Opetussuunnitelma 2011 – ZYB11SJ (suomeksi)

Opetussuunnitelma (PDF)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Sosiaalialan koulutusohjelma, perhekeskeisen varhaiskasvatuksen kehittäminen ja johtaminen (Hyvinkää,
ZYB11SJ

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Toimintaympäristö

Asiantuntijuus

Osaamisalueet

Ammatillinen kasvu ja vuositeemat

Koulutusohjelman kuvaus

Opetussuunnitelman rakenne

Koulutusohjelman laadunvarmistus

Sosiaalialan toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Globalisaatio, talouden ja elinkeinoelämän muutokset sekä
teknologinen kehitys heijastuvat yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämään. Haasteita sosiaalialan työlle luovat
mm. sosio-ekonomiset erot ja monikulttuurisuus. Hyvinvointialan palvelurakenne on siirtymässä järjestelmä- ja
sektorikeskeisyydestä asiakaslähtöisiin ja verkottuneisiin palveluihin.
Lähiyhteisöjen ja yksityisten palveluiden merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa kasvaa, ja hy-vinvointiyrittäjyyden
lisääntyminen tuo alalle uusia mahdollisuuksia. Hyvinvointiteknologia puolestaan tarjoaa uudenlaisia
mahdollisuuksia, vaikka ihmisläheisen työn merkitys edelleen korostuu. Hyvinvointialan vaatimusten täyttämiseksi
tarvitaan myös palveluinnovaatioita. Muutokset näkyvät kaikkialla sosiaalialan toiminnassa.
Laurean toiminta-alue kehittyy erityisen nopeasti. Väestö lisääntyy, alue kehittyy voimakkaasti sekä taloudellisesti ja
teknologisesti ja samalla kansainvälistyy. Uudellamaalla ihmisten elämäntapa vaihtelee urbaanille ympäristölle
ominaisesta kaupunkikulttuurista maaseutumaiseen lähiyhteisökulttuuriin. Elämäntilanteeltaan erilaisten
lapsiperheiden arjen tukeminen on haastavaa. Lisäksi on ratkaistava erilaisia sosiaalisia ongelmia ja
yhteiskunnallista marginali-saatiota aiheuttavia tekijöitä kuten työttömyys, asunnottomuus sekä päihde- ja
mielenterve-ysongelmat.

Sosiaalialan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa sosiaalialan työn asiantuntijoita. Tämä merkitsee
kasvatukseen, kuntoutukseen, ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvien kysymysten tarkastelua
ihmisten välisistä suhteista ja sosiaalisista tilanteista lähtien sekä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Sosiaalialan
arvot perustuvat ihmisen kunnioittamiseen ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sosionomit (ylempi AMK) ovat kehittämisen ja johtamisen asiantuntijoita,
joiden toiminta perustuu sosiaalialan arvoihin ja viitekehykseen. Olennaista on ymmärtää asiakastyö ja kehittäminen
laajassa yhteiskunnallisessa ja globaalissa yhteydessä.

Ammattityön menetelmien hallitseminen sekä niiden taustalla olevan sosiaalisen ja kuntouttavan näkökulman
ymmärtäminen kuuluvat alan ydinosaamiseen. Kun työskennellään erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden
kanssa, korostuu tutkiva ja kehittävä työote sekä oman toiminnan ja oppimisen jatkuva itsearviointi. Samanlaista
työotetta tarvitaan yhteiskunnan nopeasti muuttuessa. Vaatimukset työn tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta sekä
kansalaisten oikeudet edellyttävät palveluiden, työmenetelmien ja toiminnan laadun arvioinnin sekä johtamisen
osaamista.

Koulutus perustuu ihmisen kehitysmahdollisuuksia, aktiivisuutta ja voimavaroja korostavaan ihmiskäsitykseen.
Oppimisessa edistetään aktiivista tiedonkäsittelyä sekä korostetaan luovuutta ja vuorovaikutteisuutta.

Koulutus etenee osittain samalla tavalla, kuin kehittämishanke etenee. Opiskelijan oppiminen koulutusohjelmassa
kytkeytyy tiiviisti työelämän kehittämiseen. Koulutuksen alussa on olennaista yhteiskunnallisen viitekehyksen
syveneminen sekä kehittämisen tarpeiden analysointi. Opiskelija oppii suunnittelemaan ja johtamaan toiminnan
kehittämistä.
Henkilökohtainen opetussuunnitelma (Hops) sekä erilaiset ohjausmuodot tukevat opiskelijan ammatillista
kehittymistä. Hopsissa korostuvat opiskelijan lähtöosaaminen ja oppimistavoitteet, opiskelun käytännön järjestelyt
sekä opintojen suunnittelu. Ammatillista kasvua ja opintojen suunnittelua ja edistymistä tukevan ohjauksen lisäksi
tarjotaan yksilö- ja ryhmämuotoista ohjausta opinnäytetyöhön. Työyhteisön sitoutuminen koulutukseen sekä
mentorointi tukevat ammatillista kehittämistä.

Perhekeskeisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja johtamiseen painottuva sosiaalialan ylempi AMK –tutkinto
koostuu viidestä teemasta, jotka muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Perhekeskeisen
varhaiskasvatuksen ilmiöitä lähestytään teoreettisella ja tutkivalla orientaatiolla, ja opiskelijat työskentelevät tiiviissä
yhteistyössä työelämän kanssa.

Koulutus alkaa hyvinvointiyhteiskunnan kehityssuuntien analyysistä ja etenee siitä kehittämiseen ja johtamiseen.
Vapaasti valittavat opinnot ajoittuvat opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan. Opinnäytetyötä
tehdään koko koulutuksen ajan. Opinnäytetyö alkaa ensimmäisenä lukukautena aiheen ideoinnilla ja kehittämisen
tarpeen analyysillä ja etenee opinnäytetyösuunnitelmaan. Opiskelija voi valmistua 1½ vuodessa, mutta käytännössä
opintoihin on syytä varata 1½—2 vuotta. Osa opinnoista järjestetään yhteistyössä muiden lähialueiden
ammattikorkeakoulujen kanssa.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamat kompetenssit ovat eurooppalaisen standardin EQF taso 7:n
mukaiset. Koulutusohjelmasta valmistunut sosionomi (ylempi AMK) on kehittämisen ja johtamisen asiantuntija.
Sosionomin (ylempi AMK) ydinosaamisalueet ovat:

Sosiaalialan asiantuntijuusosaaminen

• Sosionomi (ylempi AMK) osaa kriittisesti analysoida yhteiskunnallisia ja globaaleja muutoksia sekä ennakoida
niiden sosiaalisia vaikutuksia
• Sosionomi (ylempi AMK) osaa suunnitella, johtaa ja arvioida asiakasprosesseja sekä arvioida niiden vaikutuksia
kokonaisuudessaan
• Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee sosiaalialan erityisosaamista vastaavia käsitteitä, työorientaatioita ja menetelmiä
• Sosionomi (ylempi AMK) kykenee työskentelemään itsenäisesti sosiaalialan vaativissa asiantuntijatehtävissä
• Sosionomi (ylempi AMK) osaa toimia kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa

Tutkimuksellinen kehittämisosaaminen

• Sosionomi (ylempi AMK) osaa arvioida kriittisesti T&K&I-toiminnan intressilähtökohtia ja ymmärtää eettisyyden
merkityksen toiminnassa
• Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee tutkimus- ja kehittämismenetelmiä sekä osaa kehittää sosiaalialan työtä
käytäntölähtöisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen
• Sosionomi (ylempi AMK) osaa kehittää toimintaansa ja sosiaalialan käytäntöjä reflektoiden kokemustietoa ja
kansalaisia osallistaen
• Sosionomi (ylempi AMK) osaa innovoida, valmistella ja johtaa projekteja sekä arvioida niiden prosesseja ja
vaikuttavuutta

Johtamisosaaminen

• Sosionomi (ylempi AMK) ymmärtää strategisen ajattelun periaatteet sekä tuntee laa-tujärjestelmiä ja osaa arvioida
ja soveltaa niitä
• Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee talous- ja henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja osaa soveltaa niitä
• Sosionomi (ylempi AMK) osaa kehittää ja johtaa työyhteisön toimintaa sekä edistää työhyvinvointia yhteistyössä
henkilöstön kanssa
• Sosionomi (ylempi AMK) kykenee johtamaan osaamista sekä sosiaalialan työkäytäntöjen ja palvelujen kehittämistä
monimutkaisissa ja ennakoimattomissa verkostoissa ja toimintaympäristöissä

Koulutusohjelma on suunnattu sosionomi (AMK) –koulutuksen saaneelle henkilölle, joka haluaa johtaa ja kehittää
sosiaalialan työtä erityisesti perhekeskeisen varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Koulutus tarjoaa syventävää
osaamista varhaiskasvatuksessa, erilaisissa lastensuojelun tehtävissä sekä perhetyössä työskenteleville
sosiaalialan ammattilaisille. Painopiste on lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Kehittämisessä korostuvat toiminnan vaikuttavuuden ohella kansalaisten oikeudet tarpeen mukaisiin ja laadukkaisiin
palveluihin sekä projektimainen työskentelytapa. Koulutusohjelmasta valmistuvat sosionomit (ylempi AMK) voivat
toimia kehittämistehtävissä sekä asiantuntijana, suunnittelijana että johtotehtävissä julkisella, yksityisellä ja
kolmannella sektorilla.

Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat rakentuvat kehittämispohjaisen oppimisen (LbD) periaatteelle.
Oppiminen sisältää työn kehittämistä autenttisissa ympäristöissä, ja sitä edistävät tutkimuksellisuus ja yhteisöllisyys.

Koulutusohjelma pyrkii vastaamaan kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomiin haas-teisiin. Koulutus
sisältää kansainvälisiä osioita. Johtamisen ja kehittämisen opinnot antavat perustan julkissektorilla työskentelyn
lisäksi myös hyvinvointiyrittäjyyteen.

Koulutuksessa noudatetaan Laurean laatujärjestelmää, joka perustuu jatkuvan kehittämisen kehään. Opintojen
alussa ja lopussa kerätään palautetta sähköisellä INKA-järjestelmällä. Opiskelijat antavat palautetta opetuksesta,
ohjauksesta, opintojen mitoituksesta, hyvinvoinnista sekä opiskelun merkityksestä opiskelijalle itselleen. Lisäksi
jokaisesta opintojaksosta kerätään kirjallista palautetta. Koko koulutusprosessin arviointi- ja seurantamittareista
keskeisiä ovat vetovoima, läpäisyaste, keskimääräinen opiskeluaika, työllistyminen sekä sidosryhmäpalaute.

Opiskelijoiden antamaa palautetta hyödynnetään opintojaksojen ja opetussuunnitelman ke-hittämiseen. Sen
edellyttämistä kehittämistoimista keskustellaan opiskelijoiden kanssa opin-tojaksojen yhteydessä ja
ohjausryhmässä. Lisäksi opetussuunnitelman kehittämisessä hyödyn-netään ylemmän AMK-tutkinnon
koulutusohjelmasta saatavaa tutkimustietoa. Koulutuksen kehittämistä tukee ohjausryhmä, jossa on koulutuksen,
työelämän ja opiskelijoiden edustus. Ohjausryhmä ohjaa, seuraa ja osallistuu koulutusohjelman ja sen
vaikuttavuuden arviointiin.
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi
OP OPINNOT 80 10
B023 KEHITTÄMINEN JA SEN METODOLOGIAA
01335 Perhekeskeinen varhaiskasvatus muuttuvassa 10
yhteiskunnassa
01336 Kehittäminen ja sen metodologiaa 10
0372 SOSIAALIALAN TYÖN JOHTAMINEN
01325 Hyvinvointipalveluiden johtamisen muuttuva 10
toimintaympäristö
01326 Strateginen johtaminen ja muutoksen johtaminen 5
01327 Henkilöstön voimavarojen ja osaamisen johtaminen 5
0373 PERHEKESKEISEN VARHAISKASVATUKSEN
TYÖMENETELMIÄ
01328 Sosiokulttuurinen näkökulma työhön ja oppimiseen 5
01337 Perhekeskeisen varhaiskasvatuksen ennalta 10
ehkäisevät ja kuntouttavat työmenetelmät
0375 OPINNÄYTETYÖ
01334 Opinnäytetyö 30
0374 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
80 10 0
B023 KEHITTÄMINEN JA SEN METODOLOGIAA, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa analysoida ja kehittää perhelähtöistä varhaiskasvatustyötä, jossa tavoitteena on vaikuttaa lapsen
muuttuviin kasvuolosuhteisiin ja edistää hänen etunsa mukaista kasvua ja kehitystä.

Opiskelija osaa:
• tunnistaa perhekeskeisen varhaiskasvatuksen nykyiset ja tulevaisuuden kehittämishaasteet
• kehittää palvelujärjestelmän mahdollisuuksia vastata lapsiperheiden tarpeisiin
• parantaa lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen
• jäsentää perhekeskeisen varhaiskasvatuksen monitieteistä perustaa ja osaa soveltaa sitä työssä
• lähestyä kehittämisen ilmiöitä hyödyntäen tutkimusmenetelmiä
• soveltaa tutkivan, reflektiivisen ja työelämälähtöisen kehittämisen lähestymistapaa
• kehittää työelämän innovaatioprosesseja
• suunnitella, organisoida, johtaa ja arvioida kehittämishankkeita

Sisältö:
Sosiaalialan toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Globalisaatio, talouden ja elinkeinoelämän muutokset sekä
teknologinen kehitys heijastuvat yksilöiden ja perheiden elämään sekä yhteisöjen toimintaan. Haasteita sosiaalialan
työlle luovat mm. sosio-ekonomiset erot ja monikulttuurisuus. Hyvinvointialan palvelurakenne on siirtymässä
järjestelmä- ja sektorikeskeisyydestä asiakaslähtöisiin ja verkottuneisiin palveluihin. Lähiyhteisöjen ja yksityisten
palveluiden merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa kasvaa. Hyvinvointiyrittäjyyden lisääntyminen tuo uusia
mahdollisuuksia. Hyvinvointiteknologia tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia, vaikka ihmisläheisen työn merkitys
edelleen korostuu. Hyvinvointialan haasteisiin vastaaminen edellyttää myös palveluinnovaatioita. Muutos koskettaa
kaikkia sosiaalialan toimintaympäristöjä.

Laurean toiminta-alue kehittyy erityisen nopeasti. Väestö lisääntyy, alue kehittyy voimakkaasti sekä taloudellisesti ja
teknologisesti ja samalla kansainvälistyy. Uudellamaalla ihmisten elämäntapa vaihtelee urbaanille ympäristölle
ominaisesta kaupunkikulttuurista maaseutumaiseen lähiyhteisökulttuuriin. Elämäntilanteeltaan erilaisten
lapsiperheiden arjen tukeminen on haastavaa. Lisäksi on ratkaistava erilaisia sosiaalisia ongelmia ja
yhteiskunnallista marginali-saatiota aiheuttavia tekijöitä kuten työttömyys, asunnottomuus sekä päihde- ja
mielenterve-ysongelmat.

01335 Perhekeskeinen varhaiskasvatus muuttuvassa yhteiskunnassa, 10 op

Opiskelija osaa:
• tarkastella ja analysoida yhteiskunnallista muutosta ja tulevaisuuden haasteita
• tunnistaa ja analysoida kulttuurisia muutoksia ja niiden vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden elämään
• hyödyntää perhekeskeisen varhaiskasvatukseen liittyvää viimeaikaista tutkimusta, kykenee arvioimaan sen
merkitystä työn kehittämisessä ja osaa soveltaa sitä kriittisesti
• toimia analyyttisena ja kehittävänä asiantuntijana lasten, nuorten ja perheiden pal-velujärjestelmässä
• toimia yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukien
• soveltaa sosiaalialan eettisiä periaatteita omaan työhönsä

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tarkastellaan lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia
ja syvennetään tietämystä perhekeskeisen varhaiskasvatuksen monitieteisestä perustasta. Opinnoissa
paneudutaan edellä mainittujen muutosten synnyttämiin palvelutarpeisiin. Keskeisenä näkökulmana korostuu
perhekeskeinen ja osallistava orientaatio varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Huomio kiinnitetään hyvinvoinnin ja
terveyden kokonaisvaltaiseen edistämiseen ja erityisesti monikulttuurisuuden, erityiskasvatuksen ja lastensuojelun
haasteisiin.

01336 Kehittäminen ja sen metodologiaa, 10 op
Opiskelija osaa:
• arvioida työelämän tutkimusta ja kehittämistä
• soveltaa kehittävän tutkimuksen ja arviointitutkimuksen menetelmiä ja ymmärtää eettisyyden merkityksen
• suunnitella ja toteuttaa kehittämisprojektin ja arvioida kehittämistyön prosessia ja vaikuttavuutta
• tuottaa uutta tietoa ja toimintatapoja
• hyödyntää verkostoja kehittämistyön foorumina
• sijoittaa oman kehittämistyönsä kansalliseen ja kansainväliseen viitekehykseen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla syvennetään tutkivan, reflektoivan ja työelämälähtöisen kehittämisen edellyttämiä taitoja. Tutkimus ja
arviointi nähdään yhdistyvän osaksi arjen toimintatutkimuksellista kehittämistä, joka nähdään suunnittelua
edellyttävänä ja jatkuvasti kehittyvänä prosessina. Opinnoissa tarkastellaan erilaisia tutkimus- ja
kehittämismenetelmiä, ja niissä paneudutaan erityisesti osallistaviin ja voimauttaviin näkökulmiin. Lisäksi
opintojaksossa perehdytään inno-vaatiotoimintaan ja toteutetaan kehittämisprojekti. Tämä tapahtuu analysoimalla
työn haasteita, joiden ratkaisemiseksi lähdetään luomaan uudenlaisia toimintamuotoja. Projektissa opitaan projektin
suunnittelua, hallintaa ja seurantaa sekä projektijohtajan rooli ja tehtävät.

0372 SOSIAALIALAN TYÖN JOHTAMINEN, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa eritellä ja arvioida johtamis- ja kehittämisosaamista sekä laajentaa valmiuksiaan sosiaalialan ja
hyvinvointipalvelujen johtamisessa ja kehittämisessä.

Opiskelija osaa:
• analysoida muutoksia hyvinvointipalvelujen tuotannossa ja organisoinnissa
• arvioida muutoksia hyvinvointipalvelujen johtamisessa
• eritellä hyvinvointipalvelujen johtamisessa tarvittavaa osaamista

Sisältö:
Johtajuuden ja johtamisen kysymykset ovat olleet hyvinvointipalvelujen kehittämisessä runsaasti esillä, ja ne on
nähty yhdeksi keskeisimmistä hyvinvointialan kehittämisalueista. Palvelujen tuottamisen ja organisoinnin muutokset
ovat nostaneet esille uusia osaamishaasteita ja –tarpeita niin palveluorganisaatioiden strategiselle johtamiselle kuin
palveluyksiköiden henkilöstö-ja lähijohtamisellekin. Sosiaalialan työn ja ammatin eettisyys luo lisäksi johtamiseen
oman sisältönsä.

Teemassa paneudutaan johtamiseen kolmesta näkökulmasta, jotka toimivat samalla teeman opintojaksojen
perustana. Ensiksikin tarkastelun kohteena on hyvinvointipalvelujen toimin-taympäristön johtaminen. Tässä on
tavoitteena syventää osaamista palvelutuotannon ja prosessien johtamisessa, asiakkuuksien johtamisessa ja
muutosjohtamisessa. Toisessa näkökulmassa tarkastellaan strategista johtajuutta, joka sisältää myös johtamisen ja
talouden kysymyksiä. Kolmanneksi johtajuutta ja johtamista lähestytään henkilöstön voimavarojen ja osaamisen
johtamisen näkökulmista, joissa keskeisiä ovat lähijohtaminen, työyhteisötaidot ja alaistaidot. Kaikissa teemoissa
sivutaan myös hyvinvointipalvelujen johtamiseen liittyviä eettisiä jännitteitä.

01325 Hyvinvointipalveluiden johtamisen muuttuva toimintaympäristö, 10 op

Opiskelija osaa:
• Jäsentää ja analysoida yhteiskunnallisten muutosten ja hyvinvointipolitiikan vaikutuksia palvelutuotantoon,
prosessien johtamiseen ja asiakkuuksien johtamiseen

Opintojakson sisältö:
Opintojakson sisältöinä ovat hyvinvointipolitiikan muutokset, palvelutuotannon mallit ja prosessit, hyvinvointiyrittäjyys
sekä asiakkuuksien johtaminen.

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa perehdytään niihin haasteisiin, joita yhteiskunnassa ja hyvinvointipalvelujen tuottamisen ja
organisoinnin muutokset tuovat johtajuuteen ja palvelutuotannon johtamiseen. Opintojaksossa tarkastellaan, miten
palvelutuotannon kehittäminen ja toimintamallit vaikuttavat hyvinvointipalvelujen johtamiseen, ja millaisia johtamisen
teorioita ja malleja tässä sovelletaan.

01326 Strateginen johtaminen ja muutoksen johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• analysoida ja jäsentää palvelutuotannon tarpeita, kehitystä ja prosesseja
• suunnitella ja toteuttaa palveluorganisaation toimintastrategian
• talouden peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä osana johtamistyötä
• arvioida hyvinvointipalveluiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta

Opintojakson kuvaus:
Strategisen johtamisen rooli ja merkitys ovat korostuneet hyvinvointipalvelujen muuttuvassa toimintaympäristössä.
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija soveltamaan ja käyttämään strategisen ja operatiivisen
johtamisen työvälineitä palvelutoiminnan taloudellisuuden, tehokkuuden ja laadun johtamisessa.

01327 Henkilöstön voimavarojen ja osaamisen johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• kehittää omia johtamisvalmiuksiaan
• kehittää henkilöstön osaamista
• käyttää tiimejä ja verkostoja johtamistyössä
• parantaa työhyvinvointia
• toimia lähijohtajana ja pedagogisena johtajana

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan osaamista henkilöstön voimavarojen johtamisessa ja osaamisen
johtamisessa. Opintojaksoon sisältyvät johtajana kehittyminen, työyhteisön ja organisaation kehittäminen,
työhyvinvoinnin edistäminen sekä alaistaitojen hyödyntäminen. Opintojaksossa lähestytään henkilöstön johtamista
erityisesti pedagogisen ja eettisen johtajuuden näkökulmasta.

0373 PERHEKESKEISEN VARHAISKASVATUKSEN TYÖMENETELMIÄ, 15 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa hyödyntää, soveltaa ja kehittää olemassa olevia menetelmiä.

Opiskelija osaa:
• soveltaa työssään perhekeskeisen varhaiskasvatuksen teorioita ja työmenetelmiä
• kehittää ehkäiseviä ja kuntouttavia palveluja tukiessaan lapsia ja perheitä

Sisältö:
Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi on Suomessa polarisoitunut. Kuntien perheille tarjoamat palvelut painottuvat
korjaaviin palveluihin. Lasten arkeen kuuluu myös yhä enemmän ammat-tilaisten asiantuntijatyötä päivähoidossa ja
kouluissa. Lapsen maailmaa saattavat vaivata suoriutumis- ja suorittamisvaatimukset. Kuitenkin lapsilta itseltään
kysyttäessä hyvä arki sisältää kiireettömyyttä ja vertaisryhmäleikkiä - vähemmän kiirettä ja enemmän yhdessä oloa.
Näkökulmana tarkastelussa ovat erityisesti yhteisöllisyys ja yhteisöllinen oppiminen sekä näihin liittyvien
työmenetelmien tunteminen ja käyttäminen työssä ja työyhteisöjen kehittämisessä ja johtamisessa. Teemassa
paneudutaan sosiokulttuurisiin teorioihin ja syvennytään myös perhekeskeisen ja lapsilähtöisen työn ehkäiseviin ja
kuntouttaviin työmenetelmiin.

01328 Sosiokulttuurinen näkökulma työhön ja oppimiseen, 5 op

Opiskelija osaa:

• käyttää sosiaalipedagogisia ja sosiokulttuurisia työmenetelmiä työssä ja sen kehittämisessä
• kehittää ja hyödyntää luovuutta työssään
• tukea oppimista sosiokulttuurisesta näkökulmasta

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa avataan sosiokulttuurisen työn käsitettä sosiaalipedagogiikan ja sosiokulttuurisen teorian
näkökulmasta. Opintojakson aikana vahvistetaan osaamista soveltaa luovia menetelmiä yhteisöjen innostamisessa.
Opintojakson aikana perehdytään myös yhteisöissä tapahtuvaan oppimiseen.

01337 Perhekeskeisen varhaiskasvatuksen ennalta ehkäisevät ja kuntouttavat työmenetelmät, 10 op

Opiskelija osaa:
• käyttää lapsilähtöistä ja perhekeskeistä työotetta
• tunnistaa ja soveltaa erilaisia proaktiivisia ja preventiivisen tuen työmenetelmiä ja –malleja
• soveltaa uusia kuntouttavia työtapoja asiantuntijatehtävissä
• käyttää verkostomaisia työmenetelmiä lapsi– ja perhetyössä
• toimia monitoimijaisissa toimialoja ylittävissä verkostoissa

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana opiskelija syventää taitojaan perhekeskeisen työotteen asiantuntijana. Opintojaksossa
tarkastellaan sekä ennalta ehkäisevän työn että kuntouttavan työn malleja ja menetelmiä. Opiskelija tuntee
lainsäädännön asettamat vaatimukset lastensuojelun ja perhetyön käytännöille.

0375 OPINNÄYTETYÖ, 30 op

Kuvaus:
Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelija syventää tutkimuksellista työtapaansa lasten ja perheiden hyvinvoinnin
kehittämisessä ja johtamisessa. Opiskelija osaa jäsentää kehittämistyötään ja aikatauluttaa ja johtaa työtään
suunnitelmallisesti. Opiskelija osallistuu prosessin aikana opinnäytetyöpajoihin erilaisissa kehittäjärooleissa.

Opiskelija osaa:
• hyödyntää työn kehittämisessä tutkittua tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista
• toimia ja käyttää tutkimuksellisia työtapoja kehittämisessä ja johtamisessa
• arvioida ja suhtautua kriittisesti kehittämis-, tutkimus- ja johtamistyöhön

Sisältö:
Ylemmän AMK–tutkinnon keskeisenä osana on opinnäytetyö (30 op). Opinnäytetyö on työelämää palveleva
tutkimus-, kehittämis- ja projektityö, jolla on selkeästi käytäntöön soveltava luonne ja aluekehitystä tukeva tehtävä.
Opinnäytetyöhön liittyy tutkimustiedon soveltamista, ilmiöiden käsitteellistämistä ja arviointia sekä valittujen
menetelmien käyttöä työstä nousevien ongelmien ratkaisemiseksi. Opinnäytetyön aihe voi nousta joko Laurean
tutkimus- ja kehittämishankkeista tai muista elämän kehittämistarpeista. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyön
verkostomaisessa yhteistyössä, jolloin opiskelija saa valmiuksia kehittämisprosessin suunnitteluun, ohjaukseen,
toteutukseen ja arviointiin.

Opiskelija voi kytkeä opintojensa oppimistehtäviä osaksi opinnäytetyötään. Opinnäytetyön aiheen hyväksymisessä
otetaan huomioon Laurean tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä Hyvinkään paikallisyksikön toimintasuunnitelma.
Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan Laurea -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa.
Osaamisen kehittyminen:
Opinnäytetyön kokonaisuus muodostuu koko koulutuksen aikaisesta prosessista, jossa opiskelija etenee
yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Opintojen etenemistä tuetaan jokaiseen lukukauteen sisältyvillä
opinnäytetyöseminaareilla ja ohjauksella.

01334 Opinnäytetyö, 30 op

Opiskelija osaa:
ks. teeman tavoitteet

Opintojakson sisältö:
Syksy 2011: Opinnäytetyön ideointi
Kevät 2012: Opinnäytetyön suunnitelma, toteutus
Syksy 2012: Opinnäytetyön toteutus, raportointi

Opintojakson kuvaus:
ks. teeman kuvaus

0374 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 5 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa tunnistaa omia oppimistarpeitaan ja syventää niiden mukaisesti omaa erityisosaamistaan.
Näkökulmana osaamisessa ovat lasten ja perheiden hyvinvoinnin haasteet sekä niiden kehittäminen ja johtaminen.
Lisätietoa vapaasti valittavista opinnoista löytyy Optimasta.

Sisältö:
Vapaasti valittavien opintojen tarkoituksena on tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Opiskelija voi valita oman
kiinnostuksensa ja oppimisen tarpeidensa mukaan vapaasti valittavat opinnot, joiden on oltava pääsääntöisesti
ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisia. Nämä opinnot voivat koostua esimerkiksi tarjolla olevista opintojaksoista,
osallistumisesta T&K&I –hanketyöhön tai konferenssiin. Vapaasti valittaviski soveltuvia opintoja tarjoavat mm.
ammattikorkeakoulut, virtuaaliammattikorkeakoulut, yliopistot ja ulkomaiset korkeakoulut. Vapaasti valittavista
opinnoista tulee keskustella oman tutorin kanssa. Vapaasti valittavissa opinnoissa voidaan lukea hyväksi myös
AHOT-periaatteiden mukaisesti aikaisempia korkeakouluopintoja; näiden hyväksyminen tulee tehdä Satu Kaunion
kanssa.

Osaamisen kehittyminen:
Opiskelija osaa tunnistaa omia oppimistarpeitaan ja syventää niiden mukaisesti omaa erityisosaamistaan.
Näkökulmana osaamisessa ovat lasten ja perheiden hyvinvoinnin haasteet sekä niiden kehittäminen ja johtaminen.