Opetussuunnitelma
2010
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
Laurea Otaniemi
Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus
Curriculum
2010
Social Sciences, Business and Administration
Laurea Otaniemi
Bachelor's degree programmes
Opetussuunnitelma · Liiketalouden koulutus (HLG), Laurea Otaniemi · Ryhmä HLG10SN
Opetussuunnitelma 2010 – HLG10SN (suomeksi)
Curriculum · Degree Programme in Business Management (HLG), Laurea Otaniemi · Group HLG10SN
Curriculum 2010 – HLG10SN (in Finnish)
Opetussuunnitelma 2010 – HLG10SN (suomeksi)
Näytä tekstiversio
LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU
Liiketalouden koulutusohjelma, Business Ventures (Laurea Otaniemi, liko), HLG10SN
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS
Oppimiskäsitys Laureassa
Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien tuloksellinen integroiminen on Laureassa nähty keskeisenä
ammattikorkeakoulun saamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tavoitteena on, että meiltä valmistuu
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka ovat oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä. Lisäksi
tavoitteena ovat tutkimukseen perustuva työelämäosaamisen kehittäminen ja uudistaminen sekä monialaista
osaamista hyödyntävät innovaatiot, joiden vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.
Laurean oppimiskäsitys todentuu korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemassa Kehittämispohjaisen oppimisen
(Learning by Developing) –toimintamallissa. Oppimisen tavoitteena on osaaminen, joka ilmenee uusina
toimintatapoina ja –menetelminä, jotka myös mahdollistavat tutkintoa vastaavan työelämän uudistamisen.
Kehittämispohjainen oppiminen etenee työelämäläheisissä hankeympäristöissä, joissa opiskelijat, opettajat,
työelämän asiantuntijat sekä asiakkaat yhdessä työskentelevät uusien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja
kehittämiseksi.
Opiskelija nähdään yhteistyökumppanina, joka osaamisen kehittymisen myötä kykenee yhä vastuullisemmin ja
omaa luovuutta hyödyntäen toimimaan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Osaamisen välineitä opiskelija kartuttaa
erilaisissa työpajoista ja laboratorioista rakentuvissa oppimisympäristöissä. Ammatillinen osaaminen uusina
toimintatapoina rakentuu tutkitun tiedon, sen syvällisen ymmärtämisen, taitamisen ja tilanteiden hallintakyvyn
integroituneena kokonaisuutena. Yhdessä toimien tietoon perustuvaa taitamista rakentaen saavutetaan osaaminen,
joka mahdollistaa erilaisten tilanteiden hallinnan jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.
Ammattikorkeakoulussa oppiminen etenee taitamisen orientaation kautta. Tieteellinen tieto on merkityksellistä
välineellisesti. Oppiminen ohjaa käsittelemään tietoa ja valitsemaan eettisesti merkityksellisen tiedon, jota voi
hyödyntää ja soveltaa tulevan tutkinnon osaamista vastaavassa kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on
tärkeää kehittyminen taitavaksi osaajaksi, joka kykenee uudistamaan työelämää. Työelämäläheiset
kehittämishankkeet oppimisympäristöinä mahdollistavat opiskelijalle osaamisen aitouden, kumppanuusverkoston
rakentumisen, omien merkityksellisten kokemusten hyödyntämisen sekä luovuuden ja tutkivan työotteen
kehittymisen. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö kehittävät osaamista yhdessä
oppien. Lisäksi kehittämishanke tuottaa uutta tietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.
Oppimisympäristöt
Oppimisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden osaamisen luomista ja
kehittämistä. Laurean oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa
vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy yhteisöjen ja niiden muodostamien
verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja
kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla
vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.
Käytännön sovelluksia oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat, verkostoissa
toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut toimintatilat,
osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot.
Opiskelijan vastuu ja rooli oppimisessa
Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana vastuullinen sitoutuminen kehittämishankkeeseen. Opiskelu
Laureassa edellyttää opiskelijalta erityisesti kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, itseohjautuvuutta,
aloitteellisuutta ja yhteistyökykyä. Itsenäisen työotteen merkitys korostuu opinnoissa.
Kehittämishankkeissa kaikki osalliset nähdään oppijoina, koska hankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta.
Kumppanuus tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen
eteneminen edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen.
Opettajan rooli Laureassa
Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja pedagogisena
ohjaajana. Opettaja ei voi siirtää osaamista opiskelijalle, vaan hän ohjaa opiskelijan oppimista.
Roolistaan hieman riippuen Laurean opettajat ovat sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että
pedagogeja. Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden
työelämäosaamisen uudistajana ja kehittäjänä. Kehittäjänä opettaja vastaa kehittämishankkeen eteenpäin viennistä.
Opetussuunnitelman rakenne
Laurealaiset opetussuunnitelmat rakentuvat teemoista ja opintojaksoista. Teemalla tarkoitetaan laajempaa
osaamisaluetta, jonka hallitsemiseksi opiskelijan tulee tyypillisesti suorittaa useampi aihealuetta käsittelevä
opintojakso. Teemojen ja opintojaksojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuositeemat
kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.
Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisesti yhteisesti määritellyt yhteiset kompetenssit (ks. taulukko 1) osana
teemojen tai opintojaksojen tavoitteita. Yleisten kompetenssien hallitseminen varmistaa
ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen
puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen.
Taulukko 1. Yleiset kompetenssit
• osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja
oppimistapojaan
OPPIMISEN TAIDOT • osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
• kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta
ja opitun jakamisesta
EETTINEN OSAAMINEN • kykenee ottamaan vastuun omasta
toiminnastaan ja sen seurauksista
• osaa toimia alansa ammattieettisten
periaatteiden mukaisesti
• osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon
työskentelyssään
• osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
• osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita
• kykenee vaikuttamaan yhteiskun-nallisesti
osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin
perustuen
• osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää
yhteisön hyvinvointia
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN • osaa toimia työelämän viestintä- ja
vuorovaikutustilanteissa
• osaa hyödyntää tieto-ja viestintätekniikkaa oman
alansa tehtävissä
• kykenee luomaan henkilökohtaisia
työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
• osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa
tilanteissa
• kykenee työnjohtamiseen ja itsenäiseen
työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
• omaa valmiuksia yrittäjyyteen
INNOVAATIO-OSAAMINEN • kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja
työtapojen kehittämiseen
• osaa työskennellä projekteissa
• osaa toteuttaa tutkimus-ja kehittämishankkeita
soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja
menetelmiä
• osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja
taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
KANSAINVÄLISTYMIS-OSAAMINEN • omaa alansa työtehtävissä ja niissä
kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
• kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön
• osaa ottaa työssään huomioon alansa
kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja
mahdollisuuksia
Opintojakson suorittaminen kerryttää opiskelijan opintopisteitä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa noin 26,7
tuntia opiskelijan työtä.
Osaamisen arviointi
Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamisen arviointi kertoo, kuinka hyvin asetut
tavoitteet on saavutettu. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien
etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.
Opintojaksot arvioidaan numeraalisesti asteikolla 0 – 5 tai hyväksytty/hylätty (H/0) -periaatteella. Arvioinnissa
hyödynnetään alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin kehitettyjä kriteereitä (ks.
taulukko 2). Opintojakson arviointikriteerit on kerrottu opintojakson toteutussuunnitelmassa.
Taulukko 2. Osaamisen arviointikriteerit alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijalle.
ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
• Käyttää asiantuntevasti • Käyttää asiantuntevasti ja
ammattikäsitteitä. laajaalaisesti
KIITETTÄVÄ • Noudattaa ammattikäsitteitä sekä
työturvallisuusohjeita hallitsee kokonaisuuksia.
arvosana 5 vastuullisesti ja itsenäisesti. • Kehittää
• Perustella toimintaa tutkitun toimintaympäristönsä
Opiskelija osaa: tiedon avulla. työturvallisuutta.
• Toimia itsenäisesti ja • Kehittää toimintatapoja
aloitteellisesti tavoitteiden vertailemalla, yhdistelemällä,
suunnassa. Toiminta on ja valitsemalla tutkittua tietoa.
usein joustavaa, • Toimia aloitteellisesti ja
järjestelmällistä, innovatiivisesti tavoitteiden
kehittämispainotteista, luovaa mukaan. Toiminta
ja aktiivista. pääsääntöisesti uutta luovaa,
• Valita toimintaan soveltuvia työelämää kehittävää ja
tekniikoita ja malleja ja selkeän ammatillista.
perustella valintansa. • Valita, yhdistellä, ja kehittää
• Toimia asiakaslähtöisesti ja toimintaan soveltuvia
tilanteenmukaisesti. tekniikoita ja malleja.
• Edistää ryhmän toimintaa. • Toimia aloitteellisesti ja
• Kriittisesti soveltaa vastuullisesti
ammattieettisiä periaatteita asiakassuhteissa sekä
toiminnassaan. ymmärtää asiakkuuden
merkityksen kokonaisuuden
kannalta.
• Kehittää ja uudistaa
monialaisen/-ammatillisen
ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
monimutkaisissa ja
ennakoimattomissa
tilanteissa.
ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
HYVÄ • Käyttää systemaattisesti • Käyttää asiantuntevasti
ammattikäsitteitä. ammattikäsitteitä.
arvosana 3 • Soveltuu työturvallisuusohjeita • Huolehtia omasta ja
toiminnassaan. työyhteisönsä työturvallisuudesta
Opiskelija osaa: • Perustella, vertailla ja sekä havaitsee kehittämiskohteita.
analysoida toimintaansa yleisillä • Valita toimintatapoja tutkitun
ohjeilla. tiedon ja ohjeistuksen perusteella.
• Selviytyä itsenäisesti erilaisissa • Toimia systemaattisesti ja
tehtävissä kulloisessakin kriittisesti tavoitteiden suunnassa
toimintaympäristössä. monimutkaisissa tilanteissa.
• Soveltuu monipuolisesti opittuja Toiminta usein joustavaa,
tekniikoita ja malleja. järjestelmällistä, luovaa ja
• Toimia ammatillisesti aktiivista.
asiakastilanteissa. • Valita toimintaan soveltuvia
• Toimia ryhmässä tekniikoita ja malleja ja perustella
tavoitesuhteisesti. valintaansa.
• Perustella toimintaansa • Priorisoida ja ylläpitää
ammattieettisten periaatteiden asiakkuuksia/asiakassuhteita.
mukaisesti. • Edistää ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
toiminnassaan.
ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
TYYDYTTÄVÄ • Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja • Käyttää systemaattisesti
asianmukaisia ammattikäsitteitä ammattikäsitteitä.
arvosana 1 sekä osoittaa perehtyneensä • Noudattaa työturvallisuusohjeita
tietoperustaan. vastuullisesti ja itsenäisesti.
Opiskelija osaa: • Perustella ja analysoida
• Toimia turvallisesti, joskin toiminta toimintaansa yleisillä ohjeilla sekä
on usein kaavamaista/ kokeilevaa/ tutkitun tiedon avulla.
hapuilevaa/ omalähtöistä • Toimia ammatillisesti ja
• Noudattaa sääntöjä ja ohjeita vastuullisesti ennakoimattomissa
sekä perustella toimintaansa asiakas- ja ongelmatilanteissa.
annetuilla ohjeilla. • Toimia itsenäisesti erilaisissa
• Toimia ohjattuna asianmukaisesti. tehtävissä kulloisessakin
• Käyttää opittuja tekniikoita ja toimintaympäristössä.
malleja. • Soveltaa monipuolisesti opittuja
tekniikoita ja malleja.
• Ottaa toiminnassaan asiakkaat
huomioon. • Toimia asiakaslähtöisesti ja
• Toimia ryhmän jäsenenä. tilanteenmukaisesti sekä ymmärtää
• Toimia ammattieettisten asiakastarpeita.
periaatteiden mukaisesti. • Toimia ryhmässä
tavoitesuhteisesti.
• Toimia ja perustella toimintaansa
ammattieettisten periaatteiden
mukaisesti.
YHTEISET
KOMPETENSSIT(Arene)
• Arvioidaan integroidusti kunkin • Arvioidaan integroidusti kunkin
opintojakson arvioinnin yhteydessä. opintojakson arvioinnin yhteydessä.
NQF, Taso 6, AMK- tutkinto, • Viitekehyksessä kuvataan • Hallitsee laaja-alaiset ja
kansallinen tutkintojen viitekehys valmistuvan opiskelijan osaaminen edistyneet oman alansa tiedot,
mikä otetaan huomioon joihin liittyy teorioiden, keskeisten
arvioitaessa alkuvaiheen käsitteiden, menetelmien ja
opiskelijoita. periaatteiden kriittinen
ymmärtäminen ja arvioiminen.
Ymmärtää ammatillisten
tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen
kattavuuden ja rajat. Hallitsee
edistyneet taidot, jotka osoittavat
asioiden hal-lintaa, kykyä soveltaa
ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita
vaaditaan erikoistu-
neella ammatti-, tieteen- tai
taiteenalalla monimutkaisten tai
ennakoimattomien ongelmien
ratkaisemiseksi.
• Kykenee johtamaan
monimutkaisia ammatillisia toimia
tai hankkeita tai kykenee
työskentelemään itsenäisesti alan
asiantuntijatehtävissä. Kykenee
päätöksentekoon
ennakoimattomissa
toimintaympäristöissä.
Perusedellytykset toimia alan
itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee
vastaamaan oman osaamisensa
arvioinnin ja kehittämisen lisäksi
yksittäisten henkilöiden ja ryhmien
kehityksestä.
• Valmius jatkuvaan oppimiseen.
Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja
kirjallisesti sekä alan että alan
ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee
itsenäiseen kansainväliseen
viestintään ja vuorovaikutukseen
toisella kotimaisella ja vähintään
yhdellä vieraalla kielellä.
Koulutusohjelman laadun arviointi ja kehittäminen
Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laatujärjestelmän avulla (kuvio 1.) Laatujärjestelmän tavoitteena
on mm. varmistaa kattavasti Laurean koulutuksen ja muun toiminnan laatua ja tuottaa systemaattisesti laatuun
liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi sekä edistää riittämättömän laadun tunnistamista.
Kuvio 1. Laurean laatujärjestelmä
Laurean perustoiminnan tueksi on kuvattu prosessit. Ydinprosessi on kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka
toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamisprosessi.
Toiminnan seurannan ja arvioinnin välineenä toimii strategian toteuttamissuunnitelma, jossa on määritetty toiminnan
kannalta kriittiset menestystekijät ja niiden mittarit. Koulutusohjelman laadunvarmistuksen osalta keskeisiä mittareita
ovat esim. opintojen eteneminen, oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä, koulutuksesta eroaminen, koulutuksen
läpäisy ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen. Mittareiden mukaisia tuloksia tarkastellaan vuosittain
ja niiden pohjalta määritellään toiminnan kehittämiseksi tarkoituksenmukaiset kehittämistoimenpiteet.
Kriittisten menestystekijöiden mittereihin liittyvän tulostiedon lisäksi Laureassa kerätään muuta palaute- ja
arviointitietoa koulutusohjelman laadun kehittämiseksi. Koulutusohjelmakohtaisen opetussuunnitelman arviointi
tehdään vuosittain. Arviointiin osallistuvat henkilöstön lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat.
Opiskelijoiden keskeisin toiminnan arvioinnin ja kehittämisen väylä on opiskelijapalautejärjestelmä.
Opiskelijapalautejärjestelmään sisältyvät koulutuksen laatua, opiskelijan ammatillista kasvua ja
opiskelijahyvinvointia mittaavat palautekyselyt sekä välittömät palautteet. Palautetiedon kerääminen, sen
systemaattinen käsittely opiskelijoiden ja henkilöstön kesken sekä tiedon monipuolinen hyödyntäminen
mahdollistavat koulutuksen jatkuvan laadun kehittämisen.
Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana erilaisissa kehittämisryhmissä niin Laurea- kuin paikallisyksikkötasolla.
Opiskelijakunta LAUREAMKOn edustajat ja johdon neuvottelutapaamisia järjestetään säännöllisesti. Tapaamisten
tavoitteena on opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. Neuvottelutapaamisia käydään
LAUREA- ja paikallisyksikkötasoisesti. Opiskelijajäsenet osallistuvat myös Laurean sisäisiin auditointeihin, joita
toteutetaan kerran lukuvuodessa. Sisäisten auditointien kautta opiskelijat vaikuttavat koulutuksen ja muun toiminnan
laadun kehittämiseen.
Laurean opetussuunnitelma osana eurooppalaista korkeakoulualuetta
Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Bolognan prosessissa on mukana 46 maata, muitakin kuin EU-maita. Sen
tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue vuoteen 2010
mennessä.
Kansainvälisesti ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin
perustuva tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-
tason tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta.
Ammattikorkeakouluissa kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin tutkinnon
lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon suorittaneista
suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.
Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System)-järjestelmän mukaiset opintopisteet vuonna 2005. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi
tuottaa 60 pistettä. Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on
opiskelijakeskeinen järjestelmä. Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä, joka tarvitaan koulutusohjelman
tavoitteiden saavuttamiseen.
Opetussuunnitelmissa kuvataan oppimistulokset ja osaaminen. Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen
näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja
osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana
korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen
tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin
työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin.
Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Tällä hetkellä voimavarat kohdennetaan siihen, että opetussuunnitelman toteutuksia
kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean
toimintaympäristöön.
Lähteet:
Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html
Globaalit haasteet ja kestävä kehitys opetussuunnitelmissa
Korkeakoulujen toiminnan on perustuttava vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen sekä erilaisuuden
ymmärtämiseen ja arvostamiseen korkeakouluyhteisössä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (OPM 2009,
51) toimenpidesuosituksena on, että korkeakoulut lisäävät kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen
pohjautuvaa koulutus- ja tutkimus - yhteistyötä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen
2005–2014 tavoitteiden toteuttamiseksi. Laurean opetussuunnitelmia kehitetään korkeakoulujen
kansainvälistämisstrategian 2009 – 2015 mukaisesti. Laurean arvoista yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuullisuus
edustavat selkeimmin näitä näkökulmia. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintojen yleisten kompetenssien eettinen
osaaminen tarkoittaa myös kykyä soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa työssä. Toiminta
globalisoituvassa maailmassa edellyttää korkeakouluilta omien toimintaperiaatteidensa eettisyyden kriittistä
tarkastelua.
Tavoitteena on, että kaikkien suomenkielisten koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa on vähintään 30 op
vieraskielisiä opintoja. Tavoitetta kohti edetään asteittain paikallisyksiköissä. Joissain koulutusohjelmissa
tavoitteeseen on jo päästy. Tavoitteena on myös tuottaa osaamista, joka mahdollistaa osallistumista globaalien
ongelmien ratkaisemiseen sekä oman toiminnan rakentamista eettisesti kestävälle pohjalle.
Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi
Koulutusohjelman toimintaympäristö
Laurea Business Ventureksen toimipiste on Active Life Villagessa Espoossa, Otaniemen huippuinnovatiivisella
toiminta-alueella. Otaniemessä sijaitsee 13 julkista innovaatiotoimintaan keskeisesti liittyvää julkista organisaatiota,
yli sadan suuryrityksen Suomen päätoiminnot sekä useita satoja pk-sektorin yrityksiä.
LBV toimii tiiviissä yhteistyössä kumppaniverkostonsa kanssa tavoitteena kehittää alueella tapahtuvaa liiketoimintaa
sekä liiketoimintaosaamista. Kaikkein keskeisimmät LBV:n verkostokumppanit Otaniemessä ovat:
• Alueen kasvuyritykset
• Aalto-yliopisto ja sen erillislaitokset, kuten
o Innovaatiokeskus
o BIT-tutkimuskeskus
o Dipoli
• VTT ja VTT Ventures
• Innopoli
• Otaniemi Marketing Oy
• Espoon kaupunki
• Active Life Villagen muut organisaatiot
LBV toimii myös osana kansainvälisiä innovaatioverkostoja. Yhteistyön tavoitteina ovat suomalaisen liiketoiminnan
nostaminen globaalille tasolle sekä kansainvälisen yritystoiminnan huippuosaamisen tuominen Otaniemeen.
Kansainvälisistä yhteistyöorganisaatioista merkittävimmät ovat:
• Cambridgen yliopisto ja sen erillislaitokset, kuten Centre for Entrepreneurial Learning
• Kansainvälinen Living Labs –verkosto sekä käyttäjäyhteisöt
• Anglia Ruskin University
Asiantuntijuus
Laurea Business Ventureksessa keskeinen tavoite on opiskelijan kehittyminen niin liiketoimintataidoissa, -tiedoissa
kuin -motivaatiossakin. LBV tukee opiskelijaa etenemään valitsemaansa suuntaan ja muotoutumaan oman
liiketoiminta-alueensa huippuasiantuntijaksi.
Pakollisten opintojen määrä on vähennetty minimiin, mutta kuitenkin niin, että ne antavat opiskelijalle
läpileikkauksen kaikista liiketoiminnan keskeisimmistä osa-alueista. Näiden opintojen lisäksi opiskelija voi kohdistaa
kaikki muut opintosuorituksensa mille tahansa oman kehittymisensä kannalta tärkeänä pitämälleen osaamisalueelle.
Opintoja voi suorittaa sekä muun Laurean että muiden alueen korkeakoulujen tarjonnan kautta.
LBV:n toimintamalli mahdollistaa oppimisen opiskelijan itse päättäminään hetkinä sekä itse päättämässään
järjestyksessä. Opiskelija voi esimerkiksi kehittää osaamistaan erittäin pitkälle yhdellä alalla ennen kuin hän aloittaa
muiden osaamisalueiden opiskelun. Vastaavasti opiskelija voi kehittää osaamistaan tasaisesti kaikilla alueilla.
Opetussuunnitelma perustuu vahvasti Learning-by-Developing (LbD) –ajatteluun.
LbD:n viisi kulmakiveä näkyvät LBV:n opetussuunnitelmassa seuraavasti:
Kumppanuus näkyy yhdessä tekemisenä. Opiskelijat tukevat toistensa projekteja ja oppimista ohjausryhmissä
vertaistukea antaen. Kokeneemmat opiskelijat ohjaavat nuorempia, jonkin osa-alueen asiantuntijat kollegoitaan.
Laurean henkilökunta toimii kumppanuusroolissa opiskelijoiden kanssa ohjaten, neuvoen, kysyen ja tukien
oppimisen edistymistä. Tärkeää on myös yhdessä tekeminen alueen työelämäedustajien kanssa. He toimivat
opiskelijoiden hankkeissa sekä kumppaneina että kokeneempina kollegoina.
Kokemuksellisuus näkyy omana tekemisenä. Opiskelijat tekevät kaikki opintonsa todellisissa projekteissa, ja
vastaavat kaikesta työteosta itsenäisesti. Tämä antaa opiskelijoilla mahdollisuuden kokea erilaisten toimintamallien
hyviä ja huonoja puolia, ja oppia samalla ottamaan vastuuta omista valinnoistaan ja tekemisestään. Yhteiset
kokemukset eri partnereiden kesken sekä edistävät yhteistyötaitojen kehittymistä että tukevat työelämän
arvonäkemysten siirtymistä toimijoiden välillä.
Autenttisuus näkyy todellisina projekteina. LBV:n opinnot tehdään aina todellisten liiketoiminnan
kehittämisprojektien osana. Toimiminen autenttisessa ympäristössä antaa opiskelijoille hiljaisen tiedon lisäksi
vahvan verkoston toimijoista, jotka oppivat luottamaan heidän kykyihinsä.
Luovuus näkyy jatkuvana kehittämisenä. Opiskelijat ovat jatkuvasti luomassa uusia, parempia ja tehokkaampia
tapoja liiketoiminnan tekemiseen. Kaikki projektit tähtäävät toiminnan kehittymiseen, mikä pakottaa opiskelijat
samalla kehittämään omaa osaamistaan. LBV:n toimintamalli edistää koko alueen toiminnan luovuutta ja luovien
ratkaisujen kehittämistä.
Tutkimuksellisuus näkyy tietopohjaisena päätöksentekona. Voidakseen valita parhaat ratkaisut kuhunkin
tilanteeseen sekä mahdollistaakseen jatkuvan kehittymisen opiskelijoiden on hankittava riittävä tietoperusta ennen
toimintaansa. Nämä syyt luovat keskeisen motivaation olemassa olevaan tietoon tutustumiselle sekä uuden tiedon
luomiselle erilaisia tutkimusmenetelmiä käyttäen.
Osaamisalueet
Opiskelijalle pyritään antamaan opintojen aikana hyvä läpileikkaus liiketoiminnan kehittämisen keskeisistä
osaamisalueista. Opetussuunnitelman osaamisalueina ovat seuraavat liiketoiminnan keskeiset toiminnot:
• Liiketoiminnan suunnittelu ja toteutus
• Myynti ja asiakkuus
• Talous
• Johtaminen
• Viestintä
• Kielitaito
Näistä osioista LBV:n opiskelijoiden on osoitettava kehittämisprojekteissa vähintään tekijäosaamisvaatimukset,
yhteensä 70 op. Pakollisten osioiden lisäksi opiskelija voi ottaa henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaansa vapaasti
joko edellä mainittujen osaamisalueiden vaativampien tasojen (soveltaja ja kehittäjä) opintoja tai muita omia
oppimistavoitteitaan tukevia opintoja. Tutkinnon kokonaislaajuus on 210 opintopistettä.
Liiketoiminnan suunnittelu ja toteutus
Tekijätasolla opiskelija osaa:
• laatia ja esittää liiketoimintasuunnitelman, joka sisältää rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat
• hyödyntää useita erilaisia menetelmiä ja lähteitä ideoiden luomiseksi ja kehittämiseksi
• tehdä liiketoimintatavoitteita tukevan markkinointisuunnitelman
• kartoittaa asiakastarpeita ja tuottaa niiden tyydyttämiseen liittyviä liiketoimintaideoita
• käyttää liiketoiminnan perusanalyysejä
• määrittää ja analysoida kilpailijat
• kehittää tuote/palveluidean liikeideaksi sekä määritellä kilpailuetua tuovat tuote-/palveluratkaisut
• suunnitella liikeideaan sopivan liiketoimintamallin ja ansaintalogiikan
• kartoittaa ja kuvata kumppanuuksia ja verkostoja
• hinnoitella tuotteen/palvelun
• kuvata yrityksen liiketoimintaprosesseja
• arvioida yritystoimintaan liittyviä riskejä ja suunnitella riskienhallintaa
• huomioida liiketoimintasuunnitelmaansa liittyvää lainsäädäntöä
• suunnitella myynti- ja jakelukanavaratkaisun
• suunnitella logistisen prosessin
Soveltajatasolla opiskelija osaa:
• hankkia ja käsitellä tietoa tutkimuksellisesti sekä arvioida tietoa kriittisesti
• suunnitella ja toteuttaa markkinatutkimuksen ja analysoida tulokset tieteellisesti luotettavalla tarkkuudella
• tehdä liiketoimintasuunnitelmaa tukevan markkinointistrategian
• osaa suunnitella ja toteuttaa useita henkilöitä sisältäviä ideointiprosesseja
• jäsentää kansainvälistä toimintaympäristöä yritystoiminnan näkökulmasta
• hyödyntää globaaleja trendejä paikallisessa toiminnassa
• toteuttaa liiketoimintaansa käytännössä
• luoda kumppanuuksia ja verkostoja
• toteuttaa myynti- ja jakelukanavaratkaisun
• toteuttaa logistiikkaratkaisun
• suunnitella ja toteuttaa hankintaprosessin
• hankkia rahoitusta
Kehittäjätasolla opiskelija osaa:
• suunnitella ja toteuttaa organisaation innovaatioprosessin
• analysoida ja edelleen kehittää organisaation innovaatioprosessia
• ennakoida ja suunnitella yrityksen tulevaisuutta ja luoda yritykselle strategiaprosessin
• kehittää yrityksen organisaatiota ja laatua
• suunnitella ja hallita organisaation kasvua ja kehittymistä
• viedä paikallista toimintaa kansainväliselle tasolle
• arvioida kriittisesti yritystoimintaa ja yhteiskunnan toimintamalleja hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja
globalisaation näkökulmasta
• kehittää toimintaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla
Myynti ja asiakkuus
Tekijätasolla opiskelija osaa:
• suunnitella ja toteuttaa asiakastyytyväisyyteen ja –uskollisuuteen tähtäävän organisaation asiakkuus-,
markkinointi- ja myyntitoiminnan.
• myydä
• analysoida asiakkaita sekä hallita ja muokata asiakastietoa kuluttaja- ja yritysasiak-kaissa
• luoda ja kehittää yrityksen asiakkuuksia ja tavoitteellista myynti- ja markkinointitoi-mintaa
• ymmärtää asiakaslähtöisen toiminnan kokonaisuuden
• hallita myynti- ja asiakaspalvelutilanteita tuloksellisesti
• hallita vuorovaikutuksen ja vaikuttavan esiintymisen periaatteet ja liike-elämän tapatiedot
• mitata ja seurata asiakastyytyväisyyttä sekä tehdä korjaavia toimenpiteitä
• analysoida ja kehittää omia myyntivalmiuksiaan ja -taitojaan
Soveltajatasolla opiskelija osaa
• johtaa kannattavia asiakassuhteita ja myynti- ja markkinointitoimintaa
• tehdä ulkoiset ja sisäiset lähtökohta-analyysit asiakkuusstrategian kehittämiseksi
• asettaa tavoitteet asiakastoiminnalle ja kehittää eri asiakaskohderyhmille soveltuvan asiakasstrategian
• suunnitella ja toteuttaa myynti- ja jakelukanavastrategian
• suunnitella ja johtaa organisaation eri asiakkaiden myyntiprosesseja
• laatia myyntibudjetin sekä sisäistää kannattavan myynnin perusteet
• ottaa huomioon myyntiin sekä asiakkuuksiin liittyvät juridiset kysymykset
• hyödyntää asiakastietojärjestelmiä asiakkuuksien johtamisessa ja kehittämisessä
• käyttää erilaisia analyysityökaluja kannattavien ja uskollisten asiakkuuksien johtamisessa
• suunnitella yrityksen sisäisen toiminnan tukemaan kannattavaa asiakkuusjohtamisen järjestelmää
Kehittäjätasolla opiskelija osaa
• kehittää ja johtaa kannattavaa asiakas- ja myyntitoimintaa myös kansainvälisesti
• arvioida strategisten kumppanuuksien ja erilaisten verkostojen merkitystä asiakaslähtöisen toiminnan
kehittämisessä
• luoda ja kehittää verkosto- ja strategisia kumppanuussuhteita
• johtaa ja kehittää kansainvälistä myyntiä ja kanavaratkaisuja
• johtaa ja kehittää erilaisten organisaatioiden kokonaisvaltaista asiakastoimintaa yrityksen eri toiminnoissa
• ennakoida, arvioida ja hyödyntää asiakkaiden ja markkinoiden arvotekijöiden muuttumista
• hyödyntää uusia teknologian tuomia mahdollisuuksia asiakkuuksien ja organisaation johtamisessa
• johtaa organisaation muutosprosesseja kannattavan asiakkuusjohtamisen näkökulmasta
Talous
Tekijätasolla opiskelija osaa:
• tulkita eri toimialoilla toimivien yritysten tilinpäätöstietoja ja tunnistaa yrityksen kannattavuuteen ja
maksuvalmiuteen vaikuttavat keskeiset tekijät.
• laskea tilinpäätöksen keskeiset tunnusluvut.
• tehdä investointilaskelmia
• kustannuslaskennan perusteet ja eri hinnoittelumalleja
• laatia aloittavan yrityksen rahoitus-, kannattavuus- ja kassabudjetin
Soveltajatasolla opiskelija osaa:
• laatia erilaisia yrityksen budjetointi- ja investointilaskelmia
• tehdä yrityksen kirjanpidon
• hyödyntää tilinpäätös- ja verosuunnittelun keskeisiä periaatteita
• hyödyntää taloushallintoon liittyvää keskeistä lainsäädäntöä (yhtiölait, kirjanpitolait, verolait)
• hyödyntää tilinpäätöksestä laskettavia tunnuslukuja päätöksenteossaan
Kehittäjätasolla opiskelija osaa:
• laskea ja hyödyntää monenlaisia talouden tunnuslukuja
• käyttää kirjanpidon tuottamaa tietoa päätöksenteon tukena
• tehdä yrityksen tilinpäätös- ja verosuunnittelua
• käyttää keskeisiä rahoitusinstrumentteja
Johtaminen
Tekijätasolla opiskelija osaa
• suunnitella ja johtaa projekteja
• valita henkilöitä projekteihinsa
• johtaa toisia omalla esimerkillään
• luoda innostavan työympäristön
• käyttää työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia
• johtaa ja kehittää reflektiivisesti omaa toimintaansa
Soveltajatasolla opiskelija osaa
• johtaa työntekijöitä pitkäkestoisissa johtotehtävissä, esimerkiksi linjajohtajana
• rekrytoida, kehittää ja palkita henkilökuntaa
• vastata työturvallisuudesta
• motivoida työntekijöitä henkilökohtaisia motivointikeinoja käyttäen
• parantaa työn tuloksia muuttamalla johtamistyyliään tilanteen mukaisesti
• analysoida ja mitata organisaation toimintaa
• parantaa työilmapiiriä
• kehittää reflektiivisesti koko organisaation toimintaa
Kehittäjätasolla opiskelija osaa
• johtaa ihmisiä verkostoituneessa työskentely-ympäristössä virallisesta toimenkuvasta riippumatta
• kehittää organisaationsa työmenetelmiä ja –prosesseja
• kehittää sekä organisaation että itsensä johtamisen menetelmiä ja työkaluja
• kehittää organisaatiota reflektiivisesti ja dialogisesti sidosryhmien kanssa
Viestintä
Tekijätasolla opiskelija osaa:
• käyttää erilaisia ajanmukaisia viestintäkanavia ja viestintävälineitä
• toimia erilaisissa liike-elämään liittyvissä suullisissa viestintätilanteissa (tiedottami-nen, neuvottelu, kokous, puhe,
keskustelu, presentaatio...)
• laatia erilaisia liike-elämään liittyviä asiakirjoja, muistioita, raportteja, esitysmateriaaleja ja muita kirjallisia tekstejä
• suunnitella ja toteuttaa yrityksen sisäistä ja ulkoista viestintää
• huomioida toiminnassaan eri kulttuuritekijöiden aiheuttamat vaatimukset ja tavat
Soveltajatasolla opiskelija osaa:
• arvioida ja toteuttaa tilannekohtaisesti, miten ja millä sisällöillä pitää viestiä eri sidosryhmille
• suunnitella ja toteuttaa yrityksen brändin rakentamista
• viestiä monikulttuurisessa ympäristössä
• järjestää ja kehittää yritysten tapahtumia
Kehittäjätasolla opiskelija osaa:
• toteuttaa muutosprojektin viestinnän
• tunnistaa työympäristössään viestintätilanteet, joissa tarvitaan muutosta
• arvioida ja kehittää organisaation viestintäprosesseja
• suunnitella ja toteuttaa organisaation viestintästrategian
Kielitaito
Laurea Business Ventureksen opiskelijoiden kielitaidon kehittymisessä pyritään mahdollisimman sujuvaan
kirjalliseen ja suulliseen viestintään halutuissa kielissä. Pakollisina kieliopintoina opiskelijoiden on osoitettava
käytännön projektissa hallitsevansa viestintä-osaamisen tekijätason osaamisvaatimukset sekä ruotsin että
englannin kielellä, eli opiskelija osaa englannin ja ruotsin kielellä:
• käyttää erilaisia ajanmukaisia viestintäkanavia ja viestintävälineitä
• toimia erilaisissa liike-elämään liittyvissä suullisissa viestintätilanteissa (tiedottami-nen, neuvottelu, kokous, puhe,
keskustelu, presentaatio...)
• laatia erilaisia liike-elämään liittyviä asiakirjoja, muistioita, raportteja, esitysmateriaaleja ja muita kirjallisia tekstejä
• huomioida toiminnassaan eri kulttuuritekijöiden aiheuttamat vaatimukset ja tavat
Molemmissa kielissä opiskelijan on suoritettava vähintään 5 op opintoja. Kieliopinnot suoritetaan samalla tavalla
kuin muutkin opinnot, eli etukäteen suunniteltujen ja sovittujen projektien osana. Ruotsin kielen osaamisesta
arvioidaan sekä opiskelijan suullinen että kirjallinen kielitaito.
Pakollisten kieliopintojen lisäksi opiskelija voi suorittaa vapaasti mitä tahansa Laureassa tarjolla olevia kieliopintoja.
Harjoittelut
Laurea Business Ventureksen opiskelija voi suorittaa tutkintoonsa kuuluvan pakollisen 30 opintopisteen harjoittelun
yritysten kehittämisprojekteissa, oman yrityksensä kehittämishankkeissa tai käytännön työtehtävissä eri
organisaatioissa. Harjoittelun voi suorittaa joko yhtäjaksoisena tai kahdessa eri jaksossa henkilökohtaisen
oppimissuunnitelman mukaisesti.
Harjoittelujakson tavoitteena on, että opiskelija osaa
• arvioida omaa ammatillista osaamistaan ja työelämän osaamisvaatimuksia
• kehittää liiketoimintaosaamistaan käytännön työtehtävissä
• analysoida ja reflektoida omaa toimintaansa työyhteisössä
• kehittää kohdeorganisaationsa toimintaa asiantuntijayhteisön jäsenenä
Pakollinen harjoittelu merkitään opiskelijan tutkintotodistukseen.
Opinnäytetyö
Kaikkiin Laurean koulutusohjelmiin sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. LBV:n opinnäytetyöllä opiskelija
näyttää pystyvänsä itsenäisesti asiantuntijuutta vaativiin liiketoiminnan kehittämistehtäviin sekä osaavansa
raportoida kehittämisprojektinsa ammattimaisesti. Opinnäytetyö voi liittyä olemassa tai suunnitteilla olevan
organisaation innovaatio-, kehittämis- tai tutkimustoimintaan.
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskeli-jan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.
Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.
Opinnäytetyö esitetään aina julkisesti. LBV:n opinnäytetyöt esitellään pääsääntöisesti LBV:n projektipäivien
yhteydessä kaikille opiskelijoille. Opinnäytetyö voidaan esitellä myös jossain muussa julkisessa tilaisuudessa,
esimerkiksi asiakasesityksenä tai avoimessa seminaarissa.
Opinnäyteprosessi sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen
hallintaa sekä hyvää kielitaitoa.
Opinnäytetyön tekemisessä ja arvioinnissa noudatetaan Laurea -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa.
Opiskelijan on opinnäytetyöprosessin yhteydessä osoitettava myös hallitsevansa EQF-viitekehyksen 6. tason
kompetenssivaatimukset.
Opinnäytetyön oppimistavoitteet
Opinnnäytetyöprosessin tavoitteena on, että opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen
Opinnäytetyöprosessin sisältö
• Opinnäytetyön kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte
Opetussuunnitelman rakenne
Laadun kehittäminen
LBV:n opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja opetussuunnitelmaa kehitetään LBV:n
laadunvarmistusjärjestelmän avulla. LBV:n laadunvarmistusjärjestelmä on Laurean yleisen
laadunvarmistusjärjestelmän mukainen ja sen mukaisen laadunvarmistuksen ja laatutoiminnan perustana on
jatkuvan kehittämisen kehä: Plan – Do – Check – Act.
Plan - Toiminnan suunnittelun perusta
LBV:n opetussuunnitelman kehittämistä ja toteutusta ohjaavat Laurean arvot ja tahtotila sekä niistä johdetut
pedagoginen strategia, tutkimus- ja kehitystyön strategia ja aluekehitysstrategia. Lisäksi opetussuunnitelmassa
kehittämiseen vaikuttaa LBV:n oma toiminta-ajatus, visio ja strategia.
Do – Toimintaprosessikuvaukset
LBV:n opetussuunnitelman toteutumista ohjataan toimintaprosessien avulla. Ennen jokaisen projekti-idean
hyväksymistä projektiksi, projektille nimetty ohjaaja tarkistaa, että projektissa on mahdollista oppia
opetussuunnitelman mukaisia osaamisalueita. Ennen projektin aloittamista tehdään jokaiselle opiskelijalle kirjalliset
henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat, jossa määritetään projektissa kehitettävät opetussuunnitelman mukaiset
osaamisalueet. Projektin aikana ohjaaja seuraa sitä, että projekti etenee suunnitellulla tavalla, jotta
opetussuunnitelman mukaiset osaamisalueet voidaan oppia. Lisäksi Opetussuunnitelman toteutumista ohjaa Laurea
Otaniemen yleiset toimintaprosessit.
Check -Toiminnan seuranta ja arviointi
LBV:n opetussuunnitelmaa kehitetään LBV:n sidosryhmiltä kerättävän palautteen sekä erilaisten mittarien avulla.
Jokaisen projektin päätyttyä palautetta kerätään projektiin osallistuneilta opiskelijoilta, projektin toimeksiantajalta
sekä ohjaajalta. Palaute dokumentoidaan myöhemmin tapahtuvaa opetussuunnitelman kehittämistä varten.
Henkilökunnalla on milloin vain mahdollista tallentaa kirjallisia parannusehdotuksia LBV:n omaan sähköiseen
työtilaan. Lisäksi palautetta kerätään Inka järjestelmän avulla Laurea Otaniemen yleisten toimintaprosessien
mukana. LBV:n toimintaa seurataan myös paikallisyksikkötasoisten kvantitatiivisten mittarien avulla, joiden tuloksia
hyödynnetään opetussuunnitelmaa kehitettäessä.
Act - Toiminnan kehittäminen
LBV:n opetussuunnitelmaa kehitetään kerran vuodessa LBV:n kehityspäivässä. Kehittäminen pohjautuu Check-
vaiheessa kuvattuihin palautteisiin ja mittareihin, jotka käydään yhdessä läpi kehittämispäivän alussa. Kehittämiseen
osallistuu LBV:n kehittämispäällikkö, lehtorit, yliopettajat sekä muu henkilökunta. Opetussuunnitelmaan tehtävät
muutokset kirjataan muistioon, ja kehittämispäällikkö vastaa opetussuunnitelmaan tehtävien muutosten käytännön
toteutuksesta.
Toteutusohjeet
Laurea Business Ventureksen käytännön toimintaa ohjaavat opetussuunnitelman lisäksi seuraavat dokumentit. Ne
löytyvät LBV:n verkkotyötilasta.
• Henkilökohtainen oppimissuunnitelma -lomake (HOPS)
o sisältää luento- ja ”muut työt” passin
• Projektisuunnitelmaohje
Lisäksi jokaisen projektin aikana käytetään seuraavia dokumentteja suunnittelun ja toiminnan ohjaamiseen.
Projektin päättyessä tehtävä itsearviointi on opiskelijakohtainen mutta kaikkien muiden tekemiseen osallistuvat
kaikki projektiin osallistuvat opiskelijat.
• A1 Ideakuvaus
• B1 Oppimissuunnitelma
• B2 Projektikuvaus
• C1 Esityslista
• C2 Muistio
• C3 Työtuntien seuranta
• D1 Loppuraportti
• D2 Esitys (powerpoint)
• D3 Toimeksiantajan arvio
• D4 Itsearviointi
• D5 Palautekeskustelun muistio
Laurea Business Ventureksen opinnot suoritetaan käytännön liiketoiminnan kehittämisprojekteissa. Todellisen liike-
elämän projektit ovat usein monialaisia. Tästä johtuen opiskelija voi kerätä useiden osaamisalueiden osaamisia
yhdessä projektissa. Kunkin osaamisalueen osaamisen kehittäminen arvioidaan itsenäisesti osaamisalueen
sisältöjen pohjalta.
Kehittämisprojektin alussa siihen osallistuvat opiskelijat tekevät ohjaajansa tuella oppimissuunnitelman, jonka osana
he määrittelevät:
• mitä osaamista kukin opiskelija pyrkii projektissa kehittämään,
• miten osaamista pyritään kehittämään,
• millä vaativuustasolla osaamista pyritään kehittämään,
• miten monta opintopistettä projektista opiskelijalle suunnitellaan kertyvän, ja
• miten osaamisen kehittyminen sekä opintopisteiden kertyminen osoitetaan.
Projektin loputtua tai etukäteen sovituissa tarkistuspisteissä arvioidaan opiskelijalle kehittynyt osaaminen sekä
projektissa tehty työmäärä suunnitelman mukaisesti.
Osaamisen kehittyminen arvioidaan korkeakoulumaisilla näytöillä, eli osoittamalla arvioitavien osaamisten
teoriapohjan, käsitteistön sekä soveltamisen hallintaa käytännön kehittämisprojektissa. Kehittämisprojekteista kertyy
opiskelijalle opintojen aikana näyteportfolio sekä konkreettisesta kehittämistyöstä että oppimisesta.
Opintopisteet
Opintopisteiden kertyminen projekteissa perustuu tehtyyn työmäärään. Normaalin laskukaavan mukaisesti yksi
opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää opiskelijalle. LBV:ssä suoritettuihin opintoihin liittyy kuitenkin aina työn
lisäksi myös suunnittelua, ohjausta ja raportointia, josta johtuen yhden opintopisteen katsotaan vastaavan noin 20
tunnin projektityömäärää. Näin ollen viisi opintopistettä vastaa noin 135 tunnin työmäärää, josta noin sata tuntia on
varsinaisen projektityön osuus.
Opintopisteiden määrä sovitaan opiskelijan ja hänen mentorinsa kesken projektin alussa. Projektin kuluessa
voidaan yhteisesti sopimalla tehdä muutoksia opintopistetavoitteisiin, jos projekti osoittautuu erikokoiseksi kuin
alussa arvioitiin.
Osaamisen arviointi
LBV:stä valmistuvan opiskelijan osaaminen perustuu eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen (EQF) tasoon 6, eli
bachelor-tason osaamisvaatimuksiin. Oppimisesta annetut arvosanat perustuvat osoitettuun oppimiseen suhteessa
projektisuunnitelmassa määritellyn osaamisalueen ja –tason vaatimuksiin. Osaamisen arviointi perustuu
substanssiosaamisten lisäksi opetussuunnitelmassa aiemmin esitettyyn NQF-kriteeristöön.
Arviointi tehdään kehittämistavoitteisena prosessina yhteistyössä asiakkaiden, opiskelijoiden sekä ohjaajien kesken
suhteessa projektisuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.
• Kiitettävän arvosanan (5) opiskelija saa osoittaessaan hallitsevansa määritellyn osaamisalueen erittäin hyvin sekä
käytännössä että teoreettisena konseptina. Lisäksi opiskelijan täytyy osoittaa NQF-kriteeristössä omaan
opiskeluvaiheeseensa vaadittavat kompetenssit.
• Hyvään arvosanaan (3-4) vaaditaan, että opiskelija osoittaa hallitsevansa osaamisalueen käytännössä, mutta
teoreettisessa osaamisessa voi olla osittaisia puutteita. Lisäksi opiskelijan täytyy osoittaa NQF-kriteeristössä omaan
opiskeluvaiheeseensa vaadittavat kompetenssit.
• Tyydyttävään arvosanaan (1-2) vaaditaan, että opiskelija osoittaa osaavansa tehdä kyseisen osaamisalueen
tehtäviä käytännössä sekä kykenevänsä käyttämään osaamisalueen käsitteistöä asiantuntevasti. Lisäksi opiskelijan
täytyy osoittaa NQF-kriteeristössä omaan opiskeluvaiheeseensa vaadittavat kompetenssit.
Kun opiskelija on saavuttanut osaamisalueen määritellyn tason enimmäisopintopistemäärän hänen osaamistaan
arvioidaan suhteessa seuraavan ylemmän tason osaamisvaatimuksiin. Osaamisalueiden eri tasojen
enimmäisopintopistemäärät ovat:
• tekijätaso: 10 op (paitsi kohdassa liiketoiminnan suunnittelu ja toteutus 20 op)
• soveltajataso: tekijätaso + 20 op
• kehittäjätaso soveltajatason jälkeen tehtävät opintosuoritukset
Osaamisaluekohtaiset opintosuoritukset tehdään ja arvioidaan kumulatiivisesti. Opiskelijan on siis ensin osoitettava
tekijätason osaamistaso ennen kuin häntä arvioidaan soveltajatason kriteereillä. Soveltaja- ja kehittäjätasojen
osaamista arvioitaessa huomioidaan myös alempien osaamistasojen kriteeristö.
Osaamisen arvioinnissa otetaan professionaalisen osaamisen lisäksi huomioon myös kansallisesti määritellyt (ks.
www.ncp.fi/ects) yleiset kompetenssit, joiden avulla varmistetaan monipuolisten työelämävalmiuksien kehittyminen
osana opiskelijoiden asiantuntijuuden kasvua. Yleiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä
osaamisalueita. Ne luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Näiden
kompetenssien tuottama osaamisen kasvu kulkee ammatillistiedollisen ja ammatillistaidollisen osaamisen rinnalla
läpi opintojen. Yleisten kompetenssien osaaminen arvioidaan laadullisesti substanssiosaamisalueiden osana.
Opintojen kirjaaminen
Opintopisteet ja arvosanat kirjataan Winha-tietojärjestelmään. Pienin kirjausyksikkö on viisi opintopistettä.
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi
OP OPINNOT 60 60 60 30
G026 LIIKETOIMINNAN SUUNNITTELU JA
TOTEUTUS
G027 MYYNTI JA ASIAKKUUS
G028 TALOUS
G029 JOHTAMINEN
G030 VIESTINTÄ
G034 KIELET
00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
G0207 Englannin kieli, tekijätaso 5
G0208 Ruotsin kieli, tekijätaso 5
00634 Ruotsin kielen suullinen taito 0
00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito 0
00453 Suomen kielen lähtötasotesti 0
00522 Suomen kielen valmentavat opinnot 3
00636 Suomen kielen kirjallinen taito 0
00637 Suomen kielen suullinen taito 0
G031 HARJOITTELU
G0203 Harjoittelu 1 15
G0204 Harjoittelu 2 15
G032 OPINNÄYTETYÖ
G033 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00194 Englannin kielen valmentavat opinnot 3
00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot 3
60 60 60 30
G026 LIIKETOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS, 20 op
Kuvaus:
Tehdä opiskelijoista liiketoiminnan tekemisen ja kehittämisen asiantuntijoita liiketoiminnan suunnittelussa ja
toteutuksessa.
Opiskelija osaa:
Tekijätasolla opiskelija osaa:
• laatia ja esittää liiketoimintasuunnitelman, joka sisältää rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat
• hyödyntää useita erilaisia menetelmiä ja lähteitä ideoiden luomiseksi ja kehittämiseksi
• tehdä liiketoimintatavoitteita tukevan markkinointisuunnitelman
• kartoittaa asiakastarpeita ja tuottaa niiden tyydyttämiseen liittyviä liiketoimintaideoita
• käyttää liiketoiminnan perusanalyysejä
• määrittää ja analysoida kilpailijat
• kehittää tuote/palveluidean liikeideaksi sekä määritellä kilpailuetua tuovat tuote-/palveluratkaisut
• suunnitella liikeideaan sopivan liiketoimintamallin ja ansaintalogiikan
• kartoittaa ja kuvata kumppanuuksia ja verkostoja
• hinnoitella tuotteen/palvelun
• kuvata yrityksen liiketoimintaprosesseja
• arvioida yritystoimintaan liittyviä riskejä ja suunnitella riskienhallintaa
• huomioida liiketoimintasuunnitelmaansa liittyvää lainsäädäntöä
• suunnitella myynti- ja jakelukanavaratkaisun
• suunnitella logistisen prosessin
Soveltajatasolla opiskelija osaa:
• hankkia ja käsitellä tietoa tutkimuksellisesti sekä arvioida tietoa kriittisesti
• suunnitella ja toteuttaa markkinatutkimuksen ja analysoida tulokset tieteellisesti luotettavalla tarkkuudella
• tehdä liiketoimintasuunnitelmaa tukevan markkinointistrategian
• osaa suunnitella ja toteuttaa useita henkilöitä sisältäviä ideointiprosesseja
• jäsentää kansainvälistä toimintaympäristöä yritystoiminnan näkökulmasta
• hyödyntää globaaleja trendejä paikallisessa toiminnassa
• toteuttaa liiketoimintaansa käytännössä
• luoda kumppanuuksia ja verkostoja
• toteuttaa myynti- ja jakelukanavaratkaisun
• toteuttaa logistiikkaratkaisun
• suunnitella ja toteuttaa hankintaprosessin
• hankkia rahoitusta
Kehittäjätasolla opiskelija osaa:
• suunnitella ja toteuttaa organisaation innovaatioprosessin
• analysoida ja edelleen kehittää organisaation innovaatioprosessia
• ennakoida ja suunnitella yrityksen tulevaisuutta ja luoda yritykselle strategiaprosessin
• kehittää yrityksen organisaatiota ja laatua
• suunnitella ja hallita organisaation kasvua ja kehittymistä
• viedä paikallista toimintaa kansainväliselle tasolle
• arvioida kriittisesti yritystoimintaa ja yhteiskunnan toimintamalleja hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja
globalisaation näkökulmasta
• kehittää toimintaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla
G027 MYYNTI JA ASIAKKUUS, 10 op
Kuvaus:
Tehdä opiskelijoista liiketoiminnan tekemisen ja kehittämisen asiantuntijoita myynnissä ja asiakkuuksissa.
Opiskelija osaa:
Tekijätasolla opiskelija osaa:
• suunnitella ja toteuttaa asiakastyytyväisyyteen ja –uskollisuuteen tähtäävän organisaation asiakkuus-,
markkinointi- ja myyntitoiminnan.
• myydä
• analysoida asiakkaita sekä hallita ja muokata asiakastietoa kuluttaja- ja yritysasiakkaissa
• luoda ja kehittää yrityksen asiakkuuksia ja tavoitteellista myynti- ja markkinointitoimintaa
• ymmärtää asiakaslähtöisen toiminnan kokonaisuuden
• hallita myynti- ja asiakaspalvelutilanteita tuloksellisesti
• hallita vuorovaikutuksen ja vaikuttavan esiintymisen periaatteet ja liike-elämän tapatiedot
• mitata ja seurata asiakastyytyväisyyttä sekä tehdä korjaavia toimenpiteitä
• analysoida ja kehittää omia myyntivalmiuksiaan ja -taitojaan
Soveltajatasolla opiskelija osaa
• johtaa kannattavia asiakassuhteita ja myynti- ja markkinointitoimintaa
• tehdä ulkoiset ja sisäiset lähtökohta-analyysit asiakkuusstrategian kehittämiseksi
• asettaa tavoitteet asiakastoiminnalle ja kehittää eri asiakaskohderyhmille soveltuvan asiakasstrategian
• suunnitella ja toteuttaa myynti- ja jakelukanavastrategian
• suunnitella ja johtaa organisaation eri asiakkaiden myyntiprosesseja
• laatia myyntibudjetin sekä sisäistää kannattavan myynnin perusteet
• ottaa huomioon myyntiin sekä asiakkuuksiin liittyvät juridiset kysymykset
• hyödyntää asiakastietojärjestelmiä asiakkuuksien johtamisessa ja kehittämisessä
• käyttää erilaisia analyysi
G028 TALOUS, 10 op
Kuvaus:
Tehdä opiskelijoista liiketoiminnan tekemisen ja kehittämisen asiantuntijoita taloudessa.
Opiskelija osaa:
Tekijätasolla opiskelija osaa:
•
tulkita eri toimialoilla toimivien yritysten tilinpäätöstietoja ja tunnistaa yrityksen kannattavuuteen ja
maksuvalmiuteen vaikuttavat keskeiset tekijät.
•
laskea tilinpäätöksen keskeiset tunnusluvut.
•
tehdä investointilaskelmia
•
kustannuslaskennan perusteet ja eri hinnoittelumalleja
•
laatia aloittavan yrityksen rahoitus-, kannattavuus- ja kassabudjetin
Soveltajatasolla opiskelija osaa:
•
laatia erilaisia yrityksen budjetointi- ja investointilaskelmia
•
tehdä yrityksen kirjanpidon
•
hyödyntää tilinpäätös- ja verosuunnittelun keskeisiä periaatteita
•
hyödyntää taloushallintoon liittyvää keskeistä lainsäädäntöä (yhtiölait, kirjanpitolait, verolait)
•
hyödyntää tilinpäätöksestä laskettavia tunnuslukuja päätöksenteossaan
Kehittäjätasolla opiskelija osaa:
•
laskea ja hyödyntää monenlaisia talouden tunnuslukuja
•
käyttää kirjanpidon tuottamaa tietoa päätöksenteon tukena
•
tehdä yrityksen tilinpäätös- ja verosuunnittelua
•
käyttää keskeisiä rahoitusinstrumentteja
G029 JOHTAMINEN, 10 op
Kuvaus:
Tehdä opiskelijoista liiketoiminnan tekemisen ja kehittämisen asiantuntijoita johtamisessa.
Opiskelija osaa:
Tekijätasolla opiskelija osaa
•
suunnitella ja johtaa projekteja
•
valita henkilöitä projekteihinsa
•
johtaa toisia omalla esimerkillään
•
luoda innostavan työympäristön
•
käyttää työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia
•
johtaa ja kehittää reflektiivisesti omaa toimintaansa
Soveltajatasolla opiskelija osaa
•
johtaa työntekijöitä pitkäkestoisissa johtotehtävissä, esimerkiksi linjajohtajana
•
rekrytoida, kehittää ja palkita henkilökuntaa
•
vastata työturvallisuudesta
•
motivoida työntekijöitä henkilökohtaisia motivointikeinoja käyttäen
•
parantaa työn tuloksia muuttamalla johtamistyyliään tilanteen mukaisesti
•
analysoida ja mitata organisaation toimintaa
•
parantaa työilmapiiriä
•
kehittää reflektiivisesti koko organisaation toimintaa
Kehittäjätasolla opiskelija osaa
•
johtaa ihmisiä verkostoituneessa työskentely-ympäristössä virallisesta toimenkuvasta riippumatta
•
kehittää organisaationsa työmenetelmiä ja –prosesseja
G030 VIESTINTÄ, 10 op
Kuvaus:
Tehdä opiskelijoista liiketoiminnan tekemisen ja kehittämisen asiantuntijoita viestinnässä.
Opiskelija osaa:
Tekijätasolla opiskelija osaa:
•
käyttää erilaisia ajanmukaisia viestintäkanavia ja viestintävälineitä
•
toimia erilaisissa liike-elämään liittyvissä suullisissa viestintätilanteissa (tiedottaminen, neuvottelu, kokous,
puhe, keskustelu, presentaatio...)
•
laatia erilaisia liike-elämään liittyviä asiakirjoja, muistioita, raportteja, esitysmateriaaleja ja muita kirjallisia
tekstejä
•
suunnitella ja toteuttaa yrityksen sisäistä ja ulkoista viestintää
•
huomioida toiminnassaan eri kulttuuritekijöiden aiheuttamat vaatimukset ja tavat
Soveltajatasolla opiskelija osaa:
•
arvioida ja toteuttaa tilannekohtaisesti, miten ja millä sisällöillä pitää viestiä eri sidosryhmille
•
suunnitella ja toteuttaa yrityksen brändin rakentamista
•
viestiä monikulttuurisessa ympäristössä
•
järjestää ja kehittää yritysten tapahtumia
Kehittäjätasolla opiskelija osaa:
•
toteuttaa muutosprojektin viestinnän
•
tunnistaa työympäristössään viestintätilanteet, joissa tarvitaan muutosta
•
arvioida ja kehittää organisaation viestintäprosesseja
•
suunnitella ja toteuttaa organisaation viestintästrategian
G034 KIELET, 10 op
Kuvaus:
Tavoitteena on tehdä opiskelijoista liiketoiminnan tekemisen ja kehittämisen asiantuntijoita monikielisessä ja
monikulttuurisessa toimintaympäristössä.
00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op
Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op
Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.
G0207 Englannin kieli, tekijätaso, 5 op
Opiskelija osaa:
•
käyttää erilaisia ajanmukaisia viestintäkanavia ja viestintävälineitä
•
toimia erilaisissa liike-elämään liittyvissä suullisissa viestintätilanteissa (tiedottaminen, neuvottelu, kokous,
puhe, keskustelu, presentaatio...)
•
laatia erilaisia liike-elämään liittyviä asiakirjoja, muistioita, raportteja, esitysmateriaaleja ja muita kirjallisia
tekstejä
•
huomioida toiminnassaan eri kulttuuritekijöiden aiheuttamat vaatimukset ja tavat
G0208 Ruotsin kieli, tekijätaso, 5 op
Opiskelija osaa:
• käyttää erilaisia ajanmukaisia viestintäkanavia ja viestintävälineitä
• toimia erilaisissa liike-elämään liittyvissä suullisissa viestintätilanteissa (tiedottaminen, neuvottelu, kokous,
puhe, keskustelu, presentaatio...)
• laatia erilaisia liike-elämään liittyviä asiakirjoja, muistioita, raportteja, esitysmateriaaleja ja muita kirjallisia
tekstejä
• huomioida toiminnassaan eri kulttuuritekijöiden aiheuttamat vaatimukset ja tavat
00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op
Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.
00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op
Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.
00453 Suomen kielen lähtötasotesti, 0 op
Opintojakson kuvaus:
Suomenkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat suomen kielen
lähtötasotestin.
00522 Suomen kielen valmentavat opinnot, 3 op
Opintojakson kuvaus:
Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentaalle opintojaksolle opintojensa
alkuvaiheessa. Kielten valmentavista opintojaksoista annetaan annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti
valittaviin opintoihin, jos opiskelijan kielen lähtötaso on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin
kieliopintoihin.
00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op
00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op
G031 HARJOITTELU, 30 op
Kuvaus:
Tehdä opiskelijoista liiketoiminnan tekemisen ja kehittämisen asiantuntijoita harjoittelun avulla.
Opiskelija osaa:
Harjoittelujakson tavoitteena on, että opiskelija osaa
• arvioida omaa ammatillista osaamistaan ja työelämän osaamisvaatimuksia
• kehittää liiketoimintaosaamistaan käytännön työtehtävissä
• analysoida ja reflektoida omaa toimintaansa työyhteisössä
• kehittää kohdeorganisaationsa toimintaa asiantuntijayhteisön jäsenenä
Sisältö:
Laurea Business Ventureksen opiskelija voi suorittaa tutkintoonsa kuuluvan pakollisen 30 opintopisteen harjoittelun
yritysten kehittämisprojekteissa, oman yrityksensä kehittämishankkeissa tai käytännön työtehtävissä eri
organisaatioissa. Harjoittelun voi suorittaa joko yhtäjaksoisena tai kahdessa eri jaksossa henkilökohtaisen
oppimissuunnitelman mukaisesti.
Pakollinen harjoittelu merkitään opiskelijan tutkintotodistukseen.
G0203 Harjoittelu 1, 15 op
Opiskelija osaa:
•
arvioida omaa ammatillista osaamistaan ja työelämän osaamisvaatimuksia
•
kehittää liiketoimintaosaamistaan käytännön työtehtävissä
•
analysoida ja reflektoida omaa toimintaansa työyhteisössä
•
kehittää kohdeorganisaationsa toimintaa asiantuntijayhteisön jäsenenä
G0204 Harjoittelu 2, 15 op
Opiskelija osaa:
• kehittää liiketoimintaosaamistaan käytännön työtehtävissä
• arvioida omaa ammatillista osaamistaan ja työelämän osaamisvaatimuksia
• analysoida ja reflektoida omaa toimintaansa työyhteisössä
• kehittää kohdeorganisaationsa toimintaa asiantuntijayhteisön jäsenenä
G032 OPINNÄYTETYÖ, 15 op
Kuvaus:
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan
ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.
Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen
Sisältö:
Kaikkiin Laurean koulutusohjelmiin sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. LBV:n opinnäytetyöllä opiskelija
näyttää pystyvänsä itsenäisesti asiantuntijuutta vaativiin liiketoiminnan kehittämistehtäviin sekä osaavansa
raportoida kehittämisprojektinsa ammattimaisesti. Opinnäytetyö voi liittyä olemassa tai suunnitteilla olevan
organisaation innovaatio-, kehittämis- tai tutkimustoimintaan.
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskeli-jan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.
Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.
Opinnäytetyö esitetään aina julkisesti. LBV:n opinnäytetyöt esitellään pääsääntöisesti Otaniemen
opinnäytetyöpäivien yhteydessä muille opiskelijoille. Opinnäytetyö voidaan esitellä myös jossain muussa julkisessa
tilaisuudessa, esimerkiksi asiakasesityksenä tai avoimessa seminaarissa.
Opinnäyteprosessi sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen
hallintaa sekä hyvää kielitaitoa.
Opinnäytetyön tekemisessä ja arvioinnissa noudatetaan Laurea -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa.
Opiskelijan on opinnäytetyöprosessin yhteydessä osoitettava myös hallitsevansa EQF-viitekehyksen 6. tason
kompetenssivaatimukset.
Opinnäytetyöprosessin sisältö
• Opinnäytetyön kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte
G033 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 0 op
Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.
Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.
00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op
Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä
Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto
Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.
00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op
Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä
Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto
Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.