Opetussuunnitelma 2009 – LYB09SY (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Yhteiset ja vapaasti valittavat opinnot, Laurea Hyvinkää, LYB09SY

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html


                                                                                           1. vuosi
OP                        OPINNOT
080                       VAPAASTI VALITTAVAT KIELIOPINNOT
00194                     Englannin kielen valmentavat opinnot                                         3
00195                     Ruotsin kielen valmentavat opinnot                                           3
00708                     Liike-elämän venäjä I, alkeistaso                                           10
0070801                   Liike-elämän venäjä I, alkeistaso osa 1
0070802                   Liike-elämän venäjä I, alkeistaso osa 2
00709                     Liike-elämän venäjä I, jatkotaso                                            10
0070901                   Liike-elämän venäjä I, jatkotaso osa 1
0070902                   Liike-elämän venäjä I, jatkotaso osa 2
00710                     Liike-elämän venäjä I, äidinkielen taso                                     10
00711                     Liike-elämän venäjä II, alkeistaso                                          10
0071101                   Liike-elämän venäjä II, alkeistaso osa 1
0071102                   Liike-elämän venäjä II, alkeistaso osa 2
00712                     Liike-elämän venäjä II, jatkotaso                                           10
0071201                   Liike-elämän venäjä II, jatkotaso osa 1
0071202                   Liike-elämän venäjä II, jatkotaso osa 2
00713                     Liike-elämän venäjä II, äidinkielen taso                                    10
0071301                   Liike-elämän venäjä II, äidinkielen taso osa 1
0071302                   Liike-elämän venäjä II, äidinkielen taso osa 2
00204                     Työelämän espanja 1                                                          5
00209                     Työelämän espanja 2                                                          5
00532                     Saksan kielen perusteet 1                                                    5
00533                     Saksan kielen perusteet 2                                                    5
01150                     Väkivallan kohtaaminen                                                       5
01149                     Lääkehoito                                                                  1,5
01140                     Development Management Project                                               5
01139                     Working and Communication in Developing Countries                            5
01138                     National and International Development Cooperation                           5
01111                     Potilaan hoito ja siihen liittyvä päätöksenteko                              3
01104                     MikäMikäMedia - Lasten ja nuorten työpajatoimintaa                           5
01091                     Kuvallinen ilmaisu terapeuttisena välineenä                                  5
01109                     Nuoruuden tukeminen monialaisena yhteistyönä, hanke                          5
01106                     Sosionomi pedagogisena osaajana                                              5
01108                     Nuoruuden tukeminen monialaisena yhteistyönä, teoriaopinnot                  5
01187                     Monikulttuurisuuden perusteet                                                5
01090                     AAC-kommunikaatiomenetelmät                                                  3
01183                     Toimiva perhe                                                                5
01107                     SAP-toiminnanohjausjärjestelmä                                               5
01047                     Työvoima- ja yrityspalvelut osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa               5
01082   Graafinen suunnittelu                            5
01083   The challenges of the sustainable development    5
01084   Kestävän kehityksen haasteet                     5
01085   Laadunhallinta ja auditoinnit                    5
01086   Graphic design                                   5
01087   Pihasuunnittelu ja viherrakentaminen             3
01088   Luonnon monimuotoisuus ja sen suojelu           4,5
01089   Kotieläinten hyvinvointi                        1,5
01223   Ympäristökasvatus käytäntöön                     5
00032   Minusta innostaja                               10
01159   Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen     5
00498   Opiskelijatuutoritoiminta                        3
                                                         0
080 VAPAASTI VALITTAVAT KIELIOPINNOT, 0 op


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00708 Liike-elämän venäjä I, alkeistaso, 10 op

Opiskelija osaa:
•   toimia yksinkertaisissa liike-elämän tilanteissa venäjän kielen ja kulttuurin mukaisesti
•   venäläisen ”korkeakulttuurin” perusteet
•   käyttäytyä venäläisen tapakulttuurin mukaisesti
•   tervehtiä kohteliaasti eri tilanteissa
•   ilmaista mielipiteensä eri asioista
•   hoitaa helppoja puhelinkeskusteluja
•   ottaa venäläisiä vieraita vastaan tai olla itse vieraana
•   pitää maljapuheita
•   olla venäläisittäin kohtelias eri arkipäivän ja työelämän tilanteissa


Opintojakson sisältö:
•   kirjainten opettelu
•   arjen ja liike-elämän kielenkäyttötilanteiden harjoittelu


Opintojakson kuvaus:
Opintojakson jälkeen opiskelija pärjää tavallisissa arki- ja työelämän tilanteissa: osaa keskustella arkipäivän asioista
(small-talk) ja kirjoittaa lyhyitä sähköpostiviestejä ja muita helppoja tekstejä tietokoneella venäjäksi.


Edeltävät opinnot:
Ei aiempia venäjän opintoja.
0070801 Liike-elämän venäjä I, alkeistaso osa 1, 5 op


0070802 Liike-elämän venäjä I, alkeistaso osa 2, 5 op


00709 Liike-elämän venäjä I, jatkotaso, 10 op

Opiskelija osaa:
•   toimia erilaisissa liike-elämän tilanteissa venäjän kielen ja kulttuurin mukaisesti
•   venäläisen ”korkeakulttuurin” perusteet
•   käyttäytyä liike-elämän tilanteissa venäläisen tapakulttuurin mukaisesti
•   ilmaista ja perustella mielipiteensä eri asioista
•   hoitaa helppoja työelämän puhelinkeskusteluja
•   ottaa venäläisiä vieraita vastaan tai olla itse vieraana
•   pitää maljapuheita
•   olla venäläisittäin kohtelias eri arkipäivän ja työelämän tilanteissa


Opintojakson sisältö:
•   liike-elämän kielenkäyttötilanteiden harjoittelu


Opintojakson kuvaus:
Opiskelija syventää aiemmin hankkimaansa venäjän peruskielitaitoa työelämän vaatimusten mukaan ja harjaantuu
erityisesti liike-elämän erilaisissa viestintätilanteissa.

Edeltävät opinnot:
•   perustiedot venäjän kielestä


tavoitteet luodaan lähtötason mukaan (konsultoi vastuuopettajaa)


0070901 Liike-elämän venäjä I, jatkotaso osa 1, 5 op


0070902 Liike-elämän venäjä I, jatkotaso osa 2, 5 op


00710 Liike-elämän venäjä I, äidinkielen taso, 10 op

Opiskelija osaa:
• käyttää äidinkieltään venäjää tarkoituksenmukaisesti liike-elämän erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa
viestintätilanteissa
• ohjata suomalaista venäjänopiskelijaa venäjän kielen ja kulttuurin omaksumiseen

Opintojakson sisältö:
• venäjänopiskelijoiden tuutoreina toimiminen
• työelämässä tarvittavien venäjän kielen viestintätaitojen vahvistaminen (esimerkiksi tietokonevenäjä

Opintojakson kuvaus:
Äidinkielen taso on tarkoitettu venäjää äidinkielenään puhuville opiskelijoille. Ilmoittautuminen ja tarkemmat
tiedustelut suorituksesta suoraan vastuuopettajalta.

Edeltävät opinnot:
• venäjä äidinkielenä
00711 Liike-elämän venäjä II, alkeistaso, 10 op

Opiskelija osaa:
• kirjoittaa helppoja tekstejä venäjäksi
• hyödyntää tietokonetta venäjäksi kirjoitettaessa
• osallistua keskusteluun venäjäksi
• venäläistä tapakulttuuria
• keskustella myös venäläiseen kulttuuriin liittyvistä aiheista
• hoitaa rutiininomaisia puhelinkeskusteluja
• neuvotella venäjäksi yksinkertaisissa tilanteissa

Opintojakson sisältö:
• työelämän viestintätilanteiden harjoittelu autenttisissa ja simuloiduissa ympäristöissä

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija syventää tietoja ja taitoja liike-elämän venäjästä.

Edeltävät opinnot:
• Liike-elämän venäjä I, alkeistaso 5 + 5 op. tai Venäjän kielen perusteet 1 ja 2.


0071101 Liike-elämän venäjä II, alkeistaso osa 1, 5 op


0071102 Liike-elämän venäjä II, alkeistaso osa 2, 5 op


00712 Liike-elämän venäjä II, jatkotaso, 10 op

Opiskelija osaa:
• kirjoittaa liike-elämän tekstejä venäjäksi
• käyttää tietokoneen tekstinkäsittelyä monipuolisesti hyväkseen venäjäksi kirjoitettaessa
• luoda keskustelun venäjäksi
• venäläisen tapakulttuurin yksityiskohtia
• keskustella myös venäläiseen kulttuuriin liittyvistä aiheista
• hoitaa myös yllättäviä aiheita sisältävät työelämän puhelinkeskustelut
• hoitaa työelämän neuvottelut venäjäksi

Opintojakson sisältö:
• työelämän viestintätilanteiden harjoittelu autenttisissa ja simuloiduissa ympäristöissä

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija syventää tietoja ja taitoja liike-elämän venäjästä.

Edeltävät opinnot:
Liike-elämän venäjä I jatkotaso tai vastaavat tiedot.


0071201 Liike-elämän venäjä II, jatkotaso osa 1, 5 op


0071202 Liike-elämän venäjä II, jatkotaso osa 2, 5 op


00713 Liike-elämän venäjä II, äidinkielen taso, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia suomalaisen ja venäläisen liike-elämän kohtaamistilanteissa kulttuurisena ja kielellisenä välittäjänä
• syvällisesti keskustella suomalaisen ja venäläisen kulttuurin eroista
• hoitaa harvinaisimmatkin liike-elämän suulliset ja kirjalliset viestintätilanteet korrektisti venäjäksi
• hyödyntää venäjänkielisen tekstinkäsittelyn ja Internetin suomia mahdollisuuksia työssään tehokkaasti

Opintojakson sisältö:
• opiskelija harjoittelee autenttisissa tilanteissa suomalaisen ja venäläisen työelämäkulttuurin risteyskohdissa
toimimista
• harjoitellaan työelämän tekstinkäsittelytilanteita
• harjoitellaan Internetin mahdollisuuksien luovaa käyttämistä liike-elämän tilanteissa

Opintojakson kuvaus:
Venäjää äidinkielenään puhuvat opiskelijat analysoivat oman kaksikielisen ja kaksikulttuurisen kompetenssinsa
vahvuuksia ja altistuvat tilanteille, joissa he voivat työelämässä hyödyntää tätä ominaisuuttaan.

Edeltävät opinnot:
Liike-elämän venäjä I, äidinkielen taso tai vastaavat tiedot.


0071301 Liike-elämän venäjä II, äidinkielen taso osa 1, 5 op


0071302 Liike-elämän venäjä II, äidinkielen taso osa 2, 5 op


00204 Työelämän espanja 1, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa

• viestiä tavallisissa työelämän tilanteissa
• kirjoittaa ymmärrettävää yleistekstiä apuvälineitä käyttäen
• tiedostaa kielialueen kulttuurille tyypilliset piirteet
• tuntee keskeistä omaan alaansa liittyvää ammattisanastoa
• hyödyntää ja syventää aiemmin hankittua peruskielitaitoaan

Opintojakson sisältö:
Opintojakson sisältö

• työelämän viestintätilanteet, palvelutilanteet
• small talk
• peruskieliopin vahvistaminen ja syventäminen
• kulttuurierot

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija saavuttaa eurooppalaisen viitekehyksen taitotason B1.

Edeltävät opinnot:
Perusteiden opintojakso (10 op) tai lukiossa suoritetut kurssit.


00209 Työelämän espanja 2, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa

• käyttää oman alan terminologiaa sekä suullisesti että kirjallisesti
• syventää kulttuurituntemustaan erityisesti työelämätilanteissa
• hyödyntää kielialueeseen liittyviä eri tiedonlähteitä omalla alallaan
Opintojakson kuvaus:
Opiskelija saavuttaa eurooppalaisen viitekehyksen taitotason B1 ammatillisesti painottuneena.

Edeltävät opinnot:
Työelämän espanja 1 tai muualla hankittu hyvä kyseisen kielen taito.


00532 Saksan kielen perusteet 1, 5 op

Opiskelija osaa:
• kielen perusrakenteita sekä perussanastoa
• viestiä kohdekielellä yksinkertaisissa tilanteissa
• kirjoittaa yksinkertaisia ja ohjattuja viestejä

Opintojakson sisältö:
• yksinkertaiset viestintätilanteet
• keskeiset rakenteet
• kielialueen kulttuurituntemus

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija saavuttaa eurooppalaisen viitekehyksen taitotason A1.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


00533 Saksan kielen perusteet 2, 5 op

Opiskelija osaa:
• kielen perusrakenteet sekä perussanastoa
• viestiä kohdekielellä melko yksinkertaisissa tilanteissa
• kirjoittaa yksinkertaisia ja ohjattuja viestejä

Opintojakson sisältö:
• yksinkertaiset viestintätilanteet
• keskeiset rakenteet
• kielialueen kulttuurituntemus

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija saavuttaa eurooppalaisen viitekehyksen taitotason A2.

Edeltävät opinnot:
Kyseisen kielen perusteet 1 tai muualla hankittu vastaava kielitaito.


01150 Väkivallan kohtaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
· Opiskelija syventää osaamistaan asiakaslähtöisessä ja voimavaroja tukevassa ohjauksessa vaativissa
asiakastilanteissa.
· Opiskelija perehtyy aggression ja väkivaltaisen käyttäytymisen ennalta ehkäiseviin menetelmiin ja väkivaltaisen
käytöksen ammatilliseen minimoimiseen.
· Opiskelija oppii ja kehittää erilaisia toimintatapoja vastata aggressiviseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen
aiheuttamatta potilaalle kipua tai vammaa ja säilyttäen turvallinen hoitoympäristö, jonka tavoitteena on
hoitomyöntyvyys ja yhteistyö potilaan ja hoitajan välillä.
· Opiskelijan itsevarmuus ja tilannetaju vaikeissa asiakaskontakteissa lisääntyy luontaisen jähmettymisen ja
neuvottomuuden sijaan
· Opiskelija oppii nimeämään työpaikka- ja lähisuhdeväkivaltaa kuuluvia ilmiöitä ja tunteita ja reflektoimaan niitä
ryhmässä
· Opiskelija havahtuu tarkastelemaan mahdollisen lähisuhdeväkivallan ilmenemistä asiakaskontakteissa
· Opiskelija tutustuu kuntien työhön lähisuhdeväkivallan ennaltahkäisyn ja turvallisen hoidon kehittämisessä
· Opiskelija tunnistaa vastuunsa sosiaali- ja terydenhuollon ammattihenkilönä lähisuhdeväkivallan
ennaltaehkäisyssä ja hoidossa



01149 Lääkehoito, 1.5 op

Opiskelija osaa:
Täydennyskoulutuksen tavoitteena on varmistaa hoitohenkilöstön lääkehoidon osaaminen. Lääkehoitoon koulutetun
nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön valmiudet ja edellytykset ovat lääkkeiden tilaaminen, injektion
antaminen ihon alle ja lihakseen sekä lääkkeettömän perusliuosta sisältävän jatkoinfuusiopullon tai nestepussin
vaihtaminen.

Opintojakson kuvaus:
Koulutuksen tavoitteena on täydentää eri terveydenhuollon toimintaympäristöissä toimivien lähihoitajien lääkehoidon
osaamista lakisääteisen sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti. Lääkehoidon koulutuksen osaamisen
sisältöalueet ovat lääkehoidon lainsäädäntö, kliininen farmakologia sairauksien hoidossa, lääkkeiden vaikutukset ja
haittavaikutukset, farmasiatietous, lääkkeiden tilaaminen, lääkehoidon turvallinen toteuttaminen (lääkkeen
antaminen ihonalaisesti ja lihaksensisäisesti), infuusioliuosten käsittely, lääkematematiikka, asiakkaan ohjaaminen
lääkehoidossa sekä lääkehoidon eettiset lähtökohdat. Osallistujien osaaminen itsenäisen vastuun ja luvan
saamiseksi lääkehoidossa tulee koulutuksen jälkeen varmistaa työyksikössä sen itse organisoimalla ja valvomalla
tavalla.

Edeltävät opinnot:
Lähihoitajan ammattitutkinto


01140 Development Management Project, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia kehitysyhteistyöhankkeessa. Opiskelija ymmärtää eri tieteenalojen ja oman koulutusalansa
merkityksen kehitysyhteistyökokonaisuudessa sekä osaa arvioida kehitysyhteistyön vaikuttavuutta.

Opintojakson sisältö:
Kotimaassa tehtävä projektityö, jonka voi myös liittää harjoitteluun tai opintomatkaan.
Arviointi: Projektiraportti


01139 Working and Communication in Developing Countries, 5 op

Opintojakson sisältö:
Kulttuurin käsite, kulttuuri arjen määrittäjänä
Kulttuurinen herkkyys, kulttuurikompetenssi ja tapakulttuurit
Monikulttuurinen työyhteisö ja tiimityö
Kulttuurienvälinen viestintä
Osallistavan kehitystyön mahdollisuudet
toimintatavat osallistuttavassa hankesuunnittelussa, -toteutuksessa ja -arvioinnissa

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson tavoitteena on kulttuurisen kompetenssin syventäminen kehitysyhteistyön toimintaympäristössä.
Opiskelija osaa toimia monikulttuurisessa yhteisössä. Hän ymmärtää kulttuurin ja kulttuurierojen merkityksen
ihmisten arjessa. Hänellä on valmiudet kulttuurienvälisen viestintään. Opiskelija osaa eri perusmenetelmiä ja niiden
mahdollisuuksia ja rajoituksia osallistavaan hankesuunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.


01138 National and International Development Cooperation, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa keskeisimmät kehitysteoriat, opiskelija perehtyy keskeisimpiin kansallisiin ja kansainvälisiin
kehitystoimintaa ohjaavaan politiikkaan, sopimuksiin ja järjestöihin. Opiskelija ymmärtää taloudellisen, teknisen ja
yhteiskunnan kehityksen vuorovaikutuksen ja linkitykset kestävän kehityksen tavoitteissa.

Opintojakson sisältö:
keskeiset kehitysteoriat ja selitysmallit
kehitysyhteistyön käsitteistö
keskeiset kansallinen, EU ja kansainvälinen kehitysyhteistyötä ohjaava politiikka ja sopimukset, keskeiset toimijat ja
niiden roolit
kehitysyhteistyön historian pääpiirteet
kilpailu, koordinointi ja yhteistyö kehitysyhteistyössä
talous, tekniikka ja sosiaalinen kehitys ja niiden vuorovaikutus osana yhteiskunnan kokonaisvaltaista kehittämistä
Kestävän kehityksen keskeiset osa-alueet: ympäristö, kaupungistuminen, gender-kysymykset

Opintojakson kuvaus:
Oppimistehtävä
Opiskelijat arvioivat jotain hyväksyttyä kehitysyhteistyön projektisuunnitelmaa /projektiraporttia opintojaksolla
tulleiden näkökulmien perusteella. Opiskelijat valitsevat itse kolme näkökulmaa, joista haluavat projektia arvioida.
Raportin pituus 3 sivua
esimeriksi:
gender- kysymykset
kestävänä kehityksen näkökulmat


01111 Potilaan hoito ja siihen liittyvä päätöksenteko, 3 op

Opiskelija osaa:
OPINTOJAKSON TAVOITTEET
•   Opiskelija osaa tarkastella hoitotyötä ammatillisen päätöksenteon viitekehyksestä
•   Opiskelija osaa soveltaa käytännön tilanteissa päätöksentekotaitoaan ja toimia päätöksentekoprosessissa
    asiakkaan ja muun hoitotyöhön osallistuvassa verkostossa
•   Opiskelija hallitsee hoitosuunnitelman tekemisen ja hoitotyön dokumentoinnin
•   Opiskelija toimii tasavertaisena yhteistyössä muiden hoitoon osallistuvien kanssa sekä toimii eettisenä
    päätöksentekijänä potilaan hoidossa


Opiskelija osaa arvioida omaa osaamistaan päätöksentekijänä ja nimeää itselleen kehittämisalueita


01104 MikäMikäMedia - Lasten ja nuorten työpajatoimintaa, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija saa valmiudet järjestää lapsille tai nuorille
toiminnallinen työpaja, käyttäen hyväksi mediakasvatuksellisia keinoja.

Opintojakson sisältö:
Mediakasvatus, nuorten omaehtoinen toiminta, toiminnalliset
menetelmät, ryhmän ohjaaminen, lasten ja nuorten mediamaailma,
projektin suunnittelu, tiedotus ja markkinointi.

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso on tarkoitettu opiskelijalle, joka kaipaa käytännön tekemistä teoriatiedolla höystettynä. Opinnon aikana
toteutetaan
pareittain mediapaja joko ylä- tai alakoululaisille. Pajakertoja
järjestetään 6 tai 7. Opintojaksoon kuuluu myös verkko-opiskelua, joka toteutetaan yhteisesti
Hyvinkään Laurean kanssa. Koko opintojakson ajan tukenasi ovat muut
opiskelijat sekä opettajat. Opintojaksolla 80%:nen läsnäolo (yhden
4h kerran voit olla poissa), poissaolo korvataan korvaavalla tehtävällä.
Lähiopetusta n. 20 tuntia.

Edeltävät opinnot:
Ei lähtötasovaatimuksia.


01091 Kuvallinen ilmaisu terapeuttisena välineenä, 5 op

Opintojakson sisältö:
Opiskelija
-tutustuu , kokeilee ja harjaantuu kuvalliseen ilmaisuun oman kokemuksensa ja konkreettisen toiminnan avulla
-laajentaa ja syventää valmiuksiaan soveltaa kuvallisia menetelmiä työssään valitsemallaan alueella

Opintojakson kuvaus:
Kontaktiopetus, konkreettinen työskentely ja harjoitukset ( työelämäkohteet )
Taidenäyttelyt x reflektiot
Oman reflektioportfolion laadinta
Itsearviointi; arvioinnin perustana 5- 1 mukaan laadittu oma, kriittinen arviointi


01109 Nuoruuden tukeminen monialaisena yhteistyönä, hanke, 5 op

Opiskelija osaa:
- monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön
- ns. matalan kynnyksen palveluiden kehittämisen esimerkiksi yhteisöllisyyden ja kouluturvallisuuden muodossa
- alueellisen verkostoitumisen mm. tulevien yhteistyökumppaneiden toimintaan tutustumalla
- kehittää ja mallintaa hyviä käytänteitä
- tiedostaa nuoruusiän eri siirtymä- ja nivelvaiheiden problematiikan
- ymmärtää nuoruuden elämänvaiheena sen haasteineen.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson sisältö koostuu nuoruudesta elämänvaiheena (n. 10-18v). Opintojen kokonaisuus on 10 op ja se
koostuu kahdesta vapaasti valittavasta opintojaksosta. Ensimmäinen osuus (5 op) koostuu teoriaopinnoista ja toinen
osuus (5 op) hanketyöskentelystä. Opiskelija ei voi valita toista, eli hanketyöskentelyosuutta, ennen kuin on
suorittanut ensimmäisen osuuden.

Opintojakson kuvaus:
Tämä osuus (5op) koostuu hanketyöskentelystä. Tähän osaan kuuluu hankesuunnitelman kirjoittaminen,
hankeraportin kirjoittaminen sekä loppuseminaariin osallistuminen. Hanketyöskentelyn kehittämispohjaisen
oppimisen lähtökohtana on aidosti työelämään kuuluva, käytäntöä uudistava kehittämishanke, jossa parhaimmillaan
tuotetaan uutta osaamistietoa. Näin ollen se voi kohdentua esimerkiksi nuoriso ja/tai mielenterveystyön
kehittämiseen, koulun oppilashuollon kehittämiseen tai riskienhallinnan kehittämiseen. Hanketyötä edeltävät
tutustumiskäynnit, jotka on tehty opintojakson ensimmäisellä osuudella mm. eri koulu- ja nuorisotoimen yksikköihin.
Hanketyöskentely etenee vaiheittain painottuen kevääseen 2010, mutta hankkeen alustava suunnittelutyö on
tarkoituksenmukaista aloittaa jo syksyllä 2009.


Edeltävät opinnot:
Opintojakso 01108, teroriaopinnot.


01106 Sosionomi pedagogisena osaajana, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa:
- syventää pedagogista ja didaktista osaamistaan
- vaihtoehtopedagogiikoiden peruspiirteet
- rakentaa uusia ajatusmalleja kasvatusnäkemysten ja kasvatustietoisuuden työstämiseen
- opiskelijan pedagogisen ja didaktisen tietoisuuden selkiyttäminen

Opintojakson sisältö:
Opintojakso toteutetaan pääasiassa verkko-opetuksena. Lisäksi jaksoon kuuluu neljä luentoa, seminaari ja kaksi
opintokäyntiä vaihtoehtopedagogiikkaa toteuttaviin toimintayksiköihin.
Opintojakson kuvaus:
Opintojaksoon kuuluu kolme tehtävää.

Tehtävä 1:
Opintojakson aikana tutustutaan erilaisiin pedagogisiin lähestymistapoihin. Tarkastelun kohteena ovat erilaiset
vaihtoehtoiset pedagogiikat, poliittiset ja epäpoliittiset varhaisnuorisojärjestöt.

Opiskelija/opiskelijapari tutustuu sovittuun pedagogiseen malliin ja tekevät siitä esityksen Optimaan. Opiskelijat
myös kommentoivat ja esittävät kysymyksiä toistensa esityksistä ja rakentavat näiden esitysten pohjalta omaa
pedagogista ajatteluaan.

Tehtävä 2.
Luennoilla käydään läpi lapsien ja nuorten toimintaan soveltuvia jakso- ja tuntisuunnittelun malleja. Tunneilla
tutustutaan myös didaktiikan perusperiaatteisiin. Näitä apuna käyttäen opiskelija/opiskelijapari suunnittelee jakson,
joka olisi mahdollista toteuttaa lasten ja nuorten toimintaympäristössä. Suunnitelmat esitellään ja jätetään
kommentoitavaksi Optimaan.

Tehtävä 3:
Opiskelija laatii opitun pohjalta lyhyen oppimispäiväkirjan, johon hän rakentaa omaa pedagogista ajattelumalliaan
etukäteen sovittujen teemojen pohjalta.


01108 Nuoruuden tukeminen monialaisena yhteistyönä, teoriaopinnot, 5 op

Opiskelija osaa:
- monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön
- ns. matalan kynnyksen palveluiden kehittämisen esimerkiksi yhteisöllisyyden ja kouluturvallisuuden muodossa
- alueellisen verkostoitumisen mm. tulevien yhteistyökumppaneiden toimintaan tutustumalla
- kehittää ja mallintaa hyviä käytänteitä
- tiedostaa nuoruusiän eri siirtymä- ja nivelvaiheiden problematiikan
- ymmärtää nuoruuden elämänvaiheena sen haasteineen.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson sisältö koostuu nuoruudesta elämänvaiheena (n. 10-18v). Opintookonaisuus on 10 op ja se koostuu
kahdesta vapaasti valittavasta opintojaksosta, ensimmäinen osuus (5 op) koostuu teoriaopinnoista ja toinen osuus
(5 op) hanketyöskentelystä.
Opiskelija ei voi valita toista, eli hanketyöskentelyosuutta, ennen kuin on suorittanut ensimmäisen osuuden.

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson ensimmäinen osuus (5op) koostuu opintokäynneistä, luennoista sekä verkkoympäristössä
työskentelystä. Luennot koostuvat muun muassa kehitys- ja sosiaalipsykologiasta, päihdetyöstä, nuoruuden
kriiseistä ja turvallisuudesta. Yhteensä luentoja on 7x2h, jotka on mahdollista opiskella verkko-opintoina tai
perinteisinä luento-opintoina. Mahdollisia opintokäyntipaikkoja ovat esimerkiksi Keravan päihdepysäkki, Hyvinkään
nuorisopaja, Hyvinkään seudun mielenterveysseura, erityyppiset koulut, Hyvinkään kriisikeskus, Helsingissä nuorten
kriisipajat sekä oppilashuolto. Ensimmäisen osuuden luennoista kirjoitetaan oppimispäiväkirjaa, johon liitetään myös
muuta kirjallisuutta. Lisäksi opintokäynneistä kirjoitetaan erillinen raportti.


01187 Monikulttuurisuuden perusteet, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija
- tuntee monikulttuurisuuteen liittyvät peruskäsitteet
- perehtyy oman mielenkiintonsa mukaan monikulttuurisuuden, syrjinnän tai kulttuurienväliseen viestinnän teoriaan
- pohtii kultturin merkitystä yksilön kannalta
- Kehittää omia kulttuurinvälisen viestinnän taitojaan
- Perehtyy vähemmistöjen asemaan ja elämäntilanteeseen olemalla kontaktissa jonkun vähemmistöryhmän
edustajan kanssa
01090 AAC-kommunikaatiomenetelmät, 3 op

Opintojakson sisältö:
Opiskelija tutustuu vaihtoehtoisiin kommunikaatiomenetelmiin ja niiden käyttömahdollisuuksiin omassa työssään
sekä harjaantuu niiden käytössä.
Opiskelija hallitsee puheen tukena viittomakielen perusteita sekä harjaantuu esine- ja kuvakommunikaation
käytössä.

Opintojaksoon sisältyy runsaasti havaintomateriaalia sekä oheiskirjallisuutta, joista informaatiota infossa ja
kontaktiopetuksen aikana.

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija osallistuu kontaktiopetukseen, harjoituksiin ja opintokäyntiin
( opintokäyntiraportti /arvioidaan )
Arviointi 1 -5. Harjoitukset : Itsearviointi,opintokäyntiraportti

Opintokäyntiraportti
Tavoite:
1. Perehtyä kommunikaatiokeskuksen toimintaan, toiminta - ajatukseen ja vaihtoehtoisiin kommunikaatiomenetlmiin.
2. Tutustua jonkin verran puhetta käyttävien asiakkaiden kommunikaatio-, tiedonsaanti-,kuntoutus; ym
mahdollisuuksiin ( vammaisuuden )elämän tilanteissa.


Raportin laadinta:
1. Jäsentele opintokäyntikohteen yl.tiedot, organisaatio,ylläpitäjä,ja toiminnan keskeinen tavoite ja tarkoitus.
2.Kerro, miten TIKOTEEKKI toteuttaa ja tarjoaa vaihtoehtoisten kommunikaatimenetelmien käyttömahdollisuuksia
käytännössä.
3. Analysoi lyhyesti opintokäynnin perusteella omaa oppimistasi.


01183 Toimiva perhe, 5 op

Opiskelija osaa:
Opintojakson tavoite; Reflektiivinen osaaminen
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa
· tukea lapsen ja vanhemmuuden kehitystä sekä edistää terveyttä ja ennaltaehkäistä häiriöitä
· toimia dialogisesti, ohjaten vuorokuunteluun sekä toimia yhteistoiminnallisesti itseään arvioiden
· perustella toimintansa lähtökohtia ja periaatteita perhelähtöisesti


Opintojakson sisältö:
· Toimiva lapsi ja perhe -menetelmä

· Lapset puheeksi –menetelmä

Opintojakson kuvaus:
· Osallistumnen luentoihin ja harjoituksiin
· Tutustuminen Beardsleen perheinterventioon työelämässä
· Reflektiivisen tutkimuskatsauksen tuottaminen jaetun osaamisen pohjalta


Edeltävät opinnot:
Lähtötaso
· Täydentää sosionomi- , sh- ja th-opiskelun syventävän vaiheen opintoja



01107 SAP-toiminnanohjausjärjestelmä, 5 op
Opiskelija osaa:
Tavoite

Saada yleiskuva markkinoilla olevista integroiduista tietojärjestelmistä ja niiden tulevasta kehityksesta. Tutustua
monipuolisesti SAP-järjestelmään liiketoimintaprosessien apuna ja oppia käyttämään sitä niin, että saa valmiuden
käyttää SAPia tai muuta laajaa toiminnanoh-jausjärjestelmää erilaisissa tulevissa työtehtävissä.

Opintojakson sisältö:
Pienille, keskisuurille ja suurille yrityksille markkinoilla tarjottavat järjestelmät: nykyinen tilanne, kehityssuunnat ja
tulevaisuus. SAPia käyttäviä organisaatioita Suomessa.

Integroidun järjestelmän periaatteet ja toiminnanohjausprojektin haasteet yrityksessä

SAP-järjestelmän osat ja Laureassa käytössä olevat osat

Harjoitusyritys IDES AG:n esittely

SAP, monipuolisesti harjoitellen: tilaus-toimitusprosessi, tilatun tuot-teen kokoonpano ja toimitusprosessi,
henkilöstöhallinnon toimenpi-teet, taloushallinnon periaatteet

SAP, järjestelmän muokkaus: mahdollisuuksien mukaan tutustutaan järjestelmän määrittelyyn

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla tutustutaan laajan toiminnanohjausjärjestelmän omi-naisuuksiin ja opetellaan hoitamaan SAP-
järjestelmällä yrityksen kes-keisiä prosesseja. Lisäksi pohditaan imtegroitujen järjestelmien nyky-tilaa ja
tulevaisuutta.

Edeltävät opinnot:
Opintojaksoa suositellaan 2. tai 3. lukuvuoden opiskelijoille.


01047 Työvoima- ja yrityspalvelut osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa, 5 op

Opiskelija osaa:
Toimintaympäristön tuntemuksen osaamisvaatimukset:
• analysoida yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten yhteyksiä ja vaikutuksia työ- ja elinkeinopolitiikkaan
• tunnistaa sosiaali-, talous- ja koulutuspolitiikan yhteyden ja vaikutukset työ- ja elinkeinopolitiikkaan
• hahmottaa työmarkkinoiden nykytilan ja toiminnan sekä kokonaisvaltaisesti että omalla toiminta-alueellaan ja osaa
hyödyntää työvoimapalvelun tietolähteitä
• hahmottaa yritystoiminnan periaatteita

TE- hallinnon osaamisvaatimukset:
• toimia työ- ja elinkeinohallinnon mission, vision ja strategian mukaisesti
• hahmottaa työ- ja elinkeinohallinnon johtamis- ja ohjausjärjestelmät/mekanismit ja niiden vaikutukset
• jäsentää työ- ja elinkeinopolitiikan kokonaisuuden ja sen merkityksen julkisessa työvoimapalvelussa
• työ- ja elinkeinohallinnon palvelurakenteen ja tuntee siihen liittyvän kehittämistyön
• hyödyntää työvoima- ja yrityspalvelujen keskeisiä palvelukonsepteja
• analysoida työvoima- ja yrityspalvelujen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia
• soveltaa työvoima- ja yrityspalveluihin vaikuttavaa keskeistä lainsäädäntöä ja muita toimintaa ohjaavia säädöksiä

Opintojakson sisältö:
• Työ- ja elinkeinopolitiikan toimintaympäristö
Globalisaatio ja yhteiskunnan muutos
Työn aseman ja merkityksen muutokset
Työ- ja koulutusmarkkinat, niiden seuranta ja analysointi
Yritykset ja yrittäjyys Suomessa
Muiden politiikan kenttien vaikutus ja yhteydet työ- ja elinkeinopolitiikkaan

• Työvoimapolitiikan mahdollisuudet ja kehittämistarpeet
Työmarkkinat ja niiden käsitteet
Työvoimapolitiikan toimintajärjestelmät
Työvoimapolitiikan vaikutusten arviointi
Työmarkkinoiden muutos ja uudistuvat työvoima- ja yrityspalvelut
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut osana palvelujärjestelmää

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen painottuu Työ- ja elinkeinoministeriön tehtäviin ja strategioihin työllisyyden ja yrittäjyyden
edistämisessä. Opiskelija perehtyy sekä toimintaympäristöstä nouseviin kehittämishaasteisiin että TE-hallinnon
keskeisiin osaamisvaatimuksiin. Opintojakso toteutetaan yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.


01082 Graafinen suunnittelu, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee graafisen suunnittelun perusperiaatteet ja julkaisutuotannon yleisimpiä menetelmiä. Hän osaa
käyttää InDesign-taitto-ohjelman perustoimintoja ja soveltaa niitä myös monisivuisiin julkaisuihin. Lisäksi hän tuntee
kuvankäsittelyn tärkeimmät vaatimukset.

Opintojakson sisältö:
Taiton suunnittelu ja sommittelu
Tekstitypografian perusteet
Kuvien käyttö
Värien käyttö
InDesign-taitto-ohjelman perusteet
PhotoShop-kuvankäsittelyohjelman tärkeimmät toiminnot.

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla tutustutaan sommittelun teoriaan ja selvitetään tekstitypografian periaatteita. Kuvien ja värien
käyttöön painetuissa julkaisuissa tutustutaan teorioiden pohjalta valituin esimerkein. Opintojaksoon sisältyy
runsaasti harjoitustöitä sekä ryhmissä että pareittain, mutta myös yksilötehtäviä. Opiskelun tukena käytetään
Optimaa ja verkossa olevaa aineistoa.

Edeltävät opinnot:
Tavallisimmat toimisto-ohjelmat.


01083 The challenges of the sustainable development, 5 op

Opiskelija osaa:
The students will be able to act sustainably in their own lives and also locally in the studying and working
environment. They know problems in the sustainability also worldwide and will be able to look for the alternative
ways of action. They know the principles of the responsibility in business, the environmental and responsibility
reporting and will be able to apply and develop them in business operations. The students know the principles of the
environmental communication and will be able to develop responsible communication in an organization.

Opintojakson sisältö:
The students own values and their sustainability
The essential concepts in the sustainable development
The Agenda 21, the aims and implementation
The Finnish indicators in sustainable development
The EU Sustainable Development Strategy
Sustainability in the own professional field
The environmental and responsibility reporting
The environmental communication


Opintojakson kuvaus:
The study unit is e-studies, and it begins with one day in the class, where the studies, the essential concepts and
the assignments are explained. In the e-assignments the students are discussing, reporting and making suggestions
for developing the partner organization’s operations towards responsibility and ecological sustainability.

Edeltävät opinnot:
None.


01084 Kestävän kehityksen haasteet, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia kestävästi omassa elämässään sekä paikallisesti koti-, opiskelu- ja työympäristössään. Hän
tuntee myös kestävän kehityksen ongelmia maailmanlaajuisesti ja osaa etsiä vaihtoehtoisia toiminta- ja
menettelytapoja. Hän tuntee vastuullisen liiketoiminnan periaatteet sekä ympäristö- ja vastuuraportoinnin sekä osaa
soveltaa ja kehittää niitä organisaation toiminnassa. Opiskelija osaa ympäristöviestinnän periaatteet ja osaa kehittää
vastuullista viestintää organisaatiossa.

Opintojakson sisältö:
Opiskelijan omat arvot ja niiden kestävyys
Kestävän kehityksen keskeiset käsitteet
Paikallisagendat, niiden tavoitteet ja toteuttaminen
Kestävän kehityksen suomalaiset seurantaindikaattorit
Kestävän kehityksen eurooppalainen strategia
Kestävyys omalla ammattialalla
Ympäristö- ja vastuuraportointi
Ympäristöviestintä


Opintojakson kuvaus:
Opintojakso on verkko-opintoja, ja se alkaa lähipäivällä, jonka aikana selvitetään opintojen kulku, keskeistä
käsitteistöä sekä tehtävät. Verkkotehtävissä opiskelija keskustelee, raportoi ja tekee ehdotuksia
kumppanuusorganisaatioiden toiminnan kehittämiseksi vastuulliseen ja ympäristömyötäiseen suuntaan.

Edeltävät opinnot:
Ei ole.


01085 Laadunhallinta ja auditoinnit, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia organisaatioidenlaadunhallinnan tehtävissä ja kehittää organisaation laadunhallintaa ja
laatujärjestelmää. Opiskelija tunnistaa laadunhallintajärjestelmät johtamisen työkaluina. Opiskelija osaa suunnitella
ja toteuttaa organisaation laadunhallinnan sisäisiä ja ulkoisia arviointeja, katselmuksia ja auditointeja. Opiskelija
osaa lukea ja kehittääyrityksen laatujärjestelmän mukaisia mittareita ja tunnistaa parannuskohteita prosesseissa ja
toiminnoissa. Opiskelija osaa kehittää sidosryhmäviestintää laadunhallinnan näkökulmasta.

Opintojakson sisältö:
Laatu

Laadun käsite ja merkitys

Laatujärjestelmät ja sertifiointi
Laadun mittarit ja mittaaminen
Laadun yhteydet yrityksen toimintapolitiikkaan
Laatu koulutuksessa
Laatujärjestelmän auditointi ja auditointiosaaminen
auditointiin valmistautuminen, suunnittelu ja auditointitilaisuuden organisointi
auditoinnin asiakirjat
auditointimenetelmät ja –prosessit
arviointien hyödyntäminen
Laatuviestintä
Opintojakson kuvaus:
Opintojakso on verkko-opintoja, ja se alkaa muutamalla lähiopetuspäivällä. Näiden aikana selvitetään laadun
käsitteitä, laatujärjestelmiä ja yhteyksiä yrityksen ja yhteisön strategiaan sekä auditointimenettelyä.
Verkkotehtävissä opiskelija pohtii oppimaansa yritysesimerkkien kautta ja osallistuu aiheista käytäviin keskusteluihin
Optimassa. Opiskelijat osallistuvat myös eri paikallisyksiköiden auditointeihin joko auditoijina, auditoitavina,
kuuntelijoina tai auditoinnin valmistelijoina.

Edeltävät opinnot:
Ei edeltäviä opintoja.


01086 Graphic design, 5 op

Opiskelija osaa:
The student masters the basics of the desktop publication design and the most common means in the printing
industry. The student knows how to use the basic tools in InDesign desktop publishing program and how to apply
them also in larger publications. The student also knows the most important features in the image processing.

Opintojakson sisältö:
The design and layout in the printed publications
The basics of the text typography
The use of images
The use of colours
The basics of InDesign
The basics of Photoshop


Opintojakson kuvaus:
The students get to know the theories of publication design and also the principles in the text typography. They learn
to use images and colours by way of the theory and examples. The students will prepare numerous design
assignments both in the groups and by themselves. Optima and the other material in the internet is also used.

Edeltävät opinnot:
The most common office programmes


01087 Pihasuunnittelu ja viherrakentaminen, 3 op

Opiskelija osaa:
pihasuunnittelun, pihan rakentamisen ja –hoidon perusteet. Hän tuntee tärkeimmät viherrakentamiskasvit.

Opintojakson sisältö:
Pihasuunnittelu
Pihan rakenteet
Kasvien istutus ja hoito
Erilaisten nurmikoiden perustaminen ja hoito
Viherrakentamiskasvit


01088 Luonnon monimuotoisuus ja sen suojelu, 4.5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee monimuotoisuuden ilmenemisen eri tasoilla ja sen ekologisen ja taloudellisen merkityksen. Hän
tutustuu monimuotoisuuden vaalimiskeinoihin Uudellamaalla ja osaa arvioida niiden merkitystä ja toteutumista. Hän
tuntee erityyppisiä suojelualueita ja tuntee niiden hoito- ja käyttösuunnitelmia. Hän on selvillä eri elinkeinojen ja
yhteiskunnan toimien mahdollisuuksista vaikuttaa monimuotoisuuden suojeluun Uudenmaan alueella.

Opintojakson sisältö:
Opiskelija tuntee monimuotoisuuden ilmenemisen eri tasoilla ja sen ekologisen ja taloudellisen merkityksen. Hän
tutustuu monimuotoisuuden vaalimiskeinoihin Uudellamaalla ja osaa arvioida niiden merkitystä ja toteutumista. Hän
tuntee erityyppisiä suojelualueita ja tuntee niiden hoito- ja käyttösuunnitelmia. Hän on selvillä eri elinkeinojen ja
yhteiskunnan toimien mahdollisuuksista vaikuttaa monimuotoisuuden suojeluun Uudenmaan alueella.


01089 Kotieläinten hyvinvointi, 1.5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija on selvillä miten tuotantoeläinten hyvinvointia määritellään ja arvioidaan. Hän on selvillä eri lajien
lajinmukaisesta käyttäytymisestä ja tämän vaikutuksesta eläinten kohteluun ja niiden tuotantoympäristön ja
ruokinnan järjestämiseen. Opiskelija tuntee myös yleisimmät käyttäytymishäiriöt ja niiden syyt. Hän osaa arvioida
eläinten hoitoa ja tuotantoympäristöä niiden hyvinvoinnin kannalta. Opiskelija ymmärtää eettisesti hyväksyttävän
kotieläintuotannon merkityksen tuotannon imagon kannalta ja tärkeänä osana tuotannon laatuketjua.

Opintojakson sisältö:
Hyvinvoinnin määrittely
Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät
Hyvinvoinnin arviointi
Käyttäytymishäiriöt
Tuotantoympäristön ja hoidon arviointi


01223 Ympäristökasvatus käytäntöön, 5 op

Opiskelija osaa:
- ympäristökasvatuksen tavoitteet, käsitteet ja teoreettiset perusteet;
- suunnitella käytännön ympäristökasvatus/koulutushankkeen


00032 Minusta innostaja, 10 op

Opiskelija osaa:
• hyödyntää omia luovia voimavarojaan toimiessaan innostajana
• toimia tavoitteellisesti, suunnitella, ohjata ja arvioida luovan toiminnan ryhmäprosesseja asiakkaan yksilöllisten ja
yhteisöllisten tarpeiden ja voimavarojen suunnassa
• soveltaa moniaistisia, eheyttäviä ja osallistavia työskentelytapoja asiakkaan arjessa ja erilaisissa yhteisöissä

Opintojakson sisältö:
• musiikin, draaman, kuvan ja liikkeen kieli
• sosiokulttuurinen työ
• terapeuttinen luova toiminta


01159 Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• jäsentää keskeisiä varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen lähtökohtia ja käsitteitä
• hankkia ja soveltaa tutkivalla otteella ajankohtaista tietoa ja muodostaa ammatillista näkemystä
varhaiskasvatuksen arvioinnista ja kehittämisestä lasten ja vanhempien osallistumisen näkökulmasta
• antaa ja vastaanottaa arviointia ja vertaispalautetta opiskelijakollegoiltaan omaa että toisen ammatillista osaamista
vahvistaen.

Opintojakson sisältö:
• Varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen keskeisiä lähtökohtia ja käsitteitä
• Arvioinnin eettisiä periaatteita
• Lasten ja vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksen arvioinnissa ja kehittämisessä


00498 Opiskelijatuutoritoiminta, 3 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa oman ammattikorkeakoulunsa ja koulutusohjelmansa tavoitteet ja toimintatavat
• suunnitella uusien opiskelijoiden sitoutumiseen liittyviä toimintatapoja
• perehdyttää uusia opiskelijoita yhteisönsä oppimisympäristöön ja -kulttuuriin
• markkinoida Laurea-ammattikorkeakoulua ja sen opiskelumahdollisuuksia
• Laurean markkinoinnissa tarvittavia viestintä- ja markkinointitaitoja
• toimia mentorina erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille
• hahmottaa aktiivisen toiminnan merkityksen työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä

Opintojakson sisältö:
• Laurean yhteinen opiskelijatuutoreiden intensiivijakso
• toimipisteissä tapahtuva tuutoroinnin suunnittelu
• uusien opiskelijoiden perehdyttäminen
• Laurean opiskelumahdollisuuksien markkinoiminen
• opiskelijamentorina toimiminen
• henkilökohtainen tuutorointiosaamisen kehittäminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee uusien opiskelijoiden perehdyttämisenä ja vastuullisena käyttämisenä
oman toimipisteen tai Laurean kannalta tyypillisissä opiskelijatuutorointia vaativissa tilanteissa. Osaaminen perustuu
ammattikorkeakoulun tavoitteiden ja toimintakulttuurin peruskysymysten ymmärtämiseen.