Opetussuunnitelma 2013 – SOV214KP (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Hyvinvointipalvelujen verkostojohtaminen, oppisopimuskoulutus (Laurea Tikkurila, sote), SOV214KP

LAUREAN TOIMINTA-AJATUS

Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotila on olla "Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn
kansainvälinen kehittäjä vuonna 2020".

Laurea on opiskelijakeskeinen, kansainvälinen, innostava ja uutta kehittävä ammattikorkeakoulu, jonka tehtävä on
toteuttaa kansainvälisissä arvoverkostoissa koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa kehittämispohjaisen
oppimisen toimintamallilla (Learning by Developing, LbD).

Opiskelun aikana opiskelijat kohtaavat aitoja työelämän toimijoita ja osaamisen haasteita. Meiltä valmistuva
opiskelija osaa toimia uusissa tilanteissa, ennakoida tulevaa, kehittää uusia toimintamalleja ja tutkia maailmaa
avoimin silmin. Laurean toiminta-ajatuksena on olla kansainvälisesti verkostoitunut ammattikorkeakoulu, joka
toimintatavallaan yhdistää oppimisen työelämään. Näin syntyy uutta osaamista ja palveluinnovaatioita.

Osaamisen kehittyminen

Laureassa toimimme opiskelijakeskeisesti. Tällöin opiskelijan vapaus ja vastuu korostuvat. Opiskelijalla on
mahdollisuus kehittää osaamistaan ammatillisten tavoitteidensa mukaisesti. Vapaus merkitsee erilaisia tapoja
opiskella osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Vastuu merkitsee aktiivista opiskeluotetta, vastuuta omista
valinnoista sekä rakentavaa ja motivoitunutta asennetta asioiden tekemiseksi yhdessä. Korkeakoulun henkilöstöllä
on vastuu opiskelijan ammatillisen kasvun tukemisesta ja ohjaamisesta.

Kansainvälisyys korkeakoulussa tarkoittaa lukuisia mahdollisuuksia toimia erilaisissa monikulttuurisissa tilanteissa,
kehittää kielitaitoa, lähteä opiskelijavaihtoon sekä osallistua kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Painoalat tarkoittavat Laurean vahvoja osaamisalueita, joiden perustalle Laurean tarjoama koulutus- sekä tutkimus-
ja kehittämistoiminta rakentuu. Laurean painoalat ovat palveluliiketoiminta, hoitotyön asiantuntijuus ja kotona
selviytyminen sekä turvallisuus ja yhteiskuntavastuu. Läpileikkaavana painoalana on opiskelijayrittäjyys.
Opiskelijayrittäjyys näkyy toiminnassa paitsi yrittäjämäisenä asenteena ja yritysyhteistyönä myös konkreettisina
uusina yrityksinä, joita opiskelijat voivat perustaa jo opintojensa aikana.

Laureasta valmistuu työelämään omaa työtään kehittäviä ja ammatillisesti sitoutuneita tulevaisuuden osaajia, joilla
on edellytykset toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä.

Koulutus tähtää laaja-alaiseen ja vahvaan ammatilliseen osaamiseen. Työelämälähtöisissä hankkeissa kehittyy
myös johtamisosaaminen, viestintäosaaminen, luovuus ja eettinen osaaminen. Tutkinnon suorittaneella on
valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä sekä edellytykset oman ammattitaidon jatkuvaan
kehittämiseen. Koulutus antaa riittävän viestintä- ja kielitaidon oman alan tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan
ja yhteistyöhön.

Kampukset

Jokaisella laurealaisella kampuksella on omanlaisensa toimintaprofiili ja oppimisympäristöt:

Hyvinkään kampuksen tehtävä on hyvinvointiin liittyvien palveluiden uudistaminen. Kampus kehittää monialaisesti
taloudellista, oikeudellista, sosiaalista ja terveydellistä osaamista. Voit opiskella sairaanhoitajaksi, sosionomiksi tai
tradenomiksi. Pääset opinnoissasi työskentelemään ja kehittämään palveluita työelämähankkeissa työelämän
asiantuntijoiden kanssa. Kampuksella koulutuksessa hyödynnetään kehittämisympäristöjä kuten
simulaatiosairaalaa, simulaatioluokkia ja projektioppimisympäristöä.

Keravalla voit opiskella liiketalouden tai tietojenkäsittelyn tradenomiksi. Keravalla voit erikoistua asiakaslähtöisen
palveluliiketoiminnan johtamiseen, matkailuliiketoiminnan johtamiseen (Tourism management) tai tietojenkäsittelyn
asiantuntijaosaamiseen. Kerava on uran uurtaja sekä monimuoto- että virtuaalikoulutuksen järjestäjänä. Hankkeissa
oppiminen ja kansainvälisessä partneriverkostossa toimiminen ovat Keravalla opiskelemisen arkea.
Leppävaaran SID-yksikössä toiminta on profiloitunut palvelujen uudistamiseen. SID tarkoittaa palvelujen
käyttäjälähtöistä innovointia, kehittämistä ja suunnittelua ja se tulee sanoista Service Innovation and Design. Laurea
SID:ssa on aktiivinen oppimisen ilmapiiri, ja kampukselta valmistuu innovatiivisia, kansainvälisiä ja
kehittämisorientoituneita palveluliiketoiminnan osaajia. Opiskella voit restonomiksi sekä liiketalouden,
tietojenkäsittelyn ja turvallisuusalan tradenomiksi.

Lohjan kampuksen profiili on olla hyvinvoinnin ja palveluiden kehittäjä. Sairaanhoitajakoulutuksessa korostuu
aikuisen hoitotyö ja mielenterveystyö. Tradenomikoulutuksessa voit syventyä markkinointiin, e-liiketoimintaan,
johtamiseen ja hyvinvointiliiketoimintaan. Oppimisympäristöissä Terveystorilla ja Yrityslabrassa toteutetaan aitoja
työelämäprojekteja ja kehitetään palveluja yksityisellä ja julkisella sektorilla

Otaniemen kampuksella opiskelijat yhdessä työelämän kanssa tuottavat hyvinvointi- ja liiketoimintaosaamista.
Kampus on monikulttuurinen ja monialainen kohtaamispaikka, jossa voit rakentaa ammatillisen verkostosi ja
opiskella fysioterapeutiksi, sairaanhoitajaksi, sosionomiksi, terveydenhoitajaksi tai tradenomiksi. Verkostossa
osaamisesi kehittyy ja syntyy uusia palveluja, tuotteita ja liiketoimintaa. Voit myös käynnistää oman yrityksen osana
opintojasi.

Porvoon kampuksella sairaanhoitajakoulutuksessa opintoja toteutetaan aidoissa työelämäprojekteissa. Opintojen
aikana saat vahvat perusvalmiudet hyvinvointiyrittäjyydessä ja teet yhteistyötä alan yritysten kanssa. Opiskelijalle
tarjotaan mahdollisuudet virtuaaliopintoihin innostavien, ajantasaisten ja monipuolisten verkkototeutusten muodossa.

Tikkurilan kampuksen tehtävä on edistää tulevaisuuden hyvinvointia. Päämääränä on asiakkaita osallistava
palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Tikkurilan kampuksella voit opiskella sairaanhoitajaksi,
terveydenhoitajaksi, sosionomiksi sosiaali- tai rikosseuraamusalalle, tradenomiksi tai estenomiksi. Opiskelijana
sinulla on mahdollisuus kehittää osaamistasi erilaisissa kehittämishankkeissa ja oppimisympäristöissä yhdessä
työelämän asiantuntijoiden kanssa.

KEHITTÄMISPOHJAINEN OPPIMINEN (LEARNING BY DEVELOPING, LbD)

Ammattikorkeakoulun innostavat ja uutta kehittävät oppimisympäristöt rakentuvat Laurean kehittämispohjaisen
oppimisen, LbD-mallin pohjalle. Kehittämispohjaisen oppimisen ideana ovat aidot kohtaamiset työelämän kanssa.
Yhdessä toimitaan luovuudella ja luottamuksella.

Opiskelija oppii tunnistamaan työelämän ja osaamisen kehittämiskohteita, luomaan uusia ratkaisuja, tuotteita ja
toimintamalleja sekä kehittämään omaa toimintaansa työelämän muuttuvien vaatimusten mukaisesti. LbD:n
ominaispiirteet ovat autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, luovuus ja tutkimuksellisuus.

Kehittämispohjaisessa oppimisessa yhdistyvät osaamista tuottava oppiminen sekä uuden luominen erilaisissa
tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Oppiminen rakentuu hankkeen etenemisen myötä avautuvista uusista
mahdollisuuksista. Tarvittavaa osaamista kertyy käytännön toiminnassa, erilaisissa työpajoissa ja labroissa.

TUTKINTORAKENNE AMMATTIKORKEAKOULU-TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA

Tutkinnon laajuus ja mitoitus

Tutkinnon laajuus on tradenomi-, restonomi-, estenomi-, sosionomi-, fysioterapeutti- ja sairaanhoitajakoulutuksessa
210 opintopistettä. Tutkinnon suorittaminen kestää keskimäärin 3,5 vuotta. Terveydenhoitajakoulutuksen laajuus on
240 opintopistettä. Sen suorittaminen kestää keskimäärin 4 vuotta.

Yksi opintopiste vastaa kansainvälisen ECTS-mitoituksen mukaan 26,7 tuntia keskiverto-opiskelijan tekemää työtä.

Tutkintorakenne

Amk-tutkintoon johtavan koulutuksen tutkintorakenne muodostuu Laureassa ydinosaamisen ja täydentävän
osaamisen moduuleista. Moduulit ovat tutkintoon kuuluvia osaamiskokonaisuuksia. Ydinosaamisen moduulit
kuvaavat tutkinnon pakolliset osaamisvaatimukset ja täydentävät moduulit mahdollistavat osaamisen syventämisen
tai laajentamisen.

Opinnoissa oppiminen sidotaan työelämän kehittämiseen ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Moduuleille on määritelty
osaamistavoitteet työelämän tulevaisuuden tarpeiden ja Laurean painoalojen pohjalta. Käytännössä opintopisteitä
kertyy, kun opiskelija suorittaa moduuliin kuuluvia opintojaksoja tai vastaavaa osaamista kehittäviä projekteja (ks.
kuva 1). Opintosuorituksen voi saada myös aiemman osaamisen perusteella hyväksiluvulla tai osaamisen näytöllä.

Moduulit on suunniteltu siten, että ne ovat suoritettavissa pääsääntöisesti yhden tai kahden lukukauden aikana.
Opintojaksot voidaan toteuttaa suomeksi tai englanniksi. Opintojaksojen kieli päätetään lukukausittain ja ilmenee
opintojaksotarjonnasta.

Kuva 1. Tutkintorakenne

Ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen moduulit

Ydinosaamisen moduulit muodostavat tutkinnon osaamisen perustan ja ovat pakollisia. Ydinosaamisen laajuus
vaihtelee tutkinnosta riippuen:
• 150 op tradenomi, restonomi, sosionomi, fysioterapeutti ja estenomi
• 180 op sairaanhoitaja
• 210 op terveydenhoitaja

Ydinosaamisen moduulit ovat laajuudeltaan 30 opintopistettä. Moduulit sisältävät seuraavia opintotyyppejä:
perusopintoja, ammattiopintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua ja opinnäytetyön.

Muu osa tutkinnosta muodostuu täydentävän osaamisen moduuleista. Tutkinnosta riippuen täydentävän
osaamisen laajuus on näin ollen 30 tai 60 opintopistettä. Moduulin laajuus on joko 15 tai 30 opintopistettä. Moduulit
ovat vapaasti valittavia. Täydentävän osaamisen moduulit yksilöllistävät opiskelijan opintopolun ja osaamisen.
Tutkintoon voi sisällyttää sellaisia täydentävän osaamisen moduuleja, jotka vastaavat ammatillisia tavoitteita.
Vapaasti valittavien opintojen soveltuvuudesta tutkintoon sovitaan opettajatuutorin kanssa ennakkoon.

Täydentävän osaamisen moduulien opintoihin sisältyy seuraavia opintotyyppejä: ammattiopintoja, ammattitaitoa
edistävää harjoittelua ja vapaasti valittavia opintoja

Joustavat opintojen suoritus- ja erikoistumismahdollisuudet

Moduulien osaamistavoitteiden mukaista osaamista voi kerryttää Laureassa joustavasti. Opiskelija voi
• valita ydinosaamisen opintoja Laurean eri kampuksilta samannimisiin moduuleihin,
• valita ammatillisia tavoitteita tukevia täydentävän osaamisen moduuleja Laurean eri kampuksilta,
• valita englanninkielisiä opintojaksoja Laurean englanninkielisten koulutusten tarjonnasta, vaikka opiskeleekin
suomenkielisessä koulutuksessa,
• valita suomenkielisiä opintojaksoja Laurean suomenkielisten koulutusten tarjonnasta, vaikka opiskeleekin
englanninkielisessä koulutuksessa,
• sisällyttää tutkintoon opintoja FUAS-liittouman ammattikorkeakoulujen eli Lahden ja Hämeen
ammattikorkeakoulujen tarjonnasta ilman opintomaksuja,
• valita verkko-opintoja, jotka tuovat opintoihin ajallista joustavuutta ja
• kehittää osaamistaan hankkeisiin ja projekteihin osallistumalla.

Opintojaksojen toteutussuunnitelmissa täsmennetään opintojen tavoitteita, sisältöä ja toteutusmuotoa.

Opiskelijan yksilöllisen osaamisen kehittymistä tukevat myös kampusmoduulit, joiden sisällöissä painottuvat
kampuksen erityisosaamiset. Lisäksi osaamista voi syventää tai laajentaa täydentävän osaamisen moduulien
valinnoilla, erilaisiin hankkeisiin osallistumalla sekä harjoittelupaikkaa ja opinnäytetyön aihetta valitessaan.
Opiskelijaa tuetaan opintopolulla uraohjauksella.

OPPIMISEN JA OSAAMINEN ARVIOINTI

Opetussuunnitelman osaamistavoitteet on kuvattu oppijan toimintana niin, että osaamisen kehittymistä suhteessa
asetettuihin tavoitteisiin voidaan arvioida. Osaaminen tunnistetaan tieto-, taito- ja arvo-osaamisena sekä
kokemuksellisena osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen. Opetussuunnitelman
osaamiskuvauksissa on hyödynnetty Bloomin taksonomiaa, jossa osaamisen kehittymistä kuvataan kuudella eri
tasolla: tietäminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analyysi, synteesi ja arviointi/uuden luominen.

Laurea-ammattikorkeakoulun LbD –toimintamalli edellyttää oppijan osaamisen kehittyvän koulutuksen aikana
soveltamisen tasolta uuden luomisen tasolle saakka. Laureassa on kuvattu valtakunnallisen
osaamisenviitekehyksen (NQF) pohjalta yhteiset yleiset työelämäosaamisen kriteerit. Yleinen työelämäosaaminen
kehittyy osana moduuleita, opintojaksoja ja projekteihin osallistumista.

Taulukko 1. Laurean yhteiset yleiset työelämäosaamisen kriteerit

Osaamisen kuvaus Osaamisen tavoite
Esimerkkejä
• osaa ratkaista rooliinsa, • muuttaa toimintatapojaan ja
toimintatapoihinsa ja rooliaan sekä kehittää
REFLEKTIO-OSAAMINEN osaamiseensa liittyviä ongelmia osaamistaan kehittämisprosessin
tavoitteellisesti päämäärän edetessä hankkeelle asetettujen
oppimisen taidot (EQF) saavuttamiseksi tavoitteiden ja päämäärän
saavuttamiseksi.
Oppijan oman ja muiden toimijoiden • tuo esille arvostamiensa
osaamisen arviointi ja kehittäminen asiantuntijoiden esittämiä
osaamistavoitteiden saavuttamiseksi näkökulmia hankkeen edetessä
• osaa analysoida toteutettuja • vertailee tavoitteellisesti erilaisia
toimintatapoja ja toimijoiden näkökulmia yhteistyössä
osaamista sekä tehdä hanketoimijoiden kanssa
analysoinnin perusteella
johtopäätöksiä yhdessä muiden
toimijoiden kanssa yhteisen
päämäärän saavuttamiseksi
• osaa vertailla ja kehittää eri • mallintaa kehittämishanketta
toimijoiden toimintatapoja, kokonaisuutena vaikuttavuuden
asetettuja tavoitteita ja näkökulmasta
päämäärää sekä prosessin
kokonaisuutta ja luoda uuden
toimintamallin
• osaa noudattaa tasa-arvoisuuden • toimii sovittujen toimintatapojen
ja oikeudenmukaisuuden mukaisesti
EETTINEN OSAAMINEN periaatteita • ottaa muut huomioon, antaa tilaa
• osaa soveltaa oman alansa muiden ajatuksille ja kuuntelee
arvoperustaa ja ammattieettisiä • noudattaa pelisääntöjä (esim.
periaatteita omassa aikatauluja), sitoutuu työhön, on
toiminnassaan huolellinen, luotettava,
• osaa soveltaa kestävän oikeudenmukainen, kunnioittaa
kehityksen periaatteita toisten työtä, osoittaa
(ympäristövastuu, sosiaalinen, tilannetajua ja käyttäytyy
taloudellinen vastuu) omassa tilanteeseen sopivasti
toiminnassaan • ymmärtää, että paikallisilla
• toimii vastuullisena globaalina toimilla voi olla myös
kansalaisena kansainvälisiä vaikutuksia ja
päinvastoin
• osaa ottaa vastuun omasta • tunnistaa valintoihin liittyviä
toiminnastaan ristiriitoja
• osaa ottaa vastuun ryhmän • vertailee ja ottaa huomioon
toiminnasta erilaisia näkökulmia, pystyy
luopumaan itsekkäistä tarpeista
yhteisen hyvän saavuttamiseksi
• arvostaa toisten työtä ja
tuotoksia esim. esittämällä
alkuperäislähteet
• vaikuttaa yhteiskunnassa • suunnittelee / kehittää
osaamistaan hyödyntäen (LbD asiakaslähtöisiä ja kestäviä
aluekehitys) ratkaisuja, jotka sisältävät
taloudellisen, sosiaalisen ja
ympäristönäkökulman

• osaa viestiä • noudattaa projektin / hankkeen
tarkoituksenmukaisesti viestinnällisiä vaatimuksia ja
(TYÖYHTEISÖLLINEN) VIESTINTÄ- työyhteisön edellytyksiä
OSAAMINEN vuorovaikutustilanteissa ja osaa • edistää omalla toiminnallaan
kommunikoida rakentavaa ilmapiiriä
Opiskelija osaa toimia erilaisissa kulttuurienvälisissä tilanteissa (asianmukainen, rakentava
työhön liittyvissä viestintä- ja kritiikki)
vuorovaikutustilanteissa tarkoituksen- • arvostaa, kuuntelee ja
mukaisesti: opiskelija käyttää kunnioittaa erilaisia viestijöitä ja
monipuolisesti viestinnän kanavia eri kulttuureja sekä kielellistä
tilanteissa, vaihtaa sanomia ja monimuotoisuutta
ylläpitää vuorovaikutusta toisten • soveltaa viestintäosaamistaan
ihmisten kanssa. erilaisten ihmisten kanssa
• kommunikoi vieraalla kielellä
• käyttää tieto- ja
viestintätekniikkaa tehtävissään
• osaa viestiä vastuullisesti • edistää viestinnällään yhteisön
monialaisen työyhteisön / hyvinvointia
verkoston jäsenenä • toimii aktiivisena ja
• osaa organisoida viestintää tavoitteellisena kumppanina
työyhteisössä työyhteisössä ja verkostoissa
• osaa arvioida monikulttuurisessa globaalisti
yhteistyössä tarvittavaa • jakaa tietoa ja tiedottaa oma-
viestintäosaamista aloitteisesti hankkeen
• osaa arvioida etenemisestä erilaisia
kansainvälisyyskehityksen viestintäkanavia käyttäen
vaikutuksia ja mahdollisuuksia
• löytää ratkaisuja viestinnällisiin
haasteisiin
• rakentaa ja organisoi
verkostokumppanuuksia
yhteistyössä hanketoimijoiden
kanssa
• osaa uudistaa viestintätapoja • uskaltaa haastaa oman itsensä
• osaa johtaa viestintää ja muut toimintaan
• osaa kehittää työelämäyhteyksiä • sietää epävarmuutta,
ja verkostoja keskeneräisyyttä ja
• osaa vaikuttaa yhteiskunnassa epäonnistumisen mahdollisuutta
viestimällä hankkeen tuloksista viestintätilanteissa
• toimii ammatillisesti, tulkitsee ja
hallitsee tunteita kriittisissä
vuorovaikutustilanteissa
• rakentaa ja kehittää itsenäisesti
verkostokumppanuuksia
• käyttää uudistavia viestintätapoja

• osaa tunnistaa työelämän/ • hankkii ja käsittelee oman alan
hankkeen kohteita, joihin tietoa suhteessa TKI-
INNOVAATIO-OSAAMINEN tarvitaan muutosta hankkeeseen
• osaa käyttää • tuo esille hankkeesta
tarkoituksenmukaisia projekti-, toteutettavissa olevia
tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehittämisaihioita
menetelmiä
• osaa soveltaa kehittävää
työotetta TKI-hankkeessa
• osaa organisoida TKI-hanketta • dokumentoi ja raportoi: kuvaa
• osaa analysoida ja tulkita työelämää uudistavia luovia tieto-
innovaatioprosessia soveltaen tai toimintatapoja hankkeen
alan olemassa olevaa tavoitteiden mukaisesti
kansainvälistä tietoa • tuo esille alaan liittyviä
kansainvälisiä standardeja ja
käytänteitä ja toimii niiden
mukaisesti
• uskaltaa kyseenalaistaa
rakentavasti
• osaa luoda uusia työtapoja • ehdottaa ja toteuttaa rohkeasti ja
käyttäen luovaa luovasti ratkaisuja näkökulmansa
ongelmanratkaisua ja löytää perustellen
asiakaslähtöisiä, kestäviä ja • visioi tulevaisuutta (ajassa
taloudellisesti kannattavia etenevä ajattelu, kyky nähdä
ratkaisuja myös mennyt)
• luo uutta

• osaa käyttää johtamisen ja • tunnistaa oman roolinsa
yrittäjämäisen toiminnan johtaakseen omaa toimintaansa
JOHTAMIS-OSAAMINEN perusteita osana hankkeessa
projektityöskentelyä • tunnistaa hankkeen tavoitteet ja
Johtaminenon tavoitesuuntautunutta asettaa itselleen tavoitteet
vuorovaikutteista sosiaalista • osaa johtaa kehittämishanketta • laatii projektisuunnitelman
toimintaa. Johtamisella ohjataan (juridinen ja taloudellinen
ihmisten toimintaa. Johtamisen avulla näkökulma)
pyritään siihen, että joukkoihmisiä projektipäällikkönä
toimii paremmin ja tehokkaammin
kuin ilman johtamista
• osaa kehittää • tiedottaa päätöksistä ja
kehittämishankkeessa toimivien hankemuutoksista sekä ratkaisee
yhteishenkeä omalla viestinnän ja vuorovaikutuksen
esimerkillään ongelmia
• suunnittelee ja toteuttaa budjetin
• organisoi hankkeen toimintoja ja
vastuuttaa toimijoita (jakaa työt ja
vastuut)
• tukee projektipäällikkönä
toimijoiden kehittymistä
• tekee päätöksiä
ennakoimattomissa tilanteissa
• tunnistaa riskejä ja toimii
ratkaisun löytämiseksi
• seuraa ja arvioi projektia
suhteessa suunnitelmaan
• osaa johtaa proaktiivisesti • visioi tulevaisuutta
• osaa yleistää • uudistaa johtamiskulttuuria
kehittämishankkeessa syntynyttä
johtamisosaamista työelämän
kehittämisessä

Osaaminen arvioidaan Laureassa asteikolla 0-5 seuraavasti:

5 (kiitettävä),
4 (hyvä),
3 (hyvä),
2 (tyydyttävä),
1 (tyydyttävä) ja
0 (hylätty).

Opintojakso ja toteutuksen osa voidaan arvioida myös hyväksytty/hylätty (H/0) –asteikolla.

Osaamisen arvioinnin kriteerit ilmoitetaan opintojakson/projektin alkaessa. Arviointia suunniteltaessa hyödynnetään
yhteisiä alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan arviointikriteereitä, jotka on yhteisesti kuvattu tasoille 1,3 ja 5

Taulukko 2. Yhteiset alkuvaiheen ja valmistumisvaiheen opiskelijan arviointikriteerit

AMK-TUTKINTO ALKUVAIHEEN OPISKELIJA VALMISTUMISVAIHEEN
OPISKELIJA
• Käyttää asiantuntevasti • Käyttää asiantuntevasti ja laaja-
ammattikäsitteitä. alaisesti ammattikäsitteitä sekä
KIITETTÄVÄ • Noudattaa työturvallisuusohjeita hallitsee kokonaisuuksia.
vastuullisesti ja itsenäisesti. • Kehittää toimintaympäristönsä
arvosana 5 • Perustella toimintaa tutkitun työturvallisuutta.
tiedon avulla. • Kehittää toimintatapoja
Opiskelija osaa: • Toimia itsenäisesti ja vertailemalla, yhdistelemällä ja
aloitteellisesti tavoitteiden valitsemalla tutkittua tietoa.
suunnassa. Toiminta on usein • Toimia aloitteellisesti ja
joustavaa, järjestelmällistä, innovatiivisesti tavoitteiden
kehittämispainotteista, luovaa ja mukaan. Toiminta
aktiivista. pääsääntöisesti uutta luovaa,
• Valita toimintaan soveltuvia työelämää kehittävää ja selkeän
tekniikoita ja malleja ja perustella ammatillista.
valintansa.
• Toimia asiakaslähtöisesti ja • Valita, yhdistellä ja kehittää
tilanteenmukaisesti. toimintaan soveltuvia tekniikoita
• Edistää ryhmän toimintaa. ja malleja.
• Kriittisesti soveltaa • Toimia aloitteellisesti ja
ammattieettisiä periaatteita vastuullisesti asiakassuhteissa
toiminnassaan. sekä ymmärtää asiakkuuden
merkityksen kokonaisuuden
kannalta.
• Kehittää ja uudistaa monialaisen/-
ammatillisen ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
monimutkaisissa ja
ennakoimattomissa tilanteissa.

• Käyttää systemaattisesti • Käyttää asiantuntevasti
ammattikäsitteitä. ammattikäsitteitä.
HYVÄ • Soveltaa työturvallisuusohjeita • Huolehtia omasta ja
toiminnassaan. työyhteisönsä työturvallisuudesta
arvosana 3 • Perustella, vertailla ja analysoida sekä havaitsee
toimintaansa yleisillä ohjeilla. kehittämiskohteita.
Opiskelija osaa: • Selviytyä itsenäisesti erilaisissa • Valita toimintatapoja tutkitun
tehtävissä kulloisessakin tiedon ja ohjeistuksen perusteella.
toimintaympäristössä. • Toimia systemaattisesti ja
• Soveltaa monipuolisesti opittuja kriittisesti tavoitteiden suunnassa
tekniikoita ja malleja. monimutkaisissa tilanteissa.
• Toimia ammatillisesti Toiminta usein joustavaa,
asiakastilanteissa. järjestelmällistä, luovaa ja
• Toimia ryhmässä aktiivista.
tavoitesuhteisesti. • Valita toimintaan soveltuvia
• Perustella toimintaansa tekniikoita ja malleja ja perustella
ammattieettisten periaatteiden valintansa.
mukaisesti. • Priorisoida ja ylläpitää
asiakkuuksia/asiakassuhteita.
• Edistää ryhmän toimintaa.
• Soveltaa kriittisesti
ammattieettisiä periaatteita
toiminnassaan.

• Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja • Käyttää systemaattisesti
asianmukaisia ammattikäsitteitä ammattikäsitteitä.
TYYDYTTÄVÄ, sekä osoittaa perehtyneensä • Noudattaa työturvallisuusohjeita
tietoperustaan. vastuullisesti ja itsenäisesti.
arvosana 1 • Toimia turvallisesti, joskin • Perustella ja analysoida
toiminta on usein kaavamaista/ toimintaansa yleisillä ohjeilla
Opiskelija osaa: kokeilevaa/ hapuilevaa/ sekä tutkitun tiedon avulla.
omalähtöistä • Toimia ammatillisesti ja
• Noudattaa sääntöjä ja ohjeita vastuullisesti ennakoimattomissa
sekä perustella toimintaansa asiakas- ja ongelmatilanteissa.
annetuilla ohjeilla. • Toimia itsenäisesti erilaisissa
• Toimia ohjattuna asianmukaisesti. tehtävissä kulloisessakin
• Käyttää opittuja tekniikoita ja toimintaympäristössä.
malleja. • Soveltaa monipuolisesti opittuja
• Ottaa toiminnassaan asiakkaat tekniikoita ja malleja.
huomioon. • Toimia asiakaslähtöisesti ja
• Toimia ryhmän jäsenenä. tilanteenmukaisesti sekä
ymmärtää asiakastarpeita.
• Toimia ammattieettisten • Toimia ryhmässä
periaatteiden mukaisesti. tavoitesuhteisesti.
• Toimia ja perustella toimintaansa
ammattieettisten periaatteiden
mukaisesti.

Arvioinnissa hyödynnetään opiskelijoiden tekemiä itse- ja vertaisarviointeja sekä työelämän edustajien arvioita.
Opiskelijalla on mahdollisuus myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT).
Arvioinnin avulla opiskelija voi seurata oman osaamisensa ja omien tavoitteidensa kehittymistä suhteessa tutkinnon
asettamiin osaamisvaatimuksiin

TUTKINNON KANSAINVÄLINEN VERTAILTAVUUS

Laureassa toimitaan osaamisperustaisesti ja osaaminen tunnistetaan kokonaisvaltaisena. Tutkinnon sisällöissä on
huomioitu valtakunnallisesti määritellyt yleiset työelämävalmiudet, joita on Laureassa täsmennetty.

Tutkinnon taso vastaa kansallisen tutkintojen viitekehyksen (National Qualifications Framework, NQF) mukaista
tasoa 6 ja eurooppalaisen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tasoa 6.

Opintojakson osaamistavoitteet on opetussuunnitelmassa kuvattu arviointiasteikon (1-5) tasolle kolme (hyvä).

OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN

Opetussuunnitelmaa kehitetään arviointi-, seuranta ja palautetiedon pohjalta. Moduulien opintojaksoihin ja
toteutustapoihin voi tulla muutoksia. Täydentävän osaamisen moduulien tarjontaa kehitetään jatkuvasti työelämän
tarpeita vastaavaksi eli tarjonta voi muuttua opintojen aikana

1. vuosi 2. vuosi
OP OPINNOT 7 38
V057 HYVINVOINTIPALVELUJEN
VERKOSTOJOHTAMINEN
V1262 Johtaminen verkostoissa 10
V1263 Kokemuksellinen oppiminen verkostosuhteissa 7
V1264 Kehittämistoiminta verkostossa 8
V1265 Kehittämishanke 20
7 38
V057 HYVINVOINTIPALVELUJEN VERKOSTOJOHTAMINEN, 45 op

Kuvaus:

Täydennyskoulutuksen ytimenä on osallistujien verkostojohtamisosaamisen vahvistaminen. Verkostojohtaminen
viittaa sellaisten strategioiden ja toimenpiteiden suunnitteluun ja toimeenpanoon, jotka edistävät verkoston
toimivuutta (vrt. Järvensivu ja Möller 2009).

Verkostojohtamisen osaamista karttuu käytännön kehittämistyötä tekemällä. Sen tueksi tarvitaan syvällistä
yhteistyörakenteiden ja verkostojohtamisen käsitteiden ymmärrystä sekä toimintatutkimuksellisen kehittämisotteen
hallintaa.

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus vahvistaa myös kokemuksellisen oppimisen taitoja ja
tukee oppimisprosessia henkilökohtaisen mentoroinnin keinoin.

Opiskelija osaa:
Tieto

Hallitsee laaja-alaiset organisaatioiden yhteistyörakenteisiin ja verkostojohta-miseen liittyvät käsitteet sekä
yhteistyörakenteiden ja verkostojohtamisen tutki-miseen ja kehittämiseen soveltuvat menetelmät.

Osaa arvioida kriittisesti organisaatioiden välisen yhteistyön ja verkostojohtamisen viitekehyksiä
hyvinvointipalveluiden tuottamisen ja erityisesti oman työn näkö-kulmasta

Taito – työskentelytapa ja soveltaminen

Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia soveltamalla ja yhdistelemällä eri alojen tietoja
hyvinvointipalveluverkostojen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimin-nassa.

Kykenee arvioimaan ja kehittämään yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa verkostoissa sekä kykenee
arvioimaan ja kehittämään organisaatioiden välisiä yhteistyörakenteita ja -suhteita hyödyntämällä
toimintatutkimuksellista kehit-tämisotetta.

Kykenee kartuttamaan verkostojohtamiseen liittyviä tietoja ja käytänteitä hyödyn-tämällä toimintatutkimuksellista
kehittämisotetta.

Vastuu, johtaminen, yrittäjyys

Kykenee kehittämään ja johtamaan uusia strategisia lähestymistapoja organisaa-tioiden ja asiantuntijoiden välisen
yhteistyön sekä asiakkuuksien rakentamiseen.

Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä organisaatioiden ja henkilöiden verkos-toissa.

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Valmius kokemukselliseen oppimiseen hyvinvointipalvelujen verkostoissa.
Kykenee vuorovaikutteiseen viestintään verkostoissa.

Kykenee kehittymään mentoroinnin ja henkilökohtaisen valmennuksen avulla.

Osaamistavoitteiden sisällössä ja jaottelussa on soveltaen hyödynnetty seuraavaa lähdettä:

Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. 2009. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä
2009: 24. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Liite 1. Tutkintojen ja muun

osaamisen kansallinen viitekehys. Tasot 6 ja 7.

Sisältö:

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on varsin uutta Suomessa.Ehdotus
korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen luomisesta tehtiin hallitusohjelman ja
aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen linjausten pohjalta opetusministeriön työryhmässä vuonna 2008 (
Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä
2008: 38). Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työelämän eri organisaatioiden kanssa pitää
huolta siitä, että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu kokemus muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla
asiantuntijan osaaminen uusiutuu. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ei ole tutkintoon
johtavaa tai sen osia täydentävää koulutusta.

Oppisopimustyyppinen koulutus tarkoittaa, että 70 % opiskelusta tapahtuu työstä oppimalla. Koulutuksen
alkuvaiheessa osallistujista muodostetaan 6-8 henkilön oppimisverkkoja, joiden toimijat saavat toisiltaan
vertaistukea, oppivat toinen toistensa kokemuksista ja mahdollisuuksien mukaan jopa työstävät yhteistä
kehittämishanketta.

Työstä oppimista tukevat koulutukseen kuuluvat 14 valmennuspäivää, oppimistehtävät ja verkostotapaamiset, joihin
osallistuvat myös koulutuksen toteuttajatahojen verkosto-ohjaajat ja mentorit.

Virtuaalisena oppimisympäristönä hyödynnetään Optima-työtilaa, jossa oppimisverkot voivat käydä jatkuvaa
keskustelua kehittämishankkeistaan.

Osaamisen kehittyminen:
Täydennyskoulutuksen valmennuspäivinä keskitytään hyvinvointipalvelujen verkostojohtamisen, verkostoissa
oppimisen ja toimintatutkimuksellisen kehittämisotteen teoreettisiin jäsennyksiin. Näiden teemojen teoreettinen
osaaminen karttuu myös oppimistehtävien parissa. Oppimistehtävät perustuvat uusimpiin tieteellisiin julkaisuihin.

Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen aikana verkostojohtamisosaaminen vahvistuu työssä ja työstä
oppimalla. Teoreettiset viitekehykset ja analysointityökalut tukevat käytännön kehittämistyötä. Opiskelija osoittaa
osaamisensa kehittymisen kokoamalla kehittämishankkeestaan portfolion.

V1262 Johtaminen verkostoissa, 10 op

Opiskelija osaa:
Tieto

Osaa arvioida kriittisesti organisaatioiden välisen yhteistyön ja verkostojohtamisen viitekehyksiä
hyvinvointipalveluiden tuottamisen ja erityisesti oman työn näkö-kulmasta

Taito – työskentelytapa ja soveltaminen

Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia soveltamalla ja yhdistelemällä eri alojen tietoja
hyvinvointipalveluverkostojen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimin-nassa.

Kykenee kartuttamaan verkostojohtamiseen liittyviä tietoja ja käytänteitä hyödyn-tämällä toimintatutkimuksellista
kehittämisotetta.

Vastuu, johtaminen, yrittäjyys

Kykenee kehittämään ja johtamaan uusia strategisia lähestymistapoja organisaa-tioiden ja asiantuntijoiden välisen
yhteistyön sekä asiakkuuksien rakentamiseen.

Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä organisaatioiden ja henkilöiden verkos-toissa.

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Valmius kokemukselliseen oppimiseen hyvinvointipalvelujen verkostoissa.

Kykenee vuorovaikutteiseen viestintään verkostoissa.

Kykenee kehittymään mentoroinnin ja henkilökohtaisen valmennuksen avulla.

Osaamistavoitteiden sisällössä ja jaottelussa on soveltaen hyödynnetty seuraavaa lähdettä:

V1263 Kokemuksellinen oppiminen verkostosuhteissa, 7 op
Opiskelija osaa:
Tieto

Osaa arvioida kriittisesti organisaatioiden välisen yhteistyön ja verkostojohtamisen viitekehyksiä
hyvinvointipalveluiden tuottamisen ja erityisesti oman työn näkö-kulmasta

Taito – työskentelytapa ja soveltaminen

Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia soveltamalla ja yhdistelemällä eri alojen tietoja
hyvinvointipalveluverkostojen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimin-nassa.

Kykenee kartuttamaan verkostojohtamiseen liittyviä tietoja ja käytänteitä hyödyn-tämällä toimintatutkimuksellista
kehittämisotetta.

Vastuu, johtaminen, yrittäjyys

Kykenee kehittämään ja johtamaan uusia strategisia lähestymistapoja organisaa-tioiden ja asiantuntijoiden välisen
yhteistyön sekä asiakkuuksien rakentamiseen.

Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä organisaatioiden ja henkilöiden verkos-toissa.

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Valmius kokemukselliseen oppimiseen hyvinvointipalvelujen verkostoissa.

Kykenee vuorovaikutteiseen viestintään verkostoissa.

Kykenee kehittymään mentoroinnin ja henkilökohtaisen valmennuksen avulla.

Osaamistavoitteiden sisällössä ja jaottelussa on soveltaen hyödynnetty seuraavaa lähdettä:

V1264 Kehittämistoiminta verkostossa, 8 op
Opiskelija osaa:
Tieto

Osaa arvioida kriittisesti organisaatioiden välisen yhteistyön ja verkostojohtamisen viitekehyksiä
hyvinvointipalveluiden tuottamisen ja erityisesti oman työn näkö-kulmasta

Taito – työskentelytapa ja soveltaminen

Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia soveltamalla ja yhdistelemällä eri alojen tietoja
hyvinvointipalveluverkostojen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimin-nassa.

Kykenee kartuttamaan verkostojohtamiseen liittyviä tietoja ja käytänteitä hyödyn-tämällä toimintatutkimuksellista
kehittämisotetta.

Vastuu, johtaminen, yrittäjyys

Kykenee kehittämään ja johtamaan uusia strategisia lähestymistapoja organisaa-tioiden ja asiantuntijoiden välisen
yhteistyön sekä asiakkuuksien rakentamiseen.

Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä organisaatioiden ja henkilöiden verkos-toissa.

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Valmius kokemukselliseen oppimiseen hyvinvointipalvelujen verkostoissa.

Kykenee vuorovaikutteiseen viestintään verkostoissa.

Kykenee kehittymään mentoroinnin ja henkilökohtaisen valmennuksen avulla.

Osaamistavoitteiden sisällössä ja jaottelussa on soveltaen hyödynnetty seuraavaa lähdettä:

Opiskelija osaa:
Tieto

Osaa arvioida kriittisesti organisaatioiden välisen yhteistyön ja verkostojohtamisen viitekehyksiä
hyvinvointipalveluiden tuottamisen ja erityisesti oman työn näkö-kulmasta

Taito – työskentelytapa ja soveltaminen

Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia soveltamalla ja yhdistelemällä eri alojen tietoja
hyvinvointipalveluverkostojen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimin-nassa.

Kykenee kartuttamaan verkostojohtamiseen liittyviä tietoja ja käytänteitä hyödyn-tämällä toimintatutkimuksellista
kehittämisotetta.

Vastuu, johtaminen, yrittäjyys

Kykenee kehittämään ja johtamaan uusia strategisia lähestymistapoja organisaa-tioiden ja asiantuntijoiden välisen
yhteistyön sekä asiakkuuksien rakentamiseen.

Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä organisaatioiden ja henkilöiden verkos-toissa.

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Valmius kokemukselliseen oppimiseen hyvinvointipalvelujen verkostoissa.

Kykenee vuorovaikutteiseen viestintään verkostoissa.

Kykenee kehittymään mentoroinnin ja henkilökohtaisen valmennuksen avulla.

Osaamistavoitteiden sisällössä ja jaottelussa on soveltaen hyödynnetty seuraavaa lähdettä: