUTUS
B0090 Vuorovaikutusosaaminen 10
B0091 English in Social Services 5
B0092 Asiakastyön harjoittelu 15
B019 HYVINVOINTI, YHTEISKUNTA JA PALVELUT
B0152 Hyvinvointi yhteiskunnassa 5
B0094 Sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut 10
B020 SOSIAALIALAN ASIAKASTYÖ
B0095 Sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen työ 10
B0096 Mielenterveys-, kriisi- ja päihdetyö 5
B0097 Monikulttuurinen työ 5
B0098 Lastensuojelu ja perhetyö 5
B0099 Svenska inom socialbranschen 5
00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito 0
00634 Ruotsin kielen suullinen taito 0
B0100 Menetelmätyön harjoittelu 10
B021 SOSIAALIALAN OSAAMISEN SYVENTÄMINEN
B0101 Lapsilähtöinen työskentely ja vanhemmuuden 10
tukeminen
B0102 Varhaiskasvatus 10
B0103 Varhaiskasvatuksen syventävä harjoittelu 10
B0104 Osallisuuden vahvistaminen 10
B0105 Sosiaaliohjaus ja kuntouttavat työmenetelmät 10
B0106 Sosiaaliohjauksen syventävä harjoittelu 10
B022 SOSIAALIALAN KEHITTÄJÄNÄ JA
VAIKUTTAJANA
B0153 Hyvinvointipalvelujen kehittäminen 10
B0107 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 10
B0108 Tutkimusosaaminen 5
B0109 Kehittämistyön harjoittelu 10
B0045 Opinnäytetyö 15
0364 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00453 Suomen kielen lähtötasotesti 0
01258 Englannin kielen valmentavat opinnot 3
01257 Ruotsin kielen valmentavat opinnot 3
00522 Suomen kielen valmentavat opinnot 3
00636 Suomen kielen kirjallinen taito 0
00637 Suomen kielen suullinen taito 0
B0110 Luovat ja toiminnalliset menetelmät
B0111 Kriisit ja työyhteisöt
B0112 Väkivallan kohtaaminen
B0113 Vapaasti valittava hanke
B0114 Vapaasti valittava harjoittelu
B0069 Työvoima- ja yrityspalvelut osana työ- ja
elinkeinopolitiikkaa
B0070 Urasuunnittelu ja mentorointi
B0071 Ideasta liiketoiminnaksi
B0076 Graafinen suunnittelu
B0077 Kestävän kehityksen haasteet
B0078 Laadunhallinta ja auditoinnit
60 60 60 30
B017 SOSIAALIALAN AMMATTILAISEKSI, 30 op

Kuvaus:
• Mitä on sosiaaliala työnä ja ammattina?
• Mitä on sosionomin ammatillinen osaaminen?
• Miten sosionomiksi opiskellaan Laurea ammattikorkeakoulussa?

Opiskelija osaa:
• suunnitella opintojaan ja käyttää opiskelussa eri menetelmiä ja tietoteknisiä välineitä.
• työskennellä tavoitteellisesti ja vuorovaikutteisesti opiskelijaryhmissä ja hankkeissa.
• hahmottaa sosiaalialan työn taustalla olevan monitieteisen tietoperustan.
• tunnistaa sosiaalialan työn eettiset periaatteet
• sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmiä ja tiedonhaun perusteet.

Sisältö:
Opiskelu ammattikorkeakoulussa, sosiaalialan työhön ja ammattiin perehtyminen sekä soveltavan tutkimuksen ja
monialaisen työn kehittämisen lähtökohdat.

B0086 Sosiaaliala työnä ja ammattina, 10 op

Opiskelija osaa:
• kuvailla sosiaalialan työtä ja ammatteja.
• kuvailla sosionomin työtä ja osaamista.
• hahmottaa sosionomin paikan sosiaalipalvelutyön kentässä.
• tunnistaa sosiaalialan työn eettisen erityisluonteen.
• tunnistaa sosiaalialan työn ammatillisia kehittämishaasteita.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on sosiaalialan työ ammattina ja osaamisena?
• Mitä on sosiaalialan työ ”sosiaalisen asiantuntijuutena”?
• Mitä sosionomi tekee ja mikä on sosionomin paikka sosiaalipalvelutyön kentässä?
• Mille tieto- ja tiedepohjalle sosionomin osaaminen rakentuu?
• Mitkä ovat sosionomin työn ammatilliset kehittämishaasteet?

Opintojakson kuvaus:
Orientoituminen sosionomin työhön ja osaamisvalmiuksiin.

Edeltävät opinnot:
Ei ole

B0087 Kehittämispohjainen oppiminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• suunnitella omaa opiskeluaan ja oppimistaan.
• käyttää tietotyön välineitä
• soveltaa ja käyttää oppimistilanteissa erilaisia viestintävälineitä.
• toimia kehittämispohjaisissa ja monialaisissa oppimisympäristöissä.
• arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan.
• ottaa vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta.

Opintojakson sisältö:
• Miten opiskellaan Laurea ammattikorkeakoulussa ja mitä se edellyttää?
• Miten omaa oppimista ja opiskelutaitoja kehitetään?
• Mitä tarkoitetaan kehittämispohjaisella oppimisella ja oppimisympäristöllä?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelu ammattikorkeakoulussa. Opiskelutaitojen ja oppimisvalmiuksien kehittäminen. Kehittämispohjainen
oppiminen ja sen tavoitteet, välineet sekä menetelmät.

Yleinen kompetenssi: Oppimisen taidot.

Edeltävät opinnot:
Ei ole

B0088 Tiedonhankinta ja tutkimusmenetelmät, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa tutkimuksen ja tutkimustyön merkityksen osana ammattikorkeakoulun toimintaa.
• hahmottaa tutkimuksen ja tutkimustyön merkityksen osana ammatillista osaamista.
• etsiä, hankkia ja käsitellä tietoa.
• hyödyntää osaamistaan hanketyöskentelyssä.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on soveltava tutkimus ja tiede ja mitä niillä tarkoitetaan?
• Miten tietoa hankitaan?
• Mitä on hanketyöskentely?

Opintojakson kuvaus:
Hahmottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmiä sekä tiedonhaun perusteita ja välineitä osana oppimista ja
ammatillista osaamista.

Yleinen kompetenssi: Oppimisen taidot

Edeltävät opinnot:
Ei ole

B0089 Kasvun ja kehityksen tukeminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa iän ja kehitysvaiheen merkityksen.
• antaa ensiapua ja toteuttaa hoidollisia perustoimenpiteitä.
• toimia perusauttamistilanteissa asiakkaan terveyden ja turvallisuuden huomioiden.

Opintojakson sisältö:
• Miksi ihmisen kasvun ja kehityksen ja niihin vaikuttavien tekijöiden huomioiminen on olennaista sosiaalialan
työssä?
• Miten toimitaan asiakkaan terveyden ja turvallisuuden huomioiden?
• Miten sosiaalialan työssä otetaan huomioon terveysvaikutukset?
• Mitä ovat perusauttamismenetelmät?
• Miten annetaan ensiapua?

Opintojakson kuvaus:
Ihmisen kasvun ja kehityksen tukeminen. Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus.

Edeltävät opinnot:
Ei ole

B018 AMMATILLINEN VUOROVAIKUTUS, 30 op

Kuvaus:
• Mitä on ammatillinen vuorovaikutus ja asiakkaan kohtaaminen?
• Millaista osaamista tarvitaan ryhmissä tai ryhmänä toimittaessa?
• Miten omia vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja kehitetään?
• Mitä tarkoittaa menetelmällisyys ammatillisessa vuorovaikutuksessa?
• Mitä tulee huomioida englanninkielistä viestintää sosiaalialalla toteutettaessa?

Opiskelija osaa:
• kuvailla ja hahmottaa vuorovaikutustapahtumaa prosessina.
• toimia ryhmissä ja jäsentää ryhmätilanteita.
• hyödyntää ammatillista vuorovaikutusta erilaisissa asiakastilanteissa.
• kuvailla sosiaalialan asiakastyötä englannin kielellä kirjallisesti ja suullisesti.
• saavuttaa englannin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B2.

Sisältö:
Omien vuorovaikutusvalmiuksien reflektointi. Ammatillinen vuorovaikutus työvälineenä ja sen kehittäminen.

B0090 Vuorovaikutusosaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa vuorovaikutustilanteessa tapahtuvia ilmiöitä ja hahmottaa vuorovaikutustapahtumaa.
• toimia ryhmissä ja jäsentää ryhmätilanteita.
• kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta.
• hyödyntää ammatillista vuorovaikutusta ja sen työvälineitä asiakastilanteissa.
• käyttää aktiivista kuuntelua menetelmällisesti.
• käyttää haastattelun ja ohjauksen tekniikoita.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on ammatillinen vuorovaikutus ja mitä siinä tapahtuu?
• Millaista osaamista siinä tarvitaan ja miten sitä kehitetään?
• Millaisia menetelmiä ja työtapoja siinä sovelletaan?

Opintojakson kuvaus:
Kehittää valmiuksia toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yksilöiden ja ryhmien kanssa.

Edeltävät opinnot:
Teema 1

B0091 English in Social Services, 5 op

Opiskelija osaa:
• hyödyntää erilaisia englanninkielisiä tietolähteitä asianmukaisesti.
• valita eri tilanteisiin sopivia viestintätapoja ja – välineitä.
• käyttää englannin kieltä sekä suullisesti ja kirjallisesti työelämän eri tilanteissa.
• alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon.
• kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön.
• saavuttaa englannin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B2.

Opintojakson sisältö:
• Mitä asioita tulee ottaa huomioon englanninkielistä viestintää toteutettaessa?
• Millaisia vuorovaikutustaitoja tarvitaan erilaisissa englanninkielisissä toimintaympäristöissä?

Opintojakson kuvaus:
Englanninkielisen viestinnän tehtävä sosiaalialalla on tukea sosiaalityön perustehtävää ja hyvän asiakastyön
tavoitteita.

Yleinen kompetenssi: Kansainvälistymisosaaminen.

Edeltävät opinnot:
Lähtötasotesti à Hylätty tulos à Englannin valmentavat opinnot 3 op

B0092 Asiakastyön harjoittelu, 15 op
Opiskelija osaa:
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen.
• hahmottaa työyhteisön ja organisaation perustehtävän.
• asettaa itselleen osaamistavoitteita
• arvioida omia kehittymistarpeitaan asiakastyössä.
• toimia sosiaalialan eettisten periaatteiden mukaisesti.

Opintojakson sisältö:
• Miten toimia asiakastyössä?
• Miten rakentaa ammatillista vuorovaikutussuhdetta?
• Miten toimia osana työryhmää ja työyhteisöä?
• Miten arvioida omaa työskentelyään ja havaita ammatillisia kehittymiskohteita?

Opintojakson kuvaus:
Asiakastyön perusvalmiuksien harjoittaminen. Ammatillisen itsereflektion kehittäminen.

Edeltävät opinnot:
Teema 1, Vuorovaikutusosaaminen 10 op

B019 HYVINVOINTI, YHTEISKUNTA JA PALVELUT, 30 op

Kuvaus:
• Mitä hyvinvointi on yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta?
• Milloin ongelma on sosiaalinen ongelma?
• Mitä sosiaaliturvalla tarkoitetaan ja millainen on suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä?
• Mitä ovat sosiaalialan palvelujärjestelmät ja – prosessit?
• Miten sosiaalipalveluilla tuetaan yksilöitä tai yhteisöjä?

Opiskelija osaa:
• analysoida hyvinvointiin vaikuttavia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä.
• ohjata asiakkaita hyvinvointiyhteiskunnan palvelu- ja etuusjärjestelmien hyödyntämiseen ja käyttöön.
• hahmottaa yhteiskunnallisten päätöksentekojärjestelmien vaikutuksen hyvinvoinnin jakautumiseen ja osaa
tarkastella sosionomin työn merkitystä siinä.
• tarkastella, kuvata ja analysoida yhteiskunnallisia ilmiöitä sosiaalialan ja sen kehittämisen näkökulmasta.
• ottaa työssään huomioon alansa kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia.

Sisältö:
Tarkastellaan hyvinvointipolitiikkaa ja palveluja kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta.

B0152 Hyvinvointi yhteiskunnassa, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa yhteiskunnan syrjäyttäviä ja toiseutta tuottavia mekanismeja.
• analysoida hyvinvointiin vaikuttavia kulttuurisia, taloudellisia ja poliittisia tekijöitä ja tuntee erilaiset
hyvinvointivaltiomallit.
• tarkastella yksilön ja yhteiskunnan suhdetta sekä vastuuta hyvinvoinnin järjestämisessä.
• tarkastla sosiaalisen median ja muiden nyky-yhteiskunnan ilmiöiden merkitystä yksilön arjessa.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on hyvinvointi?
• Miten hyvinvointia tuotetaan ja edistetään?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla tarkastellaan hyvinvointia teoreettisena käsitteenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä.

B0094 Sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut, 10 op
Opiskelija osaa:
• hahmottaa keskeisen sosiaalialan lainsäädännön.
• kuvailla suomalaisen sosiaalivakuutuksen ja hyvinvointipalvelujen perusperiaatteita ja ohjausjärjestelmiä.
• tunnistaa eri sektoreiden (valtio-, kunta-, yksityinen ja kolmas sektori) roolin hyvinvointipalvelujen tuottajina.
• tunnistaa kansainvälisten sopimusten ja globaalien muutosten merkityksen sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen
järjestämisessä.
• ohjata asiakkaita hyvinvointipalvelujen ja -etuusjärjestelmien hyödyntämiseen ja käyttöön.
• tunnistaa asiakkaan oikeusturvan.
• tunnistaa viranomaistehtävän hoitoon liittyvät keskeiset ohjeet ja määräykset

Opintojakson sisältö:
• Mitä on sosiaaliturva ja -palvelut?
• Miten suomalainen sosiaaliturva ja -palvelujärjestelmä turvaavat hyvinvointia?
• Mitkä ovat eri tahojen roolit sosiaaliturvan ja -palveluiden tuottamisessa?
• Mitä säädöksiä ja määräyksiä liittyy viranomaistehtävien hoitoon?
• Mitä on sosiaaliohjaus?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla opiskelija perehtyy suomalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään ja sen muutoksiin globalisoituvassa
maailmassa.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-2

B020 SOSIAALIALAN ASIAKASTYÖ, 40 op

Kuvaus:
• Mitä tarkoittaa sosiaalialan asiakkuus ja asiakastyö?
• Mitä tarkoitetaan yksilötyöllä, perhetyöllä, verkostotyöllä, yhteisötyöllä ja rakenteellisella työllä?
• Miten ohjata, kasvattaa, tukea, vaikuttaa ja valtaistaa?
• Miten toimia moniammatillisissa verkostoissa?
• Mitä asioita tulee ottaa huomioon ruotsinkielistä viestintää toteutettaessa sosiaalialalla?
• Millaisia vuorovaikutustaitoja tarvitaan erilaisissa ruotsinkielisissä sosiaalialan toimintaympäristöissä?
• Miten ja millaisilla työmenetelmillä asiakasta tuetaan?

Opiskelija osaa:
• tukea erilaisissa elämäntilanteissa olevia eri-ikäisiä yksilöitä ja perheitä.
• käyttää psykososiaalisia työmenetelmiä mm. erilaisia haastattelutekniikoita, voimavarakeskeisiä, ratkaisukeskeisiä
ja narratiivisia menetelmiä.
• käyttää sosiokulttuurisen sosiaalityön menetelmiä.
• soveltaa luovaa ja toiminnallista työotetta.
• hyödyntää erilaisia ruotsinkielisiä tietolähteitä asianmukaisesti.
• käyttää eri tilanteisiin sopivia viestintätapoja ja -välineitä ruotsin kielellä.
• saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B1.

Sisältö:
Teemassa perehdytään sosiaalialan asiakastyöhön ja sen työmenetelmiin.

B0095 Sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen työ, 10 op

Opiskelija osaa:
• kuvailla ja perustella sosiaalipedagogisen ja sosiokulttuurisen työn lähtökohtia ja taustoja.
• käyttää ja soveltaa sosiaalipedagogisia ja sosiokulttuurisia työmenetelmiä eri elämäntilanteissa olevien yksilöiden,
perheiden ja ryhmien tukemisessa.
• toteuttaa luovia ja toiminnallisia lähestymistapoja asiakastyössä.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on sosiaalipedagoginen ja sosiokulttuurinen työ?
• Minkälaisia työmenetelmiä sosiaalipedagogisessa ja sosiokulttuurisessa työssä käytetään?
• Miten toimitaan moniammatillisesti ja moniammatillisissa verkostoissa?
• Miten tehdään verkostotyötä?

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana opiskelija oppii sosiaalipedagogisen ja sosiokulttuurisen työn peruskäsitteet ja harjoittelee
niihin liittyviä työmenetelmiä

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-3

B0096 Mielenterveys-, kriisi- ja päihdetyö, 5 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusongelmia sekä näihin liittyviä haasteita.
• käyttää vuorovaikutuksellista yhteistyösuhdetta yksilön ja perheen kanssa.
• ohjata asiakasta soveltuvien palvelujen käyttöön.
• työskennellä reflektiivisesti ja eettisesti sekä käyttää omaa persoonaa tietoisesti mielenterveystyössä.
• toimia päihteenkäytön varhaisvaiheessa ja päihderiippuvuuden yhteydessä.
• toimia mielenterveys- ja päihdehuollon palvelujärjestelmässä ja yhteistyössä eri sosiaali- ja terveydenhuollon
toimijoiden kanssa.
• tunnistaa kriisissä olevan ihmisen ja keskeiset kriisityön auttamismenetelmät.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on mielenterveystyö?
• Millaisia menetelmiä mielenterveystyössä käytetään?
• Mitä on psykososiaalinen päihdetyö ja -kuntoutus?
• Millä menetelmillä päihteenkäyttäjää tuetaan?
• Mitä erilaisia riippuvuuksia on ja miten ne kehittyvät?
• Mitä on kriisityö?
• Miten kriisissä olevaa ihmistä ja hänen läheisiään tuetaan?
• Mitä on moniammatillinen yhteistyö mielenterveys- ja päihdetyössä sekä kriisityössä?

Opintojakson kuvaus:
Mielenterveys- ja päihdetyössä sekä kriisityössä opitaan voimavarakeskeisiä auttamismenetelmiä
moniammatillisessa yhteistyössä.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-3

B0097 Monikulttuurinen työ, 5 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa oman työnsä kulttuurisidonnaisuuden ja kulttuurin merkityksen ihmisen arjessa.
• tunnistaa monikulttuurisuuteen liittyviä haasteita.
• edistää yhdenvertaisuutta yksilö- ja yhteisötasolla.
• tukea maahanmuuttajien kotoutumista.
• työskennellä monikulttuurisissa yhteisöissä.

Opintojakson sisältö:
• Mitä tarkoitetaan monikulttuurisuudella, toiseudella ja moninaisuudella?
• Mitkä ovat kotouttamistyön ja monikulttuurisen työn perusteet ja menetelmät?
• Millaisia erityiskysymyksiä liittyy kansainväliseen liikkuvuuteen ja transnationalisuuteen?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla tarkastellaan monikulttuurisuutta.
Edeltävät opinnot:
Teemat 1-3

B0098 Lastensuojelu ja perhetyö, 5 op

Opiskelija osaa:
• toteuttaa työssään lastensuojelulain periaatteita ja velvoitteita.
• tukea lasta ja nuorta erilaisissa elämäntilanteissa.
• hahmottaa erityisen tuen tarve.
• tukea ja ohjata perheitä erilaisissa elämäntilanteissa.
• käyttää erilaisia lastensuojelutyön menetelmiä.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on perhetyö ja miten perheitä tuetaan?
• Mitkä ovat lapsen ja perheen asemaa ohjaavat keskeiset lait?
• Mitä on lapsen etu ja lapsilähtöisyys yksilön sekä yhteiskunnan näkökulmasta?
• Mitä on ehkäisevä ja korjaava lastensuojelu?
• Mitä ovat lastensuojelun ja perhetyön menetelmät?

Opintojakson kuvaus:
Lastensuojelutyö ja sen menetelmät.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-3

B0099 Svenska inom socialbranschen, 5 op

Opiskelija osaa:
• hyödyntää erilaisia ruotsinkielisiä tietolähteitä.
• valita eri tilanteisiin sopivia viestintätapoja ja – välineitä.
• käyttää ruotsin kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti työelämän eri tilanteissa.
• saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B1.

Opintojakson sisältö:
• Mitä asioita tulee ottaa huomioon ruotsinkielistä viestintää toteutettaessa?
• Millaisia vuorovaikutustaitoja tarvitaan erilaisissa ruotsinkielisissä sosiaalialan toimintaympäristöissä?

Opintojakson kuvaus:
Ruotsinkielisen viestinnän tehtävä sosiaalialalla on tukea sosiaalityön perustehtävää ja hyvän asiakastyön tavoitteita.

Yleinen kompetenssi: Kansainvälistymisosaaminen.

Edeltävät opinnot:
Lähtötasotesti à Hylätty tulos à Ruotsin valmentavat opinnot 3 op

00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.

00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.
B0100 Menetelmätyön harjoittelu, 10 op

Opiskelija osaa:
• käyttää asiakas- ja työtilanteessa soveltuvia menetelmiä ja lähestymistapoja.
• jäsentää ja suunnitella asiakastyötä prosessina.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on menetelmällisyys sosiaalialan työssä?

Opintojakson kuvaus:
Asiakastyön osaamisvalmiudet.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-3

B021 SOSIAALIALAN OSAAMISEN SYVENTÄMINEN, 30 op

Kuvaus:
• Mitä on asiantuntijuus valitulla syventävällä osaamisalueella?

Opiskelija osaa:
• suunnitella, arvioida ja kehittää ammatillista toimintaansa
• tarkastella kriittisesti osaamisalueeseen liittyviä ilmiöitä, prosesseja ja toimintaa.
• arvioida kriittisesti omia arvojaan, tunteitaan, persoonallista työotettaan ja ammatillista kasvuaan.

Sisältö:
Teemassa syvennetään sosiaalialan osaamista valitun suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti.

B0101 Lapsilähtöinen työskentely ja vanhemmuuden tukeminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa, arvioida ja vahvistaa lasten ja perheiden kulttuurisia sekä sosiaalisia voimavaroja.
• suunnitella, arvioida ja kehittää lapsi- ja perhelähtöistä toimintaa.
• tunnistaa ja analysoida lapsen kasvuun sekä kasvatukseen liittyvä eettisiä ulottuvuuksia.

Opintojakson sisältö:
• Miten lapsi- ja perhelähtöisyyden toteutuminen mahdollistetaan?
• Miten vanhemmuutta tuetaan?
• Mitä on hyvä kasvu ja kasvatus?
• Millaisia ovat lapsen kasvun ja kehityksen erityishaasteet?
• Miten monikulttuurisuuden toteutumista tuetaan lapsi- ja perhetyössä?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa saadaan valmiuksia tukea lapsi- ja perhelähtöistä toimintaa.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-4

B0102 Varhaiskasvatus, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa, analysoida ja arvioida lasten ja nuorten kasvun sekä kehityksen haasteita ja sosiaalisia ongelmia.
• suunnitella, arvioida ja kehittää varhaiskasvatustyötä; kasvatus-, hoito-, ohjaus- ja kuntoutusmenetelmiä ja
toimintaympäristöjä.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on varhaiskasvatus?
• Miten tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista?
• Miten lapsen kasvun haasteisiin vastataan?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syvennytään varhaiskasvatustyössä.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-4

B0103 Varhaiskasvatuksen syventävä harjoittelu, 10 op

Opiskelija osaa:
• tukea lasten ja perheiden hyvinvointia.
• suunnitella, arvioida ja kehittää varhaiskasvatusta.
• ohjata ja tukea lapsen yksilöllistä ja yhteisöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista.
• reflektoida omaa toimintaansa, sitä ohjaavia toimintaperiaatteita ja käyttämiään menetelmiä.

Opintojakson sisältö:
• Miten varhaiskasvatus- tai lapsi- ja perhelähtöistä toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan?
• Millainen minä olen kasvattajana ja ohjaajana?

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana opiskelijan varhaiskasvatusosaaminen syvenee.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-5. Suositellaan, että Menetelmätyön harjoittelu tehdään valitulla syventävällä osaamisalueelle

B0104 Osallisuuden vahvistaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• kohdata erilaisia nuoriso- ja aikuissosiaalityön asiakkaita ja asiakasryhmiä sekä työskennellä heidän kanssaan
ammatillisia menetelmiä hyödyntäen.
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida osallisuutta vahvistavia ja aktivoivia toimintoja.
• tunnistaa ja analysoida sosiaalisiin ongelmiin sekä syrjäytymiseen liittyviä tekijöitä ja prosesseja.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on osallisuus yhteisöissä ja yhteiskunnassa?
• Miten asiakkaan osallisuutta mahdollistetaan ja tuetaan?
• Millaisilla työmenetelmillä osallisuutta voidaan tukea?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskellaan nuoriso- ja aikuissosiaalityötä ja sen keskeisiä työmenetelmiä opiskelijan valitsemalla
osaamisalueella.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-4

B0105 Sosiaaliohjaus ja kuntouttavat työmenetelmät, 10 op

Opiskelija osaa:
• soveltaa kuntouttavan työn käsitteitä, menetelmiä ja lähestymistapoja.
• suunnitella, arvioida ja kehittää asiakkaan ohjausta ja kuntouttavia toimintoja.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on kuntouttava sosiaalityö?
• Mitä ovat kuntouttavan työn menetelmät?
Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tarkastellaan kuntoutuksen kenttää laaja-alaisesti, tutustutaan aktivoiviin työmenetelmiin ja
asiakkaan ohjauksen haasteisiin.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-4

B0106 Sosiaaliohjauksen syventävä harjoittelu, 10 op

Opiskelija osaa:
• ohjata ja tukea asiakkaan/asiakasryhmän kuntoutumista.
• reflektoida omaa toimintaansa harjoitteluympäristössä.

Opintojakson sisältö:
• Mitkä ovat harjoitteluympäristön keskeiset osaamisvaatimukset?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija syventää osaamistaan valitsemallaan erityisalueella.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-4

B022 SOSIAALIALAN KEHITTÄJÄNÄ JA VAIKUTTAJANA, 45 op

Kuvaus:
• Mitä ovat sosiaalialan kehittämisen ja vaikuttamisen kohteet?
• Miksi ja miten sosiaalialaa kehitetään?
• Miten sosiaalialaa johdetaan?
• Mikä on sosionomin oma rooli ja vastuu työyhteisön kehittämisessä?
• Miten sosionomi johtaa omaa toimintaansa?
• Mitä on yrittäjyys sosiaalialalla?
• Miten taloudellinen ja ekologinen ajattelu näkyy sosionomin työssä?

Opiskelija osaa:
• käyttää tutkimus- ja kehittämismenetelmiä.
• johtaa omaa toimintaansa.
• työskennellä vastuullisesti.
• tunnistaa kehittämistarpeita.
• suunnitella, arvioida ja kehittää sosiaalialan työtä.
• ennakoi toimintaympäristössä avautuvia mahdollisuuksia ja kehittää niitä tuotteiksi tai yritystoiminnaksi.
• ajatella taloudellisesti ja soveltaa kestävän kehityksen periaatteita.

Sisältö:

Sosiaalialan kehittämisellä ja vaikuttamisella johdetaan sekä uudistetaan sosiaalialaa tavoitteellisesti.

B0153 Hyvinvointipalvelujen kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• tarkastella kriittisesti erilaisia hyvinvoinnin mittaamiseen käytettäviä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä.
• hahmottaa globaalien (YK, EU), kansallisen, seudullisten ja kunnallisten päätöksentekojärjestelmien vaikutuksen
hyvinvoinnin turvaamiseen.
• toimia yhteiskuntavastuullisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
• hyvinvointipalvelujen kehittämisen ja tuotteistamisen.
• yrittäjyyden eri muodot ja taloushallinnon perusteet.

Opintojakson sisältö:
• Miten hyvinvointia mitataan ja arvioidaan?
• Miten hyvinvointipalveluja kehitetään ja tuotteistetaan?
• Miten ekonomista ja ekologista kestävyyttä edistetään?
• Mitä on hyvinvointiyrittäjyys?
• Mitä on taloushallinto?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla tarkastellaan hyvinvointipalvelujen kehittämistä huomioiden ekonomisesti ja ekologisesti kestävän
kehityksen asettamat vaatimukset

B0107 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• argumentoida sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja globaaleja muutoksia.
• analysoida huono-osaisuutta luovia ja ylläpitäviä yhteiskunnallisia rakenteita ja prosesseja sekä keinoja vaikuttaa
niihin.
• soveltaa kestävän kehityksen periaatteita ja huomioida kestävän kehityksen näkökulman työssään ja toimia sen
mukaisesti sekä käynnistää arvokeskustelua.
• toimia oman alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti.
• käyttäytyä vastuullisesti ja tavoitteellisesti työelämän johtamistilanteissa.
• toimia työlainsäädännön edellyttävän toimintatavan mukaisesti.
• keskeiset työyhteisötaidot.
• kykenee ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja seurauksista.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on yhteiskunnallinen, poliittinen ja kansalaisvaikuttaminen?
• Mitä on yhdyskunta-, alue-, yhteisö- ja rakenteellinen sosiaalityö?
• Mitä on sosiaalietiikka ja millaisia teorioita ja lähestymistapoja siihen sisältyy?
• Miten toimitaan vastuullisesti ja tavoitteellisesti organisaation johtamistilanteissa?
• Mitä on henkilöstöhallinto?
• Miten työlainsäädäntö ohjaa sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden toimintaa?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tarkastellaan yhteiskunnallista vaikuttamista ja erilaisia tapoja sen toteuttamisessa sekä sosiaalialan
johtamistyötä.

Yleiset kompetenssit: Eettinen osaaminen ja työyhteisöosaaminen

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-5

B0108 Tutkimusosaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• hyödyntää kriittistä ajattelua tutkimus – ja kehittämistoiminnassa.
• käyttää erilaisia tiedonhankintamenetelmiä.
• hyödyntää ja soveltaa tutkimusmenetelmiä.
• käyttää luovia ongelmanratkaisu- ja työtapojen kehittämismenetelmiä.
• työskennellä projekteissa.
• toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa sekä menetelmiä.
• etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja.

Opintojakson sisältö:
• Mitä tarkoitetaan kriittisellä ajattelulla tutkimus- ja kehittämistoiminnassa?
• Miten käytetään erilaisia tiedonhankintavälineitä?
• Miten tutkimusmenetelmällistä osaamista sovelletaan?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa sisältää tiedonhankinta, tutkimus- ja kehittämismenetelmien soveltamisen ja hyödyntäminen.

Edeltävät opinnot:
Tiedonhankinta ja tutkimusmenetelmät

B0109 Kehittämistyön harjoittelu, 10 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa ja arvioida omia valmiuksiaan toimia kehittämis- ja johtamistehtävissä.
• toteuttaa työssään tutkivaa ja kehittävää työotetta ja soveltaa sen menetelmiä.
• käyttää johtamisen menetelmiä ja välineitä.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on sosiaalialan kehittäminen ja johtaminen?
• Millaisia osaamisvalmiuksia tarvitaan?

Opintojakson kuvaus:
Sosiaalialan johtamisen ja kehittämisen harjoittelu.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-5

B0045 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia.
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen.
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi.
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa.
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti.
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen.

Opintojakson sisältö:
• Miten työelämää koskevia perusteltuja kehittämisehdotuksia esitetään?
• Miten työelämän ilmiöitä voi käsitteellistää?
• Mitä on tutkittu tieto?
• Mitä ovat sopivat tutkimus- ja kehittämismenetelmät?
• Miten uutta tietoa tuotetaan?
• Mitä on yhteistoiminnallinen työ?
• Miten yhteistyökumppanit löydetään?
• Mitä on oman toiminnan kriittinen arviointi?
• Miten aihekokonaisuuksia voi hallita?
• Mitä on looginen perustelu?

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita. Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä
painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu
tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt
sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa, sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta
osaamistietoa. Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa
aihealueen hallintaa sekä hyvää kielitaitoa.
Yleinen kompetenssi: Innovaatio-osaaminen
Opinnäytetyöprosessi koostuu neljästä vaiheesta:

• Orientaatiovaihe 1,5 op
Opiskelija perehtyy opinnäytetyöprosessiin, tiedonhankintaan ja – hallintaan sekä tuottaa aiheanalyysin.
• Suunnitelmavaihe 3 op
Opiskelija laatii opinnäytetyösuunnitelman, hankkii tietoa tutkittavasta ilmiöstä, jota hän opinnäytetyössään
käsittelee ja määrittelee keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Opiskelija rajaa kohteen, jota tutkii ja asettaa
tutkimus- ja kehittämistehtävän sekä hakee tarvittavat tutkimusluvat. Ennen lupaa tutkimusluvan lähettämiseksi
opiskelija esittää työnsä suunnitelmaseminaarissa hyväksytysti.
• Toteutusvaihe 9 op
Opiskelija toteuttaa suunnitellusti tutkimus- ja kehittämistehtävän. Hän hankkii teoreettista tietoa sekä
tutkimusaineistoa kehittämänsä innovaation perusteluksi ja analysoi sen. Yhteistyössä organisaation kanssa, jolle
hän opinnäyteyönsä tekee, opiskelija muodostaa perustellun ehdotuksen opinnäytetyönsä ratkaisuksi.
• Julkaisuvaihe 1,5 op
Opiskelija tuottaa valmiin tutkimus- ja kehittämisraportin, esittää sen hyväksytysti julkaisuseminaarissa ja antaa
kypsyysnäytteen. Opiskelija tallentaa opinnäytetyönsä Theseus -tietokantaan.

Edeltävät opinnot:
Tutkiva ja kehittävä hoitotyö 10 op, Tutkimusosaaminen 5 op / Tiedonhankinta ja tutkimusmenetelmät

0364 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 15 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavat opinnot (15 op) syventävät tai laajentavat opiskelijan osaamista. Opiskelija voi valita niitä joko
oman koulutusohjelmansa tai muiden koulutusohjelmien tarjonnasta. Vapaasti valittaviin opintoihin soveltuvat hyvin
myös avoimessa ammattikorkeakoulussa tai muissa korkeakouluissa suoritetut terveysalaa tukevat opinnot.
Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina myös vaihtoehtoisia hoitotyön tai terveydenhoitotyön
syventäviä opintoja.

00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.

00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.
00453 Suomen kielen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Suomenkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat suomen kielen
lähtötasotestin.

01258 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• käyttää ymmärrettävästi englannin kielen keskeisiä rakenteita ja ydinsanastoa suullisesti ja kirjallisesti.
• käyttää englannin kielen keskeisiä tietolähteitä ja osaa kehittää kielen oppimisvalmiuksiaan.

Opintojakson sisältö:
• Mitkä ovat englannin kielen keskeiset rakenteet ja keskeinen sanasto?
• Mitkä ovat englannin kielen keskeiset tietolähteet ja miten niitä käytetään?
• Miten kehitetään suullisia ja kirjallisia valmiuksia opiskella ammatillista kieltä?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija kehittää englannin kielen suullisia ja kirjallisia perusviestintätaitojaan, tutustuu keskeisiin englannin kielen
oppimista tukeviin tiedonlähteisiin ja harjaantuu käyttämään niitä. Opiskelija kehittää taitojaan opiskella kieltä.

01257 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• käyttää ymmärrettävästi ruotsin kielen keskeisiä rakenteita ja ydinsanastoa suullisesti ja kirjallisesti.
• käyttää ruotsin kielen keskeisiä tietolähteitä ja osaa kehittää kielen oppimisvalmiuksiaan.

Opintojakson sisältö:
• Mitkä ovat ruotsin kielen keskeiset rakenteet ja keskeinen sanasto?
• Mitkä ovat ruotsin kielen keskeiset tietolähteet ja miten niitä käytetään?
• Miten kehitetään suullisia ja kirjallisia valmiuksia opiskella ammatillista kieltä?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija kehittää ruotsin kielen suullisia ja kirjallisia perusviestintätaitojaan, tutustuu keskeisiin ruotsin kielen
oppimista tukeviin tiedonlähteisiin ja harjaantuu käyttämään niitä. Opiskelija kehittää taitojaan opiskella kieltä.

00522 Suomen kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentaalle opintojaksolle opintojensa
alkuvaiheessa. Kielten valmentavista opintojaksoista annetaan annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti
valittaviin opintoihin, jos opiskelijan kielen lähtötaso on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin
kieliopintoihin.

00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op

00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op

B0110 Luovat ja toiminnalliset menetelmät, 5 op

Opiskelija osaa:
• Käyttää ja soveltaa luovaa ja toiminnallista työmenetelmää osana asiakastyön prosessia
Opintojakson sisältö:
• Mihin harjoittamani menetelmä perustuu, miksi sitä käytetään
• Mihin sitä käytetään, mikä on sen kohde
• Miten sitä käytetään ja mitä sen käyttö edellyttää

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso toteutetaan LbD-henkisesti. Opiskelijat miettivät ensimmäisellä kerralla omat tavoitteensa, joita kohti
kuljetaan ohjaajien kanssa projektiluonteisesti. Opintojaksolla on tarkoitus paneutua tarkemmin yhteen tai kahteen
työmuotoon, joiden käyttöä harjoitellaan ja sovelletaan (opintojakson teema voi siten olla esimerkiksi draamalliset
menetelmät, toimintakoulutusmenetelmät, musiikin käyttö, liikunta, kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, videokuvaus,
luova kirjoittaminen, seikkailutoiminta jne). Jakso koostuu kontaktiopetuksesta, eri toimintaympäristötyöskentelystä
ja raportoinnista, arviointi toteutuu itse- ja vertaisarviointina.

B0111 Kriisit ja työyhteisöt, 5 op

Opiskelija osaa:
• perehtyä valitsemansa oppimisprofiilinsa mukaan erilaisiin kriiseihin työyhteisössä
• kriisiauttamisen perusteet työyhteisöjen kriisiauttamisen näkökulmasta
• hankkia aiheeseen liittyvää uutta tietoa ja tutkimuksia

Opintojakson sisältö:
• Mitä ovat kriisit?
• Miten kriiseihin varaudutaan?
• Millaisia velvoitteita työyhteisöillä on henkilöstön turvallisuuden ja hyvinvoinnin suhteen?
• Miten kriisit vaikuttavat ihmisiin ja yhteisöihin?
• Miten kriisin kokeneita ihmisiä tuetaan ja autetaan työyhteisöissä?
• Millaiset velvoitteet työyhteisöillä on kriiseihin varautumisen ja kriisiavun järjestämisen suhteen?
• Millainen on asianmukainen kriisiviestintä?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskellaan kriisityötä erilaisten työyhteisöjen näkökulmasta: kriisit kouluyhteisössä,
irtisanoutumisuhkainen työyhteisö, kriisivalmius työyhteisöissä ja työterveyshuollon merkitys kriisiauttamisessa.

B0112 Väkivallan kohtaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• perehtyä aggression ja väkivaltaisen käyttäytymisen ennalta ehkäiseviin menetelmiin kehittäen toimintatapoja
vastata aggressiiviseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen aiheuttamatta potilaalle kipua tai vammaa ja säilyttäen
turvallinen hoitoympäristö, jonka tavoitteena on hoitomyöntyvyys ja yhteistyö potilaan sekä hoitajan välillä.
• tarkastella mahdollisen lähisuhdeväkivallan ilmenemistä asiakaskontakteissa ja tunnistaa vastuunsa sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattihenkilönä lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyssä ja hoidossa

Opintojakson sisältö:
• Miten tulee toimia asiakastilanteissa, joissa työntekijään kohdistuu aggressioita ja väkivallan uhkaa?
• Miten säilytetään turvallinen ja hoidollinen ilmapiiri sekä hallitaan sanallista aggressiota?
• Miten kiinnipidetään ja irrottaudutaan aktiivitilanteissa?
• Mitä on lähisuhdeväkivalta ja miten siihen puututaan asiakaskontakteissa?
• Miten lähisuhdeväkivaltaa ennaltaehkäistään?

Osa I: MAPA (Management of Actual or Potential Aggression) 2op
Osa 2: Lähi- ja parisuhdeväkivalta 3 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään asiakaslähtöiseen ja voimavaroja tukevaan ohjaukseen haastavissa ja vaativissa
asiakastilanteissa. Opintojakso jakaantuu kahteen osaan. Toinen osa sisältää ennaltaehkäisyn ja turvallisen hoidon
harjoittelua tilanteissa, joissa työntekijään kohdistuu aggressioita ja väkivallan uhkaa. Keskeistä on turvallisen,
hoidollisen ilmapiirin säilyttäminen ja sanallinen aggression hallinta. Opintojaksolla harjoitellaan lisäksi
kiinnipitämisen ja irtautumisen taitoja aktiivitilanteissa. Toiseen osaan sisältyy ammatillisen osaamisen kehittäminen
lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa asiakaskontakteissa, kuten myös perehtyminen
kuntien lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

B0113 Vapaasti valittava hanke, 5 op

Opiskelija osaa:
• määrittää kehittämisen tavoitteita työelämän ja alueen kehittämisen lähtökohdista.
• toimia osana kumppanuusverkostoa.
• työskennellä tehokkaasti tiimissä ja toimia vaikuttajana asiantuntijayhteisössä.
• arvioida omaa ja muiden osaamista, työskentelyä ja syntynyttä tulosta kehittämisen tavoitteiden suhteen.
• käyttää soveltavan t & k-toiminnan työvälineitä ja menetelmiä kehitystyössä.
• toteuttaa ja raportoida tavoitteellisen kehittämisprojektin.

Opintojakson sisältö:
• Millainen kehittämistarve on määritelty?
• Miten luodaan konteksti ja tietoperusta?
• Miten kehittämisprosessi suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan?
• Miten toimintaan vastuullisesti kehittämistiimissä?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tehdään tavoitteellinen kehittämishanke ja se voidaan toteuttaa Laurean oppimisympäristöissä,
autenttisessa työelämän toimintaympäristössä tai harjoittelussa.

Edeltävät opinnot:
Teema 1

B0114 Vapaasti valittava harjoittelu, 5 op

Opiskelija osaa:
• soveltaa ja syventää hoitotyön tai terveydenhoitotyön osaamistaan kohteena olevassa toimintaympäristössä.
• toteuttaa turvallista hoitotyötä tai terveydenhoitotyötä valiten oikeat menetelmät.
• kohdata ja tukea kohteena olevassa hoitotyön tai terveydenhoitotyön toimintaympäristössä potilaita tai asiakkaita
sekä heidän omaisiaan.

Opintojakson sisältö:
• Miten sovelletaan ja syvennetään hoitotyön tai terveydenhoitotyön osaamista kohteena olevassa
toimintaympäristössä?
• Millaisin menetelmin toteutetaan kohteena olevassa toimintaympäristössä turvallista hoitotyötä tai
terveydenhoitotyötä?
• Miten kohdataan ja tuetaan kohteena olevassa hoitotyön tai terveydenhoitotyön toimintaympäristössä potilaita tai
asiakkaita sekä heidän omaisiaan?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija soveltaa ja syventää yhdessä autenttisessa hoitotyön tai terveydenhoitotyön toimintaympäristössä
ammatillistiedollista ja ammatillistaidollista osaamista integroiden aikaisempaa teoreettista ja kokemuksellista
osaamistaan.

Edeltävät opinnot:
Teemat 1-4

B0069 Työvoima- ja yrityspalvelut osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa, 5 op

Opiskelija osaa:

Opiskelija ymmärtää TEMin tehtäviä ja strategioita työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisessä. Tämä
pääosaamistavoite jakautuu 1) yhteiskunnallisen toimintaympäristön ja 2) työ- ja elinkeinohallinnon toiminnan
ymmärtämisen alaosaamistavoitteisiin seuraavasti:

1) Yhteiskunnallisentoimintaympäristön toimintaa ymmärtävä opiskelija osaa hahmottaa
• yhteiskunnallisten muutosten kuten globalisaation yhteyden ja vaikutukset työ- ja elinkeinopolitiikkaan
• koulutus-, sosiaali- ja talouspolitiikan yhteydet työ- ja elinkeinopolitiikkaan
• työmarkkinoiden nykytilaa ja siihen vaikuttavia elementtejä
• mitä omalla työmarkkina-alueella tapahtuu

2) Työ- ja elinkeinohallinnon toimintaa ymmärtävä opiskelija osaa hahmottaa
• työ- ja elinkeinohallinnon palvelurakenteen ja sen merkityksen julkisena työvoimapalveluna sekä siihen
kohdistuvat kehittämishaasteet
• työ- ja elinkeinohallinnon mission, vision ja strategian
• työ- ja elinkeinohallinnon johtamis- ja ohjausjärjestelmät
• keskeiset työnhakija- ja työnantajapalvelut ja niiden palvelukonseptit
• työnhakija- ja työantajapalveluihin vaikuttavan lainsäädännön ja muut säädökset

Opintojakson sisältö:
• Yhteiskunnalliset muutokset (mm. globalisaatio)
• Työn aseman ja merkityksen muutokset
• Työ- ja koulutusmarkkinat ja niiden muutokset
• Työ- ja elinkeinopolitiikan sekä koulutus-, sosiaali- ja talouspolitiikan yhteydet
• Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työvoima ja yrityspalvelujen osana
• Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys

B0070 Urasuunnittelu ja mentorointi, 5 op

B0071 Ideasta liiketoiminnaksi, 5 op

Opiskelija osaa:
• arvioida omia yrittäjyysmahdollisuuksiaan ja yrittäjyyttä uravaihtoehtona.
• kehittää ja kaupallistaa tuotteita ja palveluja.
• laatia liiketoimintasuunnitelman.
• laatia alustavat budjetit ja hinnoittelulaskelmat aloittavalle yritykselle.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinkysymykset:
• Miten arvioidaan omia yrittäjyyden mahdollisuuksia?
• Miten liiketoimintamahdollisuuksia ideoidaan ja arvioidaan?
• Miten laaditaan liiketoimintasuunnitelma?
• Millaisia laskelmia tarvitaan päätöksenteon tueksi uutta liiketoimintaa aloitettaessa?
• Millaisia juridisia seikkoja on otettava huomioon liiketoimintaa aloitettaessa sekä tuotteita ja palveluja
kehitettäessä?
• Miten käynnistetään yritystoiminta?
• Miten asiakkuuksia ja verkostoja luodaan ja kehitetään?

Opintojakson kuvaus:
Innovatiivinen liiketoiminta on uusien ideoiden ja mahdollisuuksien tutkimista, tuotteistamista ja kaupallistamista
sekä yritystoiminnan käynnistämistä.

B0076 Graafinen suunnittelu, 5 op

B0077 Kestävän kehityksen haasteet, 5 op
B0078 Laadunhallinta ja auditoinnit, 5 op