Opetussuunnitelma 2011 – SHP12KA (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Hoitotyön koulutusohjelma (Laurea Porvoo, sote), SHP12KA

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien tuloksellinen integroiminen on Laureassa nähty keskeisenä
ammattikorkeakoulun saamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tavoitteena on, että meiltä valmistuu
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka ovat oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä. Lisäksi
tavoitteena ovat tutkimukseen perustuva työelämäosaamisen kehittäminen ja uudistaminen sekä monialaista
osaamista hyödyntävät innovaatiot, joiden vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Laurean oppimiskäsitys todentuu korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemassa Kehittämispohjaisen oppimisen
(Learning by Developing) –toimintamallissa. Oppimisen tavoitteena on osaaminen, joka ilmenee uusina
toimintatapoina ja –menetelminä, jotka myös mahdollistavat tutkintoa vastaavan työelämän uudistamisen.
Kehittämispohjainen oppiminen etenee työelämäläheisissä hankeympäristöissä, joissa opiskelijat, opettajat,
työelämän asiantuntijat sekä asiakkaat yhdessä työskentelevät uusien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja
kehittämiseksi.

Opiskelija nähdään yhteistyökumppanina, joka osaamisen kehittymisen myötä kykenee yhä vastuullisemmin ja
omaa luovuutta hyödyntäen toimimaan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Osaamisen välineitä opiskelija kartuttaa
erilaisissa työpajoista ja laboratorioista rakentuvissa oppimisympäristöissä. Ammatillinen osaaminen uusina
toimintatapoina rakentuu tutkitun tiedon, sen syvällisen ymmärtämisen, taitamisen ja tilanteiden hallintakyvyn
integroituneena kokonaisuutena. Yhdessä toimien tietoon perustuvaa taitamista rakentaen saavutetaan osaaminen,
joka mahdollistaa erilaisten tilanteiden hallinnan jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Ammattikorkeakoulussa oppiminen etenee taitamisen orientaation kautta. Tieteellinen tieto on merkityksellistä
välineellisesti. Oppiminen ohjaa käsittelemään tietoa ja valitsemaan eettisesti merkityksellisen tiedon, jota voi
hyödyntää ja soveltaa tulevan tutkinnon osaamista vastaavassa kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on
tärkeää kehittyminen taitavaksi osaajaksi, joka kykenee uudistamaan työelämää. Työelämäläheiset
kehittämishankkeet oppimisympäristöinä mahdollistavat opiskelijalle osaamisen aitouden, kumppanuusverkoston
rakentumisen, omien merkityksellisten kokemusten hyödyntämisen sekä luovuuden ja tutkivan työotteen
kehittymisen. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö kehittävät osaamista yhdessä
oppien. Lisäksi kehittämishanke tuottaa uutta tietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden osaamisen luomista ja
kehittämistä. Laurean oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa
vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy yhteisöjen ja niiden muodostamien
verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja
kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla
vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.
Käytännön sovelluksia oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat, verkostoissa
toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut toimintatilat,
osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot.

Opiskelijan vastuu ja rooli oppimisessa

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana vastuullinen sitoutuminen kehittämishankkeeseen. Opiskelu
Laureassa edellyttää opiskelijalta erityisesti kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, itseohjautuvuutta,
aloitteellisuutta ja yhteistyökykyä. Itsenäisen työotteen merkitys korostuu opinnoissa.
Kehittämishankkeissa kaikki osalliset nähdään oppijoina, koska hankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta.
Kumppanuus tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen
eteneminen edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen.

Opettajan rooli Laureassa

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja pedagogisena
ohjaajana. Opettaja ei voi siirtää osaamista opiskelijalle, vaan hän ohjaa opiskelijan oppimista.
Roolistaan hieman riippuen Laurean opettajat ovat sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että
pedagogeja. Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden
työelämäosaamisen uudistajana ja kehittäjänä. Kehittäjänä opettaja vastaa kehittämishankkeen eteenpäin viennistä.

Opetussuunnitelman rakenne

Laurealaiset opetussuunnitelmat rakentuvat teemoista ja opintojaksoista. Teemalla tarkoitetaan laajempaa
osaamisaluetta, jonka hallitsemiseksi opiskelijan tulee tyypillisesti suorittaa useampi aihealuetta käsittelevä
opintojakso. Teemojen ja opintojaksojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuositeemat
kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.

Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisesti yhteisesti määritellyt yhteiset kompetenssit (ks. taulukko 1) osana
teemojen tai opintojaksojen tavoitteita. Yleisten kompetenssien hallitseminen varmistaa
ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen
puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen.

Taulukko 1. Yleiset kompetenssit
• osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja
oppimistapojaan
OPPIMISEN TAIDOT • osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
• kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta
ja opitun jakamisesta
EETTINEN OSAAMINEN • kykenee ottamaan vastuun omasta
toiminnastaan ja sen seurauksista
• osaa toimia alansa ammattieettisten
periaatteiden mukaisesti
• osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon
työskentelyssään
• osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
• osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita
• kykenee vaikuttamaan yhteiskun-nallisesti
osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin
perustuen
• osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää
yhteisön hyvinvointia
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN • osaa toimia työelämän viestintä- ja
vuorovaikutustilanteissa
• osaa hyödyntää tieto-ja viestintätekniikkaa oman
alansa tehtävissä
• kykenee luomaan henkilökohtaisia
työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
• osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa
tilanteissa
• kykenee työnjohtamiseen ja itsenäiseen
työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
• omaa valmiuksia yrittäjyyteen
INNOVAATIO-OSAAMINEN • kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja
työtapojen kehittämiseen
• osaa työskennellä projekteissa
• osaa toteuttaa tutkimus-ja kehittämishankkeita
soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja
menetelmiä
• osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja
taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
KANSAINVÄLISTYMIS-OSAAMINEN • omaa alansa työtehtävissä ja niissä
kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
• kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön
• osaa ottaa työssään huomioon alansa
kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja
mahdollisuuksia

Opintojakson suorittaminen kerryttää opiskelijan opintopisteitä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa noin 26,7
tuntia opiskelijan työtä.

Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamisen arviointi kertoo, kuinka hyvin asetut
tavoitteet on saavutettu. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien
etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.
Opintojaksot arvioidaan numeraalisesti asteikolla 0 – 5 tai hyväksytty/hylätty (H/0) -periaatteella. Arvioinnissa
hyödynnetään alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin kehitettyjä kriteereitä (ks.
taulukko 2). Opintojakson arviointikriteerit on kerrottu opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Taulukko 2. Osaamisen arviointikriteerit alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijalle.
ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
• Käyttää asiantuntevasti • Käyttää asiantuntevasti ja
ammattikäsitteitä. laajaalaisesti
KIITETTÄVÄ • Noudattaa ammattikäsitteitä sekä
työturvallisuusohjeita hallitsee kokonaisuuksia.
arvosana 5 vastuullisesti ja itsenäisesti. • Kehittää
• Perustella toimintaa tutkitun toimintaympäristönsä
Opiskelija osaa: tiedon avulla. työturvallisuutta.
• Toimia itsenäisesti ja • Kehittää toimintatapoja
aloitteellisesti tavoitteiden vertailemalla, yhdistelemällä,
suunnassa. Toiminta on ja valitsemalla tutkittua tietoa.
usein joustavaa, • Toimia aloitteellisesti ja
järjestelmällistä, innovatiivisesti tavoitteiden
kehittämispainotteista, luovaa mukaan. Toiminta
ja aktiivista. pääsääntöisesti uutta luovaa,
• Valita toimintaan soveltuvia työelämää kehittävää ja
tekniikoita ja malleja ja selkeän ammatillista.
perustella valintansa. • Valita, yhdistellä, ja kehittää
• Toimia asiakaslähtöisesti ja toimintaan soveltuvia
tilanteenmukaisesti. tekniikoita ja malleja.
• Edistää ryhmän toimintaa. • Toimia aloitteellisesti ja
• Kriittisesti soveltaa vastuullisesti
ammattieettisiä periaatteita asiakassuhteissa sekä
toiminnassaan. ymmärtää asiakkuuden
merkityksen kokonaisuuden
kannalta.
• Kehittää ja uudistaa
monialaisen/-ammatillisen
ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
monimutkaisissa ja
ennakoimattomissa
tilanteissa.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

HYVÄ • Käyttää systemaattisesti • Käyttää asiantuntevasti
ammattikäsitteitä. ammattikäsitteitä.
arvosana 3 • Soveltuu työturvallisuusohjeita • Huolehtia omasta ja
toiminnassaan. työyhteisönsä työturvallisuudesta
Opiskelija osaa: • Perustella, vertailla ja sekä havaitsee kehittämiskohteita.
analysoida toimintaansa yleisillä • Valita toimintatapoja tutkitun
ohjeilla. tiedon ja ohjeistuksen perusteella.
• Selviytyä itsenäisesti erilaisissa • Toimia systemaattisesti ja
tehtävissä kulloisessakin kriittisesti tavoitteiden suunnassa
toimintaympäristössä. monimutkaisissa tilanteissa.
• Soveltuu monipuolisesti opittuja Toiminta usein joustavaa,
tekniikoita ja malleja. järjestelmällistä, luovaa ja
• Toimia ammatillisesti aktiivista.
asiakastilanteissa. • Valita toimintaan soveltuvia
• Toimia ryhmässä tekniikoita ja malleja ja perustella
tavoitesuhteisesti. valintaansa.
• Perustella toimintaansa • Priorisoida ja ylläpitää
ammattieettisten periaatteiden asiakkuuksia/asiakassuhteita.
mukaisesti. • Edistää ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
toiminnassaan.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

TYYDYTTÄVÄ • Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja • Käyttää systemaattisesti
asianmukaisia ammattikäsitteitä ammattikäsitteitä.
arvosana 1 sekä osoittaa perehtyneensä • Noudattaa työturvallisuusohjeita
tietoperustaan. vastuullisesti ja itsenäisesti.
Opiskelija osaa: • Perustella ja analysoida
• Toimia turvallisesti, joskin toiminta toimintaansa yleisillä ohjeilla sekä
on usein kaavamaista/ kokeilevaa/ tutkitun tiedon avulla.
hapuilevaa/ omalähtöistä • Toimia ammatillisesti ja
• Noudattaa sääntöjä ja ohjeita vastuullisesti ennakoimattomissa
sekä perustella toimintaansa asiakas- ja ongelmatilanteissa.
annetuilla ohjeilla. • Toimia itsenäisesti erilaisissa
• Toimia ohjattuna asianmukaisesti. tehtävissä kulloisessakin
• Käyttää opittuja tekniikoita ja toimintaympäristössä.
malleja. • Soveltaa monipuolisesti opittuja
tekniikoita ja malleja.
• Ottaa toiminnassaan asiakkaat
huomioon. • Toimia asiakaslähtöisesti ja
• Toimia ryhmän jäsenenä. tilanteenmukaisesti sekä ymmärtää
• Toimia ammattieettisten asiakastarpeita.
periaatteiden mukaisesti. • Toimia ryhmässä
tavoitesuhteisesti.
• Toimia ja perustella toimintaansa
ammattieettisten periaatteiden
mukaisesti.

YHTEISET
KOMPETENSSIT(Arene)
• Arvioidaan integroidusti kunkin • Arvioidaan integroidusti kunkin
opintojakson arvioinnin yhteydessä. opintojakson arvioinnin yhteydessä.

NQF, Taso 6, AMK- tutkinto, • Viitekehyksessä kuvataan • Hallitsee laaja-alaiset ja
kansallinen tutkintojen viitekehys valmistuvan opiskelijan osaaminen edistyneet oman alansa tiedot,
mikä otetaan huomioon joihin liittyy teorioiden, keskeisten
arvioitaessa alkuvaiheen käsitteiden, menetelmien ja
opiskelijoita. periaatteiden kriittinen
ymmärtäminen ja arvioiminen.
Ymmärtää ammatillisten
tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen
kattavuuden ja rajat. Hallitsee
edistyneet taidot, jotka osoittavat
asioiden hal-lintaa, kykyä soveltaa
ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita
vaaditaan erikoistu-
neella ammatti-, tieteen- tai
taiteenalalla monimutkaisten tai
ennakoimattomien ongelmien
ratkaisemiseksi.

• Kykenee johtamaan
monimutkaisia ammatillisia toimia
tai hankkeita tai kykenee
työskentelemään itsenäisesti alan
asiantuntijatehtävissä. Kykenee
päätöksentekoon
ennakoimattomissa
toimintaympäristöissä.
Perusedellytykset toimia alan
itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee
vastaamaan oman osaamisensa
arvioinnin ja kehittämisen lisäksi
yksittäisten henkilöiden ja ryhmien
kehityksestä.

• Valmius jatkuvaan oppimiseen.
Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja
kirjallisesti sekä alan että alan
ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee
itsenäiseen kansainväliseen
viestintään ja vuorovaikutukseen
toisella kotimaisella ja vähintään
yhdellä vieraalla kielellä.

Koulutusohjelman laadun arviointi ja kehittäminen

Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laatujärjestelmän avulla (kuvio 1.) Laatujärjestelmän tavoitteena
on mm. varmistaa kattavasti Laurean koulutuksen ja muun toiminnan laatua ja tuottaa systemaattisesti laatuun
liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi sekä edistää riittämättömän laadun tunnistamista.

Kuvio 1. Laurean laatujärjestelmä

Laurean perustoiminnan tueksi on kuvattu prosessit. Ydinprosessi on kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka
toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamisprosessi.
Toiminnan seurannan ja arvioinnin välineenä toimii strategian toteuttamissuunnitelma, jossa on määritetty toiminnan
kannalta kriittiset menestystekijät ja niiden mittarit. Koulutusohjelman laadunvarmistuksen osalta keskeisiä mittareita
ovat esim. opintojen eteneminen, oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä, koulutuksesta eroaminen, koulutuksen
läpäisy ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen. Mittareiden mukaisia tuloksia tarkastellaan vuosittain
ja niiden pohjalta määritellään toiminnan kehittämiseksi tarkoituksenmukaiset kehittämistoimenpiteet.
Kriittisten menestystekijöiden mittereihin liittyvän tulostiedon lisäksi Laureassa kerätään muuta palaute- ja
arviointitietoa koulutusohjelman laadun kehittämiseksi. Koulutusohjelmakohtaisen opetussuunnitelman arviointi
tehdään vuosittain. Arviointiin osallistuvat henkilöstön lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat.
Opiskelijoiden keskeisin toiminnan arvioinnin ja kehittämisen väylä on opiskelijapalautejärjestelmä.
Opiskelijapalautejärjestelmään sisältyvät koulutuksen laatua, opiskelijan ammatillista kasvua ja
opiskelijahyvinvointia mittaavat palautekyselyt sekä välittömät palautteet. Palautetiedon kerääminen, sen
systemaattinen käsittely opiskelijoiden ja henkilöstön kesken sekä tiedon monipuolinen hyödyntäminen
mahdollistavat koulutuksen jatkuvan laadun kehittämisen.
Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana erilaisissa kehittämisryhmissä niin Laurea- kuin paikallisyksikkötasolla.
Opiskelijakunta LAUREAMKOn edustajat ja johdon neuvottelutapaamisia järjestetään säännöllisesti. Tapaamisten
tavoitteena on opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. Neuvottelutapaamisia käydään
LAUREA- ja paikallisyksikkötasoisesti. Opiskelijajäsenet osallistuvat myös Laurean sisäisiin auditointeihin, joita
toteutetaan kerran lukuvuodessa. Sisäisten auditointien kautta opiskelijat vaikuttavat koulutuksen ja muun toiminnan
laadun kehittämiseen.

Laurean opetussuunnitelma osana eurooppalaista korkeakoulualuetta

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Bolognan prosessissa on mukana 46 maata, muitakin kuin EU-maita. Sen
tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue vuoteen 2010
mennessä.
Kansainvälisesti ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin
perustuva tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-
tason tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta.
Ammattikorkeakouluissa kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin tutkinnon
lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon suorittaneista
suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.
Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System)-järjestelmän mukaiset opintopisteet vuonna 2005. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi
tuottaa 60 pistettä. Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on
opiskelijakeskeinen järjestelmä. Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä, joka tarvitaan koulutusohjelman
tavoitteiden saavuttamiseen.

Opetussuunnitelmissa kuvataan oppimistulokset ja osaaminen. Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen
näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja
osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana
korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen
tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin
työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin.
Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Tällä hetkellä voimavarat kohdennetaan siihen, että opetussuunnitelman toteutuksia
kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean
toimintaympäristöön.
Lähteet:
Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Globaalit haasteet ja kestävä kehitys opetussuunnitelmissa

Korkeakoulujen toiminnan on perustuttava vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen sekä erilaisuuden
ymmärtämiseen ja arvostamiseen korkeakouluyhteisössä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (OPM 2009,
51) toimenpidesuosituksena on, että korkeakoulut lisäävät kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen
pohjautuvaa koulutus- ja tutkimus - yhteistyötä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen
2005–2014 tavoitteiden toteuttamiseksi. Laurean opetussuunnitelmia kehitetään korkeakoulujen
kansainvälistämisstrategian 2009 – 2015 mukaisesti. Laurean arvoista yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuullisuus
edustavat selkeimmin näitä näkökulmia. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintojen yleisten kompetenssien eettinen
osaaminen tarkoittaa myös kykyä soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa työssä. Toiminta
globalisoituvassa maailmassa edellyttää korkeakouluilta omien toimintaperiaatteidensa eettisyyden kriittistä
tarkastelua.
Tavoitteena on, että kaikkien suomenkielisten koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa on vähintään 30 op
vieraskielisiä opintoja. Tavoitetta kohti edetään asteittain paikallisyksiköissä. Joissain koulutusohjelmissa
tavoitteeseen on jo päästy. Tavoitteena on myös tuottaa osaamista, joka mahdollistaa osallistumista globaalien
ongelmien ratkaisemiseen sekä oman toiminnan rakentamista eettisesti kestävälle pohjalle.
Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi

Toimintaympäristö

Hoitotyön koulutusohjelmassa oppiminen toteutuu tutkimus- ja kehittämishankkeissa yhteistyössä työelämän
kanssa. Terveys- ja hyvinvointipalveluja tuottavat julkiset tai yksityiset organisaatiot ja kolmas sektori.
Toimintaympäristöinä ovat perusterveydenhuollon terveyskeskukset, erikoissairaanhoidon yksiköt, asiakkaan koti,
yksityiset yritykset, yhdistykset, järjestöt ja tieto- ja viestintäteknologiset tai muut hyvinvointiverkostot. Sähköiset
tietojärjestelmät, ohjaus- ja neuvontapalvelut, palveluprosessit sekä hyvät käytänteet ja toimintamallit ovat edellytys
asiakaslähtöisille palveluketjuille. Haasteena terveysalan toimintaympäristöissä on kehittää tieto- ja
viestintäteknologiaa hyödyntävää vuorovaikutteista hyvinvointiosaamista. Yhteistoiminta ammattikorkeakoulun ja eri
toimintaympäristöjen toimijoiden välillä edistää verkostokumppanuutta, jolloin kehitetään, edistetään ja tuotetaan
asiakaslähtöistä palvelutoimintaa ja -osaamista.

Asiantuntijuus

Ammatillinen asiantuntijuus sisältää ammatillistiedollisen ja ammatillistaidollisen osaamisen terveysalan
asiantuntijatehtävissä toimimista varten. Terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen kuuluu olennaisena osana
tehtäväalueen asiantuntijatyöhön. Hoitotyön ja terveydenhoitotyön asiantuntija ymmärtää tehtäväalueen aseman ja
merkityksen yhteiskunnassa sekä kansallisessa ja kansainvälisessä työelämässä. Hän on perehtynyt hoitotyön ja
terveydenhoitotyön keskeisiin käytännön työtehtäviin ja kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen
asiantuntijatehtävissä. Tulevaisuuden haasteeksi hoitotyössä nousee väestön ikääntymiseen liittyvä tarve
osaamisen muutokseen. Sairaanhoitajan ammattipätevyyttä ja yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan
koulutusta säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY.

Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat perustan opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden
kehittymiselle. Sairaanhoitajalla ja terveydenhoitajalla on vahva hoitotyön auttamismenetelmien, terveyden
edistämisen, etiikan sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen osaaminen. Hänen on tärkeä tuntea kehittämistoimintaa
sekä ymmärtää terveydenhuollon toimintaympäristön palvelurakenteita pystyäkseen osallistumaan avaintoimintojen
ja prosessien kehittämiseen. Sairaanhoitajalla ja terveydenhoitajalla on perusosaaminen hyvinvointiyrittäjyyteen.

Asiantuntijuuden kasvuprosessi

Asiantuntijaksi kasvu on osa elinikäisen oppimisen prosessia, jossa yksilön tiedot, taidot, asenteet ja uskomukset
kehittyvät ja muuttuvat. Ammatillisen kasvun tulee olla tietoista. Ammatillinen kasvu ja kehitys on monen tekijän
yhteistulos, johon eniten vaikuttaa opiskelija itse. Onnistuneessa ammatillisessa kasvuprosessissa keskeisiksi
tekijöiksi muodostuvat opiskelijan osalta itseohjautuvuus, aloitteellisuus, motivaatio, asenteet ja persoonalliset
tekijät. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan ammatillinen kasvu ja identiteetti kehittyvät läpi koko opiskeluajan. Tätä
prosessia tukee tuutorointi opintojen alusta lähtien ja jatkuen läpi opintojen.
Hoitotyön koulutusohjelmassa ammatillisen kasvun vaiheita voidaan luonnehtia seuraavasti:
1. Perehtyvä terveysalan ammattilainen
2. Harjaantuva terveysalan ammattilainen
3. Terveysalan kehittyvä osaaja
4. Terveysalan asiantuntijaksi kehittyvä osaaja

Osaamisalueet

Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisesti yhteisesti määritellyt yhteiset kompetenssit osana teemojen tai
opintojaksojen tavoitteita. Yleisten kompetenssien hallitseminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen,
ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen puolestaan työelämäosaamisen
rakentumisen. Kompetenssien luokittelussa käytetään jakoa yleisiin ja koulutusohjelmakohtaisiin kompetensseihin.

Ammatillinen kasvu ja vuositeemat

- Oppimisen taidot
- Eettinen osaaminen
- Työyhteisöosaaminen
- Innovaatio-osaaminen
- Kansainvälistymisosaaminen

Kompetenssien tuottama osaamisen kasvu kulkee koulutusohjelmakohtaisen osaamisen rinnalla läpi opintojen ja
arvioidaan osaamisen arvioinnin yhteydessä.

Koulutusohjelman kuvaus

Laurea Porvoon paikallisyksikön profiilille on ominaista terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Profiilin
mukaisia opintoja opiskelija voi suorittaa koko opintojensa ajan, mutta profiili korostuu vaihtoehtoisissa
ammattiopinnoissa.
Hoitotyön koulutusohjelmassa Porvoon Laureassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa, hoitotyön sv ja
terveydenhoitotyön sv.
Hoitotyön koulutusohjelma sisältää hoitotyön ydinosaamiseen ”must know” liittyviä opintoja, jotka sisältävät sekä
perus- että ammattiopintoja. Teemat, jotka kuuluvat ydinosaamiseen ovat: kehittämistoiminta, viestintä- ja
vuorovaikutusosaaminen, terveydenhuollon toimintaympäristö, hoitotyön auttamismenetelmät ja lääketieteellinen ja
luonnontieteellinen osaaminen. Ydinosaamiseen liittyvät opinnot opiskelija suorittaa kahden ensimmäisen
opintovuoden aikana.
Laurea Porvoon profiili koostuu hyvinvointiyrittäjyydestä ja palvelujen kehittämisestä julkisella sektorilla.
Terveyspalvelut yksityisenä palvelutuotantona keskittyy yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamiseen hyvinvointialalla,
johtamiseen ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Terveyspalvelujen kehittäminen julkisella
sektorilla sisältää opintoja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja päätöksentekojärjestelmästä, johtamisesta sekä
palvelujen kehittämisestä ja tuotteistamisesta.
Terveydenhoitajakoulutus perustuu sairaanhoitajakoulutukseen ja antaa valmiudet toimia sekä sairaanhoitajana että
terveydenhoitajana. Terveydenhoitajan tutkinto 240 op koostuu sekä hoitotyön että terveydenhoitotyön opinnoista.
Terveydenhoitajan tutkintoon johtavat ammattiopinnot ovat laajuudeltaan 60 op, josta 30 op toteutuu sairaanhoitajan
koulutukseen sisältyvinä ammattiopintoina. Terveydenhoitajan koulutuksen tulee täyttää sosiaali- ja terveysalan
ammattikorkeakoulututkinnolle, sairaanhoitaja (AMK) asetetut vaatimukset. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija
laillistetaan sekä sairaanhoitajaksi että terveydenhoitajaksi.
Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi lisätä asteittain ruotsin ja englanninkielistä opetusta
OPM:n asettamalle tavoitteelle (30 op) kansainvälistymisen edistämiseksi.
Harjoittelu hoitotyön koulutusohjelmassa (90 op) on EU direktiivien mukainen. Harjoittelu koostuu opiskelijan
henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulun oppimisympäristöissä, työpajoissa ja
erilaisissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä tapahtuvasta oppimisesta sekä opinnäytetyöstä. Opiskelijan
on mahdollista suorittaa ammattitaitoa edistävää harjoittelua myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Laurea
Porvoossa ammattitaitoa edistävän harjoittelun eteneminen on suunniteltu opiskelijan ammatillista kasvua ja
kehittymistä tukevaksi.

Opetussuunnitelman rakenne

Hoitotyön koulutusohjelman opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa
edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyö. Ydinosaaminen sisältää perusopintoja 45 op, ammattiopintoja 40 op,
harjoittelua 45 op. Vaihtoehtoiset opinnot sisältävät ammattiopintoja 20 op, harjoittelua 30 op ja opinnäytetyön 15
op. Vapaasti valittavien opintojen laajuus on 15 op. Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdon opinnot koostuvat
ammattiopinnoista 20 op ja harjoittelu 10 op.

Koulutusohjelman laadunvarmistus

Koulutusohjelman laadunvarmistus perustuu Laurean laadunvarmistusjärjestelmään. Arviointitiedon perustana toimii
opetussuunnitelman arviointi, säännöllinen opiskelijapalaute ja strategian kehittämissuunnitelman mukaiset
tiedonkeruut.
Koulutusohjelman laadunvarmistus tapahtuu suunnitelmallisesti Laurean laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti,
jonka osa opiskelijapalautejärjestelmä on. Opintojen eri vaiheissa pyydetään opiskelijoita antamaan kokoavaa
palautetta opetuksesta, oppimisympäristöstä, ohjauksesta ja oppimisen kehittymisestä. Kokoavien alkuvaiheen,
keskivaiheen ja valmistuvien palautekyselyjen sekä hyvinvointikyselyn tulokset käsitellään paikallisyksikön
henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Tulosten käsittelyssä keskitytään palautteiden asiasisältöön ja
kehittämiskohteiden ja -toimien valintaan. Nämä kirjataan paikallisyksikön huoltokirjaan ja niiden toteutumista
seurataan.
Opintojen yhteydessä kootaan palautetta opintojaksoista, harjoittelusta ja kansainvälisestä liikkuvuudesta.
Palautetta käytetään opetussuunnitelman, opintojen toteutuksen ja ohjauksen kehittämisen perustana. Palautteet
käsitellään paikallisyksikön henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Kehittämiskohteet kirjataan opintojakson
itsearviointilomakkeeseen ja huoltokirjaan. Opetussuunnitelmaa ja sen toteuttamista arvioidaan säännöllisesti
työelämäkumppaneiden muodostamissa ryhmissä sekä henkilöstölle suunnattujen LbD- ja T&K&I toiminnan
arvioinneissa.

Opetussuunnitelman määrällistä arviointia tapahtuu vuosittain AMKOTA-tilastoinnin yhteydessä, jolloin seurataan
opiskelijoiden läpäisyaikoja, LbD-opintopisteitä, T&K&I-toiminnan tuottamia opintopisteitä sekä työelämälähtöisten
hankkeistettujen opinnäytetöiden määrää.
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi
OP OPINNOT 30 60 60 60
P001 KEHITTÄMISTOIMINTA
P0033 Kehittämistyön perusteet 5
P0034 Projektiosaaminen 5
P0035 Tutkimusmenetelmäosaaminen 5
P002 VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN
P0036 Suullinen ja kirjallinen viestintä 5
P0037 Vuorovaikutus- ja ryhmätoimintaosaaminen 5
P0038 Ruotsi 5
00634 Ruotsin kielen suullinen taito 0
00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito 0
P0039 Englanti 5
P003 TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ
P0040 Terveydenhuollon palvelujärjestelmä 5
P0041 Terveyden edistäminen 5
P0042 Eettisyys ja arvot terveydenhuollossa 5
P004 HOITOTYÖN AUTTAMISMENETELMÄT
P0043 Hoitotyön perusauttamismenetelmät 10
P0044 Asiakaslähtöinen suunnitelmallinen hoitotyö 10
P0045 Asiakkaan kohtaaminen muutosvaiheissa 10
P0046 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu I 10
P0047 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu II 10
P0048 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu III 15
P005 LÄÄKETIETEELLINEN JA
LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN
P0049 Luonnontieteellinen osaaminen 5
P0050 Lääketieteellinen osaaminen I 5
P0051 Lääketieteellinen osaaminen II 5
P006 TERVEYSPALVELUT YKSITYISENÄ
PALVELUTUOTANTONA
P0052 Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen 10
P0053 Palveluinnovaatioiden kehittäminen 10
P0054 Opinnäytetyö 15
P0055 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu IV 10
P0056 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu V 10
P0057 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu VI 10
P007 TERVEYSPALVELUJEN KEHITTÄMINEN
JULKISELLA SEKTORILLA
P0058 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja 10
johtaminen
P0059 Palveluinnovaatioiden kehittäminen 10
P0060 Opinnäytetyö 15
P0061 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu IV 10
P0062 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu V 10
P0063 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu VI 10
P008 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00453 Suomen kielen lähtötasotesti 0
00397 Matematiikan lähtötasotesti 0
00194 Englannin kielen valmentavat opinnot 3
00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot 3
00522 Suomen kielen valmentavat opinnot 3
00637 Suomen kielen suullinen taito 0
00636 Suomen kielen kirjallinen taito 0
00189 Matematiikan valmentavat opinnot 3
30 60 60 60
P001 KEHITTÄMISTOIMINTA, 15 op

Kuvaus:
Kehittämistoiminta on organisaation toimintaa tavoitteellisesti uudistavaa ja kehittävää. Kehittämistoiminta perustuu
kriittiseen ajatteluun ja tutkimukselliseen työotteeseen.

P0033 Kehittämistyön perusteet, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa laatia henkilökohtaisen oppimissuunnitelman
Opiskelija osaa arvioida omaa osaamistaan ja osaa antaa ja vastaanottaa palautetta sekä kehittää omaa
osaamistaan palautteen pohjalta
Opiskelija oppii ymmärtämään ammatillisen kasvun merkityksen hoitotyön asiantuntijaksi kasvamisessa.

Opintojakson sisältö:

Kehittämispohjainen oppiminen
Monimuotoiset oppimisympäristöt
Ammatillisen kasvun prosessi
Systemaattinen tuutorointi

P0034 Projektiosaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia vastuullisena projektiryhmän jäsenenä.
Opiskelija osaa hankkia tietoa ja suunnitella projektin.
Opiskelija osaa toteuttaa projektin ja seurata sen kulkua.

Opintojakson sisältö:
Mitä projektilla tarkoitetaan?
Miten projekti suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan?

P0035 Tutkimusmenetelmäosaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:

Opiskelija osaa tutkimusprosessin keskeiset elementit.
Opiskelija osaa laadullisen ja määrällisen tutkimuksen perusteet.
Opiskelija osaa lukea ja raportoida tutkittua tietoa.

Opintojakson sisältö:
Mikä on tutkimus- ja kehittämisprosessi?
Mitkä ovat keskeisimmät tutkimustyön menetelmät?

P002 VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN, 20 op

Kuvaus:
Viestintä ja vuorovaikutus terveysalalla ovat yksilöiden ja ryhmien kohtaamista ja yhdessä toimimista kansallisissa ja
kansainvälisissä toimintaympäristöissä terveyden edistämisen tavoitteiden saavuttamiseksi.

P0036 Suullinen ja kirjallinen viestintä, 5 op
Opiskelija osaa:
Opiskelija kykenee asioiden kirjalliseen, suulliseen ja visuaaliseen esittämiseen käyttäen erilaisia viestintätyylejä.
Opiskelija osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa työssään.

Opintojakson sisältö:
Työelämän kirjallinen viestintä
Esiintymistaito
Viestintävälineiden käyttö

P0037 Vuorovaikutus- ja ryhmätoimintaosaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia ammatillisessa vuorovaikutuksessa asiakkaan, ryhmien ja yhteisöjen kanssa.
Opiskelija osaa kehittää työyhteisö- ja terveysviestinnän taitojaan.
Osaa analysoida vuorovaikutus- ja yhteistyöosaamistaan.

Opintojakson sisältö:
Ammatillinen vuorovaikutus
Keskeiset viestintä- ja vuorovaikutusmenetelmät sekä ryhmätyötaidot

P0038 Ruotsi, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa käyttää ruotsin kieltä kirjallisesti ja suullisesti työympäristössään.
Opiskelija osaa soveltaa ruotsinkielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa.
Opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B1.2. Lisäksi
hän saa valtiohallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta.

00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.

00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.

P0039 Englanti, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa käyttää englannin kieltä kirjallisesti ja suullisesti työympäristössään.
Opiskelija osaa soveltaa englanninkielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa.
Opiskelija saavuttaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B.2.

P003 TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ, 15 op

Kuvaus:
Terveydenhuollon toimintaympäristö on niiden palvelujen ja toimintojen kokonaisuus, jotka edistävät ja ylläpitävät
kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia.
P0040 Terveydenhuollon palvelujärjestelmä, 5 op

Opiskelija osaa:

Opiskelija tuntee palvelurakenteet sekä – järjestelmän.
Opiskelija osaa keskeisimmät terveydenhuoltoa säätelevät lait ja asetukset.
Opiskelija omaa valmiuksia yrittäjyyteen.

Opintojakson sisältö:

Julkisen terveydenhuollon palvelurakenteet ja -järjestelmä
Hoitotyön historiallinen kehitys
Yrittäjyyskasvatus ja hyvinvointiyrittäjyys

P0041 Terveyden edistäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tunnistaa terveyden edistämisen kokonaisuuden osaksi omaa työtänsä.
Opiskelija tunnistaa kohderyhmien terveyden edistämiseen liittyvät tarpeet.
Opiskelija osaa soveltaa terveyden edistämisen menetelmiä omassa työssään.
Opiskelija osaa arvioida ympäristön merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Opintojakson sisältö:

Mitä terveyden edistämisellä tarkoitetaan?
Mitkä ovat terveyden edistämisen kohderyhmät ja kohteet?
Minkälaisia terveyden edistämisen menetelmiä on?
Terveyden edistämisen yhteiskunnallinen näkökulma
Kansalliset ja kansainväliset terveysohjelmat

P0042 Eettisyys ja arvot terveydenhuollossa, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tunnistaa ja osaa analysoida omaa eettistä ajatteluaan.
Opiskelija tunnistaa eettisiä kysymyksiä ja osaa etsiä niihin eettisesti kestäviä ratkaisuja.
Opiskelija osaa tarkastella eettisiä kysymyksiä organisaation ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Opintojakson sisältö:
Hoitotyön eettinen perusta
Eettinen ongelmanratkaisu ja päätöksenteko
Eettiset kysymykset hoitotyössä
Kulttuuriset kysymykset hoitotyössä

P004 HOITOTYÖN AUTTAMISMENETELMÄT, 65 op

Kuvaus:
Asiakaslähtöisten hoitotyön auttamismenetelmien avulla edistetään asiakkaan terveyttä ja autetaan asiakasta
selviytymään sairauden eri vaiheissa.

P0043 Hoitotyön perusauttamismenetelmät, 10 op
Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöisesti hoitotyötä
Opiskelija osaa hoitotyön kirjaamisen.
Opiskelija osaa antaa ensiapua ja tuntee poikkeusolojen terveydenhuollon järjestelmän.

Opintojakson sisältö:
Hoitotyön keskeiset käsitteet
Lääkehoidon perusteet ja lääkematematiikka
Suunnitelmallinen hoitotyö
Ergonominen työskentely
Hoitotyön auttamismenetelmät eri toimintaympäristöissä
Ensiapu ja poikkeusolojen terveydenhuolto

P0044 Asiakaslähtöinen suunnitelmallinen hoitotyö, 10 op

Opiskelija osaa:

Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida potilaan hoitotyötä asiakaslähtöisesti.
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida lääkehoitoa ammattitaitoisesti.

Opintojakson sisältö:
Äkillisesti sairastuneen, pitkäaikaisesti sairaan sekä leikkauspotilaan hoitotyö
Diagnosointi ja tarkkailu
Lääkehoito
Kivunhoito
Asiakaslähtöinen kuntoutus

P0045 Asiakkaan kohtaaminen muutosvaiheissa, 10 op

Opiskelija osaa:

Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöistä perhehoitotyötä sekä mielenterveys-, kriisi- ja
päihdetyötä.
Opiskelija osaa auttaa ja tukea potilasta ja hänen omaisiaan kuoleman kohtaamisessa.

Opintojakson sisältö:
Raskaana olevan ja synnyttäneen terveyden edistäminen
Lapsen kasvu ja kehitys
Ikääntyneen hoitotyö
Mielenterveys-, kriisi- ja päihdehoitotyö
Kuolevan potilaan hoitotyö

P0046 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu I, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija perehtyy hoitotyön ympäristöön.
Opiskelija harjaantuu hoitotyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Opiskelija osaa hoitotyön perusauttamismenetelmät.

Opintojakson sisältö:
- Asiakkaan kohtaaminen
- Työyhteisössä toimiminen
- Kädentaidot
P0047 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu II, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöistä hoitotyötä.

Opintojakson sisältö:
Edellisen harjoittelun sisältöjen asiakkaan kohtaaminen, työyhteisössä toiminen ja kädentaidot lisäksi
- Eettisyys ja arvot hoitotyössä
- Hoitosuhdetyöskentely
- Lääkehoito
- Hoitotyön suunnittelu

P0048 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu III, 15 op

Opiskelija osaa:

Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöistä hoitotyötä.
Opiskelija tuntee kulttuurin merkityksen terveyden edistämisessä ja hoitotyössä sekä kykenee toimimaan
kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä.

P005 LÄÄKETIETEELLINEN JA LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN, 15 op

Kuvaus:
Lääketieteellinen ja luonnontieteellinen osaaminen ovat tietoa ihmisen rakenteesta ja toiminnasta, sairauksien
synnystä, oireista, vaikutuksista toimintakykyyn sekä sairauksien tutkimus- ja hoitomenetelmistä.

P0049 Luonnontieteellinen osaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien perusrakenteen, toiminnan ja säätelyn.
Opiskelija osaa soveltaa mikrobiologiaan pohjautuvaa tietämystään erilaisissa työelämän tilanteissa.
Opiskelija ymmärtää tautien synnyn ja elimistön reaktiot taudeissa.

Opintojakson sisältö:
Anatomia ja fysiologia
Mikrobiologia
Tautioppi

P0050 Lääketieteellinen osaaminen I, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija saa lääketieteen eri aloista tiedolliset perusvalmiudet, joita sovelletaan erilaisissa toimintaympäristöissä.
Opintojakson sisältö:
Sisätaudit
Geriatria
Kirurgia
Kuvantamismenetelmät ja terveydenhuollon teknologia
Anestesiologia
Psykiatria

P0051 Lääketieteellinen osaaminen II, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija saa lääketieteen eri aloista tiedolliset perusvalmiudet, joita sovelletaan erilaisissa toimintaympäristöissä.

Opintojakson sisältö:
Farmakologia
Gynekologia
Lastentaudit
Ravitsemustiede

P006 TERVEYSPALVELUT YKSITYISENÄ PALVELUTUOTANTONA, 65 op

Kuvaus:
Terveyspalvelujen kehittäminen ja tuotteistaminen yrittäjyysorientaatio pohjalta.

P0052 Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tunnistaa omat vahvuutensa hyvinvointialan yrittäjänä.
Opiskelija osaa ennakoida toimintaympäristössä avautuvia mahdollisuuksia.
Opiskelija osaa rakentaa realistisen ja asiakaslähtöisen liiketoimintasuunnitelman.
Opiskelija osaa nykyaikaisen henkilöstöjohtamisen periaatteet ja kehittää omaa työtään.

Opintojakson sisältö:
Toimintaympäristöanalyysi
Liikeidea
Liiketoimintasuunnitelma
Aloittavan yrityksen talouden ja rahoituksen suunnittelu
Yritystoimintaa ohjaavat normit ja lainsäädäntö
Johtaminen

P0053 Palveluinnovaatioiden kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa määrittää kehittämisen tavoitteita työelämän ja alueen kehittämisen lähtökohdista.
Opiskelija osaa toimia osana kumppanuusverkostoa.
Opiskelija osaa toimia vaikuttajana asiantuntijayhteisöissä.
Opiskelija osaa määritellä, suunnitella, kehittää, kuvata ja tuottaa asiakkaalle tarjottavan palvelun.
Opiskelija tuntee tuotteistamisen perusteet ja kaupallistamisen periaatteet.

Opintojakson sisältö:
Kehittämistarpeen määrittely
Kehittämisprosessi
Tuotteistaminen

P0054 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia.
Opiskelija osaa käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen.
Opiskelija osaa käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi.
Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti.
Opiskelija hallitsee kokonaisuuksia sekä esittää asiansa perustellen.

Opintojakson sisältö:
Miten esitetään työelämää koskevia perusteltuja kehittämisehdotuksia?
Miten ilmiöitä voi käsitteellistää?
Mitä on tutkittu tieto?
Miten valitaan sopivat tutkimus- ja kehittämismenetelmät?
Kuinka toimitaan yhteistoiminnallisesti?
Mitä on oman toiminnan kriittinen arviointi?
Miten kehittämistyön tulokset viestitään?

P0055 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu IV, 10 op

Opiskelija osaa:

Opiskelija toimii vastuullisesti hoitotyössä.

Opintojakson sisältö:
Edellisten harjoittelujen sisältöjen asiakkaan kohtaaminen, työyhteisössä toiminen, kädentaidot, eettisyys ja arvot
hoitotyössä, hoitosuhdetyöskentely, lääkehoito, hoitotyön suunnittelu, ohjaus ja monikulttuurinen hoitotyö lisäksi
- Näyttöön perustuva hoitotyö
- Päätöksenteko

P0056 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu V, 10 op

Opiskelija osaa:

Opiskelija osaa toimia asiantuntijayhteisössä toiminnan kehittäjänä.

Opintojakson sisältö:
Edellisten harjoittelujen sisältöjen asiakkaan kohtaaminen, työyhteisössä toiminen, kädentaidot, eettisyys ja arvot
hoitotyössä, hoitosuhdetyöskentely, lääkehoito, hoitotyön suunnittelu, ohjaus, monikulttuurinen hoitotyö, näyttöön
perustuva hoitotyö ja päätöksenteko lisäksi
- Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
- Johtaminen
- Toiminnan kehittäminen

P0057 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu VI, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija syventää osaamistaan valitsemassaan toimintaympäristössä.

Opintojakson sisältö:
Edellisten harjoittelujen sisältöjen asiakkaan kohtaaminen, työyhteisössä toiminen, kädentaidot, eettisyys ja arvot
hoitotyössä, hoitosuhdetyöskentely, lääkehoito, hoitotyön suunnittelu, ohjaus, monikulttuurinen hoitotyö, näyttöön
perustuva hoitotyö, päätöksenteko, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, johtaminen ja toiminnan kehittäminen.

P007 TERVEYSPALVELUJEN KEHITTÄMINEN JULKISELLA SEKTORILLA, 65 op

Kuvaus:
Julkisen sektorin terveyspalvelujen kehittäminen, palvelujen tuotteistaminen ja palvelumuotojen kehittäminen.

P0058 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja johtaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja päätöksentekojärjestelmän.
Opiskelija osaa nykyaikaisen henkilöstöjohtamisen periaatteet ja kehittää omaa työtään.

Opintojakson sisältö:
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja -järjestelmä
Toimintaympäristöanalyysi
Julkisen terveydenhuollon päätöksentekojärjestelmä
Lainsäädäntö
Verkottuminen julkisella sektorilla
Julkinen rahoitus
Johtaminen

P0059 Palveluinnovaatioiden kehittäminen, 10 op

Opintojakson sisältö:

Kehittämistarpeen määrittely
Kehittämisprosessi
Tuotteistaminen

P0060 Opinnäytetyö, 15 op

P0061 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu IV, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija toimii vastuullisesti hoitotyössä.

P0062 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu V, 10 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa toimia asiantuntijayhteisössä toiminnan kehittäjänä.

Opintojakson sisältö:
Edellisten harjoittelujen sisältöjen asiakkaan kohtaaminen, työyhteisössä toiminen, kädentaidot, eettisyys ja arvot
hoitotyössä, hoitosuhdetyöskentely, lääkehoito, hoitotyön suunnittelu, ohjaus, monikulttuurinen hoitotyö, näyttöön
perustuva hoitotyö ja päätöksenteko lisäksi
- Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
- Johtaminen
- Toiminnan kehittäminen

P0063 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu VI, 10 op

Opiskelija osaa:

Opiskelija syventää osaamistaan valitsemassaan toimintaympäristössä.

Opintojakson sisältö:
Edellisten harjoittelujen sisältöjen asiakkaan kohtaaminen, työyhteisössä toiminen, kädentaidot, eettisyys ja arvot
hoitotyössä, hoitosuhdetyöskentely, lääkehoito, hoitotyön suunnittelu, ohjaus, monikulttuurinen hoitotyö, näyttöön
perustuva hoitotyö, päätöksenteko, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, johtaminen ja toiminnan kehittäminen.

P008 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 15 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.

00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.

00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.

00453 Suomen kielen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Suomenkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat suomen kielen
lähtötasotestin.

00397 Matematiikan lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat matematiikan lähtötasotestiin. Lähtötasotestin voi suorittaa vain
kerran. Testin avulla varmennetaan opiskelijan valmiudet koulutusalansa matemaattisten sovellutusten
aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu matematiikan valmentavalle opintojaksolle
opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa opintopisteitä luettavaksi
vapaasti valittaviin opintoihin.

00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.

00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.

00522 Suomen kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentaalle opintojaksolle opintojensa
alkuvaiheessa. Kielten valmentavista opintojaksoista annetaan annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti
valittaviin opintoihin, jos opiskelijan kielen lähtötaso on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin
kieliopintoihin.

00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op

00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op

00189 Matematiikan valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• koulutusalansa matemaattisten sovellusten edellyttämät perustaidot

Opintojakson sisältö:
• lukion lyhyen matematiikan kertaaminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa matematiikan taitojaan ja kehittää valmiuksiaan niin, että kykenee suoriutumaan varsinaisten
opintojen sisältämien matemaattisten sovellusten opiskelusta.