Takaisin: Yhteiset opinnot (LYR), Laurea yhteinen

Opetussuunnitelma 2009 – LYR09SY (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Yhteiset opinnot, LYR09SY

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.

Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.

Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.

Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.

Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.

Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.

Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.

Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.

Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.

Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.

Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

1. vuosi
OP OPINNOT
00881 Basic French 1 5
00882 Basic French 2 5
00879 Basic Spanish 2 5
00579 Building successful couple relationships 5
01061 Developing Cross-Cultural Competences 5
01082 Graafinen suunnittelu 5
00437 ICT -haasteet ratkaisuun - työvälineiden käyttö 5
00824 Lapsi- ja perhelähtöisen työn ajankohtaiset haasteet 5
01155 Learning of Cultures using Multisensory Elements 3
01134 Moraali ja etiikka 3
00564 SENSE - innovaatiosta liiketoiminnaksi 5
01135 Strateginen HRM 5
01100 TUNTEVA -koulutus eli Validaatio 10
00632 Urasuunnittelu elämänkulun osana 5
01159 Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen 5
00883 Working Spanish 1 5
01297 Development and Research Workshop of Business 15
Information Technology (BIT) and Security Management
0
00881 Basic French 1, 5 op

Opiskelija osaa:
• learn the basic structures and vocabulary of the language
• communicate in the target language in fairly simple situations
• write simple, targeted messages
• recognise typical cultural characteristics of the areas where the language is spoken

Opintojakson sisältö:
• simple communication events
• main structures
• cultural knowledge of the areas where the language is spoken

Opintojakson kuvaus:
Students attain skill level A2 as defined in the Common European Framework.

Edeltävät opinnot:
No prerequisities, suitable for beginners.

00882 Basic French 2, 5 op

Opintojakson sisältö:
• simple communication events
• main structures
• cultural knowledge of the areas where the language is spoken

Opintojakson kuvaus:
Students attain skill level A2 as defined in the Common European Framework.

Edeltävät opinnot:
Study unit Basics I of the language in question or equivalent language skills acquired elsewhere.

00879 Basic Spanish 2, 5 op

Opintojakson sisältö:
• simple communication events
• main structures
• cultural knowledge of the areas where the language is spoken

Opintojakson kuvaus:
Students attain skill level A2 as defined in the Common European Framework.

Edeltävät opinnot:
Study unit Basics I of the language in question or equivalent language skills acquired elsewhere.
00579 Building successful couple relationships, 5 op

Opiskelija osaa:
- Develop a range of relationship and communication skills that will help them build more successful couple and
work relationships
- Identify the different relationship desires of men and women.
- Recognise how a healthy couple relationship is created
- Become familiar with much of the latest research, books, and programs on building healthy couple relationships
- Discuss in depth and learn about relationship skills from the collective wisdom of the group
- Learn how to balance a busy home and work life
- If your studies are related to family welfare, develop skills that will allow you to help moderately struggling couples
that you might meet in your professional life
- Understand that many key relationship skills apply to a variety different relationship.

Opintojakson sisältö:
Understanding her needs, understanding his needs ¡V the relationship works best when both sides fulfil each
other¡¦s needs
- Respect is at the core of a developing, healthy relationship
- Gender differences in communication.
- Developing effective ways to talk about problems and sensitive topics
- Principles of peace building and conflict resolution
- Building a common vision of the kind of life you wish to create together
- Developing your team player skills, with specific focus on forgiveness and praise.
- Understanding how couples stay committed during the natural, challenging times.
- Keeping your friendship alive.
- Creating dates and unforgettable anniversaries.
- Expressing affection and romance.
- Balancing work and family life.
- The transferability of relationship skills across life.

Opintojakson kuvaus:
Today, for the first time in history, people actually need good relationship skills if they are to succeed in their family
or work life. The competences gained in the study unit are fundamentally designed to help students learn the skills
and knowledge that they need if they dream of building a successful couple relationship. Also, because most good
relationship skills are transferable, students will also learn how many of these same skills are useful in work life as
well. Lastly, social worker and other family oriented students will learn how to evaluate a moderately distressed
couple, and discover how to offer relationship education to help that couple improve the quality of the bond that
unites them.

01061 Developing Cross-Cultural Competences, 5 op

Opiskelija osaa:
- Come to understand how we each develop cultural preferences
- Learn to take cultures to pieces to so they can identify the cultural preferences of a nation
- Expand their ability to work effectively in a cross-cultural environment
- Develop their ability to be more tolerant in a cross-cultural setting
- Understand how to prepare themselves to work in another culture

Opintojakson kuvaus:
The course will take participants through of the 12 key cultural dimensions that typically cause cross-cultural
misunderstanding. Students will then look at how these 12 cultural dimensions apply in real life – in letters,
presentations, meeting and negotiations, and in cross-cultural team building. Participants also look at a variety of
cross-cultural business tips.

Edeltävät opinnot:
None.
01082 Graafinen suunnittelu, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee graafisen suunnittelun perusperiaatteet ja julkaisutuotannon yleisimpiä menetelmiä. Hän osaa
käyttää InDesign-taitto-ohjelman perustoimintoja ja soveltaa niitä myös monisivuisiin julkaisuihin. Lisäksi hän tuntee
kuvankäsittelyn tärkeimmät vaatimukset.

Opintojakson sisältö:
Taiton suunnittelu ja sommittelu
Tekstitypografian perusteet
Kuvien käyttö
Värien käyttö
InDesign-taitto-ohjelman perusteet
PhotoShop-kuvankäsittelyohjelman tärkeimmät toiminnot.

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla tutustutaan sommittelun teoriaan ja selvitetään tekstitypografian periaatteita. Kuvien ja värien
käyttöön painetuissa julkaisuissa tutustutaan teorioiden pohjalta valituin esimerkein. Opintojaksoon sisältyy
runsaasti harjoitustöitä sekä ryhmissä että pareittain, mutta myös yksilötehtäviä. Opiskelun tukena käytetään
Optimaa ja verkossa olevaa aineistoa.

Edeltävät opinnot:
Tavallisimmat toimisto-ohjelmat.

00437 ICT -haasteet ratkaisuun - työvälineiden käyttö, 5 op

Opiskelija osaa:
• käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti tieto- ja viestintäteknologian työvälineitä työelämän tarpeita vastaaviksi
(mm. Office-ohjelmien ohjeet 2007-version mukaan ja muut tärkeät apuohjelmat)
• vahvistaa ja kehittää omaa tieto- ja viestintäteknologian – työvälineosaamista (peruskurssi tai vastaava on jo
suoritettu)
• hyödyntää ja käyttää omaa ongelmaratkaisutaitoaan käytössä oleviin tilanteisiin tai työtehtäviin (omat esimerkit
mahdollisia)
• ottaa käyttöön mahdollisimman laaja-alaisesti Windows–käyttöympäristössä käytettäviä työvälineitä (esim. web-
palvelut ja muut verkkoympäristössä toimivat työkalut).

Opintojakson sisältö:
• tekstinkäsittelyn edistyneet toiminnot mm. asiakirjamallit (pohjat), lomakkeet, yhdistäminen toiminto (joukkokirjeet,
ja osoitetarrat), makrot, julkaisutoimintaa jne.
• taulukkolaskentaohjelman monipuolinen käyttö (loogisten ja tilastollisten funktioiden käyttö), linkitykset,
suojaustoiminto, makrot, suuret taulukot jne.
• esitysgrafiikan tehokas käyttö erilaiset tilanteet huomioon ottaen esim. luennot, messut, sähköiset lähetykset jne.
• ryhmätyöohjelmiston (Outlook) monipuoliset toiminnot
• verkkosivujen tekeminen valmiilla webratkaisulla ja/tai koodaamista (Dreamweaver-ohjelma)
• erilaisten tietojen hyödyntäminen eri työvälineohjelmissa monipuolisesti (tallennusmuodot huomioon ottaen)

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija syventää osaamistaan tieto- ja viestintätyövälineiden käytössä. Osaaminen ilmenee erityisesti työtehtäviin
sopivien työvälineiden valinnassa ja yhteiskäytössä.

Edeltävät opinnot:
Opiskelijan lähtötaso on perusteiden osaaminen eli esim. A-ajokortti tms. vastaavat taidot suoritettu. Opintojen
alussa opiskelijan kanssa tehdään osaamisen lähtötasotesti.

00824 Lapsi- ja perhelähtöisen työn ajankohtaiset haasteet, 5 op

Opiskelija osaa:
- arvioida perheen voimavaroja ja tuen tarpeita edistääkseen lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointia
- vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden kulttuurisia ja sosiaalisia voimavaroja yhteisöissä ja yhteiskunnassa
- arvioida ja hyödyntää kriittisesti asiantuntijaosaamistaan
- kehittää lapsi- ja perhelähtöisiä toimintamalleja systemaattisesti tietoa jäsentäen
- tunnistaa ja analysoida lapsen etuun liittyviä eettisiä ongelmia

Opintojakson sisältö:
- perhelähtöinen työskentely sekä vanhemmuuden tukemisen ja perhetyön menetelmät
- lapsilähtöinen työskentely
- ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö ja lapsen etu
- lapsen ja nuoren kasvun erityishaasteet

01155 Learning of Cultures using Multisensory Elements, 3 op

Opiskelija osaa:
- Will get understanding and practical experience about the aspects of culture, cultural competence and intercultural
interaction
- will get acquainted with the theoretical and real life understanding of creating a multisensory space reflecting one's
own culture.
- Learn about the components of multisensory environment - visual, sound, touch, smell and taste

Opintojakson sisältö:
Students create their own multisensory cultural space and visit the other environments.
Trough the process students will advance their intercultural competence.

Opintojakson kuvaus:
This course´s aim is to develop a multicultural student community and use multisensory methods as a learning tool
to increase understanding between different cultures. It is part of the Encounters in Multisensory Space Project.

01134 Moraali ja etiikka, 3 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa etiikan teorian ja määrittelyjen avulla jäsentää todellisuutta. Opiskelija osaa muodostaa omat
perustellut näkemyksensä ja puolustaa ajatuksiaan viitaten tutkittuun tietoon.

00564 SENSE - innovaatiosta liiketoiminnaksi, 5 op

Opiskelija osaa:
-hyödyntää omia innovaatioitaan liiketoiminnan suunnittelussa
-konkretisoida oman liiketoimintaosaamisensa suunnitelmaksi
-ymmärtää oman liiketoimintasuunnitelmansa vahvuudet ja heikkoudet
-esitellä oman liiketoimintaideansa innostavasti ja vakuuttavasti

Opintojakson sisältö:
Liikeidean työstäminen asiantuntijaluentojen, workshop-työpajojen ja tukimateriaalin kautta.

Opintojakson kuvaus:
Liikeideakilpailu tarjoaa osallistujille korkeatasoisia luentoja, henkilökohtaista ohjausta workshopeissa sekä
palautetta liikeideaan ja suunnitelmaan. Opiskelija perehtyy yrittäjyyteen sekä selvittää yrittäjyyden henkilökohtaisia
ja yleisiä mahdollisuuksia ja haasteita.
Opintojakson tavoitteena on luoda valmiudet liikeidean suunnitteluun ja arviointiin sekä auttaa opiskelijaa
tunnistamaan henkilökohtaisia sisäisen yrittäjyyden vahvuuksiaan. Tavoitteena on osin strukturoidusti jalostaa oma
luovuus ja ajatukset liiketoimintasuunnitelmiksi. Sense ei vaadi opiskelijalta useamman vuoden opiskelukokemusta
vaan se on yhtä soveltuva niin ensimmäisen kuin kolmannenkin vuoden opiskelijoille.
01135 Strateginen HRM, 5 op

Opiskelija osaa:
• strategialähtöisen henkilöstöjohtamisen perusteet ja osaa soveltaa niitä henkilöstöjohtamisen (SHRM)
perusprosesseihin
• osaa SHRM:n perusprosessit
• osaa asettaa itselleen kehittymistavoitteet oman esimies- ja johtamisosaamisensa kehittämiseksi
• toimia organisaation liiketoimintalähtöisen henkilöstöstrategian mukaisesti
• soveltaa työlainsäädännön ja työehtosopimusten perusnormeja käytännön työtilanteisiin
• kehittää omaa ja työyhteisön työhyvinvointia
• kehittää liiketoiminnan henkilöstöjohtamisen käytänteitä eettisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti
kestävään suuntaan

Opintojakson sisältö:
1. Johdanto strategiseen henkilöstöjohtamiseen - SHRM
2. Henkilöstöjohtamisen perusprosessit:
Henkilöstövoimavarojen ja osaamisen johtaminen
Strateginen rekrytointi ja työsuhteen solmimisen perusteet
Perehdytys
Palkitseminen
Strategialähtöinen henkilöstön kehittäminen
Johtaminen ja työhyvinvointi
Exit -prosessi
3. HR:n erityiskysymyksiä (lyhyesti)
4. Esimiestyö ja organisaatiokulttuuri
5. Kokoava portfolio SHRM:stä

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson osaaminen ilmenee taitona toimia organisaation (liiketoiminta)strategian ja sen myötä
henkilöstöstrategian mukaisesti lähiesimiehenä ja/tai tiimin vetäjänä. Opiskelija omaa valmiudet strategialähtöisen
henkilöstöjohtamisen käytänteiden kehittämiseksi eettisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää
toimintatapaa toteuttaen.

Edeltävät opinnot:
Tietoa henkilöstöjohtamisen (HR) perusteista.

01100 TUNTEVA -koulutus eli Validaatio, 10 op

Opintojakson sisältö:
Koulutuksen tavoitteena on perehtyä TunteVa –menetelmään vanhustyön kehittämisen kentässä ja harjoitella ja
oppia sen käyttöä (omassa työyksikössä) dementoituvien asiakkaiden kanssa. Mahdollisuus suorittaa TunteVa-
työntekijän tutkinto.

Opintojakson kuvaus:
Työskentelymenetelmät:
Kontaktiopetus 12 pv
teoriaa, harjoittelua
työnohjauksellista työskentelyä
Tentti
Työskentely oman asiakkaan kanssa ja työnäytteet

Sisältö:
TunteVa –menetelmä osana vanhustyön kehittämistä
Dementoivat sairaudet
Muita kuntoutus/ hoitomenetelmiä; kuten yhteisöhoito, NLP, Kinestetiikka

00632 Urasuunnittelu elämänkulun osana, 5 op
Opiskelija osaa:
Opiskelija pohtii elämänkulkuaan, sen valintoja ja arvojaan sekä urahistoriaansa kyetäkseen kartoittamaan omaa
urapolkuaan. Hän saa työvälineitä urasuunnittelun pohjaksi ja osaa arvioida ja markkinoida omaa osaamistaan.
Opiskelija asettaa itselleen kehittymistavoitteita ja suunnittelee omaa työuraansa. Hän on tietoinen nykyisistä ja
tulevista urasuunnittelun ja työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ja osaa hyödyntää niitä
osanaItsearviointitehtävät, urasuunnitelman laatiminen, verkkokeskustelu, työhakemus ja CV. Materiaali ja
oppimistehtävät ovat Optimassa. Opintojaksoon sisältyy yksi kontaktikerta urasuunnittelua.

Opintojakson sisältö:
- työuralle hakeutuminen, hakemuksen ja ansioluettelon tekeminen
- oman asiantuntemuksen markkinointi ja henkilökohtainen verkostoituminen
- elämänkulun valinnat ja urasuunnittelu
- joustava ura ja elinikäinen kehittyminen
- muutoksen kohtaaminen ja hallinta
- työllistymisen vaihtoehdot

01159 Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• jäsentää keskeisiä varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen lähtökohtia ja käsitteitä
• hankkia ja soveltaa tutkivalla otteella ajankohtaista tietoa ja muodostaa ammatillista näkemystä
varhaiskasvatuksen arvioinnista ja kehittämisestä lasten ja vanhempien osallistumisen näkökulmasta
• antaa ja vastaanottaa arviointia ja vertaispalautetta opiskelijakollegoiltaan omaa että toisen ammatillista osaamista
vahvistaen.

Opintojakson sisältö:
• Varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen keskeisiä lähtökohtia ja käsitteitä
• Arvioinnin eettisiä periaatteita
• Lasten ja vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksen arvioinnissa ja kehittämisessä

00883 Working Spanish 1, 5 op

Opiskelija osaa:
• communicate in common workplace situations
• write clear general texts using tools
• recognise typical cultural characteristics of the areas where the language is spoken
• know the main professional vocabulary related to their fields
• use and deepen basic language skills acquired earlier

Opintojakson sisältö:
• workplace communication events, service events
• small talk
• strengthening and deepening basic grammar skills
• cultural differences

Opintojakson kuvaus:
Students attain skill level B1 as defined in the Common European Framework.

Edeltävät opinnot:
Basic language study unit (10 cr) or upper secondary school courses.

01297 Development and Research Workshop of Business Information Technology (BIT) and Security
Management, 15 op

Opiskelija osaa:
Students will be able to (outcomes):
· Acquire and apply skills in business awareness, design and consultancy to facilitate the alignment of ICT systems
and services to business objective.
· Use their skills to understand principles in business and ICT system planning, analysing, managing, developing
and delivering.
· Identify the benefits of establishing goals and setting priorities.
· Assist in the creation of an effective project plan and an understanding of best practices and standards and their
application in the field of ICT.
· Identify the benefits of reviewing how factors within the working environment affect the use of time.
· Apply the importance of managing project costs, schedules, and resources and recognize the importance of
managing project quality.
· Recognise and apply the benefits of successful presentation skills.
· Recognise and apply the benefits of developing effective leadership skills
· Acquire technical skills, through practical project work, to enable them to apply their knowledge of ICT project
management and how it affects business competitiveness.
· Apply tools and techniques of project management to enable them to lead the implementation of ICT projects at
workplace.

Opintojakson sisältö:
The study units are divided in three phases and covers wide scope of project management tools and techniques.
The credit acquisition depends on professional growth of the students as described below:

1) Project Management Fundamentals and Initiating and Planning a Project 5 CR
2) ICT Project Management Essentials 5 CR
3) Applied ICT Project Management Knowledge in Working Life Projects 5 CR
4) Course number 00707 in Master of Business Administration Studies 5 CR

Core theme and module:

· Key concepts of project management – project management fundaments
· Initiating and planning a project
· Developing Excellent Time Management Habits
· The role of project manager and leadership - Leadership Development for Technical Professionals
· Project management essentials
Managing a Project, Troubleshooting and Closing the Project, Presenting Successfully
· Project Management tools – Using Microsoft Project 2007

Opintojakson kuvaus:
There are three main statutory tasks for the University of Applied Sciences (UAS): education, research and
development, and regional development. An objective for Laurea UAS is to design, integrate and implement these
three statutory tasks into their degree programmes (5-15 cr) (development perspective) and (5 cr) for master
programmes (research perspective: ref. phase-3). The cooperation with other UAS will vindicate one's statutory task
and put into action using design and action research. Laurea is offering summer courses worth of 15 ECTS in 2010.
The courses will be offered with broader cooperation with HAMK, LAMK and Laurea UAS. The cooperation will help
to practice the main statutory tasks on wide scale at geographically distance locations. That will allow sharing best
practices amongst these UAS and help to fulfil the objective of regional development. HAMK, LAMK and Laurea
(FUAS federation) are offering their students a selection of courses and possibility to earn 5 to 15 ECTS credits by
participating in Summer University of Applied Sciences Studies - 2010.

The Project Management is a vital to the successful delivery and completion of different size of projects. Complex
and large ICT or information systems (IS) projects are notorious for being delivered over budget, late and failing to
satisfy customers’ requirements. Good project management practices, methods and tools help project managers to
successfully confront different challenges and overcome difficulties during project management. This study unit aims
to apply the key themes of project management in working life projects.

Edeltävät opinnot:
Targeted Audience:

Degree programme students of Business Information Technology or Security Management or equivalent.