Opetussuunnitelma 2011 – HLVP12KN (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Liiketalouden koulutusohjelma, Peer to Peer (Laurea Tikkurila, liko), HLVP12KN

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien tuloksellinen integroiminen on Laureassa nähty keskeisenä
ammattikorkeakoulun saamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tavoitteena on, että meiltä valmistuu
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka ovat oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä. Lisäksi
tavoitteena ovat tutkimukseen perustuva työelämäosaamisen kehittäminen ja uudistaminen sekä monialaista
osaamista hyödyntävät innovaatiot, joiden vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Laurean oppimiskäsitys todentuu korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemassa Kehittämispohjaisen oppimisen
(Learning by Developing) –toimintamallissa. Oppimisen tavoitteena on osaaminen, joka ilmenee uusina
toimintatapoina ja –menetelminä, jotka myös mahdollistavat tutkintoa vastaavan työelämän uudistamisen.
Kehittämispohjainen oppiminen etenee työelämäläheisissä hankeympäristöissä, joissa opiskelijat, opettajat,
työelämän asiantuntijat sekä asiakkaat yhdessä työskentelevät uusien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja
kehittämiseksi.

Opiskelija nähdään yhteistyökumppanina, joka osaamisen kehittymisen myötä kykenee yhä vastuullisemmin ja
omaa luovuutta hyödyntäen toimimaan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Osaamisen välineitä opiskelija kartuttaa
erilaisissa työpajoista ja laboratorioista rakentuvissa oppimisympäristöissä. Ammatillinen osaaminen uusina
toimintatapoina rakentuu tutkitun tiedon, sen syvällisen ymmärtämisen, taitamisen ja tilanteiden hallintakyvyn
integroituneena kokonaisuutena. Yhdessä toimien tietoon perustuvaa taitamista rakentaen saavutetaan osaaminen,
joka mahdollistaa erilaisten tilanteiden hallinnan jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Ammattikorkeakoulussa oppiminen etenee taitamisen orientaation kautta. Tieteellinen tieto on merkityksellistä
välineellisesti. Oppiminen ohjaa käsittelemään tietoa ja valitsemaan eettisesti merkityksellisen tiedon, jota voi
hyödyntää ja soveltaa tulevan tutkinnon osaamista vastaavassa kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on
tärkeää kehittyminen taitavaksi osaajaksi, joka kykenee uudistamaan työelämää. Työelämäläheiset
kehittämishankkeet oppimisympäristöinä mahdollistavat opiskelijalle osaamisen aitouden, kumppanuusverkoston
rakentumisen, omien merkityksellisten kokemusten hyödyntämisen sekä luovuuden ja tutkivan työotteen
kehittymisen. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö kehittävät osaamista yhdessä
oppien. Lisäksi kehittämishanke tuottaa uutta tietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden osaamisen luomista ja
kehittämistä. Laurean oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa
vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy yhteisöjen ja niiden muodostamien
verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja
kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla
vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.
Käytännön sovelluksia oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat, verkostoissa
toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut toimintatilat,
osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot.

Opiskelijan vastuu ja rooli oppimisessa

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana vastuullinen sitoutuminen kehittämishankkeeseen. Opiskelu
Laureassa edellyttää opiskelijalta erityisesti kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, itseohjautuvuutta,
aloitteellisuutta ja yhteistyökykyä. Itsenäisen työotteen merkitys korostuu opinnoissa.
Kehittämishankkeissa kaikki osalliset nähdään oppijoina, koska hankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta.
Kumppanuus tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen
eteneminen edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen.

Opettajan rooli Laureassa

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja pedagogisena
ohjaajana. Opettaja ei voi siirtää osaamista opiskelijalle, vaan hän ohjaa opiskelijan oppimista.
Roolistaan hieman riippuen Laurean opettajat ovat sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että
pedagogeja. Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden
työelämäosaamisen uudistajana ja kehittäjänä. Kehittäjänä opettaja vastaa kehittämishankkeen eteenpäin viennistä.

Opetussuunnitelman rakenne

Laurealaiset opetussuunnitelmat rakentuvat teemoista ja opintojaksoista. Teemalla tarkoitetaan laajempaa
osaamisaluetta, jonka hallitsemiseksi opiskelijan tulee tyypillisesti suorittaa useampi aihealuetta käsittelevä
opintojakso. Teemojen ja opintojaksojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuositeemat
kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.

Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisesti yhteisesti määritellyt yhteiset kompetenssit (ks. taulukko 1) osana
teemojen tai opintojaksojen tavoitteita. Yleisten kompetenssien hallitseminen varmistaa
ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen
puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen.

Taulukko 1. Yleiset kompetenssit
• osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja
oppimistapojaan
OPPIMISEN TAIDOT • osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
• kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta
ja opitun jakamisesta
EETTINEN OSAAMINEN • kykenee ottamaan vastuun omasta
toiminnastaan ja sen seurauksista
• osaa toimia alansa ammattieettisten
periaatteiden mukaisesti
• osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon
työskentelyssään
• osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
• osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita
• kykenee vaikuttamaan yhteiskun-nallisesti
osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin
perustuen
• osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää
yhteisön hyvinvointia
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN • osaa toimia työelämän viestintä- ja
vuorovaikutustilanteissa
• osaa hyödyntää tieto-ja viestintätekniikkaa oman
alansa tehtävissä
• kykenee luomaan henkilökohtaisia
työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
• osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa
tilanteissa
• kykenee työnjohtamiseen ja itsenäiseen
työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
• omaa valmiuksia yrittäjyyteen
INNOVAATIO-OSAAMINEN • kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja
työtapojen kehittämiseen
• osaa työskennellä projekteissa
• osaa toteuttaa tutkimus-ja kehittämishankkeita
soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja
menetelmiä
• osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja
taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
KANSAINVÄLISTYMIS-OSAAMINEN • omaa alansa työtehtävissä ja niissä
kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
• kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön
• osaa ottaa työssään huomioon alansa
kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja
mahdollisuuksia

Opintojakson suorittaminen kerryttää opiskelijan opintopisteitä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa noin 26,7
tuntia opiskelijan työtä.

Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamisen arviointi kertoo, kuinka hyvin asetut
tavoitteet on saavutettu. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien
etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.
Opintojaksot arvioidaan numeraalisesti asteikolla 0 – 5 tai hyväksytty/hylätty (H/0) -periaatteella. Arvioinnissa
hyödynnetään alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin kehitettyjä kriteereitä (ks.
taulukko 2). Opintojakson arviointikriteerit on kerrottu opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Taulukko 2. Osaamisen arviointikriteerit alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijalle.
ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
• Käyttää asiantuntevasti • Käyttää asiantuntevasti ja
ammattikäsitteitä. laajaalaisesti
KIITETTÄVÄ • Noudattaa ammattikäsitteitä sekä
työturvallisuusohjeita hallitsee kokonaisuuksia.
arvosana 5 vastuullisesti ja itsenäisesti. • Kehittää
• Perustella toimintaa tutkitun toimintaympäristönsä
Opiskelija osaa: tiedon avulla. työturvallisuutta.
• Toimia itsenäisesti ja • Kehittää toimintatapoja
aloitteellisesti tavoitteiden vertailemalla, yhdistelemällä,
suunnassa. Toiminta on ja valitsemalla tutkittua tietoa.
usein joustavaa, • Toimia aloitteellisesti ja
järjestelmällistä, innovatiivisesti tavoitteiden
kehittämispainotteista, luovaa mukaan. Toiminta
ja aktiivista. pääsääntöisesti uutta luovaa,
• Valita toimintaan soveltuvia työelämää kehittävää ja
tekniikoita ja malleja ja selkeän ammatillista.
perustella valintansa. • Valita, yhdistellä, ja kehittää
• Toimia asiakaslähtöisesti ja toimintaan soveltuvia
tilanteenmukaisesti. tekniikoita ja malleja.
• Edistää ryhmän toimintaa. • Toimia aloitteellisesti ja
• Kriittisesti soveltaa vastuullisesti
ammattieettisiä periaatteita asiakassuhteissa sekä
toiminnassaan. ymmärtää asiakkuuden
merkityksen kokonaisuuden
kannalta.
• Kehittää ja uudistaa
monialaisen/-ammatillisen
ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
monimutkaisissa ja
ennakoimattomissa
tilanteissa.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

HYVÄ • Käyttää systemaattisesti • Käyttää asiantuntevasti
ammattikäsitteitä. ammattikäsitteitä.
arvosana 3 • Soveltuu työturvallisuusohjeita • Huolehtia omasta ja
toiminnassaan. työyhteisönsä työturvallisuudesta
Opiskelija osaa: • Perustella, vertailla ja sekä havaitsee kehittämiskohteita.
analysoida toimintaansa yleisillä • Valita toimintatapoja tutkitun
ohjeilla. tiedon ja ohjeistuksen perusteella.
• Selviytyä itsenäisesti erilaisissa • Toimia systemaattisesti ja
tehtävissä kulloisessakin kriittisesti tavoitteiden suunnassa
toimintaympäristössä. monimutkaisissa tilanteissa.
• Soveltuu monipuolisesti opittuja Toiminta usein joustavaa,
tekniikoita ja malleja. järjestelmällistä, luovaa ja
• Toimia ammatillisesti aktiivista.
asiakastilanteissa. • Valita toimintaan soveltuvia
• Toimia ryhmässä tekniikoita ja malleja ja perustella
tavoitesuhteisesti. valintaansa.
• Perustella toimintaansa • Priorisoida ja ylläpitää
ammattieettisten periaatteiden asiakkuuksia/asiakassuhteita.
mukaisesti. • Edistää ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
toiminnassaan.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

TYYDYTTÄVÄ • Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja • Käyttää systemaattisesti
asianmukaisia ammattikäsitteitä ammattikäsitteitä.
arvosana 1 sekä osoittaa perehtyneensä • Noudattaa työturvallisuusohjeita
tietoperustaan. vastuullisesti ja itsenäisesti.
Opiskelija osaa: • Perustella ja analysoida
• Toimia turvallisesti, joskin toiminta toimintaansa yleisillä ohjeilla sekä
on usein kaavamaista/ kokeilevaa/ tutkitun tiedon avulla.
hapuilevaa/ omalähtöistä • Toimia ammatillisesti ja
• Noudattaa sääntöjä ja ohjeita vastuullisesti ennakoimattomissa
sekä perustella toimintaansa asiakas- ja ongelmatilanteissa.
annetuilla ohjeilla. • Toimia itsenäisesti erilaisissa
• Toimia ohjattuna asianmukaisesti. tehtävissä kulloisessakin
• Käyttää opittuja tekniikoita ja toimintaympäristössä.
malleja. • Soveltaa monipuolisesti opittuja
tekniikoita ja malleja.
• Ottaa toiminnassaan asiakkaat
huomioon. • Toimia asiakaslähtöisesti ja
• Toimia ryhmän jäsenenä. tilanteenmukaisesti sekä ymmärtää
• Toimia ammattieettisten asiakastarpeita.
periaatteiden mukaisesti. • Toimia ryhmässä
tavoitesuhteisesti.
• Toimia ja perustella toimintaansa
ammattieettisten periaatteiden
mukaisesti.

YHTEISET
KOMPETENSSIT(Arene)
• Arvioidaan integroidusti kunkin • Arvioidaan integroidusti kunkin
opintojakson arvioinnin yhteydessä. opintojakson arvioinnin yhteydessä.

NQF, Taso 6, AMK- tutkinto, • Viitekehyksessä kuvataan • Hallitsee laaja-alaiset ja
kansallinen tutkintojen viitekehys valmistuvan opiskelijan osaaminen edistyneet oman alansa tiedot,
mikä otetaan huomioon joihin liittyy teorioiden, keskeisten
arvioitaessa alkuvaiheen käsitteiden, menetelmien ja
opiskelijoita. periaatteiden kriittinen
ymmärtäminen ja arvioiminen.
Ymmärtää ammatillisten
tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen
kattavuuden ja rajat. Hallitsee
edistyneet taidot, jotka osoittavat
asioiden hal-lintaa, kykyä soveltaa
ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita
vaaditaan erikoistu-
neella ammatti-, tieteen- tai
taiteenalalla monimutkaisten tai
ennakoimattomien ongelmien
ratkaisemiseksi.

• Kykenee johtamaan
monimutkaisia ammatillisia toimia
tai hankkeita tai kykenee
työskentelemään itsenäisesti alan
asiantuntijatehtävissä. Kykenee
päätöksentekoon
ennakoimattomissa
toimintaympäristöissä.
Perusedellytykset toimia alan
itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee
vastaamaan oman osaamisensa
arvioinnin ja kehittämisen lisäksi
yksittäisten henkilöiden ja ryhmien
kehityksestä.

• Valmius jatkuvaan oppimiseen.
Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja
kirjallisesti sekä alan että alan
ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee
itsenäiseen kansainväliseen
viestintään ja vuorovaikutukseen
toisella kotimaisella ja vähintään
yhdellä vieraalla kielellä.

Koulutusohjelman laadun arviointi ja kehittäminen

Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laatujärjestelmän avulla (kuvio 1.) Laatujärjestelmän tavoitteena
on mm. varmistaa kattavasti Laurean koulutuksen ja muun toiminnan laatua ja tuottaa systemaattisesti laatuun
liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi sekä edistää riittämättömän laadun tunnistamista.

Kuvio 1. Laurean laatujärjestelmä

Laurean perustoiminnan tueksi on kuvattu prosessit. Ydinprosessi on kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka
toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamisprosessi.
Toiminnan seurannan ja arvioinnin välineenä toimii strategian toteuttamissuunnitelma, jossa on määritetty toiminnan
kannalta kriittiset menestystekijät ja niiden mittarit. Koulutusohjelman laadunvarmistuksen osalta keskeisiä mittareita
ovat esim. opintojen eteneminen, oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä, koulutuksesta eroaminen, koulutuksen
läpäisy ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen. Mittareiden mukaisia tuloksia tarkastellaan vuosittain
ja niiden pohjalta määritellään toiminnan kehittämiseksi tarkoituksenmukaiset kehittämistoimenpiteet.
Kriittisten menestystekijöiden mittereihin liittyvän tulostiedon lisäksi Laureassa kerätään muuta palaute- ja
arviointitietoa koulutusohjelman laadun kehittämiseksi. Koulutusohjelmakohtaisen opetussuunnitelman arviointi
tehdään vuosittain. Arviointiin osallistuvat henkilöstön lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat.
Opiskelijoiden keskeisin toiminnan arvioinnin ja kehittämisen väylä on opiskelijapalautejärjestelmä.
Opiskelijapalautejärjestelmään sisältyvät koulutuksen laatua, opiskelijan ammatillista kasvua ja
opiskelijahyvinvointia mittaavat palautekyselyt sekä välittömät palautteet. Palautetiedon kerääminen, sen
systemaattinen käsittely opiskelijoiden ja henkilöstön kesken sekä tiedon monipuolinen hyödyntäminen
mahdollistavat koulutuksen jatkuvan laadun kehittämisen.
Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana erilaisissa kehittämisryhmissä niin Laurea- kuin paikallisyksikkötasolla.
Opiskelijakunta LAUREAMKOn edustajat ja johdon neuvottelutapaamisia järjestetään säännöllisesti. Tapaamisten
tavoitteena on opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. Neuvottelutapaamisia käydään
LAUREA- ja paikallisyksikkötasoisesti. Opiskelijajäsenet osallistuvat myös Laurean sisäisiin auditointeihin, joita
toteutetaan kerran lukuvuodessa. Sisäisten auditointien kautta opiskelijat vaikuttavat koulutuksen ja muun toiminnan
laadun kehittämiseen.

Laurean opetussuunnitelma osana eurooppalaista korkeakoulualuetta

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Bolognan prosessissa on mukana 46 maata, muitakin kuin EU-maita. Sen
tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue vuoteen 2010
mennessä.
Kansainvälisesti ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin
perustuva tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-
tason tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta.
Ammattikorkeakouluissa kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin tutkinnon
lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon suorittaneista
suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.
Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System)-järjestelmän mukaiset opintopisteet vuonna 2005. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi
tuottaa 60 pistettä. Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on
opiskelijakeskeinen järjestelmä. Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä, joka tarvitaan koulutusohjelman
tavoitteiden saavuttamiseen.

Opetussuunnitelmissa kuvataan oppimistulokset ja osaaminen. Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen
näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja
osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana
korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen
tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin
työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin.
Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Tällä hetkellä voimavarat kohdennetaan siihen, että opetussuunnitelman toteutuksia
kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean
toimintaympäristöön.
Lähteet:
Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Globaalit haasteet ja kestävä kehitys opetussuunnitelmissa

Korkeakoulujen toiminnan on perustuttava vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen sekä erilaisuuden
ymmärtämiseen ja arvostamiseen korkeakouluyhteisössä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (OPM 2009,
51) toimenpidesuosituksena on, että korkeakoulut lisäävät kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen
pohjautuvaa koulutus- ja tutkimus - yhteistyötä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen
2005–2014 tavoitteiden toteuttamiseksi. Laurean opetussuunnitelmia kehitetään korkeakoulujen
kansainvälistämisstrategian 2009 – 2015 mukaisesti. Laurean arvoista yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuullisuus
edustavat selkeimmin näitä näkökulmia. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintojen yleisten kompetenssien eettinen
osaaminen tarkoittaa myös kykyä soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa työssä. Toiminta
globalisoituvassa maailmassa edellyttää korkeakouluilta omien toimintaperiaatteidensa eettisyyden kriittistä
tarkastelua.
Tavoitteena on, että kaikkien suomenkielisten koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa on vähintään 30 op
vieraskielisiä opintoja. Tavoitetta kohti edetään asteittain paikallisyksiköissä. Joissain koulutusohjelmissa
tavoitteeseen on jo päästy. Tavoitteena on myös tuottaa osaamista, joka mahdollistaa osallistumista globaalien
ongelmien ratkaisemiseen sekä oman toiminnan rakentamista eettisesti kestävälle pohjalle.
Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi

Koulutusohjelman toimintaympäristö

Laurean toimialueella neljä viidesosaa kaikista työpaikoista on palveluissa. Kasvuyritysten merkitys on keskeinen
metropolialueen kilpailukyvylle. Kasvuyritykset ovat pieni osa kaikista uusista yrityksistä. Niihin syntyy kuitenkin
suuri osa uusista työpaikoista. Kasvuyritysten tunnistaminen ja erityisesti tieto- ja osaamisintensiivisiä liike-elämän
palveluja tarjoavien yritysten toimintaedellytysten parantaminen on keskeistä alueen kilpailukyvyn kannalta. Julkisen
sektorin palvelutuotanto on volyymiltaan metropolialueella huomattava. Julkisten palveluiden kehittymiseksi on
tärkeää edistää uusien tuote- ja menetelmäinnovaatioiden aktiivista hyödyntämistä julkisen sektorin omassa
toiminnassa.

Globalisaation laajeneminen, tieto- ja viestintäteknologian nopea kehittyminen, tuotteiden ja palvelujen elinkaarien
lyheneminen sekä asiakkaiden vaatimusten kasvaminen leimaavat toimintaympäristöä. Innovatiivisuudesta on
noussut yritysten, verkostojen ja alueiden keskeinen menestystekijä. Tuotteiden ja palvelujen asiakaslähtöisestä
kehittämisestä muodostuu yrityksen toimintaa ohjaava tekijä, joka luo leimansa yrityksen perusprosesseihin.
Tuotteistamisessa asiakkaan arvojen ja kulttuuritaustan merkitys korostuvat.

Organisaatiot vastaavat toimintaympäristön muutoksiin uudistamalla toimintaansa kehittämisprojektien avulla. P2P-
toimintamallissa opitaan tunnistamaan kehittämistarpeita sekä suunnittelemaan ja johtamaan organisaatioiden
liiketoiminnan kehittämisprojekteja.

Muuttuva toimintaympäristö edellyttää asiantuntijoilta kykyä toiminnan analysointiin ja kehittämiseen. P2P-
projekteissa opitaan toimimaan dynaamisessa ja verkostoituneessa ympäristössä.

Osaamisalueet

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia – yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Suomen
ammattikorkeakouluissa kompetenssien luokittelussa käytetään jakoa yleisiin (generic comptences) ja
koulutusohjelmakohtaisiin (subjectspecific competences) kompetensseihin.

Yleiset komptenssit

Yleiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä osaamisalueita. Ne luovat perustan työelämässä
toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle.

Valtakunnalliset, yleiset kompetenssit ovat seuraavat:
• itsensä kehittäminen
• eettinen osaaminen
• viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
• kehittämistoiminnan osaaminen
• organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen
• kansainvälisyysosaaminen. (ks. www.ncp.fi/ects.)

Liiketoimintaosaaminen

Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat perustan opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden
kehittymiselle. Liiketalouden tradenomilla on vahva liiketoiminnan yleisosaaminen siten, että hän osaa ylläpitää ja
kehittää erityyppisten organisaatioiden toimintaa. Liiketalouden tradenomin on tärkeää osata hahmottaa
toimintaympäristön rakenteita, analysoida ja hyödyntää muutosvoimia sekä kehittää organisaatioiden
avaintoimintoja ja prosesseja, hallita tuotteistamisen ja kaupallistamisen, asiakas ja kumppanuusosaamisen,
yrittäjyysosaamisen sekä vastuullisen liiketoiminnan johtamisen periaatteet. P2P-toimintamallissa liiketoiminnan
asiantuntijuutta rakennetaan projektityöskentelyssä seuraavien teemojen kautta: liiketoiminta, markkinointi,
taloushallinto, johtaminen ja viestintä.

Ammatillinen kasvu ja vuositeemat

P2P-opinnoissa opintojen alkuvaiheessa opiskelija perehtyy liiketalouden osaamisalueisiin sekä kehittyy oma-
aloitteiseksi tiedonhakijaksi ja osaajaksi erilaisten työelämän projektien kautta.Projektit ovat laaja-alaisia
kokonaisuuksia, joissa liiketoimintaan liittyvät prosessit ja käytännöt tulevat opiskelijalle tutuiksi.

Perusopintojen edetessä osaaminen painottuu liiketoiminnan analysoimiseen ja kehittämiseen. Uutta tietoa
tuotetaan ratkaisemalla liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä ongelmia, luomalla erilaisia työskentelymenetelmiä ja
selityksiä tutkittavasta ja kehitettävästä ilmiöstä. Erilaisia käsityksiä ja tulkintoja testataan ja tutkitaan yhteisesti.
Projekteissa korostuu asiakasyhteistyö ja verkostoituminen. Projektityöskentely painottuu vertaisoppimiseen, jota
ohjaaja tukee.

Ammattiopintojen aikana opiskelija kehittää omaa yhteistyöverkostoaan. Opiskelija hyödyntää aikaisempien
opintojen aikana saavutettua osaamista ja kehittää sitä omien henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti.
Asiantuntijana opiskelijaa rohkaistaan kehittämään suhdeverkostojaan ja työskentelymenetelmiään. Projektit ovat
luonteeltaan haasteellisia ja yhteistyöorganisaatioiden toimintaa kehittäviä. Opiskelija pystyy
itsenäiseen,kokonaisvaltaiseen projektijohtamiseen. Opinnäytetyö ja harjoittelu palvelevat tätä samaa tavoitetta,
minkä lisäksi ne antavat opiskelijalle mahdollisuuden edelleen syventää omaa yksilöllistä opintopolkuaan.

Liiketalouden tradenomi ymmärtää jatkuvan uudistumisen mahdollisuudet ja näkee tradenomiopinnot osana
elinikäisen oppimisen prosessia. Ammatillisen kasvun tukeminen perustuu monialaisiin oppimisympäristöihin sekä
autenttisissa työelämän hankkeissa tapahtuvaan tutkivaan oppimiseen (LbD). Kuva 1 esittää tradenomin
ammatillisen kasvun prosessia.

Oppiminen P2P-toimintamallissa perustuu Learning by Developing (LbD) -ajatteluun. Sen viisi kulmakiveä ovat
kumppanuus, kokemuksellisuus, autenttisuus, luovuus ja tutkimuksellisuus.

Kuva 1. Ammatillisen kasvun prosessi (Laurean pedagoginen strategia 2007, 13).

Kumppanuus näkyy P2P-opinnoissa yhdessä tekemisenä. Opiskelijat tukevat toistensa projekteja ja oppimista
ohjausryhmissä vertaistukea antaen. Kokeneemmat opiskelijat ohjaavat nuorempia, jonkin osa-alueen asiantuntijat
kollegoitaan. Laurean henkilökunta toimii kumppanuusroolissa opiskelijoiden kanssa ohjaten,
neuvoen, kysyen ja tukien oppimisen edistymistä. Tärkeää on myös yhdessä tekeminen alueen työelämäedustajien
kanssa. He toimivat opiskelijoiden hankkeissa sekä kumppaneina että kokeneempina kollegoina.

Kokemuksellisuus näkyy omana tekemisenä. Opiskelijat tekevät kaikki opintonsa todellisissa projekteissa ja
vastaavat kaikesta työnteosta itsenäisesti. Tämä antaa opiskelijoille mahdollisuuden kokea monipuolisesti erilaisia
toimintamalleja ja oppia samalla ottamaan vastuuta omista valinnoistaan ja tekemisestään.Yhteiset kokemukset eri
partnereiden kesken sekä edistävät yhteistyötaitojen kehittymistä että tukevat työelämän arvonäkemysten siirtymistä
eri toimijoiden välillä.
Autenttisuus näkyy todellisina projekteina. P2P:n opinnot tehdään aina todellisten liiketoiminnan
kehittämisprojektien osana. Toimiminen autenttisessa ympäristössä mahdollistaa hiljaisen tiedon siirtymisen
opiskelijoille ja tarjoaa vahvan verkoston toimijoita, jotka oppivat luottamaan heidän kykyihinsä.

Luovuus näkyy jatkuvana kehittämisenä. Opiskelijat ovat jatkuvasti luomassa uusia, parempia ja tehokkaampia
tapoja liiketoiminnan tekemiseen. Kaikki projektit tähtäävät toiminnan kehittymiseen, mikä pakottaa opiskelijat
samalla kehittämään omaa osaamistaan.

Tutkimuksellisuus näkyy tietopohjaisena päätöksentekona. Voidakseen valita parhaat ratkaisut kuhunkin
tilanteeseen sekä mahdollistaakseen jatkuvan kehittymisen opiskelijoiden on hankittava riittävä tietoperusta ennen
toimintaansa. Nämä syyt luovat keskeisen motivaation olemassa olevaan tietoon tutustumiselle sekä uuden tiedon
luomiselle erilaisia tutkimusmenetelmiä käyttäen.

Projektityöskentely P2P-toimintamallissa

P2P–toimintamallin tekee erityiseksi tiivis yhteistyö projekteissa yhteistyökumppaneiden, opiskelijoiden ja P2P-
ohjaajien kanssa. Yhteistyökumppanit ovat yhteiskunnan eri sektoreiden ja toimialojen organisaatioita. Opiskelija
oppii työskentelemällä erilaisissa projektitehtävissä aktiiviseksi kehittäjäksi ja projektityöskentelyn osaajaksi.
Organisaatiot saavat kehittämisprojekteissa tarvitsemaansa tietoa toimintansa tueksi.

Opintojen alussa opiskelija osallistuu yleensä P2P-ohjaajien hankkimiin projekteihin, opintojen edetessä opiskelijaa
ohjataan hankkimaan itse projekteja. Opiskelijan työelämäverkostot ja kontaktit karttuvat opintojen edetessä, mikä
osaltaan helpottaa projektien hankintaa. Kuvassa 2 esitetään P2P-kehittämisprojektin eteneminen pääpiirteittäin.

Kuva 2. Kehittämisprojektin eteneminen P2P:ssa

P2P:stä valmistuvan opiskelijan osaaminen vastaa eurooppalaisessa Bolognan prosessissa määriteltyjä bachelor-
tason osaamisvaatimuksia. Arvioinnissa huomioidaan projektityöskentelytaidot, oman alan hallinta ja
valtakunnalliset yleiset kompetenssit (itsensä kehittäminen, eettinen osaaminen, viestintä- ja
vuorovaikutusosaaminen, kehittämistoiminnan osaaminen, organisaatio ja yhteiskuntaosaaminen sekä
kansainvälisyysosaaminen).

Projektityöskentelyä koskevat arvioinnit perustuvat tiimiarviointiin, opiskelijan itsearviointiin ja ohjaajan suorittamaan
arviointiin. Osaamisen tulee näkyä prosessissa, tuloksissa, lähteiden käytössä sekä yhteistyössä.
Kehittämisprojekteista kertyy opiskelijalle opintojen aikana portfolio, jossa näkyy opiskelijan osallistuminen
projekteihin ja osaamisen kehittyminen. Arviointia suoritetaan koko projektin ajan ja erityisesti arvioinnista ja
palautteista keskustellaan sparraustilaisuuksissa, joita pidetään projektien päätyttyä tiimeittäin. Opiskelijalle kertyy
opintopisteitä hänen projekteissa tekemän työmäärän mukaan. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää.

Kiitettävän arvosanan (K5, kehittäminen) opiskelija saa osoittaessaan hallitsevansa yllämainitut osaamisalueet
erittäin hyvin sekä käytännössä että teoreettisena konseptina. Hyvään arvosanaan (H3 – H4, soveltaminen)
vaaditaan, että opiskelija osoittaa hallitsevansa osaamisalueen käytännössä, mutta teoreettisessa osaamisessa tai
käytännön projektityöskentelyssä voi olla osittaisia puutteita. Tyydyttävään arvosanaan (T1 – T2, tekeminen)
vaaditaan, että opiskelija osaa toimia ohjeiden mukaisesti projekteissa ja etsiä asiaankuuluvia lähteitä ja koota tietoa
asiasta.

Opintojen arviointi ja kirjaaminen Winha-järjestelmään tehdään asteikolla 1 – 5. Osaamisen ja yleisten
kompetenssien arviointi esitetään opiskelijan tutkintotodistuksen liitteessä.

Osaamisen arviointi

Koulutusohjelman kuvaus

Opinnot

P2P-toimintamallin mukaisessa liiketalouden koulutusohjelmassa opinnot jakautuvat perusopintoihin,
ammattiopintoihin, vapaasti valittaviin opintoihin, harjoitteluun ja opinnäytetyöhön. Kaikille pakollisten perusopintojen
laajuus on 80 op. Ne koostuvat teemoista:
• liiketoiminta
• markkinointi
• taloushallinto
• johtaminen sekä
• viestintä

Tämän lisäksi kaikille yhteisiä, pakollisia opintoja ovat 30 op laajuinen harjoittelu sekä opinnäytetyö, joka on
laajuudeltaan 15 op. Opinnäytetyön sisältönä on yleensä organisaation kehittämiseksi tehty projekti.

Tradenomin osaamista syventävien ammattiopintojen laajuus on 70 op. Nämä opinnot opiskelija voi valita omien
tavoitteidensa mukaisesti liiketoiminnan, markkinoinnin, taloushallinnon, johtamisen sekä viestinnän
opintokokonaisuuksista.

Vapaasti valittavien opintojen määrä on 15 op. Nämä opinnot opiskelija voi valita sekä liiketalouden syventävistä
teemoista että Laurean muista koulutusohjelmista. Kuvassa 3 esitetään, miten P2P-opinnot rakentuvat ja
projektijohtamistaidot kehittyvät P2P-tradenomitutkinnossa.
Opetussuunnitelman rakenne

Perusopinnot 80 op

Kaikille pakollisten perusopintojen laajuus on 80 op. Ne koostuvat teemoista:
• liiketoiminta
• markkinointi
• taloushallinto
• johtaminen ja
• viestintä

LIIKETOIMINTA 15 OP

Teeman kuvaus:
Liiketoimintaosaaminen on organisaation toimintojen ja prosessien tunnistamista, analysointia ja kehittämistä.

Teeman ydinkysymykset:
• Mikä on keskeistä liiketoiminnassa?
• Miten liikeideaa rakennetaan ja hyödynnetään tuloksellisesti?
• Millaisissa verkostoissa organisaatiot toimivat?

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
• Opiskelija osaa arvioida ja analysoida liiketoiminnan keskeisiä osa-alueita.
• Opiskelija osaa soveltaa liikeideaa käytännössä.
• Opiskelija osaa tunnistaa organisaation sidosryhmät ja verkostot.

MARKKINOINTI 15 OP

Teeman kuvaus:
Markkinoinnin tehtävänä on organisaation asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeiden tunnistaminen, suhteiden
solmiminen, ylläpitäminen ja kehittäminen.

Teeman ydinkysymykset:
• Mitä markkinoinnilla tarkoitetaan?
• Millä välineillä ja menetelmillä markkinointia toteutetaan?

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
• Opiskelija osaa analysoida organisaation asiakas- ja sidosryhmäsuhteita.
• Opiskelija osaa suunnitella markkinointitoimenpiteitä.
• Opiskelija osaa toteuttaa markkinointitoimenpiteitä.

TALOUSHALLINTO 10 OP

Teeman kuvaus:
Taloushallinto on organisaatioiden talousprosessien hallintaa ja niihin liittyvien keskeisten tehtävien hoitamista.

Teeman ydinkysymykset:
• Mitkä ovat taloushallinnon keskeisiä tehtäviä?
• Minkälaisiin tarpeisiin taloushallinnolla tuotetaan informaatiota?
• Miten taloushallinnon tuottamaa informaatiota hyödynnetään?

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
• Opiskelija osaa tuottaa tietoa sisäisen ja ulkoisen laskennan tarpeisiin.

JOHTAMINEN 20 OP

Teeman kuvaus:
Johtamisen tarkoituksena on suunnitella, ohjata ja kehittää organisaation toimintaa tavoitteellisesti.

Teeman ydinkysymykset:
• Mitä johtamisella tarkoitetaan?
• Mitä välineitä ja menetelmiä johtamisessa voidaan käyttää?
• Miten projekteja johdetaan?

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
• Opiskelija osaa johtaa omaa työskentelyään projektija työympäristöissä.
• Opiskelija osaa tarkastella ja analysoida johtamista erilaisissa organisaatioissa.
• Opiskelija osaa etsiä tarvitsemaansa informaatiota toimiessaan projekteissa.
• Opiskelija osaa käyttää projektissa tarvitsemiaan johtamisen välineitä.

VIESTINTÄ / KOMMUNIKATION /COMMUNICATION 20 OP

Teeman kuvaus:
Viestinnän tehtävä liiketoiminnassa on tukea ja edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista sisäisen ja
ulkoisen viestinnän keinoin.

Teeman ydinkysymykset:
• Mitä asioita tulee ottaa huomioon viestintää toteutettaessa?
• Millaisia vuorovaikutustaitoja tarvitaan erilaisissa toimintaympäristöissä?

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
• Opiskelija osaa hyödyntää erilaisia tietolähteitä asianmukaisesti.
• Opiskelija osaa valita eri tilanteisiin sopivia viestintätapoja ja -välineitä.
• Opiskelija osaa toteuttaa organisaation viestintää suullisesti ja kirjallisesti.
• Opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B1. (ks.
Laurean kieliohjelma; CEF 2001)
• Opiskelija saavuttaa englannin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B2 (ks.
Laurean kieliohjelma; CEF 2001)

Ruotsi I, 5 op

Lähtötaso: lukion oppimäärää vastaava ruotsin kielen taito.

Englanti I, 5 op
Lähtötaso: lukion oppimäärää vastaava englannin kielen taito.

Englanti II, 5 op
Lähtötaso: lukion oppimäärää vastaava englannin kielen taito.

Ammattiopinnot 70 op

Tradenomin osaamista syventävien ammattiopintojen laajuuson 70 op. Opiskelijan on valittava näistä
opintokokonaisuuksista vähintään kaksi, joista hän molemmista suorittaa vähintään 20 opintopistettä ja
maksimissaan 2 x 35 opintopistettä.

LIIKETOIMINTA 0 – 35 OP

Teeman kuvaus:
Tradenomin liiketoimintaosaaminen on organisaation toimintojen ja prosessien tunnistamista, analysointia ja
kehittämistä.

Teeman ydinkysymykset:
• Miten kehitetään ja toteutetaan kannattavaa liiketoimintaa?
• Miten organisaatiossa toimitaan vastuullisesti?

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
• Opiskelija osaa kehittää liiketoimintaprosesseja.
• Opiskelija osaa kehittää innovatiivisia liiketoimintaratkaisuja.
• Opiskelija osaa toimia menestyksekkäästi eri sidosryhmien kanssa.

MARKKINOINTI 0 – 35 OP

Teeman kuvaus:
Markkinoinnin tehtävänä on organisaation asiakkaiden ja muiden sidosryhmien suhteiden tunnistaminen,
solmiminen, vaaliminen ja kehittäminen.

Teeman ydinkysymykset:
• Millä menetelmillä markkinointitoimenpiteiden vaikutuksia tutkitaan?
• Miten yrityksen asiakas- ja sidosryhmäsuhteita kehitetään kannattavasti?

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
• Opiskelija osaa analysoida organisaation markkinointitoimenpiteiden vaikutuksia.
• Opiskelija osaa kehittää organisaation asiakas- ja sidosryhmäsuhteita.

TALOUSHALLINTO 0 – 35 OP

Teeman kuvaus:
Taloushallinto on organisaatioiden talousprosessien hallintaa ja niihin liittyvien keskeisten tehtävien kattavaa
hoitamista.

Teeman ydinkysymykset:
• Miten taloushallinnon prosesseja kehitetään?
• Miten laskentainformaatiota hyödynnetään organisaation päätöksenteossa?

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
• Opiskelija osaa tulkita ja hyödyntää organisaation taloushallinnon tuotoksia.
• Opiskelija osaa tuottaa laskentainformaatiota organisaation toiminnan ohjaamiseksi.

JOHTAMINEN 0 – 35 OP

Teeman kuvaus:
Johtamisen tarkoituksena on suunnitella, ohjata ja kehittää organisaation toimintaa tavoitteellisesti.

Teeman ydinkysymykset:
• Miten toimitaan johtajana?
• Miten johdetaan aineettomia menestystekijöitä?
• Miten ennakoidaan organisaation kehittämistarpeita?

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
• Opiskelija osaa suunnitella, arvioida ja kehittää organisaation johtamiseen liittyvää toimintaa.
• Opiskelija osaa kehittää omaa työskentelyään projekti- ja työympäristöissä.
• Opiskelija osaa tunnistaa organisaation kehittämiskohteita.
• Opiskelija osaa hankkia, käynnistää ja johtaa projekteja.

VIESTINTÄ / KOMMUNIKATION / COMMUNICATION 0 – 35 OP

Teeman kuvaus:
Viestinnän tehtävä liiketoiminnassa on tukea ja edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista sisäisen ja
ulkoisen viestinnän keinoin, myös kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Teeman ydinkysymykset:
• Mitä asioita tulee ottaa huomioon viestintää analysoitaessa, suunniteltaessa ja kehitettäessä?
• Miten kehitetään vuorovaikutustaitoja erilaisissa toimintaympäristöissä?

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
• Opiskelija osaa analysoida, suunnitella ja kehittää organisaation viestintää.

Harjoittelu 15 + 15 / 30 op

Teeman kuvaus:
Opiskelija hankkii työharjoittelupaikan itsenäisesti opintojen loppuvaiheessa.

Harjoittelussa opiskelija toimii projektipäällikkönä projektissa tai asiantuntijana ammatillista osaamistaan
kehittävässä tehtävässä. Opiskelija pitää työharjoittelusta oppimispäiväkirjaa, jonka perusteella hän laatii raportin.
Harjoittelun päätyttyä opiskelija käy reflektoivan keskustelun ohjaajan kanssa. Opiskelija voi halutessaan yhdistää
työharjoittelun ja opinnäytetyön (ks.kohta opinnäytetyö).

Teeman ydinkysymykset:
• Miten sovelletaan aiemmin opittua?
• Miten tunnistetaan kehittämiskohteita työympäristössä?
• Miten osaamista kehitetään edelleen?

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
• Opiskelija osaa syventää projekti- ja substanssiosaamistaan.

Opinnäytetyö 15 op

Teeman kuvaus:
Kaikkiin Laurean koulutusohjelmiin sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka kytkeytyy osaamista
syventäviin opintoihin. Opinnäytetyö liittyy yleensä opiskelijan hankkimaan projektiin ja työharjoitteluun ja on
luonteeltaan toiminnallinen. Opinnäytetyö voidaan tehdä yksin tai parityönä. Opinnäytetyön tekemisessä
noudatetaan Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa. Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun
tutkimus- ja kehitystyötä ja se edistää opiskelijan ammatillista kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Teema
sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa sekä hyvää
kielitaitoa. P2P-toimintamallissa opinnäytetyön lähtökohtana on opiskelijan hankkima kehittämisprojekti. Siinä
painottuu yhteistyö erilaisten organisaatioiden kanssa sekä kehittävä työote.

Teeman ydinkysymykset:
• Miten kehittämistarpeita tunnistetaan?
• Miten kehittämisprojektin tavoitteet asetetaan?
• Miten kehittämisprojekti suunnitellaan?
• Miten kehittämisprojektia ohjataan?
• Miten kehittämisprojekti toteutetaan?
• Miten kehittämisprojektin tulokset arvioidaan?
• Miten kehittämisprojektin tulokset viestitään ja viedään käytäntöön?

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
• Opiskelija osaa esittää perusteltuja, työelämää koskevia kehittämisehdotuksia.
• Opiskelija osaa käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen.
• Opiskelija osaa käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi.
• Opiskelija osaa toimia kehittämisprojekteissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti yhteistyökumppaneiden kanssa.
• Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti.
• Opiskelija osaa hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa perustellen.

Vapaasti valittavat opinnot 15 op

Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa omaa osaamistaan. Näiden opintojen avulla
opiskelija voi edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia
tavoitteitaan. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mm. monialaisia projekteja tai vieraita kieliä. Vapaasti valittaviin
opintoihin sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä opinnoista
tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Vapaasti valittaviksi opinnoiksi kirjataan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi
OP OPINNOT 30 60 60 60
0343 LIIKETOIMINTA
0342 MARKKINOINTI
0344 TALOUSHALLINTO
00397 Matematiikan lähtötasotesti 0
0340 JOHTAMINEN
0341 VIESTINTÄ
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot 3
01182 Ruotsi 5
00634 Ruotsin kielen suullinen taito 0
00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito 0
00637 Suomen kielen suullinen taito 0
00636 Suomen kielen kirjallinen taito 0
00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00194 Englannin kielen valmentavat opinnot 3
01171 Englanti I 5
01172 Englanti II 5
0350 TYÖHARJOITTELU
0352 OPINNÄYTETYÖ
0353 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00189 Matematiikan valmentavat opinnot 3
30 60 60 60
0343 LIIKETOIMINTA, 15 op

Kuvaus:
• Mikä on keskeistä liiketoiminnassa?
• Miten liikeideaa rakennetaan ja hyödynnetään tuloksellisesti?
• Millaisissa verkostoissa organisaatiot toimivat?

Opiskelija osaa:
• Opiskelija osaa arvioida ja analysoida liiketoiminnan keskeisiä osa-alueita.
• Opiskelija osaa soveltaa liikeideaa käytännössä.
• Opiskelija osaa tunnistaa organisaation sidosryhmät ja verkostot.

Sisältö:
Liiketoimintaosaaminen on organisaation toimintojen ja prosessien tunnistamista, analysointia ja kehittämistä.

0342 MARKKINOINTI, 15 op

Kuvaus:
• Mitä markkinoinnilla tarkoitetaan?
• Millä välineillä ja menetelmillä markkinointia toteutetaan?

Opiskelija osaa:
• Opiskelija osaa analysoida organisaation asiakas- ja sidosryhmäsuhteita.
• Opiskelija osaa suunnitella markkinointitoimenpiteitä.
• Opiskelija osaa toteuttaa markkinointitoimenpiteitä.

Sisältö:
Markkinoinnin tehtävänä on organisaation asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeiden tunnistaminen, suhteiden
solmiminen, ylläpitäminen ja kehittäminen.

0344 TALOUSHALLINTO, 10 op

Kuvaus:
• Mitkä ovat taloushallinnon keskeisiä tehtäviä?
• Minkälaisiin tarpeisiin taloushallinnolla tuotetaan informaatiota?
• Miten taloushallinnon tuottamaa informaatiota hyödynnetään?

Opiskelija osaa:
• Opiskelija osaa tuottaa tietoa sisäisen ja ulkoisen laskennan tarpeisiin.

Sisältö:
Taloushallinto on organisaatioiden talousprosessien hallintaa ja
niihin liittyvien keskeisten tehtävien hoitamista.

00397 Matematiikan lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat matematiikan lähtötasotestiin. Lähtötasotestin voi suorittaa vain
kerran. Testin avulla varmennetaan opiskelijan valmiudet koulutusalansa matemaattisten sovellutusten
aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu matematiikan valmentavalle opintojaksolle
opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa opintopisteitä luettavaksi
vapaasti valittaviin opintoihin.

0340 JOHTAMINEN, 20 op

Kuvaus:
• Mitä johtamisella tarkoitetaan?
• Mitä välineitä ja menetelmiä johtamisessa voidaan käyttää?
• Miten projekteja johdetaan?

Opiskelija osaa:
• Opiskelija osaa johtaa omaa työskentelyään projekti- ja työympäristöissä.
• Opiskelija osaa tarkastella ja analysoida johtamista erilaisissa organisaatioissa.
• Opiskelija osaa etsiä tarvitsemaansa informaatiota toimiessaan projekteissa.
• Opiskelija osaa käyttää projektissa tarvitsemiaan johtamisen välineitä.

Sisältö:
Johtamisen tarkoituksena on suunnitella, ohjata ja kehittää organisaation toimintaa tavoitteellisesti.

0341 VIESTINTÄ, 20 op

Kuvaus:
• Mitä asioita tulee ottaa huomioon viestintää toteutettaessa?
• Millaisia vuorovaikutustaitoja tarvitaan erilaisissa toimintaympäristöissä?

Opiskelija osaa:
• Opiskelija osaa hyödyntää erilaisia tietolähteitä asianmukaisesti.
• Opiskelija osaa valita eri tilanteisiin sopivia viestintätapoja ja -välineitä.
• Opiskelija osaa toteuttaa organisaation viestintää suullisesti ja kirjallisesti.
• Opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B1.(ks.
Laurean kieliohjelma; CEF 2001)
• Opiskelija saavuttaa englannin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B2. (ks.
Laurean kieliohjelma; CEF 2001)

• Viestintä I, 5 op
• Ruotsi I, 5 op. Lähtötaso: lukion oppimäärää vastaava ruotsin kielen taito.
• Englanti I, 5 op. Lähtötaso: lukion oppimäärää vastaava englannin kielen taito.
• Englanti II, 5 op. Lähtötaso: lukion oppimäärää vastaava englannin kielen taito.

Sisältö:
Viestinnän tehtävä liiketoiminnassa on tukea ja edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista sisäisen ja
ulkoisen viestinnän keinoin.

00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.
00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.

01182 Ruotsi, 5 op

00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.

00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.

00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op

00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op

00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.

00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto
Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.

01171 Englanti I, 5 op

01172 Englanti II, 5 op

0350 TYÖHARJOITTELU, 30 op

Kuvaus:
• Miten sovelletaan aiemmin opittua?
• Miten tunnistetaan kehittämiskohteita työympäristössä?
• Miten osaamista kehitetään edelleen?

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa syventää projekti- ja substanssiosaamistaan.

Sisältö:

Opiskelija hankkii työharjoittelupaikan itsenäisesti opintojen loppuvaiheessa. Harjoittelussa opiskelija toimii
projektipäällikkönä projektissa tai asiantuntijana ammatillista osaamistaan kehittävässä tehtävässä. Opiskelija pitää
työharjoittelusta oppimispäiväkirjaa, jonka perusteella hän laatii raportin. Harjoittelun päätyttyä opiskelija käy
reflektoivan keskustelun ohjaajan kanssa. Opiskelija voi halutessaan yhdistää työharjoittelun ja opinnäytetyön (ks.
kohta opinnäytetyö).

0352 OPINNÄYTETYÖ, 15 op

Kuvaus:
• Miten kehittämistarpeita tunnistetaan?
• Miten kehittämisprojektin tavoitteet asetetaan?
• Miten kehittämisprojekti suunnitellaan?
• Miten kehittämisprojektia ohjataan?
• Miten kehittämisprojekti toteutetaan?
• Miten kehittämisprojektin tulokset arvioidaan?
• Miten kehittämisprojektin tulokset viestitään ja viedään käytäntöön?

Opiskelija osaa:
• Opiskelija osaa esittää perusteltuja, työelämää koskevia kehittämisehdotuksia.
• Opiskelija osaa käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen.
• Opiskelija osaa käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi.
• Opiskelija osaa toimia kehittämisprojekteissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti yhteistyökumppaneiden kanssa.
• Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti.
• Opiskelija osaa hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa perustellen.

Sisältö:
Kaikkiin Laurean koulutusohjelmiin sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka kytkeytyy osaamista
syventäviin opintoihin. Opinnäytetyö liittyy yleensä opiskelijan hankkimaan projektiin ja työharjoitteluun ja on
luonteeltaan toiminnallinen.
Opinnäytetyö voidaan tehdä yksin tai parityönä. Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan Laurea-
ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa. Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä ja
se edistää opiskelijan ammatillista kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Teema sisältää kypsyysnäytteen
suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa sekä hyvää kielitaitoa.
P2P-toimintamallissa opinnäytetyön lähtökohtana on opiskelijan hankkima kehittämisprojekti. Siinä painottuu
yhteistyö erilaisten organisaatioiden kanssa sekä kehittävä työote.

0353 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 15 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoillaopiskelija syventää ja monipuolistaa omaa osaamistaan. Näiden opintojen avulla
opiskelija voi edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia
tavoitteitaan. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mm. monialaisia projekteja tai vieraita kieliä.

Vapaasti valittaviin opintoihin sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean
yhteisistä opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Vapaasti valittaviksi opinnoiksi kirjataan
myös ne toisessa korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu)
suoritetut opinnot, joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa
liittää tutkintoonsa.

00189 Matematiikan valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• koulutusalansa matemaattisten sovellusten edellyttämät perustaidot

Opintojakson sisältö:
• lukion lyhyen matematiikan kertaaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa matematiikan taitojaan ja kehittää valmiuksiaan niin, että kykenee suoriutumaan varsinaisten
opintojen sisältämien matemaattisten sovellusten opiskelusta.