Opetussuunnitelma 2009 – LYV09SY (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Yhteiset ja vapaasti valittavat opinnot, Laurea Tikkurila, LYV09SY

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html


                                                                                     1. vuosi
OP                        OPINNOT
01291                     Varmuutta esiintymiseen                                               1,5
00498                     Opiskelijatuutoritoiminta                                              3
00202                     Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti                              0
00203                     Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti                                0
01188                     Narratiiviset ja kirjallisuusterapeuttiset menetelmät                  5
                          asiakastyössä
01159                     Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen                           5
01185                     Lääkehoito sosiaalialalla                                              3
01184                     Psykoterapiasuuntaukset                                                5
01181                     Ravitsemus ja hyvinvointi                                              5
01179                     Ohjaus- ja koulutustaitojen kehittäminen                               5
01178                     Kollektiivinen asiantuntijuus                                          5
01177                     Hyvinvointiyrittäjyyden esihautomo                                     5
00305                     Basic Finnish                                                          5
00846                     Hyvinvointi kansainvälistyvässä yhteiskunnassa                        10
00669                     English for managers and professionals                                 5
01114                     Intensive English                                                      5
01099                     Seniori- ja vanhustyön menetelmät                                     10
01105                     Perhetyö Venäjällä                                                     5
00064                     Ammattitaitoa edistävä harjoittelu III                                10
00030                     Lapsilähtöinen työskentely ja vanhemmuuden vahvistaminen              10
01095                     Developing Care of Older Adults                                        5
01096                     Health Assessment                                                      5
00845                     Social and Health Care in Finland                                      5
00844                     Social and Health Care in Cultural Perspective                         5
00843                     Health-Promoting Environment                                           6
01097                     Valmennus kansainväliseen vaihtoon                                     5
01003                     Marginalisaation erityiskysymykset                                    10
00032                     Minusta innostaja                                                     10
00073                     Hyvinvointiyrittäjyys                                                  5
00632                     Urasuunnittelu elämänkulun osana                                       5
01103                     Ystäväksi koululaiselle -tukihenkilötoimintaa                          3
01110                     Elämäntaito                                                            2
01104                     MikäMikäMedia - Lasten ja nuorten työpajatoimintaa                     3
01176                     Kuvankäsittelyn perusteet Photoshop-ohjelmalla                         3
01175                     Excelin perusteet                                                      3
01224                     Parisuhde pinnalla ja pohjalla                                        1,5
00580                     Perhetyön ajankohtaiset kysymykset                                     5
00189                     Matematiikan valmentavat opinnot                                       3
00194                     Englannin kielen valmentavat opinnot                                   3
00195   Ruotsin kielen valmentavat opinnot   3
                                             0
01291 Varmuutta esiintymiseen, 1.5 op

Opiskelija osaa:
- tunnistaa ja analysoida esiintymisjännitystään

- käyttää omaa itsetuntemustaan pohtiessaan esiintymisjännitykseen liittyviä syitä

- löytää keinoja hallita esiintymisjännitystään

Opintojakson sisältö:
- orientaatiotehtävä aiheeseen

- esiintymisjännitys

- esiintymisjännityksen ilmenemismuodot

- kokemukset esiintymisjännityksestä

- selviytysmiskeinoja esiintymisjännitykseen

Opintojakson kuvaus:
Ryhmässä käsitellään esiintymiseen liittyviä kokemuksia ja harjoitellaan esiintymistä. Tavoitteena on lisätä
itseluottamusta, esiintymisvarmuutta ja myönteisiä kokemuksia harjoitusten avulla. Opintojaksolla perehdytään
aikaisempiin tutkimuksiin ja muuhun materiaaliin.


00498 Opiskelijatuutoritoiminta, 3 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa oman ammattikorkeakoulunsa ja koulutusohjelmansa tavoitteet ja toimintatavat
• suunnitella uusien opiskelijoiden sitoutumiseen liittyviä toimintatapoja
• perehdyttää uusia opiskelijoita yhteisönsä oppimisympäristöön ja -kulttuuriin
• markkinoida Laurea-ammattikorkeakoulua ja sen opiskelumahdollisuuksia
• Laurean markkinoinnissa tarvittavia viestintä- ja markkinointitaitoja
• toimia mentorina erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille
• hahmottaa aktiivisen toiminnan merkityksen työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä

Opintojakson sisältö:
• Laurean yhteinen opiskelijatuutoreiden intensiivijakso
• toimipisteissä tapahtuva tuutoroinnin suunnittelu
• uusien opiskelijoiden perehdyttäminen
• Laurean opiskelumahdollisuuksien markkinoiminen
• opiskelijamentorina toimiminen
• henkilökohtainen tuutorointiosaamisen kehittäminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen ilmenee uusien opiskelijoiden perehdyttämisenä ja vastuullisena käyttämisenä
oman toimipisteen tai Laurean kannalta tyypillisissä opiskelijatuutorointia vaativissa tilanteissa. Osaaminen perustuu
ammattikorkeakoulun tavoitteiden ja toimintakulttuurin peruskysymysten ymmärtämiseen.


00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


01188 Narratiiviset ja kirjallisuusterapeuttiset menetelmät asiakastyössä, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa käyttää narratiivisia ja kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä työskennellessään eri asiakasryhmien
kanssa sosiaali- ja terveysalalla.

Opintojakson sisältö:
Narratiivinen lähestymistapa

Narratiivisuus asiakastyössä

Kirjallisuusterapian suuntauksia

Kirjallisuusterapian käyttö asiakastyössä


01159 Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• jäsentää keskeisiä varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen lähtökohtia ja käsitteitä
• hankkia ja soveltaa tutkivalla otteella ajankohtaista tietoa ja muodostaa ammatillista näkemystä
varhaiskasvatuksen arvioinnista ja kehittämisestä lasten ja vanhempien osallistumisen näkökulmasta
• antaa ja vastaanottaa arviointia ja vertaispalautetta opiskelijakollegoiltaan omaa että toisen ammatillista osaamista
vahvistaen.

Opintojakson sisältö:
• Varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen keskeisiä lähtökohtia ja käsitteitä
• Arvioinnin eettisiä periaatteita
• Lasten ja vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksen arvioinnissa ja kehittämisessä


01185 Lääkehoito sosiaalialalla, 3 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa lääkehuoltoa koskevista säädöksistä sosionomin vastuualueen
Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaalle sosionomin työnkuvaan kuuluvaa lääkehoitoa


Opintojakson sisältö:
Lääkehuoltoa koskevat säädökset
Lääkkeenantomuodot ja lääkkeenantotavat sekä lääkkeiden yleiset vaikutukset elimistössä
Lääkelaskutoimitukset ja hoitomääräyksen mukainen lääkeannostus
Aseptiikka lääkehoidon toteuttamisessa



01184 Psykoterapiasuuntaukset, 5 op

Opiskelija osaa:

· tarkastella oman ajattelunsa ja toimintansa taustalla olevia arvoja, niiden lähtökohtia ja vaikutusta omaan
toimintaansa


· tunnistaa eri psykoterapeuttisten lähestymistapojen arvopohjat ja perusperiaatteet


· soveltaa psykoterapeuttista asennoitumista asiakastyöhön




01181 Ravitsemus ja hyvinvointi, 5 op


01179 Ohjaus- ja koulutustaitojen kehittäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa:
- suunnitella, toteuttaa, analysoida ja arvioida valitsemaansa ohjaus- tai koulutustapahtumaa.
- hyödyntää oppimiskäsityksiä ja opetussuuntauksia ja teorioita
- ottaa huomioon asiakkaan tarpeet ohjausta ja koulutusta suunnitellessaan ja toteuttaessaan.
- kehittävän ja uudistavan asenteen ohjauksen ja koulutuksen suunnittelussa ja koulutusmateriaalin tuottamisessa.
- itsensä jatkuvan ja monipuolisen ammatillisen kehittämisen


01178 Kollektiivinen asiantuntijuus, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa:
- analysoida kollektiivisen työn, asiantuntijuuden ja tiedon käsitteitä
- kehittävän työntutkimuksen perusteet
- suunnitella kollektiivisia työyhteisön kehittämisprojekteja


01177 Hyvinvointiyrittäjyyden esihautomo, 5 op

Opiskelija osaa:
· analysoida omaa ajatteluaan, tietojaan ja omaa toimintaansa
· suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
· asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
· toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
· käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
· johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa ja erilasissa ympäristöissä


00305 Basic Finnish, 5 op
Opiskelija osaa:
• learn the main principles of the Finnish language
• understand and use the most common expressions in Finnish in everyday situations

Opintojakson sisältö:
• everyday situations (e.g. requesting and giving information, travelling by public transport, using a post office)
• discussions about everyday subjects (oneself, family, living conditions, etc.)
• basic grammar, vocabulary and pronunciation

Opintojakson kuvaus:
The course provides an introduction to the Finnish language. Students will reach level A1 in accordance with the
Common European Framework.


00846 Hyvinvointi kansainvälistyvässä yhteiskunnassa, 10 op

Opiskelija osaa:
- analysoida alueellisen hyvinvoinnin haasteita elinolo-, asukas- ja asiakaslähtöisesti. Opiskelija tuntee suomalaisen
hyvinvointipalvelujärjestelmän ja osaa analysoida sitä suhteessa muihin alueellisiin ja kansainvälisiin hyvinvoinnin
tuottamisen tapoihin. Opiskelija ymmärtää sosiaalityön uuteen asiantuntijuuteen ja kansalaisnäkökulmaan liittyvät
haasteet sekä osaa analysoida omaa asiantuntijuuttaan. Opiskelija osaa toteuttaa tarveanalyysin ja suunnata
kehittämistoimintaa sen pohjalta.

Opintojakson sisältö:
• hyvinvointivaltio ja -yhteiskunta, hyvinvoinnin tuottamisen tavat kansainvälistyvässsä yhteiskunnassa
• avoin ja dialoginen asiantuntijuus
• kansalaisuus ja kansalaisyhteiskunta
• tarveanalyysi


00669 English for managers and professionals, 5 op

Opiskelija osaa:
• communicate in international professional environment

Opintojakson sisältö:
• Written and oral English for business administration and security management

Opintojakson kuvaus:
The course emphasizes language skill in English important for managers and professionals. It develops students’
communication skills for varying managerial situations.


01114 Intensive English, 5 op

Opiskelija osaa:
Tämä englannin intensiivikurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet englannin pakollisia opintojaan jo
useaan kertaan, mutta eivät ole saaneet kurssista suoritusmerkintää. Kurssia ei ole suunnattu jo annetun arvosanan
korottajille, sillä kurssin lopussa opiskelijat tekevät heiltä puuttuvan englannin kurssin kurssikokeen tai muun
puuttuvan kurssisuorituksen. Intensiivikurssille ei voi osallistua, jos koko kurssi on suorittamatta. Intensiivikurssilla
voi suorittaa vain puuttuvan kurssin osasuorituksia.

Opintojakson sisältö:
Pääpaino kurssin suorittamisessa on englannin kirjoittamisessa, sanavaraston laajentamisessa ja hallitsemisessa
sekä yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti myös suullinen ilmaisun opettelemisessa ja vahvistamisessa.

Kurssin sisältö muokataan jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti, ja luennoilla käsitellään kaikille yhteisiä asioita. Etänä
opiskelijat suorittavat heille yksilöllisiä tehtäviä ja toimivat vertaispalautteen antajina sekä pareittain että
pienryhmissä. Jokainen opiskelija tähtää oman puuttuvan kurssinsa loppukokeen ymv. suorittamiseen tämän
kurssin viimeisellä luentokerralla.

Kurssin alussa jokainen opiskelija haastatellaan englanniksi yksilöllisesti, jotta saadaan kattava kuva opiskelijan
oppimistyylistä, kielitaidosta ja haasteellisimmista kielen oppimisen osa-alueista. Haastattelu on suositeltava, sillä
sen tuloksia käytetään hyväksi myös kurssin loppukokeen laatimisessa. Jos kurssikoe on jo läpäisty, voi kurssilla
tarpeen mukaan myös suorittaa muita puuttuvia osasuorituksia.

Opintojakson kuvaus:
Valmistautuminen:
Opiskelijoita pyydetään ottamaan ensimmäiselle luentokerralle mukaan seuraavat tiedot/ dokumentit:
1. Kopio edellisestä hylätystä loppukokeesta (jos mahdollista) ja edellisen opettajan yhteystiedot
2. Kopio opintorekisteriotteesta
3. Suoritettujen kurssien koodi ja toteutuskerran koodi
4. Edellisiä englannin kirjoitelmia, tehtäviä tai muuta tärkeäksi kokemaasi materiaalia
5. Sanakirja, jota aiot kurssin aikana käyttää (Internet-sanakirja ei käy)
Arviointi:

Kurssisuoritus arvioidaan seuraavasti, soveltaen seuraavia osa-alueita yksilöllisesti:
1. Suullinen ilmaisu (puhumisen harjoittelu, arjen kielitaito, haastattelu, presentaatio ymv) tai
2. Kirjallinen ilmaisu (ammattisanaston hallinta, kirjoittamisen perusteet, CASE-kirjoitelma, portfolio ymv) tai
3. Loppukokeen suorittaminen JA
4. Vertaispalautteen antaminen
Arviointi perustuu opiskelijan kyseistä kurssista aiemmin suorittamiin osasuorituksiin ja niiden numeerisiin
arviointeihin. Puuttuvat osasuoritukset/ puuttuva osasuoritus lisätään Winhaan ja kaikkien osasuoritusten keskiarvo
painoarvoineen muodostaa kurssin loppuarvioinnin.


Kurssi luennoidaan osittain suomeksi, jotta kielioppiasiat on helpompi hahmottaa, mutta suullisissa osuuksissa
työskennellään englanniksi.


01099 Seniori- ja vanhustyön menetelmät, 10 op

Opintojakson sisältö:
Työmenetelmät 6 op

Opiskelija perehtyy vanhussosiaalipalvelutyön ja gerontologisen kuntoutuksen viimeisimpiin tutkimuksiin ja eri
menetelmiin, erityisesti sosiokulttuurisiin menetelmiin. Opiskelija syventää moniammatillisen vanhustyön verkosto-
osaamistaan.

Hanketyöskentely 4 op (räätälöidysti)

Opintojakson kuvaus:
Sisältöinä:
Moniammatillinen ja verkostoituva sosiaalipalvelutyö
Gerontologinen kuntoutus ja kuntouttava työtapa
Sosiokulttuuriset menetelmät


01105 Perhetyö Venäjällä, 5 op

Opintojakson sisältö:
Opiskelija
- tutustuu Venäjän kulttuuriin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon
-osaa toimia ja soveltaa ammatillista osaamistaan Venäjällä osallistumalla työhön omassa tiimissä mentorin johdolla
-saa tukea persoonalliseen ja ammatilliseen kasvuunsa mentoreiden ohjauksen ja oman tiimin avulla
-osaa tunnistaa ja käsitellä kulttuurieroavaisuuksia ja niiden herättämiä tunteita ja ristiriitoja muiden kanssa
-ymmärtää paremmin erilaisia kulttuureja ja erilaisuutta sekä osaa toimia monikulttuuristen asiakkaiden kanssa.

Opintojakson kuvaus:
Toiminta Venäjällä tukee Kikkerin kylän ja Volosovan alueen perheiden arjesta selviytymistä yhdessä paikallisten
toimijoiden kanssa.

Toiminnan tavoitteina ovat
-perheiden ja vanhusten selviämisen tukeminen heidän omissa kodeissaan Kotipartion avulla
-Kikkerin palvelutalon toiminnan kehittäminen
-Kikkerin kylässä asuvien yksinhuoltajien perheiden arjesta selviytymisen tukeminen
-yhteistyön ja toiminnan kehittäminen Volosovan toimintakeskuksen ja lastenkodin kanssa
-yhteistyön mahdollisuuksien selvittäminen Volosovan sairaalan ja Sairaanhoito-opiston kanssa.


00064 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu III, 10 op

Opiskelija osaa:
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan hoitotyötä erilaisissa muutosvaiheissa
• soveltaa parasta ajantasaista hoitotieteen, lääketieteen ja muiden tieteiden tuottamaa tietoa hoitotyöhön

Opintojakson sisältö:
• hoitotyön suunnittelu, toteutus ja arviointi asiakkaan terveyden edistämiseksi erilaisissa muutosvaiheissa
• kuntoutumista edistävä työote
• lievittävän hoitotyön suunnittelu, toteutus ja arviointi
• saattohoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi
• monikulttuurisuus ja kulttuurinen hoitotyö

Opintojakson kuvaus:
Ammatillistiedollinen ja ammatillistaidollinen osaaminen integroituvat hoitotyön ympäristöissä, jolloin opiskelijan
osaaminen näkyy ammatillisena kasvuna ja kehittymisenä. Opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan ja
osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman. Harjoittelu on ohjattua ja ammatillista kehittymistä tukevat
myös vertaisarviointi ja ohjaajien antama arviointi.

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu mahdollistuu Laurean oppimisympäristöissä ja hankkeissa sekä
perusterveydenhuollon terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidon yksiköissä, yksityisissä yrityksissä, yhdistyksissä,
järjestöissä tai tieto- ja viestintäteknologisissa tai muissa hyvinvointiverkostoissa.

Edeltävät opinnot:
Opiskelija on suorittanut opetussuunnitelman mukaiset ammattitaitoa edistävää harjoittelua III edeltävät opinnot.


00030 Lapsilähtöinen työskentely ja vanhemmuuden vahvistaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden kulttuurisia ja sosiaalisia voimavaroja yhteisöissä ja yhteiskunnassa
• kehittää lapsi- ja perhelähtöisiä toimintaa systemaattisesti tietoa jäsentäen
• tunnistaa ja analysoida lapsen etuun liittyviä eettisiä ongelmia

Opintojakson sisältö:
• ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö ja lapsen etu
• lapsi- ja perhelähtöinen työskentely varhaiskasvatuksen ja lastensuojelutyön perustana
• monikulttuurisuus lastensuojelu- ja varhaiskasvatustyössä
• lapsen ja nuoren erityishaasteet


01095 Developing Care of Older Adults, 5 op


01096 Health Assessment, 5 op


00845 Social and Health Care in Finland, 5 op
Opiskelija osaa:
- understand the Finnish social and health care system in the context of national and international health policy
- identify and evaluate the social and health needs in individual
and community level in Finland compared to his/ her own country
- recognise differences and similarities in the social and health care
service systems, health care programs, laws and regulations compared to his/ her own country
- recognise differences and similarities in methods of health promotion and health education compared to his/ her
own country
- plan, implement and evaluate individual or family or community –focused guidance.

Opintojakson sisältö:
- global and national trends in health issues, social and health policy
- social and health problems in Finland and in other countries, prevention of diseases
- health care service systems, service and care chains, regulations, organisations
- evidence based health promotion, community-focused methods of health promotion
- guidance, consulting and networking in nursing, welfare technologies in
guidance.

Opintojakson kuvaus:
Self directed preparatory assignment, lecturers, study visits, group work, seminars, individual tutorial support.


00844 Social and Health Care in Cultural Perspective, 5 op

Opiskelija osaa:
- be aware of his/her cultural and professional knowledge and skills in the multicultural and multidisciplinary issues
- gain more cultural know-how and competence in working in international
environments and society
- evaluate their own value bases from the multicultural and multidisciplinary point of view
- recognise the significance of their professional actions in relation to global interactions and sustainable
development

Opintojakson sisältö:
- study abroad - learning and living in different culture
- students experiences of cultural differences, living and learning abroad
- social and health education in different countries
- ethical issues and special questions in different cultures, fields of social and health services
- health promotion and mental health issues in different countries
- using the know-how of seniors in different countries
- International week at Tikkurila Laurea in March 2009

Opintojakson kuvaus:
The competence in this study unit focuses strongly to cultural and globalisation issues in social and health care. This
unit includes also every year an International seminar and week which has a specific topic each year as “Joint
activities and learning in the field of Health Care and Social Services”. In this study unit will be presented some of
the latest results and progress in the research and development projects that are on going in cooperation with the
international partners of Tikkurila Laurea. Visiting international exchange students together with Laurea students
have a possibility to present current topics from their own perspective.


00843 Health-Promoting Environment, 6 op

Opiskelija osaa:
- understand and identify factors affecting health and the environment
- assume responsibility for developing the health and safety of the environment
- to support the health of an individual, family and community

Opintojakson sisältö:
Maternity care/ Reproductive health 3 cr ECTS
- global challenges to reproductive health
- family nursing / parenthood
- promoting the health of the woman and her family during the pregnancy and postpartum

Community nursing 3 cr ECTS

- environment and community as a concept
- national and international health care action plans promoting well-being and
health of the population (e.g. Health 2015 public health programme)
- environmental health effects and their prevention
- community profile and analysis

Opintojakson kuvaus:
The competence gained in the study unit relates to managing health promotion in various human communities and
environments. It is based on an environment-, community-focused and family-based operating models. The focus is
on influencing the environment’s physical, social and symbolic elements as well as promoting the well-being and
health of the population.


01097 Valmennus kansainväliseen vaihtoon, 5 op

Opiskelija osaa:
Ennen vaihtoa:
Opiskelija osaa perusteet kohdemaansa historiasta ja kulttuurista ja ymmärtää niiden vaikutuksen jokapäiväiseen
elämään.
Opiskelija osaa hahmottaa oman ammattialansa käytännön toimintaa vieraassa kulttuurissa ja soveltaa ammatillista
osaamistaan.
Opiskelija osaa työskennellä erilaisten asiakasryhmien kanssa sekä erilaisissa työyhteisöissä.


Vaihdon aikana:
Opiskelija osaa tunnistaa ja käsitellä mahdollisia kulttuurieroavaisuuksia ja niiden herättämiä tunteita.
Opiskelija osaa toimia kohdemaan kulttuurissa ja oppii tunnistamaan ja arvostamaan erilaisuutta.


Vaihdon jälkeen:
Opiskelija ymmärtää paremmin erilaisia kulttuureja ja erilaisuutta, osaa toimia monikulttuuristen asiakkaiden kanssa.
Opiskelija tunnistaa erilaisten asiakasryhmien ja kulttuurien herättämiä tunteita ja ristiriitoja ja käsittelee omia
tunteitaan muiden kanssa.

Opintojakson sisältö:
- Kansainvälinen opiskelu ja käytännön järjestelyt
- Optiman työtilan hyödyntäminen kansainvälisessä vaihdossa

Opintojakson kuvaus:
Oppimistehtävät, jotka kuuluvat valmennukseen:

- Kirjallinen suunnitelma käytännön järjestelyistä ennen vaihtoa: Opiskelija kirjaa itse muistettavat asiat ennen
vaihtoon lähtöä ja aikatauluttaa ne omaa vaihtoon lähtöään ajatellen. Muistettavia asioita ovat mm. tarvittavat
lomakkeet (Kela, vaihtokoulu, apuraha jne.), asunnon hankkiminen (mistä ja milloin), rokotukset jne.
Täytä myös lomakkeet Go Abroad -työtilasta: Before exchange / Assignments
Suunnitelma katsotaan yhdessä oman koordinaattorin kanssa.

-Optimassa on kaksi virtuaalista kv-valmennuksen työtilaa:
 - YY7139 Valmennus kansainväliseen vaihtoon
 - Go Abroad – Laurean yhteinen virtuaalinen työtila kaikille vaihtoon lähteville opiskelijoille.
Hyödynnä seuraavia työtilan osioita:

B= Before the exchange, A= After the Exchange
01003 Marginalisaation erityiskysymykset, 10 op

Opiskelija osaa:
• perehtyä ja toimia valitsemallaan osaamisalueella osallisuutta vahvistaen ja asiakkaan kuntoutumista edistäen
• ohjata asiakasta yleisiin ja erityispalveluihin


Opintojakson sisältö:
• osaamisalueen palvelujärjestelmien, verkostojen ja työmenetelmien tunteminen
• yleis- ja erityispalvelujärjestelmät ja palveluohjaus

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson toteutuksissa voi painottua
• huono-osaisuus, köyhyys, työttömyys, asunnottomuus sekä niihin vaikuttaminen
• päihde- ja mielenterveysongelmat sekä päihde-, kriisi-, mielenterveys- ja kriminaalityö
• seksuaalivähemmistöt
• sukupuolisensitiivinen sosiaalityö, mies- ja naiserityinen erityinen työ
• sosiaaligerontologinen työ
• vammaisuus ja vammaistyö
• etniset vähemmistöt ja monikulttuurinen sosiaalityö


Edeltävät opinnot:
Asiakastyön harjoittelu - opintojakso sekä vähintään 10 op vaihtoehtoisia syventäviä opintoja tai vastaavat tiedot.


00032 Minusta innostaja, 10 op

Opiskelija osaa:
• hyödyntää omia luovia voimavarojaan toimiessaan innostajana
• toimia tavoitteellisesti, suunnitella, ohjata ja arvioida luovan toiminnan ryhmäprosesseja asiakkaan yksilöllisten ja
yhteisöllisten tarpeiden ja voimavarojen suunnassa
• soveltaa moniaistisia, eheyttäviä ja osallistavia työskentelytapoja asiakkaan arjessa ja erilaisissa yhteisöissä

Opintojakson sisältö:
• musiikin, draaman, kuvan ja liikkeen kieli
• sosiokulttuurinen työ
• terapeuttinen luova toiminta


00073 Hyvinvointiyrittäjyys, 5 op

Opiskelija osaa:
• tunnistaa omat vahvuutensa yrittäjänä
• tunnistaa asiakasmahdollisuuksia etsivän ja innovatiivisen näkökulman toimintaympäristöön
• ennakoida toimintaympäristössä avautuvia mahdollisuuksia
• rakentaa realistisen, asiakaslähtöisen ja kannattavan liiketoimintasuunnitelman

Opintojakson sisältö:
• toimintaympäristöanalyysi
• yrityksen sisäinen analyysi
• liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma
• aloittavan yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
• yritysmuodon valinta ja yritystoimintaa ohjaavat normit

Opintojakson kuvaus:
Yrittäjyyttä tarkastellaan hyvinvointialan palveluosaamisen näkökulmasta. Opiskelija suunnittelee hyvinvointialan
palveluyrityksen ottamalla huomioon toimintaympäristön mahdollisuudet.
00632 Urasuunnittelu elämänkulun osana, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija pohtii elämänkulkuaan, sen valintoja ja arvojaan sekä urahistoriaansa kyetäkseen kartoittamaan omaa
urapolkuaan. Hän saa työvälineitä urasuunnittelun pohjaksi ja osaa arvioida ja markkinoida omaa osaamistaan.
Opiskelija asettaa itselleen kehittymistavoitteita ja suunnittelee omaa työuraansa. Hän on tietoinen nykyisistä ja
tulevista urasuunnittelun ja työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ja osaa hyödyntää niitä
osanaItsearviointitehtävät, urasuunnitelman laatiminen, verkkokeskustelu, työhakemus ja CV. Materiaali ja
oppimistehtävät ovat Optimassa. Opintojaksoon sisältyy yksi kontaktikerta urasuunnittelua.

Opintojakson sisältö:
- työuralle hakeutuminen, hakemuksen ja ansioluettelon tekeminen
- oman asiantuntemuksen markkinointi ja henkilökohtainen verkostoituminen
- elämänkulun valinnat ja urasuunnittelu
- joustava ura ja elinikäinen kehittyminen
- muutoksen kohtaaminen ja hallinta
- työllistymisen vaihtoehdot


01103 Ystäväksi koululaiselle -tukihenkilötoimintaa, 3 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia tukihenkilönä lapselle ja nuorelle. Opiskelija saa
tietoa tukihenkilötoiminnasta, lapsen ja nuoren elämäntilanteista ja
haasteista yhteiskunnassa. Opiskelija saa harjoitusta lapsen tai nuoren
henkilökohtaiseen kohtaamiseen.

Opintojakson sisältö:
Tukihenkilön rooli ja vastuu, tukihenkilösuhteen luominen ja
ylläpitäminen, vuorovaikutus tukisuhteessa, kouluikäisen lapsen/nuoren
hyvinvointiin liittyvät näkökulmat, oppilashuoltotyö,
Tikkurilan/Hakunilan alueen perheiden palvelut

Opintojakson kuvaus:
Aiheeseen tutustutaan Hakunilan alueen työntekijöiden luentojen sekä opintokäyntien avulla.

Tukihenkilö –opintojakson jälkeen on mahdollisuus toimia tukihenkilönä Hakunilan alueen koululaiselle, joko
pienemmälle tai
isommalle. Jotta tukihenkilöstä olisi lapselle mahdollisimman suuri hyöty, tukihenkilöltä toivotaan vuoden mittaista
sitoutumista.
Opintojakson suorittaminen ei velvoita tukihenkilöksi ryhtymiseen. Tukihenkilönä toimiville on järjestetty työnohjaus
ja tukihenkilöinä
toimiville maksetaan kulukorvausta.


01110 Elämäntaito, 2 op

Opintojakson sisältö:
Elämäntaito - opintojaksolla löydetään keinoja ehkäistä stressiä, uupumusta ja masennusta. Tavoitteena on lisätä
tietoisuutta omista mielialoista ja taitoja vaikuttaa niihin. Opintojaksolla opiskellaan työkirjan tehtävien avulla
toimintojen, ajatusten, ongelmanratkaisutaitojen ja sosiaalisten suhteiden vaikutusta mielialaan. Opintojaksolla
rakennetaan oma työkalupakki masennuksen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi.
Elämäntaito - opintojakso on tarkoitettu ammattikorkeakouluopiskelijoille, joilla on lieviä masennus-uupumusoireita.
Tämä opintojakso ei ole terapiaa vaan jaksamista ja selviytymistä tukevaa ryhmätoimintaa.


Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolle osallistuminen edellyttää kurssikirjan ostamista (7 euroa), jonka opiskelija lunastaa ensimmäisellä
kurssitapaamisella. Opintojaksolle otetaan kymmenen opiskelijaa, jotka pystyvät osallistumaan kaikille kymmenelle
kerralle.
Opintojakson puitteissa tavataan kymmenen kertaa viikoittain 2 tunnin ajan. Ensimmäisen kerran tavataan
1.10.2009 klo. 16.00 – 18.00. Seuraavat kerrat ovat 8.10., 15.10., 22.10., 29.10., 5.11., 12.11, 19.11, 26.11. ja
3.12.2009 klo. 16.00 – 18.00.


01104 MikäMikäMedia - Lasten ja nuorten työpajatoimintaa, 3 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija saa valmiudet järjestää lapsille tai nuorille
toiminnallinen työpaja, käyttäen hyväksi mediakasvatuksellisia keinoja.

Opintojakson sisältö:
Mediakasvatus, nuorten omaehtoinen toiminta, toiminnalliset
menetelmät, ryhmän ohjaaminen, lasten ja nuorten mediamaailma,
projektin suunnittelu, tiedotus ja markkinointi.

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso on tarkoitettu opiskelijalle, joka kaipaa käytännön tekemistä teoriatiedolla höystettynä. Opinnon aikana
toteutetaan
pareittain mediapaja joko ylä- tai alakoululaisille. Pajakertoja
järjestetään 6 tai 7. Opintojaksoon kuuluu myös verkko-opiskelua, joka toteutetaan yhteisesti
Hyvinkään Laurean kanssa. Koko opintojakson ajan tukenasi ovat muut
opiskelijat sekä opettajat. Opintojaksolla 80%:nen läsnäolo (yhden
4h kerran voit olla poissa), poissaolo korvataan korvaavalla tehtävällä.
Lähiopetusta n. 20 tuntia.

Edeltävät opinnot:
Ei lähtötasovaatimuksia.


01176 Kuvankäsittelyn perusteet Photoshop-ohjelmalla, 3 op

Opiskelija osaa:
• digitaalisen kuva
• värijärjestelmät
• kuvan koko ja resoluutio
• kuvan peruskäsittely
• kuvan peruskorjaukset
• syvääminen
• tasojen käyttö
• tallentaminen

Opintojakson sisältö:
Keskeiset toiminnot Photoshop-ohjelmalla (versio CS2)

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija saa valmiuksia Photoshop-ohjelman eri toimintoihin.

Edeltävät opinnot:
Tietotekniikan perusteet


01175 Excelin perusteet, 3 op

Opiskelija osaa:
• käyttää yleisempiä laskentakaavoja
• muotoilla taulukoita
• tehdä kaavioita ja muotoilla niitä
• lajitella tekstiä ja lukuja sisältäviä taulukoita sekä suodattaa tietoja
• hakea tietoa laajoista taulukoista

Opintojakson sisältö:
Keskeiset taulukkolaskenta-, grafiikka- ja tiedonhallintatoiminnot

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija saa valmiuksia taulukkolaskentaohjelman eri toimintoihin.

Edeltävät opinnot:
Tietotekniikan perusteet


01224 Parisuhde pinnalla ja pohjalla, 1.5 op

Opiskelija osaa:
Opimme kurssilla omien taustojen merkitystä parisuhteelle, parisuhteen vaiheita, roolimalleja, tunteiden
tunnistamista, ristiriitojen käsittelyä, viestintää, yksinäisyyden ja kumppaniin kohdistuvien toiveiden käsittelyä,
seksuaalisuutta sekä pettymysten ja eron selvittelykeinoja.
Kurssi sopii kaikille, jotka haluavat kehittää parisuhdetaitojaan riippumatta siitä, onko kurssin aikana yksin vai
yhdessä.

Opintojakson sisältö:
Kurssi evästää osallistujaa suhteen luomisen, seurustelun ja yksinäisyyden syheröissä sekä selventää omaa kuvaa
suhteissa muihin ihmisiin.

Opintojakson kuvaus:
Työtapoina käytämme toiminnallisia menetelmiä, lyhyitä alustuksia ja keskustelua.


00580 Perhetyön ajankohtaiset kysymykset, 5 op

Opiskelija osaa:
- kuvata perheen kehitysvaiheet ja hahmottaa niihin liittyviä erityispiirteitä
- tunnistaa terveen ja toimivan perheen keskeiset piirteet
- hyödyntää omassa työssään perhetyön menetelmiä
- hahmottaa perhetyön näkemyksen osana omaa ammatillista orientaatiotaan
- kuvata perhetyön keskeisiä ajankohtaisia haasteita

Opintojakson kuvaus:
- Opiskelija syventyy tarkastelemaan omaa käsitystään perhetyöstä osana omaa
ammatillista työorientaatiotaan. Hän tutustuu perhetyön työmenetelmiin ja
rohkaistuu hyödyntämään niitä omassa työssään. Osaaminen ilmenee opiskelijan
kyvyssä tarkastella perhettä kokonaisuutena ja hän tunnistaa perheen
kehityksessä erilaisia vaiheita. Osaaminen rakentuu opittujen käsitteiden ja
aiemman osaamisen sekä vertaisryhmässä opitun kokonaisuudessa


00189 Matematiikan valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• koulutusalansa matemaattisten sovellusten edellyttämät perustaidot

Opintojakson sisältö:
• lukion lyhyen matematiikan kertaaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa matematiikan taitojaan ja kehittää valmiuksiaan niin, että kykenee suoriutumaan varsinaisten
opintojen sisältämien matemaattisten sovellusten opiskelusta.
00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.