Opetussuunnitelma 2011 – SSG12KA (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Sosiaalialan koulutusohjelma (Laurea Otaniemi, sote), SSG12KA

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT, YLEINEN KUVAUS

Oppimiskäsitys Laureassa

Ammattikorkeakoulun lakisääteisinä tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistehtävä, aluekehitystehtävä ja
pedagoginen tehtävä. Näiden tehtävien tuloksellinen integroiminen on Laureassa nähty keskeisenä
ammattikorkeakoulun saamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tavoitteena on, että meiltä valmistuu
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka ovat oman työnsä ja työelämän tutkivia kehittäjiä. Lisäksi
tavoitteena ovat tutkimukseen perustuva työelämäosaamisen kehittäminen ja uudistaminen sekä monialaista
osaamista hyödyntävät innovaatiot, joiden vaikutukset näkyvät toimintaympäristöissämme.

Laurean oppimiskäsitys todentuu korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemassa Kehittämispohjaisen oppimisen
(Learning by Developing) –toimintamallissa. Oppimisen tavoitteena on osaaminen, joka ilmenee uusina
toimintatapoina ja –menetelminä, jotka myös mahdollistavat tutkintoa vastaavan työelämän uudistamisen.
Kehittämispohjainen oppiminen etenee työelämäläheisissä hankeympäristöissä, joissa opiskelijat, opettajat,
työelämän asiantuntijat sekä asiakkaat yhdessä työskentelevät uusien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja
kehittämiseksi.

Opiskelija nähdään yhteistyökumppanina, joka osaamisen kehittymisen myötä kykenee yhä vastuullisemmin ja
omaa luovuutta hyödyntäen toimimaan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Osaamisen välineitä opiskelija kartuttaa
erilaisissa työpajoista ja laboratorioista rakentuvissa oppimisympäristöissä. Ammatillinen osaaminen uusina
toimintatapoina rakentuu tutkitun tiedon, sen syvällisen ymmärtämisen, taitamisen ja tilanteiden hallintakyvyn
integroituneena kokonaisuutena. Yhdessä toimien tietoon perustuvaa taitamista rakentaen saavutetaan osaaminen,
joka mahdollistaa erilaisten tilanteiden hallinnan jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Ammattikorkeakoulussa oppiminen etenee taitamisen orientaation kautta. Tieteellinen tieto on merkityksellistä
välineellisesti. Oppiminen ohjaa käsittelemään tietoa ja valitsemaan eettisesti merkityksellisen tiedon, jota voi
hyödyntää ja soveltaa tulevan tutkinnon osaamista vastaavassa kehittämishankkeessa. Ammattikorkeakoulussa on
tärkeää kehittyminen taitavaksi osaajaksi, joka kykenee uudistamaan työelämää. Työelämäläheiset
kehittämishankkeet oppimisympäristöinä mahdollistavat opiskelijalle osaamisen aitouden, kumppanuusverkoston
rakentumisen, omien merkityksellisten kokemusten hyödyntämisen sekä luovuuden ja tutkivan työotteen
kehittymisen. Työelämälähtöisessä kehittämishankkeessa yksilö ja hankeyhteisö kehittävät osaamista yhdessä
oppien. Lisäksi kehittämishanke tuottaa uutta tietoa työelämän kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristön tavoitteena on mahdollistaa oppimistulosten syntyminen ja tukea uuden osaamisen luomista ja
kehittämistä. Laurean oppimisympäristöissä hyödynnetään sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä ollaan jatkuvassa
vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Alueellinen vaikuttaminen lisääntyy yhteisöjen ja niiden muodostamien
verkostojen toiminnan kautta. Hankkeiden myötä opitaan verkostotoiminnan perusteita, sosiaalisuutta ja
kommunikointia alan asiantuntijoiden kanssa. Kehittäjäksi kasvetaan tekemällä kehittämistyötä ja olemalla
vuorovaikutuksessa osaamisverkostoissa.
Käytännön sovelluksia oppimisympäristöistä ovat yhteisön innovaatioympäristöinä toimivat, verkostoissa
toteutettavat hankkeet ja projektit sekä erilaiset oppimis- ja kehittämistoiminnalle suunnitellut toimintatilat,
osaamiskeskittymät ja kehittämislaboratoriot.

Opiskelijan vastuu ja rooli oppimisessa

Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kumppanuus tarkoittaa opettajien, työelämäosaajien ja
opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä on lähtökohtana vastuullinen sitoutuminen kehittämishankkeeseen. Opiskelu
Laureassa edellyttää opiskelijalta erityisesti kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, itseohjautuvuutta,
aloitteellisuutta ja yhteistyökykyä. Itsenäisen työotteen merkitys korostuu opinnoissa.
Kehittämishankkeissa kaikki osalliset nähdään oppijoina, koska hankkeessa tavoitellaan muutosta, jotakin uutta.
Kumppanuus tarkoittaa myös keskinäistä kunnioitusta ja erilaisen osaamisen arvostamista. Kehittämishankkeen
eteneminen edellyttää osaamisen jakamista ja rakentamista erilaisista asiantuntijuuksista. Opiskelija on mukana
yhteistyökumppanina, joka kartuttaa omaa osaamistaan työvälineitä hankkien ja erilaisiin tutkimus- ja
kehittämishankkeisiin osallistuen.

Opettajan rooli Laureassa

Opettajan rooli kehittämishankkeessa voidaan kuvata osaamisensa asiantuntijana, osallistujana ja pedagogisena
ohjaajana. Opettaja ei voi siirtää osaamista opiskelijalle, vaan hän ohjaa opiskelijan oppimista.
Roolistaan hieman riippuen Laurean opettajat ovat sekä tutkijoita- ja kehittäjiä, aluekehitysvaikuttajia että
pedagogeja. Tutkijoina toimivien opettajien tutkimusraportit osoittavat kehittämishankkeiden vaikuttavuuden
työelämäosaamisen uudistajana ja kehittäjänä. Kehittäjänä opettaja vastaa kehittämishankkeen eteenpäin viennistä.

Opetussuunnitelman rakenne

Laurealaiset opetussuunnitelmat rakentuvat teemoista ja opintojaksoista. Teemalla tarkoitetaan laajempaa
osaamisaluetta, jonka hallitsemiseksi opiskelijan tulee tyypillisesti suorittaa useampi aihealuetta käsittelevä
opintojakso. Teemojen ja opintojaksojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuositeemat
kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.

Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisesti yhteisesti määritellyt yhteiset kompetenssit (ks. taulukko 1) osana
teemojen tai opintojaksojen tavoitteita. Yleisten kompetenssien hallitseminen varmistaa
ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja teemojen osaamisen saavuttaminen
puolestaan työelämäosaamisen rakentumisen.

Taulukko 1. Yleiset kompetenssit
• osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja
oppimistapojaan
OPPIMISEN TAIDOT • osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
• kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta
ja opitun jakamisesta
EETTINEN OSAAMINEN • kykenee ottamaan vastuun omasta
toiminnastaan ja sen seurauksista
• osaa toimia alansa ammattieettisten
periaatteiden mukaisesti
• osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon
työskentelyssään
• osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
• osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita
• kykenee vaikuttamaan yhteiskun-nallisesti
osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin
perustuen
• osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää
yhteisön hyvinvointia
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN • osaa toimia työelämän viestintä- ja
vuorovaikutustilanteissa
• osaa hyödyntää tieto-ja viestintätekniikkaa oman
alansa tehtävissä
• kykenee luomaan henkilökohtaisia
työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
• osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa
tilanteissa
• kykenee työnjohtamiseen ja itsenäiseen
työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
• omaa valmiuksia yrittäjyyteen
INNOVAATIO-OSAAMINEN • kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja
työtapojen kehittämiseen
• osaa työskennellä projekteissa
• osaa toteuttaa tutkimus-ja kehittämishankkeita
soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja
menetelmiä
• osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja
taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
KANSAINVÄLISTYMIS-OSAAMINEN • omaa alansa työtehtävissä ja niissä
kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
• kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön
• osaa ottaa työssään huomioon alansa
kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja
mahdollisuuksia

Opintojakson suorittaminen kerryttää opiskelijan opintopisteitä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa noin 26,7
tuntia opiskelijan työtä.

Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kertovat, mitä
osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamisen arviointi kertoo, kuinka hyvin asetut
tavoitteet on saavutettu. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena, ja kokemuksellisena
osaamisena. Kehittämishankkeessa arvioidaan yksilön ja hankeyhteisön oppimista, kehittämishankkeen prosessien
etenemistä ja merkitystä sekä saavutettuja tuloksia.
Opintojaksot arvioidaan numeraalisesti asteikolla 0 – 5 tai hyväksytty/hylätty (H/0) -periaatteella. Arvioinnissa
hyödynnetään alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin kehitettyjä kriteereitä (ks.
taulukko 2). Opintojakson arviointikriteerit on kerrottu opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Taulukko 2. Osaamisen arviointikriteerit alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijalle.
ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
• Käyttää asiantuntevasti • Käyttää asiantuntevasti ja
ammattikäsitteitä. laajaalaisesti
KIITETTÄVÄ • Noudattaa ammattikäsitteitä sekä
työturvallisuusohjeita hallitsee kokonaisuuksia.
arvosana 5 vastuullisesti ja itsenäisesti. • Kehittää
• Perustella toimintaa tutkitun toimintaympäristönsä
Opiskelija osaa: tiedon avulla. työturvallisuutta.
• Toimia itsenäisesti ja • Kehittää toimintatapoja
aloitteellisesti tavoitteiden vertailemalla, yhdistelemällä,
suunnassa. Toiminta on ja valitsemalla tutkittua tietoa.
usein joustavaa, • Toimia aloitteellisesti ja
järjestelmällistä, innovatiivisesti tavoitteiden
kehittämispainotteista, luovaa mukaan. Toiminta
ja aktiivista. pääsääntöisesti uutta luovaa,
• Valita toimintaan soveltuvia työelämää kehittävää ja
tekniikoita ja malleja ja selkeän ammatillista.
perustella valintansa. • Valita, yhdistellä, ja kehittää
• Toimia asiakaslähtöisesti ja toimintaan soveltuvia
tilanteenmukaisesti. tekniikoita ja malleja.
• Edistää ryhmän toimintaa. • Toimia aloitteellisesti ja
• Kriittisesti soveltaa vastuullisesti
ammattieettisiä periaatteita asiakassuhteissa sekä
toiminnassaan. ymmärtää asiakkuuden
merkityksen kokonaisuuden
kannalta.
• Kehittää ja uudistaa
monialaisen/-ammatillisen
ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
monimutkaisissa ja
ennakoimattomissa
tilanteissa.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

HYVÄ • Käyttää systemaattisesti • Käyttää asiantuntevasti
ammattikäsitteitä. ammattikäsitteitä.
arvosana 3 • Soveltuu työturvallisuusohjeita • Huolehtia omasta ja
toiminnassaan. työyhteisönsä työturvallisuudesta
Opiskelija osaa: • Perustella, vertailla ja sekä havaitsee kehittämiskohteita.
analysoida toimintaansa yleisillä • Valita toimintatapoja tutkitun
ohjeilla. tiedon ja ohjeistuksen perusteella.
• Selviytyä itsenäisesti erilaisissa • Toimia systemaattisesti ja
tehtävissä kulloisessakin kriittisesti tavoitteiden suunnassa
toimintaympäristössä. monimutkaisissa tilanteissa.
• Soveltuu monipuolisesti opittuja Toiminta usein joustavaa,
tekniikoita ja malleja. järjestelmällistä, luovaa ja
• Toimia ammatillisesti aktiivista.
asiakastilanteissa. • Valita toimintaan soveltuvia
• Toimia ryhmässä tekniikoita ja malleja ja perustella
tavoitesuhteisesti. valintaansa.
• Perustella toimintaansa • Priorisoida ja ylläpitää
ammattieettisten periaatteiden asiakkuuksia/asiakassuhteita.
mukaisesti. • Edistää ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
toiminnassaan.

ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA

TYYDYTTÄVÄ • Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja • Käyttää systemaattisesti
asianmukaisia ammattikäsitteitä ammattikäsitteitä.
arvosana 1 sekä osoittaa perehtyneensä • Noudattaa työturvallisuusohjeita
tietoperustaan. vastuullisesti ja itsenäisesti.
Opiskelija osaa: • Perustella ja analysoida
• Toimia turvallisesti, joskin toiminta toimintaansa yleisillä ohjeilla sekä
on usein kaavamaista/ kokeilevaa/ tutkitun tiedon avulla.
hapuilevaa/ omalähtöistä • Toimia ammatillisesti ja
• Noudattaa sääntöjä ja ohjeita vastuullisesti ennakoimattomissa
sekä perustella toimintaansa asiakas- ja ongelmatilanteissa.
annetuilla ohjeilla. • Toimia itsenäisesti erilaisissa
• Toimia ohjattuna asianmukaisesti. tehtävissä kulloisessakin
• Käyttää opittuja tekniikoita ja toimintaympäristössä.
malleja. • Soveltaa monipuolisesti opittuja
tekniikoita ja malleja.
• Ottaa toiminnassaan asiakkaat
huomioon. • Toimia asiakaslähtöisesti ja
• Toimia ryhmän jäsenenä. tilanteenmukaisesti sekä ymmärtää
• Toimia ammattieettisten asiakastarpeita.
periaatteiden mukaisesti. • Toimia ryhmässä
tavoitesuhteisesti.
• Toimia ja perustella toimintaansa
ammattieettisten periaatteiden
mukaisesti.

YHTEISET
KOMPETENSSIT(Arene)
• Arvioidaan integroidusti kunkin • Arvioidaan integroidusti kunkin
opintojakson arvioinnin yhteydessä. opintojakson arvioinnin yhteydessä.

NQF, Taso 6, AMK- tutkinto, • Viitekehyksessä kuvataan • Hallitsee laaja-alaiset ja
kansallinen tutkintojen viitekehys valmistuvan opiskelijan osaaminen edistyneet oman alansa tiedot,
mikä otetaan huomioon joihin liittyy teorioiden, keskeisten
arvioitaessa alkuvaiheen käsitteiden, menetelmien ja
opiskelijoita. periaatteiden kriittinen
ymmärtäminen ja arvioiminen.
Ymmärtää ammatillisten
tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen
kattavuuden ja rajat. Hallitsee
edistyneet taidot, jotka osoittavat
asioiden hal-lintaa, kykyä soveltaa
ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita
vaaditaan erikoistu-
neella ammatti-, tieteen- tai
taiteenalalla monimutkaisten tai
ennakoimattomien ongelmien
ratkaisemiseksi.

• Kykenee johtamaan
monimutkaisia ammatillisia toimia
tai hankkeita tai kykenee
työskentelemään itsenäisesti alan
asiantuntijatehtävissä. Kykenee
päätöksentekoon
ennakoimattomissa
toimintaympäristöissä.
Perusedellytykset toimia alan
itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee
vastaamaan oman osaamisensa
arvioinnin ja kehittämisen lisäksi
yksittäisten henkilöiden ja ryhmien
kehityksestä.

• Valmius jatkuvaan oppimiseen.
Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja
kirjallisesti sekä alan että alan
ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee
itsenäiseen kansainväliseen
viestintään ja vuorovaikutukseen
toisella kotimaisella ja vähintään
yhdellä vieraalla kielellä.

Koulutusohjelman laadun arviointi ja kehittäminen

Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laatujärjestelmän avulla (kuvio 1.) Laatujärjestelmän tavoitteena
on mm. varmistaa kattavasti Laurean koulutuksen ja muun toiminnan laatua ja tuottaa systemaattisesti laatuun
liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi sekä edistää riittämättömän laadun tunnistamista.

Kuvio 1. Laurean laatujärjestelmä

Laurean perustoiminnan tueksi on kuvattu prosessit. Ydinprosessi on kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka
toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamisprosessi.
Toiminnan seurannan ja arvioinnin välineenä toimii strategian toteuttamissuunnitelma, jossa on määritetty toiminnan
kannalta kriittiset menestystekijät ja niiden mittarit. Koulutusohjelman laadunvarmistuksen osalta keskeisiä mittareita
ovat esim. opintojen eteneminen, oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä, koulutuksesta eroaminen, koulutuksen
läpäisy ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen. Mittareiden mukaisia tuloksia tarkastellaan vuosittain
ja niiden pohjalta määritellään toiminnan kehittämiseksi tarkoituksenmukaiset kehittämistoimenpiteet.
Kriittisten menestystekijöiden mittereihin liittyvän tulostiedon lisäksi Laureassa kerätään muuta palaute- ja
arviointitietoa koulutusohjelman laadun kehittämiseksi. Koulutusohjelmakohtaisen opetussuunnitelman arviointi
tehdään vuosittain. Arviointiin osallistuvat henkilöstön lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat.
Opiskelijoiden keskeisin toiminnan arvioinnin ja kehittämisen väylä on opiskelijapalautejärjestelmä.
Opiskelijapalautejärjestelmään sisältyvät koulutuksen laatua, opiskelijan ammatillista kasvua ja
opiskelijahyvinvointia mittaavat palautekyselyt sekä välittömät palautteet. Palautetiedon kerääminen, sen
systemaattinen käsittely opiskelijoiden ja henkilöstön kesken sekä tiedon monipuolinen hyödyntäminen
mahdollistavat koulutuksen jatkuvan laadun kehittämisen.
Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana erilaisissa kehittämisryhmissä niin Laurea- kuin paikallisyksikkötasolla.
Opiskelijakunta LAUREAMKOn edustajat ja johdon neuvottelutapaamisia järjestetään säännöllisesti. Tapaamisten
tavoitteena on opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. Neuvottelutapaamisia käydään
LAUREA- ja paikallisyksikkötasoisesti. Opiskelijajäsenet osallistuvat myös Laurean sisäisiin auditointeihin, joita
toteutetaan kerran lukuvuodessa. Sisäisten auditointien kautta opiskelijat vaikuttavat koulutuksen ja muun toiminnan
laadun kehittämiseen.

Laurean opetussuunnitelma osana eurooppalaista korkeakoulualuetta

Opetussuunnitelmien uudistamisen suomalaisissa korkeakouluissa on tehnyt ajankohtaiseksi eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen muodostuminen, nk. Bolognan prosessi. EU:n koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet
ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Bolognan prosessissa on mukana 46 maata, muitakin kuin EU-maita. Sen
tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue vuoteen 2010
mennessä.
Kansainvälisesti ymmärrettävien ja yhdenmukaisten tutkintorakenteiden edistämiseksi on luotu kahden syklin malliin
perustuva tutkintorakenne, joka muodostuu ensimmäisen syklin Bachelor-tason tutkinnosta ja toisen syklin Master-
tason tutkinnosta. Suomessa on muutettu tutkintorakenne vastaamaan eurooppalaista tavoitetta.
Ammattikorkeakouluissa kahden syklin tutkinnot toteutuvat siten, että ensimmäisen syklin tutkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon, jälkeen on mahdollisuus suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on ensimmäisen syklin tutkinnon
lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että n. 20 % perustutkinnon suorittaneista
suorittaisi ylemmän amk-tutkinnon.
Suomessa ammattikorkeakouluissa on opintojen mitoituksessa otettu käyttöön ECTS (European Credit Transfer and
Accumulation System)-järjestelmän mukaiset opintopisteet vuonna 2005. ECTS – järjestelmässä yksi lukuvuosi
tuottaa 60 pistettä. Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä on
opiskelijakeskeinen järjestelmä. Siinä on lähtökohtana opiskelijan työmäärä, joka tarvitaan koulutusohjelman
tavoitteiden saavuttamiseen.

Opetussuunnitelmissa kuvataan oppimistulokset ja osaaminen. Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisen
näkökulmasta opetussuunnitelmien tulee olla kansainvälisesti ymmärrettäviä. Koulutuksen rakenteiden ja
osaamistavoitteiden määrittelyn yhtenäistämisen tavoitteena on parantaa liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana
korkeakoulujen sisällä ja välillä, mutta myös opintojen jälkeen työelämässä. Eri maissa suoritettujen tutkintojen
tunnustamisen ja vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että koulutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisiin
työelämäperustaisiin osaamisvaatimuksiin ja –kuvauksiin.
Laurean osaamispohjaisessa opetussuunnitelmassa on huomioitu eurooppalaisen viitekehyksen vaatimukset.
Opintojen mitoituksena ovat opintopisteet ja opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia. Osaaminen on kuvattu
opiskelijan oppimistuloksina. Tällä hetkellä voimavarat kohdennetaan siihen, että opetussuunnitelman toteutuksia
kehitetään entistä korkealaatuisemmiksi tuotettaessa uutta osaamista ja uusia innovaatioita Laurean
toimintaympäristöön.
Lähteet:
Bolognan prosessi
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html

Globaalit haasteet ja kestävä kehitys opetussuunnitelmissa

Korkeakoulujen toiminnan on perustuttava vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen sekä erilaisuuden
ymmärtämiseen ja arvostamiseen korkeakouluyhteisössä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian (OPM 2009,
51) toimenpidesuosituksena on, että korkeakoulut lisäävät kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen
pohjautuvaa koulutus- ja tutkimus - yhteistyötä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen
2005–2014 tavoitteiden toteuttamiseksi. Laurean opetussuunnitelmia kehitetään korkeakoulujen
kansainvälistämisstrategian 2009 – 2015 mukaisesti. Laurean arvoista yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuullisuus
edustavat selkeimmin näitä näkökulmia. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintojen yleisten kompetenssien eettinen
osaaminen tarkoittaa myös kykyä soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa työssä. Toiminta
globalisoituvassa maailmassa edellyttää korkeakouluilta omien toimintaperiaatteidensa eettisyyden kriittistä
tarkastelua.
Tavoitteena on, että kaikkien suomenkielisten koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa on vähintään 30 op
vieraskielisiä opintoja. Tavoitetta kohti edetään asteittain paikallisyksiköissä. Joissain koulutusohjelmissa
tavoitteeseen on jo päästy. Tavoitteena on myös tuottaa osaamista, joka mahdollistaa osallistumista globaalien
ongelmien ratkaisemiseen sekä oman toiminnan rakentamista eettisesti kestävälle pohjalle.
Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi

Toimintaympäristö

Sosiaalialan toimintaympäristö on muuttuva. Globalisaatio, talouden ja elinkeinoelämän muutokset sekä
teknologinen kehitys heijastuvat yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämässä. Haasteita sosiaalialan työlle tuovat
väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus, sosioekonomisten erojen lisääntyminen ja ympäristökysymysten
merkityksen kasvaminen. Sosiaalialan palvelurakenne on siirtymässä asiakaslähtöisiin ja verkottuneisiin palveluihin.
Lähiyhteisöjen ja yksityisten palveluiden merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa kasvaa. Sosiaalialan haasteisiin
vastaaminen edellyttää uudenlaisia, luovia ja teknologisia ratkaisuja palvelujen tuottamisessa.
Laurean toiminta-alueelle on ominaista väestön kasvu, teknologinen kehitys, verkostoituminen muiden
korkeakoulujen kanssa sekä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Uudellamaalla elämäntapa vaihtelee
kaupunkikulttuurista maaseutumaiseen yhteisökulttuuriin. Väestön ikääntyminen on lähivuosina merkittävä haaste
hyvinvointityölle Uudellamaalla. Haasteita liittyy myös elämäntilanteeltaan erilaisten lapsiperheiden arjen
tukemiseen sekä erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin ja yhteiskunnallista marginalisaatiota aiheuttaviin tekijöihin, kuten
työttömyyteen, asunnottomuuteen, päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä rikollisuuteen.
Sosiaalialan koulutusohjelmasta valmistuvat sosionomit (AMK) sijoittuvat laaja-alaisesti sosiaalialan eri tehtäviin.
Näistä yleisimpiä ovat sosiaaliohjaajan, ohjaajan, vastaavan ohjaajan, lastentarhanopettajan, perhetyöntekijän ja
projektityöntekijän tehtävät. Sosionomi(AMK) voi toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä, työn suunnittelijana,
toteuttajana, arvioijana, koordinaattorina ja kehittäjänä.

Asiantuntijuus

Sosiaalialan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa sosiaalisen asiantuntijoita, jotka työskentelevät kasvatuksen,
kuntoutuksen, ennaltaehkäisyn ja toimintakyvyn ylläpitämisen parissa. Sosiaalialan arvopohja lähtee ihmisen
kunnioittamisesta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Sosiaalisen kentässä ammattikorkeakoulusta
valmistuneet sosionomit ovat arjen asiantuntijoita, ihmisen tukijoita arjessa.
Sosiaali- ja terveysalalla työ on ihmisten kanssa toimimista. Vuorovaikutustaidot, myötäelämisen taito, vastuullisuus,
yksilön ja ryhmien ohjaamisen taidot sekä ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen muodostaa osaamisen
keskeisen ytimen. Asiakastyössä on tärkeää huomioida ihmisten elämäntilanteet muuttuvissa yhteiskunnallisissa
olosuhteissa. Sosiaalialan koulutusohjelma kouluttaa osaajia sosiaalialan laajalle kentälle, jossa tuetaan asiakkaan
osallisuuden vahvistumista. Sosiaalialalla käytettävien erilaisten menetelmien ja toimintatapojen osaaminen, tutkiva
ja kehittävä työote, reflektiivinen asiantuntijuus, arviointi, toiminnan laatu ja johtaminen ovat tärkeitä.

Osaamisalueet

Sosionomin (AMK) osaaminen pohjautuu yhteiskunta- ja käyttäytymistieteelliseen teoriaperustaan. Keskeiset
menetelmälliset lähtökohdat liittyvät sosiaalityöhön, sosiaalipedagogiikkaan sekä luovaan ja toiminnalliseen
orientaatioon. Sosionomin (AMK) ydinosaamisalueet ovat (Mäkinen ym. 2009,AMK-verkosto 2010):

• Sosiaalialan eettinen osaaminen
Sosionomi on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
• Asiakastyön osaaminen
Sosionomi osaa luoda ammatillisen ja asiakasta osallistavan vuorovaikutussuhteen. Sosionomi osaa tukea ja
ohjata erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä erilaisia teoreettisia lähestymistapoja ja työmenetelmiä soveltaen.

• Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen
Sosionomi tuntee hyvinvointia ja sosiaalista toimintakykyä tukevat palvelujärjestelmät sekä lainsäädännön. Hän
osaa toimia moniammatillisissa verkostoissa ja pystyy osallistumaan palveluiden kehittämiseen.
• Kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen
Sosionomi osaa analysoida epätasa-arvoa ja huono-osaisuutta tuottavia rakenteita ja osaa käyttää
yhteisösosiaalityön,yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja viestinnän keinoja sekä tukea kansalaisten osallisuutta.
• Tutkimuksellinen kehittämisosaaminen
Sosionomi on sisäistänyt reflektiivisen ja tutkivan työotteen. Sosionomilla on käytäntöpainoitteista tutkimuksellista
osaamista ja hän osaa tuottaa uutta tietoa.Hän osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida sekä raportoida sosiaalialan
kehittämishankkeita
• Johtamisosaaminen
Sosionomi tuntee talous- ja henkilöstöhallinnon perusperiaatteet sekä osaa toimia työyhteisön lähiesimiehenä. Hän
kykenee kehittämään sosiaalialan osaamista,työyhteisöjä ja palveluprosesseja sekä omaa perusedellytykset toimia
alansa yrittäjänä

Osaaminen, ammattitaito ja asiantuntijuus voidaan ymmärtää työn laatuvaatimusten ja työntekijän osaamisen
leikkauspisteeksi. Osaamisella tarkoitetaan taidon soveltamista sosiaalisessa ympäristössä, kuten
työorganisaatiossa.

Ammatillinen kasvu ja vuositeemat

Sosiaalialan koulutus nojautuu ihmisen kehitysmahdollisuuksia, aktiivisuutta ja voimavaroja korostavalle
ihmiskäsitykselle. Oppimistilanteissa edistetään aktiivista tiedonkäsittelyä sekä korostetaan luovuutta,
elämyksellisyyttä ja vuorovaikutteisuutta. Oppimisen lähtökohtana on oman vuorovaikutus- ja kokemustavan
reflektointi, omien kokemusten ja oman elämänhistorian tuottamien tietorakenteiden kriittinen tarkastelu. Koko
koulutuksen ajan opiskelijaa tuetaan tutkivan ja kehittävän työotteen omaksumisessa sekä eettisen tietoisuuden
kehittämisessä ja valmiudessa kriittiseen eettiseen pohdintaan ja vastuullisuuteen.
Koulutuksen alussa luodaan edellytyksiä sosiaalialalla tarvittavien valmiuksien kehittymiselle kehittämispohjaista
oppimista hyödyntäen. Opiskelun alkupuolella, toimijatasolla, painottuu eettinen ja reflektiivinen työote, asiakastyön
valmiuksien oppiminen ja sosiaalialan monitieteelliseen viitekehykseen perehtyminen. Koulutuksen edetessä,
soveltajatasolla tarkastellaan työtä kokonaisvaltaisemmin sekä opiskellaan sosiaalialan työmuotoja ja menetelmiä.
Opiskelija arvioi omaa toimintaansa suhteessa ammattityön yleisiin toimintatapoihin ja käytäntöihin. Koulutuksen
loppupuolella, kehittäjätasolla, korostuu yhteiskunnallinen tietoisuus ja sosiaalialan työn kehittäminen. Opiskelija
tarkastelee omaa toimintaansa ja työyhteisöissä tehtävää työtä suhteessa yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin ja
arvoihin.

Laurea Otaniemi - Empowering People and Companies

Laurea Otaniemi on hyvinvoinnin ja liiketoiminnan osaaja, joka toimii Active Life Villagessa. Laurean kumppaneina
Active Life Villagessa ovat hyvinvointialan yritykset ja Espoon kaupunki. Laurea Otaniemi voimaannuttaa
ainutlaatuisella tavalla opiskelijoiden, henkilöstön, asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden toimintaa
metropolialueella ja erityisesti Espoon alueella luoden uutta osaamista ja liiketoimintaa alueen toimijoille.

Monialaisen Otaniemi Laurean opiskelija on opintojen alusta lähtien aktiivinen toimija, opintojen edetessä tutkimus-
ja kehittämishankkeissa aktiivinen alansa kehittäjä ja opintojen loppuvaiheessa työelämässä ja työyhteisöissä
aktiivinen vaikuttaja. Toimintaa yhdistää ja voimaannuttaa Active Life Villagen tutkimuslaboratorioissa ja
työelämälähtöisissä hankkeissa ihmisen hyvinvointia ja yrittäjyyttä tukevat ratkaisut. Opiskelijat, palvelujen käyttäjät,
yritykset ja organisaatiot, asiantuntijat ja tutkijat työskentelevät aidosti yhdessä. Tunnetuimpia yksikön innovaatioista
ovat interaktiivinen HyvinvointiTV® ja Helsinki Metropolitan Entrepreneurship Academyn Yrittäjyystiistai-
tapahtumakonsepti.

Otaniemen Laurea on kansainvälinen, avoin ja elävä ympäristö, jossa eri toimijoiden osaaminen yhdistyy
omaleimaisiksi palveluiksi ja hankkeiksi, jotka tuottavat hyvää oloa ja elinvoimaisuutta ympäristön toimijoille.
Asiantuntijaksi kasvaminen perustuu opiskelijan oman toiminnan tunnistamiseen ja arvioimiseen sekä haluun
kehittyä alansa osaajaksi.
Kuvio 1. Vuositeemat

Koulutusohjelman kuvaus

Tutkintonimike
Sosionomi (AMK)
Tutkinnon nimi
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinto
Laajuus ja opintojen kesto
210 op, 3,5 vuotta
Sosionomikoulutuksen tavoitteena Laurea – ammattikorkeakoulussa ja Active Life Villagen toimintaympäristössä on
tuottaa sosiaalialan osaamista. Uudenlainen oppimisympäristö mahdollistaa uudenlaisten työkäytänteiden
kehittymisen. Erilaiset laboratoriot – Activity lab, Habitat lab- sekä HyvinvointiTV studioineen - mahdollistavat
tulevaisuuden asiantuntijuuden ja kompetenssien kehittymisen. Opinnot etenevät siten, että kahden ensimmäisen
opiskeluvuoden aikana mahdollistuu oman ammatin perusosaamisen syntyminen ja kolmantena ja neljäntenä
opiskeluvuotena opinnot etenevästi opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaiseksi.
Opintojen laajuus on 210 opintopistettä (op). Se jakaantuu Ammattikorkeakoululain mukaan
perus-, ammatti- ja vapaasti valittaviin opintoihin, ammattitaitoa edistävään harjoitteluun sekä opinnäytetyöhön
(423/2005).
Kuvio 2. Kansainvälisyys opinnoissa

Opetussuunnitelman rakenne

PERUSOPINNOT 30 30
AMMATTIOPINNOT 105 165
-opinnäytetyö 15
-harjoittelu 45
VAPAASTI VALITTAVAT 15 15
Yhteensä 210

Sosiaalialan koulutusohjelma sisältää kaikille yhteisiä pakollisia perusopintoja (30 op). Perusopintojen tavoitteena
on antaa opiskelijalle yleiskuva sosionomin ammatin asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa sekä sosionomin
ammatissa vaadittavasta osaamisesta. Perusopintojen tavoitteena on myös perehdyttää opiskelija tutkimus- ja
kehittämistyön perusteisiin sekä viestintään että antaa hänelle tarvittava kielitaito. Ammattiopintojen (90 op) ja
valinnaisten ammatillisten opintojen (15 op) tavoitteena on, että opiskelija omaksuu sosionomin työn keskeisiin
ammatillisiin kompetensseihin liittyvät ydinaihealueet siten, että opiskelija kykenee valmistuttuaan toimimaan
sosionomin työtehtävissä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun (45
op) tavoitteena on perehdyttää opiskelija erityisesti sosionomin työn kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä
tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan
valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan. (423/2005).

Vapaasti valittavien opintojen (15 op) tavoitteena syventää ja monipuolistaa eri teemoihin liittyvää osaamistaan.
Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan omia
henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan. Koulutusohjelman opintoihin sisältyy 30 op
kansainvälisyysopintoja. Valinnaisten opintojen, vapaasti valittavien opintojen sekä erilaisten hankkeiden ja
käytännön harjoittelu kautta opiskelija voi rakentaa oman oppimispolkunsa oman osaamisensa tukemiseksi.

Kansainvälisiä elementtejä sisältyy kaikkiin koulutusohjelmiin Laureassa. Jokaisen opiskelijan ulottuvilla on Laurean
omien koulutusohjelmien kansainvälistävä opintotarjonta. Lisäksi Laurealla on noin 150 yhteistyöorganisaation
verkosto maailmalla.

Kuvio 3. Opetusuunnitelman rakenne

Ammattikorkeakoulussa oppimisen lähtökohtana on osallistuminen työelämän kehittämishankkeisiin. Oppiminen
pohjautuu opettajien, opiskelijoiden ja työelämäosaajien kumppanuuteen. Kehittämishankkeet työpajoineen
mahdollistavat yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista, uuden osaamistiedon rakentumista sekä uusia innovaatioita
tuotteina, toimintamalleina ja toimintakulttuurina. Opiskelijat oppivat tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja projektityön
menetelmiä ja toimintatapoja kehittämishankkeissa koko koulutuksen ajan. Ohjauksella ja itsearvioinnilla tuetaan
alan vaatimaa persoonallista, eettistä ja ammatillista kasvua. Kansainvälinen toiminta on tärkeä osa sosiaalialan
koulutusohjelmaa.

Koulutusohjelmaan sisältyy viisi teemaa Sosiaalialan osaajaksi (30op), Asiakkaan ja yhteisön voimaantuminen (80
op), Hyvinvointipalvelut ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen (30 op), Sosiaalialan työn kehittäminen (55 op) ja
Vapaasti valittavat opinnot (15 op)

Sosionomi (AMK) -tutkinto sisältää 45 op ammattitaitoa edistävää harjoittelua. Harjoittelujaksoja on opintojen
aikana kolme:
• Asiakastyön harjoittelu (15 op) sisältyy teemaan Asiakkaan ja yhteisön voimaantuminen ja ajoittuu
pääsääntöisesti toisen opiskeluvuoden alkuun.
• Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu (15 op) sisältyy teemaan Hyvinvointipalvelut ja yhteiskunnallinen
vaikuttaminen teemaan ja ajoittuu pääsääntöisesti kolmannen vuoden alkuun
• Työn kehittämisen harjoittelu (15 op) sisältyy teemaan Sosiaalialan työn kehittäminen ja ajoittuu
pääsääntöisesti kolmanteen tai neljänteen opiskeluvuoteen

Sosionomi (AMK)-tutkinnon suorittanut opiskelija voi saada lastentarhanopettajan pätevyyden (Laki sosiaalihuollon
ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272.7§ ja asetus 608 voimaan 1.8. 2005 ) suorittamalla 60 op
varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja. (Liitteenä toimitusjohtajan päätös 31/2007, jossa on lueteltu
kelpoisuuden tuottavista opinnot.)

Vapaasti valittavat opinnot (15 op) voivat syventää tai laajentaa opiskelijan osaamista. Opiskelija voi valita niitä joko
oman koulutusohjelmansa tarjonnasta tai muiden koulutusohjelmien tarjonnasta. Muiden koulutusohjelmien
tarjonnasta opiskelija voi suorittaa yksittäisiä opintojaksoja. Opiskelija voi vapaasti valittavina opintoina suorittaa
myös eri koulutusohjelmien valinnaisista opinnoista
Opintoihin sisältyy 15 op:n laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelija etenee ammatillisessa
kasvussaan kohti asiantuntijuutta sekä oppii tutkivaa ja kehittävää työotetta.
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi
OP OPINNOT 30 60 65 55
G007 SOSIAALIALAN OSAAJAKSI
G8115 Sosiaalialan osaajaksi kehittyminen 5
G0019 Ethics in Social Services 5
G0018 Tutkimus-ja kehittämismenetelmät 1 5
G0020 Sosiaalialan englanti 2 3
00194 Englannin kielen valmentavat opinnot 3
00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
G0021 Sosiaalialan ruotsi 5
00634 Ruotsin kielen suullinen taito 0
00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito 0
00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti 0
00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot 3
00636 Suomen kielen kirjallinen taito 0
00637 Suomen kielen suullinen taito 0
00453 Suomen kielen lähtötasotesti 0
00522 Suomen kielen valmentavat opinnot 3
G008 ASIAKKAAN JA YHTEISÖN VOIMAANTUMINEN
G0022 Asiakaslähtöinen vuorovaikutus ja ryhmäprosessit 10
G0024 Kasvun ja kasvatuksen tukeminen 5
G0025 Sosiaalialan työn teoreettiset lähtökohdat 5
G0026 Moninainen asiakkuus 5
G0027 Asiakastyön harjoittelu 15
G0032 Ilmaisu ja luovuus toiminnan tukena 5
G0028 Lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukeminen 10
G0115 Sosiaaliset ongelmat ja marginalisaatio 10
G0116 Empowerment and Senior Citizenship 5
G009 HYVINVOINTIPALVELUT JA
YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN
G0029 Hyvinvointiyhteiskunnan muutos 5
G8117 Hyvinvointipalvelujen tuottaminen ja 10
yhteiskunnallinen vaikuttaminen
G0023 Voimaannuttava ilmaisu 10
G0031 Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu 15
G010 SOSIAALIALAN TYÖN KEHITTÄMINEN
G0033 Tutkimus- ja kehittämismenetelmät 2 5
G8122 Työn kehittäminen ja työhyvinvointi 10
G8118 Työn kehittämisen ja palveluinnovaatioiden 15
harjoittelu
G0164 Opinnäytetyö 15
G0096 Haasteellisten lasten kanssa työskentely 5
G0102 Leikkiä ikä kaikki 5
G0100 Alternative Ways of Education 5
G8123 Crisis and Mental Health Work 5
G8124 Multicultural Work 5
G0110 Haasteelliset esimiestyön tilanteet 5
G020 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
30 60 65 55
G007 SOSIAALIALAN OSAAJAKSI, 30 op

Kuvaus:
• Mitä on opiskelu ammattikorkeakoulussa?
• Mitä ammatillista osaamista sosiaalialalla tarvitaan?
• Mitä oppimiseen liittyviä valmiuksia ja välineitä sosiaalialalla ja sosiaalialan koulutuksessa tarvitaan?

Opiskelija osaa:
• ohjata omaa opiskeluaan ammattikorkeakoulussa kehittämispohjaisen oppimismallin mukaisesti.
• käyttää teknologisia työvälineitä.
• osoittaa perehtyneisyyttä sosionomin erilaisiin tehtäviin ja toimintaympäristöihin ja niissä tarvittaviin valmiuksiin.

Sisältö:
Teemassa muodostetaan käsitys oppimisesta ammattikorkeakoulussa ja sosiaalialan ammatillisen osaamisen ja
kehittymisen lähtökohdista ja tavoitteista

Osaamisen kehittyminen:
Teeman aikana opiskelijalle muodostuu yleiskuva sosionomin ammatin asemasta ja sen merkityksestä
yhteiskunnassa sekä sosionomin ammatissa vaadittavista kompetensseista. Teeman aikana opiskelija perehtyy
tutkimus- ja kehittämistyön perusteisiin sekä viestintään, että saa tarvittavan kielitaidon.

G8115 Sosiaalialan osaajaksi kehittyminen, 5 op

Opiskelija osaa:
arvioida, suunnitella ja ohjata omaa oppimistaan ja työskentelyään kehittämispohjaista toimintamallia soveltaen

Opintojakson sisältö:
• Miten ja miksi kehittämispohjaisen oppimisen avulla opiskellaan ammattikorkeakoulussa?
• Miten opiskelija osaa arvioida, suunnitella ja kehittää omaa oppimisprosessiaan?
• Mistä opiskelija saa tukea opiskelussaan?
• Miten opiskelija osaa viestiä oppimisyhteisössä?

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija osaa arvioida, suunnitella ja ohjata omaa oppimistaan ja työskentelyään kehittämispohjaista
toimintamallia soveltaen

G0019 Ethics in Social Services, 5 op

Opiskelija osaa:
• reflect upon the nature and professional development of social work
• integrate the fundamental ethical, theoretical and practical bases of the profession to inform their own values
and personal development
• acquire knowledge of the theoretical foundations of social work and their related service environments
• know the value-base and ethical principles of social work be self-reflexive

Opintojakson sisältö:
• How do we understand human worth and human rights?
• What is the value foundation of social welfare work?
• Why are ethical principles necessary in work?
• What are the ethical principles which guide social welfare work?
• Why should we be sensitive towards ethical issues, ethical problems and ethical dilemmas in our work?
• Why are professional codes of social work ethics necessary in our work and how are they applied in practice?
• Why is promoting sustainable development important in modern society?

Opintojakson kuvaus:
Questions of human worth and human rights, Values, morals and ethics, ethical reflection, ethical responsibility,
socially sustainable development, ethical principles in social services, Professional codes of ethics, ethical case
studies.

G0018 Tutkimus-ja kehittämismenetelmät 1, 5 op

Opiskelija osaa:

• kehittää tiedonhallintataitojaan
• tunnistaa tutkimus- ja kehittämistyön eettisen näkökulman
• muodostaa käsityksen tutkimus- ja kehittämisprosessista sekä osaa valita tarkoituksenmukaiset menetelmät ja
käyttää niitä
• kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmenetelmien perusteet
• tutkivan ja argumentoivan kirjoittamisen perusteet

Opintojakson sisältö:
Miten kehität omia tiedonhallintataitoja?
Minkälainen on tutkimusprosessi?
Mitä tarkoitetaan tutkivalla työotteella?
Mitä on argumentoiva kirjoittaminen?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla tarkatellaan tutkimus- ja kehittämistyön perusteita. Siinä perehdytään argumentoivaan
kirjoittamiseen, tutkimustyön menetelmien perusteisiin.

G0020 Sosiaalialan englanti, 5 op

Opiskelija osaa:
• viestiä ja käyttää tehokkaasti viestinnän keinoja englannin kielellä työyhteisössään ja monikulttuurisessa
ympäristössä.
• viestiä oman asiantuntijuusalueensa teemoista.
• soveltaa vieraskielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa.
• tietää kielen rakenteiden ja sanaston analysoinnin merkityksen.
• saavuttaa eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B.2.

Opintojakson sisältö:
• Mitä viestinnällisiä taitoja sosiaalialalla tarvitaan?
• Missä sosiaalialan keskeisissä tilanteissa sosionomi tarvitsee vieraan kielen osaamista?
• Mitä kielen rakenteiden ja sanaston analysointitaitoja sosiaalialalla tarvitaan?

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana hankitaan sosiaalialan ammatissa tarvittavia viestintätaitoja englanniksi. Lisäksi perehdytään
englannin kielen rakenteelliseen osamiseen ja sosiaalialan keskeisiin sisältöihin englanniksi. Opintojakson aikana
opiskelijan metalingvistiset taidot kehittyvät.

Edeltävät opinnot:
Hyväksytty englannin kielen tasotesti tai hyväksytysti suoritetut englannin valmentavat opinnot.
00194 Englannin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• englannin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• englannin kielen keskeiset rakenteet
• englannin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan englannin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua englannin kielen
varsinaisiin opintoihin.

00202 Englannin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.

G0021 Sosiaalialan ruotsi, 5 op

Opiskelija osaa:
• käyttää ruotsin kieltä kirjallisesti ja suullisesti työympäristössään.
• viestiä oman asiantuntijuusalueensa teemoista käyttäen erilaisia viestintäkanavia.
• ruotsinkielisistä lähteistä etsimäänsä tietoa.
Opiskelija saavuttaa ruotsin kielessä vähintään eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotason B1.2.
Opiskelija saavuttaa valtionhallinnon kielitutkinnon mukaisen arvioinnin hyvä tai tyydyttävä ruotsin kielen suullisesta
ja kirjallisesta kielitaidosta.

Opintojakson sisältö:
• Mitä viestinnällisiä taitoja sosiaalialalla tarvitaan?
• Mitkä ovat sosiaalialan keskeiset tilanteet, joissa tulee selviytyä ruotsiksi?
• Miten opiskelija hyödyntää ruotsin kielen taitoaan työyhteisössään?

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana hankitaan sosiaalialan ammatissa tarvittavia viestintätaitoja ruotsin kielellä. Lisäksi
perehdytään ruotsin kielen rakenteelliseen osaamiseen ja sosiaalialan keskeisiin tilanteisiin ja sisältöihin ruotsiksi.

Edeltävät opinnot:
Hyväksytty ruotsin kielen tasotesti tai hyväksytysti suoritetut ruotsin valmentavat opinnot

00634 Ruotsin kielen suullinen taito, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen suullisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.

00635 Ruotsin kielen kirjallinen taito, 0 op
Opintojakson kuvaus:
Tämä opintojakso on ruotsin kielen kirjallisen taidon arvioinnin merkitsemistä varten.

00203 Ruotsin kielen osaamisen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Lähtötasotestin tekevät ne, joilla ruotsi sisältyy ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä oleviin aiempiin
opintoihin, eivät kuitenkaan ne, joitten koulusivistyskieli on ruotsi.

Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin ja englannin kielen lähtötasotesteihin, jos nämä kielet
sisältyvät ammattikorkeakouluopintojen edellytyksenä olevaan aiempaan tutkintotodistukseen tai opiskelijat ovat
saaneet kyseisten kielten opetusta aikaisemmin. Lähtötasotesti on kaikilla koulutusaloilla sama ja siihen voi
osallistua vain kerran. Alan vaihto Laurean sisällä ei edellytä uutta testiä. Testin avulla varmennetaan opiskelijan
valmiudet kieliopintojen aloittamiseksi. Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentavalle
opintojaksolle opintojen alkuvaiheessa. Suoritettuaan valmentavat opinnot hyväksyttävästi opiskelija saa
opintopisteitä luettavaksi vapaasti valittaviin opintoihin.

00195 Ruotsin kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opiskelija osaa:
• ruotsin perussanaston ja kieliopin
• hyödyntää erilaisia menetelmiä kielitaitonsa kehittämisessä

Opintojakson sisältö:
• ruotsin kielen keskeiset rakenteet
• ruotsin kielen perussanasto

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija harjoittaa viestintätaitojaan ruotsin kielessä kehittääkseen valmiuksiaan osallistua ruotsin kielen
varsinaisiin opintoihin.

00636 Suomen kielen kirjallinen taito, 0 op

00637 Suomen kielen suullinen taito, 0 op

00453 Suomen kielen lähtötasotesti, 0 op

Opintojakson kuvaus:
Suomenkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat suomen kielen
lähtötasotestin.

00522 Suomen kielen valmentavat opinnot, 3 op

Opintojakson kuvaus:
Ellei opiskelija selviydy lähtötasotestistä, hän osallistuu kielen valmentaalle opintojaksolle opintojensa
alkuvaiheessa. Kielten valmentavista opintojaksoista annetaan annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti
valittaviin opintoihin, jos opiskelijan kielen lähtötaso on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin
kieliopintoihin.

G008 ASIAKKAAN JA YHTEISÖN VOIMAANTUMINEN, 75 op

Kuvaus:
• Miten kohdataan ja ohjataan erilaisia asiakkaita, asiakasryhmiä ja yhteisöjä ?
• Miten kunnioitetaan asiakkaita ja noudatetaan eettisiä periaatteita vuorovaikutustilanteissa ?

Opiskelija osaa:
• kohdata ja ohjata erilaisia asiakkaita, asiakasryhmiä ja yhteisöjä
• kunnioittaa ja noudattaa eettisiä periaatteita vuorovaikutustilanteissa

Sisältö:
Asiakkaan ja yhteisön voimaantumisen tukeminen on keskeistä sosionomin ydinosaamisaluetta. Teemassa
korostuu toisaalta asiakasvuorovaikutus ja toisaalta asiakastyön menetelmälliset valmiudet.

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu ammatillisessa kasvussa ammatillisuuden alkuvaiheeseen, jossa oppijan ammatillisen
perusosaamisen kehittyminen ilmenee eettisen tietoisuuden heräämisenä, arvojen pohtimisena ja sitä kautta
ammatillisen vuorovaikutuksen ja asiakastyömenetelmien osaamisena yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen kanssa

G0022 Asiakaslähtöinen vuorovaikutus ja ryhmäprosessit, 10 op

Opiskelija osaa:
• tarkastella oman ajattelunsa ja toimintansa taustalla olevia arvoja ja asenteita.
• eritellä asiakastilanteiden herättämiä tunteita ja niiden taustalla olevia henkilökohtaisia uskomuksia.
• luoda asiakaslähtöisen ja empaattisen vuorovaikutussuhteen työskennellessään yksilöiden ja ryhmien kanssa.

Opintojakson sisältö:
• Miten rakennetaan luottamuksellinen vuorovaikutussuhde ja kehitetään sitä ammatillisin välinein?
• Miten omat arvot, uskomukset ja tunteet vaikuttavat vuorovaikutussuhteisiin?
• Miten omaa ja ryhmän toimintaa voidaan edistää luovasti?
• Miten ryhmän ohjaamista voidaan arvioida ja kehittää?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla tarkastellaan asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen rakentumista ja sen kehittämistä. Tarkastelu
alkaa henkilökohtaisten arvojen, uskomusten, tunteiden tunnistamisena sekä tiedostamisena. Vuorovaikutusta
tarkastellaan ryhmässä toimisen ja ryhmän ohjaamisen näkökulmasta.

G0024 Kasvun ja kasvatuksen tukeminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• analysoida omaa kehitystään ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
• tukea ja ohjata erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä kasvun ja kehityksen eri vaiheissa ja elämäntilanteissa

Opintojakson sisältö:
• Miten yksilöllinen kehitys etenee ja mitkä ovat sen riskitekijät?
• Miten kasvatuksella voidaan vaikuttaa kasvuun ja kehitykseen?
• Miten kasvua tuetaan erilaisissa tilanteissa?

Opintojakson kuvaus:
Kasvun ja kasvatuksen tukeminen opintojakso sisältää kasvun ja kehittymisen tarkastelua lapsuudesta vanhuuteen
erilaisissa kasvuympäristöissä. Tutuiksi tulevat sekä kehityksen normaali että poikkeava eteneminen, ja kasvamisen
riskitekijät. Kasvatuksen tukemisella voidaan vaikuttaa normaaliin ja poikkeavaan kehitykseen.

G0025 Sosiaalialan työn teoreettiset lähtökohdat, 5 op
Opiskelija osaa:
• arvioida erilaisia sosiaalialan teoreettisia lähestymistapoja
• valita, käyttää ja arvioida asiakastyön menetelmiä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.

Opintojakson sisältö:
• Mitkä ovat sosiaalialan työn teoreettiset lähestymistavat ja menetelmät?
• Mitkä ovat sosiaalialan työn menetelmälliset perinteet?

Opintojakson kuvaus:

Sosiaalialan työn teoreettisia lähestymistapoja ja menetelmiä tarkastellaan erilaisten teoreettisten viitekehysten
kautta ja pohditaan, miten niitä voisi soveltaa työskenneltäessä asiakkaiden kanssa.

G0026 Moninainen asiakkuus, 5 op

Opiskelija osaa:
• hahmottaa sosiaalialan asiakaskunnan moninaisuuden.
• ottaa huomioon kulttuurien merkityksen asiakastyössä.
• kohdata ja ohjata erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä, asiakkaita kunnioittaen ja sosiaalialan eettisiä
periaatteita noudattaen

Opintojakson sisältö:

• Mitkä ovat sosiaalialan asiakkaiden erityispiirteet?
• Miten kohdataan ja ohjataan erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä heidän tilanteensa huomioiden?

Opintojakson kuvaus:

Moninainen asiakkuus opintojaksolla harjaannutaan sosiaalialan erilaisten asiakkaiden kanssa toimimiseen
luonnollisissa ympäristöissä. Asiakkaita tuetaan lähtien heidän tarpeistaan ja tilanteestaan.

G0027 Asiakastyön harjoittelu, 15 op

Opiskelija osaa:
• kohdata erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä.
• rakentaa asiakaslähtöisen vuorovaikutussuhteen.
• hahmottaa työyhteisön ja organisaation perustehtävää.
• osallistua aktiivisesti ja vastuullisesti työyhteisön toimintaan.
• asettaa itselleen ammatillisia osaamistavoitteita ja arvioida omaa ammatillista kasvuaan.
• toimia sosiaalialan eettisten periaatteiden mukaisesti.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on sosiaalialan työ harjoittelupaikassa?
• Miten arvioidaan omaa ammatillista kehittymistään?

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana harjoitellaan asiakastyön perusvalmiuksia harjoittelupaikassa.

Edeltävät opinnot:
1.vuoden opintojen hyväksytty suoritus.
G0032 Ilmaisu ja luovuus toiminnan tukena, 5 op

Opiskelija osaa:
käyttää ilmaisullisia menetelmiä, toimia luovasti ja voimaannuttavasti ohjatessaan asiakkaita.

Opintojakson sisältö:
• Mitä ilmaisulla ja luovuudella tarkoitetaan?
• Mikä merkitys ilmaisulla ja luovuudella on ihmisen elämässä?
• Miten asiakkaita voidaan ohjata ilmaisemaan itseään?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tarkastellaan ilmaisua ja luovuutta sekä niiden ohjaamista ihmisten ja toiminnan voimavarana.

G0028 Lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukeminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia lapsen kasvattajana sekä perheen voimaatumisen tukijana.
• arvioida lapsen etua toimiessaan lapsen ja perheen hyvinvointipalveluiden osaajana.
• käyttää varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun työmenetelmiä.
• toimia varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun perusteiden mukaisesti työssään

Opintojakson sisältö:
• Mitä on lapsuus ja millä tavoin se on muuttunut?
• Miten perhe vaikuttaa lapsen kasvatuksen ja hyvinvoinnin toteutumiseen?
• Mitä on lapsilähtöisyys, kasvatuskumppanuus ja osallisuus?
• Mitä on varhaiskasvatus ja lastensuojelu?
• Mitkä ovat lapsen oikeudet ja etu varhaiskasvatuksessa ja lastensuojelussa?
• Mihin lastensuojelu ja varhaiskasvatus ja niiden palveluiden järjestäminen perustuvat?
• Millaisia työmuotoja ja –menetelmiä lastensuojelussa ja varhaiskasvatuksessa käytetään

Opintojakson kuvaus:

Opintojaksossa tarkastellaan lapsen ja perheen voimaantumiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä keskeisiä
käsitteitä ja toimintatapoja. Lapsuuden muutoksen, Lapsen Oikeuksien ja lapsen edun mukaiset toimintatavat ovat
lähtökohtana lapsilähtöiselle työskentelylle, perheen osallisuudelle ja kasvatuskumppanuudelle. Varhaiskasvatuksen
ja lastensuojelun lainsäädännöt, teoreettiset perusteet ja palveluiden järjestäminen antavat perustan ammatillisille
työmenetelmille.

G0115 Sosiaaliset ongelmat ja marginalisaatio, 10 op

Opiskelija osaa:
kohdata arvostavasti erilaisia ihmisiä ja toimia heidän osallisuuttaan vahvistaen

Opintojakson sisältö:
• Miksi marginalisoitumista tapahtuu?
• Minkälaisia osallistavia keinoja on syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Opintojakson kuvaus:
Marginalisaation ja osallisuuden tarkoituksena on ymmärtää ja analysoida marginalisaatiota tuottavia ilmiöitä sekä
toimiminen aikuissosiaalityössä osallisuutta vahvistaen.
G0116 Empowerment and Senior Citizenship, 5 op

Opiskelija osaa:
• Recognise the particular characteristics and effects of the ageing process at both an individual and societal
level.
• Be able to use empowerment methods in working with senior citizens.
• Work with senior citizens in multicultural environments.
• Work in multi professional teams and networks.
• Analyse and critique their own values and assumptions about senior citizens.

Opintojakson sisältö:
• How does ageing affect the individual and society?
• What is the effect of an ageing population on our societies, cultures and economic systems?
• Why is empowering senior citizens a policy priority?
• What is empowerment in relation to “senior citizens” and how do we empower them?
• How is ageing seen differently by different cultures?
• How do social services support the aged?
• How do we work with senior citizens and their physical, psychological and social needs.

Opintojakson kuvaus:
The course addresses the increasing and different demands being made on welfare services to meet the needs of
an ageing population. The course also examines alternative empowerment methods to working with senior citizens.

G009 HYVINVOINTIPALVELUT JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN, 35 op

Kuvaus:
• Mitä hyvinvoinnilla ja huono-osaisuudella tarkoitetaan?
• Millainen on suomalaisen sosiaalivaltion sosiaali- ja hyvinvointipalvelujärjestelmän luonne?
• Mihin arvolähtökohtiin tukeutuen, millaisiin asioihin, ja millaisin keinoin sosiaaliala pyrkii edistämään
hyvinvointia?

Opiskelija osaa:
hyödyntää sosiaalipalvelujärjestelmän tuntemustaan sosionomin työssä ja oman alansa kehittämisessä

Sisältö:
Teemassa analysoidaan hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja perehdytään suomalaisen
sosiaalipalvelujärjestelmän luonteeseen ja keinoihin kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.
Teemassa perehdytään myös erilaisiin vaikuttamisen keinoihin sosiaalialalla.

Osaamisen kehittyminen:
Teemaan sijoittuu sosionomin työn keskeiset ammatilliset kompetenssit ja niihin liittyvät ydinaihealueet siten, että
opiskelija kykenee toimimaan sosionomin työtehtävissä

G0029 Hyvinvointiyhteiskunnan muutos, 5 op

Opiskelija osaa:
• analysoida yhteiskunnallista ja sosiaalivaltion muutosta yhteiskuntatieteellistä käsitteistöä soveltaen.
• ymmärtää muutosten merkityksen kansalaisten arjessa ja sosiaalialan työssä.
• arvioida omaan hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä

Opintojakson sisältö:
• Mitä on hyvinvointi?
• Mitä tarkoitetaan sosiaalivaltiolla ja miksi se on olemassa?
• Mitä vaihtoehtoja suomalaisen yhteiskunnan muutokselle on nähtävissä?
• Mitä kehittymis- ja osaamistarpeita sosiaalialan työlle avautuu?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa analysoidaan suomalaisen yhteiskunnan ja sosiaalivaltion muutosta, sen tavoitteita ja haasteita
globalisoituneessa maailmassa.
Opintojaksossa analysoidaan yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia yhteisöjen ja kansalaisten elinoloihin.

G8117 Hyvinvointipalvelujen tuottaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, 10 op

Opiskelija osaa:
• hyödyntää sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen tuntemustaan työssään.
• soveltaa erilaisia vaikuttamisen tapoja erilaisissa toimintaympäristöissä.
• hyödyntää teknologisia mahdollisuuksia asiakastyössä.
• osaa tarkastella sosiaalialan palvelujen tuottamista myös liiketaloustoimintana.

Opintojakson sisältö:
• Millä vaihtoehtoisilla tavoilla sosiaalipalveluja tuotetaan?
• Mitkä ovat palvelujen ja sosiaaliturvan kehittämishaasteet?
• Mihin asioihin sosionomi pyrkii ammatissaan vaikuttamaan ja miksi?
• Mitä vaikuttamisen keinoja kansalaisyhteiskunnassa ja sosiaalialan työssä on käytettävissä?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla arvioidaan erilaisia sosiaalipalvelujen tuottamisen tapoja ja
perehdytään yhteiskunnallisen vaikuttamisen muuttuvaan luonteeseen sekä vaikuttamisen tavoitteisiin ja keinoihin
sosiaalialalla

G0023 Voimaannuttava ilmaisu, 10 op

Opiskelija osaa:
• hyödyntää ilmaisullisia menetelmiä monipuolisesti
• etsiä ja vahvistaa omaan ilmaisuunsa esteettisyyttä tuottavaa luonnetta ja arvoa

Opintojakson sisältö:
• Miten omaa ilmaisua voi kehittää?
• Miksi oman ilmaisun kehittäminen on tärkeää sosionomille?

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana vahvistetaan omaa ilmaisua. Ilmaisun terapeuttinen, yhteisöllinen ja voimaannuttava luonne
sekä kauneuden tuottaminen lisäävät valmiuksia oman työskentelyn syventämiseen.

G0031 Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu, 15 op

Opiskelija osaa:
• tukea ja ohjata tavoitteellisesti erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä.
• arvioida itseään kehittyvänä ammattilaisena suhteessa ammattityön menetelmiin ja asiakastyön haasteisiin.
• hahmottaa työyhteisön ja organisaation perustehtävää.
• osallistuu aktiivisesti ja vastuullisesti työyhteisön toimintaan.
• toimia sosiaalialan eettisten periaatteiden mukaisesti.

Opintojakson sisältö:
• Mitkä ovat sosiaalialan työn menetelmät?
• Miten arvioidaan omaa ammatillista kehittymistään?
• Miten toimia työyhteisössä vastuullisesti?

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana harjoitellaan sosiaalialan työmenetelmiä harjoittelupaikassa.

Edeltävät opinnot:
1 ja 2 vuoden opinnot suoritettu hyväksytysti.

G010 SOSIAALIALAN TYÖN KEHITTÄMINEN, 55 op

Kuvaus:
• Miten sosiaalialan työtä tutkitaan ja kehitetään?
• Miten osallisuuden ja esimiestyön avulla saadaan työyhteisö kehittämään omaa työtään?
• Mitä on johtajuus ja henkilöstöjohtaminen?

Opiskelija osaa:
• tutkia ja kehittää sosiaalialan työtä
• toimia esimiestyössä
• kehittää työyhteisöä

Sisältö:
Teemassa tarkastellaan työyhteisöä ja sen jäseniä työnsä tekijöinä ja kehittäjinä sekä esimiestyötä työn kehittämistä
ja työyhteisöä kehittymistä tukemassa. Teemassa tarkastellaan johtamista ilmiönä ja henkilöstöjohtamista.
Teemassa korostuu tutkimus- ja kehittämistoiminnan oppiminen sekä oman ammattiosaamisen syventyminen

Osaamisen kehittyminen:
Teema sijoittuu opintojen loppuvaiheeseen. Teemassa korostuu kehittämis- ja esimiesvalmiuksien kehittyminen
sekä ammattiosaamisen syventyminen. Teemassa opiskelija valitsee pakollisten ammattiopintojen lisäksi valinnaisia
ammatillista kehittymistä edistäviä opintojaksoja

G0033 Tutkimus- ja kehittämismenetelmät 2, 5 op

Opiskelija osaa:

• käyttää asiantuntevasti ja laaja-alaisesti tutkimukseen liittyviä käsitteitä
• soveltaa tutkimukseen liittyviä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia analyysimenelmiä
• soveltaa kriittisesti tutkimuseettisiä periaatteita

Opintojakson sisältö:
• Mitä erilaisia kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia analyysimenetemiä on?
• Miten sovelletaan kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tiedonhankinta- ja analyysimenetelmiä?
• Miten sovelletaan tutkimuseettisiä periaatteita?

Opintojakson kuvaus:

Opintojaksolla perehdytään siihen, miten tietoa käsitellään ja arvioidaan kriittisesti. Tarkoituksena on hallita
tutkimus- ja kehittämisprosessi.

Edeltävät opinnot:
Tutkimus- ja kehittämismenetelmät 1.

G8122 Työn kehittäminen ja työhyvinvointi, 10 op

Opiskelija osaa:
• toimia vastuullisena työyhteisöjen ja verkostojen jäsenenä, lähiesimiehenä ja kehittäjänä.
• kehittää ja johtaa sosiaalialan osaamista, työyhteisöjä ja palveluja moniammatillisena yhteistyönä.
• analysoida, arvioida ja kehittää työhyvinvointia.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on sosiaalialan työn kehittäminen?
• Mitä on johtajuus ja esimiestyö?
• Miten kehitetään toimivaa työyhteisöä?
• Mitä tarkoitetaan työhyvinvoinnilla?
• Miten kehitetään työhyvinvointia?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tarkastellaan sosiaalialan työn kehittämistä, johtajuutta sekä esimiestyötä ja miten työyhteisöjen
hyvinvointia voidaan edistää.

G8118 Työn kehittämisen ja palveluinnovaatioiden harjoittelu, 15 op

Opiskelija osaa:
• soveltaa erilaisia teoreettisia lähestymistapoja ja työmenetelmiä tarkoituksenmukaisesti sekä arvioida niitä.
• etsiä kehittämisen kohteita työelämän lähtökohdista.
• työskennellä tiimissä ja toimia asiantuntijayhteisössä.
• arvioida omaa osaamista, kehittämistyötä ja syntynyttä tulosta kehittämisen tavoitteiden suhteen.
• kriittisesti arvioida omaa ammattieettistä toimintaa, työyhteisön ja ammattialan eettisiä periaatteita.

Opintojakson sisältö:
Mitä on sosiaalialan työn kehittäminen työyhteisössä ja verkostoissa?

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana harjoitellaan sosiaalialan työn kehittämistä harjoittelupaikassa

Edeltävät opinnot:
Teeman 1, 2 ja 3 opintojaksot

G0164 Opinnäytetyö, 15 op

Opiskelija osaa:
• esittää perusteltuja työelämää koskevia kehittämisehdotuksia.
• käsitteellistää työelämän ilmiöitä tutkittuun tietoon perustuen.
• käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä uuden tiedon tuottamiseksi.
• toimia kehittämishankkeissa yhteistoiminnallisesti ja vastuullisesti työelämän ja muiden yhteistyökumppanien
kanssa.
• arvioida omaa toimintaansa ja omia ratkaisujaan kriittisesti.
• hallita kokonaisuuksia sekä esittää asiansa loogisesti ja perustellen.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on opinnäytetyö ja sen eri vaiheet? (opinnäytetyöprosessiin ja kehittämishankkeeseen perehtyminen ja
aiheen ideointi, opinnäytetyösuunnitelma, jossa kuvataan opinnäytetyön tausta ja tavoitteet, keskeinen aihetta
koskeva tutkittu tieto, käytettävät tutkimus- ja kehittämismenetelmät sekä toteuttamissuunnitelma,
opinnäytetyön toteuttaminen, opinnäytetyön raportointi ja julkistaminen, kypsyysnäyte)

Opintojakson kuvaus:
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyötä. Se palvelee opiskelijan ammatillista
kehittymistä sekä työelämää ja aluekehitystä. Opinnäytetyö kehittää työtä ja työelämän käytänteitä ja voi tuottaa
myös laajemmin merkityksellisiä innovaatioita.

Edeltävät opinnot:
Tutkimus- ja kehittämismenetelmät 1.ja 2.

G0096 Haasteellisten lasten kanssa työskentely, 5 op

Opiskelija osaa:
• analysoida lastensuojeluasiakkaiden erityistarpeita
• työskennellä heitä tukien

Opintojakson sisältö:
• Mitä tarkoitetaan lasten oppimisvaikeuksilla ?
• Mitkä ovat lasten yleisimmät mielenterveysongelmat?
• Miten vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat lapsen hyvinvointiin?
• Mitkä ovat lastensuojelussa esille tulevia erityiskysymyksiä avo- ja sijaishuollossa?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tarkastellaan lasten oppimiseen vaikuttavia sosio-emotionaalisia ongelmia. Lasten ja vanhempien
mielenterveys- ja päihdeongelmat edellyttävät erityisiä valmiuksia lasten kanssa työskenneltäessä.

G0102 Leikkiä ikä kaikki, 5 op
Opiskelija osaa:
• nähdä leikin tärkeänä työmenetelmänä lasten toiminnassa ja osaa tukea lapsen leikkiä.
• suunnitella ja järjestää lasten toimintaympäristön siten, että se ohjaa lapsia toimimaan leikin avulla tavoitteiden
suunnassa.
• käyttää sadutusta työmenetelmänä lapsilla ja aikuisilla.
• kuunnella lasta ja suunnitella toimintaa sen pohjalta.

Opintojakson sisältö:
• Mitä on leikki?
• Mikä on leikin merkitys lapselle?
• Miten leikkiä havainnoidaan?
• Miten leikkiä voidaan tukea?
• Miten leikkiympäristöjä suunnitellaan?
• Mitä lapsen kuuntelemisella tarkoitetaan?
• Mitä on sadutus?
• Miten sadutus voi toimia eri ikäisten ihmisten perinteen ja leikkiperinteen välittäjänä?

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana pohditaan leikkiä, sen merkitystä ja mahdollisuuksia lapsen arjessa eri ikäkausina. Leikin
havainnointi ja lapsen kuunteleminen suuntaavat lapsilähtöistä lasten toiminnan suunnittelua ja oppimisen
ohjaamista. Sadutus on kaikenikästen kuuntelua ja osallisuutta korostava työväline

G0100 Alternative Ways of Education, 5 op

Opiskelija osaa:
• evaluate and see the influence of educational ideologies on the education and on the educators.
• deepen one’s own educational consciousness and recognize its posibilites in education.

Opintojakson sisältö:
• What kinds of educational ideologies are there/exist?
• What does educational consciousness mean?
• What kinds of educational styles are there/exist?
• What kinds of alternative ways of education exist nowadays?

Opintojakson kuvaus:
Educational ideologies, educational consciousness and educational styles are in the main interest in this study unit.
The attention being focused to the alternative ways of education nowadays such as Steiner, Montessori, Freinet,
Reggioemilia, Freire, language immersion, nature, religion, creativeness, education at home etc.

G8123 Crisis and Mental Health Work, 5 op

Opiskelija osaa:
• Critically analyse different aspects of crisis and mental health work.
• Use different professional methods in working with clients in crisis situations.
• Recognise how individuals from other cultures may experience crisis and mental health problems differently.

Opintojakson sisältö:
• How do we respond to, and support clients in crisis, who may also have suicidal thoughts?
• What kinds of methods are available for use in helping traumatized people or people with mental health
problems?
• What is preventive mental health and crisis work, as opposed to reactive intervention?
• What might be the effects of trauma on an individual, family or community?
• How might individuals from different cultures define, experience and respond to crisis and mental health
problems?
• How can we generally promote good mental health?

Opintojakson kuvaus:
The study unit investigates current issues in crisis and mental health work. It examines methods of helping people
who have experienced traumatic events or have problems with mental health. An essential part of crisis and mental
health work is preventive work and the promotion of good mental health.

G8124 Multicultural Work, 5 op

Opiskelija osaa:
• function effectively in a multicultural working environment
• demonstrate multicultural competence in using empowering & client-centred methods with individuals and
groups from minority backgrounds.

Opintojakson sisältö:
• What is culturally sensitive and competent multicultural work?
• How is the quality of life of minorities reduced by various processes of structural discrimination?
• Why do we need to develop different social work approaches for different client groups?

Opintojakson kuvaus:
Multicultural Work develops professional skills based on anti-racist and anti-discriminatory approaches. It further
focuses on issues of domestic violence and minorities, European and Finnish Immigration and integration policy,
and structural discrimination and encourages students to critically interrogate their own work within the framework of
current social work theory.

G0110 Haasteelliset esimiestyön tilanteet, 5 op

Opiskelija osaa:
• analysoida erilaisia työyhteisön ongelmatilanteita ja tuottaa niihin ratkaisuvaihtoehtoja.
• tiedostaa esimiestyön mahdollisuudet ongelmatilanteiden ratkaisuissa.
• tarkastella asiaa myös vastuullisena yhteiskunnallisena toimijana

Opintojakson sisältö:
• Miten työyhteisön ongelmatilanteet syntyvät ja mihin ne vaikuttavat?
• Miten esimies tiedostaa oman vastuunsa, mahdollisuutensa ja roolinsa ongelmatilanteiden ratkaisijana?
• Minkälaisia keinoja on erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisuun?

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään erilaisiin työelämän konfliktitilanteisiin. Tilanteiden selvittelyn ja ongelmien jäsentämisen
perusteella kehitellään erilaisia ongelmatilanteiden ratkaisuja.

G020 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 15 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoittuu ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä opinnoista
tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa korkeakoulussa
(toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot, joille ei löydy
korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.