Opetussuunnitelma 2015 – MYA215SJ (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Palvelujen asiakaskeskeisen kehittämisen koulutus (Laurea Leppävaara, marata), MYA215SJ

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU

Laurean toiminta-ajatus

Laurea on opiskelijakeskeinen, kansainvälinen, innostava ja uutta kehittävä ammattikorkeakoulu, jonka tehtävä on
kouluttaa, tutkia, kehittää, innovoida ja tuottaa uudenlaista osaamista soveltamalla kehittämispohjaisen oppimisen
periaatteita (Learning by Developing, LbD).

Laurean painoalat ovat palveluliiketoiminta, hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen sekä turvallisuus ja
yhteiskuntavastuu. Näihin vahvoihin painoaloihin perustuu Laurean tarjoama koulutus- sekä tutkimus- ja
kehittämistoiminta. Läpileikkaavana painoalana on opiskelijayrittäjyys. Opiskelijayrittäjyys näkyy toiminnassa
yrittäjämäisenä asenteena, yritysyhteistyönä sekä opiskelijoiden perustamina uusina yrityksinä, joiden perustamista
tuetaan opintojen aikana.

Laurean brändilupaus Yhdessä enemmän - Laurea Uudellamaalla kuvastaa pyrkimystämme vaikuttavuuteen koko
Uudenmaan alueella, Uudenmaan yhteisenä ammattikorkeakouluna. Uudenmaan vaikuttava ammattikorkeakoulu
on samaan aikaan vaikuttava painoaloillaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti, mikä luo edellytykset
koulutuksen ja TKI-toiminnan kansainväliselle kehittämiselle.

Laurea-ammattikorkeakoulu on sitoutunut opiskelijakeskeiseen ammattikorkeakoulutoimintaan, jota ilmentää
opiskelijoille antamamme palvelulupaus: Me Laureassa olemme juuri sinua varten.

Osaamisen kehittyminen YAMK-koulutuksessa

Laurean kehittämispohjaisen oppimisen eli Learning by Developing (LbD) -mallin lähtökohtana ovat aidot
kohtaamiset työelämän kanssa. LbD:n ominaispiirteet ovat autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, luovuus ja
tutkimuksellisuus. Kehittämispohjaisessa oppimisessa yhdistyvät osaamista tuottava oppiminen sekä uuden
luominen erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

YAMK-koulutuksessa oppimisprosessi on tulevaisuussuuntautunut tutkimisen ja kehittämisen prosessi, jonka aikana
osaamista kehitetään tuottamalla uutta tietoa ja osaamista sellaisiin kysymyksiin, joita ei voida ratkaista pelkästään
aikaisemmin hankitun tiedon ja osaamisen varassa. Oppiminen on uuden tiedon ja osaamisen luomisen tapa, joka
liittää oppimisen osaksi alan ja alueen innovaatiotoimintaa. Koulutusaika on henkilökohtainen ja kollektiivinen
asiantuntijuuden kehittämisen ja itsensä kehittämisen ja ylittämisen projekti, jossa haetaan relevanttia ja
käyttökelpoista osaamisen yhdistelmää tulevaisuuden työelämän vaatimusten näkökulmasta.

Osaamisen kehittymisen perustana toimii osaamista rikastava yhteisö. Yhteisö on jaetun asiantuntijuuden
ympäristö, jossa oppijan rooli on toimia asiantuntijana, kehittäjänä ja vaikuttajana.

Oppija kehittää osaamistaan toimien vuorovaikutuksessa ympäristöönsä ja toimialaansa. Osaamisen kehittymisen
voimavaroja ovat luovuutta ja tavoitteellisuutta suosiva oppimiskulttuuri, asiantunteva ohjaus ja opetus sekä
osaamisen kehittymistä tukeva oppimisympäristö. Osaamisen ohjaus on osallistuvaa. Jokainen opettaja on ohjaaja,
joka asiantuntijuudellaan ja toimintatavoillaan tukee asiantuntijuuden vahvistumista. Oppimis-ympäristön muodostaa
osaamisen verkosto, innovaatioympäristö, osaamisen kehittymisen kehitysalusta ja oppimista tukevat rakenteet.
Oppimisympäristöjen rakentamisessa painotetaan ihmisten, heidän innostuksensa ja vuorovaikutuksensa
mahdollistamista luovuuden aikaansaamiseksi.

Opetuksessa ei keskitytä tietojen esittämiseen, toistamiseen ja kontrollointiin, vaan pyritään oppimisprosessiin, joka
ilmenee progressiivisena ongelman-ratkaisuna, jatkuvana oppimisena ja itsensä kehittämisenä ja ylittämisenä.
Tavoitteena on saavuttaa osaaminen, joka on käyttökelpoista osaamisintensiivisissä palveluorganisaatioissa, joissa
työ on yhä enemmän luovuuden funktio ja joiden johtamisen edellytyksenä on kyky luoda vastuullinen
tulosorientoitunut johtamiskulttuuri, joka perustuu tilan antamisena yksilön luovuudelle. Osaaminen ilmene
vaikuttavuutena ja kehittämisosaamisena.
TUTKINTORAKENNE YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA

Tutkinnon laajuus ja mitoitus

Tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä, josta opinnäytetyön osuus on 30 op. Tutkinnon suorittaminen kestää
keskimäärin 1,5-2,5 vuotta. Yksi opintopiste vastaa kansainvälisen ECTS-mitoituksen mukaan 26,7 tuntia keskiverto-
opiskelijan tekemää työtä.

Tutkintorakenne

Ylemmän amk-tutkintoon johtavan koulutuksen tutkintorakenne muodostuu Laureassa ydinosaamisen modulista,
täydentävän osaamisen moduuleista ja opinnäytetyöstä. Moduulit ovat tutkintoon kuuluvia osaamiskokonaisuuksia.

Pakollinen ydinosaamisen moduuli on YAMK-koulutuksessa laajuudeltaan 30 opintopistettä. Täydentävät
osaamisen moduulit mahdollistavat osaamisen syventämisen tai laajentamisen. Täydentävän osaamisen moduulit
yksilöllistävät opiskelijan opintopolun ja osaamisen. Täydentävän osaamisen moduuleja tarjotaan Laurean eri
kampuksilla ja ne ovat vapaasti valittavia. Täydentävän osaamisen laajuus YAMK-tutkinnossa on on 30
opintopistettä.

OPPIMISEN JA OSAAMINEN ARVIOINTI

Opetussuunnitelman osaamistavoitteet on kuvattu oppijan toimintana niin, että osaamisen kehittymistä suhteessa
asetettuihin tavoitteisiin voidaan arvioida. Osaaminen tunnistetaan tieto, taito- ja arvo-osaamisena sekä
kokemuksellisena osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen.

TUTKINNON KANSAINVÄLINEN VERTAILTAVUUS

Laureassa toimitaan osaamisperustaisesti ja osaaminen tunnistetaan kokonaisvaltaisena. Tutkinnon sisällöissä on
huomioitu valtakunnallisesti määritellyt yleiset työelämävalmiudet, joita on Laureassa täsmennetty.

Tutkinnon taso vastaa kansallisen tutkintojen viitekehyksen (National Qualifications Framework, NQF) mukaista
tasoa 7 ja eurooppalaisen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tasoa 7.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN OSAAMISTARPEET

Lukuisista eri tekijöistä johtuen palvelujen asiakaskeskeisen kehittämisen merkitys on nopeasti kasvanut ja tulee
edelleen voimakkaasti kasvamaan. Seuraavassa on tehty tiivis synteesi tähän vaikuttavista tekijöistä. Synteesi
pohjautuu aihetta käsitteleviin laajoihin kansainvälisiin ja kotimaisiin tutkimuksiin, selvityksiin ja
ennakointiraportteihin sekä Laurean yhteistyöhön lukuisten yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa ja
toimintaan laajoissa kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa (mm. Service Design Network ja Finnish Service
Alliance).

Talouden kasvu edellyttää palvelujen kehitystä. Kehittyneissä talouksissa palveluiden osuus ja merkitys lisäarvon ja
kilpailukyvyn tuottajana on suuri. Palvelujen osuus kansantuotteesta on niissä selvästi yli kaksi kolmasosaa ja
pisimmälle kehittyneimmissä talouksissa uusista syntyvistä yrityksistä jo jopa yhdeksän kymmenestä syntyy
palvelualoille. Suomessa palvelut työllistävät noin kolme neljäsosaa työvoimasta. Alkutuotannon ja teollisuuden
työvoimaosuudet ovat supistuneet jo pitkään ja niissäkin palvelujen merkitys alkaa olla hyvin tärkeä. Kehittyneelle
tietoyhteiskunnalle tyypillisesti Helsingin seudun työpaikoista neljä viidesosaa on palveluissa. Palvelut jakautuvat
julkisen sektorin (Suomessa lähinnä kuntien) tuottamiin julkisiin palveluihin ja yritysten tuottamiin palveluihin.
Lähitulevaisuudessa sekä yksityiset että julkiset palvelut jatkavat suhteellista kasvuaan.

Palvelujen merkityksen kasvuun on monia syitä. Globaalin työnjaon ohella palvelujen merkitystä lisäävä tekijä on
tulotason kasvu. Kuluttajien ostovoiman kasvu, väestön alueellinen keskittyminen ja ikääntyminen lisäävät kaikkien
palvelujen kysyntää. Teknologinen kehitys ja digitalisointi luovat uudenlaisia mahdollisuuksia palvelusektorille. Osa
palveluista ei ole enää paikkaan sidottu ja niitä on mahdollista tuottaa osittain standardoidummin.

Suomalaiset yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot eivät kuitenkaan toistaiseksi ole olleet kovin
menestyksekkäitä menestyvien ja kilpailukykyisten ketjujen, konseptien ja brändien kehittäjiä. Tiedetään myös, että
Suomessa ja Helsingin seudullakin palvelusektori on edelleen monilta osin alikehittynyt ja tuottavuuden kehitys on
heikoimmilla osa-alueilla ollut negatiivista viime vuosina. Huomattavaa on lisäksi, että Tilastokeskuksen mukaan (
www.tilastokeskus.fi) palvelualojen päätoimialoista majoitus- ja ravitsemistoiminta on tuottanut vähemmän kuin muut
palvelutoimialat.

Kansainvälisessä vertailussa palvelusektorin osuus koko taloudesta on Suomessa suhteellisen pieni; Suomen
palvelusektorin osuus kansantuotteesta on alle OECD:n keskiarvon. Suomen kanssa samalla tasolla ovat muun
muassa Slovakia, Unkari ja Puola. Kehittyneitä talouksia, joissa palveluiden osuus kansantaloudesta on hyvin suuri,
ovat Luxemburg, Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Toisaalta olemme kuitenkin vahvasti osaamiseen perustuva
yhteiskunta ja siksi meillä on hyvät mahdollisuudet menestyä. Suomalaisten osaaminen ja korkea koulutus luovat
hyvät edellytykset palvelujen kehittämiselle, palveluinnovaatioille ja kansainvälisten palvelukonseptien
kehittämiselle. Jos tässä ei onnistuta, uhkana on Suomen ajautuminen palvelualoilla tytäryhtiötaloudeksi, jolloin
kaikki kehittäminen tapahtuu muualla ja kansallinen innovaatiojärjestelmä näivettyy. Suomen mahdollisuutena on
hyödyntää pienen ja teknologisesti kehittyneen maan joustavuutta. Palvelujen kansainvälistyminen on hyvin tärkeää
ja Suomelle iso haaste.

Palvelujen suuri ja kasvava merkitys korostaa palvelujen kehittämisen ja palveluinnovaatioiden merkitystä.
Palveluinnovaatiot ovat tulevaisuudessa elintärkeitä Suomen menestymiselle: ne lisäävät talouden tehokkuutta,
tuovat kustannussäästöjä, synnyttävät uusia toimintoja, avaavat uusia vientimahdollisuuksia. Kansallisessa
innovaatiopolitiikassa on tapahtumassa merkittävä ja periaatteellinen muutos: innovaatiokäsite laajenee. Siirrymme
innovaatiopolitiikassa aikaan, jossa innovaation käsite kattaa niin teknologiset kuin palvelu- ja sosiaaliset innovaatiot.

Erityisesti julkisten palveluiden kehittämistyössä ei ole vielä riittävästi hyödynnetty ihmiskeskeistä ja käyttäjälähtöistä
ajattelua. Toimintaa ohjaa liian usein tehokkaan tuotantoprosessin ja –rakenteen tavoittelu. Kansalaiset nähdään
silloin passiivisina palvelujen käyttäjinä. Heidän tarpeidensa eriytyminen ja valinnanmahdollisuuksien parantuminen
vaativat kuitenkin julkista sektoria siirtymään kohti käyttäjälähtöistä ajattelua. Julkisesti järjestettyjä palveluita
joudutaan tällöin monipuolistamaan ja kansalaiset ottamaan mukaan niiden kehittelyyn.

Palvelujen merkitys siis kasvaa ja selkeitä kehitystarpeita on runsaasti. Suomessa tarvitaan lisää käytännönläheistä
palveluliiketoiminnan osaamista, tutkimusta ja kehittämistä. Tulevaisuudessa monipuolisille ja kokonaisvaltaisille
palveluille tulee olemaan suurta kysyntää. Lähes kaikki toimialat lähentyvät toisiaan jollain tapaa jo
lähitulevaisuudessa. Rajapinnat nähdään hedelmällisiksi erityisesti palveluinnovaatioiden kannalta. Rajapinnoilla
syntyvien innovaatioiden konseptointi ja tuotteistaminen luovat parhaimmillaan Suomelle merkittäviä uusia vienti-
mahdollisuuksia.

Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan (marata) nykyisiin ja uusiin osaamistarpeisiin tulevaisuudessa vaikuttavat
erityisesti toimialan kansainvälistyminen, väestön ikääntyminen, alan teknologi-soituminen, ravitsemushaasteet ja
kustannussäästöpaineet. Marata-ala kansainvälistyy alan ulkomaisten yritysten toimiessa ja kilpaillessa entistä
laajemmin Suomen markkinoilla ja vastaavasti suomalaisten alan yritysten kansainvälistyessä ulkomaan
markkinoille. Suomen väestön ikääntyminen asettaa uusia haasteita ikääntyvän väestön ateriapalvelujen
kehittämiseen niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Kuten muillakin palvelualoilla, myös marata-alalla sekä
tuotannon että palveluiden teknologinen kehitys lisääntyy. Palveluiden kilpailutus ja kustannussäästöpaineet
asettavat omat haasteensa uusien palveluliiketoimintamallien kehittämiselle, palveluiden muotoilulle ja
palveluprosesseille samalla, kun tarve vastata entistä käyttäjälähtöisemmin asiakkaiden palvelutarpeiden
tyydyttämiseen lisääntyy.

Majoitus- ravitsemis- ja talousalan yritysten erityisinä haasteina ovat palveluiden profilointi ja erilaistaminen sekä
kilpailukyvyn edistäminen. Suuren roolin menestystekijöinä saavat jatkuva uudistuminen, asiakaskeskeisyys
kaikessa toiminnassa, kokonaisvaltainen liiketoiminta-osaaminen, työntekijöiden moni- ja erikoisosaaminen,
muutosvalmius sekä toimintaympäristön ja trendien ennakointi. Polarisaatio, toimivat ketjut, mieleenpainuvat brändit,
hyvin suunniteltu uudistuminen ja yhteistyö yli perinteisten alarajojen ovat avainsanoja. Alan toimijan on hyvä olla
ennakkoluuloton. Huomio ei ole enää tämän päivän prosesseissa, vaan huomisen strategioissa.

Työelämän muutos muodostaa koulutuksen lähtökohdan. Keskeistä on muutoksen ennakoiminen ja siihen
valmistautuminen. Muutos näkyy siinä, miten monet palveluorganisaatiot pyrkivät kehittämään konseptejaan,
brändejään ja prosessejaan. Osa hakee kasvua ja osa säästöjä. Osa haluaa laajentua ja kansainvälistyä.

Keskeinen kehittämisen työkalu on liiketoimintaosaaminen. Se tarkoittaa erityisesti palveluyritysten johtamista,
strategista ajattelua ja palvelujen asiakaskeskeistä kehittämistyötä. Liiketoimintaosaaminen pitää sisällään
ajattelutavan, jossa korostuu kokonaisvaltainen palvelujen ja teknologisten sovellutusten merkitysten
ymmärtäminen. Toinen tärkeä kehittämisen alue on verkostoituminen. Kukaan, varsinkaan ulkomaan markkinoille
pyrkivät pienet palveluyritykset, eivät voi menestyä yksin, vaan niiden on verkotuttava ja liittouduttava. Kolmas
työväline on aito kansainvälistyminen. Se ei tarkoita ainoastaan kielitaitoa ja kulttuurista osaamista, vaan
kansainvälisten markkinoiden ymmärtämistä. Se on taitoa ymmärtää globalisoitumisen eri asteita, kansainvälisten
yritysten strategista ajattelua ja kulttuurin muutosta. Neljäs tärkeä painopiste on innovointi ja ennakointi. Tieto- ja
elämysyhteiskunnassa innovaatiot ovat palveluyritysten kilpailukyvyn keskeisiä elementtejä. Asiantuntijan ja yrittäjän
työ kysyy jatkuvaa uudelleen ajattelua ja toiminnan kehittämistä. Nykyiset työpaikat ja markkinat ovat
oppimisympäristöjä, jota täytyy oppia lukemaan. Työ on jatkuvaa opiskelua. Työnteon, kuten siis myös opiskelun,
täytyy olla monimuotoista ja –menetelmällistä.


                                                                                    1. vuosi            2. vuosi
Y                    YDINOSAAMINEN                                                              40                 20
A867                 PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN
A9318                Palveluliiketoiminnan strateginen johtaminen                                5
A9299                Design Thinking                                                             5
A9319                Asiakasymmärrys palveluliiketoiminnassa                                     5
A9320                Palvelun kehittämisprosessi ja palvelumuotoilun                            10
                     menetelmät
A9321                Talousohjaus palveluliiketoiminnassa                                        5
A881                 OPINNÄYTETYÖ
A9331                Opinnäytetyö                                                               10                 20
T                    TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN                                                       40                 20
A868                 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN
A9322                Toimintatutkimus ja osallistavat menetelmät                                 5
A9323                Tulevaisuuksien johtamisen ja ennakoinnin menetelmät                        5
A9324                Tutkimusviestintä                                                           5
A9325                Vaikuttavuustutkimus                                                        5
A869                 ASIANTUNTIJAYHTEISÖJEN JOHTAMINEN
A9326                Muutoksen johtaminen                                                        5
A9385                Henkilöstövoimavarojen johtaminen modernissa                                5
                     organisaatiossa
A9327                Verkostojen johtaminen                                                      5
A9328                Yhteiskuntavastuullinen johtaminen                                          5
A870                 KÄYTTÄJÄKESKEINEN PALVELUSUUNNITTELU
A9329                Digitaalisuus palveluissa                                                                      5
A9330                Digitaalisten palvelujen käyttäjäkeskeinen suunnittelu                                        10
A9386                Yrittäjyys osana uraa                                                                          5
R024                 MUU TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN
                                                                                                80                 40
A867 PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN, 30 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa arvioida kriittisesti ja kehittää määrätietoisesti, luovasti ja kannattavasti asiakaskeskeisesti toimivan
palveluyrityksen toimintaa.


A9318 Palveluliiketoiminnan strateginen johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
•   analysoida palvelulogiikan vaikutuksia organisaation strategiseen johtamiseen
•   soveltaa strategisen johtamisen periaatteita palveluliiketoiminnassa



A9299 Design Thinking, 5 op

Opiskelija osaa:
The student is able to
•   classify the principles of design thinking
•   apply design thinking approach and basic tools in innovation processes



A9319 Asiakasymmärrys palveluliiketoiminnassa, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
•   suunnitella, toteuttaa ja raportoida asiakasymmärryksen syventämiseen tähtäävän tutkimuksen
•   integroida asiakkaita ja muita sidosryhmiä palvelun kehittämisprosessiin
•   ohjata osallistavia työpajoja ja workshop-työskentelyä



A9320 Palvelun kehittämisprosessi ja palvelumuotoilun menetelmät, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
•   soveltaa monipuolisesti palvelumuotoilun menetelmiä
•   viedä läpi palvelun kehittämisprosessin
•   rakentaa palvelukeskeisen liiketoimintamallin



A9321 Talousohjaus palveluliiketoiminnassa, 5 op

Opiskelija osaa:
•   tuottaa taloushallinnon informaatiota päätöksenteon, kehittämisen ja hinnoittelun tueksi
•   analysoida palvelun kannattavuutta
•   laatia budjetteja palvelujen kehittämisprosessiin
•   käyttää erilaisia mittareita tavoitteiden asettamisessa ja seurannassa



A881 OPINNÄYTETYÖ, 30 op


A9331 Opinnäytetyö, 30 op
Opiskelija osaa:
•   tehdä itsenäisesti oman alan kehittämistyötä
•   soveltaa hankittua tutkimustietoutta omassa opinnäytetyössä kriittisesti ja analyyttisesti
•   soveltaa kehittämistehtävään soveltuvia tiedonhankinta- ja analyysimenetelmiä valitun soveltavan tutkimus- ja
    kehitysmenetelmän ja siihen perustuvan dokumentoinnin ja raportoinnin
•   toimia asiantuntijana soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä tekevässä yhteisössä
•   hakea itsenäisesti tietoa sekä seurata, eritellä ja arvioida kriittisesti oman alansa ammat-tikäytäntöjen ja
    tutkimustiedon kehittymistä
•   tuottaa ja soveltaa tietoa itsenäisesti



A868 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN, 15 op

Kuvaus:
Opiskelija saavuttaa vahvan osaamisen liiketoiminnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten
ennakointiin ja muutosten merkitysten arviointiin, organisaatioiden proaktiiviseen kehittämiseen ja innovaatioiden
tuottamiseen sekä palvelujen käyttäjien integrointiin palvelujen kehittämisprosessiin.


A9322 Toimintatutkimus ja osallistavat menetelmät, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
•   syventää tietojaan ja osaamistaan toimintatutkimuksen lähestymistavasta ja sen luonteesta
•   suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintatutkimukseen perustuvan tutkimus- ja kehittämishankkeen
•   toteuttaa yhdessä eri toimijoiden kanssa systemaattisesti etenevän kehittämisprosessin
•   arvioida toimintatutkimuksen ja kehittämisprosessin eri vaiheita arviointimenetelmiä hyödyntämällä
•   käyttää käyttäjälähtöisiä, osallistavia ja luovia menetelmiä kehittämistyössä



A9323 Tulevaisuuksien johtamisen ja ennakoinnin menetelmät, 5 op

Opiskelija osaa:
•   monitoroida toimintaympäristöä
•   osallistaa organisaation toimijat, sidosryhmät ja kumppanit systemaattiseen toimintaympäristön monitorointiin
•   tulkita tulevaisuustietoa ja tunnistaa esiin nousevia trendejä
•   rakentaa vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita
•   liittää tulevaisuuksien ennakoinnin osaksi organisaation strategista suunnittelua ja organisaation oppimista



A9324 Tutkimusviestintä, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
•   toimia erilaisissa tutkimuksellisen kehittämistyön edellyttämissä viestintätilanteissa
•   argumentoinnin kielelliset keinot
•   tulkita ja tarkastella kriittisesti tieteellisiä artikkeleja ja tutkimuksellisia tekstejä
•   arvioida toisten tutkimus- tai kehittämishankkeita ja esittää niistä perusteltuja ja asianmukaisia kehittämisideoita
•   laatia tutkintoon kuuluvan tutkimus- tai kehittämishankkeen



A9325 Vaikuttavuustutkimus, 5 op

Opiskelija osaa:
•   käyttää erilaisia arvioinnin menetelmiä
•   laatia arviointisuunnitelman
•   arvioida interventioiden, hankkeiden ja päätösten yksilötasoisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia
•   analysoida vaikuttavuusarviointiin liittyviä haasteita sekä vaikuttavuusarvioinnin rajoituksia



A869 ASIANTUNTIJAYHTEISÖJEN JOHTAMINEN, 15 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa johtaa proaktiivisesti javastuullisesti organisaation osaamista, yksilölähtöistä muutosvalmiutta
javerkostoja monikulttuurisissa ympäristöissä.


A9326 Muutoksen johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
•   luoda muutokseen valmistavan suunnitelman ja innostaa muita muutoksen tekemiseen
•   luoda uusia muutosviestinnän tapoja ja ymmärtää muutosviestinnän tärkeyden
•   mitata muutoksen tuloksia eri näkökulmista
•   ymmärtää omia vahvuuksia ja heikkouksia muutoksen johtamisessa



A9385 Henkilöstövoimavarojen johtaminen modernissa organisaatiossa, 5 op

Opiskelija osaa:
•   Analysoida erilaisia motivaatioita
•   Arvioida organisaatiokulttuurin merkitystä henkilöstöjohtamisessa
•   Toimia työelämän laadun kehittäjänä



A9327 Verkostojen johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
•   tunnistaa eri tasoiset systeemit toimintaympäristöissä
•   analysoida ja hyödyntää systeemistä lähestymistapaa verkostojen johtamisessa
•   toimia sekä fyysisessä että virtuaalisessa ympäristössä sekä näiden yhdistelmissä
•   toimia ja johtaa monikulttuurisissa ympäristöissä
•   luoda, johtaa ja kehittää toimijaverkostoja kansallisesti ja kansainvälisesti



A9328 Yhteiskuntavastuullinen johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
•   analysoida muuttuvaa yhteiskuntaa kestävän kehityksen näkökulmasta
•   käynnistää ja ohjata eettistä keskustelua työyhteisössä
•   soveltaa oikeudenmukaisia menettelytapoja työyhteisön johtamisessa
•   arvioida ja perustella tekemiään ratkaisuja yksilön, organisaation ja yhteiskunnan näkökulmasta
•   toimia proaktiivisesti oman alansa arvoja edistäen ja puuttua havaitsemaansa epäeettiseen toimintaan



A870 KÄYTTÄJÄKESKEINEN PALVELUSUUNNITTELU, 15 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa toimia digitaalisen palvelun kehittämisprojektissa kehittäjänä ja hyödyntää palvelumuotoilun
menetelmiä digitaalisen palvelun suunnittelussa.


A9329 Digitaalisuus palveluissa , 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
•   hahmottaa teknologian tarjoamat mahdollisuudet palveluliiketoiminnalle ja uusille innovatiivisille
    liiketoimintamalleille
•   analysoida organisaation strategiaa digitaalisten palvelujen suunnittelun näkökulmasta



A9330 Digitaalisten palvelujen käyttäjäkeskeinen suunnittelu, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
•   soveltaa käyttäjäkeskeisen suunnittelun yleisiä toimintatapoja oman alansa kehittämisessä
•   integroida käyttäjän ja asiakkaan asiantuntemuksen suunnitteluprosessin eri vaiheisiin
•   hahmottaa käyttöliittymäsuunnittelun ja vuorovaikutussuunnittelun perusperiaatteet
•   hyödyntää palvelumuotoilun menetelmiä ja tekniikoita digitaalisen palvelun suunnittelussa
•   hahmottaa digitaalisen palvelun käytettävyyden varmistamisen periaatteen
•   toimia avoimissa innovaatioverkostoissa ja -ympäristöissä kehittäjänä



A9386 Yrittäjyys osana uraa, 5 op

Opiskelija osaa:
•   Kehittää omaa liiketoimintaa
•   Analysoida omaa yrittäjyysmieltä ja -rohkeutta



R024 MUU TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN, 0 op

Kuvaus:
Tähän moduuliin kuuluvat mm. muualla suoritetut opinnot.

Osaamisen kehittyminen:
Moduulissa määriteltyä osaamista voi kehittää joko osallistumalla opintojaksoihin tai työskentelemällä projekteissa.

Projekteissa osallistutaan kotimaisten ja kansainvälisten yritysten ja yhteisöjen kehittämistyöhön sekä
hanketoimintaan. Työkieli projekteissa on joko suomi tai englanti. Projektit voivat kohdistua myös opiskelijan oman
yrityksentoiminnan kehittämiseen. Projektin aihe ja siitä syntyvä osaaminen täsmentyvät projektin tullessa
tarjontaan. Projektien laajuus sovitaan tapauskohtaisesti. Projektissa syntyvä osaaminen voi sisältyä osittain myös
toisen moduulin tavoitteisiin ja siten opintopisteet voivat jakaantua usean moduulin kesken.