Opetussuunnitelma 2011 – HYG11SJ (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (Laurea Otaniemi, liko), HYG11SJ

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylempi korkeakoulututkinto, Kasvuyrittäjyys

Suomen yrityselämä pohjautuu suureen määrään pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) sekä mikroyrityksiä.
Suomessa on yli 260 000 rekisteröitynyttä yritystä, joista 93,3 prosenttia on alle kymmenen henkilöä työllistäviä
mikroyrityksiä. Lopuista 5,5 prosenttia on pieniä yrityksiä ja 0,9 prosenttia keskisuuria yrityksiä. Vain 0,3 prosenttia
(noin 650 yritystä) yrityksistä työllistää yli 250 työntekijää. (Yrittäjät 2009).
Vain murto-osalla pk-yrityksistä on kasvupyrkimyksiä. Noin seitsemän prosenttia yrityksistä määrittelee
liiketoimintastrategiakseen korkeampien kasvulukujen tavoittelun, kun taas 34 prosenttia tavoittelee orgaanista
kasvua. Luvut ovat pysyneet vakaina koko 2000-luvun ajan. Kasvua on haettu lähinnä uusia tuotteita kehittämällä,
myyntiä ja markkinointia parantamalla sekä aktiivisella verkostoitumisella. (Lindholm & Hietala 2009)
Kun tutkimusta laajennetaan koko väestöön ja mukaan otetaan sekä yritykset että palkansaajat, luvut ovat vielä
huolestuttavampia. Vain noin 0,3 prosenttia aikuisväestöstä tavoittelee liiketoiminnan nopeaa kasvua, kun taas
Ruotsissa vastaava luku on lähes kaksinkertainen (0,5 prosenttia väestöstä) ja Yhdysvalloissa lähes viisinkertainen
(Autio 2007). Rakenteellisesti melko homogeenisista Pohjoismaista Suomessa nopean kasvun yrittäjyyteen
pyrkiminen on alhaisimmalla tasolla. Islannissa luku on 1,3 prosenttia, Tanskassa 0,7 prosenttia, Norjassa 0,6
prosenttia, Ruotsissa 0,5 prosenttia ja Suomessa 0,3 prosenttia (Autio 2009).
Kasvuyrittäjyyskielteisyys tuntuu erikoiselta, kun huomioon otetaan Suomen sosioekonominen tilanne ja perinteinen
kulttuurinen taipumus yrittäjyyteen. Global Entrepeneurship Monitor –tutkimuksen mukaan suomalaiset ”eivät pelkää
epäonnistumista, havaitsevat hyvin liiketoimintamahdollisuuksia ja katsovat, että menestyneitä yrittäjiä arvostetaan.
Nämä asenteet eivät olleet myönteisiä vain absoluuttisesti vaan myös suhteessa Suomen talouden
kehitystasoon” (Autio 2009, s. 16).
Suomessa pk-yritysten määrä on siis suuri. Niillä on kuitenkin vain vähän kasvuhalua, eivätkä ne aktiivisesti etsi
uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samaan aikaan yhteiskunnallista taustaa pidetään myönteisenä, ja sen pitäisi
luoda yrittäjille melko turvallisen pohjan kokeilla uusia liiketoimintaideoitaan. Uusia kasvuyrityksiä syntyy Suomessa
kuitenkin harvemmin kuin monissa muissa maissa, joissa on samanlainen sosioekonominen tilanne.

Koulutetuille kasvuyrittäjille on tilausta

Menestyvän yrityksen takana on yrittäjä. Yksilö, joka käyttää taitojaan ja kunnianhimoaan status quo -tilanteen
jatkuvaksi muuttamiseksi (Schumpeter 1926). Ilman yrittäjähenkisiä yksilöitä, jotka jatkuvasti uudistavat
liiketoimintaprosessejaan ja luovat uusia innovatiivisia tuotteita, palveluja ja strategioita, talousalueilla ei ole mitään,
millä kilpailla (EU 2003, Hallituksen politiikkaohjelmat: Yrittäjyys 2006, Puustinen 2004, Wagner 2008).
Yrittäjät toimivat yhteiskunnan kehityksen vetureina sopeuttamalla liiketoimintonsa ympäristön jatkuvasti muuttuviin
tarpeisiin (Giunipero et al. 2005). Kulttuurin muutosvastahakoisuus johtaa vain liiketoiminnan epäonnistumiseen ja
kilpailijoista jälkeen jäämiseen (Zimmerer & Scarborough 2002). Ilman riittävää yrittäjähenkisyyttä yhteiskuntien
kehitys pysähtyy, mikä voi estää alueen pitkän aikavälin kasvun ja vaurastumisen (Taatila 2010).
Akateemisesti koulutetut yrittäjät ovat keskeisessä roolissa kansantalouden kehityksen kannalta. Tämä näkemys
perustuu tuloksiin, joiden mukaan akateemisen koulutustaustan omaavat yrittäjät ovat usein muita yrittäjiä
innovatiivisempia, käyttävät uudenaikaisia liiketoimintamalleja ja perustavat useammin liiketoimintansa uusien
teknologioiden käytölle (Pajarinen et al. 2006). Korkea koulutustausta tarjoaa yrittäjille työkalut oman alan
uusimman kehityksen seuraamiseen ja laajemman maailmankatsomuksen omaksumiseen. Tämän ansiosta
koulutetut yrittäjät ovat valmiita soveltamaan liiketoiminnassaan uusia ideoita. Toimialalla ei sinänsä ole suurta
merkitystä, sillä korkeasti koulutetut yrittäjät voivat menestyä niin innovatiivisissa, huippuosaamista vaativissa
liiketoiminnoissa kuin olemassa olevia liikeideoita kopioivissakin yrityksissä. Ratkaisevaa on vaativan tason taitojen
käyttö uusien yritysten käynnistämisessä ja niiden ohjaamisessa kasvun tiellä (Minniti & Lévesque 2008).
Valtiontalouden näkökulmasta on toivottavaa, että suuri osuus korkeakoulutetuista valitsee uran yrittäjänä.

Akateeminen yrittäjyys ei kuitenkaan ole kovin suosittua Suomessa. Vaikka yrittäjien osuus koko työväestöstä on
suhteellisen korkea, 12 prosenttia (noin 450 000 henkilöä) (Tilastokeskus 2007a), vain noin kahdeksan prosenttia
(noin 54 000 henkilöä) akateemisesti koulutetuista on päättänyt työllistää itsensä yrittäjänä (Paasio & Pukkinen
2006). Suomessa korkeasti koulutetut ovat siis vähemmän kiinnostuneita yrittäjyydestä kuin vähemmän koulutetut.
Vaikka yrittäjien määrä onkin kasvanut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana työllisyyskulttuurin ja työolojen
muutosten ansiosta, eläkkeelle siirtyvien yrittäjien määrän odotetaan nousevan rajusti seuraavan vuosikymmenen
aikana. Suomalainen yhteiskunta on siis tilanteessa, jossa tarvitaan huomattavasti enemmän yrittäjiä sekä nykyisen
populaation ylläpitoon että uusien liiketoimintojen synnyttämiseen. Ideaalisella yrittäjällä pitäisi olla
korkeakoulutausta, ja hänen pitäisi pyrkiä kasvattamaan yritystään, jotta se voisi kilpailla menestyksekkäästi
globaalissa markkinaympäristössä.
Tämä koulutusohjelma on yksi keino luoda uutta akateemista yrittäjyyttä Suomeen. Ohjelmaan hyväksyttävät
opiskelijat ovat jo oman substanssialansa ammattilaisia. Koulutusohjelman kautta he saavat osaamista ja
itseluottamusta tulla menestyviksi kasvuyrittäjiksi. Koulutuksen tavoitteena ei ole vain antaa opiskelijoille tietoa
yrittäjyydestä vaan valmistaa heitä yrittäjyyteen (Jamieson 1984). Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat yrittäjyyden
eri muotoihin, mutta tärkeimpänä päämäränä on saada heidät aktiivisesti kasvattamaan liiketoimintaa.

Koulutusohjelman toteutuspaikka ja verkostot

Koulutusohjelma toteutetaan Laurea-ammattikorkeakoulussa Otaniemessä. Otaniemi on huippuinnovatiivinen alue,
joka sijaitsee yhdessä maailman kilpailukykyisimmistä ja innovatiivisimmista maista (Lopez-Claros 2006). Otaniemi
koostuu tiede- ja yrityspuistosta, jossa toimii 13 julkislaitosta, 13 suomalaista suuryritystä, 97 kansainvälisen
yrityksen tytäryhtiötä ja yli 200 teknologiapohjaista pk-yritystä. Otaniemen teknologiayritykset keskittyvät vahvasti
ohjelmisto- ja ICT-aloille (71 prosenttia yrityksistä). 93 prosenttia yrityksistä työllistää alle 20 henkilöä, eikä alueella
ole lähes lainkaan keskisuuria yrityksiä (20–100 työntekijää). Yrityksillä on suuremmat kasvu- ja
kansainvälistymipyrkimykset kuin suomalaisyrityksillä yleensä (Otaniemi Development 2006).
Koulutusohjelma on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisen yrittäjyyskorkeakouluverkoston kanssa
(Cambridge, Wupperthal, RISEBA). Verkoston keskus on Cambridgen yliopisto Isossa-Britanniassa. Tunnetun
yliopiston lisäksi alue on myös yksi maailman menestyneimmistä yritysten kehittämistiivistymistä (Segal 1985).
Alueella toimii yli 3 500 korkean teknologian start-up-yritystä, jotka työllistivät vuonna 2003 yli 50 000 ihmistä.
Menestys on pääasiassa useiden yrittäjien muodostamien erittäin aktiivisten verkostojen ansiota. He ovat luoneet
suuren määrän rakenteellista yhteiskunnallista pääomaa, joka on johtanut uusien yritysten jatkuvaan virtaan. (Myint
et al. 2005).
Koulutusohjelmassa jokaisen opiskelijan ympärille rakennetaan monitasoinen verkosto. Opiskelijat oppivat
parantamaan yrityksiään vastuullisesti jatkuvassa yhteistyössä niin fyysisen lähiympäristönsä kuin verkostonsa
kanssa.

Yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntemus

Yrittäjät tarvitsevat laaja-alaisia taitoja. Valitun toimialan ja yritystoiminnan tuntemuksen lisäksi (Opetushallitus
2001a, 2001b) heillä on oltava myös henkilökohtaisia yrittäjyystaitoja, kuten vahvaa motivaatiota ja tuloshakuisuutta.
ICT-yrittäjällä on oltava esimerkiksi teknisen osaamisen lisäksi kykyä muuttaa osaamisensa tuotoksi
tuotekehityksen, myynnin ja markkinoinnin avulla. Lisäksi hänellä on oltava ongelmanratkaisutaitoa,
vastoinkäymisten sietokykyä ja suuri sisäinen palo tulosten aikaansaamiseen.
Koulutusohjelmassa keskitytään ainoastaan yleisten yrittäjyystaitojen ja -osaamisen kehittämiseen, ei tietyn
toimialan substanssitietoon. Yrittäjyys ja liiketoiminnan yrittäjämäinen kehittäminen nähdään opiskelijan
kokonaisvaltaisena kokemuksena (Ojasalo 2004). Opiskelijoiden oletetaan hankkineen tai hankkivan toimialaa
koskevan osaamisen muista lähteistä.

Liiketoimintataidot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylemmän AMK-tutkinnon koulutusohjelmassa kehitetään menestyvän yrittäjän
tarvitsemia yleisiä liiketoimintataitoja. Yrittäjänä toiminen edellyttää hyvin erilaisia taitoja kuin työntekijänä
työskentely. Yrittäjien on oltava ”jokapaikanhöyliä”, joilla on riittävästi osaamista monilta eri aloilta. Heidän on
osattava vastata myös harmaiden alueiden kysymyksiin, joista kukaan muu ei huolehdi. Esimerkiksi Lazear (2005)
on osoittanut, että tasapainoisen ja laaja-alaisen osaamisen omaavista henkilöistä tulee todennäköisemmin yrittäjiä
kuin henkilöistä, jotka ovat keskittyneet vain omaan työtehtäväänsä tai vain yhteen kouluaineeseen koulussa.
Yrittäjillä on oltava vähintään perustiedot kaikista liiketoiminta-alueista, eivätkä he voi keskittyä ainoastaan yhteen
liiketoimintataitoon.

Opetushallitus on määritellyt yrittäjän ammattitutkinnon yleiset ammattitaitovaatimukset (Opetushallitus 2001a,
2001b). Ammattitaitovaatimukset on jaettu kolmeen osa-alueesen: i) liikeidean määritteleminen, ii)
liiketoimintasuunnitelman kehittäminen ja iii) liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen. Yrittäjän on siis kyettävä
määrittelemään liiketoimintansa tarkoituksen, suunniteltava toteutus ja toteutettava suunnitelma.

Yksityiskohtaisemman määritelmän antaa Wickham (2006). Useiden tutkimusten pohjalta hän on määritellyt
yrittäjien tarvitsevan seuraavia yleisiä liiketoimintataitoja:
• Strategiataidot, joilla viitataan kykyyn nähdä liiketoiminta kokonaisvaltaisesti. Kuinka yritys soveltuu markkina-
alueelle ja mitä arvoa se tuo asiakkailleen? On myös tärkeää ymmärtää, miten yritys voi olla kilpailijoitaan
parempi.
• Suunnittelutaidot, joilla viitataan kykyyn laatia toteuttamiskelpoisia suunnitelmia, joilla ylitetään mahdolliset
esteet, ja suunnitella yrityksen tulevaa toimintaa.
• Markkinointitaidot, toisin sanoen ymmärrystä siitä, mitä asiakkaat todella haluavat ja kuinka heille voidaan
tarjota juuri sitä.
• Taloustaidot, joilla viitataan kykyyn suunnitella ja valvoa varojenkäyttöä sekä arvioida taloudellisia riskejä ja
mahdollisuuksia.
• Projektihallintataidot, toisien sanoen kyky asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita sekä suunnitella ja jakaa työ
sen mukaisesti.
• Ajanhallintataidot, joilla viitataan kykyyn priorisoida ja käyttää aikaa tehokkaasti.

Nämä taidot antavat yrittäjälle työkalut niin tuleviin kuin nykyisiin haasteisiin vastaamiseen.

Nämä osaamiset ovat hyvin linjassa Cambridgen yliopiston yrittäjyystutkinnossa määriteltyjen liiketoimintataitojen
kanssa (Advanced Diploma in Entrepreneurship 2009). Sen opetussuunnitelmassa sanotaan muun muassa, että
valmistuneiden on osattava:
• ”verkostoitua ja viestiä tehokkaasti muiden yrittäjien kanssa
• lähestyä analyyttisesti innovatiivisten ideoiden kehittämistä markkinoilla
• arvioida kriittisesti omia liikeideoitaan käyttäen työkaluja ja tekniikoita, joilla selvitetään ideoiden kaupallinen
potentiaali, sekä tehdä arvioinnin pohjalta päätöksiä
• tutkia valitsemaansa toimialaa ja tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ymmärtäen trendejä ja
muutosvoimia, jotka mahdollistavat uuden mahdollisuuden
• laatia markkinasuunnitelmia ja –tutkimuksia omien liikeideoiden arvioinnin tueksi ja toteuttaa niitä
• arvioida avainongelmat ja kehittämisalueet
• laatia alustava toteutettavuustutkimus, joka voidaan antaa mahdollisille sijoittajille
• hankkia syvä ymmärrys potentiaalisista asiakkaista ja laatia strategia kyseisten asiakkaiden saavuttamiseksi
• kehittää liikeidealleen asianmukainen liiketoimintamalli, jossa esitellään yrityshankkeen rakenne ja toiminta

• laatia rahoitussuunnitelmia liiketoimintasuunnitelman toteuttamiskelpoisuuden arvioimiseksi ja sopivien
rahoituslähteiden määrittämiseksi yrityshankkeen kehittämisen seuraavissa vaiheissa
• arvioida kriittisesti omia henkilökohtaisia vahvuuksia ja heikkouksia niin, että ne yhdessä täydentävien taitojen
kanssa vievät liikeideaa eteenpäin
• kehittää liikeideoilleen myyntipuhe sekä esittää se selkeästi ja ytimekkäästi mahdollisille sijoittajille ja asiakkaille
• johtaa liikeideaansa ja yrittäjätiimiään, motivoida ja inspiroida heitä yrityksen vision toteuttamiseen
• toteuttaa yrityshanketta varmuudella
• neuvotella varmasti strategisissa liiketilanteissa, esimerkiksi kun haetaan sijoituksia riskisijoittajilta, lisensoidaan
teknologiaa tai tuotteita tai työskennellään yhteistyössä suurempien organisaatioiden kanssa b2b-liiketilanteissa
• myydä tuotteensa asiakkaille.”
Yhdistämällä edellä mainitut luettelot nähdään, että yrittäjiltä edellytettävät liiketoimintataidot ovat kokonaisvaltaisia
ja hyvin laaja-alaisia. Luettelot ovat pitkiä ja vaativia, mutta yleiset liiketoimintataidotkaan eivät vielä yksin riitä
yrittäjänä menestymiseen.

Yrittäjyystaidot
Menestyksekkäät yrittäjät tarvitsevat tarkkaan määriteltyjen liiketoimintataitojen lisäksi myös muita taitoja,
luonteenpiirteitä ja työskentelytapoja. Esimerkiksi Schumpeter (1926) toteaa, että menestyvien yrittäjien olisi oltava
innovatiivisia, luovia ja osattava ottaa riskejä. Näkemystä ovt myöhemmin tukeneet jatkotutkimukset, kuten
Wickhamin (2001) tutkimus, jonka mukaan menestyvät yrittäjät ovat luovia, etsivät ja löytävät markkinarakoja
innovaatioille, kestävät riskejä, ovat kasvusuuntautuneita ja pyrkivät maksimoimaan voiton tai sijoittajien tuoton.
Barringer ja Bluedorn (1999) ovat kuvailleet yrittäjyysprosessia ”luovaksi tuhoksi”, jossa yrittäjä jatkuvasti korvaa tai
tuhoaa olemassa olevia tuotteita ja tuotantotapoja uusilla. Shook, Priem ja McGee (2003) ovat painottaneet
hyödyntämisen tärkeyttä ja todenneet, että yrittäjyydessä on kyse ympäristönsä kanssa vuorovaikutuksessa olevista
yrittäjistä, jotka löytävät, arvioivat ja hyödyntävät mahdollisuuksia.
Hyvän tiivistyksen yrittäjämäisestä osaamisesta organisaatioissa ovat julkaisseet Covin ja Slevin (1988, 1989).
Heidän mukaansa menestyksekäs yrittäjämäinen työskentely vaatii riskinottohalukkuutta, proaktiivisuutta ja
innovatiivisuutta.

Menestyvän yrittäjän riskinottohalu ja –kyky saattavat liittyä yrittäjyysmahdollisuuksien tunnistamiseen. Toisin
sanoen yrittäjät näkevät muiden ihmisten riskeinä kokemat asiat mahdollisuuksina (Caglio ja Katz 2001). Myös
Kirzner (1979) on todennut yrittäjien valppauden olevan yksi yrittäjyystaitojen tärkeimmistä osa-alueista, sillä
mahdollisuuksien automaattinen ja jatkuva havainnointi antaa yrittäjille mahdollisuuden laatia mielessään
tulevaisuudenkuvia (Kirzner 1979, Suomala et al. 2006). Yrittäjät ovat myös enemmän taipuvaisia aliarvioimaan
ideoiden mahdollisia kielteisiä puolia ja yliarvioimaan myönteisiä puolia kuin palkansaajat (Baron 1998, Simon et al.
1999). Näiden mekanismien yhdistelmä antaa yrittäjälle riittävästi itseluottamusta tehdä päätöksiä ja toimia
proaktiivisesti epäselvissä tilanteissa. Tämä johtuu siitä, että yrittäjä uskoo jo ”näkevänsä” tavoitteen ja reitin
tavoitteeseen, mikä lisää hänen varmuuttaan (Baron 1998).

Tulevaisuudenkuvien ja myönteisten puolien yliarviointi yhdessä voivat johtaa myös erittäin korkeaan
itseluottamukseen, joka on myös yksi yrittäjille tyypillinen luonteenpiirre (Denslow & Giunipero 2003). Menestyvät
yrittäjät uskovat vahvasti ideoihinsa ja nauttivat saadessaan jakaa ideat muiden kanssa. Lisäksi he luottavat omiin
vaistoihinsa ja voivat olla hyvin vakuuttavia yrittäessään saada muut hyväksymään ideansa. Menestyvä yrittäjä
onnistuu vakuuttamaan ja inspiroimaan tarvisemansa verkoston jäsenet saavuttamaan yhteiset tavoitteet. Heillä on
siis niin hyvät verkostot kuin hyvät verkostoitumistaidot (Peters 2005, Platt 2004).
Yrittäjät ovat myös valmiita ottamaan harkittuja riskejä ja tekemään päätöksiä rajallisin tiedoin, sillä heillä on jatkuva
halu asettaa yhä haastavampia tavoitteita ja saavuttaa ne (Denslow & Giunipero 2003). Gürol ja Atsan (2005) sekä
Koh (1996) saivat selville, että yrittäjäsuuntautuneilla opiskelijoilla on korkeampi riskinottoalttius, sisäinen hallinta,
korkeampi menestymisentarve ja korkeampi innovatiivisuus kuin opiskelijoilla, jotka eivät halua yrittäjiksi.
Yksi yritteliäisyyden ominaispiirre on muutos (esim. Schumpeter 1926). Yrittäjillä näyttää olevan korkeampi
epävarmuuden ja muuttuvien tilanteiden sietokyky omassa toimintaympäristössä. Kyky käsitellä epävarmuutta on
erittäin tärkeä, koska yrittäjät tekevät jatkuvasti päätöksiä useista tuntemattomista lähteistä saadun, uuden ja joskus
ristiriitaisen tiedon pohjalta (Zimmerer & Scarborough 2002).

Koulutusohjelman aikana kehitettävät taidot
Koulutusohjelmassa pyritään tukemaan opiskelijoita useiden yrityksen kasvua edistävien taitojen kehittämisessä.
Varsinaiset arviointiperusteet ja tehtävät kohdistuvat osallistujien liiketoimintataitojen kehittämiseen, mutta samalla
ohjaus ja koulutusohjelman rakenne tähtäävät opiskelijoiden henkilökohtaisten yrittäjyystaitojen paranemiseen.
Jälkimmäiseen tavoitteeseen pyritään asettamalla opiskelijat jatkuvasti tilanteisiin, joissa he joutuvat priorisoimaan
toimintaansa, ottamaan vastuuta tulosten aikaansaannista sekä tekemään päätöksiä ja kommunikoimaan niistä
verkostonsa sisällä. Opiskelijoita myös ohjataan etsimään jatkuvasti uusia ratkaisuita kokemiinsa tilanteisiin ja
käyttämään koulutusohjelmaa aktiivisesti oman liiketoimintansa kehittämiseen.
Koulutusohjelma keskittyy opiskelijoiden todellisiin liiketoimintahankkeisiin. Hankkeiden edistämiseksi opiskelijoita
ohjataan kehittämään osaamistaan ja hankkimaan uusia työkaluja, joiden avulla he voivat:
• analysoida ja ymmärtää liiketoimintaympäristöään ja tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia
• suunnitella ja tehdä strategisia valintoja yritystensä kannattavuuden kasvattamiseksi
• toteuttaa strategiaansa muuttamalla senhetkistä status quo –tilannetta johtajuuden kautta
• myydä ja markkinoida tuotteitaan, palvelujaan ja yritystään
• hankkia ja hallita liiketoiminnan kehittämisen rahoitusta
• esitellä liiketoimintahankkeensa myyvästi tärkeille sidosryhmille.
Näiden yleisten liiketoimintataitojen lisäksi opiskelijoita ohjataan kehittämään aiemmin mainittuja henkilökohtaisia
yrittäjyystaitoja.
Koulutusohjelman tärkeimpänä oppimistavoitteena on se, että opiskelijat osaavat harkiten ja jatkuvasti analysoida
omia yrityksiään ja sitten hyödyntää yrityksen tilanteesta saamaansa kuvaa. Näin opiskelijat osaavat kehittää
yrityksiään eteenpäin myös tulevaisuudessa. Pohdiskelevaan analyysiin keskittyminen avaa opiskelijoille
mahdollisuuden rajattomaan oppimiseen. Oppimistavoitteita ei ole määritelty etukäteen, vaan ne muuttuvat
koulutusohjelma kuluessa jatkuvasti haastavimmiksi.

Kasvusta osaamista

Koulutusohjelma on suunniteltu tukemaan sekä henkilökohtaisten yrittäjyystaitojen että yleisten liiketoimintataitojen
kehittymistä. Yrittäjyystaitojen hankkiminen on pragmaattinen oppimisprosessi (Dewey 1929, 1963, Taatila 2010).
Tavoitteena ei ole opettaa ”yrittäjyysprosessin teoriaa” vaan varmistaa yrityksen menestys sekä pitkällä että lyhyellä
aikavälillä.
Tiedon hankkiminen tosielämän tilanteista ei ole induktiivinen tai deduktiivinen vaan abduktiivinen prosessi (Peirce
1958, Suomala et al. 2005, Thagard & Croft 1999, Thagard & Shelley 1997). Tietoa kerätään useista lähteistä ja
uuden tiedon avulla muodostetut näkemykset ohjaavat edelleen uusille tiedonlähteille. Abduktiivisesta prosessista
tulee myös tiedonluomisprosessi, sillä tiedon hankkiminen edellyttää, että oppija luo kerätyille ja yhdistetyille
tiedonpalasille uusia uskomuksia tai merkityksiä (Dazzani 2005). Yrittäjäsuuntautunut opiskelija oppii jatkuvasti
todellisten kokemusten kautta ja kerää henkilökohtaista osaamista tuottamalla luovia ratkaisuja ilmaantuviin
ongelmiin.
Pragmaattisen prosessin kautta oppiminen luo yrittäjyyspainotteisen oppimissyklin, joka johtaa uuden tilannetiedon
abduktiiviseen syntymiseen (Taatila 2010).

Tärkeä osa yrittäjyyspainotteista oppimissykliä on se, että oppimisen olisi oltava sisäisesti ohjautuvaa (Hänti et al.
2008, Römer-Paakkanen & Pekkala 2008). Jos oppiminen perustuu henkilökohtaiseen kiinnostukseen ja
lähiympäristö luo mahdollisuuksia, syntyy opiskelijalle vahva sisäinen motivaatio. Motivaatio johtaa yrityksen
kehittymiseen, ja oppimista tapahtuu (usein epäsuorasti) kehitysprojektin sivutuotteena.
Koulutusohjelmassa opiskelu on tavoitteellista ja opiskelijoita kannustetaan toimimaan itsenäisesti. Työpajoissa ja
ryhmätapaamisissa annetaan käytännön työkaluja siihen, miten opiskelijat voivat kehittää omia todellisia
liiketoimintasuunnitelmiaan. Tapaamiset ovat aina vapaaehtoisia, eikä opiskelijoita arvioida osallistumisaktiivisuuden
perusteella vaan tehtävien suorittamisessa osoitetun osaamisen perusteella. Näin opiskelijat oppivat priorisoimaan
ja kantamaan henkilökohtaisen vastuunsa.
Opiskelijat jaetaan vertaistukiryhmiin, mikä parantaa sisäistä verkostoitumista ja oppimista muiden yritysten
kehittämishankkeista. Tämä kehittää edelleen opiskelijoiden ihmissuhdetaitoja ja kykyä itseohjattuun tiimityöhön.
Jokaisella ryhmällä on kokenut mentori, joka tukee opiskelijoita niin yritysten kehittämishankkeissa kuin oppimisessa.

Learning-dy-Developing oppimismalli

Pragmaattisessa tilanteessa toimimaan oppiminen edellyttää tiedon, ymmärryksen ja tekemisen yhdistämistä sekä
kykyä työskennellä itsenäisesti tosielämän tilanteissa (Raij 2000, 2003). Raij'n tutkimuksen sekä pragmaattisen
tietoteorian pohjalta Laurea-ammattikorkeakoulu on valinnut pääasialliseksi opetusmallikseen kehittämispohjaisen
oppimismallin (Learning-by-Developing, LbD) (Laurea, 2006). Oppimismalli perustuu viiteen periaatteeseen: i)
autenttisuus, ii) kumppanuus, iii) kokemuksellisuus, iv) tutkimuksellinen lähestymistapa ja v) luovuus (Fränti &
Pirinen 2006, Laurea 2006, Raij 2006, 2007).
Autenttisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki oppimistilanteet ovat tosielämän kehittämistilanteita. Projektin alussa
osallistujalla ei useinkaan ole vielä selkeää kuvaa tuloksista tai työskentelymenetelmistä. Tämä on hyvin tyypillistä
liiketoiminnan kehittämishankkeessa, jonka alussa on monia mahdollisia toimintavaihtoehtoja eikä niiden
seurauksista ole tietoa. Moderniin tapaan harjoittaa liiketoimintaa verkostoissa tarvitaan kumppanuutta. Jokaisen
yrittäjän on jatkuvasti tehtävä yhteistyötä kumppaneiden kanssa löyhässä verkosto-organisaatiossa. LbD-malli ohjaa
opiskelijoita oppimaan ryhmässä ja verkoston asettamisessa. Kokemuksellisuudella viitataan jokaisen opiskelijan
henkilökohtaiseen oppimiskokemukseen ja vastuun ottamiseen omasta työstä ja oppimisesta. Tutkimuksellinen
lähestymistapa tarkoittaa sitä, että kehittämishankkeet perustuvat tieteellisiin tutkimusmenetelmiin ja -tuloksiin.
Luovuus on kehityksen selkäranka. Tavoitteena on löytää uusia vastauksia esille tuleviin ongelmiin. (Laurea 2006,
Raij 2007)

Oppiminen ja RDI

Learning by Developing -oppimismalli tukee opiskelijoiden kasvua kasvuyrittäjyyden ammattilaisiksi.
Koulutusohjelman perimmäisenä tarkoituksena on uusien potentiaalisten yritysten toteuttaminen globaalissa
kontekstissa. Liiketoimintakontekstissa tämä tarkoitus liittyy innovation määritelmiin, kuten että innovaatio on ”uuden
idean, toteuttamisen ja arvon luomisen summa” (Ståhle et al. 2004), tai Euroopan unionin määritelmä, jonka
mukaan innovaatio on ”uutuuksien menestyksekäs tuottaminen, sopeuttaminen ja hyödyntäminen taloudessa ja
yhteiskunnassa” (EU 1995). Koulutusohjelman ensisijaisena innovaatiotavoitteena on arvon lisääminen
toteuttamalla uusia ideoita globaaleilla markkinoilla.
Innovaatioprosessi on vahvasti riippuvainen tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Avoimesta innovaatiosta ja
verkostoituneesta taloudesta on tullut lyhyessä ajassa standardeja innovaatiotoiminnalle. Tämän tiedon
käyttämiseksi opiskelijat verkostoituvat oman toimialansa tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa ja voivat
näin hyödyntää uusimpia tutkimustuloksia. Opiskelijat opiskelevat myös, kuinka he voivat käyttää asiakkaitaan ja
sidosryhmiään kumppaneina tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Koulutusohjelma antaa opiskelijoille valmiudet
ja mahdollisuuden tehokkaaseen ja avoimeen verkostoinnovointiin.

Opinnäytetyönään opiskelijat tekevät tutkimuksen oman kehittämishankkeensa vaikuttavuudesta. Osana
opinnäytetyötään opiskelijat luovat teoreettiset puitteet liiketoiminnan kasvattamiselle ja käyttävät niitä oman
henkilökohtaisen asiantuntijaksi kasvun sekä liiketoimintahankkeen analysoimiseksi. Tutkimusten kautta saadaan
lisätietoa liiketoiminnan kasvattamisesta sekä pedagogisista menetelmistä, joilla voidaan tukea ko. tavoitteita. Uudet
tulokset julkaistaan akateemisissa julkaisuissa, ja niitä käytetään tulevien koulutusohjelmien kehittämisessä.

Opiskelu koulutusohjelmassa

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylemmän AMK-tutkinnon koulutusohjelmassa kaikki opinnot liittyvät
opiskelijan omaan liiketoiminnan kehittämishankkeeseen. Oppimistavoitteiden lisäksi koulutusohjelman tavoitteena
on nopeuttaa liiketoimintojen kasvua tai parantaa niiden kannattavuutta.
Koulutusohjelma on avoin kaikille pääsyvaatimukset täyttäville opiskelijoille (vähintään alempi korkeakoulututkinto ja
vaadittu työkokokemus), jotka harkitsevat yrittäjän uraa, olipa kyse uuteen teknologiaan perustuvien yritysten
perustamisesta, sosiaalisen yrityksen kehittämisestä, mahdollisuuksien tavoittelemisesta taiteen tai luovan median
alalla tai innovaation ohjaamisesta kohti suurempaa ja vakaampaa organisaatiota.
Opiskelijoita kannustetaan tuomaan mukanaan omat liiketoiminnan kehittämiskohteensa, selkeän päämäärän ja
halun viedä ideoita eteenpäin. Tämä mahdollistaa tehokkaamman oppimiskokemuksen antamalla opiskelijoille
selkeän ja merkityksellisen fokuksen projektityöhön, arviointiin, verkostoitumistehtäviin ja esityksiin.
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylempi koulutusohjelma koostuu kolmesta teemasta:
1. Liiketoiminnan kehittämien suunnittelu
2. Liiketoiminnan kehittäminen
3. Liiketoiminnan kehittämisen analyysi ja opinnäytetyö
Arviointi koulutusohjelmassa

Koulutusohjelman osaamisen arviointi tapahtuu asteikolla 0-5. Arvosanat perustuvat seuraavaan asteikkoon:
• Kiitettävä (5):
• Opiskelija osoittaa osaamisalueen erinomaista hallintaa niin käytännössä kuin käsitteellisestikin.
• Opiskelija osaa yhdistää teorian käytännön toteutukseen.
• Hyvä (3-4):
• Opiskelija osoittaa osaamisalueen vahvaa käytännön hallintaa
• Opiskelijan käsitteellinen osaamisen on hyvällä tasolla.
• Teorian yhdistämisessä käytäntöön sallitaan pieniä puutteita
• Tyydyttävä (1-2):
• Opiskelija osoittaa kykenevänsä toteuttamaan käytännön tehtäviä osaamisalueella ammattimaisesti.
• Opiskelija osaa soveltaa osaamisalueen käsitteitä käytännön toiminnassa.

Kaikissa kolmessa teemassa opiskelijalta edellytetään seuraavien tehtävien suorittamista:
• Liiketoiminnan kehittämisen suunnitteluteemassa toteutussuunnitelman laatiminen:
• opiskelijan oma liiketoimintasuunnitelma
• projektisuunnitelma liiketoimintahankkeen toteuttamiseksi määritellyn ajan sisällä (5-9 kk)
• suullinen esitys, jonka avulla liikeidea myydään sijoittajille/rahoittajille ja asiakkaille.
• Liiketoiminnan kehittämisteemassa:
• opiskelija ja mentori sopivat yhdessä arviointikriteereistä
• opiskelijan on osoitettava hallitsevansa yrittäjyystaidot itsenäisessä käytännön toiminnassa.
• Liiketoiminnan kehittämisen analyysiteemassa opinnäytetyö, jossa opiskelija
• osoittaa osaavansa soveltaa teorioita, käsitteitä ja asiantuntemista omassa yrityshankkeessaan
• analysoi projektiaan ja oppimistaan koulutusohjelman aikana henkilökohtaisen kehityksen tukemiseksi
• rakentaa liiketoiminnalleen jatkokehittämissuunnitelman.

Arviointikriteerit - kirjalliset raportit
Arvioinnin painotus vaihtelee jokaisen kirjallisen tehtävän kohdalla, mutta yleiset kriteerit ovat seuraavat:
• Osaaminen
• teorioiden, käsitteiden ja viitekehysten ymmärtäminen,
• kyky valita tehtäviin sopivat käsitteet,
• aihealueen liittäminen osaksi laajempaa kokonaisuutta.
• Soveltaminen
• kyky yhdistää teoriat, käsitteet ja viitekehykset konkreettiseen toimintaan.
• tulosten aikaansaaminen tai epäonnistumisen tapahtuessa tilanteen analysointi ja siihen tapahtuva nopea
reagointi
• Kriittinen analyysi ja arviointi
• kyky tulkita viitekehysten tai käsitteiden soveltamisesta saatua tietoa
• kyky tunnistaa ongelmia
• kyky tehdä loogisia johtopäätelmiä.
• Yhteenveto
• tärkeimpien argumenttien, suositusten tai luovan ajattelun soveltamisen osoittaminen.
• Rakenne
• koko raportissa on nähtävissä selkeä ja johdonmukainen eteneminen.
• Teorian ja käytännön yhdistäminen kokonaisuudeksi.
• Muoto ja esitys
• raportti on kirjoitettu kiinnostavaksi ja helposti omaksuttavaksi
• annettuja ohjeita ja tehtävänannon vaatimuksia on noudatettu.

Arviointikriteerit - suulliset esitykset
Koulutusohjelman aikana arvioidaan kaksi suullista esitystä:
1. toteutussuunnitelman esittely suunnitteluvaiheen lopussa
2. opinnäytetyön esittely.
Kirjallisten raporttien arviointikriteerien lisäksi sovelletaan seuraavia kriteerejä:
• Kalvot, visuaalinen tukimateriaali, jaettava materiaali
• selkeät ja harkitut yksittäiset esityksen tukimateriaalit
• käytetyt menetelmät ja materiaalit tukevat hyvin verbaalista tuotosta.
• Esiintymistyyli
• innostava ja myyvä esiintymistyyli
• usko oman esityksen sisältöön
• selkeä ja ytimekäs artikulaatio.
• Suoriutuminen keskustelusta
• kysymyksiin vastaaminen tehokkaasti ja selkeästi
• ajankäytön hallinta keskustelutilanteessa.

Koulutusohjelman suunnitteluvaihe sisältää 16 erillistä työpajaa. Jokaisen työpajan suunnittelee ja johtaa nimetty
opettaja. Opettaja voi kutsua työpajaan vierasluennoitsijoita.
Toteutussuunnitelma kirjoitetaan ja tallennetaan SoleOPSiin vähintään kolme viikkoa ennen työpajaa.
Toteutussuunnitelma sisältää seuraavat tiedot:
Työpajan nimi:
Työpajan päivämäärä:
Vastaava opettaja:
Muut luennoitsijat:
Oppimistavoitteet:
Toteutuksen kuvaus:
Ohjaus toteutuksen aikana:
Opetusympäristö:
Käytettävät työkalut:
Lähteet:
Suunnitteluvaiheen päätteeksi jokaiselle opiskelijalle nimetään mentor. Mentorin valintaan vaikuttavat tämän
toimialallinen asiantuntemus sekä opiskelijan ja mentorin henkilökohtaiset toiveet.
Mentor tukee opiskelijaa niin pedagogisesti kuin substanssialan opinnoissa. Pedagoginen ohjaus tukee oppilaan
oppimista. Substanssialan ohjaus tukee opiskelijaa tämän tiellä oman toimialansa yritystoiminnan asiantuntijaksi.
Tavoitteena on, että opiskelijasta tulee valitsemansa toimialan aktiivinen kehittäjä.
Mentor ohjaa opiskelijaa myös opinnäytetyössä. Mentor auttaa opiskelijaa opinnäytetyössä Laurean
opinnäytetyöohjeen mukaisesti ja yhteistyössä toisen Laurean yliopettajan kanssa.

Koulutusohjelman toteutussuunnittelu ja opiskelijoiden ohjaus

Koulutusohjelman kehittäminen ja laadunvarmistus

Koulutusohjelman kehittäminen perustuu ohjelman säännöllisen seurantaan Laurean yleisten
laadunvarmistusperiaatteiden mukaisesti.

Koulutusohjelman onnistumisen yleiset arviointikriteerit ovat:
• houkuttelevuus
• valmistumisaste
• tuotettujen opintopisteiden määrä
• valmistumiseen keskimäärin kuluva aika
• opiskelijoiden työllistyminen
• liiketoimintojen kasvu
Näitä kriteerejä seurataan ja niistä raportoidaan osana kulutusohjelmaa. Houkuttelevuus mitataan hakuajan
päätyttyä. Saatujen opintopisteiden määrä lasketaan vuosittain. Valmistumisaste ja valmistumiseen keskimäärin
kuluva aika sekä opiskelijoiden työllistyminen mitataan koulutusohjelman päätyttyä. Liiketoiminnan kasvu lasketaan
ohjelman aikana tapahtuneen ohjelmassa kehitettyjen liiketoiminta-alueiden kasvun perusteella opiskelijoiden
valmistumisen yhteydessä.
Tämän lisäksi opiskelijoilta kerätään palautetta jokaisen työpajan ja jokaisen vaiheen jälkeen. Palautetta pyydetään
sisällöstä, toteutuksesta, ohjauksesta ja arviointitavoitteen odotetusta vaikutuksesta. Myös henkilökunnan
tehokkuutta ja työkuormaa seurataan palauteprosessin avulla. Numeerisen palautteen lisäksi kerätään myös
vapaamuotoista palautetta koulutusohjelman kehittämisen tueksi.
Palautteen avulla koulutusohjelmaa ja opiskelijoiden ohjausta kehitetään. Niin henkilökunnalle kuin opiskelijoille
jaetaan palautteesta yhteenvetoraportti, joka käydään läpi vaiheiden vaihtuessa.
Koulutusohjelman lopussa arvioidaan koulutusohjelman vaikutus opiskelijoiden, heidän liiketoimintahankkeidensa ja
alueen tarpeiden näkökulmasta.
Kaikki edellä mainitut tiedot kerätään yhteenvetoraporttiin, joka toimitetaan Laurean opetuksen kehitystiimille. Sitä
käytetään myös parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja opetusprosessin parantamiseen.

Lähteet

Autio, E. 2007: GEM 2007 Report on High‐Growth Entrepreneurship, GEM Global Reports. GERA, Lontoo.
Autio, E. 2009: The Finnish Paradox: The Curious Absence of High-Growth Entrepreneurship in Finland.
ELinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Discussion papers, No. 1197. Saatavana osoitteessa: http://www.tem.fi/files/
24937/ETLA_DP_1197.pdf (27.1.2010).
Advanced Diploma in Entrepreneurship 2009: The programme contents and brochure. http://www.cfel.jbs.cam.ac.uk/
programmes/diploma/index.html (9.10.2009).
Baron, R. A. 1998: Cognitive mechanisms in entrepreneurship: Why and when entrepreneurs think differently than
other people. Journal of Business Venturing, Vol. 13, s. 275-295.
Barringer, B. R. ja Bluedorn, A. C. 1999: The relationship between corporate entrepreneurship and strategic
management. Strategic Management Journal Vol. 20 No. 5, s. 421–444.
Bennis, W. G. ja O’Toole, J. 2005: How business schools lost their way. Harvard Business Review 83(5): 96-104.
Caglio, C. M. ja Katz, J. A. 2001: The psychological basis of opportunity identification: Entrepreneurial alertness.
Small Business Economics, Vol. 16, s. 95-111.
Covin, J. G., & Slevin, D. P. (1988). The influence of organization structure on the utility of an entrepreneurial top
management style. Journal of Management Studies, 25(3), 217-259.
Covin, J. G., & Slevin, D. P. (1989). Strategic management of small firms in hostile and benign environments.
Strategic Management Journal, 10, 75-87.
Dazzani, V. 2005: Learning and Abduction. Semiotica, Vol. 153, No. 1-4, s. 73-84.
Denslow, D. L. ja Giunipero, L. C. 2003: Improving purchasing success through entrepreneurial behaviour. ISM's
88th Annual International Supply Management Conference. URL:http://www.ism.ws/DocumentArchive/index.cfm?
PublicationID=2 & View=2.

Dewey, J. 1929: The Quest for Certainty: A Study of the Relation of Knowledge in Action, Minton, Balch, and
Company, New York, NY.
Dewey, J. 1963, 1938: Experience and education, Collier Books, New York.
EU 1995: Green Paper on Innovation. December 1995. Euroopan komissio. Saatava osoitteessa http://europa.eu.int/
en/record/green/gp002en.doc 22.11.2004.
EU 2003: Euroopan komissio. Eur 21.1.2003. Green Paper Entrepreneurship in Europe. Euroopan kominnio,
Bryssel. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/en/com/2003/com2003_0027en01.pdf.
European Survey of Higher Education Institutions 2008: Survey of Entrepreneurship in Higher Education in Europe,
[PDF-asiakirja]. http://ec.europa.eu/enterprise/entrepreneurship/support_measures/training_education/
highedsurvey.pdf (19.01.2009)
Fränti, M. ja Pirinen, R. 2006: Tutkiva oppiminen integratiivissa oppimisympäristöissä – BarLaurea ja REDLabs.
Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B-10, Laurea, Vantaa.
Giunipero, L. C., Denslow, D. ja Eltantawy, R. 2005: Purchasing/supply chain management flexibility: Moving to an
entrepreneurial skill set. Industrial Marketing Management, Vol. 34, No. 6, s. 602-613.
Stenholm, P., Pukkinen, T., Heinonen, J. & Kovalainen, A. 2008: Global Entrepreneurship Monitor 2007 Report,
Finland. Turun Kauppakorkeakoulun julkaisuja B2-2008. Turun Kauppakorkeakoulu, Turku.
Grousbeck, I. 1997: What it takes to run your own show. Christian Science Monitor, Vol. 89: 200, s. 9.
Gürol, Y. ja Atsan, N. 2005: Entrepreneurial characteristics amongst university students: Some insights for
entrepreneurship education and training in Turkey. Education + Training, Vol. 48, No. 1, s. 25 – 38.

Hallituksen politiikkaohjelmat: Yrittäjyys. (2006).Yrittäjyyden politiikkaohjelma. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki.
http://www.vn.fi/toiminta/politiikkaohjelmat/yrittajyys/ohjelma/fi.pdf.

Hänti, S., Kairisto-Mertanen, L., Kallio-Gerlander, J. ja Rantanen, H. 2008: Identifying entrepreneurial competences
in three different cross-disciplinary environments. Ingle, S. ja Neuvonen-Rauhala, M. (toim.): Promoting
Entrepreneurship by Universities. The Proceedings of the 2nd International FINPIN 2008 Conference, Hämeenlinna,
20.–22.4.2008, s. 299-306.
Jamieson, I. 1984: Education for enterprise. Watts, A.G., Moran, P. (toim.), CRAC, Ballinger, Cambridge, s.19-27.
Kirzner, I. 1979: Perception, opportunity and profit. University of Chicago Press, Chicago.
Koh, H. C. 1996: Testing hypotheses of entrepreneurial characteristics: A study of Hong Kong MBA students.
Journal of Managerial Psychology, Vol. 11, No. 3, s. 12–25.
Lambing, P. ja Kuehl, C. R. 2000: Entrepreneurship, 2nd ed., Prentice-Hall Inc., USA.
Laurea 2006: LaureaFacts – a guide for Laurea students and staff. Laurea University of Applied Sciences/
Applications Office, Vantaa.
Lazear, E. P. 2005: Entrepreneurship. Journal of Labor Economics, Vol. 23, No. 4, s. 649–680.
Lindholm, T & Hietala, H. 2009: PK-yritysbarometri. Kevät 2009. Suomen yrittäjät & Finnvera, Helsinki.
Lopez-Claros, A. 2006: Executive Summary of Global Competitiveness Report. [online], World Economic Forum,
http://www.weforum.org/pdf/Global_Competitiveness_Reports/Reports/gcr_2006/ gcr2006_summary.pdf.
Minniti, M. & Lévesque, M. 2008: Recent developments in the economics of entrepreneurship. Journal of Business
Venturing, Vol. 23, Iss. 6, s. 603-612.
Myint, Y. M., Vyakarnam, S. & New, M. J. 2005: The effect of social capital in new venture creation: the Cambrdige
technology cluster. Strategic Change, vol. 14, s. 165-177.
Ojasalo, J. 2004: Attractiveness and image of entrepreneurship: an empirical study. International Journal of
Entrepreneurship, vol. 8., s. 73-92.
Opetushallitus 2001a: Yrittäjän ammattitutkinto tutkinnon perusteet. DNO 49/011/2001.
Opetushallitus 2001b: Yrittäjän erikoisammattitutkinto tutkinnon perusteet. DNO 48/011/2001.

Otaniemi Development 2006: Otaniemen alueen yrityskartoitus, Otaniemi Marketing Oy, Espoo.
Paasio, K & Pukkinen, T. 2006: Akateemisen yrittäjyyden kokonaiskuva tutkijan näkökulmasta. Turun
kauppakorkeakoulun PK-instituutti. http://www.ktm.fi/files/16155/Oma_yritys_alustus_29031.pdf.
Pajarinen, M., Rouvinen, P. & Ylä-Anttila, P. 2006: Uusyrittäjien kasvuhakuisuus. KTM julkaisuja 29/2006, Työ- ja
elinkeinoministeriö.
Peirce C. S. 1958: Collected Papers, vol. VII., Harvard University Press, Cambridge, MA.
Peters, M. 2005: Entrepreneurial skills in leadership and human resource management evaluated by apprentices in
small tourism businesses. Education + Training, Vol. 47, No. 8/9, s. 575-591.
Platt, L. 2004: Accepting Risk - Daring Greatness. Vital Speeches of the Day, Vol. 70, No. 17. s. 541–543.
Puustinen, T. 2004: Avain omaan yritykseen. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.
Raij, K. 2000: Toward A Profession. Clinical learning in a hospital environment as described by student nurses.
Helsingin yliopisto: Kasvatustieteen laitos Research Report 166.
Raij, K. 2003: Osaamisen tuottaminen ammattikorkeakoulun päämääränä. in Ammattikorkeakoulupedagogiikka, ed.
Kotila, H., 42 – 58. Edita, Helsinki.
Raij, K. 2006: Kehittämispohjainen oppiminen ammattikorkeakouluosaamisen mahdollistajana – Learning by
Developing ammattikorkeakoulu kontekstissa. Erkamo, M., Haapa, S., Kukkonen, M., Lepistö, L., Pulli, M. & Rinne
T. (toim.): Uudistuvaa opettajuutta etsimässä, Laurea ammattikorkeakoulun julkaisusarja B-11, Vantaa, s. 17-34.
Raij, K. 2007: Learning by developing. Laurea publications A-58. Laurea University of Applied Sciences, Vantaa.
Ray, D. M. 1997: Teaching entrepreneurship in Asia: impact of a pedagogical innovation. Entrepreneurship,
Innovation and Change, 6(3), 193-227.

Römer-Paakkanen, T. & Pekkala, A. 2008: Generating entrepreneurship from students’ hobbies. Ingle, S. &
Neuvonen-Rauhala, M. (toim.): Promoting Entrepreneurship by Universities. The Proceedings of the 2nd
International FINPIN 2008 Conference, Hämeenlinna, 20.–22.4.2008, s. 340-347.
Schumpeter, J. A. 1926: Theorie der wirtschaftlichen Entwicklung. Duncker & Humblot, Leipzig.
Segal (1985). The Cambridge phenomenon: the growth of high technology industry in a university town. Segal
Quince & Partners, Cambridge.
Shook, C. L., Priem, R. L. & McGee, J. E. 2003: Venture creation and the enterprising individual: a review and
synthesis. Journal of Management, Vol. 23, No. 3, s.379-99.
Simon, M., Houghton, S. & Aquino, K. 1999: Cognitive biases, risk, perception, and venture formation: How
individuals decide to start companies. Journal of Business Venturing, Vol. 15, s. 113-134.
Ståhle, P., Sotarauta, M. & Pöyhönen, A. 2004: Innovatiivisten ympäristöjen ja organisaatioiden johtaminen.
Tulevaisuusvaliokunta, Teknologian arviointeja 19, Eduskunnan kanslian julkaisu 6/2004, Helsinki.
Suomala, J., Taatila, V., Siltala, R. & Keskinen, S. 2005: Salapoliisimetodologia innovaatiotutkimuksen strategisena
valintana. Teoksessa Jokivuori, P. (toim.): Sosiaalisen pääoman kentät, Minerva kustannus Oy, Jyväskylä, s.
359-377.
Suomala, J., Taatila, V., Siltala, R. & Keskinen, S. 2006: Chance Discovery as a First Step to Economic Innovation.
Proceedings of the 28th Annual Conference of the Cognitive Science Society, s. 2204-2209. http://
www.cogsci.rpi.edu/CSJarchive/Proceedings/2006/index.htm.
Taatila, V. (2010). Learning entrepreneurship in higher education. Education + Training, vol. 52, iss. 1, pp. 48-61.
Thagard, P. and Croft, D. 1999: Scientific discovery and technological innovation: Ulcers, dinosaur extinction, and
the programming language Java. Teoksessa Magnani, L., Nersessian, N. J. & Thagard, P. (toim.): Model-Based
reasoning in Scientific Discovery. Kluwer Academic/Plenum Publishers, New York, NY, s. 125-137.
Thagard, P. & Shelley, C. P. 1997: Abductive reasoning: Logic, visual thinking, and coherence. Teoksessa Chiara,
M. L. Dd. (toim.): Logic and scientific methods. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht, s. 413-427.

Tilastokeskus 2007a: Palkansaajat ja yrittäjät 1990-2007. http://pxweb2.stat.fi/.

TKK 2010: TKK-Where Innovation Meets Tradition. Powerpoint-esitys saatavana osoitteessa: http://www.tkk.fi/fi/
yleista/kansainvalisyys/kansainvalinen_tkk_pahkinankuoressa/tkkslides.pdf. (27.1.2010).
Vuorela, P. 2007: Value-Added Incubation and Acceleration Services. Esitys, Technopolis Ventures, 5.3.2007.
Wagner, T. 2008: RIGOR redefined. Educational Leadership, lokakuu 2008.
Wickham, P.A. 2006: Strategic entrepreneurship. 4. painos. Pearson Education Ltd, Harlow.
Yrittäjät 2009: Yrittäjyys Suomessa. Suomen yrittäjät. http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/yrittajyyssuomessa/
(16.10.2009).
Zimmerer, T. & Scarborough, N. 2002: The Essentials of entrepreneurship and small business management.
Prentice Hall, New Jersey.
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi
OP OPINNOT 60 30
G056 LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN SUUNNITTELU
G8106 Toimintaympäristö 5
G8107 Strategiset valinnat 5
G8108 Muutosjohtajuus 5
G8109 Myynti ja markkinointi 5
G8110 Rahoitus 5
G8111 Liiketoimintasuunnitelman esittäminen 5
G058 LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN
G059 LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ANALYYSI /
OPINNÄYTETYÖ
G8112 Opinnäytetyö 30
60 30 0
G056 LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN SUUNNITTELU, 30 op

Kuvaus:
suunnitteluvaiheen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden osaamista seuraavilla osa-alueilla:
• Liiketoimintaympäristön analyysi ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen
• Liiketoiminnan kehittämisen johtaminen ja strategiset valinnat
• Toiminnan kehittäminen ja palvelujen muotoilu asiakaslähtöisesti
• Talousjohtaminen
• Yritysjuridiikan erityiskysymykset
• Verkostoituneen liiketoiminnan kehittäminen

Opiskelija osaa:
Suunnitteluvaiheen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden osaamista seuraavilla osa-alueilla:
• Liiketoimintaympäristön analyysi ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen
• Strategiset valinnat
• Liiketoiminnan kehittämisen johtaminen
• Myynnin ja markkinoinnin kehityksen suunnittelu
• Rahoituksen hankinta ja kohdistaminen
• Liikeidean myynti

Sisältö:
Opiskelijat osallistuvat seitsemään lähipäivään joiden aikana esitellään yrittäjyyden ja liiketoiminnan keittämisen
tärkeimpiä osa-alueita. Jokainen lähipäivä liittyy 5 op kokonaisuuteen ja opiskelua jatketaan 3 viikon ajan
verkkoympäristö optimassa. Koulutuksen intropäivänä annetaan lisätietoa opintokokonaisuuksien sisällöstä ja
toteutuksesta. Lähipäivät ovat seuraavat:

Syksy 2012lähiopetuspäivät: 5-6.9, 3.10, 24.10, 14.11 ja 5.12 ( klo 9-16).

Kevät 2013aloitus 16.1 ja lähiopetuspäivät: 6.2, 27.2, 20.3 ja 10.4. (klo 9-16)

Syksy 2013aloitus 5.9.

Osaamisen kehittyminen:
Toteutussuunnitelma sisältää:
• opiskelijan oman liiketoiminnan kehittämissuunnitelman
• projektisuunnitelman liiketoimintahankkeen toteuttamiseksi määritellyn ajan sisällä (5-9 kk)
• myyntipuheen ja esityksen, joiden avulla kehityskohde voidaan myydä yhteistyökumppaneille, sijoittajille/
rahoittajille ja/tai asiakkaille.

Oppimista arvioidaan kuudella osaamisalueella, jotka on merkitty tämän teeman yksittäisiksi opintojaksoiksi.

Yritystoimintaa koskevan sisällön lisäksi toteutussuunnitelmassa on eriteltävä myös koulutusohjelman seuraavan
vaiheen, toteutusvaiheen, oppimistavoitteet. Oppimistavoitteiden on liityttävä toteutussuunnitelmaan ja oltava
sellaisia, että opiskelija voi projektin aikana osoittaa omaksuneensa tavoitteet.
Arviointimenetelmä ja –tavoitteet määritellään osana oppimistavoitteita.
Toteutusvaiheen oppimistavoitteista ja arviointimenetelmistä on sovittava kirjallisesti henkilökohtaisen
mentorin kanssa ennen toteutusprojektin alkamista.

Suunnitteluvaiheen oppimisen arviointi perustuu toteutussuunnitelmassa osoitettuun asiantuntemukseen.
Vapaamuotoinen liiketoiminnan kehittämissuunnitelma toimitetaan kirjallisesti omalle mentorille. Suunnitelma voi
sisältää liitteitä, joita opiskelija pitää tärkeinä osaamisensa esittelyssä.

G8106 Toimintaympäristö, 5 op
Opiskelija osaa:
Tällä osaamisalueella opiskelijoiden on osoitettava kykyä:
• arvioida kriittisesti liiketoimintansa roolia ja yrityksen vaikutusta talouden, yhteiskunnan ja ympäröivän yhteisön
kehitykseen
• ymmärtää asiakkaiden ja/tai käyttäjien tarpeita ja haluja
• asemoida oma liiketoimintansa osaksi toiminta-alueensa liiketoimintaverkostoja
• tutkia valitsemaansa toimialaa ja tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ymmärtäen käyttökelpoisia
trendejä ja muutosvoimia
• hyödyntää mahdollisten kilpailijoiden liiketoiminnoista saatavilla olevaa tietoa
• analysoida mahdollisia fyysisiä tai virtuaalisia toimintaympäristöjä yrityksen sijoittamiseksi optimaaliseen
paikkaan.

Opintojakson sisältö:
Perustuu teema-kuvauksessa määriteltyyn prosessiin.

Opintojakson kuvaus:
Perustuu teema-kuvauksessa määriteltyyn prosessiin.

G8107 Strategiset valinnat, 5 op

Opiskelija osaa:
Tällä osaamisalueella opiskelijoiden on osoitettava kykyä:
• asettaa itselleen ja yritykselleen strategisia tavoitteita ja päättää konkreettisista strategisista toimenpiteistä
tavoitteiden saavuttamiseksi.
• arvioida kriittisesti omia kehittämismahdollisuuksiaan käyttäen työkaluja ja tekniikoita, joilla selvitetään niiden
kaupallinen potentiaali, sekä tehdä arvioinnin pohjalta päätöksiä
• laatia alustavia markkinatutkimuksia ja –suunnitelmia omien liikeideoiden arvioinnin tueksi, ja toteuttaa niitä
• arvioida avainongelmia ja kehittämisalueita
• laatia konkreettinen strategian toteutussuunnitelma, joka voidaan antaa mahdollisille sijoittajille
• ottaa suunnitelmissa huomioon eettiset kysymykset, kuten kestävä kehitys, sekä yrityksiä koskettavat
ympäristö- ja sosiaaliasiat

Opintojakson sisältö:
Perustuu teema-kuvauksessa määriteltyyn prosessiin.

Opintojakson kuvaus:
Perustuu teema-kuvauksessa määriteltyyn prosessiin.

G8108 Muutosjohtajuus, 5 op

Opiskelija osaa:
Tällä osaamisalueella opiskelijoiden on osoitettava kykyä:
• suunnitella toteutusprojektin johtaminen
• arvioida kriittisesti omia henkilökohtaisia vahvuuksia ja heikkouksia niin, että ne yhdessä täydentävien taitojen
kanssa vievät liikeideaa eteenpäin
• laatia konkreettinen suunnitelma ja menettelyt kehittämisprojektin läpiviemiseksi
• johtaa liikeideaa ja yrittäjätiimiä sekä motivoida ja inspiroida heitä yrityksen vision toteuttamiseen

Opintojakson sisältö:
Perustuu teema-kuvauksessa määriteltyyn prosessiin.

Opintojakson kuvaus:
Perustuu teema-kuvauksessa määriteltyyn prosessiin.
G8109 Myynti ja markkinointi, 5 op

Opiskelija osaa:
Tällä osaamisalueella opiskelijoiden on osoitettava kykyä:
• oppia tunnistamaan potentiaaliset asiakkaat ja laatia strategia näiden saavuttamiseksi
• kaupallistaa kehittämisideoita
• laatia niin strategisesti kuin toiminnallisesti toteuttamiskelpoinen markkinointisuunnitelma yritykselle ja tuotteille/
palveluille
• laatia tuotteelleen/palvelulleen toteuttamiskelpoinen myyntisuunnitelma
• kehittää ja luoda markkinointi- ja myynninedistämismateriaalia eri medioita hyväksikäyttäen
• suunnitella tuotteiden myynnin logistiikkaa

Opintojakson sisältö:
Perustuu teema-kuvauksessa määriteltyyn prosessiin.

Opintojakson kuvaus:
Perustuu teema-kuvauksessa määriteltyyn prosessiin.

G8110 Rahoitus, 5 op

Opiskelija osaa:
Tällä osaamisalueella opiskelijoiden on osoitettava kykyä:
• kehittää liikeidealleen asianmukainen liiketoimintamalli, jossa esitellään liiketoimintaidean rakenne ja toiminta
• laatia rahoitussuunnitelmia liiketoimintasuunnitelman toteuttamiskelpoisuuden arvioimiseksi
• määrittää sopivat rahoituslähteet yrityksen kehittämisen seuraaville vaiheille

laatia toteuttamiskelpoinen suunnitelma rahoituksen hankkimiselle

Opintojakson sisältö:
Perustuu teema-kuvauksessa määriteltyyn prosessiin.

Opintojakson kuvaus:
Perustuu teema-kuvauksessa määriteltyyn prosessiin.

G8111 Liiketoimintasuunnitelman esittäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Tällä osaamisalueella opiskelijoiden on osoitettava kykyä:
• laatia yksityiskohtainen ja selkeä toteutussuunnitelma sekä esittelymateriaali yritykselle
• suunnitella lyhyt myyntipuhe liikeideoistaan ja esittää se selkeästi ja ytimekkäästi mahdollisille sijoittajille ja
asiakkaille
• suunnitella kattava esitys yrityksestään ja esittää se selkeästi ja ytimekkäästi mahdollisille sijoittajille
• neuvotella vakuuttavasti strategisissa liiketilanteissa, esimerkiksi kun haetaan sijoituksia riskisijoittajilta,
lisensoidaan teknologiaa tai tuotteita tai työskennellään yhteistyössä suurempien organisaatioiden kanssa b2b-
liiketilanteissa

Opintojakson sisältö:
Perustuu teema-kuvauksessa määriteltyyn prosessiin.

Opintojakson kuvaus:
Perustuu teema-kuvauksessa määriteltyyn prosessiin.

G058 LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN, 30 op
Kuvaus:
Toteutusvaiheen tavoitteena on opiskelijoiden liiketoiminnan kehittämisen toteuttaminen käytännössä sekä
toteutusprosessin jatkuva reflektiivinen kehittäminen.

Opiskelija osaa:
Toteutusvaiheessa pyritään kehittämään opiskelijoiden osaamista seuraavilla osa-alueilla:
• liiketoiminnan kehittäminen käytännössä
• projektiosaamisen kehittäminen
• yrittäjyystaitoja, joita tarvitaan yrityselämässä menestymiseen ja ideoiden viemiseen eteenpäin
• viestintä erilaisissa liiketoimintatilanteissa
• henkilökohtaisen ja ryhmässä toteutettavan reflektion käyttö liiketoiminnan kehittämisessä
• liiketoimintahankkeen jatkuva analyysi
• muutosten hallinta.
Henkilökohtaisten oppimistavoitteiden päätarkoitus on määritelty henkilökohtaisessa toteutussuunnitelmassa.

Sisältö:
Toteutusvaiheessa oppimisen päätavoitteena on jatkuva kehittyminen toteutusprojektin reflektion avulla. Opiskelijat
seuraavat henkilökohtaisia liiketoiminnan kehittämissuunnitelmiaan ja ratkaisevat kohtaamiaan käytännön haasteita.
Mentorit arvioivat säännöllisesti opiskelijoiden kehittämishankkeita ja uusia opittuja taitoja. Kuukausittain
järjestettävässä seurantatapaamisessa opiskelijat ja mentorit jakavat keskenään tietoa käytännön kysymyksistä ja
niiden ratkaisuista.
Opiskelijat jatkavat myös omien hankkeidensa reflektioa vertaisryhmissä. Joka kuukausi järjestetään yksi ohjattu
tiimitapaaminen, joissa opiskelijoilla ja mentoreilla on mahdollisuus oppia toistensa kokemuksista ja kehittää
liiketoiminnan analysointi- ja konsultointitaitojaan.

Osaamisen kehittyminen:
Toteutusvaiheen oppimisen arviointi perustuu täysin toteutushankkeen aikana osoitettuun osaamiseen. Opiskelija ja
mentori sopivat arviointikriteereistä ja -menetelmistä toteutussuunnitelmassa.

Liiketoiminnan kehittämisen opintosuoritukset kirjataan tähän teemaan liittyvinä opiskelijan projekteina. Yhteensä
projektisuorituksia on tehtävä 30 op. Yksittäiset projektit voivat olla laajuudeltaan 5-30 op.
Toteutusvaiheen oppimisen arvioinnissa painotetaan käytännönläheisyyttä. On tärkeämpää osoittaa osaaminen
käytännössä kuin teoreettisesti. Arviointi voi perustua osittain kirjallisiin raportteihin, mutta myös käytännön näytteitä
edellytetään.
Arvioija laatii jokaisesta arvioinnista raportin, jossa luetellaan arvioidut osaamisalueet suhteessa
toteutussuunnitelmissa mainittuihin alueisiin sekä arvioinnin tulos ja arvosana. Raportti annetaan opiskelijalle ja
koulutusohjelman johtajalle arkistoitavaksi.

G059 LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ANALYYSI / OPINNÄYTETYÖ, 30 op

Kuvaus:
Analyysi- ja opinnäytetyövaiheen tavoitteena on se, että opiskelijat analysoivat kehittämisprojektiaan, sen
toteutuksen sekä oppimisprosessinsa koulutusohjelman aikana. Näin opiskelijat syventävät ammattitaitoaan, joka
auttaa heitä tulevissa liiketoiminnan kehittämishankkeissa. Lisäksi opiskelijat saavat laaja-alaista tietämystä
liiketoiminnan kehittämistoiminnasta.

Opiskelija osaa:
Analyysivaiheessa pyritään kehittämään opiskelijoiden osaamista seuraavilla osa-alueilla:
• liiketoiminnan kehittämishankkeen arviointi kehityksen jatkamiseksi
• analyyttiset menetelmät ja tieteellinen ajattelu
• uusien menettelyjen ja osaamisen kehittäminen
• eri alojen asiantuntemuksen yhdistäminen
• liiketoiminta-analyysi
• reflektiometodit
• henkilökohtaisen kehityksen ja kehittämistarpeiden analysointi
• käsitteelliset yrittäjyysteoriat
• liiketoiminnan ja oman yrittäjyyden kehittäminen edelleen

Sisältö:
Oppiminen perustuu opiskelijoiden ryhmissä luomaan liiketoiminnan kehittämisen teoreettiseen viitekehykseen,
jonka pohjalta jokainen opiskelija analysoi oman liiketoiminnan kehittämisprojektinsa.
Opiskelijat aloittavat laatimalla tiimeinä hankkeiden analysointia koskevat metodologiakäsikirjat. Käsikirjat
perustuvat asianmukaisiin tieteellisiin lähteisiin ja niiden olisi tarjottava opiskelijoille käytännön menetelmät
kehittämisprosessien arvioimiseksi sekä esitellä yleisiä liiketoiminnan kehittämismenetelmiä. Analyysivaiheessa
järjestetään opiskelijoiden ja mentorien kesken kolme seurantatapaamista, joiden aikana käsikirjoja työstetään
yhteisöllisesti. Niiden lisäksi järjestetään säännöllisiä tiimitapaamisia, joissa opiskelijatiimit kehittävät
metodologiakäsikirjojaan itsenäisesti.

Kun metodologiakäsikirjat ovat valmiit, jokainen opiskelija analysoi oman hankkeensa käsikirjan metodien pohjalta.
Analyysin tavoitteena on laatia liiketoimintahankkeelle toteuttamiskelpoinen jatkokehittämissuunnitelma sekä
valmistaa tieteellisesti kattava projekti- ja oppimisraportti.

Osaamisen kehittyminen:
Käsikirjan ja oman kehittämisprojektianalyysin sekä jatkokehittämissuunnitelman sisältävä loppuraportti muodostaa
opiskelijan opinnäytetyön. Valtionneuvoston asetuksen (423/2005) mukaan opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja
osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja
ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.

Opinnäytetyötä laatiessaan opiskelijat hankkivat ja tuottavat erikoisalan osaamista yrittäjyydestä ja liiketoiminnan
kehittämisestä sekä perustietoja itsenäisestä ajattelusta ja tutkimuksesta. Opinnäytetyön ohjaa ja arvioi opiskelijan
henkilökohtainen mentori. Mentorin tehtävänä on tukea yrityksen niin tieteellisessä kuin käytännöllisessä
analysoinnissa sekä arvioida opinnäytetyö. Lisäksi opinnäytetyön arvioi toinen ohjaajaryhmän jäsen Laurean
opinnäytetyöohjeiston mukaisesti.

Opinnäytetyö esitellään julkisesti joko koulutusohjelman viimeisillä viikoilla tai jonkin verkostokumppanin
kansainvälisen yrittäjyysviikon aikana. Opinnäytetyöt julkaistaan Laurean opinnäytetöiden julkaisemista koskevien
ohjeiden mukaisesti.

Analyysivaiheen oppimisen arviointi perustuu opinnäytetyöhön. Arviointi tapahtuu Laurean Intranetistä löytyvän
opinnäytetyöohjeen mukaisesti.

Arviointikriteerit ovat:
• autenttisuus
• tutkimussuuntautuneisuus
• innovaatio
• käytettävyys.

Opinnäytetöiden on myös osoitettava opiskelijoiden saavuttaneen EQF:n tason 7.

G8112 Opinnäytetyö, 30 op

Opintojakson kuvaus:
Perustuu teema-kuvauksessa määriteltyyn prosessiin.