Opetussuunnitelma 2008 – SKV08SN (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Kauneudenhoitoalan koulutusohjelma (Laurea Tikkurila, palvelu), SKV08SN

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Kauneudenhoitoala on ihmisen kauneuteen ja hyvinvointiin liittyvä liiketoiminnan alue. Siihen kuuluvat
kosmetiikkatuotteet ja niidenvalmistus, maahantuonti, vähittäiskauppa ja palveluyritysten kuten parturi-
kampaamojen, kauneushoitoloiden ja kylpylöiden toiminta. Lisäksi toimintaympäristöön kuuluvat alan
ammattioppilaitokset sekä muu alaan liittyvä koulutus- ja kehitystoiminta.

Kauneudenhoitoala on dynaaminen, kasvava ja muuttuu jatkuvasti kosmetiikan raaka-aineiden ja teknologian
kehityksen sekä palveluinnovaatioiden tuloksena. Elämäntapamuutosten ja trendien ennakointi kuuluu oleellisesti
kauneudenhoitoalaan. Yhä nuoremmat sekä yhä vanhemmat ikäryhmät käyttävät kosmetiikkaa. Koulutustason
nousun myötä tiedonhalu tuotteiden sisällöistä ja vaikutuksista kasvaa. Myös ympäristökysymykset sekä kestävän
kehityksen ja toiminnan eettisyyden vaatimukset ohjaavat alan kehitystä.
Kauneudenhoitoalan markkinat ovat kansainväliset. Palvelut tuotetaan paikallisesti, mutta kosmetiikkatuotteiden
kauppa on globaalia. Suurin osa Suomessa käytettävästä kosmetiikasta tuodaan maahamme, toisaalta
kosmetiikkaa myös viedään Suomesta.Kosmetiikkatuotteet ovat yhä useammin osa palvelukonsepteja, joiden mallit
ovat kansainvälisiä. Kosmetiikan raaka-aineilla käydään kansainvälistä kauppaa ja uusia raaka-aineita tutkitaan ja
kehitetään jatkuvasti. Nanoteknisiä sovelluksia on jo kosmetiikassa. Kosmetiikkalainsäädäntö on EU:ssa
yhtenäistetty ja maanosien välinen lainsäädäntö on yhdenmukaistumassa.


Asiantuntijuus

Kauneudenhoitoalalta valmistuva estenomi on alalla joustavasti toimiva asiantuntija. Hän toimii erilaisten
kauneudenhoitoalan ammattiryhmien kanssa ja tarvittaessa yhdyssiteenä eri ryhmien välillä, esimerkiksi
kosmetiikan tuotekehityksen, oston ja markkinoinnin välillä. Estenomit voivat sijoittua esimerkiksi alan ostotehtäviin,
myynti- ja markkinointitehtäviin sekä koulutus- tai tiedotustehtäviin. Estenomi, jolla on toisen asteen
kauneudenhoitoalan tai hiusalan ammatillinen perustutkinto, voi hakeutua ammatilliseen opettajakorkeakouluun
pätevöityäkseen ammatinopettajaksi.

Tärkeä osa asiantuntijuutta on kriittinen suhtautuminen kosmetiikkamarkkinoilla annettuihin raaka-aine- ja
tuotelupauksiin. Kuluttajat ja palvelujen tuottajat odottavat kosmetiikasta monipuolista ja ajanmukaista tietoa
helpottamaan toimivien, hyvinvointia lisäävien tuotteiden valintaa. Tavoitteena on kosmetiikan tuotetietouden
välittäminen ja turvallinen käyttö.


Osaamisalueet

Estenomin ammattitaito perustuu kykyyn yhdistää erilaisia osaamisalueita kannattavaksi liiketoiminnaksi.
Kauneudenhoitoalan koulutusohjelmassa tämä tarkoittaa kosmetiikkatuotteisiin ja niiden raaka-aineisiin liittyvän
tiedon sekä markkinointi- ja liiketoimintaosaamisen uudenlaista yhdistämistä. Estenomien työtehtävissä korostuvat
myös viestintä- ja atk-osaaminen sekä kielitaito. Työskentely nopeasti muuttuvalla ja laajenevalla alalla edellyttää
kehittävää työotetta.

Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Estemomin kasvuprosessi asiantuntijaksi alkaa asiakkaan tarpeiden tunnistamisesta, joihin kuuluu ihoon ja hiuksiin
liittyvä tietämys. Tämän jälkeen opiskelijat hankkivat työkaluja kahden suuren osaamisalueen, liiketoiminnan ja
raaka-ainetietouden asiantuntijuuden saavuttamiseen. Syventävien opintojen aikana opiskelijat yhdistävät
aikaisemmin opittua kokonaisvaltaisemmaksi osaamiseksi ja harjoittelevat tietojen soveltamista mm. koulutuksen,
konsultoinnin tai kosmetiikan markkinoinnin parissa.

Koulutusohjelman kuvaus

Kauneudenhoitoalan koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmiuksia alan palveluiden, tuotteiden ja liiketoiminnan
kehittämiseen
sekä kosmetiikkatietouden lisäämiseen. Estenomiopiskelija rakentaa kokonaiskuvaa hyvinvoivasta ihmisestä ja
soveltaa tietoaan
kehittämis-, tuottamis- ja johtamistyössä. Hänellä on kokonaiskuva liiketoiminnan lainalaisuuksista ja yritystoiminnan
kehittämisestä eettisesti kestävällä pohjalla. Alansa asiantuntijana estenomin erityisenä tehtävänä on edistää alan
verkostoitumista
ja yhteistoimintaa sekä tuottaa yksilöiden ja ryhmien hyvinvointia edistäviä tuotteita ja palveluja.
Estenomeista valmistuu monitaitoisia, oma-aloitteisia ja kehittämiskykyisiä osaajia. Kauneudenhoitoalan
koulutusohjelma antaa
valmiudet erityisesti seuraaviin työtehtäviin:

• kauneudenhoitoalan palveluiden ja tuotteiden kehittämistehtäviin
• yritysten ja oppilaitosten koulutus- ja konsultointitehtäviin
• tukku- ja vähittäiskaupan sekä erikoistavarakaupan myynti- ja markkinointitehtäviin tai työnjohtamistehtäviin
• yritystoimintaan ostotoiminnan tehtäviin.


Opiskelu koulutusohjelmassa

Kauneudenhoitoalan koulutusohjelmassa opiskellaan teemoittain. Syventävien opintojen aikana liiketoiminta- ja
raaka-ainetiedon yhdistäminen kehittää asiantuntijuutta. Myös työharjoittelu sekä alan tutkiva ja kehittävä toiminta
edistävät asiantuntijuuden syntyä opiskelun aikana.
                                                          1. vuosi       2. vuosi       3. vuosi       4. vuosi
OP      OPINNOT                                                  60             60             60             30
212     KAUNEUDENHOITOALAN AMMATILLINEN
        TOIMINTAYMPÄRISTÖ
00676   Kauneudenhoitoalan luonnontieteellinen perusta           15
00677   Kauneudenhoitoalan ammatillinen kuva ja sen              10
        kehittäminen
00678   Kosmetiikan turvallisuus                                     5
215     KAUNEUDENHOITOALAN
        LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ
00688   Kauneudenhoitoalan yrityksen liiketoiminnan              15
        suunnittelu
00689   Talouden suunnittelu ja seuranta                         10
        kauneudenhoitoalan yrityksissä
00700   English for Beauty and Cosmetics                             5
213     KOSMETIIKKATUOTE JA KULUTTAJA
00679   Kosmetiikkatuotteen koostumus ja toiminta                               15
00680   Kosmetiikkatuotteen teknologia                                          10
00810   Svenska inom skönhetsbranschen                                              5
00634   Ruotsin kielen suullinen taito                                              0
00635   Ruotsin kielen kirjallinen taito                                            0
216     KAUNEUDENHOITOALAN
        LIIKETOIMINTAOSAAMINEN
00692   Markkinointiviestinnän johtaminen                                       10
00693   Liiketoiminnan johtamisprosessit                                        10
        kauneudenhoitoalalla
00695   Markkinointitutkimus kauneudenhoitoalalla                                   5
214     TUOTETIETOUSOSAAMISEN SYVENTÄMINEN
00683   Kosmetiikan mahdollisuudet                                                             10
00686   Syventävä raaka-ainetietous                                                            10
217     BRÄNDIOSAAMINEN
00696   Harjoittelu I, Kauneudenhoitoala                                                       15
00697   Kosmetiikkabrändien kehittäminen ja johtaminen                                         10
218     TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA
        KAUNEUDENHOITOALALLA
00698   Kauneudenhoitoalan tutkimusvälineet                                                        5
00043   Opinnäytetyö                                                                                          15
00699   Harjoittelu II, Kauneudenhoitoala                                                                     15
125     VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00203   Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti                      0
00202   Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti                    0
00493   Suomi toisena kielenä- lähtötasotesti                        0
00189   Matematiikan valmentavat opinnot                             3
00194   Englannin kielen valmentavat opinnot                         3
00195   Ruotsin kielen valmentavat opinnot                           3
00388   Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot              3
00522   Suomen kielen valmentavat opinnot                            3
00767        Kemian lähtötasotesti, kauneudenhoitoala                      0
00768        Kemian valmentavat opinnot, kauneudenhoitoala                 3
00521        Initial Test in Finnish                                       0
00446        Suomen kieli                                                  5
00637        Suomen kielen suullinen taito
00636        Suomen kielen kirjallinen taito
01180        Johtajuuden SM-kilpailut                                                3
                                                                       60          60          60            30

Vuositeema ja kompetenssit
Opinto                                                           Laajuus       Kompetenssit
00677              Kauneudenhoitoalan ammatillinen kuva ja       10            Innovaatio-osaaminen (H)
                   sen kehittäminen
00678              Kosmetiikan turvallisuus                      5             Globalisaatio-osaaminen (O)
00688              Kauneudenhoitoalan yrityksen liiketoiminnan   15            Innovaatio-osaaminen (O)
                   suunnittelu
00689              Talouden suunnittelu ja seuranta              10            Verkosto-osaaminen (H)
                   kauneudenhoitoalan yrityksissä
00680              Kosmetiikkatuotteen teknologia                10            Eettinen osaaminen (H),
                                                                               Globalisaatio-osaaminen (H)
00693              Liiketoiminnan johtamisprosessit              10            Eettinen osaaminen (O)
                   kauneudenhoitoalalla
00696              Harjoittelu I, Kauneudenhoitoala              15            Verkosto-osaaminen (O)
00697              Kosmetiikkabrändien kehittäminen ja           10            Reflektio-osaaminen (H)
                   johtaminen
00699              Harjoittelu II, Kauneudenhoitoala             15            Reflektio-osaaminen (O)
H - Henkilökohtaisen osaamisen taso
O - Organisaation kehittämisen taso
Y - Yhteiskunnallisen uudistamisen taso
212 KAUNEUDENHOITOALAN AMMATILLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ, 0 op

Kuvaus:
Teeman tarkoitus on muodostaa perusta myöhemmälle oppimiselle ja sellaisen tiedon hankinnan osaamiselle, joka
liittyy kosmetiikkatuotteiden käyttöön ja turvallisuuteen ihmisen hyvinvoinnin lisääjänä.

Opiskelija osaa:
• käyttää hyväksi luonnontieteellistä tietoutta kauneudenhoitoalan ilmiöiden selittämisessä
• analysoida omaa osaamistaan ja kehittymistarvettaan kauneudenhoitoalan ammattilaisena
• käyttää hyväksi kosmetiikkalainsäädäntöä ja sitä lähellä olevaa lainsäädäntöä hahmottaessaan
kauneudenhoitoalan toimijoiden kosmetiikkatuotteisiin liittyviä velvoitteita


00676 Kauneudenhoitoalan luonnontieteellinen perusta, 15 op

Opiskelija osaa:
• yhdistää aineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet niiden kemialliseen rakenteeseen
• tunnistaa erilaisten kemiallisten yhdistetyyppien tehtävät kosmetiikkatuotteissa ja ravitsemuksessa yleisellä tasolla
• perustella tuotevalintoja kosmetiikkatuotteiden koostumuksellisten ja rakenteellisten erojen perusteella
• perustella hygienian merkityksen kosmetiikan valmistuksessa, säilytyksessä ja käytössä ja tunnistaa puutteellisen
hygienian vaaroja kauneudenhoitoalan toimintaympäristöissä
• selostaa ihmisen anatomisen ja fysiologisen rakenteen valituin osin
• kuvailla ravitsemuksen kemiallisen luonteen ja merkityksen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa

Opintojakson sisältö:
• keskeisten alkuaineiden sekä orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden perusominaisuudet ja reaktiot erityisesti
kosmetiikkatuotteiden ja ravitsemuksen kannalta
• mikrobien ryhmittely, mikrobit kosmetiikan pilaajina ja hyötymikrobit
• ihmisen anatomia ja fysiologia
• ravintoaineiden tehtävät, ravitsemussuositukset ja ravitsemuksen erityiskysymyksiä

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija hallitsee k-alaa tukevien luonnontieteiden peruskäsitteet ja osaa käyttää näitä välineitä lisätiedon
hankintaan ja ymmärtämiseen.


00677 Kauneudenhoitoalan ammatillinen kuva ja sen kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• ihon ja hiuksen rakenteen
• tunnistaa keskeiset ihon-, hiusten- ja vartalonhoitomenetelmät
• arvioida omaa osaamistaan ja kehittymistarvettaan kauneudenhoitoalan asiantuntijana
• asiakaspalvelun ja asiakasneuvonnan perusteet
• verkostoitua sidosryhmien kanssa
• tunnistaa kauneudenhoitoalan toimintaympäristön
• suullisen ja kirjallisen esityksen
• tietojenkäsittelyn perustaidot

Opintojakson sisältö:
• opiskelutaidot
• asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutus ihonhoitotyössä ja hiusalan palvelutapahtumassa
• kasvojen, käsien, jalkojen ja vartalon perushoitojen keskeinen sisältö
• hiusalan peruskäsittelyiden keskeinen sisältö
• kauneudenhoitoalan terminologia
• urasuunnittelu
• viestintä
• Word ja PoverPoint –ohjelmat

Opintojakson kuvaus:
Opiskelijan osaaminen perustuu kauneudenhoitoalan käsitteiden ymmärtämiseen.


00678 Kosmetiikan turvallisuus, 5 op

Opiskelija osaa:
• arvioida kosmetiikkatuotteiden sisällön ja pakkausmerkintöjen lainmukaisuutta ja laatia kosmetiikkapakkaukseen
lainmukaiset päällysmerkinnät
• arvioida EU:n markkinoille lasketun kosmetiikkatuotteen ns. tuotekohtaisten tietojen riittävyyttä
• seurata EU-lainsäädäntöprosessin taustalla olevaa tiedottamista ainesosien turvallisuudesta ja hyödyntää tietoa k-
alan työtehtävissä
• arvioida kauneudenhoitoalan uutisointia ja tapahtumia kestävän kehityksen näkökulmasta

Opintojakson sisältö:
• EU:n ja Suomen kosmetiikkalainsäädäntö ja soveltaminen
• kosmetiikan valvonta EU:ssa
• muu kosmetiikkatuotteisiin ja palveluihin liittyvä lainsäädäntö ja sopimukset soveltuvin osin
• kosmetiikkatuotteiden valmistajan, jakelijan ja maahantuojan vastuut

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson näkökulmana on kosmetiikkatuotteelta vaadittava turvallisuus yksilön ja ympäristön kannalta ja miten
turvallisuutta edistetään valmistusta, mainontaa ja tiedottamista ohjaavalla lainsäädännöllä.


215 KAUNEUDENHOITOALAN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ, 0 op

Kuvaus:
Teeman tarkoituksena on muodostaa käsitys kauneudenhoitoalan kansainvälisestä liiketoimintaympäristöstä ja alan
yritystoiminnasta.

Opiskelija osaa:
• laatia liiketoimintasuunnitelman kauneudenhoitoalan yritykselle
• käyttää yritystoiminnan suunnittelussa apuna erilaisia analyyseja
• taloushallinnon perusteet
• ilmaista itsensä sekä suomen että englannin kielellä


00688 Kauneudenhoitoalan yrityksen liiketoiminnan suunnittelu, 15 op

Opiskelija osaa:
• kartoittaa kauneudenhoitoalan liiketoimintaympäristöön liittyvät ominaispiirteet
• kuvata asiakaslähtöisyyden merkityksen alan liiketoiminnasa
• vertailla erilaisia liiketoimintamalleja ja niiden kilpailuedun lähtökohtia
• analysoida kansantalouden perusilmiöiden vaikutuksen yritysten liiketoiminnassa
• analysoida kokonaisvaltaisen markkinoinnin merkityksen yrityksen liiketoiminnna suunnittelussa
• tehdä liiketoimintasuunnitelman kauneudenhoitoalan yritykselle

Opintojakson sisältö:
• kauneudenhoitoalan yrittäjyys
• liikeidea
• yritysmuodot
• segmentointi ja asemointi
• markkinoinnin suunnittelu
• kuluttajakäyttäytyminen
• kansantalouden vaikutusmekanismit
• suullinen ja kirjallinen viestintä

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen pohjautuu kauneudenhoitoalan yritysten liiketoimintaprosessien tarkasteluun. Opiskelija
ymmärtää erilaisten alan toimijoiden liikeideoiden sisällöt teoriassa ja käytännössä.
00689 Talouden suunnittelu ja seuranta kauneudenhoitoalan yrityksissä, 10 op

Opiskelija osaa:
• kirjanpidon perusteet ja laatia tilinpäätöksen sekä tuntee kirjanpitoa säätelevää lainsäädäntöä
• suunnitella erityisesti palvelu- ja markkinointiyritysten taloudellista timintaa ja analysoida näiden yritysten
kannattavuutta
• hahmottaa ostotoiminnan merkityksen yrityksen strategisena toimintona
• logistiikan peruskäsitteet ja omaa kokonaiskuvan yrityksen logistisista toiminnoista
• käydä neuvotteluja kosmetiikka-alan sopimuksista

Opintojakson sisältö:
• kahdenkertainen kirjanpito
• tilinpäätöksen laadinta ja analysointi
• kustannuskäsitteet
• katetuotto- ja kannattavuuslaskelmat
• yrityksen budjettijärjestelmät
• ostojen suunnittelu- ja seurantajärjestelmät
• varastojen hallinta
• neuvottelutaidot
• excel-taulukko-ohjelma

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa osaaminen pohjautuu laskentatoimen perusteiden hallintaan ja niiden soveltamiseen
kauneudenhoitoalan yritystoiminnassa. Opiskelija ymmärtää ostotoiminnan merkityksen yrityksen keskeisenä
toimintana.


00700 English for Beauty and Cosmetics, 5 op

Opiskelija osaa:
• viestiä englannin kielellä palvelu- ja yritysympäristössään, hankkia tietoa englanninkielisistä teksteistä ja kirjoittaa
alan perustekstejä.
• hankkia tietoa englanninkielisistä lähteistä ja laatia alan asiakirjoja. kommunikoida englannin kielellä
asiakasviestintätilanteissa, liiketoiminnassa sekä palvelujen tuottamisessa ja johtamisessa
• arvioida omaa kielitaitoaan ja kehittää sitä itsenäisen opiskelun avulla

Opintojakson sisältö:
• koulutuksen ja osaamisen kuvaaminen
• ammatti, ammattinimikkeet, ammatinvalinta ja työtehtävät, työnhakuprosessi
• työympäristö ja yhteiskunta: oma työpaikka/organisaatiot
• ammattialan tekstit ja terminologia
• asiakasviestintätilanteet
• kirjallinen viestintä: kirjeet, sähköpostit, tuoteselosteet, käyttöohjeet, markkinointi- ja tiedotusmateriaalit
• ammattikirjallisuuden ja tuotetietojen suullinen ja kirjallinen raportointi
• koulutustilanteet
• palvelukonseptien esittely
• myynti ja markkinointi
• käännökset
• lopputyön englanninkielisen tiivistelmän kirjoittaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelijan valmiudet käyttää englannin kieltä tiedon hankinnassa ja prosessoinnissa, koulutustehtävissä,
liiketoiminnassa, projektinhallinnassa ja esimiestehtävissä kehittyvät.


213 KOSMETIIKKATUOTE JA KULUTTAJA, 0 op

Kuvaus:
Opiskelija luo kosmetiikasta käsityksen tuotteina, joiden merkitys asiakkaalle ja markkinoinnille koostuu sisällön ja
pakkauksen muodostamasta kokonaisuudesta.

Opiskelija osaa:
• analysoida kosmetiikkatuotteen sisältöä ainesosaluettelon perusteella
• tarkastella kosmetiikkatuotteen kokonaisuutta ekologian, markkinoinnin ja mielikuvien valossa


00679 Kosmetiikkatuotteen koostumus ja toiminta, 15 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa kosmetiikkatuotteen ainesosaluettelosta keskeiset ainesosat ja niiden tarkoituksen kosmetiikkatuotteessa
• tunnistaa yhteyden kosmetiikkatuotteen ominaisuuksien ja valmistusaineyhdistelmän kemiallisen koostumuksen
välillä
• kuvailla eri pinta-aktiivisten aineiden eroja ja vaikutuksia tuotteissa
• tunnistaa emulsiotyypit ja havaita emulsioiden epästabiiliuden merkkejä
• etsiä ja viestiä ainesosiin ja tuotteiden valmistukseen liittyvää uutta tietoa, jota on saatavilla alan kansainvälisissä
tietolähteissä

Opintojakson sisältö:
• kosmetiikan keskeiset raaka-aineryhmät kosmetiikkadirektiivin funktioluokituksen mukaisesti jaoteltuna ja
• tavallisimpien ainesosien INCI-nimiä, kemiallisia rakenteita ja ominaisuuksia
• seostyypit, pinta- ja kolloidikemia, emulsiotyypit sekä emulsioiden viskositeetti ja stabiilius
• yleisimpien kosmetiikkatuotteiden tyypilliset koostumukset
• ihon ja hiuksen rakenne kosmetiikkatuotteen toiminnan kannalta

Opintojakson kuvaus:
Osaamista sovelletaan kosmetiikkatuotteen koostumuksen ja vaikutuksen arviointiin sekä kuluttajan että k-alalla
ammattia harjoittavan näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiuksia jakaa tietoa kosmetiikkatuotteen sisällöstä,
ainesosista ja vaikutuksesta.


00680 Kosmetiikkatuotteen teknologia, 10 op

Opiskelija osaa:
• valmistaa joitakin tyypillisiä kosmetiikkatuotteita
• arvioida niiden toimivuutta ja laatia kosmetiikkapakkauksen ainesosaluettelon
• hankkia tietoa ainesosien turvallisuudesta
• arvioida kosmetiikkapakkausten design- ja teknisen suunnittelun merkitystä eri näkökulmista
• tehdä kosmetiikkapakkauksen elinkaarianalyysin

Opintojakson sisältö:
• tuotereseptin laskeminen ja tuotteen valmistus
• käyttöturvallisuustiedote ja muita ainesosien turvallisuuden tietolähteitä
• pakkaustyypit ja -materiaalit
• pakkausstandardit
• pakkaussuunnittelu ja pakkauksen valmistaminen
• kierrätys, elinkaarianalyysi

Opintojakson kuvaus:
Osaaminen ilmenee kosmetiikkatuotteiden tavanomaisempien ainesosien
syvällisempänä tuntemuksena ja kosmetiikan keskeisten valmistusprosessien sekä pakkausvalintojen
ymmärtämisenä.

Edeltävät opinnot:
Kosmetiikkatuotteen koostumus ja toiminta


00810 Svenska inom skönhetsbranschen, 5 op
Opiskelija osaa:
• viestiä ruotsin kielellä palvelu- ja yritysympäristössään ja kehittyä työssään
• kommunikoida ruotsin kiellä asiakasviestintätilanteissa, liiketoiminnassa sekä palvelujen tuottamisessa ja
johtamisessa
• hankkia tietoa ruotsinkielisistä teksteistä ja kirjoittaa alan perustekstejä
• arvioida omaa kielitaitoaan ja kehittää sitä itsenäisen opiskelun avulla

Opintojakson sisältö:
• koulutuksen ja osaamisen kuvaaminen
• ammatti, ammattinimikkeet, ammatinvalinta ja työtehtävät, työnhakuprosessi
• työympäristö ja yhteiskunta: oma työpaikka/organisaatio
• ammattialan tekstit ja terminologia
• viestintätilanteet: yrityksen, palvelujen ja tuotteiden esittely, puhelut, messut ja muut asiakasviestintätilanteet
• kirjallinen viestintä: kirjeet, sähköpostit, tuoteselosteet, käyttöohjeet, markkinointi- ja tiedotusmateriaalit

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason
B1.2. Lisäksi hän saa valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä suullisesta ja
kirjallisesta kielitaidosta.


00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


216 KAUNEUDENHOITOALAN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN, 0 op

Kuvaus:
Teeman tarkoitus on kehittää opiskelijan kykyä seurata alan kehitystä ja ilmiöitä. Tarkoituksena on myös omaksua
liiketoiminnan kehittämisessä ja johtamisessa tarvittavat tiedot ja periaatteet.

Opiskelija osaa:
• analysoida trendien ja mielikuvien vaikutusta alan liiketoiminnassa
• hyödyntää tiimityötä ja laatuajattelua yrityksen toiminnan kehittämisessä
• esimiestyön ja henkilöstöjohtamisen keskeiset periaatteet
• suunnitella ja toteuttaa markkinointitutkimuksia


00692 Markkinointiviestinnän johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• ennakoida megatrendien pohjalta kauneudenhoitoalan kehityssuuntia ja lifestylekäsityksiä
• analysoida niitä tekijöitä, jotka muokkaavat mielikuvia kauneudenhoitolan liiketoiminnassa
• suunnitella yrityksen visuaalista markkinointia

Opintojakson sisältö:
• värien ja muotojen merkitys kauneudenhoitoalalla
• mielikuvamarkkinointi
• yrityskuva kauneudenhoitoalalla
• visuaalinen markkinointi ja kuvankäsittely
• trendit ja megatrendit
• tulevaisuuden tutkimus
Opintojakson kuvaus:
Opiskelijan osaaminen perustuu erilaisten yhteiskunnassa vaikuttavien trendien ja megatrendien tunnistamiseen.
Opiskelija ymmärtää mielikuvien merkityksen alan viestinnässä.


00693 Liiketoiminnan johtamisprosessit kauneudenhoitoalalla, 10 op

Opiskelija osaa:
• tiimityön ja laatuajattelun osana yrityksen johtamiskulttuuria
• esimiestyön ja henkilöstöjohtamisen periaatteet
• tunnistaa kauneudenhoitoalan erityispiirteet sekä kehittää alan palveluyrityksen toimintaa

Opintojakson sisältö:
• palvelukonseptit
• palvelun tuotteistaminen
• laatujohtaminen
• tiimityöskentely
• itsensä ja henkilöstön johtaminen ja kehittäminen
• työlainsäädäntö

Opintojakson kuvaus:
Opiskelijan osaaminen perustuu esimiestyön ja itsetuntemuksen voimavarojen tunnistamiseen. Opiskelija hallitsee
tiimityön ja laatuajattelun osana palveluyrityksen johtamiskulttuuria.


00695 Markkinointitutkimus kauneudenhoitoalalla, 5 op

Opiskelija osaa:
• soveltaa erilaisia tutkimusmenetelmiä kauneudenhoitolan markkinointitutkimuksiin
• markkinointitutkimuksen periaatteet
• tehdä markkinointitutkimuksen

Opintojakson sisältö:
• tiedonhankinta
• tutkimustulosten analysointi
• tutkimusmenetelmien valinta
• markkinointitutkimus

Opintojakson kuvaus:
Opiskelijan osaaminen perustuu tutkimusvälineiden hallintaan sekä hänen kykyynsä hyödyntää erilaisia
tutkimusmenetelmiä kauneudenhoitoalan tutkimuksessa. Hän osaa toteuttaa pienimuotoisen
markkinointitutkimuksen.


214 TUOTETIETOUSOSAAMISEN SYVENTÄMINEN, 0 op

Kuvaus:
Liiketoimintaosaaminen ja raaka-aineosaaminen yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi. Opiskelija syventää
osaamistaan näillä kahdella alueella ja soveltaa osaamistaan käytännön tilanteissa.

Opiskelija osaa:
• arvioida tuotteen vaikutusta ainesosien kautta
• ideoida kosmetiikkatuotteen markkinointia tuotteen ainesosien ominaisuuksia hyödyntämällä
• analysoida/ hyödyntää trendejä ja suunnitella tuotteen brändäystä


00683 Kosmetiikan mahdollisuudet, 10 op

Opiskelija osaa:
• etsiä ja soveltaa ihonhoidon ja hiusalan uusimpia trendejä
• yhdistää ihon ja hiuksen biokemiallisen rakenteen kosmetiikkatuotteen vaikutukseen
• analysoida kosmetiikkamainoksen raaka-aineisiin liittyvän informaation luotettavuutta

Opintojakson sisältö:
• ihon ja hiuksen rakenteen yhteys raaka-aineiden vaikutusmahdollisuuksiin
• ihon ja hiustenhoidon uusimmat menetelmät ja ajankohtaiset trendit
• kosmetiikkamainoksen analyysi

Opintojakson kuvaus:
Tässä opintojaksossa tutkitaan kosmetiikkatuotteen sisältöä ja verrataan ainesosien vaikutuksia trendisignaaleihin ja
mainonnan väittämiin.


00686 Syventävä raaka-ainetietous, 10 op

Opiskelija osaa:
• soveltaa raaka-ainetietämystä kosmetiikkatuotteen suunnitteluun
• suunnitella ja toteuttaa kosmetiikkamainoksen
• suunnitella kosmetiikkatuotteen kaupallistamisen

Opintojakson sisältö:
• ainesosien funktioluokituksen täydentäminen
• tuotesuunnittelun vaiheet
• tuotteen ideointi
• tuotemainoksen tekeminen
• tuotteen lanseeraussuunnitelma

Opintojakson kuvaus:
Osaaminen perustuu raaka-ainetietämyksen ja kosmetiikkatuotteen markkinointitietämyksen luovaan yhdistämiseen.


217 BRÄNDIOSAAMINEN, 0 op

Kuvaus:
Opiskelija tutustuu kauneudenhoitoalan toimintaympäristöihin ja verkoistoituu alan toimijoiden kanssa. Hän
suunnittelee urapolkuaan.

Opiskelija osaa:
• kartoittaa ja hankkia alan työpaikoista omiin oppimistavoitteisiinsa sopivan harjoittelupaikan
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa oppimisprosessiaan ja osaamistaan
• hyödyntää bränditeorioita
• kehittää brändiosaamistaan työelämän tehtävissä


00696 Harjoittelu I, Kauneudenhoitoala, 15 op

Opiskelija osaa:
• asettaa oppimistavoitteet omalle työharjoittelulleen
• arvioida oppimistaan
• verkostoitua
• toimia tiimissä alan toimintaympäristöissä

Opintojakson sisältö:
• urasuunnittelu
• harjoittelupaikan hankkiminen
• oppimistavoitteiden asettaminen
• alan yrityksessä työskentely
• työharjoitteluseminaari
• kirjallinen työharjoitteluraportti
Opintojakson kuvaus:
Opiskelija perehtyy ohjatusti kauneudenhoitoalan työelämän tehtäviin valitsemallaan painopistealueella ja soveltaa
oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön tilanteissa. Työharjoittelun jälkeen opiskelija analysoi oppimistaan ja jakaa
kokemuksesa koulutusohjelman muille opiskelijoille.


00697 Kosmetiikkabrändien kehittäminen ja johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• analysoida kosmetiikkabrändejä käytännön markkinaympäristössä
• soveltaa erilaisia bränditeorioita ja malleja työelämän projekteihin
• analysoida brändien johtamista yrityksen strategisena toimintona
• suunnitella brändimarkkinointia
• työskennellä itsenäisesti sekä tiimin jäsenenä

Opintojakson sisältö:
• kosmetiikkabrändit
• brändianalyysi
• bränditeoriat
• brändimarkkinointi ja -viestintä
• asiakassuhdemarkkinointi
• projektityö

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen perustuu bränditeorioiden ymmärtämisen ja kykyyn soveltaa niitä yrityslähtöisesti.
Opiskelija syventää osaamistaan kosmetiikkabrändeistä ja niiden merkityksestä alan yritysten markkinoinnin
johtamisen kannalta.


218 TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TOIMINTA KAUNEUDENHOITOALALLA, 0 op

Kuvaus:
Teeman sisällöllisenä tavoitteena on opiskelijan tutkimusosaamisen syventäminen. Opiskelija oppii soveltamaan
tieteellisen tutkimustyön ja tilastotieteen periaatteita kauneudenhoitoalan tutkimukseen.

Opiskelija osaa:
• kehittää työelämää ja omaa osaamistaan kriittisesti arvioimalla ja tuottamalla uutta tietoa kauneudenhoitoalan
osaajana


00698 Kauneudenhoitoalan tutkimusvälineet, 5 op

Opiskelija osaa:
• soveltaa tutkimusmenetelmiä kauneudenhoitoalan tutkimukseen
• soveltaa tilastotieteen perusteita kauneudenhoitoalan tutkimukseen
• tarkastella kriittisesti alan kirjallisuutta ja hyödyntää sitä

Opintojakson sisältö:
• ammatikorkeakoulun opinnäytetyötyypit
• tiedonhankinta
• tutkimusmenetelmät
• tutkimustulosten analysointi
• tilastollisten menetelmien perusteet

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija kokoaa aiemmin opintojensa aikana tutkimuksesta oppimastaan osaamiskokonaisuuden, jota hän
kykenee soveltamaan työelämälähtöisissä alan tutkimuksissa.
00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.


00699 Harjoittelu II, Kauneudenhoitoala, 15 op

Opiskelija osaa:
• edellisen työharjoittelukokemuksensa pohjalta asettaa tavoitteet työharjoittelulleen
• arvioida oppimistaan
• verkostoitua
• suunnitella tulevaa työuraansa

Opintojakson sisältö:
• harjoittelupaikan hankkiminen
• oppimistavoitteiden asettaminen
• alan yrityksessä työskentely
• kirjallinen työharjoitteluraportti

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija perehtyy ohjatusti kauneudenhoitoalan työelämän tehtäviin valitsemallaan painopistealueella ja soveltaa
oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön tilanteissa.


125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 0 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00493 Suomi toisena kielenä- lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Suomenkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat suomen kielen
lähtötasotestin.


00189 Matematiikan valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• koulutusalansa matemaattisten sovellusten edellyttämät perustaidot

Opintojakson sisältö:
• lukion lyhyen matematiikan kertaaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa matematiikan taitojaan ja kehittää valmiuksiaan niin, että kykenee suoriutumaan varsinaisten
opintojen sisältämien matemaattisten sovellusten opiskelusta.


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00388 Suomen kielen ja viestinnän valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• toimia tarkoituksenmukaisesti opiskeluajan tekstitapahtumissa
• hyödyntää kielenhuollon ja kielitiedon apuvälineitä
• ottaa vastuun tiimitöiden viestintätehtävistä

Opintojakson sisältö:
• henkilökohtainen viestijäprofiili
• kielitiedon ja kielenhuollon apuvälineet
• erityyppisten tekstien ja puheiden laadinnan ohjeistukset

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan viestijänä. Opiskelijan osaaminen ilmenee taitona ja halukkuutena
kantaa vastuuta erilaisten tiimitöiden suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Opiskelija lähestyy kielitietoa ja
kielenhuoltoa aikuisen viestijän näkökulmasta ja harjaantuu käyttämään kielenhuollon apuvälineitä asiatekstin
rakentamisessa.


00522 Suomen kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentaalle opintojaksolle opintojensa
alkuvaiheessa. Kielten valmentavista opintojaksoista annetaan annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti
valittaviin opintoihin, jos opiskelijan kielen lähtötaso on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin
kieliopintoihin.


00767 Kemian lähtötasotesti, kauneudenhoitoala, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Kauneudenhoitoalan koulutusohjelman valintakokeen kemian osuus toimii lähtötasotestinä. Ellei opiskelija selviydy
kokeesta hyvin tiedoin, hän osallistuu kemian valmentavalle opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa.


00768 Kemian valmentavat opinnot, kauneudenhoitoala, 3 op
Opiskelija osaa:
Opiskelija hallitsee koulutusalansa kemian sovellusten edellyttämät perustiedot.

Opintojakson sisältö:
Alkuaineet; jaksollinen järjestelmä
Olomuodot
Seokset; liukoisuus, konsentraatio
Sähköiset vetovoimat; vahvat sidokset
Ainemäärä
Toiminnalliset ryhmät
Hapot, emäkset; pH
Palaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija vahvistaa kemian perusteiden osaamistaan niin, että kykenee suoriutumaan kauneudenhoitoalan
opintojen sisältämistä kemian ja kemian sovellusten opiskelusta.


00521 Initial Test in Finnish, 0 op


00446 Suomen kieli, 5 op


00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op


00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op


01180 Johtajuuden SM-kilpailut, 3 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa:
• tehdä liiketoiminnan kannalta oikeita strategisia ja operatiivisia päätöksiä
• ratkaista yritystoimintaan liittyviä ongelmatilanteita
• tehdä nopeita päätöksiä