Opetussuunnitelma 2009 – SHF10KA (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Hoitotyön koulutusohjelma (Laurea Lohja, sote), SHF10KA

LAUREA-AMMATTIKORKEKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien integroiminen on suunnannut Laureaa etsimään ratkaisuja, jotka parhaiten
mahdollistavat asetettuihin haasteisiin vastaamiseen. Päämääränä ovat meiltä valmistuvat, tutkintojen edellyttämät
osaajat, jotka ovat myös oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä sekä sellainen tutkimukseen perustuva
työelämäosaamisen kehittämistyö, jonka vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Tuloksena on korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsema Learning by Developing -toimintamalli, joka tarkoittaa
oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämishankeprosessin yhteensovittamista. Kehittämishanke rakentuu
kumppanuusperiaatteelle, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä
työskentelevät hankeympäristössä. Oppiminen etenee hankkeen etenemisen myötä. Kun lähtökohtana on aito,
työelämälähtöinen, tutkimukseen kytkeytyvä kehittämishanke, oppiminen sisältää niitä osaamisen vaatimuksia, joita
opiskelijan tuleva ammattikorkeakoulututkinto edellyttää.

Tietoyhteiskunnan jäseninä olemme tietotulvan keskellä. Tietoa ei enää tarvitse antaa, tärkeintä on oppia
käsittelemään ja valitsemaan merkityksellinen tieto, jota voi hyödyntää ja soveltaa omassa oppimisessa ja
kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on tärkeää myös taitavaksi osaajaksi kehittyminen.
Kehittämishankkeeseen osallistuminen mahdollistaa aitoihin työprosesseihin osallistumisen ja työvälineiden haltuun
ottamisen käsitteinä ja taitoina. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö oppivat. Lisäksi
kehittämishanke tuottaa uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Laurealainen oppimisympäristö mahdollistaa osaamisen kehittämisen oppijalle, organisaatiolle, alueelle ja
kumppaneille. Oppimisympäristö on fyysinen ja psyykkinen tila, joka ilmentää kehittämistoiminnan toteuttamisen
kulttuuria, henkeä, aikaa, yhteisöä ja käytännettä muodostaen siten osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisen
toimintaympäristön. Osaamisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden
osaamisen luomista ja kehittämistä sekä vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Oppimisympäristöt toteuttavat
Laurean tavoitteellista kehittämistyötä.

Oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työelämän kanssa. Uudet tiedot ja taidot hankitaan aidoissa ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtävissä, jotka tuovat
reaalimaailman kompleksisuuden osaamisen kehittämisen kohteeksi. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy
rikastuttavien yhteisöjen ja niiden muodostamien verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan
verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämän ja
opintojakson toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja osaamisen kehittämisen kannalta.
Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.

Opiskelussa käytetään monipuolisesti tietolähteitä ja välineitä. Opiskelussa interaktiiviset oppimisympäristöt luovat
puitteet mahdollistaen oppimisen strukturoinnin siten, että opiskelu tarjoaa tilanteita, haasteita ja välineitä, jotka
auttavat oppijaa hyödyntämään omia ajattelun resurssejaan. Toiminta muodostuu jatkuvaksi
ongelmanratkaisuprosessiksi, jossa korostuu tutkiminen, kehittäminen ja uuden osaamisen tuottaminen. Tietoisella
ja systemaattisella kehittämistyöllä tuotetaan hanketta eteenpäin vieviä ideoita ja käytäntöjä ja synnytetään uutta
osaamista. Tuloksena syntyy luomus, uusi toimintatapa, malli tai tuote.

Uutta luovien prosessien syntyminen helpottuu rakenteissa, joissa on tilaa vapaamuotoiselle luovuudelle,
innovatiivisuudelle ja eri toimijoiden sisäisen motivaation kohteina olevien asioiden edistämiselle. Toiminnassa on
merkityksellistä yhteisöllisyys sekä oppimisen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Merkittävää on luoda
osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri, spirit, kehittämisen henki.

Kehittämistyö toteutuu hankkeina, joissa yhdistyy eri koulutusohjelmien osaaminen. Toteutusryhmät muodostetaan
opiskelijoista, harjoittelijoista, opettajista sekä työelämän asiantuntijoista siten, että keskinäinen osaamisten
vuorovaikutus kohtaa käytännön tasolla. Hankkeissa opiskelijat suorittavat opintojaksoja, harjoittelua tai tekevät
opinnäytetöitään. Ryhmissä opettajat eivät organisoi valmiiksi hanketoimintaa ja aseta sille tavoitteita, vaan tiimin
jäsenet vastaavat yhdessä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista
ja täysvaltaisena asiantuntijana toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita
itselleen. Tällöin hanketoiminta mahdollistaa ylärajattoman oppimisprosessin, jossa ei synny opetussuunnitelman,
oppikirjan tai opetustoiminnan muodostamaa lasikattoa oppimiselle. Kehittämistoiminta mahdollistaa yksilöllisyyden
opinnoissa.

Käytännön sovellukset uudenlaisista oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat,
verkostoissa toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut
toimintatilat, osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot. Työmuotona on jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuva
yhteistoiminta, jota tukee osaamisen jakamisen menetelmät: ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset,
tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit.

Opiskelija

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana kehittämishankkeeseen vastuullinen sitoutuminen. Kaikki
osalliset nähdään oppijoina, koska kehittämishankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta. Kumppanuus
tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen eteneminen
edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen. Osaaminen rakentuu tulevaa tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta
tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden
hallintataidoista. Yhteistyökumppanina toimiva opiskelija rakentaa itselleen oman oppimissuunnitelman tavoitteineen
siten, että tunnistaa ne osaamisen vaatimukset, joita kehittämishankkeeseen osallistuminen edellyttää ja tunnistaa
myös osaamisen, jonka saavuttamisen hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa. Kehittämishankkeessa opiskelija
oppii yksilönä ja on mukana yhteisön yhdessä oppimisessa sekä uuden osaamistiedon tuottamisessa.

Opettajuus

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata myös osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja
pedagogisena ohjaajana, joka mahdollistaa opiskelijoiden kasvamisen ja kehittymisen työelämäosaajiksi. Laurean
opettajat ovat toisinsanoen sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että pedagogeja.
Kehittämishankkeessa toimitaan ja tehdään yhdessä, mikä muuttaa opettajan roolin osaamisen siirtäjästä
osaamisen kehittämisen ohjaajaksi.
Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden työelämäosaamisen
uudistajana ja kehittäjänä. Osa opettajista toimii kehittäjinä, jotka vastaavat kehittämishankkeen prosessien
tunnistamisesta ja eteenpäin viemisestä. Kolmas rooli opettajille löytyy työpajoista, joissa välittyy ja siirtyy
kulttuuripohjainen tieto ja joissa opiskelijat saavat työvälineitä haltuunsa. Opettajuus sisältää myös
työelämäkumppanuuden. Kehittämishankkeeseen osallistuvat työelämän asiantuntijat tuovat mukanaan
työelämäosaamisessa olevan tiedon, opettajat varmistavat osaamista selittävän tutkitun tiedon läsnäolon ja yhdessä
tuotetaan uutta osaamistietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.


Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kehittämishankelähtöisessä oppimisessa ohjaa tulevia valintoja sekä osoittaa asetettujen
päämäärien saavuttamisen. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja
hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Teemat kuvaavat koulutusohjelmakohtaisen
substanssiosaamisen, joka saa erityistä syvyyttä, kun opetuksessa samalla tuetaan yleisten kompetenssien
kehittymistä. Yleisten kompetenssien oppiminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen
rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen. Yleisten
kompetenssien osaamistavoitteet kuvataan kolmitasoisesti. Opiskelija - yhdessä ohjaava opettajan - kanssa valitsee
ne tasot, jotka hän kustakin yleisestä kompetenssista haluaa saavuttaa. Nämä ohjaavat oman oppimissuunnitelman
laatimista. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti, portfolioiden avulla. Opintojaksot arvioidaan
myös arviointinumeroin 1 – 5. Osaamisen arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksessa. Yleisten
kompetenssien arviointi tulostuu opiskelijan tutkintotodistuksen liitteeksi.

LAUREAN YLEISET KOMPETENSSIT

Laurean yhteiset kompetenssit, yleistä

Alan ydinosaamisen lisäksi Laureassa on määritelty viisi sellaista yleistä osaamisaluetta, joiden hallitseminen on
kaikkien alojen ammattilaisille tärkeää. Näitä osaamisalueita kutsutaan yleisiksi kompetensseiksi. Yleisiä
kompetenssien osaamista kehitetään opintojen aikana ja osaamisen taso myös arvioidaan.
Opetussuunnitelman yleisten kompetenssien määrittely on tapahtunut analysoimalla tulevaisuuden työelämässä
tarvittavaa eri alojen yhteistä osaamista.
Kaikille koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat

• eettinen osaaminen
• globalisaatio-osaaminen
• innovaatio-osaaminen
• reflektio-osaaminen
• verkosto-osaaminen.

Yleiset kompetenssit kytkeytyvät tiiviisti opintojaksojen sisältöihin. Yleisien kompetenssien osaamista jäsennetään
tasojen avulla. Jokaisen yleisen kompetenssin kohdalla on erotettu henkilökohtaisen osaamisen taso, organisaation
kehittämisen taso sekä yhteiskunnallisen uudistamisen taso.Yleisten kompetenssien tavoiteltavat osaamistasot on
määritelty kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Kaikkien Laurean opiskelijoiden edellytetään
saavuttavan vähintään henkilökohtaisen tason osaaminen kaikissa yleisissä kompetensseissa. Monien yleisten
kompetenssien kohdalta yhteiskunnallisen uudistamisen tason osaamisen saavuttaminen mahdollistuu vasta
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä.


Eettinen osaaminen

Moraali viittaa yksilön käsityksiin hyvästä ja oikeasta, kun taas etiikka viittaa sellaisiin moraalikäsityksiin, joista yksilö
on tietoinen ja joihin hän sitoutunut. Etiikka on systemaattinen yritys ymmärtää moraalikäsitteitä; eettisiä sääntöjä ja
periaatteita, hyveitä ja arvoja. Eettisessä osaamisessa moraali ja etiikka kytkeytyvät keskeisesti toisiinsa, koska
opiskelijan moraalinen kompetenssi luo perustan hänen eettiselle kompetenssilleen. Eettinen osaaminen koostuu
neljästä eri komponentista (1) eettisestä herkkyydestä (2) eettisestä motivaatiosta ja (3) moraalis-eettisestä
ongelmanratkaisusta ja (4) eettisestä toimeenpanotaidosta.

Jotta opiskelijan toiminta olisi eettistä, hänellä täytyy olla herkkyyttä havaita tilanteeseen sisältyvä eettinen ongelma.
Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa kunkin osapuolen erityispiirteet, tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Se
sisältää tietoisuuden siitä, kuinka oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten hyvinvointiin sekä erilaisten mahdollisten
toimintalinjojen ja niiden seurauksien kuvittelun ja ennakoinnin kullekin osapuolelle. Empatia- ja roolinottotaidot ovat
eettisen herkkyyden ydin. Opiskelija tarvitsee myös tietoa keskeisten asiakasryhmien erityispiirteistä ja alan
keskeisistä eettisistä ongelmista. Eettisen herkkyyden punainen lanka on ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotka
ovat aktiivisen kehittämisen kohteena koko koulutuksen ajan.

Eettinen motivaatio tarkoittaa sitoutumista moraalis-eettisiin arvoihin ja vastuuta omien tekojen seurauksista.
Opiskelijan vastuunotto kehittyy henkilökohtaisesta vastuusta yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Eettisen motivaation kehittäminen edellyttää myös oman alan arvoperustan tuntemista ja arvokeskusteluun
osallistumista.

Moraalis-eettinen ongelmanratkaisu tarkoittaa taitoa ratkaista eettinen ongelma kriittisesti argumentoiden. Se
edellyttää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista sekä alan eettisten sääntöjen ja erilaisten eettisten lähestymistapojen
tuntemista ja soveltamista. Kehittyvä osaaminen sisältää taidon ratkaista perustellusti yksilöiden välisiin suhteisiin
liittyviä ongelmia, työyhteisöön liittyviä ongelmia sekä yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia.

Moraalinen toimeenpanotaito tarkoittaa kykyä toimia tavoitteellisesti eettisen ongelman ratkaisemiseksi (neuvottelu-
ja konfliktinratkaisutaidot) sekä rohkeutta toimia eettisten arvojen mukaisesti hankalissakin tilanteissa. Jotta
ammatillinen toiminta olisi eettisesti kestävää, tarvitaan kaikkiin komponentteihin liittyvää osaamisen kehittämistä.

Eettisen osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• reflektoida omia arvojaan ja oman toiminnan seurauksia toisten ihmisten hyvinvoinnille
• toimia alan arvoperustan pohjalta eettisiä periaatteita noudattaen
• soveltaa ongelmanratkaisussaan oman alan eettisiä sääntöjä
• tarkastella tilanteita eri osapuolten näkökulmasta
• toimia suvaitsevaisesti ja ymmärtävästi monikulttuurisissa verkostosuhteissa
• soveltaa eettisiä periaatteita t&k -hankkeissa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa toiminnassaan huomioon keskeisten asiakasryhmien erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen ja toimia dialogisesti
• ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnan eettisyydestä
• tarkastella eettisiä ongelmia organisaation ja yhteisön näkökulmasta
• kehittää oikeudenmukaisia menettelytapoja toiminnassaan.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kriittisesti reflektoida omia asenteita ja stereotypioita
• osallistua aktiivisesti yhteisön arvokeskusteluun
• ottaa vastuuta yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla
• argumentoida oikeudenmukaisten sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten puolesta
• ratkaista konflikteja ja vaikuttaa asioihin.


Globalisaatio-osaaminen

Globalisaatiolla viitataan tapahtumasarjoihin ja prosesseihin, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi
kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Globalisaatio viittaa siis globalisaation prosesseihin. Globaalilla taas
tarkoitetaan globaaleja (maailmanlaajuisia) ilmiöitä tai globalisaation prosessien lopputulosta, täysin integroitunutta
maailmaa. Globalisaatioon liittyvä kestävä kehitys on globaali poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin
edistäminen ympäristövastuullisesti ja luonnon kantokyvyn rajoissa.

Globaalit vuorovaikutussuhteet voidaan jakaa taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen. Globalisaation tematiikkaan kuuluvat myös ekologiset ja luonnontieteelliset kysymykset.
Kestävä kehitys yhdistää nämä ulottuvuudet toisiinsa. Sen tavoitteena on taloudellisen kasvun, kulttuurisen
monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja luonnon ekologisen toimivuuden huomioonottaminen politiikassa ja
käytännössä.



Globalisaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä
• ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla
ammattialallaan
• tunnistaa oman ammatillisen toimintansa merkityksen suhteessa globaaleihin vuorovaikutuksiin ja kestävään
kehitykseen
• arvioida omia arvolähtökohtiaan kestävän kehityksen ja globalisaation periaatteista käsin sekä soveltaa niitä
omassa ammatillisessa toiminnassaan.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• ottaa huomioon oman toimialan ja organisaatioiden vaikutukset kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
kansainvälisiin yhteyksiin
• edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuden arvoja toimialansa organisaatiossa ottamalla huomioon globaalit
vuorovaikutukset
• soveltaa toimialansa organisaatiossa kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta
•toimia kansainvälisissä verkostoissa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• tunnistaa yhteiskunnallisten kysymysten globaalin luonteen ja kestävän kehityksen piirteet
• arvioida kriittisesti yhteiskunnan arvoja ja toimintatapoja kestävän kehityksen lähtökohdista ottamalla huomioon
globaalit vuorovaikutukset
• argumentoida yhteiskunnallisella tasolla soveltaen kestävän kehityksen periaatteita ja ottaen huomioon globaalien
vaikutusten näkökulmat.


Innovaatio-osaaminen

Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.Kaikki nyky-yhteiskunnan
prosessit ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Sekä EU:n, Suomen että Laurean strategioihin on valittu tavoitelluksi
toimintatavaksi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Muutosta ei pyritä vain sietämään, vaan muutos nähdään
mahdollisuutena, jonka haltuunotto vaatii jatkuvaa innovointia. Näiden strategioiden mukaisesti tulevaisuuden
ammattilaisilla pitää olla osaamista innovoinnista, joten innovaatio-osaaminen on perusteltua sisällyttää myös
Laurean yleisiin kompetensseihin.

Innovaatiolla tarkoitetaan uutuutta, joka on toteutettu lisäarvoa tuottavasti. Määritelmässä on siis huomioitava kolme
erillistä osaa: 1) uutuus, 2) toteutus ja 3) lisäarvo. Pelkkä idea ei siis riitä innovaatioksi eikä idearikkaus tee
innovaattoria.

Innovaatioprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: jatkuva tilanteen arviointi, innovaatioidean tuottaminen ja
toteutusprojekti. Innovaatioita voi tapahtua viidellä tasolla: henkilökohtaisella, tiimissä, organisaatiossa, verkostossa
ja yhteiskunnassa.

Henkilökohtaisen innovaatio-osaamisen tasolla opiskelija osaa toimia innovatiivisena uudistajana sekä
henkilökohtaisella tasolla että omassa ammattiryhmässään. Lisäksi opiskelijan tulisi osata työskennellä oman
lähityöympäristönsä muutoshankkeissa myös toteuttavassa roolissa.

Organisaation innovaattorin tasolla opiskelijan tulisi valmistuessaan osata perustason lisäksi myös oman tiiminsä
innovaatiotoiminnan käynnistäminen sekä kaikkien innovaatiotyökalujen käyttö koko organisaation viitekehyksessä.
Tulevaisuuden verkosto-orientoituneemmassa toimintamallissa organisaation innovaattorin pitäisi myös osata tukea
aktiivista uudistamista vapaamuotoisemman verkoston osana.


Yhteiskunnallisen innovaattorin tasolla toimija osaa edellisten tasojen lisäksi verkostojen ja yhteiskunnallisen
toiminnan jatkuvan seuraamisen ja analysoinnin. Hän osaa myös huomioida laajemmat viitekehykset kaikissa
muutosprosesseissa, ja osaa sitouttaa ihmisiä toimimaan yhteisten päämäärien eteen.

Innovaatio-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa ajatteluaan, tietoaan ja omaa toimintaansa
• suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa
• asettaa tavoitteita ja konkretisoida ne tilanteenmukaisesti
• toimia idearikkaasti, luovasti ja ideoita kiteyttäen sekä saada muut idean kehittämiseen mukaan
• käyttää erilaisia ideointimenetelmiä
• johtaa itseään sekä työskennellä muutoksessa sekä erilaisissa projekteissa
• toteuttaa projektin väli- ja loppuarvioinnin.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• seurata ja analysoida organisaation toimintaprosesseja ja tuloksia
• käyttää benchmarking -menetelmää toiminnan kehittämisessä
• äyttää erilaisia tiimityömenetelmiä
• johtaa projekteja, prosesseja ja verkostoja tai osallistua niiden johtamiseen • muita sitouttavalla tavalla
• nivoa innovaatiot organisaation strategisiin tavoitteisiin
• ottaa huomioon innovaatiotoiminnan luonteen ja vaatimukset.


Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• kerätä ideoita verkostosta, myydä niitä sekä kytkeä ideat yhteiskunnalliseen viitekehykseen
• varmistaa innovaatiotoimintaan osallistujien riittävän sitoutumisen (ohjaus, kannustaminen)
• luoda ja tuotteistaa innovaatioita
• toimia tuloksellisesti innovaatioverkostoissa sekä tunnistaa ja tutkia innovaatiomekanismeja

Reflektio-osaaminen

Reflektio on oman toiminnan perusteiden, lähtökohtien sekä seuraamusten kriittistä analysointia. Reflektion
kohteena voi olla nykyhetki tai menneisyys.

 Aiempia kokemuksia reflektoidessaan yksilö antaa merkityksen tapahtumille. Osaamisen kehittyminen mahdollistuu
uuden merkityksen myötä. Ajattelutaitojen ja käsitteiden kehittyessä yksilö pystyy käsittelemään laajempia
kokonaisuuksia, erottelemaan ilmiöitä toisistaan sekä havaitsemaan paremmin uusia ilmiöitä.


Nykyhetken reflektiossa yksinkertainen aiemmin tiedostamaton rutiinitoiminta muuttuu tiedostetuksi toiminnaksi.
Kriittisessä reflektiossa yksilön koko merkitysperspektiivi muuttuu hiljaisen tiedon tullessa näkyväksi, jolloin
oppiminen muuttuu toiminnaksi. Kriittinen reflektio edellyttää suhdetta yhteisöön, käsitteisiin ja teorioihin.
Reflektiivisyys on siis ajatteluprosessi. Reflektiivisyys on keskustelua, ongelman ratkaisua toteen näytettyjen
perusteiden pohjalta. Ihmisten avoimessa keskustelussa erilaiset näkökulmat antavat uusia haasteita. Dialogissa
oppija/oppijat voivat tutkia erilaisia näkökulmia pyrkien yhteisen merkityksen luomiseen. Syvä ajattelu antaa aikaa ja
tilaa ratkaista havaittu ongelma tarkastelemalla ja selvittämällä sitä myös tutkimusmenetelmällisin keinoin.
Laajentunut ymmärrys itsestä suhteessa toisiin opiskelijoihin, asiakkaisiin, työyhteisöön tai kirjoittajiin edellyttää
itsetutkiskelua, kriittistä toisten arviointia ja omien voimien analysointia. Itseohjautuvuudessa painottuvat toisten
mukana olo ja yhteisöllisyys. Kriittinen tiedostaminen auttaa tunnistamaan omia oppimismahdollisuuksia ja niitä
ohjaavia tekijöitä. Oman toiminnan reflektointi toisten kanssa mahdollistaa omien ajatusten koettelemisen ja myös
niiden jakamisen toisten kanssa.
Reflektiivisyys on ammatillista kasvua ja osaamista, jota ohjaavat ihmisen metakognitiiviset kyvyt. Asiantuntijaksi
oppimisen prosessissa reflektiivisyys on osa tutkivaa ja kehittyvää työotetta.




Reflektio–osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman
• tunnistaa kehittämishaasteita ja hahmottaa ongelmia
• kehittää osaamistaan itsenäisesti ja muiden kanssa sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä
• ottaa roolin ryhmässä /tiimissä
• hankkia ja analysoida tietoa systemaattisesti.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia dialogisesti, yhteistoiminnallisesti ja itseään arvioiden
• arvioida itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä
• arvioida omaa toimintaansa osana ryhmän, yhteisön tai ammattialan toimintaa
• toimia muutoksissa sekä havaita ja hyödyntää erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
• kriittisesti argumentoida toiminnan lähtökohtia
• käyttää kehittämishaasteiden käsitteitä asianmukaisesti.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• analysoida omaa toimintaansa yhteiskunnallista ja historiallista taustaa vastaan
• arvioida ja kehittää alueellisten toimintatapojen ja mallien toimivuutta
• arvioida systemaattista tietoa, jota on jäsennetty, tuotettu ja kirjoitettu sekä • kehittää yhteiskunnallista toimintaa
tämän pohjalta.


Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen käsittää varsin laajan kentän yksilön viestinnällisistä kompetensseista organisaatiotason
verkostoitumiseen ja strategisten verkkojen johtamiseen. Viestintä on yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan toiminnan
välttämätön edellytys – vain viestinnän kautta on mahdollista luoda yhteisiä, jaettuja merkityksiä. Verkostoissa
toimimisen ja verkostoprosessien kehittämisen käyttövoimana on yksilöiden ja organisaatioiden välinen
kommunikaatio. Yhteiskunnan ja talouden rakenteiden kehittyminen verkostomaisiksi edellyttää myös näissä
verkostoissa toimivilta ihmisiltä uudentyyppisiä taitoja ja asennoitumista. Dialogi ja vuorovaikutus ovat
verkostoyhteiskunnan olennaisia voimavaroja. Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää ja kehittää
opiskelijoidensa verkosto-osaamista monipuolisesti sekä luoda innovatiivisia verkosto-osaamisen toimintamalleja.

Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sisäisen ja ulkoisen tehokkuuden aikaperusteista johtamista niin, että
saavutetaan perinteisiä toimintatapoja oleellisesti tehokkaampi tapa toimia. Verkosto-osaamiseen voi sisältyä
verkostoitumista ja verkostojohtamista. Verkosto-osaamisella ja strategisilla verkoilla ymmärretään yleensä samaa
asiaa. Verkostoitumisella puolestaan tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden yhteistyömalleja, joihin voi osallistua
eri tahojen toimijoita. Verkostojohtamisella tarkoitetaan johtamismallia, jolla verkostoa johdetaan.

Verkosto-osaaminen rakentuu hyvin pitkälti verkostoissa toimivien yksilöiden viestintäkompetenssin varaan. Ilman
viestintää ja vuorovaikutusta ei ole toimivia verkostojakaan. Organisaatioiden tulee pystyä toimimaan joustavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen. Ns. oppivassa
organisaatiossa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on keskeinen työväline toimivien verkostojen luomiseksi ja
verkosto-osaamisen kehittämiseksi.



Verkosto-osaamisen tasot:
Henkilökohtaisen osaamisen tasolla opiskelija osaa:
• esittää asioita kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti käyttäen erilaisia viestintätyylejä
• toimia ammatillisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa eri tiimityömalleja sekä tehdä tiimityötä
• toimia yhteistyökykyisesti ja aktiivisesti verkoston jäsenenä
• ottaa huomioon kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa.
Organisaation kehittämisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia neuvottelutilanteissa ja johtaa niitä
• toimia erilaisissa ryhmäviestinnän tilanteissa
• viestiä oman ammattialansa aihepiireistä myös ei-ammatillisille kuulijoille
• kehittää asiantuntijaorganisaation verkostomaista työtapaa
• kehittää aloitteellisesti verkostoa.
Yhteiskunnallisen uudistamisen tasolla opiskelija osaa:
• toimia asiantuntijatasoisesti viestinnällisissä tilanteissa
• suunnitella viestintää strategisesta näkökulmasta ja toimia mediassa
• käynnistää verkostotyöskentelyn sekä johtaa strategista verkostoa
• toimia kehittävällä ja tulevaisuutta ennakoivalla otteella sekä vaikuttaa toimintaympäristöönsä
• seurata ja analysoida verkostojen toimintamalleja.


Eurooppalainen korkeakoulutusalue

LAUREAN OSAAMISPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA OSANA EUROOPPALAISTA
KORKEAKOULUTUSALUETTA

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Eri maiden koulutusjärjestelmät ovat erilaisia, tätä monimuotoisuutta
toisaalta arvostetaan edelleen, mutta toisaalta tarvitaan yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta eri maiden kansalaiset
hyötyvät moninaisuudesta eikä siitä tule rajoitetta. Bolognan prosessi käynnistyi v. 1999 opetusministerikokouksella
ja sen jälkeen on ollut seurantakokouksia, viimeksi keväällä 2009 Leuvenissa. Prosessissa on mukana nyt 46
maata, muitakin kuin EU-maita. Sen tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä.

Prosessin tavoitteet ovat
• ymmärrettävät tutkintorakenteet
• yhdenmukaiset tutkintorakenteet
• opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto
• laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus
• liikkuvuuden lisääminen
• korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen
• elinikäinen oppiminen
• korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
• koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö.


Ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin perustuva
tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-tason
tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta. Ammattikorkeakouluissa
kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on
mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin
tutkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon
suorittaneista suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.

Opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System) -järjestelmän käyttöönottoa. Euroopassa otetaan laajasti käyttöön opintojen
mitoitusjärjestelmää, joka perustuu lukuvuoden työmäärään. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi tuottaa 60
pistettä. ECTS – järjestelmä on ollut käytössä jo yli vuosikymmenen, alussa sen käyttö keskittyi pääosin
opiskelijanvaihtoon, mutta nyt siis opintojen mitoitus kokonaisuudessaan perustuu siihen (aik. transfer, nyt
accumulation). Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS-järjestelmän
mukaiset opintopisteet vuonna 2005.

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on opiskelijakeskeinen järjestelmä.
Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä (student workload), joka tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Opiskelijan oppiminen on tarkoitus tuoda keskipisteeseen opetussuunnitelmissa, niissä kuvataan oppimistulokset
(learning outcomes) ja osaaminen (competences). Opetussuunnitelmien perustan tulisi muuttua oppiainejakoisista,
opetuksen lähtökohdista rakennetusta suunnittelusta kohti ihmisen kokonaiskehityksen huomioimiseen ja
ammatillisen kasvun tukemiseen perustuvia osaamispohjaisia opetussuunnitelmia. Osaamispohjaisesta
opetussuunnitelmamallista käytetään englanninkielistä nimitystä Competence-based curriculum.

Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti
ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on
parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen
työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että
koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin. Näihin
tavoitteisiin pyritään eurooppalaisella Tuning-projektilla (Tuning educational structures in Europe). Projektissa on
määritelty koulutusaloista riippumattomat, kaikille yhteiset yleiset työelämävalmiudet (generic competences) ja
koulutusohjelmakohtainen (ammatillinen) erikoisosaaminen (subject-specific competences) tietyille koulutusaloille.

Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Laureassa määritetyt yleiset kompetenssit vastaavat erittäin hyvin kansallisia ja
eurooppalaisia osaamistavoitteita yleisten työelämävalmiuksien (generic competencies) osalta sekä Joint Quality
Initiative -yhteistyöverkoston luomien Bachelor-tason tutkinnoille asetettujen tavoitteiden osalta. Vertailuaineiston
perusteella erityisesti globalisaatio- ja innovaatio-osaaminen näyttäytyvät ainutlaatuisilta kompetensseilta ja sikäli ne
toimivat hyvin profiloidessaan Laureassa tuotettavaa osaamista kansainvälisen, palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Laureassa on proaktiivisesti vastattu metropolialueen kansainvälisen
kilpailukyvyn haasteisiin tämän innovatiivisen osaamispohjaisen opetusuunnitelmatyön myötä ja tällä hetkellä
voimavarat kohdennetaan siihen, että opetusuunnitelman toteutuksia kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi
tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean toimintaympäristöön.

Lähteet:

Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Tuning
http://europa.eu.int/comm/education/policies/educ/tuning/tuning_en.html

Toimintaympäristö

Ikääntyvä väestö, kansainvälinen toimintaympäristö ja monikulttuurisuus sekä osaavan hoitohenkilöstön
saatavuuden jatkumo luovat hoitotyön koulutukselle erityiset haasteet. Toiminta-alueella väestöpohja luo
monikulttuurisen elementin hoitajan jokapäiväiseen työhön. Toiminta-alueen pyrkimyksenä on taata hyvinvoiva
ympäristö ja hyvä elämänlaatu kaikille. Tässä tehtävässä hoitotyöllä on erityinen merkitys.
Julkisen sektorin palveluiden kehittäminen, hoitotyön johtamisen haasteet, organisaatioiden hiljaisen tiedon
tekeminen näkyväksi ja uusien toimintatapojen luominen korkeakoulun ja työelämän yhteisissä hankkeissa tarjoavat
hoitotyön kehittämispohjaiselle oppimiselle jatkuvia kehittämisen kohteita. Pedagoginen, tutkimus- ja
kehittämistoiminta sekä aluekehitystoiminta integroituvat LbD-toimintamallissa, jota koulutusohjelma toteuttaa
monimuotoisessa oppimisympäristössä.
Monimuotoiseen oppimisympärsitöön kuuluu mm. työskentely Terveystorilla, jossa ruotsinkielisten asiakkaiden
kohtaamisessa harjaannutaan alueen monikulttuuriseen asiakaspalveluun. Ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa
monikulttuurisuus näyttäytyy luonnollisen osana työtä Lohjan alueen väestöpohjan perusteella.


Konkreettinen kehittämistyö toteutuu hankkeissa, joissa yhdistyy moniammatillinen osaaminen. Hanketoiminnassa
pyritään vastaamaan alueen terveydenhuollon kehittymistarpeisiin, myös terveydenhuollon valtakunnalliset vaateet
otetaan proaktiivisesti huomioon hankkeita suunnitellessa.
Kumppanuus hankkeissa tarkoittaa keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista.
Sairaanhoitajaopiskelijoiden hankkeet toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Hankkeet kytkeytyvät
opiskelijan opintoihin, oppimisympäristöihin ja aluekehitykseen. Aikuisopiskelijat ovat opintoihin liittyen olleet muun
muassa kehittämässä alueen hoito- ja palveluketjuja, turvallista lääkehoitoa ja hoitotyön kirjaamista. Lohjan
Laureassa toteutetaan myös terveyden edistämiseen liittyviä hankkeita. Hankkeen tavoitteista ja toiminnasta
vastataan yhteisesti. Opiskelija saa kokemuksen asiantuntijakulttuurista ja täysvaltaisena asiantuntijana
toimimisesta. Opiskelijan itseohjautuvuus kasvaa ja hän asettaa itse tavoitteita itselleen. Tämä mahdollistaa
ylärajattoman oppimisen.


Kampuksen toiminta-alueella tiedon ja osaamisen merkitys nähdään tärkeänä kilpailutekijänä. Yritystoiminnan
kansainvälistyminen, palveluiden uudistaminen ja uusien työpaikkojen luominen entisten teollisten ja valmistavien
työpaikkojen tilalle asettaa vaatimuksia yrittäjyysosaamiselle ja erilaisten kulttuurien tuntemiselle. Julkisen sektorin
käytänteiden kehittäminen, hyvinvoinnin lisääminen, palvelujärjestelmien rakenteellinen uudistaminen ja tuottavuutta
parantavat innovaatiot koetaan merkittäväksi. Alueella osaavien ihmisten saatavuus, kaksikielisyyden ja
erityisosaamisen vaatimukset sekä aikuiskoulutuksen tarpeiden täyttäminen pyritään turvaamaan
korkeakoulutuksella ja alueen aktiivisella elinkeinopolitiikalla.


Alueellinen vaikuttaminen näkyy monipuolisten verkostojen toiminnan kautta sekä kampuksen omien
oppimisympäristöjen, Terveystorin ja Yrityslabran asiakaskontakteissa ja yritysyhteistyössä. Virtuaalitekniikan
hyödyntäminen vuorovaikutuksessa ja oppimisprosessin osana laajenee jatkuvasti. Alueellisissa ja
valtakunnallisissa hankkeissa opitaan verkostoitumista, sosiaalisuutta ja vuorovaikutusta sekä kehitytään
monialaisessa kontekstissa kommunikoimaan eri alojen asiantuntijoiden ja osaajien kanssa. Oman osaamisen
jakaminen ja ilmaisu työelämän ja opintojakson rajapinnoilla on merkittävää kehittäjäksi kasvamisen kannalta.


Ammattikorkeakoulun arvot näkyvät pedagogisissa ratkaisuissa, joita Lohjan Laureassa toteutetaan ja kehitetään.
Yhteisöllisyys, sosiaalinen vastuullisuus ja luovuus rakentavat perusvireen monimuotoiselle oppimisympäristölle.


Lohjan Laurean tavoitteena on olla alueen toimijoiden uudistava kumppani, joka aktiivisesti ja joustavasti rakentaa
luovia ratkaisuja kehittämistehtävissä. Uudistavalla kumppanuudella viitataan Lohjan Laurean toimintatapaan
kehittää palveluita ja markkinointia asiakaslähtöisesti välittävässä, luovassa ilmapiirissä ketterästi reagoiden (CCQ).
Palveluliiketoiminnan ja julkisten palveluiden uudistaminen ja kehittäminen korostuvat Lohjan Laurean
tulevaisuusorientoituneessa toiminnassa. Yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin kanssa on jatkuvaa ja
mahdollistaa osaltaan monimuotoiset oppimisen tilanteet.
Asiantuntijuus

Tulevaisuuden osaajilta vaaditaan jatkuvaa uudistumista, kykyä ajatella ja toimia ennakoivasti. Muutokset ja
työelämän monimuotoisuus asettavat asiantuntijuudelle erityisiä vaatimuksia. Asiantuntijan tulee olla valmis
kehittämään omaa osaamistaan – elinikäisen oppimisen näkökulma on jatkuvasti läsnä. Ammatti-identiteetin
muokkautuminen yhä uudelleen ja työtehtävien muuttuvat sisällöt haastavat uudistumaan.
Tiedon merkitys on muuttunut. Asiantuntijan toiminta moniammatillisessa kontekstissa haastaa yksilön oppimisen ja
nostaa rinnalle ryhmän oppimisen merkityksen. Asiantuntija tarvitsee luovuutta, kykyä tarkastella ilmiöitä uudella
tavalla. Luovuuden merkitys osaamisintensiivisessä yhteiskunnassa korostuu. Oppimisympäristöllä on merkittävä
vaikutus opiskelijan luovuuden ja uuden osaamisen syntymiseen. Opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymistä
tuetaan jatkuvana prosessina.


Osaamisalueet

Yleiset kompetenssit ja geneerinen osaaminen

Yleiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä osaamisalueita. Ne luovat perustan työelämässä
toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit sisältyvät opetussuunnitelmassa
opintojaksojen osaamistavoitteisiin.
Valtakunnalliset, yleiset kompetenssit on luotu ammattikorkeakoulujen yhteistyössä vuonna 2006. Uusia yleisiä
kompetensseja laaditaan ja niiden arvioidaan olevan käytössä 2010. Tässä hoitotyön opetussuunnitelmassa on
huomioitu kompetenssien määrittelytyön tilanne.
Vuonna 2006 määritellyt kompetenssit:
- itsensä kehittäminen
- eettinen osaaminen
- viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
- kehittämistoiminnan osaaminen
- organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen
- kansainvälisyysosaaminen.


Kehittämistoiminnan osaaminen kasvaa kokonaisvaltaisesti koulutusohjelman hanketyöskentelyssä. Oman
osaamisen reflektointi ja arviointi suhteessa muiden osaamiseen sekä kyky ratkaista ongelmia ja tarkastella ilmiöitä
kriittisesti ovat asiantuntijan keskeisiä geneerisiä taitoja. Kommunikointikyky, vuorovaikutus ja oman osaamisensa
ilmaisu monialaisessa kontekstissa, on tulevaisuuden työelämässä yhä tärkeämpää.
Oppimisen taidot ja eettinen osaaminen kasvavat kokonaisvaltaisesti läpi koulutusohjelman opintojen.
Oppimisympäristön innovatiivinen ote, luovat ongelmanratkaisutilanteet ja projektimainen työskentelytapa
harjaannuttavat opiskelijan työelämän monimuotoisiin ja odottamattomiin tilanteisiin.
Kehittämishankkeissa opiskelijat ottavat vastuuta omasta toiminnastaan ja tarkastelevat sen vaikutuksia erilaisista
näkökulmista. Kehittämishankkeissa työskentely luo vahvan perustan geneeristen taitojen hallintaan ja opiskelijan
monipuolinen, työelämässä tarvittava yleinen osaaminen kasvaa.


Opiskelijoiden kansainvälistymisosaaminen kehittyy erilaisissa monikulttuurisissa tilanteissa, joissa eri kulttuureista
tulevat opiskelijat ja opettajat toteuttavat yhteisesti opintokokonaisuuksia. Yksikössä järjestetään säännöllisesti
lukuvuodessa yhteisiä asiantuntijaluentoja, joissa taustoiltaan ja kulttuuriltaan erilaiset henkilöt jakavat
kokemuksiaan ja osaamistaan. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia toteuttaa osa opintokokonaisuuksista
vaihtoehtoisesti vieraalla kielellä ja lähteä vaihtoon ulkomaisiin vaihtokouluihin. Kielitaito vahvistuu opintojaksojen
toteutusten vieraskielisissä keskustelupiireissä. Osaan hankkeista sisältyy vieraskielisiä osuuksia, joissa
suomenkielisen opettajan työparina toimii esimerkiksi ruotsinkielinen hoitotyön ammattilainen.

Sairaanhoitajan ydinkompetenssit

Hoitotyön koulutusohjelmassa sairaanhoitajan ammatillinen asiantuntijuus muodostuu terveyden edistämisestä,
sairaanhoitajan eettisestä toiminnasta, joka kytkeytyy olennaisesti hoitotyön päätöksentekoon. Tutkimus– ja
kehittämistyö sekä hoitotyön johtaminen kuuluvat sairaanhoitajan osaamiseen. Sairaanhoitajalta edellytetään
yhteistyötaitoja, ohjaus- ja opetusosaamista sekä oman toiminnan kytkemistä ympäröivään yhteiskuntaan.
Sairaanhoitajan työn keskiössä on kliininen osaaminen ja lääkehoidon osaaminen nykyisessä monikulttuurisessa
maailmassa.
Opetussuunnitelmassa sairaanhoitajan ydinkompetenssit sisältyvät opintojaksoihin ja muodostavat näin tutkinnon
aikana kehittyvän sairaanhoitajan osaamisprofiilin. Osaaminen kasvaa opintojen myötä ja myös kompetenssien
määrä ja osaamisen syvyys kumuloituu.
Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit ovat seuraavat:
- hoitotyön asiakkuusosaaminen
- terveyden edistämisen osaaminen
- kliininen osaaminen
- päätöksenteko-osaaminen
- ohjaus- ja opetusosaaminen.


Osaamisen arviointi koulutusohjelmassa

LbD-toimintamallissa arviointi kohdistuu laajoihin kokonaisuuksiin sekä työ- ja oppimisyhteisöjen tuloksiin.
Ammattikorkeakoulun kolme perustehtävää (opetus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä aluekehitystehtävä)
huomioidaan tietoisesti myös opiskelija-arvioinnissa. Koulutusohjelman projekti- ja hanketoiminnassa
arviointikohteina ovat yksilön ja hankeyhteisön oppiminen, kehittämishankkeen prosessien eteneminen, merkitys ja
vaikuttavuus sekä saavutetut tulokset. Lopputuotteen ja sen vaikuttavuuden arvioinnissa halutaan korostaa
syntyneen osaamisen merkitystä suhteessa esimerkiksi kehittämishankkeen tavoitteisiin. Ohjaus- ja
arviointikeskustelut kytkevät hankkeissa opitun opiskelijan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan.

Aikuisopiskelijan jatkuva oman oppimisen arviointi on tärkeää. Arviointi sisältää sekä laadullista että määrällistä
arviointia. Aktiivisen reflektion kautta kehittyvät oppijoiden oppimaan oppimisen taidot ja he pystyvät monipuolisesti
tunnistamaan ja arvioimaan myös omia käsityksiään ja oppimisprosessejaan. Arviointiin kuuluvat itsearvioinnin
lisäksi vertaisarviointi sekä opettajan ja ohjaajan antama palaute ja arviointi. Kehittämishankelähtöisessä
oppimisessa on myös työelämän edustajalla mahdollisuus osallistua arviointiin yhdessä opettajan/ohjaajan kanssa.
Opintojaksot arvioidaan arviointiasteikolla 0 - 5 seuraavasti:
5 (kiitettävä),
4 (hyvä),
3 (hyvä),
2 (tyydyttävä),
1 (tyydyttävä) ja
0 (hylätty).


Jokaiselle opintojaksolle on määritelty arviointikriteerit, jotka ovat opiskelijan tiedossa ennen opintojakson alkua (liite
3). Korkean arvosanan saaminen edellyttää, että alempien arvosanojen saamiseksi asetetut tavoitteet on
saavutettu. Osaaminen kehittyy ja kumuloituu edettäessä arviointiasteikolla seuraavalle tasolle.
Opintojakso, opintojakson osa tai toteutuksen osa voidaan arvioida myös hyväksytty/hylätty (H/0) -periaatteella.
Tutkintoon kuuluva harjoittelu kirjataan suoritetuksi merkinnällä hyväksytty (H). Arvosanaa S (=suoritettu) käytetään
silloin, kun opintojakso tai opintojakson osa hyväksiluetaan opiskelijan aikaisempien suoritusten perusteella. Hylätty
suoritus täytyy uusia tai täydentää.


Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamisen arviointi kertoo, kuinka hyvin asetut
tavoitteet on saavutettu. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena sekä kokemuksellisena
osaamisena. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien
etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia. Opintojaksot arvioidaan numeraalisesti asteikolla 1 – 5.
Arvioinnissa hyödynnetään alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin kehitettyjä
kriteereitä (ks. liite 1).


Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Ammatillinen kasvuprosessi kuvataan neljän vuositeeman kautta, jotka noudattavat Laurean pedagogisessa
strategiassa kuvattuja kasvun portaita:
1.) Ammatillisen kasvun käynnistyminen
2.) Alan ydinosaamisen kehittäminen
3.) Osaamisen syventäminen
4.) Työelämän kehittäminen ja uudistaminen.


Koulutusohjelman kuvaus

Hoitotyön koulutusohjelmasta valmistuu asiantuntevia, työtään kehittäviä innovatiivisia sairaanhoitajia. Opiskelija
nähdään uudistuvana aikuisena, joka on valmis etsimään hyvinvointia lisääviä ratkaisuja ennakkoluulottomasti.
Inhimilliset voimavarat ja yksilön terveyden edistäminen merkitsevät hoitotyön uudistajalle peruslähtökohtia kaikessa
toiminnassa.
Hoitotyön opetussuunnitelma on opiskelijalähtöinen ja mahdollistaa aiemmin opitun tunnustamisen ja tunnistamisen.
Koulutusohjelman toiminnan tavoitteena on pyrkimys vastata Sosiaali- ja terveysministeriön haasteisiin ja
valtakunnallisiin vaateisiin, kuten turvallinen lääkehoito ja rakenteinen kirjaaminen. Alueellinen kehittäminen on
jatkuvaa: viime vuosina keskiössä on ollut alueellisten palveluketjujen kehittäminen. Koulutusohjelman hankkeet
ovat ajantasaisia ja toiminta proaktiivista.
Aikuisen opiskelijan oppimispolkua tuetaan koulutusohjelmassa opettamalla, ohjaamalla, mentoroimalla ja
tuutoroimalla. Opetussuunnitelman pohjalta opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella yksilöllinen toteutus
(henkilökohtainen oppimissuunnitelma eli HOPS). HOPSissa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aikaisempi
osaaminen. Oppimissuunnitelma tukee aikuisen ammatillista osaamisen kasvua. Opetussuunnitelman rakenne on
luotu monimuotoiseksi ja virtuaalitoteutuksia hyödyntäväksi.


Sairaanhoitajan tutkinto koostuu 210 opintopisteestä, josta ammattitaitoa edistävää harjoittelua on 90 opintopistettä.
Teoriaopinnot, 130 opintopistettä, pitävät sisällään Opetusministeriön edellyttämän ammatillisen osaamisen ja
tukeutuvat hoitotieteen ja lähitieteiden integroimiseen hoitotyössä. Osaamisen keskiössä on hoitotyön prosessi.
Ammattitaitoa edistävä harjoittelu vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyyden tunnistamisesta
antaman direktiivin 2005/36/EY kliinistä opetusta. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu toteutetaan ohjattuna
harjoitteluna ammattikorkeakoulun hyväksymissä toimintaympäristöissä progressiivisen hoidon eri vaiheissa
perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta 15 opintopistettä
toteutetaan opinnäytetyönä. Opetussuunnitelmassa opinnot on jaettu opintoajalle niin, että opiskelijan kuormittavuus
ja opintoihin käytettävä työmäärä jakaantuvat tasaisesti.


Lohjan Laurean sairaanhoitajan tutkinnon keskiössä ovat aikuisen hoitotyön, mielenterveystyön, sairaanhoitajan
itsenäisen ohjaus- ja vastaanottotoiminnan sekä yrittäjyyden vahva osaaminen. Jokaisen opiskelijan oppimispolku
yksilöllistyy henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa. Lähiopetus toteutetaan niin, että se mahdollistaa
samanaikaisen ammattitaitoa edistävän harjoittelun tai työskentelyn hoitotyössä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutus suunnitellaan opiskelijakohtaisesti.


Opiskelu koulutusohjelmassa

Hoitotyön opetussuunnitelma on opiskelijalähtöinen ja mahdollistaa aiemmin opitun tunnustamisen ja tunnistamisen.
Koulutusohjelman toiminnan tavoitteena on pyrkimys vastata Sosiaali- ja terveysministeriön haasteisiin ja
valtakunnallisiin vaateisiin, kuten turvallinen lääkehoito ja rakenteinen kirjaaminen. Alueellinen kehittäminen on
jatkuvaa: viime vuosina keskiössä on ollut alueellisten palveluketjujen kehittäminen. Koulutusohjelman hankkeet
ovat ajantasaisia ja toiminta proaktiivista.


Aikuisopiskelijoilla tarkoitetaan toisen asteen tutkinnon suorittaneita opiskelijoita, jotka opiskelevat
ammattikorkeakoulututkintoa aikuisille suunnatussa monimuotokoulutuksessa. Elämäntilanteet asettavat monia
oppimisen kanssa kilpailevia haasteita aikuisopiskelijoille: tasapainoilu työn, perheen ja opiskelun välillä on
haasteellista.
Aikuisen koulutukseen liittyy tiettyjä keskeisiä erityispiirteitä, jotka on otettu huomioon opetussuunnitelmassa:


- Itseohjautuvuus: Aikuinen oppija on itseohjautuva eli hänellä on valmiuksia ja tahtoa tavoitteellisesti ohjataitsensä
johtamisesta ja kehittämisestä.
- Kokemuksellisuus: Aikaisemmat kokemukset ovat merkittävä oppimisen resurssi sekä itselle että muille
opiskelijoille.
- Oppimisen tapa: Aikuisella on tehtävä- ja ongelmakeskeinen lähestymistapa oppimiseen.
- Motivaatio: Aikuisopiskelijan motivaatio on laajasti sisäinen, koska hän etsii vastauksia omaan elämäänsä ja
työhönsä. Tämä perustuu oman itsensä kehittämisen tarpeisiin ja todellisessa elämässä vaikuttaviin vastuisiin.


Opiskelijoita tuetaan luomalla välittävä oppimisympäristö, jossa opettajien ja opiskelijoiden sitoutuminen
yhteiskumppanuuteen koulutuksellisessa kokemuksissa korostaa jokaisen osallistujan merkitystä. Jokainen
opiskelija etenee laatimansa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) mukaisesti. Aikuisopiskelijat
muotoilevat itse omat oppimistavoitteensa ja suunnittelevat voimavaransa ja strategiansa saavuttaakseen
tavoitteensa.

Opiskelijoilla on opintojen alusta alkaen opettajatuutori, joka ohjaa ja tukee opiskelijan edistymistä opinnoissa.
Tuutoroinnin tavoitteena on opiskelijan opintojen edistäminen sekä itsenäisen toiminnan ja aktiivisuuden tukeminen.
Opintojen alkuvaiheessa opettajatuutori perehdyttää opiskelijat ammattikorkeakoulun oppimisympäristöön ja
-käytänteisiin.
Opettajatuutorilta saa apua henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) laadintaan. Opintojen aikana opiskelija
saa ohjausta urasuunnitteluun, harjoitteluun, kansainväliseen vaihtoon ja opinnäytetyöhön liittyen. Tapaamiset
voivat olla henkilökohtaiseen ohjaukseen liittyviä tai ryhmäohjaustilanteita. Ryhmän sisällä toteutetaan
vertaistuutorointia. Ohjauspalveluita kohdennetaan opiskelijoiden yksilöllisten opiskelupolkujen ohjaamiseen. Ohjaus
huomioi opiskelijan kokonaisvaltaisesti yksilönä. Ohjausta ja neuvontaa on opiskelijan saatavissa hänen yksilöllisistä
tarpeistaan riippuen opintojen kaikissa vaiheissa.


Aikuisopiskelijoille on mahdollista järjestää myös mentorointia. Mentorina aikuisopiskelijan ohjauksessa toimii
työelämän edustaja esimerkiksi ohjatussa harjoittelussa. Mentoroinnilla tarkoitetaan tukea, jonka antaa kokenut ja
osaava henkilö nuoremmalle vähemmän kokeneelle henkilölle. Mentori on kokenut ja osaava henkilö, joka on
halukas jakamaan kokemustaan ja tukemaan aktoria hänen ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kehittymisessään.
Aktori on nuorempi, vähemmän kokenut ja on halukas oppimaan ja kehittymään.


Kehittämispohjainen oppiminen toteutuu aikuisopiskelijan opintojen kaikissa vaiheissa. Aikuisopiskelijoiden aiempaa
kokemusta ja laajaa tietoperustaa hyödynnetään kehittämistoiminnassa. Aikuisopiskelijan laaja ja vaihteleva
kokemus elämästä sekä kyky tarkastella ilmiöitä kriittisesti tarjoaa laajat resurssit oppimiseen. Aiempi tietoperusta ja
kokemus työstä, perheestä ja aikaisemmasta koulutuksesta luo kapasiteettia reflektoida menneitä kokemuksia ja
vuorovaikutusta sekä yhdistää teoriatieto käytäntöön. Tätä voimavaraa tuetaan vähentämällä oppimisesteitä sekä
hyväksymällä opiskelijoiden autonomia ja vastuullisuus.
Laurea-ammatikorkeakoulussa on luotu aiemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen käytänteet, joita
hyödynnetään opintojen osaamistavoitteita arvioitaessa. Oppijan aiemmin hankittu osaaminen huomioidaan
opintojen suunnittelussa siten, että hänen ei tarvitse suorittaa sellaisia opintoja, joiden sisältämän osaamisen hän
osoittaa hallitsevansa entuudestaan. Aikaisemmalla osaamisella voidaan joko korvata opintoja tai osaaminen
voidaan sisällyttää tutkinnon osaksi.
                                                            1. vuosi       2. vuosi       3. vuosi       4. vuosi
OP      OPINNOT
0358    MINÄ OPPIJANA AMMATTIKORKEAKOULUSSA
01189   Itsensä kehittäminen ammattikorkeakoulussa                     5
01190   Ohjaamisen ja kehittämisen tietoperusta T & K              10
01191   Ihmisen anatominen ja fysiologinen tietoperusta                5
        sekä ensiapu
01192   Perusauttamismenetelmäosaaminen ja                         10
        ammattitaitoa edistävä harjoittelu T & K
01193   Sairaanhoitajan eettinen osaaminen T & K                       5
00189   Matematiikan valmentavat opinnot                               3
0359    MINÄ SAIRAANHOITAJANA
01194   Nursing English                                                               5
00194   Englannin kielen valmentavat opinnot                                          3
01195   Sisätauteja sairastavan potilaan hoitotyön                                    5
        osaaminen
01196   Perioperatiivisen potilaan hoitotyön osaaminen ja                         10
        lääkehoidon osaaminen
01197   Perheen terveyden edistämisen osaaminen                                       5
01198   Neurohoitotyön ja pitkäaikaissairaan potilaan                             10
        hoitotyön osaaminen
01199   Mielenterveystyön ja polikliinisen hoitotyön                              10
        osaaminen
01200   Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (kirurginen                            15
        hoitotyö ja äitiys sekä perhehoitotyö)
01201   Ammattitaitoa edistävä harjoittelu                                        15
        (mielenterveystyö ja sisätautien hoitotyö)
01203   Ammattitaitoa edistävä harjoittelu T& K                                       5
        (hankeharjoittelu)
00195   Ruotsin kielen valmentavat opinnot                                            3
0360    MINÄ YHTEISKUNNALLISENA
        SAIRAANHOITAJANA
01204   Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (kotihoito)                                               5
01205   Svenska inom vårdbranchen                                                                    5
00635   Ruotsin kielen kirjallinen taito                                                             0
00634   Ruotsin kielen suullinen taito                                                               0
01206   Suomen kieli                                                                                 5
00637   Suomen kielen suullinen taito                                                                0
00636   Suomen kielen kirjallinen taito                                                              0
01207   Sairaanhoitajan itsenäinen vastaanottotoiminta ja                                            5
        terveyden edistämisen osaaminen T & K
01208   Hyvinvointiyrittäjyys ja palveluiden kehittäminen                                            5
        T&K
01209   Palveluinnovatiivinen kehittäminen, ammattitaitoa                                            5
        edistävä harjoittelu T & K
01210   Tutkimus ja kehittämismenetelmäosaaminen                                                     5
        integroituna opinnäytetyöhön
00043   Opinnäytetyö                                                                             15
0361    MINÄ HOITOTYÖN KEHITTÄJÄNÄ
01212   Hoitotyön johtamisosaaminen                             5
01213   Hoitotyön osaamisen syventäminen                       10
01214   Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu           10
        (polikliininen hoitotyö tai ensihoito)
01215   Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu           10
125     VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00202   Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti      0
00203   Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti        0
00397   Matematiikan lähtötasotesti                    0
                                                       0   0    0   0
0358 MINÄ OPPIJANA AMMATTIKORKEAKOULUSSA, 35 op

Kuvaus:
Teeman aikana oppija saa perusvalmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä haastavaan ja kehittyvään työelämään.
Opiskelijan päämääränä on sisäistää hoitotyötä ohjaavat eettiset ja filosofiset toimintaperiaatteet. Ensimmäisen
teeman aikana opiskelija tekee omassa työssään pienimuotoisen kehittämishankkeen, johon kytkeytyvät teeman
opintojaksot. Osaan toteutuksista sisältyy opiskelijan valinnan mukaan vieraskielisiä osuuksia.



01189 Itsensä kehittäminen ammattikorkeakoulussa, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia oman opiskeluyhteisönsä jäsenenä ja ymmärtää korkeakouluopiskelun vaatimukset ja
mahdollisuudet. Opiskelijalla on näkemys valitsemastaan koulutusalasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä
tietoa kansainvälistymismahdollisuuksista.

Opiskelija hallitsee opintojen suunnittelun ja opiskelun käytännöt. Hän tunnistaa oman vastuunsa oppimisen
edistymisestä ja pystyy kehittämään opiskelu-valmiuksiaan ja vahvuuksiaan. Opiskelija tuntee opetussuunnitelman
rakenteen ja osaa tehdä itsenäisesti koulutustaan ja uraansa koskevia valintoja sekä suunnitella opintojensa
edistymistä.

Opiskelija osaa hyödyntää ohjaus- ja neuvontapalveluja aktiivisesti. Opiskelija osaa käyttää kirjastoa ja tietoverkkoja
tiedonhankintaan ja hallitsee verkossa opiskelun perusteet.

Opintojakson sisältö:
Opintojakso valmentaa opiskelijan ammattikorkeakouluopiskeluun ja antaa lähtökohdat kehittyä työelämä- ja
ihmissuhdetaidoiltaan osaavaksi, verkostoissa toimivaksi ammattilaiseksi.


01190 Ohjaamisen ja kehittämisen tietoperusta T & K, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa soveltaa tutkivaa ja kehittävää työotetta erilaisiin ja eri kulttuureista tuleviin asiakkaisiin. Opiskelija
ymmärtää hoitotyön asiantuntijuuden merkityksen omassa ammatillisessa kasvussaan. Opiskelija osaa suunnitella,
organisoida ja kehittää turvallisia työ- ja toimintatapoja työyhteisössään ja osaa poistaa terveys- ja
turvallisuusriskejä. Opiskelija ymmärtää, että turvallisuus on laadukkaan ammattitaidon edellytys. Opiskelija osaa
toimia työyhteisössään potilas- ja työturvallisuutta sekä yksilön että yhteisön työhyvinvointia edistävästi ja
kehittävästi.

Opiskelija osaa hyödyntää työssään keskeisiä kansallisia ja kansainvälisiä työhyvinvointia ja turvallisuutta ohjaavia
säädöksiä ja ohjeistoja sekä osaa toimia työssään ammattikuntansa ja omien eettisten arvojensa mukaisesti.

Opintojakson sisältö:
Opiskelija tutustuu kehittämisen, ohjauksen ja näyttöön perustuvan hoitotyön asiakas- ja työturvallisuuden
tietoperustaan. Opintojakso valmentaa hahmottamaan tutkivan ja kehittävän työotteen, ohjauksen sekä kriittisen
ajattelun keskeiseksi toimintatavaksi ammattialalla. Opintojaksolla opiskelija havainnoi ja arvioi jatkuvasti
muuttuvassa työympäristössään erilaisia sekä potilasta /asiakasta että työntekijää uhkaavia terveys- ja
turvallisuusriskejä.


01191 Ihmisen anatominen ja fysiologinen tietoperusta sekä ensiapu, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa soveltaa ihmisen anatomian, fysiologian ja mikrobiologian tietoperustaa hoitotyössä toimiessaan.
Opiskelija hallitsee perusensiaputaidot.

Opintojakson sisältö:
Opintojakso sisältää anatomian ja fysiologian sekä mikrobiologian tietoperustan. Opiskelija suorittaa ensiapu I- ja II-
(SPR) kurssit.


01192 Perusauttamismenetelmäosaaminen ja ammattitaitoa edistävä harjoittelu T & K, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tunnistaa eri-ikäisten ja eri kulttuureista tulevien yksilöiden ja perheiden tarpeita ja osaa toimia asiakkaan
terveyden ja turvallisen ympäristön edistämiseksi. Opiskelija osaa toimia hoitotyön eettisten ohjeiden mukaisesti ja
pohtia toimintansa perusteita. Opiskelija osaa toimia moniammatillisissa työryhmissä asiakkaan voimavarojen
vahvistamiseksi sekä osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitotyötä sekä hallitsee hoitotyön prosessin mukaisen
kirjaamisen.

Opintojaksolle tuotetaan rinnakkaistoteutus, jossa opetus toteutuu kansainvälisesti.

Opintojakson sisältö:
Opintojaksolla opiskelijat kertaavat ja syventävät hoitotyön perusauttamismenetelmäosaamistaan teoriassa ja
käytännössä sekä harjaantuvat hoitotyön prosessin mukaisessa hoitamisessa ja kirjaamisessa.


01193 Sairaanhoitajan eettinen osaaminen T & K, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa huomioida toiminnassaan eettiset periaatteet ja käsitteet. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti ja
eettisten periaatteiden mukaisesti lääkehoidossa sekä tunnistaa lääkehoitoon liittyvät riskikohdat ja käyttää tätä
tietoa toimintansa kehittämiseksi.

Opintojaksolle tuotetaan rinnakkaistoteutus, jossa opetus toteutuu kansainvälisesti.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson sisältöä ovat hoitotyön eettiset periaatteet ja käsitteet.


00189 Matematiikan valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• koulutusalansa matemaattisten sovellusten edellyttämät perustaidot

Opintojakson sisältö:
• lukion lyhyen matematiikan kertaaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa matematiikan taitojaan ja kehittää valmiuksiaan niin, että kykenee suoriutumaan varsinaisten
opintojen sisältämien matemaattisten sovellusten opiskelusta.


0359 MINÄ SAIRAANHOITAJANA, 0 op

Kuvaus:
Teeman aikana oppija kehittää valmiuksiaan hoitaa ja ohjata asiakasta terveenä ja sairaana. Opiskelija omaksuu
asiakaslähtöisen hoitotyön periaatteet sairaanhoitajan työssä ja täydentää auttamismenetelmäosaamistaan.
Minä sairaanhoitajana -teeman aikana opiskelija opiskelee substanssiopintojaan myös T & K-hankkeessa. Osaan
toteutuksista sisältyy opiskelijan valinnan mukaan vieraskielisiä osuuksia.


Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida potilaan hoitoa hoitotyön päätöksentekoprosessin mukaisesti sekä
osaa toteuttaa lääkehoitoa laadukkaasti ja turvallisesti. Opiskelija osaa huomioida työyhteisön ja asiakkaan/potilaan
kulttuuriset lähtökohdat.
01194 Nursing English, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija hallitsee tavallisimmissa hoitotilanteissa, hoitotoimenpiteissä ja kirjaamisessa tarvittavan sanaston ja
kommunikoi sujuvasti potilaan, kollegojen ja esimiesten kanssa.

Opiskelija osaa käyttää englanninkielisiä tietolähteitä ja tuntee hoitotyön keskeisten osa-alueiden käsitteitä ja
kykenee käsittelemään niitä englanniksi

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on englanninkielinen työympäristö, ammattialan keskeinen sanasto ja käsitteet.


00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.


01195 Sisätauteja sairastavan potilaan hoitotyön osaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa keskeiset sisätaudit, niiden hoitoon, seurantaan, tutkimuksiin, hoitotyöhön ja hoitoketjuihin liittyvät
teoriatiedot sekä integroida nämä käytännön hoitotyöhön ja hoitotyön prosessiin tutkivalla ja kehittävällä työotteella.
Opiskelija ymmärtää hoitotyön prosessin.

Opintojakson sisältö:
Opintojaksolla perehdytään hoitotyön prosessiin ja päätöksentekoon asiakkaan/potilaan kokonaishoidossa sekä
dokumentoinnissa ja toteutetaan näitä käytännön hoitotyössä. Ydinsisältönä opintojaksolla on sisätautisairauksien
etiologia ja patologia, yleiset sisätautisairaudet, niiden tutkiminen, diagnoosit ja hoito.


01196 Perioperatiivisen potilaan hoitotyön osaaminen ja lääkehoidon osaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija ymmärtää kirurgisesti hoidettavien sairauksien etiologiaa ja patologiaa, tuntee kirurgista hoitoa vaativat
yleisimmät sairaudet ja niihin liittyvät tunnuspiirteet, tutkimukset, diagnoosit ja hoidot osana hoitotyön
päätöksentekoa. Opiskelija osaa määritellä kirurgisen ja naistentautipotilaan hoidon tarpeen, asettaa hoitotyölle
tavoitteen ja päättää, mitkä ovat suunnitellut hoitotyön toiminnot. Opiskelija kykenee integroimaan ja ymmärtää
anestesiologian perustoimintoja. Opiskelija osaa toteuttaa ohjattuna potilaan nestehoitoa ja suunnitella sitä.

Opiskelija osaa toteuttaa potilaan/ asiakkaan hoitotyötä ja arvioida sitä yhdessä potilaan ja moniammatillisen tiimin
kanssa. Opiskelija sisäistää sairaanhoitajan vastuun lääkehoidossa ja on selvillä lääkehuollosta ja lääkehoitoon
liittyvästä lainsäädännöstä. Opiskelija hallitsee lääkkeiden oikean ja turvallisen käsittelyn, säilyttämisen ja
hävittämisen sekä lääkkeiden erilaiset antomuodot, annosteluun liittyvät laskutoimitukset sekä potilasohjauksen
lääkehoidossa. Opiskelija on selvillä lääkeriippuvuudesta ja lääkkeiden väärinkäytöstä, lääkekorvauksista ja
vaihtoehtolääkityksestä. Opiskelija hallitsee lääkehoitoon liittyvän tiedonhaun ja ymmärtää lääkehoitoon liittyvän
ammattitaidon ylläpidon ja jatkuvan kehittämisen ja kehittymisen merkityksen.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on kirurgian, anatomian ja fysiologian, kliinisen lääkeaineopin ja kliinisen
laboratoriolääketieteen tietojen integroiminen, lääkehoitoon liittyvä lainsäädäntö, potilaan hoito ja tarkkailu sekä
toimiminen äkillistä hoitoa vaativissa tilanteissa. Opiskelija saa kokonaiskuvan potilaan iv-neste- ja -lääkehoidosta ja
niihin vaikuttavista tekijöistä. Opintojaksolla perehdytään turvallisiin neste- ja lääkehoidon periaatteisiin. Opiskelija
saa valmiuksia potilaan kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön myös nestehoidon osalta.


01197 Perheen terveyden edistämisen osaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija ymmärtää raskauden, synnytyksen sekä lapsivuodeajan merkityksen lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille.
Opiskelija osaa tukea perhettä raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana sekä ohjata perhettä lapsen
hoidossa ja huolenpidossa. Opiskelija tuntee lapsen ja nuoren terveen kehityksen, tunnistaa terveyttä edistävät
voimavarat ja kykenee tukemaan lapsen ja nuoren terveyttä edistävää toimintaa. Opiskelija ymmärtää
vanhemmuuden, perheen ja muun turvallisen kasvuympäristön merkityksen monikulttuurisessa maailmassa lapsen
ja nuoren hyvinvoinnille ja terveydelle.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on raskaus fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina, äitiyshuolto, hoito
synnytyksessä ja lapsivuodeaika. Opintojaksolla käydään läpi lapsen kasvu ja kehitys sekä sen tukeminen. Lisäksi
opintojakson sisältöä on terveen ja sairaan lapsen hoitaminen sekä keskeiset lasten sairaudet.


01198 Neurohoitotyön ja pitkäaikaissairaan potilaan hoitotyön osaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toteuttaa erilaisten pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitotyötä hoitotyön prosessin mukaisesti.
Opiskelija osaa toteuttaa hoitotyön päätöksentekoa neurohoitotyössä, kuntouttavassa hoitotyössä ja syöpäpotilaan
hoidossa. Opiskelija osaa hoitotyön päätöksentekoprosessin mukaisen hoidon kirjaamisen kansallisen mallin
mukaan ja ymmärtää kirjaamista koskevien lakien ja asetusten merkityksen dokumentoinnissa. Opiskelija osaa
toteuttaa erilaisten ja eri kulttuureista tulevien syöpäpotilaiden hoitotyötä yksilöllisesti hoitotyön arvoihin ja eettisiin
periaatteisiin perustuen. Opiskelija syventää osaamistaan turvallisen lääkehoidon suunnittelussa, toteuttamisessa ja
arvioinnissa.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on hoitotyön päätöksentekoprosessi. Opiskelijat kertaavat lääkehoitoon, lääkelaskuihin ja
erityisryhmien lääkehoitoon liittyviä asioita. Opiskelija saa perustiedot lääkkeenmääräämisoikeuksista ja harjaantuu
aikuisikäisten, erityisesti iäkkäiden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien potilaiden/asiakkaiden kuntoutusta
edistävään hoitotyöhön. Opiskelijat tutustuvat syövän syntymekanismeihin, syöpäpotilaan hoitotyön erityispiirteisiin
ja omaisten tukemisen menetelmiin.


01199 Mielenterveystyön ja polikliinisen hoitotyön osaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toteuttaa hoitotyötä mielenterveyspotilaan hoidossa hoitotytön päätöksentekoprosessin mukaisesti.
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida eri-ikäisten asiakaslähtöistä yksilön, perheen ja yhteisön
voimavaroja tukevaa mielenterveys-, kriisi- ja päihdetyötä huomioiden kulttuurin, ehkäisevän, kuntoutusta edistävän
ja kipua lieventävän hoitotyön. Osaa konsultoida ja käyttää ryhmätyötaitoja asiakaslähtöisessä potilasohjauksessa
hyödyntäen työnohjausta oman osaamisen ja jaksamisen välineenä. Opiskelija tutustuu polikliinisen hoitotyön
luonteeseen ja ensihoitoon.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on asiakkaan voimavarojen vahvistaminen elämän eri muutosvaiheissa sekä polikliinisen
hoitotyön ja ensihoidon pääperiaatteet.


01200 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (kirurginen hoitotyö ja äitiys sekä perhehoitotyö), 15 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä yksilön, perheen, verkoston ja yhteisön kanssa
tunnistaen sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja sekä ongelmatilanteita. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida
hoitotyötä potilaslähtöisesti ja -turvallisesti huomioiden eettisyyden, toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset.
Opiskelija kykenee ja hallitsee lääkehoidon kokonaisuuden potilaan hoidossa. Opiskelija osaa arvioida omaa
oppimistaan ja kehittymistarpeitaan. Arviointia tukevat myös vertaisarviointi ja ohjaajien/työryhmän antama palaute.

Opiskelija osaa hoitotyötä harjoitteluympäristössä kirurgisten potilasryhmien kanssa ja muodostaa kokonaiskuvan
kirurgisesta hoitoprosessista toimimalla potilaan omana hoitajana. Opiskelija on selvillä kirurgisten sairauksien
aiheuttamista keskeisistä toimintahäiriöistä, niiden aiheuttamista ongelmista aikuispotilaan terveyteen ja elämään.

Opiskelija tuntee lapsen ja nuoren terveen kehityksen. Opiskelija tunnistaa terveyttä edistävät voimavarat ja
kykenee tukemaan lapsen ja nuoren terveyttä edistävää toimintaa. Opiskelija ymmärtää vanhemmuuden, perheen ja
muun turvallisen kasvuympäristön merkityksen lapsen ja nuoren hyvinvoinnille ja terveydelle.

Opintojakson sisältö:
Ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa opiskelijan ammatillistiedollinen ja -taidollinen osaaminen integroituvat
erilaisissa hoitoympäristöissä. Keskeistä on vuorovaikutus yksilön, perheen, verkoston ja yhteisön kanssa.
Opiskelija on selvillä äitiyshuollon palvelujärjestelmästä. Opiskelija tutustuu raskauden ajan, synnytyksen sekä
lapsivuodeajan hoitotyöhön. Opiskelija perehtyy vanhempien ohjaukseen, tukemiseen sekä vastasyntyneen hoitoon
ja huolenpitoon.


01201 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (mielenterveystyö ja sisätautien hoitotyö), 15 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä yksilön, perheen, verkoston ja yhteisön kanssa
tunnistaen sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja sekä ongelmatilanteita. Osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitotyötä
potilaslähtöisesti ja -turvallisesti huomioiden eettisyyden, toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset. Opiskelija
osaa hoitotyötä harjoitteluympäristössä sisätauteja sairastavien potilasryhmien kanssa ja muodostaa kokonaiskuvan
sisätautien hoidosta hoitoprosessista toimimalla potilaan omana hoitajana. Opiskelija on selvillä sisätautien
aiheuttamista keskeisistä toimintahäiriöistä, niiden aiheuttamista ongelmista aikuispotilaan terveyteen ja elämään

Opiskelija osaa hoitotyötä harjoitteluympäristössä mielenterveystyön potilasryhmien kanssa ja muodostaa
kokonaiskuvan mielenterveyden hoidosta ja päätöksenteosta. Opiskelija kykenee ja hallitsee lääkehoidon
kokonaisuuden potilaan hoidossa. Opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan ja kehittymistarpeitaan. Arviointia
tukevat myös vertaisarviointi ja ohjaajien/työryhmän antama palaute.

Opintojakson sisältö:
Ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa opiskelijan ammatillistiedollinen ja -taidollinen osaaminen integroituvat
erilaisissa hoitoympäristöissä. Keskeistä on vuorovaikutus yksilön, perheen, verkoston ja yhteisön kanssa.
Opiskelija perehtyy mielenterveystyöhön ja sisätautien hoidon hoitoprosessiin.


01203 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu T& K (hankeharjoittelu), 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa itseohjautuvasti toteuttaa jotain alueellista kehittämishanketta yhdessä todellisten
yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelija ymmärtää työn kehittämisen osaksi jokapäiväistä työskentelyä.
Opiskelija osaa toimia vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä yksilön, perheen, verkoston ja yhteisön kanssa
tunnistaen sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja sekä ongelmatilanteita. Osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitotyötä
potilaslähtöisesti ja -turvallisesti huomioiden eettisyyden, toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset. Opiskelija
hallitsee lääkehoidon kokonaisuuden potilaan hoidossa. Opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan ja
kehittymistarpeitaan. Arviointia tukevat myös vertaisarviointi ja ohjaajien/työryhmän antama palaute.

Opintojakson sisältö:
Opiskelija toteuttaa osan opinnoista kehittämispohjaisen oppimisen mukaisessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa.
Ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa opiskelijan ammatillistiedollinen ja –taidollinen osaaminen integroituvat
erilaisissa hoitoympäristöissä.


00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op
Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.


0360 MINÄ YHTEISKUNNALLISENA SAIRAANHOITAJANA, 45 op

Kuvaus:
Teeman aikana oppija tunnistaa vaikutusmahdollisuutensa yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmässä ja osaa
vaikuttaa hoitotyön asiantuntijana yksilön ja yhteisön terveyttä edistävään yhteiskunnalliseen kehittämiseen.

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa markkinoida omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan. Opiskelija hallitsee perustiedot oman alansa
yrittäjyydestä. Opiskelija toimii yhteiskunnallista syrjäytymistä ehkäisevästi ja osaa kriittisesti tarkastella yhteisiä
asioita ja toimia yhteiskunnallista hyvinvointia edistävästi. Opiskelija toteuttaa tutkimus- ja kehittämishanketta
integroituna terveystorityöskentelyyn.


01204 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (kotihoito), 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä yksilön, perheen, verkoston ja yhteisön kanssa
tunnistaen sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja sekä ongelmatilanteita. Osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitotyötä
potilaslähtöisesti ja -turvallisesti huomioiden eettisyyden, toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset. Opiskelija
hallitsee lääkehoidon kokonaisuuden potilaan hoidossa. Opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan ja
kehittymistarpeitaan. Arviointia tukevat myös vertaisarviointi ja ohjaajien/työryhmän antama palaute.

Opiskelija harjaantuu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön kotihoidossa/kotisairaanhoidossa ja ymmärtää
yhteistyön merkityksen asiakkaan/potilaan kokonaishoidossa. Opiskelija tuntee asiakkaan kotona tapahtuvan hoidon
periaatteet, hoitotyön luonteen ja erityispiirteet sekä niiden merkityksen potilaan kokonaishoidossa.

Opintojakson sisältö:
Opiskelija perehtyy keskeisiin kotihoidossa/kotisairaanhoidossa käytettäviin menetelmiin ja harjaantuu niiden
turvallisessa toteuttamisessa. Opiskelija syventää vuorovaikutustaitojaan yhteistyösuhteessa potilaan ja omaisten
kanssa.


01205 Svenska inom vårdbranchen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa viestiä tehokkaasti kirjallisesti ja suullisesti ruotsin kielellä työympäristössään. Opiskelija osaa toimia
asiantuntijayhteisössä ja viestiä oman asiantuntijuusalueensa teemoista käyttäen tehokkaasti viestinnän keinoja
sekä soveltaa ruotsinkielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa.

Opintojaksossa opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason
B1.2. Lisäksi hän saa valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä suullisesta ja
kirjallisesta kielitaidosta.

Opintojakson sisältö:
· asiakaslähtöinen suullinen ja kirjallinen viestintä
· hoitotyön keskeinen terminologia
· opiskelijan itsensä, koulutuksen ja työkokemuksen esittely, työnhaku



00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.


01206 Suomen kieli, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi, harjaantuu oman alansa käyttökielen hallinnassa ja saavuttaa
valmiudet selviytyä opinnoista ja oman alan vuorovaikutustilanteista.

Opintojakson sisältö:
Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi, harjoittaa viestintätaitojaan suomeksi. Opintojakso valmentaa
opiskelijaa toimimaan työelämän asiantuntijatehtävissä suomen kielellä kirjallisesti ja suullisesti.

Edeltävät opinnot:
Koulutusivistyskieli ei ole suomen kieli, yleensä korvaa ruotsin kielen opinnot


00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op


00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op


01207 Sairaanhoitajan itsenäinen vastaanottotoiminta ja terveyden edistämisen osaaminen T & K, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöistä ohjausta sekä käyttää monipuolisesti tieto- ja
viestintätekniikan taitoja osana ohjausta. Opiskelija osaa ohjata asiakasta hyvinvointipalvelujen käytössä ja
sähköisessä asioinnissa edistää asiakkaan itsehoitoa. Opiskelija tuntee erilaisia hyvinvointiteknologian käytön
alueita ja osaa arvioida niiden käytön tarvetta asiakkaan itsehoidon tukena.

Opiskelija osaa tehdä itsenäisiä päätöksiä asiakkaan/potilaan tarpeen ja hoidon suunnittelussa sekä arvioinnissa
sekä osaa dokumentoida itsenäisesti potilaan/asiakkaan hoitoa /terveysneuvontaa sairaanhoitajan vastaanotolla.
Opiskelija osaa keskeisimmät itsenäisessä vastaanottotoiminnassa tarvittavat sairaanhoitajan työhön liittyvät
hallinnolliset ja hoidolliset toiminnot. Opiskelija osaa ohjata erilaisia asiakkaita/potilaita, opiskelijoita ja henkilöstöä
terveyden edistämisessä huomioiden ravitsemukselliset ja dietetiikan erikoiskysymykset konsultoida ja käyttää
työnohjausta asiantuntijuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on asiakaslähtöisen ohjauksen suunnittelu, toteutus ja arviointi, terveyden edistämisen
ohjausmenetelmät, itsehoidon edistäminen ja saumattomat palveluketjut. Opintojaksoon sisältyy sairaanhoitajan
itsenäinen vastaanottotoiminta, tehtävänsiirrot ja hallinnolliset tehtävät sekä konsultointi hoitotyössä ja asiakkaan
terveystilanteen dokumentointi. Lisäksi ydinsisältönä on työnohjaus, hyvinvointiteknologian ja tietoverkkojen
hyödyntäminen ohjauksessa muiden tieteiden tietoon integroituna (esimerkiksi kasvatustiede, ravitsemustiede ja
dietetiikka).
01208 Hyvinvointiyrittäjyys ja palveluiden kehittäminen T & K, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija saavuttaa valmiudet toimia ja ymmärtää liiketaloudelliselta perustalta toimivaa yritystä. Opiskelija
ymmärtää yrittäjämäisen toimintatavan merkityksen. Opiskelija saavuttaa perusvalmiudet oman yrityksen
perustamiseen.



Opintojakson sisältö:
Keskeistä on tutustua yrittäjyyden toimintaympäristöön ja rakentaa realistinen, asiakaslähtöinen ja kannattava
liiketoimintasuunnitelma tai markkinointisuunnitelma. Sisäisen yrittäjyyden ajatuksen omaksuminen on jakson
ydinsisältöä.



01209 Palveluinnovatiivinen kehittäminen, ammattitaitoa edistävä harjoittelu T & K, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia sairaanhoitajan itsenäisessä vastaanottotoiminnassa. Opiskelija osaa arvioida omaa
oppimistaan ja osaamistaan sekä laatia oman kehittymissuunnitelman. Hän osaa hyödyntää työssään erilaisia tieto-
ja viestintätekniikalla tuotettuja ratkaisuja ja verkkoympäristöjen yhteisöllisiä mahdollisuuksia erilaisten ja eri
kulttuureista tulevien asiakkaiden terveyden edistämistyössä. Opiskelija syventää ohjausosaamistaan ja harjaantuu
konsultaatiotaidoissaan erilaisten asiakkaiden ja ryhmien itsehoidossa.

Opintojakson sisältö:
Ammattitaitoa edistävä harjoittelu mahdollistuu Laurean Terveystori-oppimisympäristöissä. Opiskelija tutustuu
itsenäiseen vastaanottotoimintaan, tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin asiakkaan ohjauksessa ja
konsultaatiossa sekä kehittää ohjausosaamistaan. Harjoittelu on ohjattua ja ammatillista kehittymistä tukevat myös
vertaisarviointi ja ohjaajien antama arviointi. Harjoittelussa on mahdollisuus kansainväliseen toteutukseen.


01210 Tutkimus ja kehittämismenetelmäosaaminen integroituna opinnäytetyöhön, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija hallitsee oppinäytetyössä tarvittavat tutkimus- ja kehittämismenetelmät.

Opintojakson sisältö:
Opintojakso valmentaa opintäytetyön tekemiseen tarvittaviin tietoihin ja taitoihin sekä tutustuttaa
kehittämishankkeisiin.


00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.


0361 MINÄ HOITOTYÖN KEHITTÄJÄNÄ, 35 op

Kuvaus:
Teeman aikana oppija oppii tutkimaan, arvioimaan ja kehittämään sekä omaa työtään että työyhteisöään kriittisesti
muuttuvassa työympäristössä. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyötään osana aluekehitystä tuottavana T & K-
hankkeena. Opiskelija syventää niin teoreettista kuin kliinistäkin osaamista erilaisissa hoitotyön
toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa tunnistaa hoitotyöhön liittyviä ja hoitokäytännöstä nousevia tutkimus- ja kehittämistarpeita sekä
toteuttaa keittämistyötä. Opiskelija osaa ylläpitää ja kehittää oppimisvalmiuksiaan koko ammattiuransa ajan ja osaa
edistää hoitotyön laatua ja arvioida hoitotyön vaikuttavuutta. Opiskelija osaa vastata asiakkaan/potilaan
kokonaishoidon koordinoinnista hoidon jatkuvuuden edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa johtaa hoitotyön tiimiä
sekä hoitotyön kehittämisryhmiä


01212 Hoitotyön johtamisosaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija hallitsee johtamisosaamisen keskeiset työvälineet ja toimii vastuullisesti työhyvinvoinnin edistämisessä ja
sen kehittämisessä. Opiskelija ymmärtää organisaatioiden toimintarakenteita ja niiden yhteyden tavoitteisiin ja
tuloksiin. Opiskelija ymmärtää viestinnän merkityksen johtamisen osana.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on hoitotyön johtaminen, hoitotyön organisaatiorakenteen tunteminen ja johtamisviestintä.
Näkökulmana on oma rooli ja vastuu organisaatiossa ja sen kehittämisessä.


01213 Hoitotyön osaamisen syventäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa tunnistaa, uudistaa ja koordinoida hoitotyön kehittämiskohteita ja tulevaisuuden haasteita
potilaslähtöisesti yhteistyössä työryhmän ja verkoston kanssa. Opiskelija osaa ja hallitsee lääkehoidon
kokonaishoidon potilaan hoidossa.

Opintojakson sisältö:
Opintojaksolla syvennetään hoitotyön asiantuntijuutta, päätöksentekoa, eettisyyttä ja lääkehoitoa. Opintojaksossa
opiskelija syventää asiantuntijuuttaan valitsemissaan hoitotyön toimintaympäristöissä perustellen ja arvioiden
kriittisesti ja eettisesti tekemiään päätöksiään hoitotyön asiantuntijana.


01214 Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu (polikliininen hoitotyö tai ensihoito), 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa soveltaa omaksumaansa hoitotyön tieto- ja taitoperustaa itsenäisesti eri toimintaympäristöissä
näyttöön perustuen. Opiskelija osaa luoda luottamuksellista yhteistyösuhdettaan omahoitajana ja hallitsee
harjoitteluympäristössä toteutettavan turvallisen lääkehoidon. Opiskelija osaa reflektoida ja arvioida kriittisesti oman
asiantuntijuutensa kehittymistä ja toimintansa eettisyyttä sekä tunnistaa hoitotyön laadun kehittämisen kohteen ja
korkealaatuisen hoitotyön.

Opiskelija osaa toimia työryhmän vastuullisena jäsenenä ja johtaa työryhmää sekä osaa perustella ammatillista
päätöksentekoa. Opiskelija osaa antaa ohjausta, opetusta ja tukea asiakkaita/potilaita sekä työyhteisön jäseniä
kohtaan. Opiskelija omaa hyvät viestintä, neuvottelu – ja ryhmäviestintätaidot erilaisissa viestintätilanteissa.

Opiskelija tuntee poliklinikan vastaanotto- ja poliklinikkatoiminnan tai sairaalan ulkopuolisen ensihoidon periaatteet,
hoitotyön luonteen ja erityispiirteet sekä niiden merkityksen potilaan kokonaishoidossa.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on osaamisen syventäminen opiskelijan valitsemalla hoitotyön osa-alueella ammattitaitoa
edistävässä harjoittelupaikassa. Keskeistä on akuutisti sairastuneiden, tapaturmaisesti loukkaantuneiden ja
kriittisesti sairaiden potilaiden hoitamisen pääperiaatteiden hahmottaminen päivystyspoliklinikalla ja
ensihoitotilanteissa. Opiskelija syventää asiantuntijuuttaan valitsemissaan hoitotyön toimintaympäristöissä
sairaanhoitajan vastuualueen mukaisesti asiakkaan/potilaan kokonaishoidossa ja hoitoyksikön toiminnan
organisoinnissa. Opiskelija syventää vuorovaikutustaitojaan yhteistyösuhteessa potilaan kanssa ja kehittää tietojaan
ja taitojaan kirjaamisessa ja raportoinnissa polikliinisessa hoitoympäristössä tai sairaalan ulkopuolisessa
ensihoidossa. Opiskelija perehtyy keskeisiin polikliinisen hoitotyön tai sairaalan ulkopuolisen ensihoidon
auttamismenetelmiin ja harjaantuu niiden turvallisessa toteutumisessa


01215 Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa soveltaa omaksumaansa hoitotyön tieto- ja taitoperustaa itsenäisesti eri toimintaympäristöissä
näyttöön perustuen. Opiskelija osaa luoda luottamuksellista yhteistyösuhdettaan omahoitajana ja hallitsee
harjoitteluympäristössä toteutettavan turvallisen lääkehoidon. Opiskelija osaa reflektoida ja arvioida kriittisesti oman
asiantuntijuutensa kehittymistä ja toimintansa eettisyyttä sekä tunnistaa hoitotyön laadun kehittämisen kohteen ja
korkealaatuisen hoitotyön.

Opiskelija osaa toimia työryhmän vastuullisena jäsenenä ja johtaa työryhmää sekä osaa perustella ammatillista
päätöksentekoa. Opiskelija osaa antaa ohjausta, opetusta ja tukea asiakkaita/potilaita sekä työyhteisön jäseniä
kohtaan. Opiskelija omaa hyvät viestintä, neuvottelu – ja ryhmäviestintätaidot erilaisissa viestintätilanteissa.

Opintojakson sisältö:
Opintojakson ydinsisältöä on osaamisen syventäminen opiskelijan valitsemalla hoitotyön osa-alueella ammattitaitoa
edistävässä harjoittelupaikassa. Keskeistä on akuutisti sairastuneiden, tapaturmaisesti loukkaantuneiden ja
kriittisesti sairaiden potilaiden hoitamisen pääperiaatteiden hahmottaminen päivystyspoliklinikalla ja
ensihoitotilanteissa. Opiskelija syventää asiantuntijuuttaan valitsemissaan hoitotyön toimintaympäristöissä
sairaanhoitajan vastuualueen mukaisesti asiakkaan/potilaan kokonaishoidossa ja hoitoyksikön toiminnan
organisoinnissa. Opiskelija syventää vuorovaikutustaitojaan yhteistyösuhteessa potilaan kanssa ja kehittää tietojaan
ja taitojaan kirjaamisessa ja raportoinnissa polikliinisessa hoitoympäristössä tai sairaalan ulkopuolisessa
ensihoidossa. Opiskelija perehtyy keskeisiin polikliinisen hoitotyön tai sairaalan ulkopuolisen ensihoidon
auttamismenetelmiin ja harjaantuu niiden turvallisessa toteutumisessa


125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 15 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.


00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.


00397 Matematiikan lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat matematiikan lähtötasotestiin. Lähtötasotestin voi suorittaa vain
kerran. Testin avulla varmennetaan opiskelijan valmiudet koulutusalansa matemaattisten sovellutusten
aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu matematiikan valmentavalle opintojaksolle
opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa opintopisteitä luettavaksi
vapaasti valittaviin opintoihin.