Opetussuunnitelma 2012 – HYG12SJ (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (Laurea Otaniemi, liko), HYG12SJ

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylempi korkeakoulututkinto, Kasvuyrittäjyys

Suomen yrityselämä pohjautuu suureen määrään pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) sekä mikroyrityksiä.
Suomessa on yli 260 000 rekisteröitynyttä yritystä, joista 93,3 prosenttia on alle kymmenen henkilöä työllistäviä
mikroyrityksiä. Lopuista 5,5 prosenttia on pieniä yrityksiä ja 0,9 prosenttia keskisuuria yrityksiä. Vain 0,3 prosenttia
(noin 650 yritystä) yrityksistä työllistää yli 250 työntekijää. (Yrittäjät 2009).
Vain murto-osalla pk-yrityksistä on kasvupyrkimyksiä eivätkä ne aktiivisesti etsi uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Noin seitsemän prosenttia yrityksistä määrittelee liiketoimintastrategiakseen korkeampien kasvulukujen tavoittelun,
kun taas 34 prosenttia tavoittelee orgaanista kasvua. Luvut ovat pysyneet vakaina koko 2000-luvun ajan. Kasvua on
haettu lähinnä uusia tuotteita kehittämällä, myyntiä ja markkinointia parantamalla sekä aktiivisella verkostoitumisella.
(Lindholm & Hietala 2009)
Samaan aikaan yhteiskuntamme luo yrittäjille melko turvallisen pohjan kokeilla uusia liiketoimintaideoitaan. Uusia
kasvuyrityksiä syntyy Suomessa kuitenkin harvemmin kuin monissa muissa maissa, joissa on samanlainen
sosioekonominen tilanne. Opintojen aikana on tarkoitus lisätä valmiuksia kasvuyrittäjyyteen joko oman yrityksen
kautta tai sitten kehittämällä toisen yrityksen mahdollisuuksia kasvuun.

Ohjelmaan hyväksyttävät opiskelijat ovat jo oman substanssialansa ammattilaisia. Koulutusohjelman kautta he
saavat osaamista ja itseluottamusta tulla menestyviksi kasvuyrittäjiksi. Koulutuksen tavoitteena ei ole vain antaa
opiskelijoille tietoa yrittäjyydestä vaan valmistaa heitä yrittäjyyteen (Jamieson 1984). Tavoitteena on tutustuttaa
opiskelijat yrittäjyyden eri muotoihin, mutta tärkeimpänä päämäränä on saada heidät aktiivisesti kasvattamaan
liiketoimintaa.

Yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntemus

Yrittäjät tarvitsevat laaja-alaisia taitoja. Valitun toimialan ja yritystoiminnan tuntemuksen lisäksi (Opetushallitus
2001a, 2001b) heillä on oltava myös henkilökohtaisia yrittäjyystaitoja, kuten vahvaa motivaatiota ja tuloshakuisuutta.
ICT-yrittäjällä on oltava esimerkiksi teknisen osaamisen lisäksi kykyä muuttaa osaamisensa tuotoksi
tuotekehityksen, myynnin ja markkinoinnin avulla. Lisäksi hänellä on oltava ongelmanratkaisutaitoa,
vastoinkäymisten sietokykyä ja suuri sisäinen palo tulosten aikaansaamiseen.
Koulutusohjelmassa keskitytään ainoastaan yleisten yrittäjyystaitojen ja -osaamisen kehittämiseen, ei tietyn
toimialan substanssitietoon. Yrittäjyys ja liiketoiminnan yrittäjämäinen kehittäminen nähdään opiskelijan
kokonaisvaltaisena kokemuksena (Ojasalo 2004). Opiskelijoiden oletetaan hankkineen tai hankkivan toimialaa
koskevan osaamisen muista lähteistä.

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylemmän AMK-tutkinnon koulutusohjelmassa kehitetään menestyvän yrittäjän
tarvitsemia yleisiä liiketoimintataitoja. Yrittäjänä toiminen edellyttää hyvin erilaisia taitoja kuin työntekijänä
työskentely. Yrittäjien on oltava ”jokapaikanhöyliä”, joilla on riittävästi osaamista monilta eri aloilta. Heidän on
osattava vastata myös harmaiden alueiden kysymyksiin, joista kukaan muu ei huolehdi. Esimerkiksi Lazear (2005)
on osoittanut, että tasapainoisen ja laaja-alaisen osaamisen omaavista henkilöistä tulee todennäköisemmin yrittäjiä
kuin henkilöistä, jotka ovat keskittyneet vain omaan työtehtäväänsä tai vain yhteen kouluaineeseen koulussa.
Yrittäjillä on oltava vähintään perustiedot kaikista liiketoiminta-alueista, eivätkä he voi keskittyä ainoastaan yhteen
liiketoimintataitoon.

Kasvusta osaamista

Koulutusohjelma on suunniteltu tukemaan sekä henkilökohtaisten yrittäjyystaitojen että yleisten liiketoimintataitojen
kehittymistä. Yrittäjyystaitojen hankkiminen on pragmaattinen oppimisprosessi (Dewey 1929, 1963, Taatila 2010).
Tavoitteena ei ole opettaa ”yrittäjyysprosessin teoriaa” vaan varmistaa yrityksen menestys sekä pitkällä että lyhyellä
aikavälillä.
Tiedon hankkiminen tosielämän tilanteista ei ole induktiivinen tai deduktiivinen vaan abduktiivinen prosessi (Peirce
1958, Suomala et al. 2005, Thagard & Croft 1999, Thagard & Shelley 1997). Tietoa kerätään useista lähteistä ja
uuden tiedon avulla muodostetut näkemykset ohjaavat edelleen uusille tiedonlähteille. Abduktiivisesta prosessista
tulee myös tiedonluomisprosessi, sillä tiedon hankkiminen edellyttää, että oppija luo kerätyille ja yhdistetyille
tiedonpalasille uusia uskomuksia tai merkityksiä (Dazzani 2005). Yrittäjäsuuntautunut opiskelija oppii jatkuvasti
todellisten kokemusten kautta ja kerää henkilökohtaista osaamista tuottamalla luovia ratkaisuja ilmaantuviin
ongelmiin.
Pragmaattisen prosessin kautta oppiminen luo yrittäjyyspainotteisen oppimissyklin, joka johtaa uuden tilannetiedon
abduktiiviseen syntymiseen (Taatila 2010).

Tärkeä osa yrittäjyyspainotteista oppimissykliä on se, että oppimisen olisi oltava sisäisesti ohjautuvaa (Hänti et al.
2008, Römer-Paakkanen & Pekkala 2008). Jos oppiminen perustuu henkilökohtaiseen kiinnostukseen ja
lähiympäristö luo mahdollisuuksia, syntyy opiskelijalle vahva sisäinen motivaatio. Motivaatio johtaa yrityksen
kehittymiseen, ja oppimista tapahtuu (usein epäsuorasti) kehitysprojektin sivutuotteena.
Koulutusohjelmassa opiskelu on tavoitteellista ja opiskelijoita kannustetaan toimimaan itsenäisesti. Työpajoissa ja
ryhmätapaamisissa annetaan käytännön työkaluja siihen, miten opiskelijat voivat kehittää omia todellisia
liiketoimintasuunnitelmiaan. Tapaamiset ovat aina vapaaehtoisia, eikä opiskelijoita arvioida osallistumisaktiivisuuden
perusteella vaan tehtävien suorittamisessa osoitetun osaamisen perusteella. Näin opiskelijat oppivat priorisoimaan
ja kantamaan henkilökohtaisen vastuunsa.
Opiskelijat jaetaan vertaistukiryhmiin, mikä parantaa sisäistä verkostoitumista ja oppimista muiden yritysten
kehittämishankkeista. Tämä kehittää edelleen opiskelijoiden ihmissuhdetaitoja ja kykyä itseohjattuun tiimityöhön.
Jokaisella ryhmällä on kokenut mentori, joka tukee opiskelijoita niin yritysten kehittämishankkeissa kuin oppimisessa.

Learning-by-Developing oppimismalli
Pragmaattisessa tilanteessa toimimaan oppiminen edellyttää tiedon, ymmärryksen ja tekemisen yhdistämistä sekä
kykyä työskennellä itsenäisesti tosielämän tilanteissa (Raij 2000, 2003). Raij'n tutkimuksen sekä pragmaattisen
tietoteorian pohjalta Laurea-ammattikorkeakoulu on valinnut pääasialliseksi opetusmallikseen kehittämispohjaisen
oppimismallin (Learning-by-Developing, LbD) (Laurea, 2006). Oppimismalli perustuu viiteen periaatteeseen: i)
autenttisuus, ii) kumppanuus, iii) kokemuksellisuus, iv) tutkimuksellinen lähestymistapa ja v) luovuus (Fränti &
Pirinen 2006, Laurea 2006, Raij 2006, 2007).
Autenttisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki oppimistilanteet ovat tosielämän kehittämistilanteita. Projektin alussa
osallistujalla ei useinkaan ole vielä selkeää kuvaa tuloksista tai työskentelymenetelmistä. Tämä on hyvin tyypillistä
liiketoiminnan kehittämishankkeessa, jonka alussa on monia mahdollisia toimintavaihtoehtoja eikä niiden
seurauksista ole tietoa. Moderniin tapaan harjoittaa liiketoimintaa verkostoissa tarvitaan kumppanuutta. Jokaisen
yrittäjän on jatkuvasti tehtävä yhteistyötä kumppaneiden kanssa löyhässä verkosto-organisaatiossa. LbD-malli ohjaa
opiskelijoita oppimaan ryhmässä ja verkoston asettamisessa. Kokemuksellisuudella viitataan jokaisen opiskelijan
henkilökohtaiseen oppimiskokemukseen ja vastuun ottamiseen omasta työstä ja oppimisesta. Tutkimuksellinen
lähestymistapa tarkoittaa sitä, että kehittämishankkeet perustuvat tieteellisiin tutkimusmenetelmiin ja -tuloksiin.
Luovuus on kehityksen selkäranka. Tavoitteena on löytää uusia vastauksia esille tuleviin ongelmiin. (Laurea 2006,
Raij 2007)

Oppiminen, tutkiminen,kehittäminen ja innovointi

Learning by Developing -oppimismalli tukee opiskelijoiden kasvua kasvuyrittäjyyden ammattilaisiksi.
Koulutusohjelman perimmäisenä tarkoituksena on uusien potentiaalisten yritysten toteuttaminen globaalissa
kontekstissa. Liiketoimintakontekstissa tämä tarkoitus liittyy innovation määritelmiin, kuten että innovaatio on ”uuden
idean, toteuttamisen ja arvon luomisen summa” (Ståhle et al. 2004), tai Euroopan unionin määritelmä, jonka
mukaan innovaatio on ”uutuuksien menestyksekäs tuottaminen, sopeuttaminen ja hyödyntäminen taloudessa ja
yhteiskunnassa” (EU 1995). Koulutusohjelman ensisijaisena innovaatiotavoitteena on arvon lisääminen
toteuttamalla uusia ideoita globaaleilla markkinoilla.
Innovaatioprosessi on vahvasti riippuvainen tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Avoimesta innovaatiosta ja
verkostoituneesta taloudesta on tullut lyhyessä ajassa standardeja innovaatiotoiminnalle. Tämän tiedon
käyttämiseksi opiskelijat verkostoituvat oman toimialansa tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa ja voivat
näin hyödyntää uusimpia tutkimustuloksia. Opiskelijat opiskelevat myös, kuinka he voivat käyttää asiakkaitaan ja
sidosryhmiään kumppaneina tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Koulutusohjelma antaa opiskelijoille valmiudet
ja mahdollisuuden tehokkaaseen ja avoimeen verkostoinnovointiin.

Opinnäytetyönään opiskelijat tekevät tutkimuksen oman kehittämishankkeensa vaikuttavuudesta. Osana
opinnäytetyötään opiskelijat luovat teoreettiset puitteet liiketoiminnan kasvattamiselle ja käyttävät niitä oman
henkilökohtaisen asiantuntijaksi kasvun sekä liiketoimintahankkeen analysoimiseksi. Tutkimusten kautta saadaan
lisätietoa liiketoiminnan kasvattamisesta sekä pedagogisista menetelmistä, joilla voidaan tukea ko. tavoitteita. Uudet
tulokset pyritään julkaisemaan akateemisissa julkaisuissa, ja niitä käytetään tulevien koulutusohjelmien
kehittämisessä.

Opiskelu koulutusohjelmassa

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylemmän AMK-tutkinnon koulutusohjelmassa kaikki opinnot liittyvät
opiskelijan omaan liiketoiminnan kehittämishankkeeseen. Oppimistavoitteiden lisäksi koulutusohjelman tavoitteena
on nopeuttaa liiketoimintojen kasvua tai parantaa niiden kannattavuutta.
Koulutusohjelma on avoin kaikille pääsyvaatimukset täyttäville opiskelijoille (vähintään alempi korkeakoulututkinto ja
vaadittu työkokokemus), jotka harkitsevat yrittäjän uraa, olipa kyse uuteen teknologiaan perustuvien yritysten
perustamisesta, sosiaalisen yrityksen kehittämisestä, mahdollisuuksien tavoittelemisesta taiteen tai luovan median
alalla tai innovaation ohjaamisesta kohti suurempaa ja vakaampaa organisaatiota.
Opiskelijoita kannustetaan tuomaan mukanaan omat liiketoiminnan kehittämiskohteensa, selkeän päämäärän ja
halun viedä ideoita eteenpäin. Tämä mahdollistaa tehokkaamman oppimiskokemuksen antamalla opiskelijoille
selkeän ja merkityksellisen fokuksen projektityöhön, arviointiin, verkostoitumistehtäviin ja esityksiin.
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylempi koulutusohjelma koostuu kolmesta teemasta:
1. Liiketoiminnan kehittämisen työkalut
2. Liiketoiminnan kehittäminen
3. Liiketoiminnan kehittämisen analyysi ja opinnäytetyö
Arviointi koulutusohjelmassa

Koulutusohjelman osaamisen arviointi tapahtuu asteikolla 0-5. Arvosanat perustuvat osaamisen tason mittariin 7
joka löytyy Laurean julkaisussa Lbd-Opas sivuilla 33 ja 39 ( lbd-opas )

1. vuosi 2. vuosi
OP OPINNOT 60 30
G071 LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN TYÖKALUT
G8162 Toimintaympäristön haasteet 5
G8166 Muutosjohtaminen ja strategiset valinnat 5
G8163 Verkostoituneen liiketoiminnan kehittäminen 5
01034 Management Accounting and Control in Services 5
G8167 Yritysjuridiikan erityiskysymykset 5
G8164 Asiakkuus ja kuluttajuus 5
G058 LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN
G059 LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ANALYYSI /
OPINNÄYTETYÖ
60 30
G071 LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN TYÖKALUT, 30 op

Kuvaus:
Suunnitteluvaiheen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden osaamista seuraavilla osa-alueilla:
• Liiketoimintaympäristön analyysi ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen
• Liiketoiminnan kehittämisen johtaminen ja strategiset valinnat
• Toiminnan kehittäminen ja palvelujen muotoilu asiakaslähtöisesti
• Talousjohtaminen
• Yritysjuridiikan erityiskysymykset
• Verkostoituneen liiketoiminnan kehittäminen

Osaamisen kehittyminen:
Opiskelijat osallistuvat seitsemään lähipäivään joiden aikana työstetään yrittäjyyden ja liiketoiminnan keittämisen
tärkeimpiä osa-alueita. Jokainen lähipäivä liittyy 5 op kokonaisuuteen ja opiskelua jatketaan 3 viikon ajan
verkkoympäristö optimassa. Koulutuksen intropäivänä annetaan lisätietoa opintokokonaisuuksien sisällöstä ja
toteutuksesta. Lähipäivät ovat seuraavat:

Syksy 2012 lähiopetuspäivät: 5-6.9, 3.10, 24.10, 14.11 ja 5.12 ( klo 9-16).

Kevät 2013 aloitus 16.1 ja lähiopetuspäivät: 6.2, 27.2, 20.3 ja 10.4. (klo 9-16)

Syksy 2013 aloitus 5.9.

G8162 Toimintaympäristön haasteet, 5 op

Opiskelija osaa:
• arvioida kriittisesti liiketoimintansa roolia ja yrityksen vaikutusta talouden, yhteiskunnan ja ympäröivän yhteisön
kehitykseen
• tutkia valitsemaansa toimialaa
• tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia käyttäen tulevaisuustutkimuksessa kehitettyjä menetelmiä
• analysoida mahdollisia fyysisiä tai virtuaalisia toimintaympäristöjä yrityksen sijoittamiseksi optimaaliseen
paikkaan.

Opintojakson sisältö:
• tutustutaan tulevaisuustutkimuksen menetelmiin
• kehitetään menetelmiä toimintaympäristön seurantaa varten
• tutustutaan fyysisten ja virtuaalisten toimintaympäristöjen eri liiketoimintamalleihin

Opintojakson kuvaus:
Liiketoiminnan kehittäjän on erityisen tärkeätä tunnistaa ja ennakoida toimintaympäristön mahdollisuuksia ja
reagoida niihin muotoilemalla sopivia palveluita kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Kun ennakointi ja
toimintaympäristön seuranta on osa liiketoiminnan arkea tämä mahdollistuu.

G8166 Muutosjohtaminen ja strategiset valinnat, 5 op

Opiskelija osaa:
• ottaa suunnitelmissa huomioon eettiset kysymykset, kuten kestävä kehitys, sekä yrityksiä koskettavat
ympäristö- ja sosiaaliasiat
• arvioida avainongelmia ja kehittämisalueita
• laatia konkreettinen strategian toteutussuunnitelma, joka voidaan antaa mahdollisille sijoittajille
• arvioida kriittisesti omia henkilökohtaisia vahvuuksia ja heikkouksia niin, että ne yhdessä täydentävien taitojen
kanssa vievät liikeideaa eteenpäin
• arvioida kriittisesti omia kehittämismahdollisuuksiaan käyttäen työkaluja ja tekniikoita, joilla selvitetään niiden
kaupallinen potentiaali, sekä tehdä arvioinnin pohjalta päätöksiä
• laatia konkreettinen suunnitelma ja menettelyt kehittämisprojektin läpiviemiseksi
• johtaa liikeideaa ja yrittäjätiimiä sekä motivoida ja inspiroida heitä yrityksen vision toteuttamiseen
• suunnitella toteutussuunnitelman johtaminen

Opintojakson sisältö:
• Strategia ajatteluna
• Strategia toimintana
• Strategia dialogissa
• Muodonmuutos vai vähittäinen parantaminen?
• Uudistumishakuisuus ja uudistumiskyky

Opintojakson kuvaus:
Strateginen johtaminen ei ole hierarkioiden toteuttamista vaan toiminta joka toteutetaan dialogissa yrityksen
sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Dialogin lähtökohtana on ymmärtää eri toimintakulttuurit ja myös mitä
muutos tarkoittaa ja miltä se tuntuu yksilötasolla, josta muutosvoima lähtee. Opintojakson aikana päämääränä on
ymmärtää mitä muutos tarkoittaa yksilötasolla sekä millä tavalla dialogi on lähtökohtana strategiselle työskentelylle.

G8163 Verkostoituneen liiketoiminnan kehittäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• löytää ne alueet, joissa kannattaa soveltaa käyttäjäkeskeisiä suunnittelumenetelmiä uuden liiketoiminnan
luomiseksi
• tunnistaa ne toimialat, jotka ovat avautumassa tietoyhteiskunnan murrosmahdollisuuksille
• rakentaa yritystasolla uusia tietotekniikkaa hyödyntäviä liiketoimintamalleja
• löytää ne työkalut, teoriat ja mallit, joilla vanhat rakenteet tuhotaan istuttaen samalla uusien
liiketoimintamahdollisuuksien siemen alalle.
• toimia kehittäjänä murroksessa

Opintojakson sisältö:
• keksijän ja kehittäjän työkalut
• innovaatioprosessi, sen kulku ja johtaminen
• markkinamuotoilu ja markkinoiden rakentaminen
• verkostotalouden lainalaisuudet ja arvontuotanto verkostoissa
• liiketoimintamalli ja sähköisen liiketoiminnan yleiset liiketoimintamallit
• maiden välinen kilpailu pakottaa maat kilpailemaan keskenään tietoyhteiskunnan rakentamisessa

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso paneutuu sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen. Olennaista on tarkastella tietoyhteiskuntamurrosta
koko yhteiskunnan muutosprosessina, jossa käyttäjät monella tapaa ottavat vallan perinteisiltä instituutioilta
suorittaen itse ne tehtävät, jotka aiemmin ovat kuuluneet instituutioille. Käyttäjävalta pakottaa yritykset luomaan
uusia arvoverkkoja. Käyttäjävalta pakottaa kyseenalaistamaan nykyisen lainsäädännön ja luomaan uusia lakeja.
Valtiot kilpailevat keskenään tietoyhteiskunnan luomisessa ja sen tehokkuudessa. Muutos on yksilölle mahdollisuus,
jossa hän voi hyödyntää tehokkaasti innovaatiotyökaluja, innovaatioteorioita ja avautuvia mahdollisuuksia uuden
sähköisen liiketoiminnan luomiseksi.

01034 Management Accounting and Control in Services, 5 op

Opiskelija osaa:

• understand the importance of cost accounting and budgeting for decision making
• use key performance indicators in services
• prepare a cash budget, budgeted income statement and balance sheet for a small company
• use activity-based costing to analyse customer profitability
• set a price for a new service

Opintojakson sisältö:
• Profitability of new services and customers
• Budgeting and its role in planning, control and decision making
• Financial reporting that supports management decision making
• Pricing methods

Opintojakson kuvaus:
There should be a tight link between the budget and the strategic plan of an organization. New or changed service
concepts will be exposed to a business analysis, including market viability and profitability analysis. Management
accounting introduces several methods and tools to analyze profitability and make budgets and forecasts to help the
decision-making process of the management.
Management accounting is undergoing changes and faces several challenges in the future. There is a need to
integrate management accounting more into the business and operations of an organization, as part of development
and innovation teams, and not only as a separate specialist function. A key objective is to develop students’
competences in management accounting, cost and revenue management, as well as budgeting and financial
reporting. The students will also discuss the use of different methods in pricing services.

Edeltävät opinnot:
None

G8167 Yritysjuridiikan erityiskysymykset, 5 op

Opiskelija osaa:
• yhtiöoikeudelliset perusperiaatteet
• soveltaa sopimusoikeudellista tietoa sekä tulkita ja täydentää sopimuksia
• toimia juridisesti oikein markkinoinnissa ja asiakassuhteissa
• suojata juridisesti tuotteensa ja palvelunsa
• toimia hyvän liiketavan mukaisesti suhteessa yrityksen eri sidosryhmiin

Opintojakson sisältö:
• yhteisöjen organisaatio, toiminta, päätöksenteko ja vastuut
• sopimusoikeuden perusteet ja sopimusriskien hallinta
• teollisoikeudet, tekijänoikeus ja tietosuoja
• irtaimen kaupan perusperiaatteet ja kuluttajan suoja
• kilpailulainsäädäntö ja markkinoinnin juridiikka

G8164 Asiakkuus ja kuluttajuus, 5 op

Opiskelija osaa:
• Ymmärtää asiakkuuden ja kuluttajuuden erot
• Tunnistaa kuluttajan käytäntöjä joista syntyy asiakkuuksia
• Ymmärtää asiakaslähtöisyyden merkitystä
• Rakentaa uusia palveluita tai tuotteita jossa kuluttajan ääni on avainasemassa
• Muotoilla kuluttajan käytäntöihin perustuvia palveluita
• Kehittää markkinointiviestinnän käytäntöjä

Opintojakson sisältö:
Opintojakson aikana pureudutaan millä tavalla yksilön aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen on
tärkeätä. Opitaan ymmärtämään miten käsitykset yksilön tavasta tehdä valintoja tai mahdollisuudesta tehdä valintoja
luovat erilaisia liiketoimintamalleja. Uusien palveluiden kehittämisessä on erittäin olennaista osallistua asiakkaan tai
kuluttajan arkeen ja tähän paneudutaan kurssin aikana löytämällä sopivia arkikäytänteiden analysointia varten
räätälöityjä menetelmiä.

Opintojakson kuvaus:
Asiakaslähtöisyys on tänä päivänä melkein itsestään selvä käsite ja jokainen yritys sanoo olevansa
asiakaslähtöinen. Jotta käsite ei jäisi pelkästään myyntiargumentiksi vaan aidoksi yrityksen toiminnan lähtökohdaksi
on tärkeätä tiedostaa millä tavalla kuluttajien käytännöt luovat kysynnän uusille palveluille. Toimimalla lähellä
kuluttajan arkea yritys voi luoda aidosti haluttuja ja innovatiivisia palveluita. Samalla yritys voi toimia aktiivisena
markkinoiden kehittäjinä löytäen uusia dynaamisia liiketoimintamalleja. Erityisesti julkisen sektorin palveluiden
yksityistämisprosesseissa tarvitaan tietoa siitä millä tavalla käsitykset asiakkuudesta ja kuluttajuudesta vaikuttavat
eri palveluiden kehittämiseen

G058 LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN, 30 op

Kuvaus:
Toteutusvaiheen tavoitteena on opiskelijoiden liiketoiminnan kehittämisen toteuttaminen käytännössä sekä
toteutusprosessin jatkuva reflektiivinen kehittäminen.

Opiskelija osaa:
Toteutusvaiheessa pyritään kehittämään opiskelijoiden osaamista seuraavilla osa-alueilla:
• liiketoiminnan kehittäminen käytännössä
• projektiosaamisen kehittäminen
• yrittäjyystaitoja, joita tarvitaan yrityselämässä menestymiseen ja ideoiden viemiseen eteenpäin
• viestintä erilaisissa liiketoimintatilanteissa
• henkilökohtaisen ja ryhmässä toteutettavan reflektion käyttö liiketoiminnan kehittämisessä
• liiketoimintahankkeen jatkuva analyysi
• muutosten hallinta.
Henkilökohtaisten oppimistavoitteiden päätarkoitus on määritelty henkilökohtaisessa toteutussuunnitelmassa.

Sisältö:
Toteutusvaiheessa oppimisen päätavoitteena on jatkuva kehittyminen toteutusprojektin reflektion avulla. Opiskelijat
seuraavat henkilökohtaisia liiketoiminnan kehittämissuunnitelmiaan ja ratkaisevat kohtaamiaan käytännön haasteita.
Mentorit arvioivat säännöllisesti opiskelijoiden kehittämishankkeita ja uusia opittuja taitoja. Kuukausittain
järjestettävässä seurantatapaamisessa opiskelijat ja mentorit jakavat keskenään tietoa käytännön kysymyksistä ja
niiden ratkaisuista.
Opiskelijat jatkavat myös omien hankkeidensa reflektioa vertaisryhmissä. Joka kuukausi järjestetään yksi ohjattu
tiimitapaaminen, joissa opiskelijoilla ja mentoreilla on mahdollisuus oppia toistensa kokemuksista ja kehittää
liiketoiminnan analysointi- ja konsultointitaitojaan.

Osaamisen kehittyminen:
Toteutusvaiheen oppimisen arviointi perustuu täysin toteutushankkeen aikana osoitettuun osaamiseen. Opiskelija ja
mentori sopivat arviointikriteereistä ja -menetelmistä toteutussuunnitelmassa.

Liiketoiminnan kehittämisen opintosuoritukset kirjataan tähän teemaan liittyvinä opiskelijan projekteina. Yhteensä
projektisuorituksia on tehtävä 30 op. Yksittäiset projektit voivat olla laajuudeltaan 5-30 op.
Toteutusvaiheen oppimisen arvioinnissa painotetaan käytännönläheisyyttä. On tärkeämpää osoittaa osaaminen
käytännössä kuin teoreettisesti. Arviointi voi perustua osittain kirjallisiin raportteihin, mutta myös käytännön näytteitä
edellytetään.
Arvioija laatii jokaisesta arvioinnista raportin, jossa luetellaan arvioidut osaamisalueet suhteessa
toteutussuunnitelmissa mainittuihin alueisiin sekä arvioinnin tulos ja arvosana. Raportti annetaan opiskelijalle ja
koulutusohjelman johtajalle arkistoitavaksi.

G059 LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ANALYYSI / OPINNÄYTETYÖ, 30 op
Kuvaus:
Analyysi- ja opinnäytetyövaiheen tavoitteena on se, että opiskelijat analysoivat kehittämisprojektiaan, sen
toteutuksen sekä oppimisprosessinsa koulutusohjelman aikana. Näin opiskelijat syventävät ammattitaitoaan, joka
auttaa heitä tulevissa liiketoiminnan kehittämishankkeissa. Lisäksi opiskelijat saavat laaja-alaista tietämystä
liiketoiminnan kehittämistoiminnasta.

Opiskelija osaa:
Analyysivaiheessa pyritään kehittämään opiskelijoiden osaamista seuraavilla osa-alueilla:
• liiketoiminnan kehittämishankkeen arviointi kehityksen jatkamiseksi
• analyyttiset menetelmät ja tieteellinen ajattelu
• uusien menettelyjen ja osaamisen kehittäminen
• eri alojen asiantuntemuksen yhdistäminen
• liiketoiminta-analyysi
• reflektiometodit
• henkilökohtaisen kehityksen ja kehittämistarpeiden analysointi
• käsitteelliset yrittäjyysteoriat
• liiketoiminnan ja oman yrittäjyyden kehittäminen edelleen

Sisältö:
Oppiminen perustuu opiskelijoiden ryhmissä luomaan liiketoiminnan kehittämisen teoreettiseen viitekehykseen,
jonka pohjalta jokainen opiskelija analysoi oman liiketoiminnan kehittämisprojektinsa.
Opiskelijat aloittavat laatimalla tiimeinä hankkeiden analysointia koskevat metodologiakäsikirjat. Käsikirjat
perustuvat asianmukaisiin tieteellisiin lähteisiin ja niiden olisi tarjottava opiskelijoille käytännön menetelmät
kehittämisprosessien arvioimiseksi sekä esitellä yleisiä liiketoiminnan kehittämismenetelmiä. Analyysivaiheessa
järjestetään opiskelijoiden ja mentorien kesken kolme seurantatapaamista, joiden aikana käsikirjoja työstetään
yhteisöllisesti. Niiden lisäksi järjestetään säännöllisiä tiimitapaamisia, joissa opiskelijatiimit kehittävät
metodologiakäsikirjojaan itsenäisesti.

Kun metodologiakäsikirjat ovat valmiit, jokainen opiskelija analysoi oman hankkeensa käsikirjan metodien pohjalta.
Analyysin tavoitteena on laatia liiketoimintahankkeelle toteuttamiskelpoinen jatkokehittämissuunnitelma sekä
valmistaa tieteellisesti kattava projekti- ja oppimisraportti.

Osaamisen kehittyminen:
Käsikirjan ja oman kehittämisprojektianalyysin sekä jatkokehittämissuunnitelman sisältävä loppuraportti muodostaa
opiskelijan opinnäytetyön. Valtionneuvoston asetuksen (423/2005) mukaan opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja
osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja
ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.

Opinnäytetyötä laatiessaan opiskelijat hankkivat ja tuottavat erikoisalan osaamista yrittäjyydestä ja liiketoiminnan
kehittämisestä sekä perustietoja itsenäisestä ajattelusta ja tutkimuksesta. Opinnäytetyön ohjaa ja arvioi opiskelijan
henkilökohtainen mentori. Mentorin tehtävänä on tukea yrityksen niin tieteellisessä kuin käytännöllisessä
analysoinnissa sekä arvioida opinnäytetyö. Lisäksi opinnäytetyön arvioi toinen ohjaajaryhmän jäsen Laurean
opinnäytetyöohjeiston mukaisesti.

Opinnäytetyö esitellään julkisesti joko koulutusohjelman viimeisillä viikoilla tai jonkin verkostokumppanin
kansainvälisen yrittäjyysviikon aikana. Opinnäytetyöt julkaistaan Laurean opinnäytetöiden julkaisemista koskevien
ohjeiden mukaisesti.

Analyysivaiheen oppimisen arviointi perustuu opinnäytetyöhön. Arviointi tapahtuu Laurean Intranetistä löytyvän
opinnäytetyöohjeen mukaisesti.

Arviointikriteerit ovat:
• autenttisuus
• tutkimussuuntautuneisuus
• innovaatio
• käytettävyys.
Opinnäytetöiden on myös osoitettava opiskelijoiden saavuttaneen EQF:n tason 7.