Opetussuunnitelma 2012 – SYV213KJ (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Terveyden edistämisen koulutusohjelma, palvelujen kehittäminen ja johtaminen (Laurea Tikkurila, sote,
SYV213KJ

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

1. KOULUTUSOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET

Koulutus antaa valmiudet toimia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijana ja kehittäjänä sekä
työyhteisön esimiehenä. Koulutusohjelman tavoitteena on syventää opiskelijan asiantuntija-, kehittämis- ja
johtamisosaamista väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto rakentuu ammattikorkeakoulututkinnon ja sen jälkeisen työkokemuksen
tuottaman osaamisen pohjalle. Valtioneuvoston ammattikorkeakouluista antaman asetuksen (16.6.2005/423) 7 §
mukaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
1. työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset
tiedot asianomaisen alan asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten.
2. syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä
valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn
3. valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen
4. työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito sekä
5. kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet

Koulutus on tarkoitettu sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, fysioterapeutin, sosionomin ammattikorkeakoulun
perustutkinnon suorittaneille. Opiskelijaksi voidaan valita muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut, jolla on
opistoasteen sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, fysioterapeutin tai sosiaalialan tutkinto.

Tutkinnon suorittanut kykenee kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja ja -rakenteita
moniammatillisissa verkostoissa terveyden edistämisen asiantuntijana. Lähiesimiestehtävissä tutkinnon suorittanut
kykenee kehittämään sosiaali- ja terveyspalveluita hyödyntämällä tulevaisuutta ennakoivaa tutkimustietoa ja
kokemustaan sekä kehittämään henkilöstön tuloksellista toimintaa erilaisin johtamisen keinoin. Lähiesimiehenä
tutkinnon suorittanut kykenee arvioimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta käyttämällä yksikertaisia
arvioinnin välineitä esimerkiksi toiminnan mallintamista.

Koulutuksen aikana korostuvat:
• terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijuuden kehittyminen,
• itsensä ja työyhteisön johtaminen ja kehittäminen
• tutkiva ja kehittävä oppiminen
• henkilökohtainen urasuunnitelma

2. OPINTOJEN RAKENNE, LAAJUUS JA KESKEISET SISÄLLÖT

Koulutusohjelma on laajuudeltaan 90 opintopistettä, ja opinnot on mahdollista suorittaa 1.5 vuoden aikana. Maksimi
opiskeluaika on 3 vuotta. Lähiopetus, jota on pääsääntöisesti kaksi päivää kuukaudessa, sijoittuu 1.5 opintovuoden
ajalle. Lähiopetuspäiviin osallistuminen on pakollista.

Koulutusohjelma koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista:
• Näyttöön perustuva terveyden edistäminen 25 op
• Johtaminen 20 op
• Tutkivan kehittämisen metodologia 10 op
• Vapaasti valittavat opinnot 5 op
• Opinnäytetyö 30 op

3. OPPIMINEN JA OPISKELU TERVEYDEN EDISTÄMISEN KOULUTUSOHJELMASSA
Laurean pedagogiseksi lähestymistavaksi on luotu kehittämispohjainen oppiminen eli Learning by Devoloping (LbD).
Osaamista tuottava oppiminen mahdollistaa asiantuntijuuden syvenemisen, mikä perustuu tutkitun tiedon käyttöön,
työelämän ilmiöiden ymmärtämiseen, tekemisen uudenlaiseen osaamiseen ja työelämän tilanteiden hallintaan.
Asiantuntijuuden syveneminen toteutuu oppimisympäristöissä, joissa yhdistyvät sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta
että aluekehitystyö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan esimerkiksi työelämän erilaisia kehittämishankkeita, joissa
hankkeen aktiivisina toimijoina ovat opiskelijat, lehtorit ja työelämän edustajat (Havukainen, Janhonen, Sarja &
Vesterinen 2010). Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa keskeisiä kompetensseja
ovat: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja
kansainvälisyysosaaminen (liite 1).

Oppimisessa korostuu kokemuksellisuus, omakohtaisuus ja kumppanuus sekä aktiivinen ja vastuullinen
osallistuminen opiskeluun. Opiskelijoiden työkokemus ja ammatillinen osaaminen on perusta henkilökohtaisen
opintosuunnitelman (HOPS) laatimiselle. Oppimista edistää opiskelijan oman oppimisen, opiskelijaryhmän ja
työyhteisön kehittymisen ja osaamisen reflektointi, jolloin arvioinnin kohteena on opiskelijan oma, opiskelijaryhmän
ja työyhteisön toiminta sekä toimijoiden yhteistyön organisointi.(Raeithelin 1983, Engeström 2004.)

Opetus toteutuuprosessimaisenamonimuoto-opiskeluna työn ohella. Etäopiskelu tapahtuu yksilö- ja
ryhmäopiskeluna yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteiden mukaisesti, jolloin jokaisen opiskelijan
erityisosaaminen kumuloituu ryhmän hyväksi. Opiskelijoiden opintojen tukena toimivat Laurean verkkoympäristö ja
informaatiopalvelut. Osa opiskelusta toteutetaan verkko-opiskeluna Optima–oppimisympäristössä. Kirjaston
henkilökunta ja tiedonhausta vastaava lehtori ohjaavat opiskelijoita tiedonhankintaan. Opiskelija voi työskennellä
Laureassa sen aukioloaikoina.

Opiskelijan oppimisprosessia, osaamisen- ja asiantuntijuuden kehittymistä tuetaan pedagogisen ohjauksen avulla.
Tutkimus- ja kehittämisohjauksen avulla opiskelijaa ohjataan teoreettisen ja tutkimusosaamisen ja kriittisen
arvioinnin osaamisen kehittymisessä. Koulutusohjelmasta vastaava yliopettaja ja opintojaksojen vastuuopettajat
ohjaavat opiskelijoiden oppimista. Henkilökohtainen oppimissuunnitelman (HOPS) toimii opintojen suunnittelun ja
tutorkeskustelujen pohjana.

4. ARVIOINTI

Opintojaksojen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan arvosanoin. Oppimistehtävät arvioidaan pääsääntöisesti
sisällön, rakenteen ja prosessin näkökulmista. Arvioinnilla tuetaan opiskelijan osaamisen ja asiantuntijuuden
kehittymistä. Arvioinnissa korostetaan opiskelijan ajattelun ja reflektoinnin kehittymistä sekä yksilönä että osana työ-
ja oppimisyhteisöä. (Ks. Niemi 1997, Raeithel 1983.) Arviointi koostuu opiskelijan itsearvioinnista,
vertaisarvioinnista, opettajien ja tarvittaessa työelämän asiantuntijoiden arvioinneista. Arvioinnissa noudatetaan
Laurea-ammattikorkeakoulun arviointisääntöä (Laurea-ammattikorkekoulun arviontisääntö 2009) ja Laurean
ylemmän ammattikorkeakoulun opintojaksojen arviointikriteerejä (liite 2).

Opetussuunnitelman kehittämisestävastaa ylemmän ammattikorkeakoulun tiimi vastaavan yliopettajan johdolla.
Opiskelijapalautetta hyödynnetään kehitettäessä opetussuunnitelmaa. Laurean sisäisiä ja kansainvälisenä
yhteistyönä totutettuja arviointeja hyödynnetään opetussuunnitelman kehittämistyössä luotaessa laadukkaita
opetuskäytänteitä.

Opiskelijapalaute on kytketty Laurean laadunvarmistusjärjestelmään (Laurean laatukäsikirja 2010). Palautetta
kerätään opintojen alussa ja valmistumisvaiheessa ja sitä hyödynnetään opetussuunnitelman ja opetuksen
kehittämistyössä.

LÄHTEET

Engeström, Y. 2004. Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Tampere: Vastapaino.

Havukainen, P., Janhonen, S., Sarja, A. & Vesterinen, A. 2010. SenioriTV-hankkeen mallintamisprosessi
yhteiskehittelynä. Laure-amk case. Teoksessa P. Lambert & L- Vanhanen-Nuutinen (toim.). Hankekir-
joittaminen.Välineitä hanketoimintaaan ja opinnäytetyöhön. Helsinki: Multiprint.

Laurea-ammattikorkeakoulun arviointisääntö 2009.

Laurean laatukäsikirja 2010.
Niemi, H. 1997. Opettajakoulutuksen vaikuttavuus ja kommunikatiivinen arviointi. Teoksessa R. Raivola, P.
Valtonen & M. Vuoksensyrjä (toim.) Koulutus yhteiskunta, menetys. Suomen Akatemian julkaisuja 7. Helsinki: Oy E
Ab, 164 -188.

Raeithel. 1983. Tätigkeit, Arbeit und Praxis. Trankfurt am Main: Campus.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöohje. Laurea-ammattikorkeakoulu 18.12.2008

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 423/2005

1. vuosi 2. vuosi
OP OPINNOT 30 60
V001 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TERVEYDEN
EDISTÄMINEN
V1206 Terveyden edistämisen tieteellinen perusta 5
V1286 Hyvinvointia edistävä yhteiskuntapolitiikka 5
V1207 Terveyden edistäminen yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla 5
V1208 Terveyden edistämisen perustaminen näyttöön 2 3
V0007 Yhteiskunnallinen vaikuttamistyö 5
V044 JOHTAMINEN
V1266 Henkilöstöjohtaminen 5
V1276 Strateginen johtaminen 5
V1267 Muutosjohtaminen 5
V1268 Henkilöstö- ja taloushallinto 5
V045 TUTKIVAN KEHITTÄMISEN METODOLOGIA
V1287 Metodologian perusteet 3
V1288 Määrälliset menetelmät 2
V1289 Laadulliset menetelmät 2
V1290 Kehittämisen ja arvioinnin lähestymistavat 3
V004 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
V1291 Hyvinvointietiikka 3
V003 OPINNÄYTETYÖ
V1273 Opinnäytetyö 30
30 60
V001 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TERVEYDEN EDISTÄMINEN, 25 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa soveltaa työssään terveyden ja terveyden edistämisen tietoperustaa. Hänen toimintaansa ohjaavat
terveys- ja hyvinvointipoliittiset ohjelmat, sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toiminta-ohjelmat, suositukset ja
lainsäädäntö. Opiskelija osaa arvioida terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuutta ja kehittää toimintaansa
näyttöön perustuvan idean mukaisesti. Lisäksi opiskelija osaa käyttää erilaisia yhteiskunnallisia vaikuttamiskeinoja
ja hyödyntää verkostojen asiantuntijuutta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Sisältö:
Teemassa perehdytään terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiin. Teema sisältää viisi pakollista opintojaksoa:

Terveyden edistämisen tieteellinen perusta 5 op

Hyvinvointia edistävä yhteiskuntapolitiikka 5 op

Terveyden edistäminen yksilö- ryhmä ja yhteisötasolla 5 op

Terveyden edistämisen perustaminen näyttöön 5 op

Yhteiskunnallinen vaikuttamistyö 5 op

Osaamisen kehittyminen:
Opiskelija perehtyy terveyden edistämisen tietopetustaan ja terveyden edistämistä ja hyvinvointia ohjaaviin
säädöksiin ja keinoihin. Opintojen edetessä opiskelija oppii käyttämään näyttöön perustuvaa työskentelytapaa
työvälineenään. Opintojen aikana opiskelija laajentaa näkemystään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen
yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja keinoista.

V1206 Terveyden edistämisen tieteellinen perusta, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa arvioida kriittisesti terveystiedon ja terveyden edistämisen sovellettavuutta ja käyttökelpoisuutta.
Opiskelija osaa tutkia ja analysoida terveyden, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin käsitteitä. Lisäksi opiskelija
osaa arvioida terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä eri tieteiden näkökulmasta ja arvioida terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisen eettisyyttä.

Opintojakson sisältö:
· terveyden ja terveyden edistämisenja hyvinvoinnin keskeiset käsitteet ja teoreettiset lähtökohdat
· eri tieteiden näkökulma terveyteen, terveyden edistämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen ja eettisyyteen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käsitteisiin, tietopetustaan, lähes-tymistapoihin ja
terveyden ja hyvinvoinnin näkemyksiin eri tieteiden näkökulmasta.

V1286 Hyvinvointia edistävä yhteiskuntapolitiikka, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa analysoida ja arvioida terveyden ja hyvinvointia edistämistä ohjaavia tavoite- ja toimintaohjelmia,
suosituksia ja lainsäädäntöä. Opiskelija osaa hyödyntää terveys- ja hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja suosituksia
terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä. Opiskelija osaa myös hahmottaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä eri
hallinnonalojen ja palveluntuottajien näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ja kehittää terveystiedon ja
terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijuuttaan yhteiskunnassa ja osaa arvioida ja kehittää terveyden ja
hyvinvoinnin edistämistä eri tasoilla muuttuvassa ja globalisoituvassa yhteiskunnassa.

Opintojakson sisältö:
• keskeiset kansainväliset ja kansalliset terveys- ja sosiaalipoliittiset ohjelmat ja suositukset
• lainsäädäntö

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään terveyttä ja hyvinvointia ohjaaviin ohjelmiin ja säädöksiin. Opintojaksolla harjaannutaan
käyttämään terveys- ja hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja suosituksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

V1207 Terveyden edistäminen yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa analysoida väestön terveystarpeita ja soveltaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen eet-tistä
tietoperustaa. Opiskelija osaa soveltaa terveyden edistämisen tietoperustaa yksilön, ryhmän ja yhteisön terveyden
ja hyvinvoinnin edistämiseen. Opiskelija osaa myös arvioida terveyden edistämisen vaikuttavuutta yksilö-, ryhmä- ja
yhteisötasolla ja perustella terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuutta ja tuottaa näyttöä vaikuttavuudesta.
Opiskelija osaa arvioida kriittisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen auttamismenetelmien perustana olevaa
tietoa.

Opintojakson sisältö:
• tieto väestön terveydentilasta ja hyvinvoinnista
• vaikuttavat terveyden edistämisen menetelmät yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla ja menetelmien arviointi
• terveyden edistämisen vaikuttavuus

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla harjaannutaan soveltamaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tietoperustaa ja
auttamismenetelmien perustana olevaa tietoa yksilön, ryhmän ja yhteisön terveyden edistämiseksi. Opintojen
aikana perehdytään myös yksilön, ryhmän ja yhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuuden
arviointiin.

V1208 Terveyden edistämisen perustaminen näyttöön, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa perustaa terveyden edistämisen näyttöön ja soveltaa systemoidun kirjallisuuskatsauksen prosessia
terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen eri teemoihin. Opiskelija osaa arvioida näytön astetta ja tehdä synteesiä
hankkimastaan tiedosta ja arvioida kriittisesti tuottamaansa tietoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näytöstä.

Opintojakson sisältö:
• terveystiedon seuranta ja tilastointi
• näyttöön perustuvan päätöksenteon ja toiminnan teoreettiset perusteet (tutkimus-, asiantuntija-, asiakas- ja
resurssinäkökulma)
• tiedon hankinta käytännön kehittämistarpeen näkökulmasta
• näytön asteen arviointi
• parhaiden käytänteiden tunnistaminen
• terveyden edistämisen suositukset (käypähoito-suositukset, hoitotyön suositukset, terveyden edis-tämisen
laatusuositukset)
• eri tietolähteiden ja suositusten hyödyntäminen omassa työssä

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana perehdytään näyttöön perustuvuuteen ja opitaan hyödyntämään eri tietolähteitä sovellettaessa
systemoidun kirjallisuuskatsauksen prosessia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen eri teemoihin ja terveyttä ja
hyvinvointia käsittelevien tutkimusten näytönasteen arviointiin.

V0007 Yhteiskunnallinen vaikuttamistyö, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa hyödyntää yhteiskunnallisia vaikuttamiskeinoja ja kanavia sekä arvioida kriittisesti vai-
kuttamistyönsä tavoitteita. Lisäksi opiskelija osaa myös jäsentää palvelurakenteen kehittämisen erilaisia
vaihtoehtoja.

Opintojakson sisältö:
• palvelujen ja palvelurakenteen kehittäminen
• sosiaali-, terveys- ja yhteiskuntapoliittinen päätöksenteko ja arviointi
• yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon vaikuttaminen
• terveysviestinnän julkaisukanavat

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään yhteiskunnallisiin viestintä ja vaikuttamiskanaviin ja palvelujen kehittämistä käsitteleviin
kysymyksiin.

V044 JOHTAMINEN, 20 op

Kuvaus:
Valmistuttuaan opiskelija osaa soveltaa kriittisesti erilaisia johtamisen lähestymistapoja ja hänen toimintansa
perustuu kehittävään ja tutkivaan työotteeseen. Hän osaa käyttää erilaisia yhteiskunnallisia vaikuttamiskeinoja ja
hyödyntää verkostojen asiantuntijuutta.

V1266 Henkilöstöjohtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee keskeiset johtamisen teoriat ja suuntaukset ja osaa soveltaa ja yhdistää ja arvioida kriittisesti
erilaisia lähestymistapoja. Opiskelija osaa johtaa ja kehittää itseään ja tuntee erilaisia tapoja kehittää henkilöstön
osaamista ja työhyvinvointia. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisen erityiskysymyksiä.

Opintojakson sisältö:

• johtamisen teoriat ja erilaiset suuntaukset
• sosiaali- ja terveysalan arvopohja johtamisen lähtökohtana
• henkilöstövoimavarat ja osaaminen
• henkilöstön työhyvinvointi ja jaksaminen
• itsensä johtaminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojakso lähtee perehtymisestä erilaisiin johtamisen teorioihin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisen
haasteisiin. Opintojaksolla korostuu henkilöstön voimavarojen ja osaamisen sekä työhyvinvoinnin kysymykset.

V1276 Strateginen johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija tuntee strategiatyöskentelyn perusteet ja strategiaprosessin vaiheet ja hallitsee osallistavan
strategiatyöskentelyn. Opiskelija osaa arvioida tulevaisuuden ennakointitietoa hyväksi käyttäen sosiaali- ja
terveysalan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia johtamisen näkökulmasta. Opiskelija ymmärtää
laadunhallinnan merkityksen ja hallitsee laatujohtamisen periaatteet

Opintojakson sisältö:
• strategiaprosessi ja sen vaiheet
• osallistava strategiatyöskentely
• tulevaisuuden ennakointi tutkimustiedon perusteella
• laadun hallinta osana strategista johtamista

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson alussa perehdytään strategiaprosessiin ja sen vaiheisiin osallistavan strategiatyöskentelyn
toimintatapojen hallitsemiseksi. Tulevaisuuden ennakointitietoa hyödyntäen tunnistetaan toimintaympäristössä
ilmeneviä muutossignaaleja. Keskeistä on opiskelijan johtamisosaamisen kehittyminen.

V1267 Muutosjohtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa käyttää oman ja organisaation kehittymisen tukena erilaisia johtamista ja työn kehittämistä tukevia
(diagnostisia) menetelmiä. Opiskelija osaa arvioida organisaation muutosten vaikutuksia yksilön ja työyhteisön
näkökulmista. Opiskelija osaa kerätyn tiedon avulla tukea ja ohjata työyhteisöä sekä sen jäseniä muutostilanteissa
ja toiminnan kehittämisessä.

Opintojakson sisältö:
• organisaation ja johtamisen arviointimenetelmät
• muutosjohtamisen prosessi ja organisaatiointerventiot
• vuorovaikutus ja verkostoituminen muutostilanteissa

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään erilaisiin johtamisen ja organisaation arvioinnin lähestymistapoihin. Opintojaksolla
korostuu yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen näkökulma johtamisessa ja opiskelijan oman johtamisosaamisen
arviointi.

V1268 Henkilöstö- ja taloushallinto, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija hallitsee henkilöstö- ja taloushallinnon perusteet. Opiskelija osaa johtaa ja arvioida taloudellista
kannattavuutta.

Opintojakson sisältö:
• taloushallinnon perusteet ja menetelmät
• työlainsäädäntö
• kilpailulainsäädäntö

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään henkilöstö- ja taloushallinnon perusteisiin sekä työn toimintaympäristön taloudelliseen
kannattavuuteen.

V045 TUTKIVAN KEHITTÄMISEN METODOLOGIA, 10 op

Kuvaus:
Valmistuttuaan opiskelija osaa esimiehenä kehittäessään omaa työtään ja työyhteisöään soveltaa tutkimus- ja
kehittämistoiminnan metodologiaa ja tuottaa kehittämistyöstä tutkimusperusteisia raportteja.

V1287 Metodologian perusteet, 3 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa soveltaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä käytettäviä tutkimus- ja kehittämistoiminnan
menetelmiä. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti erilaisia tiedonhankintatapoja ja osaa raportoida ja tiedottaa
tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksista.

Opintojakson sisältö:
• Tutkivan kehittämisen prosessi (reflektiivisyys ja kriittisyys)
• Kehittämistoiminnan raportoiminen sekä reflektiivinen ja synteettinen kirjoittaminen
• Tieteen filosofia, tutkimusettiikka, tiedon luotettavuus
Opintojakson kuvaus:
Opintojen aikana opiskelija perehdtyy keskeisiin kehittämis- ja tutkimustoiminnan kysymyksiin.

V1288 Määrälliset menetelmät, 2 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa hyödyntää määrällisiä tutkimusmenetelmiä.

Opintojakson sisältö:
• Määrällisen aineiston tuottaminen ja analysoiminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija syventää tietämystään määrällisen aineiston tuottamisesta ja analysoimisesta.

V1289 Laadulliset menetelmät, 2 op

Opiskelija osaa:
Opintojen aikana opiskelija syventyy laadullisiin tutkimusmenetelmiin.

Opintojakson sisältö:
• Laadulliset menetelmät, aineiston tutottaminen ja analysoiminen

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija syventää tietämystään laadullisen aineiston tuottamisesta ja analysoinnista.

V1290 Kehittämisen ja arvioinnin lähestymistavat, 3 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa arvioida kriittisesti terveyttä ja hyvinvointia edistävää kehittämistoimintaa ja sen vaikuttavuutta.

Opintojakson sisältö:
• &#65279;&#65279;Kehittämisen- ja arvioinnin lähestymistavat (vaikuttavuuden arvioinnin metodologia,
mallintamin

ja toimintatutkimus) •Kehittämisen- ja arvioinnin lähestymistavat (vaikuttavuuden arvioinnin metodologia, mallintamin
ja toimintatutkimus)

Opintojakson kuvaus:
Opintojen kuluessa opiskelija perehtyy vaikuttavuuden ja arvioinnin metodologisiin kysymyksiin.

V004 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 5 op

Kuvaus:
Opiskelija itse suunnittelee vapaasti valittavat opintonsa suorittamalla korkeakouluopintoja, jotka vastaavat tasoltaan
maisteritasoisia opintoja. Vapaasti valittavista opinnoista vastaava yliopettaja hyväksyy opiskelijan opintojen
suunnitelman. (Valtioneuvoston asetus 423/2005.)
Opintojaksot integroituvat tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja opinnäytetyöhön. Opinnäytetyö on koko koulutuksen
läpäisevä prosessi. Oppimisessa korostuvat toiminnalliset ja yhteistoiminnalliset työskentelymuodot.
V1291 Hyvinvointietiikka, 3 op

V003 OPINNÄYTETYÖ, 30 op

Kuvaus:
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä
työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön
(Valtioneuvoston asetus 423/2005).
Opiskelijan oma ja työyhteisön terveyden edistämisen näkökulma syvenee. Opiskelijan osaaminen terveyden
edistämisen kehittämishankkeiden suunnittelussa, toteuttamissa, johtamisessa sekä arvioinnissa syvenee.
Opiskelija kehittää terveyttä edistäviä uusia työmuotoja ja innovaatioita omassa työyhteisössään tai muussa
työorganisaatiossa.
Opinnäytetyö toteutetaan työelämän kehittämishankkeena, joka etenee opiskelijan oppimisprosessin mukaisesti.
Opinnäytetyöprosessista on tunnistettavissa seuraavat vaiheet: aiheanalyysivaihe, suunnittelu-, toteutus-, arviointi-
ja julkistamisvaihe. Opinnäytetyö arvioivat opinnäytetyötä ohjaavat opettajat. Opinnäytetyön arviointiin voivat
osallistua kehittämishankkeessa mukana olevat lehtorit ja työelämän edustajat. Opiskelijat arvioivat omaa ja
toistensa oppimista opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa.

Sisältö:
”Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt ovat luonteeltaan työelämälähtöisiä, prosessinomaisia,
soveltavia sekä uuteen tietoon ja innovaatioihin tähtääviä. Opinnäytetyöprosessin yhteydessä syntyneen tiedon
avulla ratkaistaan ongelmia ja esiin nousseita haasteita, kehitetään uusia ratkaisuja, menetelmiä, malleja sekä uutta
osaamista eikä niinkään sovelleta yksinomaan tieteellisten tutkimusten kautta tuotettua tietoa sellaisenaan
käytännön tilanteeseen.” (Laurean yamk opinnäytetyöohje 2008.)
”Opinnäytetöiden työelämäkytkentä on integroitu kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden opintoihin, jotta he kehittyisivät
omaa työtään ja alaansa kehittävinä asiantuntijoina. Opinnäytetyöt toteutetaan erilaisissa organisaatioissa ja
useimmiten opinnäytetyö organisoidaan yhteisöllisenä kehittämisprosessina organisaation toimijoiden kanssa, jolloin
opinnäytetyöhön osallistuvat henkilöt toimivat yhteisönä, jossa tuotetaan uutta tietoa ja kehitetään oman yrityksen/
yksikön lisäksi myös kyseistä alaa sekä työelämää laajemminkin. Kyseessä on organisaation oppiminen sekä
organisaatiossa toimivien yksilöiden jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen siten, että yhteinen näkemys
toimintamahdollisuuksien kehittämisestä syvenee.” (Laurean yamk opinnäytetyöohje 2008)

V1273 Opinnäytetyö, 30 op

Opiskelija osaa:
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä
työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöskentelyyn.
Opinnäytetyön tulee osoittaa opiskelijan kykyä rajata ja käsitellä valittua kehittämiskohdetta, valmiutta
kehittämisorientoituneeseen ajattelutapaan, työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa,
perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen, kykyä ammatilliseen viestintään sekä valmiutta
työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

Opiskelija suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja raportoi tutkimuksellisen kehittämishankkeen. (katso Laurean
opinnäytetyöohjeisto)