Opetussuunnitelma 2012 – SHF13KA (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Hoitotyön koulutusohjelma (Laurea Lohja, sote), SHF13KA

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien tuloksellinen integroiminen on Laureassa nähty keskeisenä
ammattikorkeakoulun saamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tavoitteena on, että meiltä valmistuu
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka ovat oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä. Lisäksi
tavoitteena ovat tutkimukseen perustuva työelämäosaamisen kehittäminen ja uudistaminen sekä monialaista
osaamista hyödyntävät innovaatiot, joiden vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Laurean oppimiskäsitys todentuu korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemassa Kehittämispohjaisen oppimisen
(Learning by Developing) –toimintamallissa. Oppimisen tavoitteena on osaaminen, joka ilmenee uusina
toimintatapoina ja –menetelminä, jotka myös mahdollistavat tutkintoa vastaavan työelämän uudistamisen.
Kehittämispohjainen oppiminen etenee työelämäläheisissä hankeympäristöissä, joissa opiskelijat, opettajat,
työelämän asiantuntijat sekä asiakkaat yhdessä työskentelevät uusien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja
kehittämiseksi.

Opiskelija nähdään yhteistyökumppanina, joka osaamisen kehittymisen myötä kykenee yhä vastuullisemmin ja
omaa luovuutta hyödyntäen toimimaan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Osaamisen välineitä opiskelija kartuttaa
erilaisissa työpajoista ja laboratorioista rakentuvissa oppimisympäristöissä. Ammatillinen osaaminen uusina
toimintatapoina rakentuu tutkitun tiedon, sen syvällisen ymmärtämisen, taitamisen ja tilanteiden hallintakyvyn
integroituneena kokonaisuutena. Yhdessä toimien tietoon perustuvaa taitamista rakentaen saavutetaan osaaminen,
joka mahdollistaa erilaisten tilanteiden hallinnan jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Ammattikorkeakoulussa oppiminen etenee taitamisen orientaation kautta. Tieteellinen tieto on merkityksellistä
välineellisesti. Oppiminen ohjaa käsittelemään tietoa ja valitsemaan eettisesti merkityksellisen tiedon, jota voi
hyödyntää ja soveltaa tulevan tutkinnon osaamista vastaavassa kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on
tärkeää kehittyminen taitavaksi osaajaksi, joka kykenee uudistamaan työelämää. Työelämäläheiset
kehittämishankkeet oppimisympäristöinä mahdollistavat opiskelijalle osaamisen aitouden, kumppanuusverkoston
rakentumisen, omien merkityksellisten kokemusten hyödyntämisen sekä luovuuden ja tutkivan työotteen
kehittymisen. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö kehittävät osaamista yhdessä
oppien. Lisäksi kehittämishanke tuottaa uutta tietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden osaamisen luomista ja
kehittämistä. Laurean oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa
vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy yhteisöjen ja niiden muodostamien
verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja
kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla
vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.
Käytännön sovelluksia oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat, verkostoissa
toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut toimintatilat,
osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot.

Opiskelijan vastuu ja rooli oppimisessa

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana vastuullinen sitoutuminen kehittämishankkeeseen. Opiskelu
Laureassa edellyttää opiskelijalta erityisesti kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, itseohjautuvuutta,
aloitteellisuutta ja yhteistyökykyä. Itsenäisen työotteen merkitys korostuu opinnoissa.
Kehittämishankkeissa kaikki osalliset nähdään oppijoina, koska hankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta.
Kumppanuus tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen
eteneminen edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen.

Opettajan rooli Laureassa

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja pedagogisena
ohjaajana. Opettaja ei voi siirtää osaamista opiskelijalle, vaan hän ohjaa opiskelijan oppimista.
Roolistaan hieman riippuen Laurean opettajat ovat sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että
pedagogeja. Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden
työelämäosaamisen uudistajana ja kehittäjänä. Kehittäjänä opettaja vastaa kehittämishankkeen eteenpäin viennistä.

Opetussuunnitelman rakenne

Laurealaiset opetussuunnitelmat rakentuvat teemoista ja opintojaksoista. Teemalla tarkoitetaan laajempaa
osaamisaluetta, jonka hallitsemiseksi opiskelijan tulee tyypillisesti suorittaa useampi aihealuetta käsittelevä
opintojakso. Teemojen ja opintojaksojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuositeemat
kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.

Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisesti yhteisesti määritellyt yhteiset kompetenssit (ks. taulukko 1) osana
teemojen tai opintojaksojen tavoitteita. Yleisten kompetenssien hallitseminen varmistaa
ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen
puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen.

Taulukko 1. Yleiset kompetenssit
• osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja
oppimistapojaan
OPPIMISEN TAIDOT • osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
• kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta
ja opitun jakamisesta
EETTINEN OSAAMINEN • kykenee ottamaan vastuun omasta
toiminnastaan ja sen seurauksista
• osaa toimia alansa ammattieettisten
periaatteiden mukaisesti
• osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon
työskentelyssään
• osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
• osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita
• kykenee vaikuttamaan yhteiskun-nallisesti
osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin
perustuen
• osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää
yhteisön hyvinvointia
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN • osaa toimia työelämän viestintä- ja
vuorovaikutustilanteissa
• osaa hyödyntää tieto-ja viestintätekniikkaa oman
alansa tehtävissä
• kykenee luomaan henkilökohtaisia
työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
• osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa
tilanteissa
• kykenee työnjohtamiseen ja itsenäiseen
työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
• omaa valmiuksia yrittäjyyteen
INNOVAATIO-OSAAMINEN • kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja
työtapojen kehittämiseen
• osaa työskennellä projekteissa
• osaa toteuttaa tutkimus-ja kehittämishankkeita
soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja
menetelmiä
• osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja
taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
KANSAINVÄLISTYMIS-OSAAMINEN • omaa alansa työtehtävissä ja niissä
kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
• kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön
• osaa ottaa työssään huomioon alansa
kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja
mahdollisuuksia

Opintojakson suorittaminen kerryttää opiskelijan opintopisteitä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa noin 26,7
tuntia opiskelijan työtä.

Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamisen arviointi kertoo, kuinka hyvin asetut
tavoitteet on saavutettu. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien
etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.
Opintojaksot arvioidaan numeraalisesti asteikolla 0 – 5 tai hyväksytty/hylätty (H/0) -periaatteella. Arvioinnissa
hyödynnetään alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin kehitettyjä kriteereitä (ks.
taulukko 2). Opintojakson arviointikriteerit on kerrottu opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Taulukko 2. Osaamisen arviointikriteerit alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijalle.
ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
• Käyttää asiantuntevasti • Käyttää asiantuntevasti ja
ammattikäsitteitä. laajaalaisesti
KIITETTÄVÄ • Noudattaa ammattikäsitteitä sekä
työturvallisuusohjeita hallitsee kokonaisuuksia.
arvosana 5 vastuullisesti ja itsenäisesti. • Kehittää
• Perustella toimintaa tutkitun toimintaympäristönsä
Opiskelija osaa: tiedon avulla. työturvallisuutta.
• Toimia itsenäisesti ja • Kehittää toimintatapoja
aloitteellisesti tavoitteiden vertailemalla, yhdistelemällä,
suunnassa. Toiminta on ja valitsemalla tutkittua tietoa.
usein joustavaa, • Toimia aloitteellisesti ja
järjestelmällistä, innovatiivisesti tavoitteiden
kehittämispainotteista, luovaa mukaan. Toiminta
ja aktiivista. pääsääntöisesti uutta luovaa,
• Valita toimintaan soveltuvia työelämää kehittävää ja
tekniikoita ja malleja ja selkeän ammatillista.
perustella valintansa. • Valita, yhdistellä, ja kehittää
• Toimia asiakaslähtöisesti ja toimintaan soveltuvia
tilanteenmukaisesti. tekniikoita ja malleja.
• Edistää ryhmän toimintaa. • Toimia aloitteellisesti ja
• Kriittisesti soveltaa vastuullisesti
ammattieettisiä periaatteita asiakassuhteissa sekä
toiminnassaan. ymmärtää asiakkuuden
merkityksen kokonaisuuden
kannalta.
• Kehittää ja uudistaa
monialaisen/-ammatillisen
ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
monimutkaisissa ja
ennakoimattomissa
tilanteissa.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

HYVÄ • Käyttää systemaattisesti • Käyttää asiantuntevasti
ammattikäsitteitä. ammattikäsitteitä.
arvosana 3 • Soveltuu työturvallisuusohjeita • Huolehtia omasta ja
toiminnassaan. työyhteisönsä työturvallisuudesta
Opiskelija osaa: • Perustella, vertailla ja sekä havaitsee kehittämiskohteita.
analysoida toimintaansa yleisillä • Valita toimintatapoja tutkitun
ohjeilla. tiedon ja ohjeistuksen perusteella.
• Selviytyä itsenäisesti erilaisissa • Toimia systemaattisesti ja
tehtävissä kulloisessakin kriittisesti tavoitteiden suunnassa
toimintaympäristössä. monimutkaisissa tilanteissa.
• Soveltuu monipuolisesti opittuja Toiminta usein joustavaa,
tekniikoita ja malleja. järjestelmällistä, luovaa ja
• Toimia ammatillisesti aktiivista.
asiakastilanteissa. • Valita toimintaan soveltuvia
• Toimia ryhmässä tekniikoita ja malleja ja perustella
tavoitesuhteisesti. valintaansa.
• Perustella toimintaansa • Priorisoida ja ylläpitää
ammattieettisten periaatteiden asiakkuuksia/asiakassuhteita.
mukaisesti. • Edistää ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
toiminnassaan.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

TYYDYTTÄVÄ • Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja • Käyttää systemaattisesti
asianmukaisia ammattikäsitteitä ammattikäsitteitä.
arvosana 1 sekä osoittaa perehtyneensä • Noudattaa työturvallisuusohjeita
tietoperustaan. vastuullisesti ja itsenäisesti.
Opiskelija osaa: • Perustella ja analysoida
• Toimia turvallisesti, joskin toiminta toimintaansa yleisillä ohjeilla sekä
on usein kaavamaista/ kokeilevaa/ tutkitun tiedon avulla.
hapuilevaa/ omalähtöistä • Toimia ammatillisesti ja
• Noudattaa sääntöjä ja ohjeita vastuullisesti ennakoimattomissa
sekä perustella toimintaansa asiakas- ja ongelmatilanteissa.
annetuilla ohjeilla. • Toimia itsenäisesti erilaisissa
• Toimia ohjattuna asianmukaisesti. tehtävissä kulloisessakin
• Käyttää opittuja tekniikoita ja toimintaympäristössä.
malleja. • Soveltaa monipuolisesti opittuja
tekniikoita ja malleja.
• Ottaa toiminnassaan asiakkaat
huomioon. • Toimia asiakaslähtöisesti ja
• Toimia ryhmän jäsenenä. tilanteenmukaisesti sekä ymmärtää
• Toimia ammattieettisten asiakastarpeita.
periaatteiden mukaisesti. • Toimia ryhmässä
tavoitesuhteisesti.
• Toimia ja perustella toimintaansa
ammattieettisten periaatteiden
mukaisesti.

YHTEISET
KOMPETENSSIT(Arene)
• Arvioidaan integroidusti kunkin • Arvioidaan integroidusti kunkin
opintojakson arvioinnin yhteydessä. opintojakson arvioinnin yhteydessä.

NQF, Taso 6, AMK- tutkinto, • Viitekehyksessä kuvataan • Hallitsee laaja-alaiset ja
kansallinen tutkintojen viitekehys valmistuvan opiskelijan osaaminen edistyneet oman alansa tiedot,
mikä otetaan huomioon joihin liittyy teorioiden, keskeisten
arvioitaessa alkuvaiheen käsitteiden, menetelmien ja
opiskelijoita. periaatteiden kriittinen
ymmärtäminen ja arvioiminen.
Ymmärtää ammatillisten
tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen
kattavuuden ja rajat. Hallitsee
edistyneet taidot, jotka osoittavat
asioiden hal-lintaa, kykyä soveltaa
ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita
vaaditaan erikoistu-
neella ammatti-, tieteen- tai
taiteenalalla monimutkaisten tai
ennakoimattomien ongelmien
ratkaisemiseksi.

• Kykenee johtamaan
monimutkaisia ammatillisia toimia
tai hankkeita tai kykenee
työskentelemään itsenäisesti alan
asiantuntijatehtävissä. Kykenee
päätöksentekoon
ennakoimattomissa
toimintaympäristöissä.
Perusedellytykset toimia alan
itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee
vastaamaan oman osaamisensa
arvioinnin ja kehittämisen lisäksi
yksittäisten henkilöiden ja ryhmien
kehityksestä.

• Valmius jatkuvaan oppimiseen.
Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja
kirjallisesti sekä alan että alan
ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee
itsenäiseen kansainväliseen
viestintään ja vuorovaikutukseen
toisella kotimaisella ja vähintään
yhdellä vieraalla kielellä.

Koulutusohjelman laadun arviointi ja kehittäminen

Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laatujärjestelmän avulla (kuvio 1.) Laatujärjestelmän tavoitteena
on mm. varmistaa kattavasti Laurean koulutuksen ja muun toiminnan laatua ja tuottaa systemaattisesti laatuun
liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi sekä edistää riittämättömän laadun tunnistamista.

Kuvio 1. Laurean laatujärjestelmä

Laurean perustoiminnan tueksi on kuvattu prosessit. Ydinprosessi on kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka
toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamisprosessi.
Toiminnan seurannan ja arvioinnin välineenä toimii strategian toteuttamissuunnitelma, jossa on määritetty toiminnan
kannalta kriittiset menestystekijät ja niiden mittarit. Koulutusohjelman laadunvarmistuksen osalta keskeisiä mittareita
ovat esim. opintojen eteneminen, oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä, koulutuksesta eroaminen, koulutuksen
läpäisy ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen. Mittareiden mukaisia tuloksia tarkastellaan vuosittain
ja niiden pohjalta määritellään toiminnan kehittämiseksi tarkoituksenmukaiset kehittämistoimenpiteet.
Kriittisten menestystekijöiden mittereihin liittyvän tulostiedon lisäksi Laureassa kerätään muuta palaute- ja
arviointitietoa koulutusohjelman laadun kehittämiseksi. Koulutusohjelmakohtaisen opetussuunnitelman arviointi
tehdään vuosittain. Arviointiin osallistuvat henkilöstön lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat.
Opiskelijoiden keskeisin toiminnan arvioinnin ja kehittämisen väylä on opiskelijapalautejärjestelmä.
Opiskelijapalautejärjestelmään sisältyvät koulutuksen laatua, opiskelijan ammatillista kasvua ja
opiskelijahyvinvointia mittaavat palautekyselyt sekä välittömät palautteet. Palautetiedon kerääminen, sen
systemaattinen käsittely opiskelijoiden ja henkilöstön kesken sekä tiedon monipuolinen hyödyntäminen
mahdollistavat koulutuksen jatkuvan laadun kehittämisen.
Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana erilaisissa kehittämisryhmissä niin Laurea- kuin paikallisyksikkötasolla.
Opiskelijakunta LAUREAMKOn edustajat ja johdon neuvottelutapaamisia järjestetään säännöllisesti. Tapaamisten
tavoitteena on opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. Neuvottelutapaamisia käydään
LAUREA- ja paikallisyksikkötasoisesti. Opiskelijajäsenet osallistuvat myös Laurean sisäisiin auditointeihin, joita
toteutetaan kerran lukuvuodessa. Sisäisten auditointien kautta opiskelijat vaikuttavat koulutuksen ja muun toiminnan
laadun kehittämiseen.

Laurean opetussuunnitelma osana eurooppalaista korkeakoulualuetta

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Bolognan prosessissa on mukana 46 maata, muitakin kuin EU-maita. Sen
tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue vuoteen 2010
mennessä.
Kansainvälisesti ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin
perustuva tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-
tason tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta.
Ammattikorkeakouluissa kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin tutkinnon
lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon suorittaneista
suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.
Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System)-järjestelmän mukaiset opintopisteet vuonna 2005. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi
tuottaa 60 pistettä. Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on
opiskelijakeskeinen järjestelmä. Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä, joka tarvitaan koulutusohjelman
tavoitteiden saavuttamiseen.

Opetussuunnitelmissa kuvataan oppimistulokset ja osaaminen. Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen
näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja
osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana
korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen
tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin
työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin.
Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Tällä hetkellä voimavarat kohdennetaan siihen, että opetussuunnitelman toteutuksia
kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean
toimintaympäristöön.
Lähteet:
Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Globaalit haasteet ja kestävä kehitys opetussuunnitelmissa

Korkeakoulujen toiminnan on perustuttava vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen sekä erilaisuuden
ymmärtämiseen ja arvostamiseen korkeakouluyhteisössä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (OPM 2009,
51) toimenpidesuosituksena on, että korkeakoulut lisäävät kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen
pohjautuvaa koulutus- ja tutkimus - yhteistyötä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen
2005–2014 tavoitteiden toteuttamiseksi. Laurean opetussuunnitelmia kehitetään korkeakoulujen
kansainvälistämisstrategian 2009 – 2015 mukaisesti. Laurean arvoista yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuullisuus
edustavat selkeimmin näitä näkökulmia. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintojen yleisten kompetenssien eettinen
osaaminen tarkoittaa myös kykyä soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa työssä. Toiminta
globalisoituvassa maailmassa edellyttää korkeakouluilta omien toimintaperiaatteidensa eettisyyden kriittistä
tarkastelua.
Tavoitteena on, että kaikkien suomenkielisten koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa on vähintään 30 op
vieraskielisiä opintoja. Tavoitetta kohti edetään asteittain paikallisyksiköissä. Joissain koulutusohjelmissa
tavoitteeseen on jo päästy. Tavoitteena on myös tuottaa osaamista, joka mahdollistaa osallistumista globaalien
ongelmien ratkaisemiseen sekä oman toiminnan rakentamista eettisesti kestävälle pohjalle.
Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi

Toimintaympäristö

Kampuksen toiminta-alueella tiedon ja osaamisen merkitys nähdään tärkeänä kilpailutekijänä. Yritystoiminnan
kansainvälistyminen, palveluiden uudistaminen ja uusien työpaikkojen luominen entisten teollisten ja valmistavien
työpaikkojen tilalle asettaa vaatimuksia yrittäjyysosaamiselle ja erilaisten kulttuurien tuntemiselle. Julkisen sektorin
käytänteiden kehittäminen, hyvinvoinnin lisääminen, palvelujärjestelmien rakenteellinen uudistaminen ja tuottavuutta
parantavat innovaatiot koetaan merkittäväksi. Alueella osaavien ihmisten saatavuus, kaksikielisyyden ja
erityisosaamisen vaatimukset sekä aikuiskoulutuksen tarpeiden täyttäminen pyritään turvaamaan
korkeakoulutuksella ja alueen aktiivisella elinkeinopolitiikalla.

Alueellinen vaikuttaminen näkyy monipuolisten verkostojen toiminnan kautta sekä kampuksen omien
oppimisympäristöjen, Terveystorin ja Yrityslabran asiakaskontakteissa ja yritysyhteistyössä. Virtuaalitekniikan
hyödyntäminen vuorovaikutuksessa ja oppimisprosessin osana laajenee jatkuvasti. Alueellisissa ja
valtakunnallisissa hankkeissa opitaan verkostoitumista, sosiaalisuutta ja vuorovaikutusta sekä kehitytään
monialaisessa kontekstissa kommunikoimaan eri alojen asiantuntijoiden ja osaajien kanssa. Oman osaamisen
jakaminen ja ilmaisu työelämän ja opintojakson rajapinnoilla on merkittävää kehittäjäksi kasvamisen kannalta.

Ikääntyvä väestö, kansainvälinen toimintaympäristö ja monikulttuurisuus sekä osaavan hoitohenkilöstön
saatavuuden jatkumo luovat hoitotyön koulutukselle erityiset haasteet. Toiminta-alueella väestöpohja luo
monikulttuurisen elementin hoitajan jokapäiväiseen työhön.
Toiminta-alueen pyrkimyksenä on taata hyvinvoiva ympäristö ja hyvä elämänlaatu kaikille. Tässä tehtävässä
hoitotyöllä on erityinen merkitys.
Julkisen sektorin palveluiden kehittäminen, hoitotyön johtamisen haasteet, organisaatioiden hiljaisen tiedon
tekeminen näkyväksi ja uusien toimintatapojen luominen korkeakoulun ja työelämän yhteisissä hankkeissa tarjoavat
hoitotyön kehittämispohjaiselle oppimiselle jatkuvia kehittämisen kohteita. Pedagoginen, tutkimus- ja
kehittämistoiminta sekä aluekehitystoiminta integroituvat LbD-toimintamallissa, jota koulutusohjelma toteuttaa
monimuotoisessa oppimisympäristössä.
Monimuotoiseen oppimisympärsitöön kuuluu mm. työskentely Terveystorilla, jossa ruotsinkielisten asiakkaiden
kohtaamisessa harjaannutaan alueen monikulttuuriseen asiakaspalveluun. Ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa
monikulttuurisuus näyttäytyy luonnollisen osana työtä Lohjan alueen väestöpohjan perusteella.

Konkreettinen kehittämistyö toteutuu hankkeissa, joissa yhdistyy moniammatillinen osaaminen. Hanketoiminnassa
pyritään vastaamaan alueen terveydenhuollon kehittymistarpeisiin, myös terveydenhuollon valtakunnalliset vaateet
otetaan proaktiivisesti huomioon hankkeita suunnitellessa.
Kumppanuus hankkeissa tarkoittaa keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista.
Sairaanhoitajaopiskelijoiden hankkeet toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Hankkeet kytkeytyvät
opiskelijan opintoihin, oppimisympäristöihin ja aluekehitykseen. Aikuisopiskelijat ovat opintoihin liittyen olleet muun
muassa kehittämässä alueen hoito- ja palveluketjuja, turvallista lääkehoitoa ja hoitotyön kirjaamista. Lohjan
Laureassa toteutetaan myös terveyden edistämiseen liittyviä hankkeita. Hankkeen tavoitteista ja toiminnasta
vastataan yhteisesti. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista ja täysvaltaisena asiantuntijana
toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita itselleen. Tämä mahdollistaa
ylärajattoman oppimisen.

Ammattikorkeakoulun arvot näkyvät pedagogisissa ratkaisuissa, joita Lohjan Laureassa toteutetaan ja kehitetään.
Yhteisöllisyys, sosiaalinen vastuullisuus ja luovuus rakentavat perusvireen monimuotoiselle oppimisympäristölle.

Asiantuntijuus

Tulevaisuuden osaajilta vaaditaan jatkuvaa uudistumista, kykyä ajatella ja toimia ennakoivasti. Muutokset ja
työelämän monimuotoisuus asettavat asiantuntijuudelle erityisiä vaatimuksia. Asiantuntijan tulee olla valmis
kehittämään omaa osaamistaan – elinikäisen oppimisen näkökulma on jatkuvasti läsnä. Ammatti-identiteetin
muokkautuminen yhä uudelleen ja työtehtävien muuttuvat sisällöt haastavat uudistumaan.
Tiedon merkitys on muuttunut. Asiantuntijan toiminta moniammatillisessa kontekstissa haastaa yksilön oppimisen ja
nostaa rinnalle ryhmän oppimisen merkityksen. Asiantuntija tarvitsee luovuutta, kykyä tarkastella ilmiöitä uudella
tavalla. Luovuuden merkitys osaamisintensiivisessä yhteiskunnassa korostuu. Oppimisympäristöllä on merkittävä
vaikutus opiskelijan luovuuden ja uuden osaamisen syntymiseen. Opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymistä
tuetaan jatkuvana prosessina.

Osaamisalueet

Yleiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä osaamisalueita. Ne luovat perustan työelämässä
toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit sisältyvät opetussuunnitelmassa
opintojaksojen osaamistavoitteisiin. Kompetenssit on määritelty kansallisesti seuraavasti:
1.) oppimisen taidot
2.) eettinen osaaminen
3.)työyhteisöosaaminen
4.) innovaatio-osaaminen
5.) kansainvälistymisosaaminen.

Oppimisen taidot, eettinen osaaminen ja työyhteisöosaaminen kasvavat kokonaisvaltaisesti koulutusohjelman
hanketyöskentelyssä. Oman osaamisen reflektointi ja arviointi suhteessa muiden osaamiseen sekä kyky ratkaista
ongelmia ja tarkastella ilmiöitä kriittisesti ovat asiantuntijan keskeisiä geneerisiä taitoja. Kommunikointikyky,
vuorovaikutus ja oman osaamisensa ilmaisu monialaisessa kontekstissa, on tulevaisuuden työelämässä yhä
tärkeämpää. Oppimisympäristön innovatiivinen ote, luovat ongelmanratkaisutilanteet ja projektimainen
työskentelytapa harjaannuttavat opiskelijan työelämän monimuotoisiin ja odottamattomiin tilanteisiin.
Kehittämishankkeissa opiskelijat ottavat vastuuta omasta toiminnastaan ja tarkastelevat sen vaikutuksia erilaisista
näkökulmista. Kehittämishankkeissa työskentely luo vahvan perustan geneeristen taitojen hallintaan ja opiskelijan
monipuolinen, työelämässä tarvittava yleinen osaaminen kasvaa.
Opiskelijoiden kansainvälistymisosaaminen kehittyy erilaisissa monikulttuurisissa tilanteissa, joissa eri kulttuureista
tulevat opiskelijat ja opettajat toteuttavat yhteisesti opintokokonaisuuksia. Yksikössä järjestetään säännöllisesti
lukuvuodessa yhteisiä asiantuntijaluentoja, joissa taustoiltaan ja kulttuuriltaan erilaiset henkilöt jakavat
kokemuksiaan ja osaamistaan. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia toteuttaa osa opintokokonaisuuksista
vaihtoehtoisesti vieraalla kielellä ja lähteä vaihtoon ulkomaisiin vaihtokouluihin. Kielitaito vahvistuu opintojaksojen
toteutusten vieraskielisissä keskustelupiireissä. Osaan hankkeista sisältyy vieraskielisiä osuuksia, joissa
suomenkielisen opettajan työparina toimii esimerkiksi ruotsinkielinen hoitotyön ammattilainen.

Sairaanhoitajan ydinkompetenssit

Hoitotyön koulutusohjelmassa sairaanhoitajan ammatillinen asiantuntijuus muodostuu terveyden edistämisestä,
sairaanhoitajan eettisestä toiminnasta, joka kytkeytyy olennaisesti hoitotyön päätöksentekoon. Tutkimus– ja
kehittämistyö sekä hoitotyön johtaminen kuuluvat sairaanhoitajan osaamiseen. Sairaanhoitajalta edellytetään
yhteistyötaitoja, ohjaus- ja opetusosaamista sekä oman toiminnan kytkemistä ympäröivään yhteiskuntaan.
Sairaanhoitajan työn keskiössä on kliininen osaaminen ja lääkehoidon osaaminen nykyisessä monikulttuurisessa
maailmassa.
Opetussuunnitelmassa sairaanhoitajan ydinkompetenssit sisältyvät opintojaksoihin ja muodostavat näin tutkinnon
aikana kehittyvän sairaanhoitajan osaamisprofiilin. Osaaminen kasvaa opintojen myötä ja myös kompetenssien
määrä ja osaamisen syvyys kumuloituu.

Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit ovat seuraavat:
- hoitotyön asiakkuusosaaminen
- terveyden edistämisen osaaminen
- kliininen osaaminen
- päätöksenteko-osaaminen
- ohjaus- ja opetusosaaminen.
Osaamisen arviointi koulutusohjelmassa

LbD-toimintamallissa arviointi kohdistuu laajoihin kokonaisuuksiin sekä työ- ja oppimisyhteisöjen tuloksiin.
Ammattikorkeakoulun kolme perustehtävää (opetus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä aluekehitystehtävä)
huomioidaan tietoisesti myös opiskelija-arvioinnissa. Koulutusohjelman projekti- ja hanketoiminnassa
arviointikohteina ovat yksilön ja hankeyhteisön oppiminen, kehittämishankkeen prosessien eteneminen, merkitys ja
vaikuttavuus sekä saavutetut tulokset. Lopputuotteen ja sen vaikuttavuuden arvioinnissa halutaan korostaa
syntyneen osaamisen merkitystä suhteessa esimerkiksi kehittämishankkeen tavoitteisiin. Ohjaus- ja
arviointikeskustelut kytkevät hankkeissa opitun opiskelijan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamisen arviointi kertoo, kuinka hyvin asetut
tavoitteet on saavutettu. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena sekä kokemuksellisena
osaamisena. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien
etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia. Opintojaksot arvioidaan numeraalisesti asteikolla 1 – 5.
Arvioinnissa hyödynnetään alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin kehitettyjä
kriteereitä.

Aikuisopiskelijan jatkuva oman oppimisen arviointi on tärkeää. Arviointi sisältää sekä laadullista että määrällistä
arviointia. Aktiivisen reflektion kautta kehittyvät oppijoiden oppimaan oppimisen taidot ja he pystyvät monipuolisesti
tunnistamaan ja arvioimaan myös omia käsityksiään ja oppimisprosessejaan. Arviointiin kuuluvat itsearvioinnin
lisäksi vertaisarviointi sekä opettajan ja ohjaajan antama palaute ja arviointi. Kehittämishankelähtöisessä
oppimisessa on myös työelämän edustajalla mahdollisuus osallistua arviointiin yhdessä opettajan/ohjaajan kanssa.
Opintojaksot arvioidaan arviointiasteikolla 0 - 5 seuraavasti:
5 (kiitettävä),
4 (hyvä),
3 (hyvä),
2 (tyydyttävä),
1 (tyydyttävä) ja
0 (hylätty).

Jokaiselle opintojaksolle on määritelty arviointikriteerit, jotka ovat opiskelijan tiedossa ennen opintojakson alkua (liite
3). Korkean arvosanan saaminen edellyttää, että alempien arvosanojen saamiseksi asetetut tavoitteet on
saavutettu. Osaaminen kehittyy ja kumuloituu edettäessä arviointiasteikolla seuraavalle tasolle.
Opintojakso, opintojakson osa tai toteutuksen osa voidaan arvioida myös hyväksytty/hylätty (H/0) -periaatteella.
Tutkintoon kuuluva harjoittelu kirjataan suoritetuksi merkinnällä hyväksytty (H). Arvosanaa S (=suoritettu) käytetään
silloin, kun opintojakso tai opintojakson osa hyväksiluetaan opiskelijan aikaisempien suoritusten perusteella. Hylätty
suoritus täytyy uusia tai täydentää.

Keskeisinä tekijöinä sairaanhoitajan osaamisvaatimuksia määriteltäessä on huomioitu terveydenhuollon
ominaispiirteet, potilasturvallisuus ja palvelujen korkeatasoinen laadun turvaaminen. Sairaanhoitajan osaaminen
perustuu jatkuvasti uusiutuvaan, laaja-alaiseen monitieteelliseen tietoperustaan ja käytännölliseen osaamiseen sekä
sosiaalisiin- ja vuorovaikutustaitoihin. Toiminta perustuu tutkittuun tietoon ja näyttöön sekä harjaantumiseen
ammattitoiminnan kehittämisessä tarvittavaan tutkimus-, kehittämis- ja muutososaamiseen.

Ammatillinen kasvu ja vuositeemat

Asiantuntijaksi kasvu on osa elinikäisen oppimisen prosessia, jossa yksilön taidot, tiedot, uskomukset ja arvot
kehittyvät ja muuttuvat. Ammatillinen kasvu ja kehitys on monen tekijän yhteistulos, johon eniten vaikuttaa opiskelija
itse. Onnistuneessa ammatillisessa kasvuprosessissa keskeisiksi tekijöiksi muodostuvat opiskelijan itseohjautuvuus,
aloitteellisuus, motivaatio, asenteet ja persoonalliset tekijät sekä kyky tunnistaa omia kehittymistarpeitaan ja
vahvuuksiaan, jotka luovat perustan jatkuvalle oppimiselle ja asiantuntijuudelle. Ammattikorkeakoulututkinnon
opintojen aikana opiskelijalle kehittyy hoitotyössä tarvittava perusosaaminen.
Opiskelijan kehittyminen sairaanhoitajaksi on ammatillisen kasvun prosessi, joka alkaa ennen koulutukseen
hakeutumista koulutusammatin valinnalla jatkuen koko työuran. Opiskelijan kasvu ja kehittyminen sairaanhoitajaksi
on osa hänen ihmisenä kehittymisen prosessiaan. Ammatillinen kasvu ja kehittyminen tarkoittavat yksilön prosessia,
jossa yksilön taidot, tiedot, uskomukset ja arvot kehittyvät ja muuttuvat. Ammatillisen kasvun prosessissa opiskelija
kehittyy toimimaan käytännön hoitotyössä, hänen substanssialaa koskeva tietämyksensä ja kykynsä syvenevät.
Tämä kehittyminen on sidoksissa aikaan, hoitotyön kulttuuriin, yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen tilanteeseen.
Sairaanhoitaja toteuttaa ja kehittää yksilöihin perheisiin tai ryhmiin kohdistuvaa hoitotyötä, joka voi olla ennakoivaa,
terveyttä edistävää, ehkäisevää, parantavaa, kuntoutumista edistävää tai tukea antavaa sekä kärsimystä
lieventävää. Työ sisältää myös asiakkaiden, potilaiden ja kollegoiden opetusta ja ohjausta sekä terveydenhuollon
työryhmien jäsenenä toimimista. Asiantuntijuuden perustana on oman alan koulutus, eettinen arvoperusta ja
henkilökohtaiset ominaisuudet, kehittymistä edistävät monipuolinen työkokemus, itsensä kehittäminen ja
lisäkoulutus.

Ammatillinen kasvuprosessi muodostuu opetussuunnitelmassa neljän vuositeeman kautta, jotka noudattavat
Laurean pedagogisessa strategiassa kuvattuja kasvun portaita:
1.) Ammatillisen kasvun käynnistyminen
2.) Alan ydinosaamisen kehittäminen
3.) Osaamisen syventäminen
4.) Työelämän kehittäminen ja uudistaminen.

Koulutusohjelman kuvaus

Hoitotyön koulutusohjelmasta valmistuu asiantuntevia, työtään kehittäviä innovatiivisia sairaanhoitajia. Opiskelija
nähdään uudistuvana aikuisena, joka on valmis etsimään hyvinvointia lisääviä ratkaisuja ennakkoluulottomasti.
Inhimilliset voimavarat ja yksilön terveyden edistäminen merkitsevät hoitotyön uudistajalle peruslähtökohtia kaikessa
toiminnassa.
Hoitotyön opetussuunnitelma on opiskelijalähtöinen ja mahdollistaa aiemmin opitun tunnustamisen ja tunnistamisen.
Koulutusohjelman toiminnan tavoitteena on pyrkimys vastata Sosiaali- ja terveysministeriön haasteisiin ja
valtakunnallisiin vaateisiin, kuten turvallinen lääkehoito ja rakenteinen kirjaaminen. Alueellinen kehittäminen on
jatkuvaa: viime vuosina keskiössä on ollut alueellisten palveluketjujen kehittäminen. Koulutusohjelman hankkeet
ovat ajantasaisia ja toiminta proaktiivista.

Aikuisen opiskelijan oppimispolkua tuetaan koulutusohjelmassa opettamalla, ohjaamalla, mentoroimalla ja
tuutoroimalla. Opetussuunnitelman pohjalta opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella yksilöllinen toteutus
(henkilökohtainen oppimissuunnitelma eli HOPS). HOPSissa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aikaisempi
osaaminen. Oppimissuunnitelma tukee aikuisen ammatillista osaamisen kasvua. Opetussuunnitelman rakenne on
luotu monimuotoiseksi ja virtuaalitoteutuksia hyödyntäväksi.

Opetussuunnitelman rakenne

Sairaanhoitajan tutkinto koostuu 210 opintopisteestä, josta ammattitaitoa edistävää harjoittelua on 90 opintopistettä.
Teoriaopinnot, 130 opintopistettä, pitävät sisällään Opetusministeriön edellyttämän ammatillisen osaamisen ja
tukeutuvat hoitotieteen ja lähitieteiden integroimiseen hoitotyössä. Osaamisen keskiössä on hoitotyön prosessi.
Ammattitaitoa edistävä harjoittelu vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyyden tunnistamisesta
antaman direktiivin 2005/36/EY kliinistä opetusta. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu toteutetaan ohjattuna
harjoitteluna ammattikorkeakoulun hyväksymissä toimintaympäristöissä progressiivisen hoidon eri vaiheissa
perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta 15 opintopistettä
toteutetaan opinnäytetyönä. Opetussuunnitelmassa opinnot on jaettu opintoajalle niin, että opiskelijan kuormittavuus
ja opintoihin käytettävä työmäärä jakaantuvat tasaisesti.
Lohjan Laurean sairaanhoitajan tutkinnon keskiössä ovat aikuisen hoitotyön, mielenterveystyön, sairaanhoitajan
itsenäisen ohjaus- ja vastaanottotoiminnan sekä yrittäjyyden vahva osaaminen. Jokaisen opiskelijan oppimispolku
yksilöllistyy henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa. Lähiopetus toteutetaan niin, että se mahdollistaa
samanaikaisen ammattitaitoa edistävän harjoittelun tai työskentelyn hoitotyössä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutus suunnitellaan opiskelijakohtaisesti.
Opiskelu koulutusohjelmassa

Hoitotyön opetussuunnitelma on opiskelijalähtöinen ja mahdollistaa aiemmin opitun tunnustamisen ja tunnistamisen.
Koulutusohjelman toiminnan tavoitteena on pyrkimys vastata Sosiaali- ja terveysministeriön haasteisiin ja
valtakunnallisiin vaateisiin, kuten turvallinen lääkehoito ja rakenteinen kirjaaminen. Alueellinen kehittäminen on
jatkuvaa: viime vuosina keskiössä on ollut alueellisten palveluketjujen kehittäminen. Koulutusohjelman hankkeet
ovat ajantasaisia ja toiminta proaktiivista.
Aikuisopiskelijoilla tarkoitetaan toisen asteen tutkinnon suorittaneita opiskelijoita, jotka opiskelevat
ammattikorkeakoulututkintoa aikuisille suunnatussa monimuotokoulutuksessa. Elämäntilanteet asettavat monia
oppimisen kanssa kilpailevia haasteita aikuisopiskelijoille: tasapainoilu työn, perheen ja opiskelun välillä on
haasteellista.

Aikuisen koulutukseen liittyy tiettyjä keskeisiä erityispiirteitä, jotka on otettu huomioon opetussuunnitelmassa:
- Itseohjautuvuus: Aikuinen oppija on itseohjautuva eli hänellä on valmiuksia ja tahtoa tavoitteellisesti ohjataitsensä
johtamisesta ja kehittämisestä.
- Kokemuksellisuus: Aikaisemmat kokemukset ovat merkittävä oppimisen resurssi sekä itselle että muille
opiskelijoille.
- Oppimisen tapa: Aikuisella on tehtävä- ja ongelmakeskeinen lähestymistapa oppimiseen.
- Motivaatio: Aikuisopiskelijan motivaatio on laajasti sisäinen, koska hän etsii vastauksia omaan elämäänsä ja
työhönsä. Tämä perustuu oman itsensä kehittämisen tarpeisiin ja todellisessa elämässä vaikuttaviin vastuisiin.

Opiskelijoita tuetaan luomalla välittävä oppimisympäristö, jossa opettajien ja opiskelijoiden sitoutuminen
yhteiskumppanuuteen koulutuksellisessa kokemuksissa korostaa jokaisen osallistujan merkitystä. Jokainen
opiskelija etenee laatimansa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) mukaisesti. Aikuisopiskelijat
muotoilevat itse omat oppimistavoitteensa ja suunnittelevat voimavaransa ja strategiansa saavuttaakseen
tavoitteensa.
Opiskelijoilla on opintojen alusta alkaen opettajatuutori, joka ohjaa ja tukee opiskelijan edistymistä opinnoissa.
Tuutoroinnin tavoitteena on opiskelijan opintojen edistäminen sekä itsenäisen toiminnan ja aktiivisuuden tukeminen.
Opintojen alkuvaiheessa opettajatuutori perehdyttää opiskelijat ammattikorkeakoulun oppimisympäristöön ja
-käytänteisiin.

Opettajatuutorilta saa apua henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) laadintaan. Opintojen aikana opiskelija
saa ohjausta urasuunnitteluun, harjoitteluun, kansainväliseen vaihtoon ja opinnäytetyöhön liittyen. Tapaamiset
voivat olla henkilökohtaiseen ohjaukseen liittyviä tai ryhmäohjaustilanteita. Ryhmän sisällä toteutetaan
vertaistuutorointia. Ohjauspalveluita kohdennetaan opiskelijoiden yksilöllisten opiskelupolkujen ohjaamiseen. Ohjaus
huomioi opiskelijan kokonaisvaltaisesti yksilönä. Ohjausta ja neuvontaa on opiskelijan saatavissa hänen yksilöllisistä
tarpeistaan riippuen opintojen kaikissa vaiheissa.
Aikuisopiskelijoille on mahdollista järjestää myös mentorointia. Mentorina aikuisopiskelijan ohjauksessa toimii
työelämän edustaja esimerkiksi ohjatussa harjoittelussa. Mentoroinnilla tarkoitetaan tukea, jonka antaa kokenut ja
osaava henkilö nuoremmalle vähemmän kokeneelle henkilölle. Mentori on kokenut ja osaava henkilö, joka on
halukas jakamaan kokemustaan ja tukemaan aktoria hänen ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kehittymisessään.
Aktori on nuorempi, vähemmän kokenut ja on halukas oppimaan ja kehittymään.

Kehittämispohjainen oppiminen toteutuu aikuisopiskelijan opintojen kaikissa vaiheissa. Aikuisopiskelijoiden aiempaa
kokemusta ja laajaa tietoperustaa hyödynnetään kehittämistoiminnassa. Aikuisopiskelijan laaja ja vaihteleva
kokemus elämästä sekä kyky tarkastella ilmiöitä kriittisesti tarjoaa laajat resurssit oppimiseen. Aiempi tietoperusta ja
kokemus työstä, perheestä ja aikaisemmasta koulutuksesta luo kapasiteettia reflektoida menneitä kokemuksia ja
vuorovaikutusta sekä yhdistää teoriatieto käytäntöön. Tätä voimavaraa tuetaan vähentämällä oppimisesteitä sekä
hyväksymällä opiskelijoiden autonomia ja vastuullisuus.
Laurea-ammatikorkeakoulussa on luotu aiemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen käytänteet, joita
hyödynnetään opintojen osaamistavoitteita arvioitaessa. Oppijan aiemmin hankittu osaaminen huomioidaan
opintojen suunnittelussa siten, että hänen ei tarvitse suorittaa sellaisia opintoja, joiden sisältämän osaamisen hän
osoittaa hallitsevansa entuudestaan. Aikaisemmalla osaamisella voidaan joko korvata opintoja tai osaaminen
voidaan sisällyttää tutkinnon osaksi.
Koulutusohjelman laadunvarmistus

Laadunvarmistus on oleellinen osa Laurean toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Laurean toiminnan laatua seurataan
laadunvarmistusjärjestelmän avulla. Keskeistä laadunvarmistuksessa on jatkuvan kehittämisen kehä, jossa
toimintaa suunnitellaan (Plan), toteutetaan (Do), seurataan ja arvioidaan (Check) sekä kehitetään (Act), minkä
pohjalta jatketaan taas uuden suunnittelua.
Koulutusohjelmassa osana laadunvarmistusta opintojaksojen ja toteutusten sisältöjen suunnittelussa hyödynnetään
aikaisempien ryhmien palautteet sekä huomioidaan oppimistarpeet mahdollisuuksien mukaan. Vuorovaikutus
työelämän kanssa ja työelämältä saatu palaute vaikuttaa kokonaisvaltaisesti opetussuunnitteluun.
Opiskelijoiden oppimistarpeet ja osaamisen tavoitteet muodostavat perustan koulutusprosessin laadulle.
Osaamistulosten tavoitteellisen tason täyttyminen varmistetaan. Opiskelijat ovat mukana vastavuoroisessa opetus-
ja oppimissisältöjen suunnittelussa. Opiskelijoiden osallistuminen omien oppimistarpeidensa arviointiin on tärkeää,
sillä opiskelijat ovat itseohjautuvia ja ottavat vastuuta omasta oppimisestaan.
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi
OP OPINNOT 35 80 95
0358 MINÄ OPPIJANA AMMATTIKORKEAKOULUSSA
01189 Itsensä kehittäminen ammattikorkeakoulussa 5
01190 Ohjaamisen ja kehittämisen tietoperusta T & K 10
01191 Ihmisen anatominen ja fysiologinen tietoperusta 5
sekä ensiapu
01192 Perusauttamismenetelmäosaaminen ja 10
ammattitaitoa edistävä harjoittelu T & K
01193 Sairaanhoitajan eettinen osaaminen T & K 5
00189 Matematiikan valmentavat opinnot 3
0359 MINÄ SAIRAANHOITAJANA
01194 Nursing English 5
00194 Englannin kielen valmentavat opinnot 3
01195 Sisätauteja sairastavan potilaan hoitotyön 5
osaaminen
01196 Perioperatiivisen potilaan hoitotyön osaaminen ja 10
lääkehoidon osaaminen
01197 Perheen terveyden edistämisen osaaminen 5
01198 Neurohoitotyön ja pitkäaikaissairaan potilaan 10
hoitotyön osaaminen
01199 Mielenterveystyön ja polikliinisen hoitotyön 10
osaaminen
01200 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (kirurginen 15
hoitotyö ja äitiys sekä perhehoitotyö)
01201 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu 15
(mielenterveystyö ja sisätautien hoitotyö)
01203 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu T& K 5
(hankeharjoittelu)
00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot 3
0360 MINÄ YHTEISKUNNALLISENA
SAIRAANHOITAJANA
01204 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (kotihoito) 5
01205 Svenska inom vårdbranchen 5
00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito 0
00634 Ruotsin kielen suullinen taito 0
01206 Suomen kieli 5
00637 Suomen kielen suullinen taito 0
00636 Suomen kielen kirjallinen taito 0
01207 Sairaanhoitajan itsenäinen vastaanottotoiminta ja 5
terveyden edistämisen osaaminen T & K
01208 Hyvinvointiyrittäjyys ja palveluiden kehittäminen 5
T&K
01209 Palveluinnovatiivinen kehittäminen, ammattitaitoa 5
edistävä harjoittelu T & K
01210 Tutkimus ja kehittämismenetelmäosaaminen 5
integroituna opinnäytetyöhön
00043 Opinnäytetyö 15
0361 MINÄ HOITOTYÖN KEHITTÄJÄNÄ
01212 Hoitotyön johtamisosaaminen 5
01213 Hoitotyön osaamisen syventäminen 10
01214 Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu 10
(polikliininen hoitotyö tai ensihoito)
01215 Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu 10
125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00397 Matematiikan lähtötasotesti 0
35 80 95 0
0358 MINÄ OPPIJANA AMMATTIKORKEAKOULUSSA, 35 op

Kuvaus:
Teeman aikana oppija saa perusvalmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä haastavaan ja kehittyvään työelämään.
Opiskelijan päämääränä on sisäistää hoitotyötä ohjaavat eettiset ja filosofiset toimintaperiaatteet. Ensimmäisen
teeman aikana opiskelija tekee omassa työssään pienimuotoisen kehittämishankkeen, johon kytkeytyvät teeman
opintojaksot. Osaan toteutuksista sisältyy opiskelijan valinnan mukaan vieraskielisiä osuuksia.

01189 Itsensä kehittäminen ammattikorkeakoulussa, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia oman opiskeluyhteisönsä jäsenenä ja ymmärtää korkeakouluopiskelun vaatimukset ja
mahdollisuudet. Opiskelijalla on näkemys valitsemastaan koulutusalasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä
tietoa kansainvälistymismahdollisuuksista.

Opiskelija hallitsee opintojen suunnittelun ja opiskelun käytännöt. Hän tunnistaa oman vastuunsa oppimisen
edistymisestä ja pystyy kehittämään opiskelu-valmiuksiaan ja vahvuuksiaan. Opiskelija tuntee opetussuunnitelman
rakenteen ja osaa tehdä itsenäisesti koulutustaan ja uraansa koskevia valintoja sekä suunnitella opintojensa
edistymistä.

Opiskelija osaa hyödyntää ohjaus- ja neuvontapalveluja aktiivisesti. Opiskelija osaa käyttää kirjastoa ja tietoverkkoja
tiedonhankintaan ja hallitsee verkossa opiskelun perusteet.

Opintojakson sisältö:
Opintojakso valmentaa opiskelijan ammattikorkeakouluopiskeluun ja antaa lähtökohdat kehittyä työelämä- ja
ihmissuhdetaidoiltaan osaavaksi, verkostoissa toimivaksi ammattilaiseksi.

01190 Ohjaamisen ja kehittämisen tietoperusta T & K, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa soveltaa tutkivaa ja kehittävää työotetta erilaisiin ja eri kulttuureista tuleviin asiakkaisiin. Opiskelija
ymmärtää hoitotyön asiantuntijuuden merkityksen omassa ammatillisessa kasvussaan. Opiskelija osaa suunnitella,
organisoida ja kehittää turvallisia työ- ja toimintatapoja työyhteisössään ja osaa poistaa terveys- ja
turvallisuusriskejä. Opiskelija ymmärtää, että turvallisuus on laadukkaan ammattitaidon edellytys. Opiskelija osaa
toimia työyhteisössään potilas- ja työturvallisuutta sekä yksilön että yhteisön työhyvinvointia edistävästi ja
kehittävästi.

Opiskelija osaa hyödyntää työssään keskeisiä kansallisia ja kansainvälisiä työhyvinvointia ja turvallisuutta ohjaavia
säädöksiä ja ohjeistoja sekä osaa toimia työssään ammattikuntansa ja omien eettisten arvojensa mukaisesti.

Opintojakson sisältö:
Opiskelija tutustuu kehittämisen, ohjauksen ja näyttöön perustuvan hoitotyön asiakas- ja työturvallisuuden
tietoperustaan. Opintojakso valmentaa hahmottamaan tutkivan ja kehittävän työotteen, ohjauksen sekä kriittisen
ajattelun keskeiseksi toimintatavaksi ammattialalla. Opintojaksolla opiskelija havainnoi ja arvioi jatkuvasti
muuttuvassa työympäristössään erilaisia sekä potilasta /asiakasta että työntekijää uhkaavia terveys- ja
turvallisuusriskejä.

01191 Ihmisen anatominen ja fysiologinen tietoperusta sekä ensiapu, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa soveltaa ihmisen anatomian, fysiologian ja mikrobiologian tietoperustaa hoitotyössä toimiessaan.
Opiskelija hallitsee perusensiaputaidot.

Opintojakson sisältö:
Opintojakso sisältää anatomian ja fysiologian sekä mikrobiologian tietoperustan. Opiskelija suorittaa ensiapu I- ja II-
(SPR) kurssit.

01192 Perusauttamismenetelmäosaaminen ja ammattitaitoa edistävä harjoittelu T & K, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tunnistaa eri-ikäisten ja eri kulttuureista tulevien yksilöiden ja perheiden tarpeita ja osaa toimia asiakkaan
terveyden ja turvallisen ympäristön edistämiseksi. Opiskelija osaa toimia hoitotyön eettisten ohjeiden mukaisesti ja
pohtia toimintansa perusteita. Opiskelija osaa toimia moniammatillisissa työryhmissä asiakkaan voimavarojen
vahvistamiseksi sekä osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitotyötä sekä hallitsee hoitotyön prosessin mukaisen
kirjaamisen.

Opintojaksolle tuotetaan rinnakkaistoteutus, jossa opetus toteutuu kansainvälisesti.

Opintojakson sisältö:
Opintojaksolla opiskelijat kertaavat ja syventävät hoitotyön perusauttamismenetelmäosaamistaan teoriassa ja
käytännössä sekä harjaantuvat hoitotyön prosessin mukaisessa hoitamisessa ja kirjaamisessa.

01193 Sairaanhoitajan eettinen osaaminen T & K, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa huomioida toiminnassaan eettiset periaatteet ja käsitteet. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti ja
eettisten periaatteiden mukaisesti lääkehoidossa sekä tunnistaa lääkehoitoon liittyvät riskikohdat ja käyttää tätä
tietoa toimintansa kehittämiseksi.

Opintojaksolle tuotetaan rinnakkaistoteutus, jossa opetus toteutuu kansainvälisesti.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson sisältöä ovat hoitotyön eettiset periaatteet ja käsitteet.

00189 Matematiikan valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• koulutusalansa matemaattisten sovellusten edellyttämät perustaidot

Opintojakson sisältö:
• lukion lyhyen matematiikan kertaaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa matematiikan taitojaan ja kehittää valmiuksiaan niin, että kykenee suoriutumaan varsinaisten
opintojen sisältämien matemaattisten sovellusten opiskelusta.

0359 MINÄ SAIRAANHOITAJANA, 80 op

Kuvaus:
Teeman aikana oppija kehittää valmiuksiaan hoitaa ja ohjata asiakasta terveenä ja sairaana. Opiskelija omaksuu
asiakaslähtöisen hoitotyön periaatteet sairaanhoitajan työssä ja täydentää auttamismenetelmäosaamistaan.
Minä sairaanhoitajana -teeman aikana opiskelija opiskelee substanssiopintojaan myös T & K-hankkeessa. Osaan
toteutuksista sisältyy opiskelijan valinnan mukaan vieraskielisiä osuuksia.

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida potilaan hoitoa hoitotyön päätöksentekoprosessin mukaisesti sekä
osaa toteuttaa lääkehoitoa laadukkaasti ja turvallisesti. Opiskelija osaa huomioida työyhteisön ja asiakkaan/potilaan
kulttuuriset lähtökohdat.
01194 Nursing English, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija hallitsee tavallisimmissa hoitotilanteissa, hoitotoimenpiteissä ja kirjaamisessa tarvittavan sanaston ja
kommunikoi sujuvasti potilaan, kollegojen ja esimiesten kanssa.

Opiskelija osaa käyttää englanninkielisiä tietolähteitä ja tuntee hoitotyön keskeisten osa-alueiden käsitteitä ja
kykenee käsittelemään niitä englanniksi

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on englanninkielinen työympäristö, ammattialan keskeinen sanasto ja käsitteet.

00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.

01195 Sisätauteja sairastavan potilaan hoitotyön osaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa keskeiset sisätaudit, niiden hoitoon, seurantaan, tutkimuksiin, hoitotyöhön ja hoitoketjuihin liittyvät
teoriatiedot sekä integroida nämä käytännön hoitotyöhön ja hoitotyön prosessiin tutkivalla ja kehittävällä työotteella.
Opiskelija ymmärtää hoitotyön prosessin.

Opintojakson sisältö:
Opintojaksolla perehdytään hoitotyön prosessiin ja päätöksentekoon asiakkaan/potilaan kokonaishoidossa sekä
dokumentoinnissa ja toteutetaan näitä käytännön hoitotyössä. Ydinsisältönä opintojaksolla on sisätautisairauksien
etiologia ja patologia, yleiset sisätautisairaudet, niiden tutkiminen, diagnoosit ja hoito.

01196 Perioperatiivisen potilaan hoitotyön osaaminen ja lääkehoidon osaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija ymmärtää kirurgisesti hoidettavien sairauksien etiologiaa ja patologiaa, tuntee kirurgista hoitoa vaativat
yleisimmät sairaudet ja niihin liittyvät tunnuspiirteet, tutkimukset, diagnoosit ja hoidot osana hoitotyön
päätöksentekoa. Opiskelija osaa määritellä kirurgisen ja naistentautipotilaan hoidon tarpeen, asettaa hoitotyölle
tavoitteen ja päättää, mitkä ovat suunnitellut hoitotyön toiminnot. Opiskelija kykenee integroimaan ja ymmärtää
anestesiologian perustoimintoja. Opiskelija osaa toteuttaa ohjattuna potilaan nestehoitoa ja suunnitella sitä.

Opiskelija osaa toteuttaa potilaan/ asiakkaan hoitotyötä ja arvioida sitä yhdessä potilaan ja moniammatillisen tiimin
kanssa. Opiskelija sisäistää sairaanhoitajan vastuun lääkehoidossa ja on selvillä lääkehuollosta ja lääkehoitoon
liittyvästä lainsäädännöstä. Opiskelija hallitsee lääkkeiden oikean ja turvallisen käsittelyn, säilyttämisen ja
hävittämisen sekä lääkkeiden erilaiset antomuodot, annosteluun liittyvät laskutoimitukset sekä potilasohjauksen
lääkehoidossa. Opiskelija on selvillä lääkeriippuvuudesta ja lääkkeiden väärinkäytöstä, lääkekorvauksista ja
vaihtoehtolääkityksestä. Opiskelija hallitsee lääkehoitoon liittyvän tiedonhaun ja ymmärtää lääkehoitoon liittyvän
ammattitaidon ylläpidon ja jatkuvan kehittämisen ja kehittymisen merkityksen.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on kirurgian, anatomian ja fysiologian, kliinisen lääkeaineopin ja kliinisen
laboratoriolääketieteen tietojen integroiminen, lääkehoitoon liittyvä lainsäädäntö, potilaan hoito ja tarkkailu sekä
toimiminen äkillistä hoitoa vaativissa tilanteissa. Opiskelija saa kokonaiskuvan potilaan iv-neste- ja -lääkehoidosta ja
niihin vaikuttavista tekijöistä. Opintojaksolla perehdytään turvallisiin neste- ja lääkehoidon periaatteisiin. Opiskelija
saa valmiuksia potilaan kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön myös nestehoidon osalta.

01197 Perheen terveyden edistämisen osaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija ymmärtää raskauden, synnytyksen sekä lapsivuodeajan merkityksen lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille.
Opiskelija osaa tukea perhettä raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana sekä ohjata perhettä lapsen
hoidossa ja huolenpidossa. Opiskelija tuntee lapsen ja nuoren terveen kehityksen, tunnistaa terveyttä edistävät
voimavarat ja kykenee tukemaan lapsen ja nuoren terveyttä edistävää toimintaa. Opiskelija ymmärtää
vanhemmuuden, perheen ja muun turvallisen kasvuympäristön merkityksen monikulttuurisessa maailmassa lapsen
ja nuoren hyvinvoinnille ja terveydelle.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on raskaus fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina, äitiyshuolto, hoito
synnytyksessä ja lapsivuodeaika. Opintojaksolla käydään läpi lapsen kasvu ja kehitys sekä sen tukeminen. Lisäksi
opintojakson sisältöä on terveen ja sairaan lapsen hoitaminen sekä keskeiset lasten sairaudet.

01198 Neurohoitotyön ja pitkäaikaissairaan potilaan hoitotyön osaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toteuttaa erilaisten pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitotyötä hoitotyön prosessin mukaisesti.
Opiskelija osaa toteuttaa hoitotyön päätöksentekoa neurohoitotyössä, kuntouttavassa hoitotyössä ja syöpäpotilaan
hoidossa. Opiskelija osaa hoitotyön päätöksentekoprosessin mukaisen hoidon kirjaamisen kansallisen mallin
mukaan ja ymmärtää kirjaamista koskevien lakien ja asetusten merkityksen dokumentoinnissa. Opiskelija osaa
toteuttaa erilaisten ja eri kulttuureista tulevien syöpäpotilaiden hoitotyötä yksilöllisesti hoitotyön arvoihin ja eettisiin
periaatteisiin perustuen. Opiskelija syventää osaamistaan turvallisen lääkehoidon suunnittelussa, toteuttamisessa ja
arvioinnissa.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on hoitotyön päätöksentekoprosessi. Opiskelijat kertaavat lääkehoitoon, lääkelaskuihin ja
erityisryhmien lääkehoitoon liittyviä asioita. Opiskelija saa perustiedot lääkkeenmääräämisoikeuksista ja harjaantuu
aikuisikäisten, erityisesti iäkkäiden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien potilaiden/asiakkaiden kuntoutusta
edistävään hoitotyöhön. Opiskelijat tutustuvat syövän syntymekanismeihin, syöpäpotilaan hoitotyön erityispiirteisiin
ja omaisten tukemisen menetelmiin.

01199 Mielenterveystyön ja polikliinisen hoitotyön osaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toteuttaa hoitotyötä mielenterveyspotilaan hoidossa hoitotytön päätöksentekoprosessin mukaisesti.
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida eri-ikäisten asiakaslähtöistä yksilön, perheen ja yhteisön
voimavaroja tukevaa mielenterveys-, kriisi- ja päihdetyötä huomioiden kulttuurin, ehkäisevän, kuntoutusta edistävän
ja kipua lieventävän hoitotyön. Osaa konsultoida ja käyttää ryhmätyötaitoja asiakaslähtöisessä potilasohjauksessa
hyödyntäen työnohjausta oman osaamisen ja jaksamisen välineenä. Opiskelija tutustuu polikliinisen hoitotyön
luonteeseen ja ensihoitoon.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on asiakkaan voimavarojen vahvistaminen elämän eri muutosvaiheissa sekä polikliinisen
hoitotyön ja ensihoidon pääperiaatteet.

01200 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (kirurginen hoitotyö ja äitiys sekä perhehoitotyö), 15 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä yksilön, perheen, verkoston ja yhteisön kanssa
tunnistaen sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja sekä ongelmatilanteita. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida
hoitotyötä potilaslähtöisesti ja -turvallisesti huomioiden eettisyyden, toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset.
Opiskelija kykenee ja hallitsee lääkehoidon kokonaisuuden potilaan hoidossa. Opiskelija osaa arvioida omaa
oppimistaan ja kehittymistarpeitaan. Arviointia tukevat myös vertaisarviointi ja ohjaajien/työryhmän antama palaute.

Opiskelija osaa hoitotyötä harjoitteluympäristössä kirurgisten potilasryhmien kanssa ja muodostaa kokonaiskuvan
kirurgisesta hoitoprosessista toimimalla potilaan omana hoitajana. Opiskelija on selvillä kirurgisten sairauksien
aiheuttamista keskeisistä toimintahäiriöistä, niiden aiheuttamista ongelmista aikuispotilaan terveyteen ja elämään.

Opiskelija tuntee lapsen ja nuoren terveen kehityksen. Opiskelija tunnistaa terveyttä edistävät voimavarat ja
kykenee tukemaan lapsen ja nuoren terveyttä edistävää toimintaa. Opiskelija ymmärtää vanhemmuuden, perheen ja
muun turvallisen kasvuympäristön merkityksen lapsen ja nuoren hyvinvoinnille ja terveydelle.

Opintojakson sisältö:
Ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa opiskelijan ammatillistiedollinen ja -taidollinen osaaminen integroituvat
erilaisissa hoitoympäristöissä. Keskeistä on vuorovaikutus yksilön, perheen, verkoston ja yhteisön kanssa.
Opiskelija on selvillä äitiyshuollon palvelujärjestelmästä. Opiskelija tutustuu raskauden ajan, synnytyksen sekä
lapsivuodeajan hoitotyöhön. Opiskelija perehtyy vanhempien ohjaukseen, tukemiseen sekä vastasyntyneen hoitoon
ja huolenpitoon.

01201 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (mielenterveystyö ja sisätautien hoitotyö), 15 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä yksilön, perheen, verkoston ja yhteisön kanssa
tunnistaen sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja sekä ongelmatilanteita. Osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitotyötä
potilaslähtöisesti ja -turvallisesti huomioiden eettisyyden, toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset. Opiskelija
osaa hoitotyötä harjoitteluympäristössä sisätauteja sairastavien potilasryhmien kanssa ja muodostaa kokonaiskuvan
sisätautien hoidosta hoitoprosessista toimimalla potilaan omana hoitajana. Opiskelija on selvillä sisätautien
aiheuttamista keskeisistä toimintahäiriöistä, niiden aiheuttamista ongelmista aikuispotilaan terveyteen ja elämään

Opiskelija osaa hoitotyötä harjoitteluympäristössä mielenterveystyön potilasryhmien kanssa ja muodostaa
kokonaiskuvan mielenterveyden hoidosta ja päätöksenteosta. Opiskelija kykenee ja hallitsee lääkehoidon
kokonaisuuden potilaan hoidossa. Opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan ja kehittymistarpeitaan. Arviointia
tukevat myös vertaisarviointi ja ohjaajien/työryhmän antama palaute.

01203 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu T& K (hankeharjoittelu), 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa itseohjautuvasti toteuttaa jotain alueellista kehittämishanketta yhdessä todellisten
yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelija ymmärtää työn kehittämisen osaksi jokapäiväistä työskentelyä.
Opiskelija osaa toimia vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä yksilön, perheen, verkoston ja yhteisön kanssa
tunnistaen sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja sekä ongelmatilanteita. Osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitotyötä
potilaslähtöisesti ja -turvallisesti huomioiden eettisyyden, toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset. Opiskelija
hallitsee lääkehoidon kokonaisuuden potilaan hoidossa. Opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan ja
kehittymistarpeitaan. Arviointia tukevat myös vertaisarviointi ja ohjaajien/työryhmän antama palaute.

Opintojakson sisältö:
Opiskelija toteuttaa osan opinnoista kehittämispohjaisen oppimisen mukaisessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa.
Ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa opiskelijan ammatillistiedollinen ja –taidollinen osaaminen integroituvat
erilaisissa hoitoympäristöissä.

00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op
Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.

0360 MINÄ YHTEISKUNNALLISENA SAIRAANHOITAJANA, 50 op

Kuvaus:
Teeman aikana oppija tunnistaa vaikutusmahdollisuutensa yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmässä ja osaa
vaikuttaa hoitotyön asiantuntijana yksilön ja yhteisön terveyttä edistävään yhteiskunnalliseen kehittämiseen.

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa markkinoida omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan. Opiskelija hallitsee perustiedot oman alansa
yrittäjyydestä. Opiskelija toimii yhteiskunnallista syrjäytymistä ehkäisevästi ja osaa kriittisesti tarkastella yhteisiä
asioita ja toimia yhteiskunnallista hyvinvointia edistävästi. Opiskelija toteuttaa tutkimus- ja kehittämishanketta
integroituna terveystorityöskentelyyn.

01204 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (kotihoito), 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä yksilön, perheen, verkoston ja yhteisön kanssa
tunnistaen sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja sekä ongelmatilanteita. Osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitotyötä
potilaslähtöisesti ja -turvallisesti huomioiden eettisyyden, toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset. Opiskelija
hallitsee lääkehoidon kokonaisuuden potilaan hoidossa. Opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan ja
kehittymistarpeitaan. Arviointia tukevat myös vertaisarviointi ja ohjaajien/työryhmän antama palaute.

Opiskelija harjaantuu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön kotihoidossa/kotisairaanhoidossa ja ymmärtää
yhteistyön merkityksen asiakkaan/potilaan kokonaishoidossa. Opiskelija tuntee asiakkaan kotona tapahtuvan hoidon
periaatteet, hoitotyön luonteen ja erityispiirteet sekä niiden merkityksen potilaan kokonaishoidossa.

Opintojakson sisältö:
Opiskelija perehtyy keskeisiin kotihoidossa/kotisairaanhoidossa käytettäviin menetelmiin ja harjaantuu niiden
turvallisessa toteuttamisessa. Opiskelija syventää vuorovaikutustaitojaan yhteistyösuhteessa potilaan ja omaisten
kanssa.

01205 Svenska inom vårdbranchen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa viestiä tehokkaasti kirjallisesti ja suullisesti ruotsin kielellä työympäristössään. Opiskelija osaa toimia
asiantuntijayhteisössä ja viestiä oman asiantuntijuusalueensa teemoista käyttäen tehokkaasti viestinnän keinoja
sekä soveltaa ruotsinkielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa.

Opintojaksossa opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason
B1.2. Lisäksi hän saa valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä suullisesta ja
kirjallisesta kielitaidosta.

Opintojakson sisältö:
· asiakaslähtöinen suullinen ja kirjallinen viestintä
· hoitotyön keskeinen terminologia
· opiskelijan itsensä, koulutuksen ja työkokemuksen esittely, työnhaku

00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.

00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.

01206 Suomen kieli, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi, harjaantuu oman alansa käyttökielen hallinnassa ja saavuttaa
valmiudet selviytyä opinnoista ja oman alan vuorovaikutustilanteista.

Opintojakson sisältö:
Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi, harjoittaa viestintätaitojaan suomeksi. Opintojakso valmentaa
opiskelijaa toimimaan työelämän asiantuntijatehtävissä suomen kielellä kirjallisesti ja suullisesti.

Edeltävät opinnot:
Koulutusivistyskieli ei ole suomen kieli, yleensä korvaa ruotsin kielen opinnot

00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op

00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op

01207 Sairaanhoitajan itsenäinen vastaanottotoiminta ja terveyden edistämisen osaaminen T & K, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöistä ohjausta sekä käyttää monipuolisesti tieto- ja
viestintätekniikan taitoja osana ohjausta. Opiskelija osaa ohjata asiakasta hyvinvointipalvelujen käytössä ja
sähköisessä asioinnissa edistää asiakkaan itsehoitoa. Opiskelija tuntee erilaisia hyvinvointiteknologian käytön
alueita ja osaa arvioida niiden käytön tarvetta asiakkaan itsehoidon tukena.

Opiskelija osaa tehdä itsenäisiä päätöksiä asiakkaan/potilaan tarpeen ja hoidon suunnittelussa sekä arvioinnissa
sekä osaa dokumentoida itsenäisesti potilaan/asiakkaan hoitoa /terveysneuvontaa sairaanhoitajan vastaanotolla.
Opiskelija osaa keskeisimmät itsenäisessä vastaanottotoiminnassa tarvittavat sairaanhoitajan työhön liittyvät
hallinnolliset ja hoidolliset toiminnot. Opiskelija osaa ohjata erilaisia asiakkaita/potilaita, opiskelijoita ja henkilöstöä
terveyden edistämisessä huomioiden ravitsemukselliset ja dietetiikan erikoiskysymykset konsultoida ja käyttää
työnohjausta asiantuntijuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on asiakaslähtöisen ohjauksen suunnittelu, toteutus ja arviointi, terveyden edistämisen
ohjausmenetelmät, itsehoidon edistäminen ja saumattomat palveluketjut. Opintojaksoon sisältyy sairaanhoitajan
itsenäinen vastaanottotoiminta, tehtävänsiirrot ja hallinnolliset tehtävät sekä konsultointi hoitotyössä ja asiakkaan
terveystilanteen dokumentointi. Lisäksi ydinsisältönä on työnohjaus, hyvinvointiteknologian ja tietoverkkojen
hyödyntäminen ohjauksessa muiden tieteiden tietoon integroituna (esimerkiksi kasvatustiede, ravitsemustiede ja
dietetiikka).
01208 Hyvinvointiyrittäjyys ja palveluiden kehittäminen T & K, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija saavuttaa valmiudet toimia ja ymmärtää liiketaloudelliselta perustalta toimivaa yritystä. Opiskelija
ymmärtää yrittäjämäisen toimintatavan merkityksen. Opiskelija saavuttaa perusvalmiudet oman yrityksen
perustamiseen.

Opintojakson sisältö:
Keskeistä on tutustua yrittäjyyden toimintaympäristöön ja rakentaa realistinen, asiakaslähtöinen ja kannattava
liiketoimintasuunnitelma tai markkinointisuunnitelma. Sisäisen yrittäjyyden ajatuksen omaksuminen on jakson
ydinsisältöä.

01209 Palveluinnovatiivinen kehittäminen, ammattitaitoa edistävä harjoittelu T & K, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia sairaanhoitajan itsenäisessä vastaanottotoiminnassa. Opiskelija osaa arvioida omaa
oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman. Hän osaa hyödyntää työssään erilaisia tieto-
ja viestintätekniikalla tuotettuja ratkaisuja ja verkkoympäristöjen yhteisöllisiä mahdollisuuksia erilaisten ja eri
kulttuureista tulevien asiakkaiden terveyden edistämistyössä. Opiskelija syventää ohjausosaamistaan ja harjaantuu
konsultaatiotaidoissaan erilaisten asiakkaiden ja ryhmien itsehoidossa.

Opintojakson sisältö:
Ammattitaitoa edistävä harjoittelu mahdollistuu Laurean Terveystori-oppimisympäristöissä. Opiskelija tutustuu
itsenäiseen vastaanottotoimintaan, tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin asiakkaan ohjauksessa ja
konsultaatiossa sekä kehittää ohjausosaamistaan. Harjoittelu on ohjattua ja ammatillista kehittymistä tukevat myös
vertaisarviointi ja ohjaajien antama arviointi. Harjoittelussa on mahdollisuus kansainväliseen toteutukseen.

01210 Tutkimus ja kehittämismenetelmäosaaminen integroituna opinnäytetyöhön, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija hallitsee oppinäytetyössä tarvittavat tutkimus- ja kehittämismenetelmät.

Opintojakson sisältö:
Opintojakso valmentaa opintäytetyön tekemiseen tarvittaviin tietoihin ja taitoihin sekä tutustuttaa
kehittämishankkeisiin.

00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.

0361 MINÄ HOITOTYÖN KEHITTÄJÄNÄ, 35 op

Kuvaus:
Teeman aikana oppija oppii tutkimaan, arvioimaan ja kehittämään sekä omaa työtään että työyhteisöään kriittisesti
muuttuvassa työympäristössä. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyötään osana aluekehitystä tuottavana T & K-
hankkeena. Opiskelija syventää niin teoreettista kuin kliinistäkin osaamista erilaisissa hoitotyön
toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa tunnistaa hoitotyöhön liittyviä ja hoitokäytännöstä nousevia tutkimus- ja kehittämistarpeita sekä
toteuttaa keittämistyötä. Opiskelija osaa ylläpitää ja kehittää oppimisvalmiuksiaan koko ammattiuransa ajan ja osaa
edistää hoitotyön laatua ja arvioida hoitotyön vaikuttavuutta. Opiskelija osaa vastata asiakkaan/potilaan
kokonaishoidon koordinoinnista hoidon jatkuvuuden edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa johtaa hoitotyön tiimiä
sekä hoitotyön kehittämisryhmiä

01212 Hoitotyön johtamisosaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija hallitsee johtamisosaamisen keskeiset työvälineet ja toimii vastuullisesti työhyvinvoinnin edistämisessä ja
sen kehittämisessä. Opiskelija ymmärtää organisaatioiden toimintarakenteita ja niiden yhteyden tavoitteisiin ja
tuloksiin. Opiskelija ymmärtää viestinnän merkityksen johtamisen osana.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on hoitotyön johtaminen, hoitotyön organisaatiorakenteen tunteminen ja johtamisviestintä.
Näkökulmana on oma rooli ja vastuu organisaatiossa ja sen kehittämisessä.

01213 Hoitotyön osaamisen syventäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa tunnistaa, uudistaa ja koordinoida hoitotyön kehittämiskohteita ja tulevaisuuden haasteita
potilaslähtöisesti yhteistyössä työryhmän ja verkoston kanssa. Opiskelija osaa ja hallitsee lääkehoidon
kokonaishoidon potilaan hoidossa.

Opintojakson sisältö:
Opintojaksolla syvennetään hoitotyön asiantuntijuutta, päätöksentekoa, eettisyyttä ja lääkehoitoa. Opintojaksossa
opiskelija syventää asiantuntijuuttaan valitsemissaan hoitotyön toimintaympäristöissä perustellen ja arvioiden
kriittisesti ja eettisesti tekemiään päätöksiään hoitotyön asiantuntijana.

01214 Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu (polikliininen hoitotyö tai ensihoito), 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa soveltaa omaksumaansa hoitotyön tieto- ja taitoperustaa itsenäisesti eri toimintaympäristöissä
näyttöön perustuen. Opiskelija osaa luoda luottamuksellista yhteistyösuhdettaan omahoitajana ja hallitsee
harjoitteluympäristössä toteutettavan turvallisen lääkehoidon. Opiskelija osaa reflektoida ja arvioida kriittisesti oman
asiantuntijuutensa kehittymistä ja toimintansa eettisyyttä sekä tunnistaa hoitotyön laadun kehittämisen kohteen ja
korkealaatuisen hoitotyön.

Opiskelija osaa toimia työryhmän vastuullisena jäsenenä ja johtaa työryhmää sekä osaa perustella ammatillista
päätöksentekoa. Opiskelija osaa antaa ohjausta, opetusta ja tukea asiakkaita/potilaita sekä työyhteisön jäseniä
kohtaan. Opiskelija omaa hyvät viestintä, neuvottelu – ja ryhmäviestintätaidot erilaisissa viestintätilanteissa.

Opiskelija tuntee poliklinikan vastaanotto- ja poliklinikkatoiminnan tai sairaalan ulkopuolisen ensihoidon periaatteet,
hoitotyön luonteen ja erityispiirteet sekä niiden merkityksen potilaan kokonaishoidossa.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on osaamisen syventäminen opiskelijan valitsemalla hoitotyön osa-alueella ammattitaitoa
edistävässä harjoittelupaikassa. Keskeistä on akuutisti sairastuneiden, tapaturmaisesti loukkaantuneiden ja
kriittisesti sairaiden potilaiden hoitamisen pääperiaatteiden hahmottaminen päivystyspoliklinikalla ja
ensihoitotilanteissa. Opiskelija syventää asiantuntijuuttaan valitsemissaan hoitotyön toimintaympäristöissä
sairaanhoitajan vastuualueen mukaisesti asiakkaan/potilaan kokonaishoidossa ja hoitoyksikön toiminnan
organisoinnissa. Opiskelija syventää vuorovaikutustaitojaan yhteistyösuhteessa potilaan kanssa ja kehittää tietojaan
ja taitojaan kirjaamisessa ja raportoinnissa polikliinisessa hoitoympäristössä tai sairaalan ulkopuolisessa
ensihoidossa. Opiskelija perehtyy keskeisiin polikliinisen hoitotyön tai sairaalan ulkopuolisen ensihoidon
auttamismenetelmiin ja harjaantuu niiden turvallisessa toteutumisessa

01215 Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu, 10 op

125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 15 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.

00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.

00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.

00397 Matematiikan lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat matematiikan lähtötasotestiin. Lähtötasotestin voi suorittaa vain
kerran. Testin avulla varmennetaan opiskelijan valmiudet koulutusalansa matemaattisten sovellutusten
aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu matematiikan valmentavalle opintojaksolle
opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa opintopisteitä luettavaksi
vapaasti valittaviin opintoihin.