Opetussuunnitelma 2012 – ZYV212SJ (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Sosiaalialan koulutusohjelma, sosiaalialan ja rikosseuraamusalan johtaminen ja kehittäminen (Laurea,,
ZYV212SJ

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Sosiaalialan toimintaympäristö

Sosiaalialan toimintaympäristö on jatkuvasti muuttuva. Globalisaatio, talouden ja elinkeinoelämän muutokset sekä
teknologinen kehitys heijastuvat yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämässä. Haasteita sosiaalialan työlle luovat
väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus ja sosio-ekonomiset erot. Hyvinvointialan palvelurakenne on siirtymässä
järjestelmä- ja sektorikeskeisyydestä asiakaslähtöisiin ja verkottuneisiin palveluihin. Lähiyhteisöjen ja yksityisten
palveluiden merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa kasvaa. Hyvinvointiyrittäjyyden lisääntyminen tuo uusia
mahdollisuuksia alalle. Edelleen hyvinvointiteknologia tulee osaltaan tarjoamaan uudenlaisia mahdollisuuksia,
vaikka ihmiseltä ihmiselle -työn merkitys edelleen korostuu. Hyvinvointialan haasteisiin vastaaminen edellyttää myös
uudenlaisia palveluinnovaatioita. Muutos koskettaa kaikkia sosiaalialan toimintaympäristöjä sekä myös
rikosseuraamusalaa.

Laurean toiminta-alue, Helsingin metropolialue, on alueena erityisen dynaaminen. Sille on ominaista väestön
kasvu, voimakas taloudellinen ja teknologinen kehitys sekä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Uudellamaalla
ihmisten elämäntapa vaihtelee urbaanille ympäristölle ominaisesta kaupunkikulttuurista maaseutumaiseen
lähiyhteisökulttuuriin. Väestön ikääntyminen on suurin yksittäinen haaste hyvinvointityölle. Haasteita liittyy myös
elämäntilanteeltaan erilaisten lapsiperheiden arjen tukemiseen sekä erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin ja
yhteiskunnallista marginalisaatiota aiheuttaviin tekijöihin, kuten työttömyyteen, asunnottomuuteen, päihde- ja
mielenterveysongelmiin sekä rikollisuuteen.

Sosiaalialan asiantuntijuus

Sosiaalialan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa sosiaalisen asiantuntijoita. Tämä merkitsee kasvatukseen,
kuntoutukseen, ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvien kysymysten tarkastelua ihmisten välisistä
suhteista, sosiaalisista tilanteista ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta käsin. Sosiaalialan arvopohja lähtee ihmisen
kunnioittamisesta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
suorittaneet sosionomit (ylempi AMK) ovat sosiaalialan arvopohjasta ja viitekehyksestä lähtevän
kehittämistoiminnan ja johtamisen asiantuntijoita.

Sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetussa ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa korostuu sosionomi
(AMK) –tutkintoa vahvemmin yhteiskunnallinen näkökulma: Olennaista on asiakastyön ja kehittämistoiminnan
näkeminen laajempaa yhteiskunnallista ja globaalia taustaa vasten.

Käytössä olevien ammattityön menetelmien hallitseminen sekä niiden taustalla olevan sosiaalisen ja kuntouttavan
näkökulman ymmärtäminen kuuluvat alan ydinosaamiseen. Kuitenkin työskenneltäessä erilaisissa elämäntilanteissa
olevien asiakkaiden ja muuttuvien yhteiskunnallisten tilanteiden kanssa korostuu valmiiden työmenetelmien ohella
tutkiva ja kehittävä työote sekä oman toiminnan ja oman oppimisen jatkuva itsearviointi, reflektiivinen ammatillisuus.
Yhteiskunnalliset tehokkuusvaatimukset sekä kansalaisten oikeuksien ja työn vaikuttavuuden korostaminen ovat
nostaneet esiin palveluiden ja työmenetelmien arvioinnin, toiminnan laadun ja johtamisen. Sosionomi (ylempi AMK) –
tutkinnossa korostuu toiminnan arviointi sekä ammatilliset työmenetelmät.

Osaamisalueet

Koulutusohjelmasta valmistunut sosionomi (ylempi AMK) on kehittämistoiminnan ja johtamisen asiantuntija.
Sosionomin (ylempi AMK) ydinosaamisalueet ovat:
• Johtamisosaaminen
• Tutkimuksellinen kehittämisosaaminen
• Sosiaalialan asiantuntijuusosaaminen

Tutkiva ja kehittävä työote on keskeinen osa kaikkea sosiaalialan ja rikosseuraamusalan työtä. Erityisesti tutkimus-
ja kehittämisosaaminen painottuu sosionomin ylemmässä AMK-tutkinnossa. Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee työn
kehittämisen menetelmiä ja osaa arvioida kehittämistoimintaa käyttämällä soveltuvia tutkimusmenetelmiä. Hän osaa
analysoida ja käsitteellistää muutosprosesseja. Hän osaa kehittää työtä kriittisesti soveltaen sekä tieteelliseen
tutkimukseen perustuvaa tietoa että käytännön kehittämistoiminnassa syntynyttä kokemustietoa. Hän kykenee
uudistamaan sosiaalialan ja rikosseuraamusalan käytäntöjä systemaattista tiedontuotantoa hyödyntäen.

Johtamisen merkitys korostuu sosiaali- ja rikosseuraamusaloilla. Koulutusohjelmassa painottuu moniulotteinen
johtamisosaaminen. Ennen kaikkea korostetaan muutosprosessien johtamista sekä johtamisen merkitystä
kehittämistoiminnan kannalta. Henkilöstö- ja taloushallinto sekä oman johtajuuden arviointi ja kehittäminen on osa
koulutusta.

Sosiaalialan asiantuntijuusosaaminen tarkoittaa niitä valmiuksia, joita tarvitaan vaativissa sosiaalialan
asiantuntijatehtävissä. Asiantuntijuus edellyttää sekä asiakastyön menetelmien hallintaa että laajempaa
yhteiskunnallista osaamista. Sosionomi (ylempi AMK) osaa arvioida ja kehittää sosiaalipalveluita sekä
asiakasprosesseja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja perinteiset sektorirajat ylittäen. Hän osaa analysoida
sosiaalipalvelujen taustalla vaikuttavia poliittisia ja taloudellisia tekijöitä. Sosiaalialan ja rikosseuraamusalan työssä
korostuu vaikuttavuus ja työmenetelmien hallinta. Erityisesti sosionomi (ylempi AMK) osaa kehittää asiakastyön
työmenetelmiä, toimintatapoja ja palvelujärjestelyjä. Hän osaa myös arvioida erilaisten työmenetelmien taustalla
olevia teoreettisia lähestymistapoja.

Ammatillinen kasvu

Koulutus nojautuu ihmisen kehitysmahdollisuuksia, aktiivisuutta ja voimavaroja korostavalle ihmiskäsitykselle.
Oppimistilanteissa edistetään aktiivista tiedonkäsittelyä sekä korostetaan luovuutta ja vuorovaikutteisuutta.

Koulutus etenee osin kehittämishankkeen etenemislogiikan mukaisesti. Opiskelijan oppimisprosessi kytkeytyy
koulutusohjelmassa tiiviisti työelämän kehittämistoimintaan. Koulutuksen alussa on olennaista yhteiskunnallisen
viitekehyksen syveneminen sekä kehittämisen tarpeiden analysointi. Opiskelija oppii kehittämistoiminnan
suunnittelua ja johtamista.

Henkilökohtainen opetussuunnitelma (Hops) sekä yksilö-, ryhmä- ja verkko-ohjaus tukevat opiskelijan ammatillista
kehittymistä. Hopsissa korostuu opiskelijan lähtöosaamisen ja oppimistavoitteiden tarkastelu, opiskelun käytännön
järjestelyihin liittyvät kysymykset sekä opintojen suunnittelu. Ammatillista kasvua ja opintojen suunnittelua tukevan
ohjauksen lisäksi opinnäytetyön tekemistä varten on tarjolla yksilö- ja ryhmämuotoista ohjausta. Edelleen
työyhteisön sitoutuminen koulutukseen ja mentorointi tukevat ammatillista kehittämistä.

Koulutusohjelman kuvaus

Koulutusohjelma on suunnattu henkilölle, joka haluaa johtaa ja kehittää sosiaalialan ja rikosseuraamusalan työtä,
etsiä uusia innovatiivisia työmuotoja tai tapoja organisoida työtä. Kehittämisessä korostuu toiminnan vaikuttavuuden
ohella kansalaisten oikeudet tarpeen mukaisiin ja laadukkaisiin palveluihin sekä projektimainen työskentelytapa.
Koulutusohjelmasta valmistuvat sosionomit (ylempi AMK)voivat toimia kehittämistehtävissä sekä asiantuntija-,
suunnittelu- ja johtotehtävissä julkissektorilla, yksityissektorilla ja kolmannella sektorilla.

Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat rakentuvat kehittämispohjaisen oppimisen periaatteelle. Ajatuksena
on, että opiskelijoiden oppiminen kytkeytyy tiiviisti autenttisissa työympäristöissä tapahtuvaan kehittämistoimintaan.
Kehittämistä tukeva tutkimuksellisuus ja yhteisöllisyys edelleen edesauttavat oppimista. Oppiminen on
kokonaisvaltainen kokemuksellinen prosessi.

Koulutusohjelma pyrkii vastaamaan yhteiskunnan kansainvälistymisen sekä monikulttuurisuuden tuomiin
haasteisiin. Koulutus sisältää kansainvälisiä osioita ja koulutukseen on mahdollista sisällyttää kansainvälistä
harjoittelua. Johtamisen ja kehittämisen opinnot tarjoavat lähtökohtia paitsi julkissektorilla toimimiseen niin myös
hyvinvointiyrittäjyyteen. Opiskelija voi kehittää yritystoiminnan osaamistaan suuntaamalla opinnäytetyönsä
hyvinvointiyrittäjyyden kysymyksiin.

Opetussuunnitelman rakenne

Koulutus muodostuu opinnäytetyön (30 op) lisäksi kolmesta teemasta:
• Johtaminen (20 op)
• Tutkimus- ja kehittämistoiminta (15 op)
• Sosiaalialanasiantuntijuus ja ammattityön menetelmät (20 op)

Vapaasti valittavien opintojen osuus on 5 op.

Koulutus alkaa hyvinvointiyhteiskunnan kehityssuuntien analyysistä ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan opinnoista.
Tästä koulutus etenee johtamisopintoihin ja vaihtoehtoisiin opintoihin.

TEEMA syksy 2012 kevät 2013 syksy 2013

1. Johtaminen Henkilöstöjohtaminen 5 op Muutosjohtaminen 5 op

Strateginen johtaminen 5 op Henkilöstö- ja taloushallinto
5 op

2. Tutkimus- ja Kehittämistoiminta ja sen Tutkivan kehittämisen
kehittämistoiminta johtaminen 5 op metodologia 5 op

Tutkivan kehittämi-sen
metodologia 5 op

3. Sosiaalialan Hyvinvointi Hyvinvointi Vaihtoehtoiset opinnot 5 op
asiantuntijuus ja kansainvälistyvässä kansainvälistyvässä
ammattityön menetelmät yhteiskunnassa 5 op yhteiskunnassa 5 op
Vaihtoehtoiset opinnot 5 op

4. Opinnäytetyö Opinnäytetyön ideointi Opinnäytetyö suunnitelma, Opinnäytetyön toteutus,
toteutus raportointi

Opinnäytetyön tekeminen kestää koko koulutuksen ajan. Se alkaa aiheen ideoinnilla ja kehittämisen tarpeen
analyysillä ensimmäisenä lukukautena ja etenee opinnäytetyösuunnitelmaan. Opiskelija voi valmistua 1 ½
vuodessa, mutta käytännössä opintoihin on syytä varata 1 ½ - 2 vuotta. Osa opinnoista toteutetaan yhteistyössä
muiden pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kanssa ja osa kansainvälisenä yhteistyönä.

Koulutusohjelman laadunvarmistus

Koulutuksessa noudatetaan Laurean laatujärjestelmän mukaista toimintaa, joka perustuu jatkuvan kehittämisen
kehään. Opintojen alussa ja lopussa kerätään palautetta sähköisellä palautejärjestelmällä. Kokoavat palautteet
kohdentuvat opetukseen, ohjaukseen, mitoitukseen, hyvinvointiin, opiskeluun ja opintojen merkitykseen opiskelijalle.
Lisäksi kustakin kontaktijaksosta kerätään kirjallista palautetta.

Koko koulutusprosessin arviointi- ja seurantamittareista keskeisiä ovat: vetovoima, läpäisyaste, keskimääräinen
opiskeluaika, työllistyminen ja sidosryhmäpalaute.

Palautteista ja sen edellyttämistä kehittämistoimista käydään keskustelua opiskelijoiden kanssa kontaktijaksojen
yhteydessä ja ohjausryhmässä. Opiskelijoiden antamaa palautetta käytetään opintojaksojen ja opetussuunnitelman
kehittämiseen. Lisäksi opetussuunnitelman kehittämisessä on hyödynnetty ylemmän AMK-tutkinnon
koulutusohjelmasta saatavaa tutkimustietoa. Koulutuksen kehittämistä tukee ohjausryhmä, jossa on koulutuksen,
työelämän ja opiskelijoiden edustus. Ohjausryhmä valvoo kehittämistoiminnan vaikuttavuuden seurantaa.
1. vuosi 2. vuosi
OP OPINNOT 45 45
V058 JOHTAMINEN
V1266 Henkilöstöjohtaminen 5
V1267 Muutosjohtaminen 5
V1276 Strateginen johtaminen 5
V1268 Henkilöstö- ja taloushallinto 5
V039 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA
V0138 Kehittämistoiminta ja sen johtaminen 5
V0139 Tutkivan kehittämisen metodologia 10
V040 SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJUUS JA
AMMATTITYÖN MENETELMÄT
V1274 Hyvinvointi kansainvälistyvässä yhteiskunnassa 10
V1269 Sosiaalityö yhteiskunnallisena toimintana 5
V1270 Sosiaalityön menetelmät 5
V1271 Kriminaalipolitiikka ja rikollisuuden tutkimus 5
V1272 Uusintarikollisuuteen vaikuttaminen yhteiskunnallisena 5
haasteena
V041 OPINNÄYTETYÖ
V1273 Opinnäytetyö 10 20
V022 VAPAASTI VALITTAVAT
45 45
V058 JOHTAMINEN, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja ennakoimattomissa toimintaympäristöissä ja hänen
toimintansa perustuu kehittävään ja tutkivaan työotteeseen. Opiskelija osaa kehittää työyhteisön toimintaa ja
työhyvinvointia. Opiskelija kykenee toimimaan vaativissa johtotehtävissä.

Sisältö:
Teemassa perehdytään monipuolisesti johtamisen kysymyksiin. Teema sisältää neljä pakollista opintojaksoa:
• Henkilöstöjohtaminen 5 op
• Strateginen johtaminen 5 op
• Muutosjohtaminen 5 op
• Henkilöstö- ja taloushallinto 5 op

Osaamisen kehittyminen:
Opintojen alussa opiskelija perehtyy johtamisen eri suuntauksiin sekä henkilöstöjohtamiseen. Tästä koulutus
etenee strategisen johtamisen ja muutosjohtamisen kysymyksiin sekä henkilöstö- ja taloushallintoon. Samalla
opiskelija arvioi ja kehittää omaa johtajuuttaan.

V1266 Henkilöstöjohtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee keskeiset johtamisen teoriat ja suuntaukset ja osaa soveltaa ja yhdistää ja arvioida kriittisesti
erilaisia lähestymistapoja. Opiskelija osaa johtaa ja kehittää itseään ja tuntee erilaisia tapoja kehittää henkilöstön
osaamista ja työhyvinvointia. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisen erityiskysymyksiä.

Opintojakson sisältö:

• johtamisen teoriat ja erilaiset suuntaukset
• sosiaali- ja terveysalan arvopohja johtamisen lähtökohtana
• henkilöstövoimavarat ja osaaminen
• henkilöstön työhyvinvointi ja jaksaminen
• itsensä johtaminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso lähtee perehtymisestä erilaisiin johtamisen teorioihin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisen
haasteisiin. Opintojaksolla korostuu henkilöstön voimavarojen ja osaamisen sekä työhyvinvoinnin kysymykset.

V1267 Muutosjohtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa käyttää oman ja organisaation kehittymisen tukena erilaisia johtamista ja työn kehittämistä tukevia
(diagnostisia) menetelmiä. Opiskelija osaa arvioida organisaation muutosten vaikutuksia yksilön ja työyhteisön
näkökulmista. Opiskelija osaa kerätyn tiedon avulla tukea ja ohjata työyhteisöä sekä sen jäseniä muutostilanteissa
ja toiminnan kehittämisessä.

Opintojakson sisältö:
• organisaation ja johtamisen arviointimenetelmät
• muutosjohtamisen prosessi ja organisaatiointerventiot
• vuorovaikutus ja verkostoituminen muutostilanteissa

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään erilaisiin johtamisen ja organisaation arvioinnin lähestymistapoihin. Opintojaksolla
korostuu yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen näkökulma johtamisessa ja opiskelijan oman johtamisosaamisen
arviointi.

V1276 Strateginen johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee strategiatyöskentelyn perusteet ja strategiaprosessin vaiheet ja hallitsee osallistavan
strategiatyöskentelyn. Opiskelija osaa arvioida tulevaisuuden ennakointitietoa hyväksi käyttäen sosiaali- ja
terveysalan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia johtamisen näkökulmasta. Opiskelija ymmärtää
laadunhallinnan merkityksen ja hallitsee laatujohtamisen periaatteet

Opintojakson sisältö:
• strategiaprosessi ja sen vaiheet
• osallistava strategiatyöskentely
• tulevaisuuden ennakointi tutkimustiedon perusteella
• laadun hallinta osana strategista johtamista

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson alussa perehdytään strategiaprosessiin ja sen vaiheisiin osallistavan strategiatyöskentelyn
toimintatapojen hallitsemiseksi. Tulevaisuuden ennakointitietoa hyödyntäen tunnistetaan toimintaympäristössä
ilmeneviä muutossignaaleja. Keskeistä on opiskelijan johtamisosaamisen kehittyminen.

V1268 Henkilöstö- ja taloushallinto, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija hallitsee henkilöstö- ja taloushallinnon perusteet. Opiskelija osaa johtaa ja arvioida taloudellista
kannattavuutta.

Opintojakson sisältö:
• taloushallinnon perusteet ja menetelmät
• työlainsäädäntö
• kilpailulainsäädäntö

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään henkilöstö- ja taloushallinnon perusteisiin sekä työn toimintaympäristön taloudelliseen
kannattavuuteen.

V039 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA, 15 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa tuottaa uutta tietoa ja uudistaa toimintatapoja yhdistäen eri alojen osaamista. Opiskelija johtaa
projekteja sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Opiskelija hallitsee tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmät.

Sisältö:
Teemassa korostuu työn kehittämiseen liittyvät kysymykset sekä tutkimuksellinen kehittäminen. Teema sisältää
opintojaksot:
• Kehittämistoiminta ja sen johtaminen 5 op
• Tutkimuksellinen kehittämistoiminta 10 op

Osaamisen kehittyminen:
Teema lähtee konkreettisesta kehittämistoiminnasta ja hanketyöskentelyn perusteista. Tästä osaaminen syvenee
tutkimukselliseen kehittämistoimintaan.

V0138 Kehittämistoiminta ja sen johtaminen, 5 op
Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa suunnitella kehittämisprojekteja ja käyttää projektihallinnan erilaisia menetelmiä. Opiskelija osaa
johtaa projekteja.

Opintojakson sisältö:
• Projektin suunnittelu, hallinta ja seuranta, projektijohtajan rooli ja tehtävät, projektihallinnan menetelmät
• Kansainvälinen hanketoiminta, hankerahoituksen haku
• Projektiarviointi, prosessi- ja vaikuttavuusarviointi

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään projektityöskentelyn perusperiaatteisiin. Opintojaksolla harjaannutaan konkreettisiin
hankehakemusten tekoon, projektihallinnan menetelmiin sekä projektiarviointiin.

V0139 Tutkivan kehittämisen metodologia, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija ymmärtää kehittämistoiminnan metodisen pohjan sekä hallitsee tutkimuksellisen kehittämisen
menetelmiä. Opiskelija tuntee sosiaalityön käytäntötutkimuksen peruslähtökohdat ja ymmärtää tiedontuotannon
merkityksen osana kehittämistoimintaa. Opiskelija osaa tuottaa tutkimusaineistoja ja hallitsee tutkimusaineiston
analyysitapoja.

Opintojakson sisältö:
• Tutkimuksellisen kehittämistoiminnan luonne ja metodinen pohja
• Tutkimuksellisen kehittämistoiminnan prosessi ja menetelmät
• Sosiaalityön käytäntötutkimus ja käytäntötiedon luonne
• Tutkimusasetelmien luonne ja merkitys osana kehittämistoimintaa
• Laadullisen ja määrällisen tutkimusaineiston tuottaminen ja analysointi
• Kehittämistoiminnan yhteydessä tuotetun tiedon luotettavuus ja käyttökelpoisuus, tutkimuksellisen
kehittämistoiminnan eettisyys

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso sisältää kehittämistoimintaan ja tutkimusmetodologiaan liittyviä yleisluentoja. Työpajatyöskentelyn
kautta pyritään harjaantumaan menetelmien käyttöön. Koko opintojakso integroidaan omaan opinnäytetyönä
toteutettavaan kehittämistoimintaan.

V040 SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJUUS JA AMMATTITYÖN MENETELMÄT, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa ennakoida kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan.
Omiskelija hallitsee sosiaalialan ammattityön työorientaatioita ja menetelmiä.

Sisältö:
Teemassa korostuu sosiaalialan asiantuntijuuden kysymykset. Asiantuntijuutta syvennetään
hyvinvointipalvelujärjestelmän ja ammattityön menetelmien näkökulmista. Teema sisältää opintojaksot:
• Hyvinvointi kansainvälistyvässä yhteiskunnassa 10 op
• Vaihtoehtoisia sisältöopintoja 10 op. (Osallistavat ja aktivoivat käytännöt 5 op ja/tai Rangaistusjärjestelmä 5 op ja/
tai Sosiaalinen kuntoutus 5 op)

Osaamisen kehittyminen:
Opiskelijan asiantuntijuuden kehittyminen lähtee hyvinvointiyhteiskunnan analyysistä ja oman työn tarkastelusta
yhteiskunnallisesta ja kansainvälisestä kontekstista käsin. Tästä edetään ammattityön työorientaatioihin ja
menetelmiin. Opiskelija voi syventää asiantuntijuuttaan sosiaalialan menetelmällisiin kysymyksiin tai
rikosseuraamusalalle.

V1274 Hyvinvointi kansainvälistyvässä yhteiskunnassa, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee suomalaisen hyvinvointipalvelujärjestelmän ja osaa analysoida sitä suhteessa muihin alueellisiin
ja kansainvälisiin hyvinvoinnin tuottamisen tapoihin. Opiskelija ymmärtää kansalaisnäkökulmaan liittyvät haasteet.
Opiskelija tuntee sosiaalialan lainsäädännön keskeiset periaatteet ja muutossuunnat.

Opintojakson sisältö:
• Suomalaisen hyvinvointipalvelujärjestelmän kokonaisuus; toimeentuloturva
• Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet ja kehityssuunnat
• Hyvinvoinnin tuottamisen kansainväliset mallit
• Yritykset ja järjestöt hyvinvoinnin tuottajina
• Sosiaalilainsäädäntö

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson alkupuolella korostuu yhteiskuntatieteellinen tarkastelu. Opintojakso sisältää sosiaalilainsäädännön
osuuden. Edelleen opintojaksoon sisältyy kansainvälinen osio.

V1269 Sosiaalityö yhteiskunnallisena toimintana, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija ymmärtää sosiaalialan yhteiskunnallisen paikan ja reunaehdot sekä osaa jäsentää sosiaalityön yksilö- ja
yhteiskuntatasoisia tehtäviä. Opiskelija tuntee erilaisia sosiaalityön lähestymistapoja ja perinteitä. Opiskelija
hahmottaa asiakkaan oikeudet ja tuntee erilaisia osallistamisen lähestymistapoja ja menetelmiä.

Opintojakson sisältö:
• Sosiaalityön, sosiaaliohjauksen, sosiaalipalvelutyön ja sosiaalisen käsite. Sosiaalialan yhteiskunnallinen paikka,
tehtävät ja yhteiskunnalliset reunaehdot
• Sosiaalityön teoreettiset lähestymistavat ja ammatilliset perinteet
• Asiakkaiden ja palvelukäyttäjien osallisuus yhteiskunnassa, sosiaalipalveluissa ja palvelujen kehittämisessä

V1270 Sosiaalityön menetelmät, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija ymmärtää menetelmien merkityksen sosiaalialan työssä. Opiskelija tuntee erilaisia sosiaalialan
työorientaatioita ja osaa kantaa vastuun asiakassuhteen kokonaisprosessista ja sen arvioinnista sosiaalialan työssä.
Opiskelija osaa hankkia menetelmiä ja niiden vaikuttavuutta koskevaa systemaattista tietoa.

Opintojakson sisältö:
• Menetelmien ja menetelmällisyyden merkitys sosiaalialan työssä
• Sosiaalialan työorientaatiot (yhteisötyö, rakenteellinen työ, kuntouttava työ, ennaltaehkäisy ja varhainen
puuttuminen); työntekijä-asiakassuhde, sen rakentuminen ja kehittyminen (konstruktiivinen lähestymistapa,
tavoitelähtöinen sosiaalityö)
• Asiakastyön prosessi ja sen vaikutusten arviointi
• Näyttöön perustuvat käytännöt ja hyvät käytännöt sosiaalialalla; sosiaalialan työvälineet

Edeltävät opinnot:
Sosiaalityö yhteiskunnallisena toimintana 5 op

V1271 Kriminaalipolitiikka ja rikollisuuden tutkimus, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee kansainvälisen ja suomalaisen kriminaalipolitiikan teoreettisia lähtökohtia ja osaa tehdä niihin
liittyviä vertailuja. Opiskelija on perehtynyt Suomen rikosoikeuden perusteisiin ja siihen liittyviin yleisiin oppeihin ja
osaa soveltaa niitä esimerkkitapauksiin. Opiskelija tuntee rikollisuuteen liittyvän monitieteellisen tutkimuksen
uusimmat suunnat ja osaa arvioida niiden merkitystä rikosseuraamuksiin liittyvässä työssä.
Opintojakson sisältö:
• Kriminaalipolitiikan teoria ja kehitys, Suomessa ja kansainvälisesti
• Rikosoikeudellinen ajattelu ja sen yleiset opit
• Rikollisuuteen liittyvän tutkimuksen paradigmat ja niiden muutos

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso on moni- ja poikkitieteellinen kokonaisuus, jossa perehdytään kriminaalipolitiikan, rikosoikeuden ja
kriminologisen tutkimuksen uusimpiin teorioihin, näkökulmiin ja tutkimussuuntiin.

V1272 Uusintarikollisuuteen vaikuttaminen yhteiskunnallisena haasteena, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija perehtyy viimeaikaiseen uusintarikollisuuden vähentämistä ja rikosten tekemisen ennaltaehkäisyä
käsittelevään kansainväliseen ja kotimaiseen tutkimuskirjallisuuteen. Opiskelija perehtyy uusintarikollisuutta
vähentävän työskentelyn erilaisiin yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoisiin näkökulmiin. Opiskelija tuntee rikollisesta
käyttäytymisestä irrottautumisen prosessia ja vaiheita (desistanssi).

Opintojakson sisältö:
• Uusintarikollisuuden ehkäisy strategisena tavoitteena, uusintarikollisuuden ehkäisyn yksilö-, yhteisö- ja
yhteiskuntatasoiset keinot
• What Works sekä näyttöön perustuva ohjelmatyö ja sen vaikuttavuus
• Konstruktivistinen lähestymistapa rikoskäyttäytymisestä irrottautumiseen, sosiaalinen kuntoutus
• Turvallisuustyö uusintarikollisuuden ehkäisyssä (laitosturvallisuuden, sisäisen turvallisuuden näkökulmasta)

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso on kokonaisuus, jossa perehdytään uusintarikollisuutta vähentävän työskentelyn periaatteisiin ja
menetelmiin rikosseuraamusalalla kansainvälisen ja kotimaisen tutkimuskirjallisuuden kautta.

Edeltävät opinnot:
Kriminaalipolitiikka ja rikollisuuden tutkimus 5 op

V041 OPINNÄYTETYÖ, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja raportoi tutkimuksellisen kehittämishankkeen. (katso Laurean
opinnäytetyöohjeisto)

V1273 Opinnäytetyö, 30 op

Opiskelija osaa:
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä
työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöskentelyyn.
Opinnäytetyön tulee osoittaa opiskelijan kykyä rajata ja käsitellä valittua kehittämiskohdetta, valmiutta
kehittämisorientoituneeseen ajattelutapaan, työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa,
perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen, kykyä ammatilliseen viestintään sekä valmiutta
työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

Opiskelija suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja raportoi tutkimuksellisen kehittämishankkeen. (katso Laurean
opinnäytetyöohjeisto)

V022 VAPAASTI VALITTAVAT, 5 op
Kuvaus:
Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää tai laajentaa sosiaalialan osaamista sekä mahdollistaa
aikaisemman osaamisen tunnustaminen osaksi opintoja.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle opiskelija voi valita sosiaalialan
koulutusohjelman vaihtoehtoisista syventävistä teemoista opintojaksoja, jotka ovat tarjolla vuosittain vaihtuvassa
vapaasti valittavien opintojen tarjonnassa. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa korkeakoulussa (toinen
ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot, joille ei löydy korvaavuutta
koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa. Teeman alle voidaan
hyväksilukea sosiaalialan työkokemusta aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen eli
AHOTT-menettelyn kautta, jolloin opiskelija suorittaa osaamisestaan näytön.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisuuden kasvun syventämisen vaiheeseen ja työelämän kehittämisen ja uudistamisen
vaiheeseen. Opiskelijan osaaminen kehittyy omien tavoitteiden suunnassa.