Opetussuunnitelma 2012 – SRV12SN (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Rikosseuraamusalan koulutusohjelma (Laurea Tikkurila, sote), SRV12SN

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien tuloksellinen integroiminen on Laureassa nähty keskeisenä
ammattikorkeakoulun saamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tavoitteena on, että meiltä valmistuu
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka ovat oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä. Lisäksi
tavoitteena ovat tutkimukseen perustuva työelämäosaamisen kehittäminen ja uudistaminen sekä monialaista
osaamista hyödyntävät innovaatiot, joiden vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Laurean oppimiskäsitys todentuu korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemassa Kehittämispohjaisen oppimisen
(Learning by Developing) –toimintamallissa. Oppimisen tavoitteena on osaaminen, joka ilmenee uusina
toimintatapoina ja –menetelminä, jotka myös mahdollistavat tutkintoa vastaavan työelämän uudistamisen.
Kehittämispohjainen oppiminen etenee työelämäläheisissä hankeympäristöissä, joissa opiskelijat, opettajat,
työelämän asiantuntijat sekä asiakkaat yhdessä työskentelevät uusien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja
kehittämiseksi.

Opiskelija nähdään yhteistyökumppanina, joka osaamisen kehittymisen myötä kykenee yhä vastuullisemmin ja
omaa luovuutta hyödyntäen toimimaan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Osaamisen välineitä opiskelija kartuttaa
erilaisissa työpajoista ja laboratorioista rakentuvissa oppimisympäristöissä. Ammatillinen osaaminen uusina
toimintatapoina rakentuu tutkitun tiedon, sen syvällisen ymmärtämisen, taitamisen ja tilanteiden hallintakyvyn
integroituneena kokonaisuutena. Yhdessä toimien tietoon perustuvaa taitamista rakentaen saavutetaan osaaminen,
joka mahdollistaa erilaisten tilanteiden hallinnan jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Ammattikorkeakoulussa oppiminen etenee taitamisen orientaation kautta. Tieteellinen tieto on merkityksellistä
välineellisesti. Oppiminen ohjaa käsittelemään tietoa ja valitsemaan eettisesti merkityksellisen tiedon, jota voi
hyödyntää ja soveltaa tulevan tutkinnon osaamista vastaavassa kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on
tärkeää kehittyminen taitavaksi osaajaksi, joka kykenee uudistamaan työelämää. Työelämäläheiset
kehittämishankkeet oppimisympäristöinä mahdollistavat opiskelijalle osaamisen aitouden, kumppanuusverkoston
rakentumisen, omien merkityksellisten kokemusten hyödyntämisen sekä luovuuden ja tutkivan työotteen
kehittymisen. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö kehittävät osaamista yhdessä
oppien. Lisäksi kehittämishanke tuottaa uutta tietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden osaamisen luomista ja
kehittämistä. Laurean oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa
vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy yhteisöjen ja niiden muodostamien
verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja
kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla
vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.
Käytännön sovelluksia oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat, verkostoissa
toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut toimintatilat,
osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot.


Opiskelijan vastuu ja rooli oppimisessa

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana vastuullinen sitoutuminen kehittämishankkeeseen. Opiskelu
Laureassa edellyttää opiskelijalta erityisesti kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, itseohjautuvuutta,
aloitteellisuutta ja yhteistyökykyä. Itsenäisen työotteen merkitys korostuu opinnoissa.
Kehittämishankkeissa kaikki osalliset nähdään oppijoina, koska hankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta.
Kumppanuus tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen
eteneminen edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen.


Opettajan rooli Laureassa

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja pedagogisena
ohjaajana. Opettaja ei voi siirtää osaamista opiskelijalle, vaan hän ohjaa opiskelijan oppimista.
Roolistaan hieman riippuen Laurean opettajat ovat sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että
pedagogeja. Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden
työelämäosaamisen uudistajana ja kehittäjänä. Kehittäjänä opettaja vastaa kehittämishankkeen eteenpäin viennistä.


Opetussuunnitelman rakenne

Laurealaiset opetussuunnitelmat rakentuvat teemoista ja opintojaksoista. Teemalla tarkoitetaan laajempaa
osaamisaluetta, jonka hallitsemiseksi opiskelijan tulee tyypillisesti suorittaa useampi aihealuetta käsittelevä
opintojakso. Teemojen ja opintojaksojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuositeemat
kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.

Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisesti yhteisesti määritellyt yhteiset kompetenssit (ks. taulukko 1) osana
teemojen tai opintojaksojen tavoitteita. Yleisten kompetenssien hallitseminen varmistaa
ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen
puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen.

Taulukko 1. Yleiset kompetenssit
                                                        •   osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja
                                                            oppimistapojaan
OPPIMISEN TAIDOT                                        •   osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
                                                        •   kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta
                                                            ja opitun jakamisesta
EETTINEN OSAAMINEN                                      •   kykenee ottamaan vastuun omasta
                                                            toiminnastaan ja sen seurauksista
                                                        •   osaa toimia alansa ammattieettisten
                                                            periaatteiden mukaisesti
                                                        •   osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon
                                                            työskentelyssään
                                                        •   osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
                                                        •   osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita
                                                        •   kykenee vaikuttamaan yhteiskun-nallisesti
                                                            osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin
                                                            perustuen
                                                        •   osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää
                                                            yhteisön hyvinvointia
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN                                     •   osaa toimia työelämän viestintä- ja
                                                            vuorovaikutustilanteissa
                                                        •   osaa hyödyntää tieto-ja viestintätekniikkaa oman
                                                            alansa tehtävissä
                                                        •   kykenee luomaan henkilökohtaisia
                                                            työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
                                                        •   osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa
                                                            tilanteissa
                                                        •   kykenee työnjohtamiseen ja itsenäiseen
                                                            työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
                                                        •   omaa valmiuksia yrittäjyyteen
INNOVAATIO-OSAAMINEN                                    •   kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja
                                                            työtapojen kehittämiseen
                                                        •    osaa työskennellä projekteissa
                                                        •    osaa toteuttaa tutkimus-ja kehittämishankkeita
                                                             soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja
                                                             menetelmiä
                                                        •    osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja
                                                             taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
KANSAINVÄLISTYMIS-OSAAMINEN                             •    omaa alansa työtehtävissä ja niissä
                                                             kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
                                                        •    kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön
                                                        •    osaa ottaa työssään huomioon alansa
                                                             kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja
                                                             mahdollisuuksia


Opintojakson suorittaminen kerryttää opiskelijan opintopisteitä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa noin 26,7
tuntia opiskelijan työtä.

Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamisen arviointi kertoo, kuinka hyvin asetut
tavoitteet on saavutettu. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien
etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.
Opintojaksot arvioidaan numeraalisesti asteikolla 0 – 5 tai hyväksytty/hylätty (H/0) -periaatteella. Arvioinnissa
hyödynnetään alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin kehitettyjä kriteereitä (ks.
taulukko 2). Opintojakson arviointikriteerit on kerrottu opintojakson toteutussuunnitelmassa.


Taulukko 2. Osaamisen arviointikriteerit alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijalle.
                                      ALKUVAIHEEN OPISKELIJA                 VALMISTUMISVAIHEEN
                                                                             OPISKELIJA
                                      •    Käyttää asiantuntevasti           •   Käyttää asiantuntevasti ja
                                           ammattikäsitteitä.                    laajaalaisesti
 KIITETTÄVÄ                           •    Noudattaa                             ammattikäsitteitä sekä
                                           työturvallisuusohjeita                hallitsee kokonaisuuksia.
 arvosana 5                                vastuullisesti ja itsenäisesti.   •   Kehittää
                                      •    Perustella toimintaa tutkitun         toimintaympäristönsä
 Opiskelija osaa:                          tiedon avulla.                        työturvallisuutta.
                                      •    Toimia itsenäisesti ja            •   Kehittää toimintatapoja
                                           aloitteellisesti tavoitteiden         vertailemalla, yhdistelemällä,
                                           suunnassa. Toiminta on                ja valitsemalla tutkittua tietoa.
                                           usein joustavaa,                  •   Toimia aloitteellisesti ja
                                           järjestelmällistä,                    innovatiivisesti tavoitteiden
                                           kehittämispainotteista, luovaa        mukaan. Toiminta
                                           ja aktiivista.                        pääsääntöisesti uutta luovaa,
                                      •    Valita toimintaan soveltuvia          työelämää kehittävää ja
                                           tekniikoita ja malleja ja             selkeän ammatillista.
                                           perustella valintansa.            •   Valita, yhdistellä, ja kehittää
                                      •    Toimia asiakaslähtöisesti ja          toimintaan soveltuvia
                                           tilanteenmukaisesti.                  tekniikoita ja malleja.
                                      •    Edistää ryhmän toimintaa.         •   Toimia aloitteellisesti ja
                                      •    Kriittisesti soveltaa                 vastuullisesti
                                           ammattieettisiä periaatteita          asiakassuhteissa sekä
                                           toiminnassaan.                        ymmärtää asiakkuuden
                                                                                 merkityksen kokonaisuuden
                                                                                 kannalta.
                                                           •   Kehittää ja uudistaa
                                                               monialaisen/-ammatillisen
                                                               ryhmän toimintaa.
                                                           •   Soveltaa kriittisesti
                                                               ammattieettisiä periaatteita
                                                               monimutkaisissa ja
                                                               ennakoimattomissa
                                                               tilanteissa.



                   ALKUVAIHEEN OPISKELIJA                  VALMISTUMISVAIHEEN
                                                           OPISKELIJA



 HYVÄ              • Käyttää systemaattisesti              • Käyttää asiantuntevasti
                   ammattikäsitteitä.                      ammattikäsitteitä.
arvosana 3          • Soveltuu työturvallisuusohjeita       • Huolehtia omasta ja
                   toiminnassaan.                          työyhteisönsä työturvallisuudesta
Opiskelija osaa:    • Perustella, vertailla ja             sekä havaitsee kehittämiskohteita.
                   analysoida toimintaansa yleisillä        • Valita toimintatapoja tutkitun
                   ohjeilla.                               tiedon ja ohjeistuksen perusteella.
                    • Selviytyä itsenäisesti erilaisissa    • Toimia systemaattisesti ja
                   tehtävissä kulloisessakin               kriittisesti tavoitteiden suunnassa
                   toimintaympäristössä.                   monimutkaisissa tilanteissa.
                    • Soveltuu monipuolisesti opittuja     Toiminta usein joustavaa,
                   tekniikoita ja malleja.                 järjestelmällistä, luovaa ja
                    • Toimia ammatillisesti                aktiivista.
                   asiakastilanteissa.                      • Valita toimintaan soveltuvia
                    • Toimia ryhmässä                      tekniikoita ja malleja ja perustella
                   tavoitesuhteisesti.                     valintaansa.
                    • Perustella toimintaansa               • Priorisoida ja ylläpitää
                   ammattieettisten periaatteiden          asiakkuuksia/asiakassuhteita.
                   mukaisesti.                              • Edistää ryhmän toimintaa.
                                                            • Soveltaa kriittisesti
                                                           ammattieettisiä periaatteita
                                                           toiminnassaan.



                   ALKUVAIHEEN OPISKELIJA                  VALMISTUMISVAIHEEN
                                                           OPISKELIJA


TYYDYTTÄVÄ         • Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja      • Käyttää systemaattisesti
                   asianmukaisia ammattikäsitteitä         ammattikäsitteitä.
arvosana 1         sekä osoittaa perehtyneensä              • Noudattaa työturvallisuusohjeita
                   tietoperustaan.                         vastuullisesti ja itsenäisesti.
Opiskelija osaa:                                            • Perustella ja analysoida
                   • Toimia turvallisesti, joskin toiminta toimintaansa yleisillä ohjeilla sekä
                   on usein kaavamaista/ kokeilevaa/ tutkitun tiedon avulla.
                   hapuilevaa/ omalähtöistä                 • Toimia ammatillisesti ja
                    • Noudattaa sääntöjä ja ohjeita        vastuullisesti ennakoimattomissa
                   sekä perustella toimintaansa            asiakas- ja ongelmatilanteissa.
                   annetuilla ohjeilla.                     • Toimia itsenäisesti erilaisissa
                    • Toimia ohjattuna asianmukaisesti. tehtävissä kulloisessakin
                    • Käyttää opittuja tekniikoita ja      toimintaympäristössä.
                   malleja.                                 • Soveltaa monipuolisesti opittuja
                                                                         tekniikoita ja malleja.
                                     • Ottaa toiminnassaan asiakkaat
                                     huomioon.                           • Toimia asiakaslähtöisesti ja
                                      • Toimia ryhmän jäsenenä.          tilanteenmukaisesti sekä ymmärtää
                                      • Toimia ammattieettisten          asiakastarpeita.
                                     periaatteiden mukaisesti.            • Toimia ryhmässä
                                                                         tavoitesuhteisesti.
                                                                          • Toimia ja perustella toimintaansa
                                                                         ammattieettisten periaatteiden
                                                                         mukaisesti.


YHTEISET
KOMPETENSSIT(Arene)
                                     • Arvioidaan integroidusti kunkin   • Arvioidaan integroidusti kunkin
                                     opintojakson arvioinnin yhteydessä. opintojakson arvioinnin yhteydessä.


NQF, Taso 6, AMK- tutkinto,          • Viitekehyksessä kuvataan           • Hallitsee laaja-alaiset ja
kansallinen tutkintojen viitekehys   valmistuvan opiskelijan osaaminen   edistyneet oman alansa tiedot,
                                     mikä otetaan huomioon               joihin liittyy teorioiden, keskeisten
                                     arvioitaessa alkuvaiheen            käsitteiden, menetelmien ja
                                     opiskelijoita.                      periaatteiden kriittinen
                                                                         ymmärtäminen ja arvioiminen.
                                                                         Ymmärtää ammatillisten
                                                                         tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen
                                                                         kattavuuden ja rajat. Hallitsee
                                                                         edistyneet taidot, jotka osoittavat
                                                                         asioiden hal-lintaa, kykyä soveltaa
                                                                         ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita
                                                                         vaaditaan erikoistu-
                                                                          neella ammatti-, tieteen- tai
                                                                         taiteenalalla monimutkaisten tai
                                                                         ennakoimattomien ongelmien
                                                                         ratkaisemiseksi.

                                                                          • Kykenee johtamaan
                                                                         monimutkaisia ammatillisia toimia
                                                                         tai hankkeita tai kykenee
                                                                         työskentelemään itsenäisesti alan
                                                                         asiantuntijatehtävissä. Kykenee
                                                                         päätöksentekoon
                                                                         ennakoimattomissa
                                                                         toimintaympäristöissä.
                                                                         Perusedellytykset toimia alan
                                                                         itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee
                                                                         vastaamaan oman osaamisensa
                                                                         arvioinnin ja kehittämisen lisäksi
                                                                         yksittäisten henkilöiden ja ryhmien
                                                                         kehityksestä.

                                                                          • Valmius jatkuvaan oppimiseen.
                                                                         Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja
                                                                         kirjallisesti sekä alan että alan
                                                                         ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee
                                                                         itsenäiseen kansainväliseen
                                                                         viestintään ja vuorovaikutukseen
                                                                         toisella kotimaisella ja vähintään
                                                                           yhdellä vieraalla kielellä.


Koulutusohjelman laadun arviointi ja kehittäminen

Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laatujärjestelmän avulla (kuvio 1.) Laatujärjestelmän tavoitteena
on mm. varmistaa kattavasti Laurean koulutuksen ja muun toiminnan laatua ja tuottaa systemaattisesti laatuun
liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi sekä edistää riittämättömän laadun tunnistamista.




Kuvio 1. Laurean laatujärjestelmä

Laurean perustoiminnan tueksi on kuvattu prosessit. Ydinprosessi on kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka
toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamisprosessi.
Toiminnan seurannan ja arvioinnin välineenä toimii strategian toteuttamissuunnitelma, jossa on määritetty toiminnan
kannalta kriittiset menestystekijät ja niiden mittarit. Koulutusohjelman laadunvarmistuksen osalta keskeisiä mittareita
ovat esim. opintojen eteneminen, oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä, koulutuksesta eroaminen, koulutuksen
läpäisy ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen. Mittareiden mukaisia tuloksia tarkastellaan vuosittain
ja niiden pohjalta määritellään toiminnan kehittämiseksi tarkoituksenmukaiset kehittämistoimenpiteet.
Kriittisten menestystekijöiden mittereihin liittyvän tulostiedon lisäksi Laureassa kerätään muuta palaute- ja
arviointitietoa koulutusohjelman laadun kehittämiseksi. Koulutusohjelmakohtaisen opetussuunnitelman arviointi
tehdään vuosittain. Arviointiin osallistuvat henkilöstön lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat.
Opiskelijoiden keskeisin toiminnan arvioinnin ja kehittämisen väylä on opiskelijapalautejärjestelmä.
Opiskelijapalautejärjestelmään sisältyvät koulutuksen laatua, opiskelijan ammatillista kasvua ja
opiskelijahyvinvointia mittaavat palautekyselyt sekä välittömät palautteet. Palautetiedon kerääminen, sen
systemaattinen käsittely opiskelijoiden ja henkilöstön kesken sekä tiedon monipuolinen hyödyntäminen
mahdollistavat koulutuksen jatkuvan laadun kehittämisen.
Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana erilaisissa kehittämisryhmissä niin Laurea- kuin paikallisyksikkötasolla.
Opiskelijakunta LAUREAMKOn edustajat ja johdon neuvottelutapaamisia järjestetään säännöllisesti. Tapaamisten
tavoitteena on opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. Neuvottelutapaamisia käydään
LAUREA- ja paikallisyksikkötasoisesti. Opiskelijajäsenet osallistuvat myös Laurean sisäisiin auditointeihin, joita
toteutetaan kerran lukuvuodessa. Sisäisten auditointien kautta opiskelijat vaikuttavat koulutuksen ja muun toiminnan
laadun kehittämiseen.

Laurean opetussuunnitelma osana eurooppalaista korkeakoulualuetta

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Bolognan prosessissa on mukana 46 maata, muitakin kuin EU-maita. Sen
tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue vuoteen 2010
mennessä.
Kansainvälisesti ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin
perustuva tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-
tason tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta.
Ammattikorkeakouluissa kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin tutkinnon
lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon suorittaneista
suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.
Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System)-järjestelmän mukaiset opintopisteet vuonna 2005. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi
tuottaa 60 pistettä. Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on
opiskelijakeskeinen järjestelmä. Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä, joka tarvitaan koulutusohjelman
tavoitteiden saavuttamiseen.


Opetussuunnitelmissa kuvataan oppimistulokset ja osaaminen. Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen
näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja
osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana
korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen
tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin
työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin.
Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Tällä hetkellä voimavarat kohdennetaan siihen, että opetussuunnitelman toteutuksia
kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean
toimintaympäristöön.
Lähteet:
Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html


Globaalit haasteet ja kestävä kehitys opetussuunnitelmissa

Korkeakoulujen toiminnan on perustuttava vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen sekä erilaisuuden
ymmärtämiseen ja arvostamiseen korkeakouluyhteisössä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (OPM 2009,
51) toimenpidesuosituksena on, että korkeakoulut lisäävät kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen
pohjautuvaa koulutus- ja tutkimus - yhteistyötä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen
2005–2014 tavoitteiden toteuttamiseksi. Laurean opetussuunnitelmia kehitetään korkeakoulujen
kansainvälistämisstrategian 2009 – 2015 mukaisesti. Laurean arvoista yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuullisuus
edustavat selkeimmin näitä näkökulmia. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintojen yleisten kompetenssien eettinen
osaaminen tarkoittaa myös kykyä soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa työssä. Toiminta
globalisoituvassa maailmassa edellyttää korkeakouluilta omien toimintaperiaatteidensa eettisyyden kriittistä
tarkastelua.
Tavoitteena on, että kaikkien suomenkielisten koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa on vähintään 30 op
vieraskielisiä opintoja. Tavoitetta kohti edetään asteittain paikallisyksiköissä. Joissain koulutusohjelmissa
tavoitteeseen on jo päästy. Tavoitteena on myös tuottaa osaamista, joka mahdollistaa osallistumista globaalien
ongelmien ratkaisemiseen sekä oman toiminnan rakentamista eettisesti kestävälle pohjalle.
Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi


Koulutusohjelman toimintaympäristö

Rikosseuraamusalan koulutusohjelman opetus- ja kehittämisalueena on hyvinvointi ja turvallisuus.
Koulutusohjelman sisältö nojautuu kansainväliseen ja suomalaiseen hyvinvointi- ja turvallisuustietoon. Sen
erityisalueena on tarkastella rikollisuutta, erityisesti uusintarikollisuutta, ja siihen vaikuttamista yhteiskunnallisena,
yhteisöllisenä ja yksilöllisenä kysymyksenä.
Rikosseuraamusala ja sen koulutus rakentuu perinteistä turvallisuutta laajempaan hyvinvointinäkökulmaan, jossa
uusintarikollisuuden ehkäisy nähdään osana niitä toimenpiteitä, joilla parannetaan kansalaisen elämänhallintaa ja
ehkäistään sosiaalista syrjäytymistä.
Alan ammattilaisen tulee huolehtia yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan turvallisuudesta pitämällä yllä
oikeudenmukaista, laillista ja turvallista seuraamusten täytäntöönpanoa sekä myötävaikuttamalla
uusintarikollisuuden vähentämiseen ja rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. Tavoitteena
on hyvinvoinnin ja osallisuuden sekä toimintakykyisyyden tukeminen ja rikoksettoman elämäntavan edistäminen
sekä yhteiskuntaan kiinnittyminen. Tehtävänä on myös vaikuttaa muuhun yhteiskuntaan siten, että tavoitteiden
mukainen toiminta on mahdollista.
Kansainvälistyminen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden erilaiset muutokset heijastuvat nyt ja tulevaisuudessa
enenevässä määrin ihmisten arkielämässä selviytymiseen. Sosionomin työssä nämä näyttäytyvät muutoksina ja
kehittämishaasteina sidosorganisaatioissa, palvelurakenteissa ja työmenetelmissä. Toimintaympäristö
rikosseuraamusalalla tulee olemaan globaali, monikulttuurinen ja moniongelmainen ja entistä yksilöllisemmät ja
ihmistä yhteiskuntaan integroivat palvelut sekä toimintatavat tulevat korostumaan. Teknologian kehittyminen tulee
osaltaan tarjoamaan uusia mahdollisuuksia työvälineiksi. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyö tulevat
lisääntymään.


Asiantuntijuus

Rikosseuraamusalan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa ammatillisesti päteviä henkilöitä
rikosseuraamusalan esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Sosionomin (AMK) tutkinto tuottaa kelpoisuuden sellaisiin
rikosseuraamusalan virkoihin ja asiantuntijatehtäviin, joihin edellytetään korkeakoulututkintoa. Kysymyksessä on
ainoa rikosseuraamusalan valtakunnallinen koulutusohjelma. Koulutusohjelmalle on keskeistä tutkinnon laaja-
alaisuus, joka mahdollistaa sijoittumisen myös julkishallinnon rikosseuraamusalan ulkopuolelle.

Rikosseuraamusalan koulutusohjelma tukeutuu seuraaviin lähtökohtiin:
• opintojen lähtökohtana on uusintarikollisuutta koskevat tutkimustulokset sekä rikosseuraamusalan yhteiset
periaatteet ja arvopohja
• koulutusta tulee täydentää käytännön työstä saatavilla kokemuksilla
• koulutuksessa tulee korostaa yhteenkuuluvuutta muiden (uusinta)rikollisuuden vähentämiseen tähtäävien
ammattiryhmien kanssa
• koulutuksen tulee edistää henkilöstön erityistietämykseen nojaavaa autonomiaa ja asiantuntemusta
• koulutuksen tulee turvata rikosseuraamusalalla horisontaalinen liikkuvuus myös muiden uusintarikollisuuden
vähentämiseen pyrkivien sektoreiden välillä

Opetussuunnitelman mukaisiin keskeisiin sisältöihin kuuluu kriminaalipolitiikka yhdistettynä uusimpaan rikollisuutta
ja rikostorjuntaa sekä erityisesti uusintarikollisuuden ehkäisyä koskevaan tietoon. Tavoitteena on tuottaa laaja-
alainen rikosseuraamusalaa koskeva asiantuntemus, joka sisältää sosiaalipoliittisia, kriminologisia kuin myös
sosiaali- ja päihdetyöhön liittyviä opintokokonaisuuksia.

Osaamisalueet

Rikosseuraamusalan erityisosaamiseen kuuluu yhteiskunta-, käyttäytymis- ja oikeustieteellisen tiedon hallinta.
Näiden tieteenalojen teorioiden ja tulosten soveltaminen asiantuntija- ja esimiestehtävissä liittyy käytännön
työelämän vaatimuksiin.

Koulutusohjelman tavoitteena on, että opiskelija osaa
• tunnistaa ja analysoida rikollisuuden syitä, seurauksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia
• soveltaa uusintarikollisuuden vähentämiseen tähtääviä menetelmiä ja työtapoja
• toimia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa uusintarikollisuuden vähentämiseksi
• arvioida rikosseuraamusalan eettisiä, arvosidonnaisia ja kulttuurisia lähtökohtia

Rikosseuraamusalan koulutusohjelmasta valmistuvan sosionomin (AMK) ydinosaamisalueet ovat
• asiakastyön osaaminen
• rikosseuraamusjärjestelmäosaaminen
• rikollisuuteen ja syrjäytymiskehitykseen vaikuttaminen
• kuntoutusosaaminen
• turvallisuusosaaminen
• tutkimuksellinen kehittämisosaaminen
• johtamisosaaminen

Ammatillinen kasvu ja vuositeemat

Rikosseuraamusalan koulutus nojautuu ihmisen kehitysmahdollisuuksia, aktiivisuutta ja voimavaroja korostavalle
ihmiskäsitykselle. Oppimisen lähtökohtana on oman vuorovaikutus- ja kokemustavan kriittinen tarkastelu ja
reflektointi. Koko koulutuksen ajan opiskelijaa tuetaan tutkivan ja kehittävän työotteen omaksumisessa sekä eettisen
tietoisuuden ja vastuullisuuden kehittämisessä.
Opintojen alussa korostuu korkeakoulumaisen opiskelutavan oppiminen ja rikosseuraamusalan työn
monitieteelliseen viitekehykseen perehtyminen. Tässä vaiheessa painottuu itsearvioinnin oppiminen, minäkuvan
selkiinnyttäminen sekä asiakastyön valmiuksien kehittäminen. Koulutuksen edetessä painopiste siirtyy
rikosseuraamusalan työn entistä kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun sekä alan että siihen kiinteästi liittyvien
ammatillisten työmuotojen ja menetelmien opiskeluun. Koulutuksen loppupuolella tutkiva työote sekä työn
kehittämisvalmiudet ovat keskeisessä asemassa.
Ammatillisen kasvuprosessin vahvistamisen välineenä toimii ammatillisen kasvun polku, jonka tavoitteena on tukea
opintojen etenemistä ja sosionomi-identiteetin kehittymistä. Ammatillisen kasvun polku etenee Laurean
pedagogisessa strategiassa esitetyn ammatillisen kasvun neljän vaiheen mukaisesti:

• Ammatillisen kasvun käynnistyminen
• Alan ydinosaamisen kehittäminen
• Osaamisen syventäminen
• Työelämän kehittäminen ja uudistaminen

Ammatillisen kasvun polku toteutetaan opettajan tutoroinnin ja pienryhmäohjauksen eli tutorryhmätapaamisten
avulla ja alkaa heti opintojen alettua ja päättyy tutkinnon valmistuessa. Opintojen alkuvaiheessa tuetaan opiskelijan
roolin ja sosionomin identiteetin omaksumista.
Opiskelijan näkökulmasta ammatillisen kasvun polku (3 op) kytkeytyy seuraaviin opintojaksoihin:
Rikosseuraamustyön lähtökohdat -opintojakso
Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu - opintojakso
Vastuullinen johtaminen työyhteisössä -opintojakso
Työelämään siirtyminen ja valmistumiskeskustelu


Koulutusohjelman kuvaus

Rikosseuraamusalan koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä ja se sisältää kaikille yhteisiä pakollisia
opintoja, vaihtoehtoisia syventäviä opintoja sekä vapaasti valittavia opintoja. Vaihtoehtoiset syventävät opinnot
kohdistuvat kahteen osaamisalueeseen, jotka ovat kuntoutus- ja turvallisuusosaaminen.
Ammattikorkeakoulussa opetuksen lähtökohtana on osallistuminen työelämän kehittämishankkeisiin.
Hankeperustainen oppiminen perustuu opettajien, opiskelijoiden ja työelämäosaajien kumppanuuteen. Opiskelijat
osallistuvat opintojen aikana erilaisiin hankkeisiin, joissa kartuttavat osaamistaan asiakkaan kohtaamisesta,
rikosseuraamusjärjestelmäosaamisesta, rikollisuuteen vaikuttamisesta, kuntoutuksesta ja turvallisuudesta sekä
kehittämistyöstä.
Sosionomi (AMK) tutkinto sisältää harjoittelua 45 opintopistettä. Harjoittelut toimivat keskeisinä oppimisympäristöinä
alan käytäntöihin perehdyttäessä. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ammatillisesti ja vastuullisesti työskennellä
erilaisissa työyhteisöissä sekä kehittää valmiuksiaan moniammatilliseen yhteistyöhön. Opiskelija osaa arvioida ja
suhteuttaa omaa toimintaansa työyhteisössä. Opiskelija ymmärtää käytännön työhön sisältyvien eettisten ristiriitojen
monikerroksisuuden ja oppii tekemään asiakkaan tarpeita kunnioittavia ammattieettisiä ratkaisuja. Tutkimuksellisuus
yhdistyy osaksi opiskelijan työotetta.
Harjoittelut ovat opintojaksojen teemojen sisällä. Harjoittelujaksoja (15 op) on opintojen aikana kolme:
1. harjoittelu/ Asiakastyön harjoittelu (15 op) on teemassa rikosseuraamusjärjestelmäosaaminen
2. harjoittelu/ Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu (15 op) on teemassa rikollisuuteen vaikuttaminen
3. harjoittelu/Syventävä harjoittelu (15 op) on teemassa rikosseuraamusalan työn johtaminen ja kehittäminen


Opiskelija tutustuu rikosseuraamusalan keskeisiin toimintaympäristöihin (, joita ovat vankilat ja ‎kriminaalihuolto).
Harjoittelun tavoitteena on rikosseuraamusalan työn kokonaisuuden ‎hahmottaminen ja jäsentäminen sekä
ammattityön keskeisten toimintaperiaatteiden ja ‎työmuotojen oppiminen. Opiskelija tutustuu vastuullisena toimijana
vankeusrangaistuksen ja ‎yhdyskuntaseuraamusten toteuttamiseen, niiden suunnitteluun ja käytännön toteutukseen. ‎
Opiskelija tunnistaa omaa ammatillista kehittymistään ja osaa arvioida omaa toimintaansa sekä ‎käytettyjä työtapoja.
Opiskelija oppii tutkivaa työotetta ja tunnistaa toimintaympäristöön liittyviä ‎eettisiä kysymyksiä. ‎
Harjoittelu voi toteutua myös muussa yhteisössä, jossa opiskelija toimii joko rikosseuraamus- tai ‎sosiaalialaan
liittyvissä tehtävissä. Kansainvälinen harjoittelu tapahtuu pääasiassa vaihto-ohjelmien ‎puitteissa. ‎
Opiskelija voi valita vaihtoehtoisia syventäviä opintoja joko kuntoutusosaamisesta tai ‎turvallisuusosaamisesta.
Opiskelija tulee suorittaa jompikumpi 10 opintopisteen kokonaisuus.

‎
Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelija etenee ammatillisessa kasvussaan kohti asiantuntijuuutta. ‎Tutkiva ja
kehittävä työote muodostuu osaksi opiskelijan toimintatapaa. Opiskelija osaa hankkia ‎systemaattisesti tietoa ja
arvioida sitä kriittisesti.

‎
Opintojen kesto on 3,5, vuotta. Opinnot etenevät henkilökohtaisen oppimissuunnitelman ‎mukaisesti. ‎


Opetussuunnitelman rakenne

Rikosseuraamusalan koulutusohjelma sisältää seuraavat pakolliset teemat ja opintojaksot

RIKOSSEURAAMUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT 10 op
• Rikosseuraamustyön lähtökohdat 10 op

ASIAKKAAN KOHTAAMINEN 25 op
• Vuorovaikutus asiakastyössä 10 op
• Metodisuus asiakastyössä 10 op
• Svenska för kriminalvårdare 5 op

RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄOSAAMINEN 35 op
• Rangaistusjärjestelmät 5 op
• Rikosseuraamusalan hallinto ja lainsäädäntö 10 op
• Comparative Perspectives on Crime Control 5 etcs
• 1- harjoittelu. (Ammattityön harjoittelu)15 op

RIKOLLISUUTEEN VAIKUTTAMINEN 35 op
• Rikollisuus ilmiönä 10 op
• Hyvinvointi ja turvallisuus 10 op
• 2. Harjoittelu (Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu) 15 op

KUNTOUTUSOSAAMINEN 10 – 20 op
• Kuntouttava työote asiakastyössä 10 op
• Kuntouttava sosiaalityö 10 op, vaihtoehtoinen syventävä

TURVALLISUUSOSAAMINEN 10 – 20 op
• Rikosseuraamusalan turvallisuus 10 op
• Turvallisuuden hallinta ja kehittäminen 10 op, vaihtoehtoinen syventävä

RIKOSSEURAAMUSALAN TYÖN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN 55 op (40 op + opinnäytetyö 15 op)
• Vastuullinen johtaminen työyhteisössä 10 op
• Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät 10 op
• English for correctional services 5 op
• 3. Harjoittelu (Syventävä harjoittelu) 15 op

OPINNÄYTETYÖ 15 op

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 20 op
                                                           1. vuosi       2. vuosi       3. vuosi       4. vuosi
OP      OPINNOT                                                   60             60             60             30
V031    RIKOSSEURAAMUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT
V0116   Rikosseuraamustyön lähtökohdat                            10
V032    ASIAKKAAN KOHTAAMINEN
V0117   Vuorovaikutus asiakastyössä                               10
V0118   Metodisuus rikosseuraamusalan työssä                      10
00784   Svenska för kriminalvårdare                                   5
00634   Ruotsin kielen suullinen taito                                0
00635   Ruotsin kielen kirjallinen taito                              0
V033    RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄOSAAMINEN
V0119   Rangaistusjärjestelmät                                        5
V0120   Rikosseuraamusalan hallinto ja lainsäädäntö                                             10
V0121   Comparative Perspectives on Crime Control                                                   5
V0122   Asiakastyön harjoittelu                                   15
V034    RIKOLLISUUTEEN VAIKUTTAMINEN
V0123   Rikollisuus ilmiönä                                                      10
V0124   Hyvinvointi ja turvallisuus                                              10
V0125   Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu                                 15
V035    KUNTOUTUSOSAAMINEN
V0126   Kuntouttava työote asiakastyössä                                         10
V0127   Kuntouttava sosiaalityö                                                                 10
V036    TURVALLISUUSOSAAMINEN
V0128   Rikosseuraamusalan turvallisuus                                          10
V0129   Turvallisuuden hallinta ja kehittäminen                                                 10
V037    RIKOSSEURAAMUSALAN TYÖN JOHTAMINEN
        JA KEHITTÄMINEN
V0130   Tutkiva ja kehittävä työote rikosseuraamusalalla              5
V0131   Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmät                                  5
V0132   Vastuullinen johtaminen työyhteisössä                                                   10
00272   English for correctional services                                                           5
V0133   Syventävä harjoittelu                                                                   15
V0134   Opinnäytetyö                                                                            15
V022    VAPAASTI VALITTAVAT
00203   Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti                       0
00195   Ruotsin kielen valmentavat opinnot                            3
00202   Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti                     0
00194   Englannin kielen valmentavat opinnot                          3
                                                                  60             60             60             30
V031 RIKOSSEURAAMUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT, 10 op

Kuvaus:
Opiskelija tunnistaa rikosseuraamusalan toimintaa ohjaavia arvoja ja eettisiä periaatteita sekä hahmottaa
rikosseuraamusalan osana yhteiskunnallista järjestelmää. Opiskelija perehtyy ammattikorkeakoulumaiseen
opiskelutapaan.

Opiskelija osaa:
- laatia henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) sekä käyttää sitä hyväksi oppimisen suunnittelussa
- hahmottaa rikosseuraamusalan työn perusteita ja toimintaympäristöä
- reflektoida omia arvojaan suhteessa rikosseuraamustyön arvoihin
- (alkaa) tunnistaa rikosseuraamusalan työhön liittyviä eettisiä ongelmia
- hahmottaa tutkivan ja kehittävän toiminnan merkityksen oppimisessa sekä oppimisen arvioinnin merkityksen ja
välineet
- käyttää keskeisiä tietoteknisiä sovelluksia
- viestiä suomenkielellä suullisesti ja kirjallisesti
- hakea tietoa erilaisista tietokannoista

Sisältö:
Teemassa opiskellaan korkeakoulussa opiskeluun liittyviä perustietoja ja – taitoja sekä tutustutaan
rikosseuraamusalan toimintaympäristöön.

Osaamisen kehittyminen:
Teema on opintojen alkuun sijoittuvia perusopintoja. Ammatillisen kasvun polku käynnistyy pienryhmätoiminnan
avulla.


V0116 Rikosseuraamustyön lähtökohdat, 10 op

Opiskelija osaa:
- hahmottaa rikosseuraamusalan työn perusteita ja toimintaympäristöä
- reflektoida omia arvojaan suhteessa rikosseuraamustyön arvoihin
- (alkaa) tunnistaa rikosseuraamusalan työhön liittyviä eettisiä ongelmia
- hahmottaa rikosseuraamusalan vaihtoehtoisia tulevaisuuden toimintamalleja
- käyttää keskeisiä tietoteknisiä sovelluksia
- viestiä suomenkielellä suullisesti ja kirjallisesti
- hakea tietoa erilaisista tietokannoista

Ammatillisen kasvun polku ja vuositeema:
Opiskelija osaa
• ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja opiskelijan roolin omaksumisesta
• arvioida omaa oppimistaan ja ammatillisen kasvun prosessiaan

Opintojakson sisältö:
- rikosseuraamusalan organisaatio ja toimintaperiaatteet sekä yhteiskunnallinen konteksti
- rikosseuraamusalan työn edellyttämät valmiudet
- rikosseuraamusalan arvot ja eettiset periaatteet
- tietotekninen osaaminen
- kirjallinen ja suullinen viestintä
- tiedonhankinta

Ammatillisen kasvun polku ja vuositeema:
• oppimisen itsearviointi
• opiskelijana ammattikorkeakoulussa ja Laurean LbD-toimintamallissa

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana opiskelija tutustuu rikosseuraamusalan toimintaympäristöihin sekä saa oman oppimisen ja
ammatillisen kasvun tunnistamiseen.
Ammatillisen kasvun polku ja vuositeema
Ammatillisen kasvun polun tavoitteena on tukea opiskelijan opintojen etenemistä ja sosionomin ammatti-identiteetin
kehittymistä. Opintojakso alkaa heti opintojen alettua ja päättyy tutkinnon valmistuessa. Ammatillisen kasvun polun
vuositeema on Ammatillisen kasvun käynnistyminen ja se 1. vuonna kytkeytyy Rikosseuraamustyön lähtökohdat –
opintojaksoon. Ammatillisen kasvun opintojakso toteutetaan opettajatutoroinnin ja pienryhmäohjauksen eli
tutortapaamisten avulla.


V032 ASIAKKAAN KOHTAAMINEN, 25 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa kohdata ja ohjata erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä, asiakkaita kunnioittaen sekä
rikosseuraamusalan ja sosiaalialan eettisiä periaatteita noudattaen.

Opiskelija osaa:
- tunnistaa asiakkaiden erilaisia elämäntilanteita ja voimavaroja sekä luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen
- arvioida ja soveltaa erilaisia teoreettisia lähestymistapoja ja menetelmiä toimiessaan asiakastilanteissa
- tukea ja ohjata erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä eri vaiheissa ja elämäntilanteissa

Sisältö:
Teeman opintojaksoilla saadaan perusvalmiudet rikosseuraamusalan asiakastyöhön. Teoreettinen ja käytännössä
oppiminen alkaa aluksi omia vuorovaikutustaitoja kehittäen. Sen jälkeen perehdytään erilaisiin asiakastyön
menetelmiin.

Opintojaksot
Vuorovaikutus asiakastyössä
Metodisuus rikosseuraamusalan työssä
Svenska för kriminalvårdare
- Ruotsin kielen kirjallinen taito
- Ruotsin kielen suullinen taito

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa ammatillisuuden alkuvaiheeseen, jossa oppijan ammatillisen
perusosaamisen kehittyminen ilmenee ammatillisen vuorovaikutuksen ja asiakastyömenetelmien osaamisena
yksilöiden ja ryhmien kanssa.


V0117 Vuorovaikutus asiakastyössä, 10 op

Opiskelija osaa:
- eritellä asiakastilanteiden herättämiä erilaisia tunteita ja niiden taustalla olevia erilaisia henkilökohtaisia arvoja ja
uskomuksia
- luoda asiakaslähtöisen ja empaattisen vuorovaikutussuhteen työskennellessään yksilöiden ja ryhmien kanssa

Opintojakson sisältö:
- asiakaslähtöinen vuorovaikutussuhde ja asiakkaan kohtaaminen
- ryhmässä toimiminen, ryhmän kehitys ja ryhmädynamiikka asiakassuhteissa

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään omiin vuorovaikutustaitoihin sekä teoreettisen että omakohtaisen toimimisen avulla.
Opintojaksolla ryhmässä oppimisen ja toimimisen merkitys kasvaa ja ryhmäilmiöihin tutustutaan eri tavoin.


V0118 Metodisuus rikosseuraamusalan työssä, 10 op

Opiskelija osaa:
- hyödyntää erilaisia sosiaalialan teoreettisia lähestymistapoja ja metodisuutta toimiessaan asiakastilanteissa
yksilöiden ja ryhmien kanssa
- arvioida omaa toimintaansa ja ottaa vastuuta omasta toiminnastaan ja sen seurauksista
- käyttää ja arvioida erilaisia asiakastyön menetelmiä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti
- ottaa vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta

Opintojakson sisältö:
- asiakastyön tutkimukselliset ja tiedolliset lähtökohdat
- sosiaalialan asiakastyön teoreettiset lähestymistavat ja metodit
- sosiaalityön metodisuuden luonne

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana jäsennetään sosiaalialan työn käsitteitä, tavoitteita ja tehtäviä yhteiskunnassa sekä
perehdytään sosiaalialan ja -työn teoreettisiin ja metodisiin lähtökohtiin. Opiskelija oppii käyttämään erilaisia
sosiaalialan työmuotoja ja menetelmiä sekä tunnistamaan ja arvioimaan omia toimintatapojaan ja
työskentelyvalmiuksiaan.


00784 Svenska för kriminalvårdare, 5 op

Opiskelija osaa:
• käyttää ruotsin kieltä kirjallisesti ja suullisesti työympäristössään
• toimia asiantuntijayhteisössä käyttäen tehokkaasti viestinnän keinoja
• viestiä oman asiantuntijuusalueensa teemoista käyttäen erilaisia viestintäkanavia
• soveltaa vieraskielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa

Opintojakson sisältö:
• asiakaslähtöinen suullinen ja kirjallinen viestintä
• sosiaalityön keskeinen terminologia
• työnhaku, opiskelijan itsensä, koulutuksen ja työkokemuksen esittely

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason
B1.2. Lisäksi hän saa valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä suullisesta ja
kirjallisesta kielitaidosta.


00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


V033 RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄOSAAMINEN, 35 op

Kuvaus:
Opiskelija hallitsee suomalaisen ja ulkomaisten rangaistusjärjestelmien lainsäädännöllisen ja hallinnollisen
kehityksen ja siihen eri aikoina vaikuttaneet keskeisimmät yhteiskunnalliset taustatekijät. Tutustumalla
rikosseuraamusalan eri toimintaympäristöihin opiskelija kykenee jäsentämään rangaistuksen
täytäntöönpanojärjestelmän asemaa, tehtäviä ja merkitystä yhteiskunnassa. Opiskelija hallitsee rikosseuraamusalan
työtä ohjaavat normit ja periaatteet sekä hallintomenettelyä koskevat keskeiset säännökset ja osaa soveltaa niitä
omassa toiminnassaan.

Opiskelija osaa:
- rikosseuraamustyön keskeiset toimintaperiaatteet ja työmuodot
- tulkita ja soveltaa rikosseuraamusalan työtä ohjaavaa lainsäädäntöä
- lukea ja jäsentää rangaistusjärjestelmää koskevaa tutkimuskirjallisuutta
- tunnistaa yhteiskunnallisen rankaisemisen eri muotoja ja pohtia niiden vaikutuksia yksilöllisellä ja
yhteiskunnallisella tasolla

Sisältö:
Rangaistusjärjestelmät 5op
Rikosseuraamusalan hallinto ja lainsäädäntö 10op
Comparative Perspectives on Crime Control 5 etcs
Asiakastyön harjoittelu 15 op

Teeman opintojaksoilla käsitellään suomalaisia ja ulkomaisia rangaistusjärjestelmiä sekä niiden lainsäädännöllistä ja
hallinnollista kehitystä.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu opiskelijan ammatillisen kasvun vaiheeseen, jossa opiskelijan alan ydinosaaminen kehittyy ja
syvenee.


V0119 Rangaistusjärjestelmät, 5 op

Opiskelija osaa:
- eritellä rangaistusjärjestelmän historialliseen kehittymiseen vaikuttaneita yhteiskunnallisia tekijöitä
- hahmottaa ja jäsentää rangaistusten täytäntöönpanoa
- analysoida eri seuraamusmuotojen yksilöllisiä toimintatapoja ja niiden vaikutuksia
- vertailla eri maiden käytössä olevia seuraamusjärjestelmiä ja niiden yhteyttä oikeudelliseen ajatteluun
- rikosoikeudellinen prosessi osana yhteiskunnallista järjestelmää

Opintojakson sisältö:
- rankaisun filosofia ja kehitys
- rankaisun sisältö ja tehtävät
- seuraamusjärjestelmän kehitys
- seuraamusjärjestelmän yleiskuvaus ja kehittämishaasteet
- rangaistusjärjestelmien kansainvälinen vertailu

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso perehdyttää opiskelijat yhteiskunnallisen rankaisemisen filosofisiin ja sosiologisiin perusteisiin. Jaksolla
paneudutaan myös rangaistusjärjestelmien historialliseen kehitykseen ja nykytilaan.


V0120 Rikosseuraamusalan hallinto ja lainsäädäntö, 10 op

Opiskelija osaa:
- tunnistaa ja hallita rikossoikeuden keskeiset käsitteet
- tulkita ja soveltaa rikosseuraamusalan lainsäädäntöä omassa työskentelyssään
- tunnistaa ja hallita julkishallinnon keskeiset periaatteet
- pohtia ja analysoida mitä virkamiehenä toimiminen tarkoittaa rikosseuraamusalalla

Opintojakson sisältö:
- rikosoikeus
- tuomioistuinmenettely
- vastuuvapausperiaatteet
- virkamiehenä toimiminen ja virkamiesetiikka
- toimivaltaa koskevat säännökset
- hallinnon tulosohjaus

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tuntee hallintomenettelyn eri vaiheet sekä hallinto-oikeudellisten periaatteiden merkityksen hallinnossa ja
osaa hahmottaa rikosoikeudellisen järjestelmän kokonaisuuden sekä ihmisoikeuksien merkityksen
rikosseuraamusalalla. Opintojaksossa osaaminen on virkamiehen oikeuksien ja velvollisuuksien hallintaa osana
hyvää hallintoa sekä rikosoikeuden keskeisten käsitteiden, periaatteiden ja tuomioistuinmenettelyn tuntemusta.
V0121 Comparative Perspectives on Crime Control, 5 op

Opiskelija osaa:
•   Is familiar with the human rights regulating the national legal acts on crime control
•   Is able to compare different approaches to penal systems
•   Understands the meaning of the multiculturalism in criminality and crime control


Opintojakson sisältö:
•   International and European human rights
•   Immigration and criminality
•   Crime control in contemporary societies
•   International trends in criminality


Opintojakson kuvaus:
The subject provides the students with an overview of the international regulations concerning internal security and
safety. The subject offers comparative perspectives on contemporary multicultural societies and affects of
immigration on crime control systems.


V0122 Asiakastyön harjoittelu, 15 op

Opiskelija osaa:
- ymmärtää asiakkaan tilanteen kartoittamisen ja arvioinnin, suunnitelmallisen ja tavoitteellisen työotteen (sekä työn
vaikutusten arvioinnin) merkityksen
- kohdata erilaisia asiakkaita
- hahmottaa työyhteisön ja organisaation perustehtävän
- osallistua aktiivisesti työyhteisön toimintaan
- asettaa itselleen ammatillisia osaamistavoitteita ja arvioida omaa ammatillista kasvuaan
- toimia rikosseuraamusalan eettisten periaatteiden mukaisesti

Opintojakson sisältö:
- asiakastyön ydinprosessi (asiakkaan tilanteen arviointi, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen työote)
- työyhteisön toimintaan osallistuminen

Opintojakson kuvaus:
Harjoittelujakson aikana on keskeistä opiskelijan omien tavoitteiden asettaminen ja oman ammatillisen osaamisen
arviointi käytännön (asiakas)työhön perehtymisen lisäksi.


V034 RIKOLLISUUTEEN VAIKUTTAMINEN, 35 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa tunnistaa ja jäsentää rikollisuutta ja syrjäytymistä luovia ja ylläpitäviä rakenteita ja prosesseja sekä
keinoja vaikuttaa niihin yksilöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla. Opiskelija ymmärtää hyvinvoinnin ja turvallisuuden
moniulotteisuuden.

Opiskelija osaa:
- kriminologian peruskäsitteet
- jäsentää rikollisuuden selitysteorioita
- hahmottaa yhteiskunnallisia muutoksia hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta
- ymmärtää hyvinvoinnin ja turvallisuuden moniulotteisuuden
- hahmottaa suomalaisen sosiaalipalvelujärjestelmän kehityslinjoja

Sisältö:
Opintojaksot
Rikollisuus ilmiönä 10 op
Hyvinvointi ja turvallisuus 10 op
Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu 15 op
Teemassa on keskeistä tunnistaa hyvinvointiyhteiskunnan muutoksia ja näiden vaikutuksia hyvinvointipalveluiden
tarpeeseen ja järjestämiseen.
Teeman opintojaksoilla käsitellään rikollisuuteen vaikuttamista sekä yksilöllisellä että yhteiskunnallisella tasolla.
Rikollisuuteen vaikuttaminen täydentyy teemassa käytännön työssä ammatillisten työmenetelmien harjoittelujaksolla.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu opiskelijan ammatillisen kasvun vaiheeseen, jossa opiskelijan alan ydinosaaminen kehittyy ja
syvenee.


V0123 Rikollisuus ilmiönä, 10 op

Opiskelija osaa:
- pohtia ihmisen käyttäytymisen selittämisen peruskysymyksiä
- kriminologian peruskäsitteet
- tärkeimmät rikollisuuden selitysteoriat ja osaa arvioida niitä kriittisesti
- kriminologian kehityksen tärkeimmät historialliset vaiheet
- suomalaisen rikollisuuden määrälliset ja laadulliset peruspiirteet

Opintojakson sisältö:
- geenit vai ympäristö?
- rikollisuuden tieteellisen tutkimuksen peruskäsitteet ja lähtökohdat
- rikollisuuden klassiset ja uudet selitysteoriat
- rikollisuuteen liittyvä ajankohtainen erityisteema
- rikostilastot, niiden tulkinta ja rikollisuus Suomessa
- rikollisuuden kansainvälinen vertailu

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso perehdyttää monipuolisesti opiskelijat rikollisuuden tieteellisen tutkimisen peruskäsitteisiin ja –
lähtökohtiin samoin kuin rikollisen käyttäytymisen selitysteorioihin ja malleihin. Jaksolla tarkastellaan myös
suomalaisen rikollisuuden erityispiirteitä.


V0124 Hyvinvointi ja turvallisuus, 10 op

Opiskelija osaa:
- hyvinvoinnin ja turvallisuuden määritelmiä
- tarkastella yhteiskuntarakennetta ja yhteiskunnallisia muutoksia hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta
- tunnistaa ja jäsentää hyvinvointia sekä turvallisuutta tukevia toimintoja ja palveluja

Opintojakson sisältö:
- suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutokset
- yhteiskuntapolitiikka ja sosiaalipoliittinen järjestelmä
- sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyminen
- sosiaalipalvelujärjestelmä
- yrityspalvelut osana hyvinvointipalvelujen tuottamista
- paikallinen turvallisuustyö
- turvallisuussuunnittelu
- (Suomen sisäisen turvallisuuden ohjelma)

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla käsitellään hyvinvoinnin ja turvallisuuden moniulotteisuutta. Opintojaksolla paneudutaan
sosiaalipolitiikan peruslähtökohtiin, yhteiskunnalliseen muutokseen sekä paikalliseen turvallisuussuunnitteluun.


V0125 Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu, 15 op

Opiskelija osaa:
- syventää rikosseuraamusalan/sosiaalialan työtä koskevaa tietämystä sekä osallistua vastuullisesti työyhteisön
toimintaan
- ymmärtää ammattieettisten periaatteiden käytännön merkitys
- oppia arvioimaan omaa ammatillista toimintaansa suhteessa ammattityön menetelmiin sekä tunnistaa omaa
ammatillista kehittymistään
- oppia arvioimaan käytännön työssä käytettyjä työtapoja
- arvioida kriittisesti itseään kehittyvänä ammattilaisena suhteessa ammattityön menetelmiin

Ammatillisen kasvun polku ja vuositeema:
Opiskelija osaa
• tunnistaa ryhmän merkityksen osana oppimista ja jakaa oppimistaan ryhmässä
• tuntee rikosseuraamusalan asiantuntijuuden ammatillisen osaamisen vaatimukset

Opintojakson sisältö:
- asiakastyön menetelmät
Ammatillisen kasvun polku ja vuositeema:
• ammatillinen kasvu ja ammatti-identiteetti


Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla syvennetään rikosseuraamusalan työtä koskevaa tietämystä ja osaamista käytännössä.


Ammatillisen kasvun polku ja vuositeema
Ammatillisen kasvun polun vuositeema on alan ydinosaamisen kehittäminen ja se kytkeytyy 2. vuonna Ammatillisten
menetelmien harjoitteluun. Ammatillisen kasvun opintojakso toteutetaan opettajatutoroinnin ja pienryhmäohjauksen
eli tutortapaamisten avulla.


Edeltävät opinnot:
Asiakastyön harjoittelu.


V035 KUNTOUTUSOSAAMINEN, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija hallitsee kuntouttavaa työtä ohjaavia ajatusmalleja ja syventää ja kehittää kuntouttavan työotteen tieto- ja
taitoperustaansa. Teeman valinnaisessa opintojaksossa opiskelija syventää sosiaalisen kuntoutuksen
asiantuntijuutta ja osallistavien menetelmien hallintaa.

Opiskelija osaa:
‎

Sisältö:
Teeman opintojaksot keskittyvät kuntouttavan työn ja työotteen lähtökohtiin ja menetelmiin. Opiskelija voi syventää
kuntoutusosaamistaan kuntouttavan sosiaalityön jaksolla.

Opintojaksot
Kuntouttava työote asiakastyössä 10 op
Kuntouttava sosiaalityö 10 op, vaihtoehtoinen syventävä

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa ammatillisen osaamisen syventämisen vaiheeseen. Teemassa opiskelijan
eettinen tiedostaminen ja erilaisten näkökulmien huomioiminen työskentelyssä kasvaa sekä opiskelijan kyky
hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti kehittyy.


V0126 Kuntouttava työote asiakastyössä, 10 op

Opiskelija osaa:
- kartoittaa yksilön kokonaistilanteen
- arvioida asiakkaan päihderiippuvuutta
- jäsentää rikosseuraamustyön erityisasiantuntijuutta kuntouttavan työn näkökulmasta
- motivoida ja ohjata rikoksentekijän kuntoutumisprosessia

Opintojakson sisältö:
- kuntouttavan työn ammatillinen perusta
- riski- ja tarvearviot sekä rangaistusajan suunnittelu
- päihteet ja päihdekuntoutus
- rikosseuraamusalan työmenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla keskitytään kuntouttavan työn ja työotteen lähtökohtiin ja menetelmiin (rikosseuraamusalan työn
näkökulmasta).


V0127 Kuntouttava sosiaalityö, 10 op

Opiskelija osaa:
- kohdata arvostavasti erilaisia aikuissosiaalityön asiakkaita ja asiakasryhmiä sekä työskennellä heidän kanssaan
ammatillisia menetelmiä hyödyntäen
- suunnitella ja toteuttaa osallisuutta vahvistavia toimintoja

Opintojakson sisältö:
- aktivoiva, kuntouttava työote
- aikuissosiaalityö eri toimintaympäristöissä
- syrjäytymiseen vaikuttaminen ja osallisuuden vahvistaminen eri toimijakentillä
- osallistavan ja ennaltaehkäisevän työn menetelmät ja työmuodot, työn vaikuttavuus ja arviointi

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla keskitytään kuntouttavan sosiaalityön peruskäsitteisiin ja lähtökohtiin sekä sosiaalisen kuntoutuksen
menetelmiin ja työmuotoihin.


V036 TURVALLISUUSOSAAMINEN, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa jäsentää ja analysoida organisaatioiden toimintaan kohdistuvia uhkia ja riskejä sekä hallita
turvallisuustoimenpiteitä. Opiskelija osaa laatia sijoittamissuunnitelmia ja toimipaikkakohtaisia
turvallisuussuunnitelmia sekä kykenee turvallisuusosaamiseen liittyvien menetelmien kehittämiseen.

Opiskelija osaa:
- analysoida erilaisia turvallisuuteen vaikuttavia riskejä
- tunnistaa ja jäsentää yksilöiden ja organisaation henkilöstön turvallisuutta koskevia erityisriskejä ja toimia niiden
aiheuttaminen riskien vähentämiseksi
- määritellä organisaation turvallisuustarpeita
- ylläpitää ja kehittää organisaation henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuutta riskein tunnistamisen ja arvioinnin
pohjalta

Sisältö:
Teeman opintojaksoilla arvioidaan ja analysoidaan erilaisia toimintaympäristöjä turvallisuuden näkökulmasta.
Opiskelija ymmärtää erilaisten turvallisuusuhkien muodostumisen periaatteet ja tietää miten turvallisuusuhkien
torjumiseen valmistaudutaan.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa ammatillisen osaamisen syventämisen vaiheeseen. Teemassa opiskelijan
eettinen tiedostaminen ja erilaisten näkökulmien huomioiminen työskentelyssä kasvaa sekä opiskelijan kyky
hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti kehittyy.


V0128 Rikosseuraamusalan turvallisuus, 10 op
Opiskelija osaa:
- turvallisuuden perustehtäviä säätelevän normiston ja osaa toimia sen mukaan
- arvioida vakavien turvallisuusuhkien muodostumista ja toimenpiteitä niiden estämiseksi
- analysoida asiakastyön turvallisuuteen liittyviä riskejä erityisesti rikosseuraamusalalla
- tehdä havaintoja ja yhdistää tietoja asiakkaiden tilanteen kartoittamiseksi sekä toimia työturvallisuutta edistäen
- soveltaa asiakkaiden henkilörekisteritietoja riskiarvioiden tekemisissä
- soveltaa turvallisuusviranomaisten yhteistyötä ja tietojen vaihtoa koskevaa lainsäädäntöä
- toimia ammatillisessa vuorovaikutuksessa ryhmän jäsenenä

Opintojakson sisältö:
- rikosseuraamusalan lainsäädännön määrittelemät valvonta-, pakko- ja turvaamistoimet
- sisäisessä toimintaympäristössä tapahtuva rikollisuus ja sen vaikutus henkilöturvallisuuteen: rangaistuksiin
tuomittujen syyllistyminen huumausainerikoksiin, väkivaltaan ja uhkailuun
- poikkeavien ja turvallisuutta vaarantavien tilainteiden tutkinta ja selvittäminen
- rikosseuraamusalan asiakastyöhön liittyvät henkilöturvallisuusriskit
- järjestäytynyt rikollisuus ja sen torjunta
- viranomaisyhteistyö, viranomaisten välinen tietojen vaihto ja salassapitosäännökset
- rikosseuraamusalan toimintaympäristön arviointi ja turvallisuuden edistäminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tuntee rikosseuraamusalan turvallisuutta ylläpitävät tehtävät ja toimintamallit erilaisissa tilanteissa ja osaa
hahmottaa turvallisuuden laajana kokonaisuutena erityisesti vuorovaikutuksen ja asiakastyön lähtökohdista.


V0129 Turvallisuuden hallinta ja kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
- tunnistaa turvallisuusriskejä ja arvioida niiden seurausten merkitystä erityisesti rikostorjuntaympäristön
näkökulmasta
- ymmärtää inhimillisten tekijöiden merkitys riskien toteutumiseen ja niiden hallintaan
- käyttää riskienhallinnan menetelmiä ja kehittää niiden avulla tarkasteltavaa kohdetta
- laatia organisaation turvallisuussuunnitelmia ja kehittää turvallisuuskulttuuria
- hallita ja kehittää yhteisön turvallisuutta turvallisuusstrategian mukaisesti
- johtaa turvallisuustoimia rikostorjuntasektorilla

Opintojakson sisältö:
- riskien todennäköisyyden laskenta
- riskien arviointi ja hallinta
- turvallisuusjohtaminen
- turvallisuusstrategia ja turvallisuuskulttuuri
- turvallisuuden tutkimuksen ja kehittämisen menetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on turvallisuusasioiden hallintaa osana organisaation kehittämistointa. Turvallisuus
nähdään osana laajempaa riskienhallintaprosessia.


V037 RIKOSSEURAAMUSALAN TYÖN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN, 55 op

Kuvaus:
Tutkimus-ja kehittämistoiminta rikosseuraamusalalla 5 op
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmät 5 op
Vastuullinen johtaminen työyhteisössä 10 op
English for correcional services 5 op
Syventävä harjoittelu 15 op
Opinnäytetyö 15 op

Opiskelija osaa:
- käyttää ja soveltaa tutkimus- ja kehittämistyön menetelmiä
- kehittää tutkimuksellisesti työelämää tuottamalla uusia ratkaisuja tuotteina, toimintamalleina tai työkulttuurina
- toimia vastuullisena työyhteisöjen ja verkostojen jäsenenä, johtajana ja kehittäjänä
- osaa hahmottaa monilulttuuristen ja kansainvälisten työyhteisöiden ja verkostojen toimintaa

Sisältö:
Teemassa korostuu tutkimus- ja kehittämistoiminnan oppiminen sekä työyhteisössä toimiminen. Johtaminen ja
ryhmässä toimiminen ovat keskeinen osa teemaa.

Teemaan sisältyvä opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se syventää opiskelijan
ammatillista kehittymistä ja palvelee työelämää ja aluekehitystä sekä luo pohjaa myös kansainväliselle yhteistyölle.
Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa merkityksellisiä innovaatioita. Siinä painottuu
vuorovaikutus työelämän kanssa sekä tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu
tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten kuvaaminen sekä teoreettinen että tutkimuksellinen analysointi.
Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa ja selittävää uutta tietoa. Opiskelijaa rohkaistaan tekemään
opinnäytetyönsä myös monikulttuurisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen.
Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa sekä hyvää kirjallista ilmaisutaitoa.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisen kasvun vaiheeseen, jossa työelämän kehittämisen ja uudistamisen valmiudet
vahvistuvat. Teemassa korostuu kehittämis- ja johtamisvalmiuksien kehittyminen ja ammattiosaamisen
syventyminen.


V0130 Tutkiva ja kehittävä työote rikosseuraamusalalla, 5 op

Opiskelija osaa:
- hahmottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkityksen rikosseuraamusalalla
- tunnistaa tutkimus- ja kehittämistyön eettisen näkökulman
- muodostaa käsityksen tutkimus- ja kehittämisprosessista

Opintojakson sisältö:
• rikosseuraamusalan kehittämistyö, tutkiva työote rikosseuraamusalalla
• projektityö, projektityön menetelmät ja arviointi
• tieteen filosofia ja etiikka
• tutkimus- ja kehittämisprosessi, tiedonhankinta ja tieteellinen kirjoittaminen
• opinnäytetyön prosessi ja käytänteet

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään tutkivan ja kehittävän työn perusteisiin ja rikosseuraamusalan kehittämistyön
lähtökohtiin ja eettisiin periaatteisiin. Opintojaksolla perehdytään tutkimusprosessin ja projektityön periaatteisiin.
Opintojaksolla opiskelija tutustuu opinnäytetyön prosessiin.


V0131 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmät, 5 op

Opiskelija osaa:
- valita tarkoituksenmukaiset tutkimusmenetelmät
- tuottaa ja analysoida laadullisia tutkimusaineistoja
- suorittaa kyslylomaketutkimuksen ja analysoida kvantatatiivista tutkimusaineistoa yksinkertaisia tilastollisia
menetelmiä käyttäen

Opintojakson sisältö:
• tutkimuksen metodologia
• kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät
• kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija oppii käyttämään käyttämään tutkimusmentelmiä- Opiskelija perehtyy laadullisiin ja määrälliseen
aineiston tuottamisen ja analyysin menetelmiin.
V0132 Vastuullinen johtaminen työyhteisössä, 10 op

Opiskelija osaa:
- toimia vastuullisesti ja tavoitesuuntautuneesti organisaation työntekijänä ja johtamistilanteissa
- ottaa vastuuta itsensä ja muiden työhyvinvoinnista toimiessaan työntekijänä tai esimiestehtävissä
- tunnistaa ja toimia organisaation eettisten arvojen mukaisesti monikulttuurisissa työyhteisöissä ja arvioida omaa ja
organisaation toimintaa kriittisesti
- käyttää soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan työvälineitä ja luovia menetelmiä organisaation
kehittämistyössä ja laatutyössä
- soveltaa työlainsäädäntöä käytännön työtilanteissa
- ymmärtää taloushallinnon perusperiaatteet organisaation toiminnassa
- arvioida omia alaistaitoja ja sisäisen yrittäjyyden piirteitä
- kehittää itseään ammattilaisena ja työyhteisön vastuullisena toimijana

Ammatillisen kasvun polku ja vuositeema:
Opiskelija osaa:
• toimia vastuullisesti työntekijän roolissa ottaen vastuuta omasta ja yhteisön hyvinvoinnista

Opintojakson sisältö:
- organisaatiokulttuuri ja arvot
- strateginen johtaminen ja organisaation kehittäminen ja laatutyö
- henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi
- itsensä johtaminen, alaistaidot
- mentorointi
- taloushallinto, työlainsäädäntö: työsuhdeasiat ja työsuojelu

Ammatillisen kasvun polku ja vuositeema:
• urasuunnittelu
• rikosseuraamusalan ammattikuvat ja rikosseuraamusalan työ

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee työyhteisössä toimimisen ja johtamisosaamisen keskeisten
työvälineiden hallintana sekä vastuullisena käyttämisenä työelämän erilaisissa tilanteissa. Osaaminen muodostuu
ryhmätoiminnan ja organisaation toimintarakenteiden, tavoitteiden sekä tuloksellisuuden perustalle. Näkökulmana
on johtamisen ja alaistaitojen eettinen vastuullisuus. Opintojaksolla perehdytään mentoroinnin mahdollisuuksiin
ammatillisen kasvun tukena.

Ammatillisen kasvun polku ja vuositeema
Ammatillisen kasvun polun vuositeema on Osaamisen syventäminen ja se kytkeytyy 3. vuonna Vastuullinen
johtaminen työyhteisössä–opintojaksoon. Ammatillisen kasvun opintojakso toteutetaan opettajatutoroinnin ja
pienryhmäohjauksen eli tutortapaamisten avulla.


00272 English for correctional services, 5 op

Opiskelija osaa:
• viestiä englannin kielellä työyhteisössään ja monikulttuurisessa ympäristössä
• toimia asiantuntijayhteisössä käyttäen tehokkaasti viestinnän keinoja
• viestiä oman asiantuntijuusalueensa teemoista käyttäen erilaisia viestintäkanavia
• soveltaa vieraskielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa

Opintojakson sisältö:
• suullinen ja kirjallinen ammatillinen viestintä
• sosiaalityön keskeinen terminologia/rikosseuraamusalan keskeinen terminologia koulutusohjelman mukaisesti
• työnhaku, opiskelijan itsensä, koulutuksen ja työkokemuksen esittely

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen on vaikuttajan osaamista viestinnällisin keinoin. Osaamisen kehittämisen viitekehys on
suomenkielisten työorganisaatioiden lisäksi englantia työkielenään käyttävät organisaatiot. Opintojaksossa opiskelija
saavuttaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B.2.


V0133 Syventävä harjoittelu, 15 op

Opiskelija osaa:
- - syventää rikosseuraamusalan /sosiaalialan työtä koskevaa tietämystään
- määrittää kehittämisen kohteita työelämän kehittämisen lähtökohdista
- työskennellä tiimissä ja toimia asiantuntijayhteisössä
- arvioida omaa osaamista ja ammatillista kehittymistään
- kriittistä ammattieettistä ajattelua
- arvioida työn ja työyhteisön kehittämistyötä




Opintojakson sisältö:
- perehtyminen/osallistuminen työyhteisön kehittämisprojektin toimintaan, erilaisiin toimintaympäristöihin ja
innovatiivisiin toimintamuotoihin
- tutkiva ja kehittävä työote

Opintojakson kuvaus:
Harjoittelujaksolla syvennetään rikosseuraamusalan työn osaamista ja kehittämistä projektityön/ johtamisen
näkökulmasta.


V0134 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
- esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
- käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
- käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
- toimia kotimaisissa tai kansainvälisissä kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja
muiden yhteistyökumppanien kanssa
- arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
- hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
- opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeisiin perehtyminen ja aiheen ideointi
- opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
- opinnäytetyön toteuttaminen
- opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
- kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita Suomessa ja kansainvälisesti.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso jakaantuu opinnäytetyön suunnitelmaan sekä opinnäytetyön toteuttamiseen, raportointiin ja arviointiin.
Opinnäytetyö toteutetaan Laurean hankkeissa. Opintojaksoon kuuluu paikallisyksikön yhteisen opinnäytetyön
ohjauksen prosessin vaiheet. Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija
osoittaa aihealueen hallintaa sekä hyvää kielitaitoa.
Ammatillisen kasvun polku ja vuositeema
Ammatillisen kasvun polun vuositeema on Työelämän kehittäminen ja uudistaminen ja se kytkeytyy opiskelijan
opintojen loppuvaiheeseen, valmistumisvaiheeseen sekä työelämään siirtymiseen. Valmistumisvaiheessa käydään
opiskelijan itsearviointiin perustuen kokoava keskustelu ammatillisesta kasvusta sekä työntekijän rooliin
siirtymisestä valmistumiskeskustelun yhteydessä. Ammatillisen kasvun opintojakso toteutetaan opettajatutoroinnin
ja pienryhmäohjauksen eli tutortapaamisten avulla. Mentorointi kytkeytyy ammatillisen kasvun polkuun siten, että
opiskelijalla on työelämämentori tai opintojen loppuvaiheessa opiskelija mentoroi aloittavaa opiskelijaa.


V022 VAPAASTI VALITTAVAT, 20 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää tai laajentaa sosiaalialan osaamista sekä mahdollistaa
aikaisemman osaamisen tunnustaminen osaksi opintoja.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle opiskelija voi valita sosiaalialan
koulutusohjelman vaihtoehtoisista syventävistä teemoista opintojaksoja, jotka ovat tarjolla vuosittain vaihtuvassa
vapaasti valittavien opintojen tarjonnassa. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa korkeakoulussa (toinen
ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot, joille ei löydy korvaavuutta
koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa. Teeman alle voidaan
hyväksilukea sosiaalialan työkokemusta aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen eli
AHOTT-menettelyn kautta, jolloin opiskelija suorittaa osaamisestaan näytön.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisuuden kasvun syventämisen vaiheeseen ja työelämän kehittämisen ja uudistamisen
vaiheeseen. Opiskelijan osaaminen kehittyy omien tavoitteiden suunnassa.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.
00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.