Opetussuunnitelma 2011 – MHA11SA (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelma (Laurea Leppävaara, marata), MHA11SA

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien tuloksellinen integroiminen on Laureassa nähty keskeisenä
ammattikorkeakoulun saamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tavoitteena on, että meiltä valmistuu
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka ovat oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä. Lisäksi
tavoitteena ovat tutkimukseen perustuva työelämäosaamisen kehittäminen ja uudistaminen sekä monialaista
osaamista hyödyntävät innovaatiot, joiden vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Laurean oppimiskäsitys todentuu korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemassa Kehittämispohjaisen oppimisen
(Learning by Developing) –toimintamallissa. Oppimisen tavoitteena on osaaminen, joka ilmenee uusina
toimintatapoina ja –menetelminä, jotka myös mahdollistavat tutkintoa vastaavan työelämän uudistamisen.
Kehittämispohjainen oppiminen etenee työelämäläheisissä hankeympäristöissä, joissa opiskelijat, opettajat,
työelämän asiantuntijat sekä asiakkaat yhdessä työskentelevät uusien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja
kehittämiseksi.

Opiskelija nähdään yhteistyökumppanina, joka osaamisen kehittymisen myötä kykenee yhä vastuullisemmin ja
omaa luovuutta hyödyntäen toimimaan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Osaamisen välineitä opiskelija kartuttaa
erilaisissa työpajoista ja laboratorioista rakentuvissa oppimisympäristöissä. Ammatillinen osaaminen uusina
toimintatapoina rakentuu tutkitun tiedon, sen syvällisen ymmärtämisen, taitamisen ja tilanteiden hallintakyvyn
integroituneena kokonaisuutena. Yhdessä toimien tietoon perustuvaa taitamista rakentaen saavutetaan osaaminen,
joka mahdollistaa erilaisten tilanteiden hallinnan jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Ammattikorkeakoulussa oppiminen etenee taitamisen orientaation kautta. Tieteellinen tieto on merkityksellistä
välineellisesti. Oppiminen ohjaa käsittelemään tietoa ja valitsemaan eettisesti merkityksellisen tiedon, jota voi
hyödyntää ja soveltaa tulevan tutkinnon osaamista vastaavassa kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on
tärkeää kehittyminen taitavaksi osaajaksi, joka kykenee uudistamaan työelämää. Työelämäläheiset
kehittämishankkeet oppimisympäristöinä mahdollistavat opiskelijalle osaamisen aitouden, kumppanuusverkoston
rakentumisen, omien merkityksellisten kokemusten hyödyntämisen sekä luovuuden ja tutkivan työotteen
kehittymisen. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö kehittävät osaamista yhdessä
oppien. Lisäksi kehittämishanke tuottaa uutta tietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden osaamisen luomista ja
kehittämistä. Laurean oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa
vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy yhteisöjen ja niiden muodostamien
verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja
kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla
vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.
Käytännön sovelluksia oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat, verkostoissa
toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut toimintatilat,
osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot.

Opiskelijan vastuu ja rooli oppimisessa

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana vastuullinen sitoutuminen kehittämishankkeeseen. Opiskelu
Laureassa edellyttää opiskelijalta erityisesti kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, itseohjautuvuutta,
aloitteellisuutta ja yhteistyökykyä. Itsenäisen työotteen merkitys korostuu opinnoissa.
Kehittämishankkeissa kaikki osalliset nähdään oppijoina, koska hankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta.
Kumppanuus tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen
eteneminen edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen.

Opettajan rooli Laureassa

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja pedagogisena
ohjaajana. Opettaja ei voi siirtää osaamista opiskelijalle, vaan hän ohjaa opiskelijan oppimista.
Roolistaan hieman riippuen Laurean opettajat ovat sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että
pedagogeja. Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden
työelämäosaamisen uudistajana ja kehittäjänä. Kehittäjänä opettaja vastaa kehittämishankkeen eteenpäin viennistä.

Opetussuunnitelman rakenne

Laurealaiset opetussuunnitelmat rakentuvat teemoista ja opintojaksoista. Teemalla tarkoitetaan laajempaa
osaamisaluetta, jonka hallitsemiseksi opiskelijan tulee tyypillisesti suorittaa useampi aihealuetta käsittelevä
opintojakso. Teemojen ja opintojaksojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuositeemat
kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.

Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisesti yhteisesti määritellyt yhteiset kompetenssit (ks. taulukko 1) osana
teemojen tai opintojaksojen tavoitteita. Yleisten kompetenssien hallitseminen varmistaa
ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen
puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen.

Taulukko 1. Yleiset kompetenssit
• osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja
oppimistapojaan
OPPIMISEN TAIDOT • osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
• kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta
ja opitun jakamisesta
EETTINEN OSAAMINEN • kykenee ottamaan vastuun omasta
toiminnastaan ja sen seurauksista
• osaa toimia alansa ammattieettisten
periaatteiden mukaisesti
• osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon
työskentelyssään
• osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
• osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita
• kykenee vaikuttamaan yhteiskun-nallisesti
osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin
perustuen
• osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää
yhteisön hyvinvointia
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN • osaa toimia työelämän viestintä- ja
vuorovaikutustilanteissa
• osaa hyödyntää tieto-ja viestintätekniikkaa oman
alansa tehtävissä
• kykenee luomaan henkilökohtaisia
työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
• osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa
tilanteissa
• kykenee työnjohtamiseen ja itsenäiseen
työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
• omaa valmiuksia yrittäjyyteen
INNOVAATIO-OSAAMINEN • kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja
työtapojen kehittämiseen
• osaa työskennellä projekteissa
• osaa toteuttaa tutkimus-ja kehittämishankkeita
soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja
menetelmiä
• osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja
taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
KANSAINVÄLISTYMIS-OSAAMINEN • omaa alansa työtehtävissä ja niissä
kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
• kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön
• osaa ottaa työssään huomioon alansa
kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja
mahdollisuuksia

Opintojakson suorittaminen kerryttää opiskelijan opintopisteitä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa noin 26,7
tuntia opiskelijan työtä.

Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamisen arviointi kertoo, kuinka hyvin asetut
tavoitteet on saavutettu. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien
etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.
Opintojaksot arvioidaan numeraalisesti asteikolla 0 – 5 tai hyväksytty/hylätty (H/0) -periaatteella. Arvioinnissa
hyödynnetään alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin kehitettyjä kriteereitä (ks.
taulukko 2). Opintojakson arviointikriteerit on kerrottu opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Taulukko 2. Osaamisen arviointikriteerit alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijalle.
ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
• Käyttää asiantuntevasti • Käyttää asiantuntevasti ja
ammattikäsitteitä. laajaalaisesti
KIITETTÄVÄ • Noudattaa ammattikäsitteitä sekä
työturvallisuusohjeita hallitsee kokonaisuuksia.
arvosana 5 vastuullisesti ja itsenäisesti. • Kehittää
• Perustella toimintaa tutkitun toimintaympäristönsä
Opiskelija osaa: tiedon avulla. työturvallisuutta.
• Toimia itsenäisesti ja • Kehittää toimintatapoja
aloitteellisesti tavoitteiden vertailemalla, yhdistelemällä,
suunnassa. Toiminta on ja valitsemalla tutkittua tietoa.
usein joustavaa, • Toimia aloitteellisesti ja
järjestelmällistä, innovatiivisesti tavoitteiden
kehittämispainotteista, luovaa mukaan. Toiminta
ja aktiivista. pääsääntöisesti uutta luovaa,
• Valita toimintaan soveltuvia työelämää kehittävää ja
tekniikoita ja malleja ja selkeän ammatillista.
perustella valintansa. • Valita, yhdistellä, ja kehittää
• Toimia asiakaslähtöisesti ja toimintaan soveltuvia
tilanteenmukaisesti. tekniikoita ja malleja.
• Edistää ryhmän toimintaa. • Toimia aloitteellisesti ja
• Kriittisesti soveltaa vastuullisesti
ammattieettisiä periaatteita asiakassuhteissa sekä
toiminnassaan. ymmärtää asiakkuuden
merkityksen kokonaisuuden
kannalta.
• Kehittää ja uudistaa
monialaisen/-ammatillisen
ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
monimutkaisissa ja
ennakoimattomissa
tilanteissa.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

HYVÄ • Käyttää systemaattisesti • Käyttää asiantuntevasti
ammattikäsitteitä. ammattikäsitteitä.
arvosana 3 • Soveltuu työturvallisuusohjeita • Huolehtia omasta ja
toiminnassaan. työyhteisönsä työturvallisuudesta
Opiskelija osaa: • Perustella, vertailla ja sekä havaitsee kehittämiskohteita.
analysoida toimintaansa yleisillä • Valita toimintatapoja tutkitun
ohjeilla. tiedon ja ohjeistuksen perusteella.
• Selviytyä itsenäisesti erilaisissa • Toimia systemaattisesti ja
tehtävissä kulloisessakin kriittisesti tavoitteiden suunnassa
toimintaympäristössä. monimutkaisissa tilanteissa.
• Soveltuu monipuolisesti opittuja Toiminta usein joustavaa,
tekniikoita ja malleja. järjestelmällistä, luovaa ja
• Toimia ammatillisesti aktiivista.
asiakastilanteissa. • Valita toimintaan soveltuvia
• Toimia ryhmässä tekniikoita ja malleja ja perustella
tavoitesuhteisesti. valintaansa.
• Perustella toimintaansa • Priorisoida ja ylläpitää
ammattieettisten periaatteiden asiakkuuksia/asiakassuhteita.
mukaisesti. • Edistää ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
toiminnassaan.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

TYYDYTTÄVÄ • Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja • Käyttää systemaattisesti
asianmukaisia ammattikäsitteitä ammattikäsitteitä.
arvosana 1 sekä osoittaa perehtyneensä • Noudattaa työturvallisuusohjeita
tietoperustaan. vastuullisesti ja itsenäisesti.
Opiskelija osaa: • Perustella ja analysoida
• Toimia turvallisesti, joskin toiminta toimintaansa yleisillä ohjeilla sekä
on usein kaavamaista/ kokeilevaa/ tutkitun tiedon avulla.
hapuilevaa/ omalähtöistä • Toimia ammatillisesti ja
• Noudattaa sääntöjä ja ohjeita vastuullisesti ennakoimattomissa
sekä perustella toimintaansa asiakas- ja ongelmatilanteissa.
annetuilla ohjeilla. • Toimia itsenäisesti erilaisissa
• Toimia ohjattuna asianmukaisesti. tehtävissä kulloisessakin
• Käyttää opittuja tekniikoita ja toimintaympäristössä.
malleja. • Soveltaa monipuolisesti opittuja
tekniikoita ja malleja.
• Ottaa toiminnassaan asiakkaat
huomioon. • Toimia asiakaslähtöisesti ja
• Toimia ryhmän jäsenenä. tilanteenmukaisesti sekä ymmärtää
• Toimia ammattieettisten asiakastarpeita.
periaatteiden mukaisesti. • Toimia ryhmässä
tavoitesuhteisesti.
• Toimia ja perustella toimintaansa
ammattieettisten periaatteiden
mukaisesti.

YHTEISET
KOMPETENSSIT(Arene)
• Arvioidaan integroidusti kunkin • Arvioidaan integroidusti kunkin
opintojakson arvioinnin yhteydessä. opintojakson arvioinnin yhteydessä.

NQF, Taso 6, AMK- tutkinto, • Viitekehyksessä kuvataan • Hallitsee laaja-alaiset ja
kansallinen tutkintojen viitekehys valmistuvan opiskelijan osaaminen edistyneet oman alansa tiedot,
mikä otetaan huomioon joihin liittyy teorioiden, keskeisten
arvioitaessa alkuvaiheen käsitteiden, menetelmien ja
opiskelijoita. periaatteiden kriittinen
ymmärtäminen ja arvioiminen.
Ymmärtää ammatillisten
tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen
kattavuuden ja rajat. Hallitsee
edistyneet taidot, jotka osoittavat
asioiden hal-lintaa, kykyä soveltaa
ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita
vaaditaan erikoistu-
neella ammatti-, tieteen- tai
taiteenalalla monimutkaisten tai
ennakoimattomien ongelmien
ratkaisemiseksi.

• Kykenee johtamaan
monimutkaisia ammatillisia toimia
tai hankkeita tai kykenee
työskentelemään itsenäisesti alan
asiantuntijatehtävissä. Kykenee
päätöksentekoon
ennakoimattomissa
toimintaympäristöissä.
Perusedellytykset toimia alan
itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee
vastaamaan oman osaamisensa
arvioinnin ja kehittämisen lisäksi
yksittäisten henkilöiden ja ryhmien
kehityksestä.

• Valmius jatkuvaan oppimiseen.
Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja
kirjallisesti sekä alan että alan
ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee
itsenäiseen kansainväliseen
viestintään ja vuorovaikutukseen
toisella kotimaisella ja vähintään
yhdellä vieraalla kielellä.

Koulutusohjelman laadun arviointi ja kehittäminen

Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laatujärjestelmän avulla (kuvio 1.) Laatujärjestelmän tavoitteena
on mm. varmistaa kattavasti Laurean koulutuksen ja muun toiminnan laatua ja tuottaa systemaattisesti laatuun
liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi sekä edistää riittämättömän laadun tunnistamista.

Kuvio 1. Laurean laatujärjestelmä

Laurean perustoiminnan tueksi on kuvattu prosessit. Ydinprosessi on kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka
toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamisprosessi.
Toiminnan seurannan ja arvioinnin välineenä toimii strategian toteuttamissuunnitelma, jossa on määritetty toiminnan
kannalta kriittiset menestystekijät ja niiden mittarit. Koulutusohjelman laadunvarmistuksen osalta keskeisiä mittareita
ovat esim. opintojen eteneminen, oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä, koulutuksesta eroaminen, koulutuksen
läpäisy ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen. Mittareiden mukaisia tuloksia tarkastellaan vuosittain
ja niiden pohjalta määritellään toiminnan kehittämiseksi tarkoituksenmukaiset kehittämistoimenpiteet.
Kriittisten menestystekijöiden mittereihin liittyvän tulostiedon lisäksi Laureassa kerätään muuta palaute- ja
arviointitietoa koulutusohjelman laadun kehittämiseksi. Koulutusohjelmakohtaisen opetussuunnitelman arviointi
tehdään vuosittain. Arviointiin osallistuvat henkilöstön lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat.
Opiskelijoiden keskeisin toiminnan arvioinnin ja kehittämisen väylä on opiskelijapalautejärjestelmä.
Opiskelijapalautejärjestelmään sisältyvät koulutuksen laatua, opiskelijan ammatillista kasvua ja
opiskelijahyvinvointia mittaavat palautekyselyt sekä välittömät palautteet. Palautetiedon kerääminen, sen
systemaattinen käsittely opiskelijoiden ja henkilöstön kesken sekä tiedon monipuolinen hyödyntäminen
mahdollistavat koulutuksen jatkuvan laadun kehittämisen.
Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana erilaisissa kehittämisryhmissä niin Laurea- kuin paikallisyksikkötasolla.
Opiskelijakunta LAUREAMKOn edustajat ja johdon neuvottelutapaamisia järjestetään säännöllisesti. Tapaamisten
tavoitteena on opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. Neuvottelutapaamisia käydään
LAUREA- ja paikallisyksikkötasoisesti. Opiskelijajäsenet osallistuvat myös Laurean sisäisiin auditointeihin, joita
toteutetaan kerran lukuvuodessa. Sisäisten auditointien kautta opiskelijat vaikuttavat koulutuksen ja muun toiminnan
laadun kehittämiseen.

Laurean opetussuunnitelma osana eurooppalaista korkeakoulualuetta

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Bolognan prosessissa on mukana 46 maata, muitakin kuin EU-maita. Sen
tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue vuoteen 2010
mennessä.
Kansainvälisesti ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin
perustuva tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-
tason tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta.
Ammattikorkeakouluissa kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin tutkinnon
lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon suorittaneista
suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.
Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System)-järjestelmän mukaiset opintopisteet vuonna 2005. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi
tuottaa 60 pistettä. Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on
opiskelijakeskeinen järjestelmä. Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä, joka tarvitaan koulutusohjelman
tavoitteiden saavuttamiseen.

Opetussuunnitelmissa kuvataan oppimistulokset ja osaaminen. Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen
näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja
osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana
korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen
tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin
työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin.
Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Tällä hetkellä voimavarat kohdennetaan siihen, että opetussuunnitelman toteutuksia
kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean
toimintaympäristöön.
Lähteet:
Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Globaalit haasteet ja kestävä kehitys opetussuunnitelmissa

Korkeakoulujen toiminnan on perustuttava vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen sekä erilaisuuden
ymmärtämiseen ja arvostamiseen korkeakouluyhteisössä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (OPM 2009,
51) toimenpidesuosituksena on, että korkeakoulut lisäävät kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen
pohjautuvaa koulutus- ja tutkimus - yhteistyötä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen
2005–2014 tavoitteiden toteuttamiseksi. Laurean opetussuunnitelmia kehitetään korkeakoulujen
kansainvälistämisstrategian 2009 – 2015 mukaisesti. Laurean arvoista yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuullisuus
edustavat selkeimmin näitä näkökulmia. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintojen yleisten kompetenssien eettinen
osaaminen tarkoittaa myös kykyä soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa työssä. Toiminta
globalisoituvassa maailmassa edellyttää korkeakouluilta omien toimintaperiaatteidensa eettisyyden kriittistä
tarkastelua.
Tavoitteena on, että kaikkien suomenkielisten koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa on vähintään 30 op
vieraskielisiä opintoja. Tavoitetta kohti edetään asteittain paikallisyksiköissä. Joissain koulutusohjelmissa
tavoitteeseen on jo päästy. Tavoitteena on myös tuottaa osaamista, joka mahdollistaa osallistumista globaalien
ongelmien ratkaisemiseen sekä oman toiminnan rakentamista eettisesti kestävälle pohjalle.
Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi

Toimintaympäristö

Tulevaisuudessa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan (marata) osaamistarpeisiin vaikuttavat erityisesti toimialan
kansainvälistyminen, väestön ikääntyminen, alan teknologisoituminen, ravitsemushaasteet ja
kustannussäästöpaineet. Marata-ala kansainvälistyy alan ulkomaisten yritysten toimiessa ja kilpaillessa entistä
laajemmin Suomen markkinoilla ja vastaavasti suomalaisten alan yritysten kansainvälistyessä ulkomaan
markkinoille. Osaamisen painopiste muodostuu palveluliiketoimintaosaamisen soveltamisesta hotelli- ja
ravintolapalveluissa osana matkailu-, ravitsemis- ja talousalaa. Palveluliiketoiminta perustuu samanaikaisesti sekä
teolliseen palveluliiketoimintaan että palvelujen tuotteistamiseen. Palveluliiketoiminta on luonteeltaan
monimuotoista. Tästä johtuen tarvitaan eri tieteenalojen tuntemusta.

Toimintaympäristöanalyysi osoittaa palvelullistamisen ja palvelujen merkityksen kasvua, silti kehitystarpeita on
runsaasti. Suomessa tarvitaan lisää käytännönläheistä palveluliiketoiminnan osaamista, tutkimusta, kehittämistä ja
innovaatioita. Tulevaisuudessa monipuolisille ja kokonaisvaltaisille palveluille tulee olemaan suurta kysyntää. Lähes
kaikki palvelualat lähentyvät toisiaan lähitulevaisuudessa, joten niiden rajapinnat muodostuvat hedelmällisiksi
erityisesti kuluttajalähtöisten palveluinnovaatioiden näkökulmasta. Rajapinnoilla syntyvien innovaatioiden
konseptointi ja tuotteistaminen luovat parhaimmillaan Suomelle merkittäviä uusia vienti-mahdollisuuksia.

Suomalaisten koulutus ja osaaminen luovat hyvät edellytykset palvelujen kehittämiselle, palveluinnovaatioille ja
kansainvälisten palvelukonseptien kehittämiselle. Suomen mahdollisuutena on hyödyntää pienen ja teknologisesti
kehittyneen maan joustavuutta. Palvelujen kansainvälistyminen on merkittävää ja haasteellista. Palvelukeskeinen
toimintatapa ilmenee matkailu-, ravitsemis- ja talousalan palveluissa sekä uusilla hyvinvointiin ja
tapahtumapalveluihin keskittyneissä toiminnoissa. Palvelujen tutkimus ja innovointi edellyttävät toimivaa
tieteidenvälistä ja monialaista yhteistyötä. Palvelualan toimintaympäristön kuvauksessa tarkastellaan
palveluosaamisen merkitystä, haasteita ja tulevaisuutta. Toimintaympäristökuvauksen tueksi on tarkasteltu
keskeisiä alan kehitystä kuvaavia lähteitä, mm. Menestyvä metropoli, Tulevaisuusluotain, Korkeakoulujen
kansainvälistymisstrategia. Tulevaisuuden haasteita toimintaympäristössä on tarkasteltu työelämä- ja
opiskelijaedustajien kanssa. Tärkeänä viitekehyksenä on ollut myös palveluliiketoiminnan ylempi amk-tutkinto ja sen
toimintaympäristön tarpeet.
Palvelujen kasvava osuus korostaa palvelujen kehittämisen ja innovoinnin merkitystä. Palveluinnovaatiot ovat
tulevaisuudessa elintärkeitä Suomen menestymiselle: ne lisäävät talouden tehokkuutta, tuovat kustannussäästöjä,
synnyttävät uusia toimintoja ja avaavat uusia vientimahdollisuuksia. Innovaatiot kattavat niin teknologiset kuin
palvelu- ja sosiaaliset innovaatiot. Innovaatioiden kehittämisessä käytettävät visuaaliset palvelumuotoilun
menetelmät mahdollistavat kuluttajakäyttäjien piilevienkin tarpeiden oivaltamisen sekä luovuuden herättelyn uudella,
innostavalla tavalla.

Ikääntymisen ja monikulttuurisuuden seurauksena kulutusrakenne muuttuu ja hyödykkeet monimutkaistuvat.
Käyttäjätarpeiden osalta on tärkeätä ymmärtää kuluttajaa aktiivisena toimijana. Tämä luo paineita erityisesti
palveluiden saatavuudelle ja asiakkaiden hyvinvoinnin varmistamiselle. Palvelutoimintaan vaikuttaa
hyvinvointipalvelujen kysynnän voimakas kasvu. Nykyisin palvelukuluttaminen koetaan kaikkien oikeudeksi, joten
palveluilta vaaditaan käyttäjäystävällisyyttä.
Kansainvälistyvällä palvelualalla toimimisen edellytyksenä on vuorovaikutus- ja monikulttuurinen osaaminen, joka
ilmenee esimerkiksi kulttuurien, uskontojen ja kielten arvostuksena. Kansainvälisenä, jo lähes arkipäiväisenä,
toimintaympäristönä on läheinen Baltian alue sekä Pohjoismaat. Suomelle keskeinen toimijakumppani on Venäjä.
Kansainväliset projektit lisäävät globaalien toimittajayhteyksien vahvistumista. Alan toiminnassa on pystyttävä
vastaamaan nopeasti monikulttuurisuuden lisääntymiseen yritysten ja toiminnan kansainvälistyessä.

Asiantuntijuus

Marata-alalla tarvitaan monipuolista asiantuntijuutta. Tietojen, taitojen ja pätevyyden lisäksi alan asiantuntijuudessa
on kyse arvoista, asenteista, kriittisestä ajattelusta, joustavasta toiminnasta ja toimintojen kytkentöjen
ymmärtämisestä. Hotelli- ja ravintola-alalla keskeisiä osaamisalueita ovat toimintaympäristössä tapahtuvien
muutosten ennakointi sekä osaamisen ja muutoksen johtaminen. Alalla toimivien on kyettävä analysoimaan
globaaleja trendejä ja tiedostamaan majoitus- ja ravitsemisalan heikkojakin signaaleja. Asiantuntijuudessa korostuu
asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen.

Kansainvälistyvällä marata-alalla edellytyksenä ovat vuorovaikutustaidot, monikielisyys ja kulttuurinen osaaminen,
jotka ilmenevät esimerkiksi kulttuurien, uskontojen ja kielten arvostuksena ja osaamisena. Lisäksi alan tehtävissä ja
yrittäjänä toimiessa tarvitaan palveluliiketoiminta-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamista.
Palveluliiketoiminta perustuu samanaikaisesti teolliseen palveluliiketoimintaan ja palvelujen tuotteistamiseen.
Palveluliiketoiminta on luonteeltaan monimuotoista ja siinä irrottaudutaan yksittäisten tieteenalojen lähtökohdista ja
pyritään ymmärtämään ilmiöitä sellaisenaan. Tarvitaan monien tieteenalojen tuntemusta ja näiden tieteenalojen
tuottaman tiedon soveltamista toimintaan.

Laurean tahtotilana on olla vuonna 2015 kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja
metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Leppävaaran Laurea on profiloitunut toteuttamaan tahtotilaa suuntaamalla
osaamistaan palvelujen uudistamiseen palvelumuotoilun keinoin. Leppävaaran Laurean profiili - Laurea SID - tulee
englanninkielisestä Service Innovation and Design nimikkeestä (jäljempänä SID). SID tarkoittaa palvelujen
käyttäjälähtöistä innovointia, kehittämistä ja suunnittelua siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että
palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia ja muita tavoitteita. SID on poikkitieteellinen, käytännönläheinen ja soveltava
lähestymistapa, joka yhdistää muun muassa liiketoiminta-, design- ja ICT -osaamisen. SID -osaaminen on
muutosprosessien systemaattista läpiviemistä, uusien mallien implementointia ja uudenlaisen liiketoiminnan
luomista. Leppävaara SID:n painoaloja ovat laajasti palveluliiketoiminta, turvallisuus ja yhteiskuntavastuu.

Laurea SID Leppävaara on vahva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) keskittymä.Leppävaaran
kampuksen laaja TKI -hankekokonaisuus luo kehittämispohjaisen oppimisen yhdistävälle toimintamallille Learning
by Developing (LbD) oppimisalustan. Kampus on osallisena monissa osaajaryhmittymissä; osaamiskeskustyössä,
strategisten huippuosaamiskeskittymien ja yksittäisten organisaatioiden toiminnassa. Hankkeet luovat opiskelijalle
haastavan ja aidon oppimisen tavoitteen sekä tuottavat tutkimus- ja kehittämisosaamista.

Metropolialueen toimijana Laurea SID Leppävaara suuntautuu yhä vahvemmin kansainväliseen yhteistyöhön.
Kampus tarjoaa englanninkielisiä koulutusohjelmia. Lisäksi jokainen suomenkielinen koulutusohjelma sisältää
englanninkielisen lukukauden. Laurea SID Leppävaara on monikulttuurinen työ- ja opiskeluyhteisö. Kaikilla Laurea
SID Leppävaaran korkeakouluyhteisön jäsenillä on mahdollisuus toimia kansainvälisissä verkostoissa erilaisissa
asiantuntijarooleissa. Kansainväliset TKI-hankkeet laajentavat toimintaympäristöä ja rikastuttavat osaamista.
Hanketoiminta avaa kansainväliset arvoverkostot, huippuinnovatiiviset alueet ja niiden välillä tapahtuvan osaamisen
siirron oppimisympäristöksi sekä luo tunnustettua ja tuloksellista TKI-toimintaa.

Osaamisalueet

Hotelli- ja ravintola-alan restonomin osaamisessa korostuu palvelu-, liiketoiminta-, johtamisosaaminen ja TKI
(tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta). Näiden lisäksi restonomi tarvitsee viestintä-, vuorovaikutus- ja
verkosto-osaamista.

Palveluosaaminen liittyy kiinteästi alan arvoperustan tuntemiseen ja arvojen merkityksen ymmärtämiseen.
Restonomi tunnistaa asiakkaiden tarpeita ja kehittää palveluja ja palveluprosesseja alan tutkimustietoa hyödyntäen.
Tulevaisuudessa restonomin palveluosaamisessa tulee korostumaan tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen. Hän
tiedostaa ja tunnistaa erilaisten kulttuuritaustojen merkityksen ja osaa tehdä yhteistyötä erilaisesta kulttuuritaustasta
tulevien henkilöiden kanssa. Restonomi osaa toimia erilaisissa asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustilanteissa eri kielillä
ja hallitsee erilaisia viestintätyylejä. Myös kirjallisen kielitaidon merkitys kasvaa. Monikulttuurisuustaidoissa
keskiössä on aktiivinen kansainvälisyys, kielitaito, eri kulttuurien tunteminen ja suvaitseminen, joka ilmenee sekä
tietona että hyväksymisenä.

Palveluliiketoimintaosaaminen ilmenee kokonaisvaltaisena näkemyksenä liiketoimintaympäristöstä ja yksittäisen
yrityksen roolista niissä. Restonomin asiantuntijuus koostuu asiakkuus-, kumppanuus-, talous- ja
palveluyrittäjyysosaamisesta. Asiakaslähtöisen toiminnan hallitseminen ilmenee kykynä johtaa ja kehittää
asiakkuuksia sekä toimia kumppanuusverkostoissa. Restonomi osaa vertailla erilaisten toimintatapojen vaikutuksia
palveluyrityksen liiketoiminnalle sisäisen ja ulkoisen laskentatoimen pohjalta. Yrittäjyys on sisäistä yrittäjyyttä, joka
on aktiivisuutta, aloitekykyä, ideointia ja oman toiminnan johtamista. Restonomi osaa toimia kestävän kehityksen
mukaisesti.

Palvelujohtamisosaaminen on monimuotoista. Keskeistä palvelualalla toimimisessa ovat vuorovaikutus- ja
yhteistyötaidot. Restonomi osaa kohdata asiakkaan laadukkaasti palvelutilanteen edellyttämällä tavalla.
Osaamisessa painottuu kehittämisosaaminen, joka kohdentuu palvelujen, palveluliiketoiminnan ja palveluprosessien
kehittämiseen. Hän tuntee alansa ammattieettiset periaatteet ja ottaa ne joustavasti huomioon ihmissuhde- ja
päätöksentekotilanteissa. Hän osaa ohjata monikulttuurisia ryhmiä ja tiimejä. Restonomi toteuttaa ja kehittää omaa
ja työyhteisön hyvinvointia erilaisin keinoin.

Tutkimus- kehittämis- ja innovaatio-osaaminen on kehittämistarpeiden tunnistamista ja niiden ratkaisemista luovasti
erilaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä käyttäen. Restonomi hallitsee kehittävän ja yritteliään työtavan. Hän
kykenee tunnistamaan ja ennakoimaan asiakkaiden tarpeita. Hän tuntee palveluinnovaatioiden eri tasot ja prosessin
vaiheet ja kykenee osallistumaan innovaatioiden tuottamiseen. Innovointi ja Service Design ovat paitsi menetelmiä
ja keinoja kehittää palveluja, myös toimintaa ohjaava ajattelutapa ja toimintamalli. Käyttäjällä on aktiivinen rooli
palvelutuotannossa. Service Design -osaaminen tuottaa tietoa käyttäjien tarpeista visuaalisesti ja uusia menetelmiä
hyödyntäen. Tätä osaamista on mahdollista käyttää hyväksi markkinatutkimuksissa, konseptien kehittämisessä ja
arvioimisessa, suunnittelussa, tuotteistamisessa sekä kommunikaation kehittämisessä.

Ammatillinen kasvu ja vuositeemat

Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelmassa opiskelijan osaamista kehitetään neljän vuositeeman
puitteissa. Nämä ovat ammatillisen kasvun käynnistyminen, ammatillisen osaamisen muodostuminen, ammatillisen
osaamisen syventyminen ja palveluliiketoiminnan kehittämisosaamisen omaksuminen. Kutakin vuositeemaa
luonnehditaan seuraavassa yleisen, opiskelun, opetuksen ja oppimistuloksen näkökulmasta.

Opiskelijan roolin omaksuminen
* Kyseessä on opiskeluun orientoitumisen ja motivoitumisen vaihe.
* Opiskelun tavoitteet selkiytyvät.
* Opetuksen keskiössä ovat kehittämispohjainen oppiminen.
* Opinnot tuottavat osaamista ja opintopisteitä.

Ammatillisen osaamisen kehittyminen
* Opetuksessa on keskeistä kehittämispohjaisen oppimisen yhdistäminen erilaisiin palveluliiketoiminnan
kehittämistehtäviin.
* Kehittämisestä saadut kokemukset vahvistavat osaamista ja edistävät opintojen etenemistä.

Ammatillisen osaamisen syventyminen
* Kyseessä on palveluliiketoiminnan asiantuntijuusalueen selkiytymisvaihe.
* Opetuksessa on keskeistä kehittämisosaamisen syventäminen ja sen soveltaminen palveluliiketoiminnassa.
* Opinnot tuottavat ja vahvistavat työelämän kehittämisosaamista sekä kartuttavat opintopisteitä.

Työelämän kehittäminen ja uudistaminen
* Kyseessä on kehittämis- ja innovaatio-osaamisen vakiintumisvaihe ongelmien ratkaisussa.
*Opiskelu valmentaa innovatiiviseen ja kehittävään toimintatapaan sekä alan itsenäisenä yrittäjänä toimimiseen.
* Opetus tukee luovuuteen sekä elinikäiseen oppimiseen muuttuvissa palveluliiketoiminnan yhteistyöverkostoissa.
* Opinnot tuottavat innovatiivisia kehittämisosaajia palveluliiketoiminnan asiantuntijatehtäviin.

Koulutusohjelman kuvaus

Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusta tarjotaan Laurea SID Leppävaarassa. Kolme ja puolivuotisessa
koulutuksessa opiskelija saa laaja-alaisen käsityksen alasta.

Opintojen alkuvaiheessa hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelman opiskelija hankkii tietoja ja taitoja
LbD-mallin mukaiseen opiskeluun. Opintojen alkuun sijoittuvissa perusopinnoissa opiskelija tutustuu Laurean
oppimisympäristöihin ja korkeakouluopiskeluun. Opiskelija käynnistää tutkimuksellisen ajattelun ja toiminnan
tutkivan ja kehittävän työotteen avulla ja oppii kantamaan vastuun omista ratkaisuistaan. Perusopinnoissa opiskelija
omaksuu keskeiset tietotekniset toimintavalmiudet, joita hän harjaannuttaa opintojen edistyessä. Opiskelijan
ammatillinen kasvu syventyy henkilökohtaisen asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman avulla. Opiskelija rakentaa
oman yksilöllisen osaamisensa valitsemalla vapaasti valittavia opintoja omasta tai muista koulutusohjelmista.

Ammattiopinnoissa opiskelija kehittyy vastuullisen liiketoiminnan, johtamisen, kehittämisen ja innovaation sekä
palvelumuotoilun osaajana. Liiketoimintaosaamisessa opiskelija oppii ottamaan liiketaloudelliset tekijät huomioon
osana palveluliiketoimintaa. Johtamisosaamisessa opiskelija vahvistaa johtamis-, verkosto- ja viestintäosaamista
osana palveluliiketoimintaosaamista sekä suomeksi että muilla kielillä.

Harjoittelut yhdistyvät tiiviisti ammatillisen osaamisen syventymisen ja palveluliiketoiminnan kehittämisosaamisen
omaksumisen teemaan ja niissä hankittavaan osaamiseen. Tällöin opiskelija laajentaa ja syventää ammatillista
osaamistaan toimien työelämässä kehittäjänä. Opinnäytetyö sijoittuu opintojen loppuvaiheeseen, jolloin opiskelija
toteuttaa työelämälähtöisen tutkimuksellisen ja kehittävän tehtävän.

Opetussuunnitelman rakenne

Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelman opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti
valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opnnäytetyö. Tutkinnon kokonaislaajuus on 210
opintopistettä. Koulutusohjelmaan liittyvä opintojaksotarjonta sisältää 30 opintopistettä perusopintoja, 105
opintopistettä ammattiopintoja, 30 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja, 30 opintopistettä ammattitaitoa
edistävää harjoittelua sekä 15 opintopisteen laajuisen opinnäytetyön.

Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja
merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen
yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa mahdollisuus kehittää kielitaitoaan.

Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin
ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija
valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä
osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija palveluliiketoiminnan eri osa-alueisiin, erityisesti ammattiopintojen
kannalta keskeisiin kehittämis- ja johtamistehtäviin sekä teoreettisen tiedon soveltamiseen työelämässä.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan
ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.

Koulutusohjelman laadunvarmistus
Ammattikorkeakoululaki 2005/413 luo puitteet restonomitutkinnolle. Valtioneuvoston ammattikorkeakouluista
antaman asetuksen nojalla alempaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on
antaa opiskelijalle: laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja – taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen
alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten, edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja
edistämiseen, valmiudet jatkuvaan koulutukseen, riittävä viestintä- ja kielitaito sekä asianomaisen alan
kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet.
Koulutusohjelmassa laadunvarmistus tapahtuu opetussuunnitelmien arvioinnin ja kehittämisen sekä
koulutusohjelman toteutuksessa opiskelijapalautejärjestelmän avulla. Koulutusohjelman opetussuunnitelmaa
kehitetään vuosittain eri sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta. Opetussuunnitelmien kehitystyössä huomioidaan
työelämän ja opiskelijaedustajien näkemykset. Opiskelijapalautejärjestelmä sisältää alku-, keski- ja päättövaiheen
palautteiden lisäksi opintojen kuormittavuus- ja hyvinvointikyselyt. Jokaiselta opintojaksolta kerättävän palautteen
pohjalta opintojaksoja kehitetään systemaattisesti opettajatiimeissä. Opetussuunnitelmien vaatimustasot
pohjautuvat kansainväliseen ja kansalliseen tutkintojen tasovaatimusten viitekehykseen. Näiden pohjalta on
rakennettu opintojen arviointijärjestelmä opintojen alkuvaiheen ja opintojen loppuvaiheen näkökulmista.
Arviointiperusteisiin nojautuva opintojaksojen arviointi tapahtuu itse-, vertais-, työelämä- ja opettaja-arvioinnein.
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi
OP OPINNOT 60 60 60 30
A804 OPISKELIJAN ROOLIN OMAKSUMINEN
A9027 Projektiosaaminen 10
A9028 Palveluyrityksen liiketoiminta 10
A9029 Käyttäjälähtöisyys palveluliiketoiminnassa 10
01148 Hygieniapassi 0
01147 Alkoholijuomien anniskelua koskevat säännökset 0
A0081 Servicekommunikation 5
A0080 Intercultural Approach to Service Field 5
A0086 Wellness in the Service Sector 5
A9030 Käyttäjälähtöinen palvelutuote 10
A0153 Corporate Social Responsibility 5
A805 AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTYMINEN
A9031 Johtamisosaaminen 10
A0088 Organisational communication 10
A9032 Palvelujen kehittämisosaaminen 10
A0091 Palveluyrityksen suorituskyvyn johtaminen 10
A9033 Management in Hospitality Field 5
A806 AMMATILLISEN OSAAMISEN SYVENTYMINEN
01225 Palvelumuotoilulla innovaatioihin 10
A9034 Asiakkuuksien johtaminen 5
A9035 Liiketoiminnan analysointi ja ennakointi 10
A0098 Current Issues and Future Trends 5
A9036 Palveluliiketoiminnan harjoittelu 1 15
A807 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN JA
UUDISTAMINEN
00043 Opinnäytetyö 15
A9037 Palveluliiketoiminnan harjoittelu 2 15
047 LAUREAN YHTEISET OPINNOT
00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito 0
00634 Ruotsin kielen suullinen taito 0
00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00637 Suomen kielen suullinen taito 0
00636 Suomen kielen kirjallinen taito 0
125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
01260 Ruotsin kielen perusviestintä 5
01261 Englannin kielen perusviestintä 5
01283 Suomen kieli ja viestintä 5
60 60 60 30
A804 OPISKELIJAN ROOLIN OMAKSUMINEN, 60 op

Kuvaus:
* Kyseessä on opiskeluun orientoitumisen ja motivoitumisen vaihe.
* Opiskelun tavoitteet selkiytyvät.
* Opetuksen keskiössä ovat kehittämispohjainen oppiminen.

A9027 Projektiosaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
* Arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan
* Luoda oman asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman
* Hankkia ja käyttää perustellen tietoa sekä käyttää tietoteknisiä työvälineitä ja sosiaalisia verkostoja
* Tarkastella ja arvioida palvelutapahtumaa projektina.

Opintojakson sisältö:
* Oman asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman laatiminen
* Tiedonhaku ja tietotekniset työvälineet verkko-opiskeluun
* Tutkivan ja kehittävän työotteen perusteet sekä tutkimuksellisen raportoinnin hyvät tavat
* Palvelutapahtuma projektina
* Projektityön perusteet

Opintojakson kuvaus:
Opiskelijat tarkastelevat tapahtuman järjestämistä projektina kehittäen viestintätaitojaan. He syventävät tietoteknistä
osaamistaan, tiimityöskentely- ja projektityöskentelytaitojaan.
Käsitteellinen ajattelu ja kriittinen ajattelu ja omien osaamistarpeiden arviointi luovat pohjan tutkimukselliselle
toiminnalle ammattikorkeakoulussa.

A9028 Palveluyrityksen liiketoiminta, 10 op

Opiskelija osaa:

* Eritellä alan palveluyrityksen liiketoiminnan perustoiminnot
* Laskea keskeisiä yrityksen kannattavuuteen liittyviä tunnuslukuja
* Esitellä palveluyrityksen liiketoimintaa liiketoimintamallien ja ansaintalogiikan avulla

Opintojakson sisältö:

* Liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat
* Palveluyrityksen kannattavuus- ja kustannuslaskenta
* Yrittäjyys alalla
* Tilastollisen tutkimuksen hyödyntäminen asiakastyytyväisyyden mittaamisessa

Opintojakson kuvaus:

Opiskelija luo perustaa liiketoimintaosaamiselle. Liiketoimintaosaaminen on kykyä asemoida yrityksen
palveluyrityksen liiketoimintaa proaktiivisesti. Hän hyödyntää tilastollisia menetelmiä asiakastyytyväisyyden
kehittämisessä.

A9029 Käyttäjälähtöisyys palveluliiketoiminnassa, 10 op

Opiskelija osaa:
* Arvioida ja kehittää käyttäjälähtöistä palvelua ja palveluprosesseja Service Design -mallin avulla
* Tutkia palvelun laatua ja markkinointia palveluliiketoiminnassa

Opintojakson sisältö:
* Käyttäjälähtöisyys
* Palvelun kehittäminen Service Design -mallin avulla
* Palvelun laatu
* Markkinointi osana palveluliiketoimintaa
* Tutkimuksellinen kirjoittaminen

* Hygienia- ja anniskelupassin suoritusmahdollisuus

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija toimii käyttäjäkeskeisesti. Hän kuvaa palvelun laatua tutkimuksellisen kirjoittamisen keinoin. Opintojakson
kehittämistoimet toteutuvat Service Design –mallin avulla.

01148 Hygieniapassi, 0 op

Opiskelija osaa:
• Soveltaa elintarvikehygieenistä osaamista osana yrityksen omavalvontaa

Opintojakson sisältö:
• Hygieeninen laatu; Pinta- ja elintarvikehygienia, hygieeniset työtavat ja henkilökohtainen hygienia

• Elintarvikehygieniaa koskeva lainsäädäntö

• Omavalvonta

Opintojakson kuvaus:
• Opiskelija tutustuu elintarvikehygieniaa koskevaan lainsäädäntöön
• Opiskelija suorittaa hyväksytysti hygieniaosaamistestin

01147 Alkoholijuomien anniskelua koskevat säännökset, 0 op

Opiskelija osaa:
• Soveltaa alkoholijuomien anniskelua koskevaa lainsäädäntöä asiakaspalvelutilanteissa.

Opintojakson sisältö:
•Alkoholijuomien anniskelua koskeva lainsäädäntö.

Opintojakson kuvaus:
• Opiskelija tutustuu alkoholijuomien anniskelua koskevaan lainsäädäntöön
• Opiskelija suorittaa hyväksytysti anniskelulainsäädäntöä koskevan testin.

A0081 Servicekommunikation, 5 op
Opiskelija osaa:
*handla aktivt i branschens olika arbetsuppgifter på svenska
*inhämta och tillämpa svenskspråkig information om servicekultur
*kommunicera skriftligt och muntligt på svenska
*Toimia aktiivisesti ruotsin kielellä alan työtehtävissä
*Hankkia ja soveltaa palvelukulttuuriin liittyvää ruotsinkielistä tietoa
*Viestiä kirjallisesti ja suullisesti ruotsiksi

Opintojakson sisältö:
*kommunikations-, interaktions- och förhandlingskunnande på svenska både skriftligt och muntligt
*servicekommunikation
*kulturkunskap
*viestintä-, vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot ruotsin kielellä suullisesti ja kirjallisesti
*palveluviestintä
*kulttuurituntemus

Opintojakson kuvaus:
Utveckling av mångsidigt kommunikations-, interaktions- och förhandlingskunnande på svenska i servicebranschens
olika situationer är en väsentlig del av studieperioden.
Studeranden uppnår minst kunskapsnivån B1.2 enligt den europeiska referensramen och avlägger språkexamen för
statsförvaltningen med vitsordet god eller nöjaktig både i skriftliga och muntliga kunskaper i svenska språket.
Monipuolinen viestintä-, vuorovaikutus- ja neuvottelutaitojen kehittäminen ruotsin kielellä palvelualan eri tilanteissa
painottuu opintojakson aikana.
Opiskelija saavuttaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B1.2 ja saa vähintään
valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen hyvän tai tyydyttävän arvioinnin suullisesta ja kirjallisesta.

A0080 Intercultural Approach to Service Field, 5 op

Opiskelija osaa:
* Acquire and apply knowledge on cultural differences from a customer perspective
*Cooperate in multicultural communities

Opintojakson sisältö:
*basics in intercultural theories
*teamwork in an international environment
*intercultural customer service

Opintojakson kuvaus:
Students participate in multicultural communities. Elements of cultural competence include educational cultural
awareness that supports service operations, as well as developing language skills and tolerance.

A0086 Wellness in the Service Sector, 5 op

Opiskelija osaa:
*Support the well-being of customers
*Promote well-being in their own areas of expertise through their own actions

Opintojakson sisältö:
*Consumer well-being
*Well-being tourism
Opintojakson kuvaus:
Students work within the framework of products and services that promote well-being. Well-being is built on the
physical, phychological, and social needs of individuals and communities.

A9030 Käyttäjälähtöinen palvelutuote, 10 op

Opiskelija osaa:
* Kartoittaa käyttäjien tarpeita
* Käyttää ja soveltaa laadullisia tutkimusmenetelmiä
* Suunnitella käyttäjälähtöisiä palvelutuotteita soveltaen moniaistisuutta ja palvelumuotoilun menetelmiä

Opintojakson sisältö:
* Palvelumuotoilun suunnitteluprosessi
* Asiakkaan kulutuskäyttäytyminen
* Moniaistisuus
* Tutkimusprosessi ja sen raportointi
* Laadullisen aineiston hankinta ja analyysi

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija perehtyy käyttäjäymmärryksen hankkimiseen tarvittaviin menetelmiin. Hän kokeilee palvelumuotoilua
majoitus- ja ravitsemisalan palvelutuotteiden suunnittelussa

A0153 Corporate Social Responsibility, 5 op

Opiskelija osaa:
• Develop a wider approach to ethical questions and organisational values
• Combine CSR with business actions and strategy
• Discuss social responsibility issues

Opintojakson sisältö:
• Ethics and organisational values
• Sustainable guidelines on economic, environmental and social performance
• Responsible leadership
• Product safety
• Occupational safety and health
• Equality at work
• Diversity and multicultural issues
• Current issues on sustainability reporting and CSR standards

Opintojakson kuvaus:
This study unit introduces the students to the basic concept of corporate social responsibility. Organisational
responsibility is seen from three viewpoints: economic, environmental and social responsibility. The critical thinking
of the students is enhanced through discussions.

A805 AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTYMINEN, 60 op

Kuvaus:
* Opetuksessa on keskeistä kehittämispohjaisen oppimisen yhdistäminen erilaisiin palveluliiketoiminnan
kehittämistehtäviin.
* Kehittämisestä saadut kokemukset vahvistavat osaamista ja edistävät opintojen etenemistä.

A9031 Johtamisosaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
* Analysoida ja kehittää omaa johtamisosaamistaan
* Suunnitella ja toteuttaa työyhteisön toimintaa
* Soveltaa johtamisen pääperiaatteita työyhteisön ja verkoston toiminnassa

Opintojakson sisältö:
* Johtajuus, johtaminen (strateginen johtaminen) ja esimiestyö
* Toimintaedellytykset (työsuhdeasiat)
* Henkilöstösuunnittelu (työsuhteen elinkaari)

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija osaa ratkaista johtamiseen liittyviä tilanteita
organisaation ja yhteiskunnan muutoksissa.

A0088 Organisational communication, 10 op

Opiskelija osaa:
*plan, implement and evaluate an organisation’s communications in English
*communicate in English as experts

Opintojakson sisältö:
*roles of communication in networks and organisations
*target-oriented planning, implementation and evaluation of an organisation’s communications Managing
communication according to plan
*expert’s communication skills
*intercultural communication

Opintojakson kuvaus:
Student develops communication in organisations. The framework for competence development is formed by
organisations that use Finnish and English as their working languages and their networks.

A9032 Palvelujen kehittämisosaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
* Kehittää ja soveltaa käyttäjälähtöisiä palvelutuotteita ja
–konsepteja erilaisten kehittämismenetelmien avulla
* Vahvistaa omaa kehittäjänä toimimistaan

Opintojakson sisältö:
* Konseptointi, brandit ja tuotteistaminen
* Palvelutuotantoprosessit sekä
-järjestelmät
* Kehittämismenetelmät ja niiden soveltaminen eri palveluympäristöissä
* Oman kehittämisosaamisen vahvistaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija perehtyy kehittämismenetelmiin, jotta pystyy käyttämään niitä monipuolisesti palvelutuotteiden ja –
konseptien kehittämisessä.
Hän toteuttaa kehittämisprosessin alusta käytäntöön asti.
Opintojakso pohjautuu Käyttäjälähtöinen palvelutuote –opintojaksolla hankittuun osaamiseen.

Edeltävät opinnot:
Käyttäjälähtöinen palvelutuote, A9030

A0091 Palveluyrityksen suorituskyvyn johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
*esitellä sisäisen ja ulkoisen laskentatoimen perusteet Analysoida yrityksen taloudellista tilaa keskeisten
tunnuslukujen avulla
*arvioida yritystoiminnan kannattavuuden lähtökohdat

Opintojakson sisältö:
*yrityksen taloushallinnon perusulottuvuudet: rahoitus sekä sisäinen ja ulkoinen laskenta
*tilinpäätös ja tilinpäätösasiakirjat
*kannattavuuslaskenta ja budjetointi (hinnoittelu- ja investointilaskelmat)

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija arvioi palveluliiketoimintaa taloushallinnon näkökulmasta. Muodostuvaa liiketoimintaosaamista opiskelija
voi hyödyntää yrittäjänä.

A9033 Management in Hospitality Field, 5 op

Opiskelija osaa:
* Plan and manage services and sales office functions in a profitable and a customer oriented manner
* Apply various measurement methods to assess the productivity and effectiveness of business operations

Opintojakson sisältö:
* Business plan
* Cost effectiveness, key figure calculation and reports
* Making offers and contracts & correspondence
* Recognising customer needs and expectations; measuring customer satisfaction

Opintojakson kuvaus:
Student has the knowledge of operating as foreman of services in a profitable and customer oriented manner.

A806 AMMATILLISEN OSAAMISEN SYVENTYMINEN, 60 op
Kuvaus:
* Kyseessä on palveluliiketoiminnan asiantuntijuusalueen selkiytymisvaihe.
* Opetuksessa on keskeistä kehittämisosaamisen syventäminen ja sen soveltaminen palveluliiketoiminnassa.
* Opinnot tuottavat ja vahvistavat työelämän kehittämisosaamista sekä kartuttavat opintopisteitä.

01225 Palvelumuotoilulla innovaatioihin, 10 op

Opiskelija osaa:
* toteuttaa innovaatiohankkeen soveltaen uusinta olemassa olevaa tietoa ja SID-menetelmiä
* työskennellä projektimaisesti monialaisesti
* soveltaa luovaa ongelmanratkaisua ja kehittää työtapoja
* tunnistaa taloudellisesti kannattavan ja asiakaslähtöisen toiminnan edellytykset

Opintojakson sisältö:
* palveluinnovaatiot
* innovaatioprosessi käytännössä moniammatillisessa työyhteisössä
* SID-menetelmät
* innovaatioprojektin suunnittelu, toteutus ja arviointi

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa toteutetaan tavoitteellinen kehittämisprojekti palvelumuotoilun keinoin.

A9034 Asiakkuuksien johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
* Rakentaa asiakkuussuhteita
* Analysoida ja kehittää erilaisia asiakkuuksia
* Johtaa asiakkuuksien hallintaa

Opintojakson sisältö:
* Erilaiset asiakas- ja kumppanuussuhteet
* Asiakkuuksien hallinnan perusprosessit
* Asiakassuhdemarkkinointi
* Asiakaskannattavuus
* Asiakaslupaukset ja arvonluonti
* Tilastotieteen soveltaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija analysoi, kehittää ja johtaa asiakassuhteita. Analysoinnissa hyödynnetään asiakasinformaatiota
tilastotieteen ja markkinoinnin keinoin.

A9035 Liiketoiminnan analysointi ja ennakointi, 10 op

Opiskelija osaa:

* Analysoida yrityksen tulokseen vaikuttavia tekijöitä
* Suunnitella ja johtaa palveluliiketoimintaa tuloksellisesti
* Ennakoida palveluliiketoimintaa kokonaisuutena

Opintojakson sisältö:

* Liiketoimintaosaaminen palveluliiketoiminnassa
* Kustannustehokkuuden ja yrityksen liiketaloudellisen tuloksen arviointi
* Tulevaisuuden tutkimusmenetelmät

Opintojakson kuvaus:

Opiskelija syventää palveluliiketoimintaosaamistaan tehokkuuden ja tuloksellisuuden osa-alueilla
Hän soveltaa tulevaisuuden tutkimusmenetelmiä palvelualan kehityksen ennakoinnissa

A0098 Current Issues and Future Trends, 5 op

Opiskelija osaa:
*Discuss and comment on a central topical phenomenon in the society in relation to its impact on the future of
service operations.
*Use international and Finnish sources of information in their fields

Opintojakson sisältö:
*Most recent research knowledge and sources of information in the sector
*Internationalisation development in the sector and international trends

Opintojakson kuvaus:
Students deepens their competence in their own areas of expertise. The study unit may be taken as an online
course or by participating in Finnish or international trade fairs or conferences. The content and implementation of
the unit are based on the student's own area of interest and on current needs.

A9036 Palveluliiketoiminnan harjoittelu 1, 15 op

Opiskelija osaa:
* analysoida ja kehittää palveluliiketoimintaosaamistaan

Opintojakson sisältö:
* harjoittelutavoitteiden määrittely

* palveluliiketoimintaan perehtyminen eri toimintaympäristöissä

* harjoittelujakson analysointi kirjallisesti

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija perehtyy kahteen uuteen toimintaympäristöön. Opiskelija analysoi palveluliiketoimintaa uusissa
toimintaympäristöissä teoreettisen tiedon pohjalta.
A807 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN JA UUDISTAMINEN, 30 op

Kuvaus:
* Kyseessä on kehittämis- ja innovaatio-osaamisen soveltamisvaihe ongelmien ratkaisussa.
* Opiskelu valmentaa innovatiiviseen ja kehittävään toimintatapaan sekä alan itsenäisenä yrittäjänä toimimiseen.
* Opetus tukee luovuuteen ja elinikäiseen oppimiseen muuttuvissa palveluliiketoiminnan verkostoisssa.
* Opinnot tuottavat innovatiivisia kehittämisosaajia palveluliiketoiminnan asiantuntijatehtäviin.

00043 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen

Opintojakson sisältö:
• opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja aiheen ideointi
• opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta koskeva tutkittu
tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma
• opinnäytetyön toteuttaminen
• opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen
• kypsyysnäyte

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Opinnäytetyön lähtökohtana on työelämän kehittämishaaste. Siinä painottuu vuorovaikutus työelämän kanssa sekä
tutkiva ja kehittävä työote. Opinnäytetöiden raporteissa korostuu tavoitteellisen toiminnan ja sen tulosten
kuvaaminen sekä teoreettinen ja tutkimuksellinen analysointi. Opinnäytetyöt sisältävät työelämää kuvailevaa tietoa,
sitä selittävää, tutkimuksellista tietoa sekä työelämää varten tuotettua uutta osaamistietoa.

Opintojakso sisältää kypsyysnäytteen suorittamisen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa aihealueen hallintaa
sekä hyvää kielitaitoa.

A9037 Palveluliiketoiminnan harjoittelu 2, 15 op

Opiskelija osaa:
* arvioida, kehittää ja syventää omaa palveluliiketoimintaosaamistaan ja työelämän kehittämistarpeita
asiantuntijayhteisön jäsenenä
* luoda uusia henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja verkostoja

Opintojakson sisältö:
* harjoittelutavoitteiden määrittely
* palveluliiketoiminnan kehittäminen eri työyhteisöissä
* kehittämistyön esittäminen ja dokumentointi

Opintojakson kuvaus:
Opiskelijatiimi kehittää yhteistoiminnallisesti palveluliiketoimintaa työyhteisössä vastaten työelämän
kehittämistarpeisiin. Opiskelija syventää ammatillista osaamistaan erityisesti osallistumalla palveluinnovaatioiden
luomiseen.

047 LAUREAN YHTEISET OPINNOT, 0 op

00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.

00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.

00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.

00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.

00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op

00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op

125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 30 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.
Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.

01260 Ruotsin kielen perusviestintä, 5 op

Opiskelija osaa:
ruotsin perusrakenteet
käyttää opinnoissaan ja työelämässä tarvittavaa perussanastoa
kirjallisen ja suullisen viestinnän perustaidot
hyödyntää monipuolisesti erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
ruotsin keskeiset rakenteet
sanaston laajentaminen
suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät
erilaiset oppimisstrategiat

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan opintoihinsa ja työelämään.

01261 Englannin kielen perusviestintä, 5 op

Opiskelija osaa:
englannin perusrakenteet
käyttää opinnoissaan ja työelämässä tarvittavaa perussanastoa
kirjallisen ja suullisen viestinnän perustaidot
hyödyntää monipuolisesti erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
englannin kielen keskeiset rakenteet
sanaston laajentaminen
suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät
erilaiset oppimisstrategiat

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan opintoihinsa ja työelämään.

Edeltävät opinnot:

01283 Suomen kieli ja viestintä, 5 op

Opiskelija osaa:
· hyödyntää kielenhuollon ja kielitiedon apuvälineitä
· laatia asiatektejä
· kirjoittaa verkkotekstiä
· pitää erilaisia puheita ja presentaatioita
· toimia kokouksissa ja neuvotteluissa aktiivisena osallistujana

Opintojakson sisältö:
· Suomen kielen peruskielioppia
· Kielitietoa ja kielenhuoltoa
· Kirjoittamisen teoriaa
· Kirjoitusprosessi
· Lähteiden käyttö kirjoittamisessa
· Erilaisia tekstilajeja (essee, referaatti, tiivistelmä, artikkeli, raportti)
· Verkkoviestintää
· Puheviestinnän teoriaa
· Erilaisia puhetilanteita (tilannepuheet, presentaatiot, monenkeskiset ja kahdenkeskiset keskustelut, kokoukset,
neuvottelut)

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija kehittää viestinnällisiä taitojaan ja tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan viestijänä. Opiskelija harjaantuu
käyttämään kielenhuollon apuvälineitä asiatekstin rakentamisessa. Hän oppii laatimaan erilaisia tekstejä ja pitämään
erilaisia puheita.