Opetussuunnitelma 2012 – HYB12SJ (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (Laurea Hyvinkää, liko), HYB12SJ

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

UUDISTUVA JULKISEN SEKTORIN OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY

1 Lähtökohdat, puitteet ja tavoitteet

1.1 Yleistä ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta

Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin kesällä 2005 osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää.
Tullakseen valituksi suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, hakijalla täytyy olla vähintään kolme (3)
vuotta työelämäkokemusta ja soveltuva pohjakoulutus.
 Valtioneuvoston ammattikorkeakouluista antaman asetuksen (16.6.2005/423) 7 a §:n nojalla ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
 1) työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset
tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten
 2) syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius
asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn
 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen
 4) työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä
 5) kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet.
 Edelleen syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian
soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen
taitoja ja sosiaalisia taitoja.
 Tämän opetussuunnitelman, Uudistuva julkisen sektorin oikeudellinen sääntely (90 op), mukainen koulutus johtaa
yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalalla liiketalouden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon,
tradenomi (ylempi AMK). Sisällöllisesti koulutus keskittyy oikeudelliseen osaamiseen.

Koulutus järjestetään Laurea ammattikorkeakoulun Hyvinkään yksikön toimipisteessä ja se on tarkoitettu
ensisijaisesti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille tradenomeille. Koulutus toteutetaan
monimuotokoulutuksena ja opiskelijoiden on mahdollista suorittaa se työn ohessa.
 Koulutuksen järjestämisessä ja opintojaksojen suoritusmuodoissa pyritään hyödyntämään verkko-opetusta ja
erilaisia muita innovatiivisia ratkaisuja kulloinkin tarjolla olevan valikoiman mukaan, osaamistavoitteisiin nähden
tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
 Tämän koulutuksen toteuttaminen pohjautuu Laurean Learning by Developing (LbD) -menetelmään. LbD
(kehittämispohjainen oppiminen) on Laurea-ammattikorkeakoulun pedagoginen toimintamalli-innovaatio, jossa
oppimisprosessi on muotoiltu ja yhdistetty tutkimus- ja kehittämisprosessiksi. Se merkitsee autenttisuuteen,
tutkimuksellisuuteen ja kohtaamiseen perustuvaa uutta luovaa oppimista. Toimintamallissa ammattikorkeakoulun
pedagoginen, aluekehitys- ja tutkimus- ja kehittämistehtävä sulautuvat yhdeksi uuden osaamisen ja tiedon
tuottamisen prosessiksi.
 Koulutuksen kehittämistä tukee ohjausryhmä, jossa on koulutuksen, työelämän ja opiskelijoiden edustus.
Ohjausryhmä ohjaa, seuraa ja osallistuu koulutusohjelman ja sen vaikuttavuuden arviointiin.

1.2 Toimintaympäristö ja yleiset lähtökohdat

Useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat velkaantuneet jo useampien vuosien aikana valtiontalouksien alijäämien
johdosta. Vuosina 2007–2008 alkanut finanssi- velkakriisi on johtanut tässä velkaantumiskierteessä nopeaan ja
vakavaan pahentumiseen.

 Vaikka Suomen julkinen talous on velkaantunut, on velan määrä useimpiin muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin
nähden kohtuullisella tasolla. Suurempi ongelma on se, että velan määrä kasvaa kovaa vauhtia valtion ja kuntien
menojen ollessa selvästi näiden tuloja suurempia. Elvyttävän finanssipolitiikan johdosta esimerkiksi työttömyys on
pysynyt nykyisen talouskriisin aikana siedettävällä tasolla, mutta kääntöpuolella on velan julkisen sektorin
velkamäärän voimakas kasvu.
 Nykyisessä hallitusohjelmassa on esitetty joukko hallituspuolueiden sopimia keinoja, joilla velan määrän kasvua
pyritään osittain rajoittamaan. Kaikki nämä keinot yhdessä kurovat umpeen vain osan lyhyen ja keskipitkän aikavälin
kestävyysvajeesta. Euroopan velkakriisiä ei ole myöskään vielä ratkaistu, mikä saattaa vaikuttaa vielä nykyistä
enemmän negatiivisesti Suomen talouteen joko välillisin tai välittömin tavoin.

 Tämän lisäksi talouden tasapainoa uhkaa pitemmällä aikavälillä väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva
kestävyysvaje. Huoltosuhde tulee heikkenemään, mikä tulee vääjäämättä ennemmin tai myöhemmin vaikuttamaan
eläkejärjestelmään, joko siten että eläkeikää nostetaan, eläkkeiden tasoa lasketaan tai eläkemaksuja nostetaan.

Kaikki nämä seikat yhdessä muodostavat julkiselle taloudelle ja julkisen sektorin toimijoille erittäin suuria haasteita.
Tilanne lisää paineita julkisten menojen leikkaamiseen ja verotuksen kiristymiseen. Haasteita ei ratkota kuitenkaan
pelkästään säästämällä, vaan niitä voidaan pyrkiä osaltaan ratkaisemaan muun muassa tehokkuutta lisäämällä tai
vaikkapa uudenlaisia yhteistoiminnallisia tai innovatiivisia toimintamalleja kehittelemällä.

 Taloudelliset peruslähtökohdat eivät välttämättä lupaa kovin hyvää työllisyyskehitystä lyhyellä ja keskipitkällä
aikavälillä. Toisaalta vaikka työttömyys lisääntyisi tulevina vuosina, voi tästä huolimatta samanaikaisesti vallita pulaa
työvoimasta joillakin julkisen tai yksityissektorin osa-alueilla. Pitemmällä aikavälillä työvoimasta voi ainakin joillakin
sektoreilla olla jopa pulaa, väestön ikääntymisestä ja tähän liittyvistä palvelutarpeista johtuen.


 Taloudellinen perustilanne vaikuttaa todennäköisesti myös julkiseen palvelutuotantoon. Lainsäädäntö antaa julkisen
sektorin toimijoille mahdollisuudet järjestää palvelutuotantonsa monella eri tavoin. Palveluiden organisointitapoina
voivat tulla kysymykseen esimerkiksi tilaaja-tuottaja malli, kunnallinen yritystoiminta, hankintojen kilpailuttaminen,
palvelusetelijärjestelmän hyödyntäminen tai tehtävien siirto ns. kolmannen sektorin yhdistyksille ja
kansalaisjärjestöille.

 Yksityisten palveluiden merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa mahdollisesti kasvaa, ja esimerkiksi
hyvinvointiyrittäjyyden lisääntyminen tuo alalle uusia mahdollisuuksia. Palveluiden organisointitapana voi olla
joissakin tapauksissa myös tehtävien siirto kolmannen sektorin toimijoille, kuten yhdistyksille ja kansalaisjärjestöille.
Eräiden muiden EU:n jäsenvaltioiden tapaan yksityisen ja julkisen sektorin väliin kehittyvän kolmannen sektorin
merkitys saattaa myös meillä korostua. Yleisemminkin tarkasteluna yhteiskunnallisen yrittäjyyden lisääntyminen
saattaa olla myös Suomessa tulevien vuosien kehitystrendi.
 Kuntien ja valtion välistä tehtävienjakoa ja rahoitusjärjestelmää on Suomessa uudistettu useaan otteeseen. Julkisen
sektorin suunnittelu- ja ohjausjärjestelmien ja hallinnon uudistusten seurauksena kuntien tehtävät ja vastuut ovat
lisääntyneet. Kunnallisella sektorilla tehokkuutta on haettu muun muassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen
avulla. Kuntarakenteita onkin erityisesti 2000-luvulla uudistettu nopeasti, ja kuntien määrä on pienentynyt useiden
kuntaliitosten myötä. Nykyinen hallitusohjelma pitää sisällään edelleen merkittäviä tavoitteita kuntarakenteen
kehittämisestä ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta.

Julkisen talouden tasapainovaatimusten yhteensovittaminen kuntien laajan palveluiden järjestämisvastuun ja
kiristyvän kuntatalouden kanssa on haasteellista. Väestön ikärakenteen vanheneminen saattaa tulevaisuudessa
johtaa kilpailuun osaavasta työvoimasta. Väestönkasvu on keskittynyt lähinnä kasvukeskuksiin.
Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vuoksi myös palvelutarpeet ja -vaatimukset muuttuvat. Toisaalta
julkisen talouden rahoituksen riittävyys asettaa reunaehdot julkisen sektorin toiminnalle ja palvelujen tuottamiselle.
Lainsäädännön asettamat puitteet muodostavat puolestaan perustan julkisen taloudenhoidon ja palvelujen
kehittämiselle.
 Myös julkinen sektori voi olla aktiivinen innovaatioiden kehittäjä, soveltaja ja käyttöönottaja. Julkishallinto voi omalla
toiminnallaan edistää esimerkiksi tietoyhteiskuntakehitystä. Hallinnon tehtäviä voidaan toteuttaa uudella tavalla tieto-
ja viestintäteknologiaa hyödyntäen, sähköistä hallintoa kehittäen.
 Uudet innovaatiot syntyvät usein eri toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Julkisen sektorin ja yksityisten
toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tähän verkostoitumiskehitykseen liittyviä kilpailu- ja markkinakannusteita voidaan
hyödyntää osana innovaatiopolitiikkaa. Uusien innovaatioiden syntymistä voidaan tukea esimerkiksi
hankintalainsäädännön mahdollisuuksia ja muita markkinalähtöisiä julkisen sektorin palveluntuotantotapoja
hyödyntämällä.

1.3 Lähtökohtien merkitys oikeudellisen osaamisen näkökulmasta

Kaikki julkisen sektorin toiminta tapahtuu varsin tarkkaan rajatuissa oikeudellisissa puitteissa. Oman kansallisen
lainsäädännön ohella näitä puitteita tulee joko suoraan tai välillisesti Euroopan unionin oikeudesta. Lisäksi perus- ja
ihmisoikeuksia korostava suuntaus on viime vuosina voimistunut.
 Sekä taloudellinen perustilanne että oikeudellisen kentän muuttuminen luo tarpeita osaamiselle ja
kouluttautumiselle uudenlaisia haasteita. Entisen osaamisen päivittämisen sekä uudenlaisen osaamisen ja
valmiuksien merkitys korostuu. Muutostilanteissa usein syntyy myös uudenlaisia mahdollisuuksia.

 Yksityisen sektorin roolin korostuminen julkisten palveluiden tuotannossa merkitsee samalla sitä, että julkisessa
palveluntuotannossa on huomioitava julkisoikeuden ohella myös esimerkiksi yritystoimintaa sääntelevä
lainsäädäntö. Julkisen ja yksityisen sektorin välille on esimerkiksi kehittynyt erilaisia pitkäaikaisia yhteistyömalleja.
Sopimus- ja rahoitusjärjestelyt, jotka aiemmin olivat tyypillisiä elinkeinotoiminnassa, ovat vakiintuneet osaksi julkisen
sektorin toimintaa.

 Työ- ja virkasuhteita koskevat sääntelyt ovat lähentyneet. Julkishallinnossa käytetään nykyisin perinteisten
virkasuhteiden ohella työsuhteita. Työsopimusoikeuteen sisältyy nykyisin monia perinteisesti julkisoikeudellisiksi
miellettyjä elementtejä. Työoikeudellista sopimusvapautta on esimerkiksi rajoitettu pakottavalla lainsäädännöllä,
jonka valvonta on julkiselle viranomaiselle kuuluvaa julkisen vallan käyttöä. Toisaalta virkamieslainsäädäntöön
sisältyy suoria viittauksia työoikeudellisen normistoon. Lisäksi osa oikeudellisesta sääntelystä koskee molempia
palvelussuhdetyyppejä. Työ- ja virkamiesoikeudellinen sääntely sijoittuukin nykyisin yksityis- ja julkisoikeuden
välimaastoon.

 Julkisen ja yksityisen sektorin rinnalle kolmannelle sektorille kehittyvän, riippumattoman ja voittoon tähtäämättömän
palvelutuotantosektorin oikeudellinen sääntely ei myöskään välttämättä ole ongelmatonta. Edelleenkin tilanteissa,
joissa aikaisemmin julkisen sektorin tuottamat palvelut siirretään yksityisen tai kolmannen sektorin järjestettäviksi,
on tärkeää tunnistaa tällaisten järjestelyjen työoikeudelliset edellytykset ja seuraamukset.

1.4 Koulutuksen suuntaaminen

Koulutusohjelma on suunnattu ensisijaisesti tradenomeille (AMK), jotka ovat sisällyttäneet
ammattikorkeakoulututkintoonsa vaihtoehtoisina ja syventävinä opintoina oikeudelliset opinnot (ns.
oikeustradenomi). Toissijaisesti koulutusohjelma soveltuu myös muille tradenomeille (AMK).
 Osa koulutusohjelmasta soveltuu muiden ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutusohjelmien vapaasti
valittaviksi opintojaksoiksi.

1.5 Koulutuksen tavoitteet ja sen antamat työelämävalmiudet

Julkinen sektori luo edellytyksiä koko yhteiskunnan hyvinvoinnille ja menestymiselle. Osana julkista sektoria
valtionhallinto vastaa laajasta ja moninaisesta tehtäväkentästä, kuten oikeusjärjestyksestä ja kansalaisten
turvallisuudesta sekä muista yhteiskunnan perustoiminnoista ja kestävästä kehityksestä. Kunnat puolestaan
tuottavat asukkailleen peruspalvelut.

 Lainsäädäntö luo puitteet julkisen sektorin toiminnalle. Lainsäädännön tuntemus on luonteeltaan ammatillista
perusosaamista, jota edellytetään kaikilta julkisella sektorilla työskenteleviltä. Nyt tarkasteltavassa
koulutusohjelmassa julkisen sektorin lainsäädäntöä lähestytään sääntelyn keskeisten kehitystendenssien kautta.
Opintojaksojen sisällöissä painottuvat lainsäädännön uusimmat kehityspiirteet ja muutostarpeet. Tässä mielessä
omaksuttu lähestymistapa on tulevaisuusorientoitunut.


 Opintoihin on sisällytetty muun muassa yleishallinto-oikeutta, kunnallisoikeutta, valtiontalousoikeutta sekä sosiaali-
ja terveyspalveluiden lainsäädäntöä. Julkista sektoria koskeva oikeudellinen sääntely ei ole ainoastaan pelkästään
kansallista, vaan hyvin monessa asiassa sääntelyn raamitus on EU-tasoista. Esimerkkinä voisi mainita julkisia
hankintoja koskevan sääntelyn, jonka taustalla ovat EU:n direktiivit.

 Oikeusjärjestelmä ei elä yhteiskunnassa tyhjiössä. Oikeusjärjestelmän tuntemuksen ohella on tavoitteena lisätä
taloudellisten ja yhteiskunnallisten rajanpintojen hallintaa, mihin Laurea Hyvinkään monialaisuus antaa hyvän
lähtökohdan.

Opintojen ammatillisena tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet julkisoikeuteen ja julkisen sektorin
oikeudelliseen sääntelyyn liittyvien monitahoisten oikeudellisten ongelmien tunnistamiseen ja niiden ratkaisemiseen.
Opinnot antavat valmiudet tutkimustoimintaan ja erityisesti työelämälähtöiseen kehittämistoimintaan, kuten
työelämässä tarvittavien raporttien ja selvitysten tekemiseen sekä erilaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen.
 Tavoitteena on oppia tuntemaan hallinnon tietoyhteiskuntapalvelujen nykytilanne, tietoyhteiskuntapalvelujen
kehitysvaihe- ja hankkeet sekä sähköisen hallinnon oikeudellinen sääntely. Tämä huomioidaan opetuksessa kautta
linjan, ja erityisesti tähän keskittyvän opintojakson sisällössä. Opinnot vahvistavat myös työelämässä tarvittavia
kommunikointi- ja neuvottelutaitoja.

 Uudistuva julkisen sektorin oikeudellinen sääntely – opetussuunnitelman mukainen koulutus antaa tradenomille
(ylempi AMK) ensisijaisesti valmiuksia toimia julkisyhteisöjen asiantuntija- ja johtotehtävissä. Toisaalta julkisen
sektorin oikeudellisen sääntelyn tuntemisesta on yksityisen ja julkisen sektorin lisääntyneen yhteistyön vuoksi
enenevissä määrin hyötyä myös yksityisellä sektorilla. Koulutuksen toissijaisena tavoitteena onkin luoda opiskelijalle
valmiuksia toimia – paitsi julkisyhteisöjen palveluksessa – myös yksityisen sektorin asiantuntija- ja johtotehtävissä.

1.6 Kompetenssit ja osaamisprofiili

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamat kompetenssit ovat eurooppalaisen standardin EQF taso 7:n
mukaiset. Koulutusohjelmasta valmistunut tradenomi (ylempi AMK) on kehittämisen ja johtamisen asiantuntija.
Tradenomin (ylempi AMK) ydinosaamisalueet ovat:
- asiantuntijuusosaaminen
- tutkimuksellinen kehittämisosaaminen, sekä
- johtamisosaaminen.

 Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) on yhteinen eurooppalainen viitejärjestelmä, jonka avulla eri maiden
kansallisia tutkintojärjestelmiä ja tutkintojen viitekehyksiä kytketään toisiinsa. EQF:n kahdeksan (8) tasoa kattavat
kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon. Elinikäisen oppimisen edistäjänä EQF sisältää kaikki
yleissivistävän, ammatillisen ja akateemisen koulutuksen tutkintotasot. Lisäksi viitekehykseen sisältyvät perus- ja
jatkokoulutuksessa hankitut tutkinnot. Kunkin tason pitäisi periaatteessa olla saavutettavissa erilaisten koulutus- ja
uravalintojen kautta.

 Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä (EQF) viitetasot perustuvat oppimistuloksiin, jotka kuvataan tietoina
(knowledge), taitoina (skills) ja pätevyytenä (competences). Kukin kahdeksasta tasosta on määritelty kuvailemalla
oppimistulokset, jotka olennaisesti liittyvät kyseisen tason tutkintoihin missä tahansa tutkintojärjestelmässä.
EQF:ssä keskitytään siihen, mitä tietyn tutkinnon suorittanut henkilö tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään
oppimisprosessin päätteeksi. Suosituksen mukaan painopisteen siirtäminen oppimistuloksiin mahdollistaa Euroopan
koulutusjärjestelmien erojen huomioimisen, koska ainoastaan panostuksiin (esimerkiksi opiskelun kesto) perustuva
vertailu on vaikeaa. EQF voi auttaa yksittäisiä ihmisiä, joilla on runsaasti työelämässä tai muussa toiminnassa
hankittua kokemusta, helpottamalla epävirallisen ja virallisen oppimisen tunnustamista. Painopisteen asettaminen
oppimistuloksiin auttaa arvioimaan, vastaavatko hankitut oppimistulokset sisällöltään ja merkitykseltään virallisia
tutkintoja.

Kansallisen viitekehyksen (NQF) tarkoituksena on
 - lisätä tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta
 - parantaa tutkintojärjestelmän toimivuutta ja selkeyttä
 - helpottaa koulutusjärjestelmässä liikkumista
 - yhtenäistää ja lisätä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista
 - konkretisoida elinikäisen oppimisen periaatetta ja korostaa oppimislähtöisyyttä ja oppimistuloksia korostavaa
näkökulmaa koulutuksessa.

 Suomen kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä kaikki tutkinnot on sijoitettu jollekin kahdeksasta viitekehyksen
vaativuustasosta. Ammattikorkeakoulututkinnot on sijoitettu tasolle 6 ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
tasolle 7.


Tason 7 edellyttämä osaaminen on kansallisessa viitekehyksessä kuvattu seuraavasti:

”National Qualifications Framework (NQF)
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi korkeakoulututkinto

 Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja
tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen
tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia
tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään
eri alojen tietoja.

 Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja
kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja/
tai ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa
tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä.”


 Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle
yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään
yhdellä vieraalla kielellä.”

 Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (Arene): ”Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja
tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa” (2010).

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamat kompetenssit ovat eurooppalaisen standardin EQF taso 7:n
mukaiset.

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman (YAMK) kompetenssit ja osaamisprofiili (erityisesti
oikeudellisen osaamisen erityispiirteet huomioiden)



Kompetenssit, koulutusohjelmakohtainen                       Pätevyyksien kuvaus:
erityisosaaminen:


Strategiaosaaminen                                            • Kykenee ennakoimaan ja analysoimaan kansallisen ja
                                                             kansain- välisen toimintaympäristön muutoksia.

                                                              • Kykenee ennakoimaan ja analysoimaan kansallisen ja
                                                             kansain- välisen lainsäädännöllisen ympäristön
                                                             muutoksia.

                                                              • Hallitseeorganisaationsa tavoitteiden, ydinosaamisen
                                                             ja strategioiden määrittelyn sekä niiden mukaisen
                                                             johtamisen.


Innovaatio-osaaminen                                          • Pystyylöytämään uusia innovatiivisia toimintatapoja.

                                                             • Osaa tunnistaa erilaisia toimintavaihtoehtoja ja -tapoja,
                                                             oikeus-järjestelmän asettamien reunaehtojen puitteissa.

                                                              • Osaaomaksua ja hyödyntää toiminnassaan erilaisia
                                                             innovaatioita.

                                                              • Osaajohtaa innovointitoimintaa.


Organisaatio- ja johtamis- osaaminen                         • Ymmärtää organisaation johtamisen ja
                                                             projektijohtamisen tiedollisen ja taidollisen perustan.

                                                             • Tunnistaa organisaation toiminnan kriittiset
                                                             menestystekijät.

                                                              • Hallitseeorganisaation johtamisen ja projektijohtamisen
                                             edellyttä- mät vuorovaikutus- ja verkostoitumistaidot.

                                              • Hallitseeorganisaation johtamisen ja projektijohtamisen
                                             lain- säädännölliset ja muut oikeudelliset puitteet

                                              • Osaa kehittää organisaation olemassa olevaa
                                             toimintaa ja laatia tätä koskevia toimintasuunnitelmia.




Yleiset työelämävalmiudet Master-tasolla:


Itsensä ja henkilöstön kehittämisosaaminen   • Osaa arvioida omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan

                                             sekä määritellä osaamisensa kehittämistarpeita.

                                             • Osaa arvioida, suunnitella ja kehittää henkilöstön
                                             osaamista.

                                              • Osaa toimia esimiehenä ja asiantuntijana
                                             työyhteisössä.


Eettinen osaaminen                           • Osaa soveltaa oman tehtävä- tai toimialansa
                                             arvoperustaa ja ammattieettisiä periaatteita
                                             asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä.

                                              •Ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja toimii sovittujen
                                             toiminta- tapojen mukaisesti.

                                              • Osaasoveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa
                                             toiminnassaan ja tuntee organisaationsa
                                             yhteiskuntavastuun.

                                              • Osaa ottaa toiminnassaan muut huomioon ja tehdä
                                             ratkaisuja ottaen huomioon yksilön, yhteisön ja
                                             yhteiskunnan näkökulmat.


Viestintä- ja vuorovaikutus- osaaminen        • Kykenee toisten kuuntelemiseen sekä asioiden
                                             kirjalliseen,

                                              suulliseen ja visuaaliseen esittämiseen erilaisille
                                             kohderyhmille.

                                              • Osaa toimia erilaisissa viestintä- ja
                                             vuorovaikutustilanteissa

                                             sekä osaa organisoida ja luoda ammatillisia verkostoja.

                                             • Hallitsee hallinnollisen ja oikeudellisen viestinnän
                                             erityispiirteet.


Kehittämistoiminnan osaaminen                • Osaa hankkia ja käsitellä oman asiantuntijuusalueen
                                           ja lähialueiden tietoa sekä kykenee kriittiseen
                                          tiedonarviointiin

                                           ja kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä uuden tiedon
                                          luomiseen.

                                          • Hallitseetutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmiä

                                           sekä osaa toteuttaa alaa kehittäviä tutkimus- ja
                                          kehittämishankkeita.

                                          • Tuntee projektitoiminnan osa-alueet, osaa toimia
                                          projektitehtävissä ja johtaa niitä.

                                          • Kykeneeluovaan ja innovatiiviseen
                                          ongelmanratkaisuun ja päätök- sentekoon työssään sekä
                                          osaa käynnistää ja toteuttaa muutosprosesseja.

                                          • Osaaasiantuntijuusalueellaan ohjata ja kouluttaa toisia.




Organisaatio- ja yhteiskun- taosaaminen   • Tunteejulkisen organisaation toiminnan oikeudellisen
                                          perustan.

                                           • Tunteeoman toiminta-alueensa organisaatioiden
                                          yhteiskunnallis- taloudellisia yhteyksiä.

                                           • Tuntee ja osaa hyödyntää yhteiskunnallisen
                                          vaikuttamisen

                                          mahdollisuuksia.

                                           • Tuntee erityisesti julkisen sektorin toimintakulttuuria ja
                                          kykenee osallistumaan organisaatioiden toiminnan
                                          koordinointiin, kehittämiseen ja johtamiseen.

                                           • Osaa arvioida työyhteisön toimintaa sekä suunnitella,
                                          organisoida ja kehittää toimintaa työelämän muuttuvissa
                                          tilanteissa.

                                           • Kykeneehahmottamaan laajoja kokonaisuuksia ja
                                          asioiden välisiä syy-seuraussuhteita sekä kykenee
                                          toimimaan rajallisen tiedon pohjalta monialaista
                                          osaamista vaativissa tilanteissa.


Kansainvälisyysosaaminen                   • Omaa oman alan työtehtävissä ja niissä
                                          kehittymisessätarvittavan yhden tai kahden vieraan
                                          kielen kirjallisenja suullisen taidon.

                                           • Ymmärtää kulttuurieroja, oikeusjärjestelmien välisiä
                                          eroja ja kykenee toimimaan kansainvälisessä työ- ja
                                          toimintaympäristössä.

                                           • Osaa soveltaa oikeudellista ja muuta oman alansa
                                          kansainvälistä tietoa ja osaamista.
2. Koulutusohjelman rakenne

2.1 Yleinen kuvaus

Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat rakentuvat kehittämispohjaisen oppimisen (LbD) periaatteelle.
Oppiminen sisältää työn kehittämistä autenttisissa ympäristöissä.
 Koulutusohjelma pyrkii vastaamaan kansainvälistymisen tuomiin haasteisiin. Johtamisen ja kehittämisen opinnot
antavat osaltaan perustaa julkissektorilla työskentelyn lisäksi myös esimerkiksi hyvinvointiyrittäjyyteen.

 Uudistuva julkisen sektorin oikeudellinen sääntely – opetussuunnitelman mukainen koulutus sisältää sekä kaikille
yhteisiä opintojaksoja että valinnaisia opintojaksoja. Lisäksi jokainen tekee opinnäytetyön itse valitsemastaan
aiheesta.


 Opetussuunnitelma koostuu kuudesta kaikille yhteisestä opintojaksosta, joiden laajuus vaihtelee 5–10 opintopisteen
välillä. Nämä opintojaksot muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden ja opintojen perustan. Vapaasti valittavat
opinnot koostuvat ja ajoittuvat opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan. Yhteisten ja vapaasti
valinnaisten opintojaksojen yhteisopintopistemäärä on (vähintään) 60.


 Opinnäytetyötä, jonka laajuus on 30 opintopistettä, tehdään koko koulutuksen ajan. Opinnäytetyöprosessi alkaa
ensimmäisenä lukukautena aiheen ideoinnilla ja kehittämisen tarpeen analyysillä edeten
opinnäytetyösuunnitelmaan. Opiskelijalla on opinnäytetyössään henkilökohtainen ohjaaja.

Kyseessä on ylempää ammattikorkeakoulututkintoa koskeva koulutusohjelma. Opetussuunnitelman valmistelussa
lähdetty siitä, että todennäköisiä hakijoita ovat erityisesti ns. oikeustradenomit eli tradenomit, jotka ovat
sisällyttäneet perustutkintoonsa yhdessä oikeusminiteriön kanssa suunnitellun opintokokonaisuuden oikeudellisia
opintoja. Tämän johdosta tarpeetonta päällekkäisyyttä perustutkinnon ja tämän koulutusohjelman sisällöissä
vältetään. Kuitenkin myös muut kuin ns. oikeustradenomit ovat hakukelpoisia. Heidän osaltaan koulutusohjelmaan
osallistuminen menestyksellisellä tavalla edellyttää omaehtoista perusosaamisen hankkimista.


 Opintojen säännönmukainen suoritusaika on 1½ vuotta, mutta käytännössä opintoihin on kokemusten mukaan
syytä useimmissa tapauksissa varata ½—1 vuotta pidempi opiskeluaika.
 Tämän opetussuunnitelman mukaisen koulutuksen järjestämisestä vastaa Laurea ammattikorkeakoulun Hyvinkään
yksikkö. Osa opinnoista järjestetään mahdollisesti yhdessä ns. FUAS-yhteistyössä toimivien muiden
ammattikorkeakoulujen kanssa.


 Opintojen toteutustapana on monimuotokoulutus, mikä mahdollistaa opintojen suorittamisen työn ohessa.
Pääasiallisina opiskelumuotoina ovat luennot ja opintojaksoihin liittyvä kirjallisuus. Poissaoloista lähiopetuksesta
sekä mahdollisista tätä korvaavista opinnoista sovitaan opintojakson vastuuopettajan kanssa. Osa opinnoista
järjestetään verkko-opetuksena. Opintojaksojen suoritukset tapahtuvat opinnäytetyötä lukuun ottamatta
oppimistehtävien ja/tai tenttien muodossa. Näiden arviointi suoritetaan asteikolla T1 – K5.


 Koulutuksen toteuttamisessa sovelletaan yleisesti mahdollisimman laajasti ja erityisesti kehittämistehtävän osalta
Learning by Developing (LbD) -menetelmää, jossa oppimisprosessi on muotoiltu tutkimus- ja kehittämisprosessiksi.
Toimintamallissa ammattikorkeakoulun pedagoginen, aluekehitys- ja tutkimus- ja kehittämistehtävä sulautuvat
yhdeksi uuden osaamisen ja tiedon tuottamisen prosessiksi.

3. Koulutusohjelman laadunvarmistus

Koulutuksessa noudatetaan Laurean laatujärjestelmää, joka perustuu ns. jatkuvan kehittämisen kehään. Opintojen
aikana jatkuvasti ja niiden päättyessä kerätään palautetta muun muassa opetuksesta, ohjauksesta, opintojen
mitoituksesta, hyvinvoinnista sekä opiskelun merkityksestä opiskelijalle itselleen. Koko koulutusprosessin arviointi-
ja seurantamittareista keskeisessä asemassa ovat muun muassa vetovoima, läpäisyaste, keskimääräinen
opiskeluaika ja työllistyminen. Palautetta kerätään myös sidosryhmiltä.
 Opiskelijoiden antamaa palautetta hyödynnetään opintojaksojen ja opetussuunnitelman kehittämiseen. Sen
edellyttämistä kehittämistoimista keskustellaan opiskelijoiden kanssa opintojaksojen yhteydessä ja ohjausryhmässä.
Lisäksi opetussuunnitelman kehittämisessä hyödynnetään ylemmän AMK-tutkinnon koulutusohjelmasta saatavaa
tutkimustietoa.

 Koulutuksen kehittämistä tukeva ohjausryhmä ohjaa, seuraa ja osallistuu koulutusohjelman ja sen vaikuttavuuden
arviointiin.


                                                                                 1. vuosi           2. vuosi
OP                  OPINNOT                                                                 60                 30
B035                KAIKILLE YHTEISET OPINNOT
B0144               Julkisen hallinnon päätöksenteko ja hallintorakenteiden                 10
                    kehittäminen
B0145               Julkisen sektorin rahoitus ja talouden johtaminen                        5
B0146               Julkisen palvelutuotannon eri muodot ja näitä koskeva                   10
                    oikeudellinen sääntely
B0147               Hallinnon uudistuvat tietoyhteiskuntapalvelut ja                         5
                    sähköisen hallinnon sääntely
B0148               Julkisen sektorin johtaminen muuttuvassa                                 5
                    toimintaympäristössä
B0149               Johtamisen oikeudellinen sääntely                                        5
194                 OPINNÄYTETYÖ
00415               Opinnäytetyö                                                                               30
0380                VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
B0186               Johtamisen syventävät opinnot                                                               5
B0187               International approach to Leadership and Management                                         5
                    in Public, Private and Third Sector Services
                                                                                            60                 30
B035 KAIKILLE YHTEISET OPINNOT, 40 op


B0144 Julkisen hallinnon päätöksenteko ja hallintorakenteiden kehittäminen, 10 op

Opiskelija osaa:
Tavoitteena on oppia tuntemaan julkisen hallinnon päätöksenteon ja vireillä olevien rakenneuudistusten
oikeudellinen perusta. Tavoitteena on, että opiskelija tämän hallinto-oikeuteen painottuvan opintojakson
suoritettuaan
 - osaa julkisen hallinnon rakenteet ja päätöksentekoprosessit
 - ymmärtää näitä koskevat poliittisen ja oikeudellisen perustan ja puitteet
 - osaa hyvän hallinnon periaatteet
 - osaa kansalaisten aseman ja oikeudet suhteessa julkishallintoon
 - osaa kunnallisen itsehallinnon ja kuntien välisen yhteistyön periaatteet
 - hahmottaa julkisen sektorin roolin palveluntuottajana
 - ymmärtää julkishallinnon kehittämisen ja rakenneuudistusten tavoitteet
 - hahmottaa hallintorakenteiden kehittämisen mahdollisuudet ja reunaehdot, sekä yleisellä tasolla että
tapauskohtaisesti
 - tuntee julkishallintoon liittyvät oikeusturvakeinot

Opintojakson sisältö:
- valtiosääntöoikeudellinen perusta; oikeusvaltion käsitteen sisältö ja merkitys
 - valtionhallinnon ja muun julkisen hallinnon kehitysvaiheet
 - julkisen hallinnon instituutioiden toimintaperiaatteet
 - kunnan ja valtion välisen työnjaon periaatteet
 - kunnan asema julkisten palvelujen tuottajana
 - julkisen hallinnon vireillä olevat uudistussuunnitelmat ja uudistusperiaatteet
 - julkisen palvelutuotannon keskeiset alueet (sosiaali- ja terveydenhuolto sekä opetus- ja sivistystoimi) ja niissä
tapahtuvat muutokset
 - Euroopan unionin oikeuden vaikutukset julkisen palvelutuotannon toteutukselle
 - ihmisoikeussopimusten vaikutukset julkisen palvelutuotannon toteutukselle


B0145 Julkisen sektorin rahoitus ja talouden johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Tavoitteena on oppia tuntemaan julkisen talouden rahoitus pääpiirteittäin sekä ymmärtää taloudellisten
reunaehtojen vaikutus julkiseen palvelutuotantoon.
 Tavoitteena on, että opiskelija
 - hahmottaa julkisen talouden ja sen rahoituksen kokonaisuuden
 - tuntee valtion, kuntien sekä työeläkejärjestelmän roolin ja merkityksen taloudellisessa kokonaisuudessa
 - osaa julkisen talouden rahoituksen oikeudelliset puitteet
 - hahmottaa valtion taloudenhoitoa koskevan lainsäädännöllisen ja poliittisen ohjauksen
 - tuntee julkisen talouden rahoituksen asettamat reunaehdot palvelujen tuottamiselle
 - tuntee julkisen talouden rahoituksen kehittämisen ja erilaisten uudistushankkeiden tavoitteet

Opintojakson sisältö:
- julkisen talouden tulojen ja menojen rakenne
 - valtion ja kuntien taloudenhoitoa koskevat oikeudelliset puitteet
 - valtion talousarviolainsäädäntö sekä taloudenhoitoa koskevat periaatteet ja menettelyt
 - kunnan taloudenhoitoon liittyvät rakenteet (kunta, kuntakonserni, kuntayhtymä, kunnan omistama osakeyhtiö)
 - julkisen sektorin taloudellisen tilanteen ajankohtainen katsaus
 - julkisen talouden rahoitukseen ja rahoitusmahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät
 - vireillä olevat hankkeet ja uudistussuunnitelmat
 - eri veromuotojen keskeisen sisällön ja merkityksen
 - verotulojen ulkopuoliset rahoitusmuodot ja -lähteet


B0146 Julkisen palvelutuotannon eri muodot ja näitä koskeva oikeudellinen sääntely, 10 op
Opiskelija osaa:
Tavoitteena on oppia tuntemaan julkisen sektorin erilaisia palveluntuotantotapoja ja näiden tapojen oikeudellista
sääntelyä sekä arvioida analyyttisesti ja kriittisesti näiden hyödyntämismahdollisuuksia.
 Tavoitteena on, että opiskelija osaa
 - kehittää julkisen sektorin palvelutuotantoa ja sen rakennetta sekä palvelutuotannon saatavuutta lainsäädännön
mahdollistamissa puitteissa
 - suunnitella ja toteuttaa kunnallisen palvelutuotannon ulkoistamisjärjestelyjä sekä kuntien välisiä tai kuntayhtymän
puitteissa tapahtuvia palveluntuotannon yhteistyöjärjestelyjä
 - huomioida yrityksiltä hankittuja palveluita koskevien sopimusten ja sopimusohjaamisen merkityksen
 - suunnitella ja toteuttaa hankintaprosessin ja toteuttaa sopimusaikaisen yhteistyön, kuten myös huomioida
hankintalainsäädännön mahdollistavat innovaatiomahdollisuudet
 - eri yritysmuotojen oikeudelliset puitteet, näiden tarkoituksenmukaisuuden eri tilanteissa sekä yritysmuotojen
verotukselliset eroavaisuudet
 - yrityksen rahoituksen suunnitteluun liittyvät keskeiset rahoitus- ja vakuusjärjestelyt
 - yritystoimintaan myönnettävät erilaiset tukimuodot sekä näitä koskevat EU-oikeudelliset ja muut lainsäädännölliset
puitteet

Opintojakson sisältö:
- julkisen hallinnon kehityshistoria julkisen palvelutuotannon näkökulmasta
 - julkisen toiminnan tai palvelutuotannon yhtiöittäminen, ulkoistaminen, yksityistäminen
 - kunnan palvelutuotannon yhtiöittämiseen ja ulkoistamiseen liittyvä oikeudellinen sääntely
 - kunnan palvelutuotannon ulkoistamiseen liittyvät sopimukset, sopimushallinto ja sopimusohjaaminen
 - kuntalain mukainen kuntien välinen yhteistyö
 - hankintalainsäädäntö sekä julkisiin hankintoihin liittyvät sopimusoikeudelliset lähtökohdat ja rahoitusjärjestelyt
 - palvelusetelilainsäädäntö sekä palvelusetelin käyttöön liittyvä kuluttajaoikeudellinen ja tietosuojaan liittyvä sääntely
 - yritysmuotojen sääntely, yritysten toiminnan sääntely ja yritysverotuksen keskeiset periaatteet
 - julkisia tukia koskeva oikeudellinen sääntely


B0147 Hallinnon uudistuvat tietoyhteiskuntapalvelut ja sähköisen hallinnon sääntely, 5 op

Opiskelija osaa:
Tavoitteena on oppia tuntemaan hallinnon tietoyhteiskuntapalvelujen nykytilanne, tietoyhteiskuntapalvelujen
kehitysvaihe- ja hankkeet sekä sähköisen hallinnon oikeudellinen sääntely.
 Tavoitteena on, että opiskelija
 - ymmärtää hyvän hallinnon periaatteiden merkityksen tarkasteltavasta näkökulmasta
 - tuntee tiedonhallintatavat, henkilötietojen käsittelytavat ja laadunhallintatavat
 - osaa sähköisen tiedottamisen ja neuvonnan lainsäädännölliset perusteet
 - osaa sähköisten asiointipalvelujen lainsäädännölliset puitteet
 - osaa hallinnollisten päätösten sähköiseen tekemisen ja niiden tiedoksiantoon liittyvät lainsäädännölliset puitteet
 - osaa erilaisen tiedon julkisuuteen tai salassapitoon liittyvät, kuten myös tiedon varastointiin ja tiedonsiirtoon
liittyvät, normit ja muut puitteet
 - osaa huomioida tiedottamisvelvollisuutta koskevat vaatimukset

Opintojakson sisältö:
- perusoikeuksien ja hallinnon yleisten oikeusperiaatteiden merkitys sähköisessä hallinnossa
 - julkisuuslainsäädännön tietoyhteiskunnan hallinnolle asettamat vaatimukset
 - sähköistä asiointia viranomaisessa koskeva oikeudellinen sääntely
 - verkkoviestinnän oikeudellinen sääntely sähköisessä hallinnossa
 - sähköisten tietopalveluiden oikeudellinen sääntely
 - tietoturvallisuutta ja tietosuojaa sähköisessä hallinnossa koskeva oikeudellinen sääntely


B0148 Julkisen sektorin johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä, 5 op

Opiskelija osaa:
Tavoitteena on lisätä erityisesti julkisen sektorin johtamiseen liittyviä valmiuksia, erityisesti yhteiskunnassa
tapahtuvat muutokset huomioiden.
 Tavoitteena on, että opiskelija
 - osaa arvioida yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia julkisen sektorin palvelutuotantoon,
prosessien ja asiakkuuksien johtamiseen
 - osaa toimia erilaisissa julkisen sektorin organisaatioissa esimiehenä, johtajana, asiantuntijana ja kehittäjänä
 - osaa arvioida ja kehittää julkisen sektorin palveluiden laatua asiakkaan näkökulmasta
 - ymmärtää yhteiskunnassa vallitsevan muutoksen syyt ja seuraukset
 - ymmärtää julkisen sektorin yleiset toimintaperiaatteet ja osaa toimia muuttuvassa toimintaympäristössä
 - ymmärtää kunta-alaa koskevien uudistusten ja muutoshankkeiden merkityksen erityisesti johtamistyön
näkökulmasta

Opintojakson sisältö:
- julkisen sektorin rooli nyt ja tulevaisuudessa
 - julkisen sektorin johtamismallit ja niiden keskeiset sovellukset
 - johtaminen ja Public-Private Partnership (PPP)
 - oman johtamisosaamisen kehittäminen


B0149 Johtamisen oikeudellinen sääntely, 5 op

Opiskelija osaa:
Tavoitteena on oppia tuntemaan organisaation johtamiseen liittyvä oikeudellinen sääntely, erityisesti julkisen
sektorin organisaation näkökulmasta.

Tavoitteena on, että opiskelija

 - ymmärtää julkisen organisaation johtamisen liittyvät oikeudelliset erityispiirteet
 - osaa työoikeuden keskeisen käsitteistön, periaatteet ja normiston
 - tuntee julkisoikeudellisten yhteisöjen virkamiesten oikeudellisen aseman sekä virkamiesoikeuden keskeiset
käsitteet ja periaatteet
 - osaa soveltaa työ- ja virkamiesoikeudellisia normeja sekä analysoida ja ratkaista näiden alojen oikeudellisia
ongelmia
 - osaa kolmannen sektorin työoikeudelliseen sääntelyyn liittyvät erityispiirteet

Opintojakson sisältö:
- julkisen organisaation johtamisen erityispiirteet
 - työ- ja virkamiesoikeus; virkamiehen oikeudet, velvollisuudet ja vastuut
 - työelämää koskeva yhteistoiminta-, tasa-arvo- ja syrjintäsääntely
 - kollektiivinen työoikeus: työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä
 - työturvallisuutta ja työterveydenhoitoa koskeva sääntely
 - työnantajan vakuuttamisvelvollisuus keskeisten sosiaalisten riskien varalta kunnan palvelutuotannon
ulkoistamiseen liittyvä sopimusohjaaminen

Opintojakson kuvaus:
Julkisen sektorin johtamisen oikeudelliset erityispiirteet


194 OPINNÄYTETYÖ, 30 op

Kuvaus:
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä
työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöskentelyyn.
Opinnäytetyön tulee osoittaa opiskelijan kykyä rajata ja käsitellä valittua kehittämiskohdetta, valmiutta
kehittämisorientoituneeseen ajattelutapaan, työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa,
perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen, kykyä ammatilliseen viestintään sekä valmiutta
työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.



00415 Opinnäytetyö, 30 op

Opiskelija osaa:
•tehdä itsenäisesti oman alan kehittämistyötä ja soveltavaa tutkimusta
• soveltaa hankittua tutkimustietoutta omassa opinnäytetyössä kriittisesti ja analyyttisesti
• soveltaa kehittämistehtävään soveltuvia tiedonhankintamenetelmiä
• valitun soveltavan tutkimus- ja kehitysmenetelmän ja siihen perustuvan dokumentoinnin ja raportoinnin
• arvioida ja opponoida tutkimusyhteisömäisesti opinnäytetöitä taustan, toteutuksen, tulosten ja raportoinnin suhteen
• toimia asiantuntijana soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä tekevässä yhteisössä

Opintojakson sisältö:
Työn tekeminen aloitetaan tutkimus- ja kehitysmetodologian viitekehyksestä. Opinnäytetyötä / kehittämistehtävää
tuetaan ohjaustoiminnalla ja seminaareilla.
Opinnäytetyö on autenttisen työyhteisön kehittämishanke ja sen toteutusta tuetaan kaikissa opintojaksoissa.
Ylemmän ammattikorkeakoulutut-kinnon opinnäytetyö on soveltava tutkimus - tai kehittämistehtävä, jossa korostuu
alueen ja alan kehittäminen, työelämän kehittämisen haas-teet ja asiantuntijuuden kasvu. Opinnäytetyö muodostaa
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen ytimen, jota muut opinnot tukevat. Ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on rakenteeltaan ja sisällöltään näyttö asiantuntijuudesta ja
innovatiivisesta tavastasi
ratkaista työelämälähtöisiä kehittämishaasteita. Opinnäytetyössä korostuu
opiskelijan, työelämän ja ammattikorkeakoulun välinen aktiivinen vuorovaikutus niin aiheen valinnan kuin
tavoitteidenkin osalta.

Opintojakson kuvaus:
• opinnäytetyön oppimisprosessin avulla ylemmän mmattikorkeakoulututkinnon
suorittaja osoittaa, että hän kykenee soveltamaa opintojen aikana
saamaansa osaamista käytännön työelämän muutostilanteissa
• opinnäytetyö toteutetaan ensisijaisesti autenttisessa työyhteisössä
• opinnäytetyön prosessi ja tulokset raportoidaan julkisessa opinnäytetyössä
• toisiaan lähellä olevista aiheista kehittämistehtävää tekevät voivat muodostaa yhteisen kehittämisryhmän
• opinnäytetyön ohjaajana toimii pääsääntöisesti yliopettaja, työn sisältö
esitetään ohjaajalle, joka hyväksyy opinnäytetyön alkaneeksi ja sitoutuu ohjaamaan työtä


0380 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 20 op

Kuvaus:
 Vapaasti valittavat opinnot:
 Tutkintoon sisältyy 20 op vapaasti valittavia opintoja, joita opiskelija voi valita lähtökohtaisesti oman
kiinnostuksensa ja oppimisen tarpeidensa mukaan. Vapaasti valittavista opinnoista sovitaan henkilökohtaisen
oppimissuunnitelman käsittelyn yhteydessä.
 Pääsääntöisesti vapaasti valittavat opinnot voivat koostua Laurea Hyvinkään, muiden Laurean yksiköiden tai FUAS-
liittoutumaan kuuluvien yksiköiden YAMK-opetustarjonnasta. Opinnot voivat koostua myös esimerkiksi
osallistumisesta T&K&I – hanketyöhön tai konferenssiin. Vapaasti valittavissa opinnoissa voidaan lukea hyväksi
myös AHOT-periaatteiden mukaisesti aikaisempia korkeakouluopintoja, kuten esimerkiksi ammattikorkeakoulussa
suoritettuja, koulutusohjelmaan sisällöllisesti kytkeytyviä erikoistumisopintoja.
 Vapaasti valittavien opintojen suositellaan koulutusohjelman tavoitteet huomioiden koostuvan lähinnä
 - liiketalouden alan opinnoista
 - sosiaali- ja terveysalan opinnoista
 - johtamisopinnoista
 - tutkimusmenetelmiä koskevista opinnoista.



B0186 Johtamisen syventävät opinnot, 5 op

Opiskelija osaa:
Opintojaksolla syvennetään johtamisosaamista koulutusohjelmakohtaisesti ja valittavana on seuraavia johtamisen
teemoja

-Kriisi- ja tilannejohtaminen
-Muutoksen johtaminen
-Osaamisen johtaminen
-Strateginen johtaminen
-Kehittävä ja konsultoiva johtaminen
-Verkostojen johtaminen
-Prosessien johtaminen
-Innovaatioiden ja luovuuden johtaminen


B0187 International approach to Leadership and Management in Public, Private and Third Sector Services, 5
op

Opintojakson sisältö:
This internationally orientated course focuses on
the contemporary challenges encountered by different kind of political
programs as well as new ideas to develop leadership and management in
public, private and third sector services. Course content is constantly
updated to reflect current policies and practices in different countries,
inside EU as well as outside EU. By combining the study of management theory
with the critical analysis of contemporary practice our master level
students develop their skills and capabilities required to progress a
managerial career in public, private and third sector organizations.