Opetussuunnitelma 2013 – ZYB13SJ (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Sosiaalialan koulutusohjelma, perhekeskeisen varhaiskasvatuksen kehittäminen ja johtaminen (Hyvinkää,
ZYB13SJ

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Opetussuunnitelman yleiskuvaus

Sosiaalialan toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Globalisaatio, talouden ja elinkeinoelämän muutokset sekä
teknologinen kehitys heijastuvat yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämään. Haasteita sosiaalialan työlle luovat
mm. sosio-ekonomiset erot ja monikulttuurisuus. Hyvinvointialan palvelurakenne on siirtymässä järjestelmä- ja
sektorikeskeisyydestä asiakaslähtöisiin ja verkottuneisiin palveluihin.

Tutkimusten mukaan suomalainen voi paremmin kuin koskaan, hänellä on paremmat tulot, koulutus ja hän on myös
tyytyväinen elämäänsä. Siis suurempi osa suomalaisista elää näin. Yhteiskunnan ja julkisten palvelujen
näkökulmasta ongelmia aiheuttaa se, että se pienenevä osa kansalaisista, jotka eivät tätä hyvinvointia jaa, elää
entistä vaikeammissa olosuhteissa ja ratkoo entistä vaikeampia ongelmia elämässään. Monet sellaiset asiat/ilmiöt,
jotka olivat 1960-1970 –luvulla suuren osan suomalaisista arkipäivää, ovat nyt marginaalia. Tämän vuoksi nämä
ihmiset ovat ”eristyneempiä” kuin aiemmin, heidän on vaikeampi saada elää osana muuta yhteisöä jne. Modernit
elämisen tavat ja perherakenteet haastavat meidät aivan uusiin lähestymistapoihin. Myös muista kulttuureista syystä
tai toisesta Suomeen kotiutuneet ovat oikeutettuja asiakaslähtöiseen palveluun. Ihmisten varallisuus haastaa myös
hyvinvointiyhteiskunnan perusteet uudelleen tarkasteluun.

1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lähiyhteisöjen ja yksityisten palveluiden merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa kasvaa, ja hyvinvointiyrittäjyyden
lisääntyminen tuo alalle uusia mahdollisuuksia. Hyvinvointiteknologia puolestaan tarjoaa uudenlaisia
mahdollisuuksia, vaikka ihmisläheisen työn merkitys edelleen korostuu. Hyvinvointialan vaatimusten täyttämiseksi
tarvitaan myös palveluinnovaatioita. Muutokset näkyvät kaikkialla sosiaalialan toiminnassa.

Laurean toiminta-alue kehittyy erityisen nopeasti. Väestö lisääntyy, alue kehittyy voimakkaasti sekä taloudellisesti ja
teknologisesti ja samalla kansainvälistyy. Uudellamaalla ihmisten elämäntapa vaihtelee urbaanille ympäristölle
ominaisesta kaupunkikulttuurista maaseutumaiseen lähiyhteisökulttuuriin. Elämäntilanteeltaan erilaisten
lapsiperheiden arjen tukeminen on haastavaa. Lisäksi on ratkaistava erilaisia sosiaalisia ongelmia ja
yhteiskunnallista marginalisaatiota aiheuttavia tekijöitä kuten työttömyys, asunnottomuus sekä päihde- ja
mielenterveysongelmat.

2. ASIANTUNTIJUUS

Sosiaalialan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa sosiaalialan työn asiantuntijoita. Tämä merkitsee
kasvatukseen, kuntoutukseen, ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvien kysymysten tarkastelua
ihmisten välisistä suhteista ja sosiaalisista tilanteista lähtien sekä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Sosiaalialan
arvot perustuvat ihmisen arvostamiseeAn ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sosionomit (ylempi AMK) ovat kehittämisen ja johtamisen asiantuntijoita,
joiden toiminta perustuu sosiaa-lialan arvoihin ja viitekehykseen. Olennaista on ymmärtää asiakastyö ja
kehittäminen laajassa yhteiskunnallisessa ja globaalissa yhteydessä. Sosiaaliala on lähtökohdiltaan
yhteiskunnallista, mutta ihmisten kanssa työskentely humaania.

Ammattityön menetelmien hallitseminen sekä niiden taustalla olevan sosiaalisen ja kuntouttavan näkökulman
ymmärtäminen kuuluvat alan ydinosaamiseen. Kun työs-kennellään erilaisissa elämäntilanteissa olevien
asiakkaiden kanssa, korostuu tutkiva ja kehittävä työote sekä oman toiminnan ja oppimisen jatkuva itsearviointi.
Samanlaista työotetta tarvitaan yhteiskunnan nopeasti muuttuessa. Vaatimukset työn tehokkuudesta ja
vaikuttavuudesta sekä kansalaisten oikeudet edellyttävät palveluiden, työmenetelmien ja toiminnan laadun
arvioinnin sekä johtamisen osaamista.

3. OSAAMISALUEET
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamat kompetenssit ovat eurooppalaisen standardin EQF taso 7:n
mukaiset. Koulutusohjelmasta valmistunut sosionomi (ylempi AMK) on sekä kehittämisen ja johtamisen asiantuntija
että oman substanssialansa asiantuntija. Sosionomin (ylempi AMK) ydinosaamisalueet ovat:
Sosiaalialan asiantuntijuusosaaminen

• Sosionomi (ylempi AMK) osaa kriittisesti analysoida yhteiskunnallisia ja globaaleja muutoksia sekä ennakoida
niiden sosiaalisia vaikutuksia
• Sosionomi (ylempi AMK) osaa suunnitella, johtaa ja arvioida asiakasprosesseja sekä arvioida niiden vaikutuksia
kokonaisuudessaan
• Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee sosiaalialan erityisosaamista vastaavia käsitteitä, työorientaatioita ja menetelmiä
• Sosionomi (ylempi AMK) kykenee työskentelemään itsenäisesti sosiaalialan vaativissa asiantuntijatehtävissä
• Sosionomi (ylempi AMK) osaa toimia kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa

Tutkimuksellinen kehittämisosaaminen

• Sosionomi (ylempi AMK) osaa arvioida kriittisesti T&K&I-toiminnan intressilähtökohtia ja ymmärtää eettisyyden
merkityksen toiminnassa
• Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee tutkimus- ja kehittämismenetelmiä sekä osaa kehittää sosiaalialan työtä
käytäntölähtöisiä tutkimusmenetelmiä hyö-dyntäen
• Sosionomi (ylempi AMK) osaa kehittää toimintaansa ja sosiaalialan käytäntöjä reflektoiden kokemustietoa ja
kansalaisia osallistaen
• Sosionomi (ylempi AMK) osaa innovoida, valmistella ja johtaa projekteja sekä arvioida niiden prosesseja ja
vaikuttavuutta

Johtamisosaaminen

• Sosionomi (ylempi AMK) ymmärtää strategisen ajattelun periaatteet sekä tuntee laatujärjestelmiä ja osaa arvioida
ja soveltaa niitä
• Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee talous- ja henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja osaa soveltaa niitä
• Sosionomi (ylempi AMK) osaa kehittää ja johtaa työyhteisön toimintaa sekä edistää työhyvinvointia yhteistyössä
henkilöstön kanssa
• Sosionomi (ylempi AMK) kykenee johtamaan osaamista sekä sosiaalialan työkäytäntöjen ja palvelujen
kehittämistä monimutkaisissa ja ennakoimattomissa verkostoissa ja toimintaympäristöissä

4. AMMATILLINEN KASVU

Koulutus perustuu ihmisen kehitysmahdollisuuksia, aktiivisuutta ja voimavaroja korostavaan ihmiskäsitykseen.
Oppimisessa edistetään aktiivista, kriittistä ja arvioivaa tiedonkäsittelyä sekä korostetaan luovuutta ja
vuorovaikutteisuutta.

Koulutus etenee osittain samalla tavalla, kuin kehittämishanke etenee. Opiskeli-jan oppiminen koulutusohjelmassa
kytkeytyy tiiviisti työelämän kehittämi-seen. Koulutuksen alussa on olennaista yhteiskunnallisen viitekehyksen
syveneminen sekä kehittämisen tarpeiden analysointi. Opiskelija oppii suunnittelemaan ja johtamaan toiminnan
kehittämistä.

Henkilökohtainen opetussuunnitelma (Hops) sekä erilaiset ohjausmuodot tuke-vat opiskelijan ammatillista
kehittymistä. Hopsissa korostuvat opiskelijan lähtöosaaminen ja oppimistavoitteet, opiskelun käytännön järjestelyt
sekä opintojen suunnittelu. Ammatillista kasvua ja opintojen suunnittelua ja edistymistä tukevan ohjauksen lisäksi
tarjotaan yksilö- ja ryhmämuotoista ohjausta opinnäytetyöhön. Työyhteisön sitoutuminen koulutukseen sekä
mentorointi tukevat ammatillista kehittämistä.

5. KOULUTUSOHJELMAN KUVAUS

Koulutusohjelma on suunnattu sosionomi (AMK) –koulutuksen saaneelle henkilölle, joka haluaa johtaa ja kehittää
sosiaalialan työtä erityisesti perhekeskeisen varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Koulutus tarjoaa syventävää
osaamista varhaiskasvatuksessa, erilaisissa lastensuojelun tehtävissä sekä perhetyössä työskenteleville
sosiaalialan ammattilaisille. Painopiste on lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Kehittämisessä korostuvat toiminnan vaikuttavuuden ohella kansalaisten oikeudet tarpeenmukaisiin ja laadukkaisiin
palveluihin sekä projektimainen työskentelytapa. Koulutusohjelmasta valmistuvat sosionomit (ylempi AMK) voivat
toimia kehittämistehtävissä sekä asiantuntijana, suunnittelijana että johtotehtävissä julkisella, yksityisellä ja
kolmannella sektorilla.

Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat rakentuvat kehittämispohjaisen oppimisen (LbD) periaatteelle.
Oppiminen sisältää työn kehittämistä autenttisis-sa ympäristöissä, ja sitä edistävät tutkimuksellisuus ja yhteisöllisyys.

Koulutusohjelma pyrkii vastaamaan kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomiin haasteisiin. Koulutus
sisältää kansainvälisiä osioita. Johtamisen ja kehittämisen opinnot antavat perustan julkissektorilla työskentelyn
lisäksi myös hyvinvointiyrittäjyyteen.

6. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE

Perhekeskeisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja johtamiseen painottuva sosiaalialan ylempi AMK –tutkinto
koostuu viidestä teemasta, jotka muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Perhekeskeisen
varhaiskasvatuksen ilmiöitä lähestytään teoreettisella ja tutkivalla orientaatiolla, ja opiskelijat työskentelevät tiiviissä
yhteistyössä työelämän kanssa.

Koulutus alkaa hyvinvointiyhteiskunnan kehityssuuntien analyysistä ja etenee sii-tä kehittämiseen ja johtamiseen.
Vapaasti valittavat opinnot ajoittuvat opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan. Opinnäytetyötä
tehdään koko koulutuksen ajan. Opinnäytetyö alkaa ensimmäisenä lukukautena aiheen ideoinnilla ja kehittämisen
tarpeen analyysillä ja etenee opinnäytetyösuunnitelmaan. Opiskelija voi valmistua 1½ vuodessa, mutta käytännössä
opintoihin on syytä varata 1½—2 vuotta. Osa opinnoista järjestetään yhteistyössä muiden lähialueiden
ammattikorkeakoulujen kanssa.

TAULUKKO

taulukko TAULUKKOTTTJKJKDHJ

7. KOULUTUSOHJELMAN LAADUNVARMISTUS

Koulutuksessa noudatetaan Laurean laatujärjestelmää, joka perustuu jatkuvan kehittämisen kehään. Opintojen
alussa ja lopussa kerätään palautetta sähköisellä INKA-järjestelmällä. Opiskelijat antavat palautetta opetuksesta,
ohjauksesta, opintojen mitoituksesta, hyvinvoinnista sekä opiskelun merkityksestä opiskelijalle itselleen. Lisäksi
jokaisesta opintojaksosta kerätään kirjallista palautetta. Koko koulutusprosessin arviointi- ja seurantamittareista
keskeisiä ovat vetovoima, läpäisyaste, keskimääräinen opiskeluaika, työllistyminen sekä sidosryhmäpalaute.

Opiskelijoiden antamaa palautetta hyödynnetään opintojaksojen ja opetussuunnitelman kehittämiseen. Sen
edellyttämistä kehittämistoimista keskustellaan opiskelijoiden kanssa opintojaksojen yhteydessä ja ohjausryhmässä.
Lisäksi opetussuunnitelman kehittämisessä hyödynnetään ylemmän AMK-tutkinnon koulutusohjelmasta saatavaa
tutkimustietoa. Koulutuksen kehittämistä tukee ohjausryhmä, jossa on koulutuksen, työelämän ja opiskelijoiden
edustus. Ohjausryhmä ohjaa, seuraa ja osallistuu koulutusohjelman ja sen vaikuttavuuden arviointiin.

TEEMA 1: KEHITTÄMINEN JA SEN METODOLOGIAA 20 OP

Teeman kuvaus:
Sosiaalialan toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Globalisaatio, talouden ja elinkeinoelämän muutokset sekä
teknologinen kehitys heijastuvat yksilöiden ja perheiden elämään sekä yhteisöjen toimintaan. Haasteita sosiaalialan
työlle luovat mm. sosio-ekonomiset erot ja monikulttuurisuus. Kuitenkin ihmisten perustarpeet pysyvät; muuttavat
ehkä muotoaan tai ilmentymistään. Hyvinvointialan palvelura-kenne on siirtymässä järjestelmä- ja
sektorikeskeisyydestä asiakaslähtöisiin ja ver-kottuneisiin palveluihin. Lähiyhteisöjen ja yksityisten palveluiden
merkitys hyvin-voinnin tuottamisessa kasvaa. Hyvinvointiyrittäjyyden lisääntyminen tuo uusia mahdollisuuksia.
Hyvinvointiteknologia tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia, vaikka ihmisläheisen työn merkitys edelleen korostuu.
Parhaimmillaan hyvinvointiteknologian avulla voidaan tehdä ”rutiininomaiset” työt niin, että tästä vapautuva aika/
resurssi voidaan kohdentaa asiakkaan kanssa tehtävään face-to-face työhön. Hyvinvointialan haasteisiin
vastaaminen edellyttää myös palveluinnovaatioita. Muutos koskettaa kaikkia sosiaalialan toimintaympäristöjä.

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
Opiskelija osaa analysoida ja kehittää perhelähtöistä varhaiskasvatustyötä, jossa tavoitteena on vaikuttaa lapsen
muuttuviin kasvuolosuhteisiin ja edistää hänen etunsa mukaista kasvua ja kehitystä.

Opiskelija osaa:
• tunnistaa perhekeskeisen varhaiskasvatuksen nykyiset ja tulevaisuuden kehittämishaasteet
• kehittää palvelujärjestelmän mahdollisuuksia vastata lapsiperheiden tarpeisiin
• parantaa lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen
• jäsentää perhekeskeisen varhaiskasvatuksen monitieteistä perustaa ja osaa soveltaa sitä työssä
• lähestyä kehittämisen ilmiöitä hyödyntäen tutkimusmenetelmiä
• soveltaa tutkivan, reflektiivisen ja työelämälähtöisen kehittämisen lähestymistapaa
• kehittää työelämän innovaatioprosesseja
• suunnitella, organisoida, johtaa ja arvioida kehittämishankkeita

TEEMA 2. JOHTAMISOSAAMISEN KEHITTÄMINEN 20 OP

Kuvaus:
Johtajuuden ja johtamisen kysymykset ovat olleet hyvinvointipalvelujen kehittämisessä runsaasti esillä, ja ne on
nähty yhdeksi keskeisimmistä hyvinvointialan kehittämisalueista. Palvelujen tuottamisen ja organisoinnin muutokset
ovat nostaneet esille uusia osaamishaasteita ja –tarpeita niin palveluorganisaatioiden strategiselle johtamiselle kuin
palveluyksiköiden henkilöstö-ja lähijohtamisellekin. Sosiaalialan työn ja ammatin eettisyys luo lisäksi johtamiseen
oman sisältönsä.

Teemassa paneudutaan johtamiseen neljästä näkökulmasta, jotka toimivat samalla teeman opintojaksojen
perustana. Kaikissa teemoissa sivutaan myös hyvinvointipalvelujen johtamiseen liittyviä eettisiä jännitteitä.

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
Opiskelija osaa eritellä ja arvioida johtamis- ja kehittämisosaamista sekä laajentaa valmiuksiaan sosiaalialan ja
hyvinvointipalvelujen johtamisessa ja kehittämisessä.

Opiskelija osaa:
• analysoida muutoksia hyvinvointipalvelujen tuotannossa ja organisoinnissa
• arvioida muutoksia hyvinvointipalvelujen johtamisessa
• eritellä hyvinvointipalvelujen johtamisessa tarvittavaa osaamista

TEEMA 3: PERHEKESKEISEN VARHAISKASVATUKSEN TYÖMENETELMIÄ 15 OP

Kuvaus:
Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi on Suomessa polarisoitunut Suurin osa suomalaisista lapsista ja perheistä elää
hyvää elämää, he ovat hyvinvoivia. Haasteet muodostavat ne perheet ja lapset, joiden kohdalla monet riskit
kumuloituvat (mm. köyhyys, yksinhuoltajuus, maahanmuutto, sosiaalisten verkostojen ohuus, yksinäisyys,
sairaudet). Kuntien perheille tarjoamat palvelut painottuvat korjaaviin palveluihin. Lasten arkeen kuuluu myös yhä
enemmän ammattilaisten asiantuntijatyötä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Lapsen maailmaa saattavat vaivata
suoriutumis- ja suorittamisvaatimukset. Kuitenkin lapsilta itseltään kysyttäessä hyvä arki sisältää kiireettömyyttä ja
vertaisryhmäleikkiä - vähemmän kiirettä ja enemmän yhdessä oloa. Lapsilta kysyttäessä ehdoton ykkönen on
puuhastelu vanhempien ja sisarusten kanssa.

Näkökulmana tarkastelussa ovat erityisesti perheen merkitys, yhteisöllisyys ja yhteisöllinen oppiminen sekä näihin
liittyvien työmenetelmien tunteminen ja käyttäminen työssä ja työyhteisöjen kehittämisessä ja johtamisessa.
Teemassa paneudutaan sosiokulttuurisiin teorioihin ja syvennytään myös perhekeskeisen ja lapsilähtöisen työn
ehkäiseviin ja kuntouttaviin työmenetelmiin.

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
Opiskelija osaa hyödyntää, soveltaa ja kehittää olemassa olevia menetelmiä.
Opiskelija osaa
• soveltaa työssään perhekeskeisen varhaiskasvatuksen teorioita ja työmene-telmiä
• kehittää ehkäiseviä ja kuntouttavia palveluja tukiessaan lapsia ja perheitä

TEEMA 4: VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 5 OP

Kuvaus:
”Vapaasti valittavien opintojen tarkoituksena on tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Opiskelija voi valita oman
kiinnostuksensa ja oppimisen tarpeidensa mukaan vapaasti valittavat opinnot, joiden on oltava pääsääntöisesti
ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisia. Nämä opinnot voivat koostua esimerkiksi tarjolla olevista opintojaksoista,
osallistumisesta T&K&I –hanketyöhön tai konferenssiin. Vapaasti valittaviski soveltuvia opintoja tarjoavat mm.
ammattikorkeakoulut, virtuaaliammattikorkeakoulut, yliopistot ja ulkomaiset korkeakoulut. Vapaasti valittavissa
opinnoissa voidaan lukea hyväksi myös AHOT-periaatteiden mukaisesti aikaisempia korkeakouluopintoja. ”

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
Opiskelija osaa tunnistaa omia oppimistarpeitaan ja syventää niiden mukaisesti omaa erityisosaamistaan.
Näkökulmana osaamisessa ovat lasten ja perheiden hyvinvoinnin haasteet sekä niiden kehittäminen ja johtaminen.

Lisätietoa vapaasti valittavista opinnoista löytyy Optimasta.

TEEMA 5: OPINNÄYTETYÖ 30 OP

Kuvaus:
Ylemmän AMK–tutkinnon keskeisenä osana on opinnäytetyö (30 op). Opinnäytetyö on työelämää palveleva
tutkimus-, kehittämis- ja projektityö, jolla on selkeästi käytäntöön soveltava luonne ja aluekehitystä tukeva tehtävä.
Opinnäytetyöhön liittyy tutkimustiedon soveltamista, ilmiöiden käsitteellistämistä ja arviointia sekä valittujen
menetelmien käyttöä työstä nousevien ongelmien ratkaisemiseksi. Opinnäytetyön aihe voi nousta joko Laurean
tutkimus- ja kehittämishankkeista tai muista elämän kehittämistarpeista. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyön
verkostomaisessa yhteistyössä, jolloin opiskelija saa valmiuksia kehittämisprosessin suunnitteluun, ohjaukseen,
toteutukseen ja arviointiin.

Opiskelija voi kytkeä opintojensa oppimistehtäviä osaksi opinnäytetyötään. Opinnäytetyön aiheen hyväksymisessä
otetaan huomioon Laurean tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä Hyvinkään paikallisyksikön toimintasuunnitelma.
Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan Laurea -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoa.

Teeman aikana syntyvä osaaminen:
Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelija syventää tutkimuksellista työtapaansa lasten ja perheiden hyvinvoinnin
kehittämisessä ja johtamisessa. Opiskelija osaa jäsentää kehittämistyötään ja aikatauluttaa ja johtaa työtään
suunnitelmallisesti. Opiskelija osallistuu prosessin aikana opinnäytetyöpajoihin erilaisissa kehittäjärooleissa.

Opiskelija osaa:
• hyödyntää työn kehittämisessä tutkittua tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista
• toimia ja käyttää tutkimuksellisia työtapoja kehittämisessä ja johtamisessa
• arvioida ja suhtautua kriittisesti kehittämis-, tutkimus- ja johtamistyöhön

Opintojen kehittyminen
Opinnäytetyön kokonaisuus muodostuu koko koulutuksen aikaisesta prosessista, jossa opiskelija etenee
yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Opintojen etenemistä tuetaan jokaiseen lukukauteen sisältyvillä
opinnäytetyöseminaareilla ja ohjauksella.
1. vuosi 2. vuosi
OP OPINNOT 80 10
B034 JOHTAMISOSAAMISEN KEHITTÄMINEN
B0140 Julkisen sektorin johtaminen muuttuvassa 5
toimintaympäristössä
B0186 Johtamisen syventävät opinnot 5
B0145 Julkisen sektorin rahoitus ja talouden johtaminen 5
B0149 Johtamisen oikeudellinen sääntely 5
B023 KEHITTÄMINEN JA SEN METODOLOGIAA
01335 Perhekeskeinen varhaiskasvatus muuttuvassa 10
yhteiskunnassa
01336 Kehittäminen ja sen metodologiaa 10
0373 PERHEKESKEISEN VARHAISKASVATUKSEN
TYÖMENETELMIÄ
01328 Sosiokulttuurinen näkökulma työhön ja oppimiseen 5
01337 Perhekeskeisen varhaiskasvatuksen ennalta 10
ehkäisevät ja kuntouttavat työmenetelmät
0375 OPINNÄYTETYÖ
01334 Opinnäytetyö 30
0374 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
B0187 International approach to Leadership and Management 5
in Public, Private and Third Sector Services
80 10
B034 JOHTAMISOSAAMISEN KEHITTÄMINEN, 20 op

B0140 Julkisen sektorin johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä, 5 op

Opiskelija osaa:
• arvioida hyvinvointipalveluiden ja terveydenhuollon nykyisiä ja tulevaisuuden palveluja ja palveluketjuja
• innovoida ja kehittää kumppanuusverkostoperiaatteella uudenlaisia asiakkaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia
palveluja, palvelumuotoja ja -rakenteita niin yksityisen, julkisen kuin kolmannenkin sektorin toiminnassa
• arvioida ja kehittää asiakkaan hyvinvointia edistävän toiminnan ja palvelun laatua palveluiden käyttäjän ja
tuottajan näkökulmista
• johtaa asiakaslähtöistä palvelumuotoilua, kehittämistyötä ja innovaatioprosesseja
• toimia erilaisissa verkostoissa asiantuntijana, johtajana ja kehittäjänä
• tunnistaa ja hyödyntää operatiiviseen toimintaan ja strategiaan kytkeytyviä mittareita toiminnan vaikuttavuuden
seuraamiseksi ja ennusteiden luomiseksi

Opintojakson sisältö:
• julkisen sektorin rooli nyt ja tulevaisuudessa
• julkisen sektorin johtamismallit ja niiden keskeiset sovellukset
• palvelutuotanto (PPPP) näkökulmasta tarkasteltuna
• oman johtamisosaamisen kehittäminen

B0186 Johtamisen syventävät opinnot, 5 op

Opiskelija osaa:
Opintojaksolla syvennetään johtamisosaamista koulutusohjelmakohtaisesti ja valittavana on seuraavia johtamisen
teemoja

-Kriisi- ja tilannejohtaminen
-Muutoksen johtaminen
-Osaamisen johtaminen
-Strateginen johtaminen
-Kehittävä ja konsultoiva johtaminen
-Verkostojen johtaminen
-Prosessien johtaminen
-Innovaatioiden ja luovuuden johtaminen

B0145 Julkisen sektorin rahoitus ja talouden johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
Tavoitteena on oppia tuntemaan julkisen talouden rahoitus pääpiirteittäin sekä ymmärtää taloudellisten
reunaehtojen vaikutus julkiseen palvelutuotantoon.
Tavoitteena on, että opiskelija
- hahmottaa julkisen talouden ja sen rahoituksen kokonaisuuden
- tuntee valtion, kuntien sekä työeläkejärjestelmän roolin ja merkityksen taloudellisessa kokonaisuudessa
- osaa julkisen talouden rahoituksen oikeudelliset puitteet
- hahmottaa valtion taloudenhoitoa koskevan lainsäädännöllisen ja poliittisen ohjauksen
- tuntee julkisen talouden rahoituksen asettamat reunaehdot palvelujen tuottamiselle
- tuntee julkisen talouden rahoituksen kehittämisen ja erilaisten uudistushankkeiden tavoitteet

Opintojakson sisältö:
- julkisen talouden tulojen ja menojen rakenne
- valtion ja kuntien taloudenhoitoa koskevat oikeudelliset puitteet
- valtion talousarviolainsäädäntö sekä taloudenhoitoa koskevat periaatteet ja menettelyt
- kunnan taloudenhoitoon liittyvät rakenteet (kunta, kuntakonserni, kuntayhtymä, kunnan omistama osakeyhtiö)
- julkisen sektorin taloudellisen tilanteen ajankohtainen katsaus
- julkisen talouden rahoitukseen ja rahoitusmahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät
- vireillä olevat hankkeet ja uudistussuunnitelmat
- eri veromuotojen keskeisen sisällön ja merkityksen
- verotulojen ulkopuoliset rahoitusmuodot ja -lähteet

B0149 Johtamisen oikeudellinen sääntely, 5 op

Opiskelija osaa:
Tavoitteena on oppia tuntemaan organisaation johtamiseen liittyvä oikeudellinen sääntely, erityisesti julkisen
sektorin organisaation näkökulmasta.

Tavoitteena on, että opiskelija

- ymmärtää julkisen organisaation johtamisen liittyvät oikeudelliset erityispiirteet
- osaa työoikeuden keskeisen käsitteistön, periaatteet ja normiston
- tuntee julkisoikeudellisten yhteisöjen virkamiesten oikeudellisen aseman sekä virkamiesoikeuden keskeiset
käsitteet ja periaatteet
- osaa soveltaa työ- ja virkamiesoikeudellisia normeja sekä analysoida ja ratkaista näiden alojen oikeudellisia
ongelmia
- osaa kolmannen sektorin työoikeudelliseen sääntelyyn liittyvät erityispiirteet

Opintojakson sisältö:
- julkisen organisaation johtamisen erityispiirteet
- työ- ja virkamiesoikeus; virkamiehen oikeudet, velvollisuudet ja vastuut
- työelämää koskeva yhteistoiminta-, tasa-arvo- ja syrjintäsääntely
- kollektiivinen työoikeus: työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä
- työturvallisuutta ja työterveydenhoitoa koskeva sääntely
- työnantajan vakuuttamisvelvollisuus keskeisten sosiaalisten riskien varalta kunnan palvelutuotannon
ulkoistamiseen liittyvä sopimusohjaaminen

Opintojakson kuvaus:
Julkisen sektorin johtamisen oikeudelliset erityispiirteet

B023 KEHITTÄMINEN JA SEN METODOLOGIAA, 20 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa analysoida ja kehittää perhelähtöistä varhaiskasvatustyötä, jossa tavoitteena on vaikuttaa lapsen
muuttuviin kasvuolosuhteisiin ja edistää hänen etunsa mukaista kasvua ja kehitystä.

Sisältö:
Sosiaalialan toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Globalisaatio, talouden ja elinkeinoelämän muutokset sekä
teknologinen kehitys heijastuvat yksilöiden ja perheiden elämään sekä yhteisöjen toimintaan. Haasteita sosiaalialan
työlle luovat mm. sosio-ekonomiset erot ja monikulttuurisuus. Hyvinvointialan palvelurakenne on siirtymässä
järjestelmä- ja sektorikeskeisyydestä asiakaslähtöisiin ja verkottuneisiin palveluihin. Lähiyhteisöjen ja yksityisten
palveluiden merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa kasvaa. Hyvinvointiyrittäjyyden lisääntyminen tuo uusia
mahdollisuuksia. Hyvinvointiteknologia tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia, vaikka ihmisläheisen työn merkitys
edelleen korostuu. Hyvinvointialan haasteisiin vastaaminen edellyttää myös palveluinnovaatioita. Muutos koskettaa
kaikkia sosiaalialan toimintaympäristöjä.

Laurean toiminta-alue kehittyy erityisen nopeasti. Väestö lisääntyy, alue kehittyy voimakkaasti sekä taloudellisesti ja
teknologisesti ja samalla kansainvälistyy. Uudellamaalla ihmisten elämäntapa vaihtelee urbaanille ympäristölle
ominaisesta kaupunkikulttuurista maaseutumaiseen lähiyhteisökulttuuriin. Elämäntilanteeltaan erilaisten
lapsiperheiden arjen tukeminen on haastavaa. Lisäksi on ratkaistava erilaisia sosiaalisia ongelmia ja
yhteiskunnallista marginali-saatiota aiheuttavia tekijöitä kuten työttömyys, asunnottomuus sekä päihde- ja
mielenterve-ysongelmat.

01335 Perhekeskeinen varhaiskasvatus muuttuvassa yhteiskunnassa, 10 op

Opiskelija osaa:
• tarkastella ja analysoida yhteiskunnallista muutosta ja tulevaisuuden haasteita
• tunnistaa ja analysoida kulttuurisia muutoksia ja niiden vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden elämään
• hyödyntää perhekeskeisen varhaiskasvatukseen liittyvää viimeaikaista tutkimusta, kykenee arvioimaan sen
merkitystä työn kehittämisessä ja osaa soveltaa sitä kriittisesti
• toimia analyyttisena ja kehittävänä asiantuntijana lasten, nuorten ja perheiden pal-velujärjestelmässä
• toimia yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukien
• soveltaa sosiaalialan eettisiä periaatteita omaan työhönsä

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa tarkastellaan lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia
ja syvennetään tietämystä perhekeskeisen varhaiskasvatuksen monitieteisestä perustasta. Opinnoissa
paneudutaan edellä mainittujen muutosten synnyttämiin palvelutarpeisiin. Keskeisenä näkökulmana korostuu
perhekeskeinen ja osallistava orientaatio varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Huomio kiinnitetään hyvinvoinnin ja
terveyden kokonaisvaltaiseen edistämiseen ja erityisesti monikulttuurisuuden, erityiskasvatuksen ja lastensuojelun
haasteisiin.

01336 Kehittäminen ja sen metodologiaa, 10 op

Opiskelija osaa:
• arvioida työelämän tutkimusta ja kehittämistä
• soveltaa kehittävän tutkimuksen ja arviointitutkimuksen menetelmiä ja ymmärtää eettisyyden merkityksen
• suunnitella ja toteuttaa kehittämisprojektin ja arvioida kehittämistyön prosessia ja vaikuttavuutta
• tuottaa uutta tietoa ja toimintatapoja
• hyödyntää verkostoja kehittämistyön foorumina
• sijoittaa oman kehittämistyönsä kansalliseen ja kansainväliseen viitekehykseen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla syvennetään tutkivan, reflektoivan ja työelämälähtöisen kehittämisen edellyttämiä taitoja. Tutkimus ja
arviointi nähdään yhdistyvän osaksi arjen toimintatutkimuksellista kehittämistä, joka nähdään suunnittelua
edellyttävänä ja jatkuvasti kehittyvänä prosessina. Opinnoissa tarkastellaan erilaisia tutkimus- ja
kehittämismenetelmiä, ja niissä paneudutaan erityisesti osallistaviin ja voimauttaviin näkökulmiin. Lisäksi
opintojaksossa perehdytään inno-vaatiotoimintaan ja toteutetaan kehittämisprojekti. Tämä tapahtuu analysoimalla
työn haasteita, joiden ratkaisemiseksi lähdetään luomaan uudenlaisia toimintamuotoja. Projektissa opitaan projektin
suunnittelua, hallintaa ja seurantaa sekä projektijohtajan rooli ja tehtävät.

0373 PERHEKESKEISEN VARHAISKASVATUKSEN TYÖMENETELMIÄ, 15 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa hyödyntää, soveltaa ja kehittää olemassa olevia menetelmiä.

Opiskelija osaa:
• soveltaa työssään perhekeskeisen varhaiskasvatuksen teorioita ja työmenetelmiä
• kehittää ehkäiseviä ja kuntouttavia palveluja tukiessaan lapsia ja perheitä

Sisältö:
Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi on Suomessa polarisoitunut. Kuntien perheille tarjoamat palvelut painottuvat
korjaaviin palveluihin. Lasten arkeen kuuluu myös yhä enemmän ammat-tilaisten asiantuntijatyötä päivähoidossa ja
kouluissa. Lapsen maailmaa saattavat vaivata suoriutumis- ja suorittamisvaatimukset. Kuitenkin lapsilta itseltään
kysyttäessä hyvä arki sisältää kiireettömyyttä ja vertaisryhmäleikkiä - vähemmän kiirettä ja enemmän yhdessä oloa.
Näkökulmana tarkastelussa ovat erityisesti yhteisöllisyys ja yhteisöllinen oppiminen sekä näihin liittyvien
työmenetelmien tunteminen ja käyttäminen työssä ja työyhteisöjen kehittämisessä ja johtamisessa. Teemassa
paneudutaan sosiokulttuurisiin teorioihin ja syvennytään myös perhekeskeisen ja lapsilähtöisen työn ehkäiseviin ja
kuntouttaviin työmenetelmiin.

01328 Sosiokulttuurinen näkökulma työhön ja oppimiseen, 5 op

Opiskelija osaa:

• käyttää sosiaalipedagogisia ja sosiokulttuurisia työmenetelmiä työssä ja sen kehittämisessä
• kehittää ja hyödyntää luovuutta työssään
• tukea oppimista sosiokulttuurisesta näkökulmasta

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa avataan sosiokulttuurisen työn käsitettä sosiaalipedagogiikan ja sosiokulttuurisen teorian
näkökulmasta. Opintojakson aikana vahvistetaan osaamista soveltaa luovia menetelmiä yhteisöjen innostamisessa.
Opintojakson aikana perehdytään myös yhteisöissä tapahtuvaan oppimiseen.

01337 Perhekeskeisen varhaiskasvatuksen ennalta ehkäisevät ja kuntouttavat työmenetelmät, 10 op

Opiskelija osaa:
• käyttää lapsilähtöistä ja perhekeskeistä työotetta
• tunnistaa ja soveltaa erilaisia proaktiivisia ja preventiivisen tuen työmenetelmiä ja –malleja
• soveltaa uusia kuntouttavia työtapoja asiantuntijatehtävissä
• käyttää verkostomaisia työmenetelmiä lapsi– ja perhetyössä
• toimia monitoimijaisissa toimialoja ylittävissä verkostoissa

Opintojakson kuvaus:
Opintojakson aikana opiskelija syventää taitojaan perhekeskeisen työotteen asiantuntijana. Opintojaksossa
tarkastellaan sekä ennalta ehkäisevän työn että kuntouttavan työn malleja ja menetelmiä. Opiskelija tuntee
lainsäädännön asettamat vaatimukset lastensuojelun ja perhetyön käytännöille.

0375 OPINNÄYTETYÖ, 30 op

Kuvaus:
Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelija syventää tutkimuksellista työtapaansa lasten ja perheiden hyvinvoinnin
kehittämisessä ja johtamisessa. Opiskelija osaa jäsentää kehittämistyötään ja aikatauluttaa ja johtaa työtään
suunnitelmallisesti. Opiskelija osallistuu prosessin aikana opinnäytetyöpajoihin erilaisissa kehittäjärooleissa.

Sisältö:
Ylemmän AMK–tutkinnon keskeisenä osana on opinnäytetyö (30 op). Opinnäytetyö on työelämää palveleva
tutkimus-, kehittämis- ja projektityö, jolla on selkeästi käytäntöön soveltava luonne ja aluekehitystä tukeva tehtävä.
Opinnäytetyöhön liittyy tutkimustiedon soveltamista, ilmiöiden käsitteellistämistä ja arviointia sekä valittujen
menetelmien käyttöä työstä nousevien ongelmien ratkaisemiseksi. Opinnäytetyön aihe voi nousta joko Laurean
tutkimus- ja kehittämishankkeista tai muista elämän kehittämistarpeista. Opiskelija toteuttaa opinnäytetyön
verkostomaisessa yhteistyössä, jolloin opiskelija saa valmiuksia kehittämisprosessin suunnitteluun, ohjaukseen,
toteutukseen ja arviointiin.

Osaamisen kehittyminen:
Opinnäytetyön kokonaisuus muodostuu koko koulutuksen aikaisesta prosessista, jossa opiskelija etenee
yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Opintojen etenemistä tuetaan jokaiseen lukukauteen sisältyvillä
opinnäytetyöseminaareilla ja ohjauksella.

01334 Opinnäytetyö, 30 op

Opiskelija osaa:
ks. teeman tavoitteet

Opintojakson sisältö:
Syksy 2011: Opinnäytetyön ideointi
Kevät 2012: Opinnäytetyön suunnitelma, toteutus
Syksy 2012: Opinnäytetyön toteutus, raportointi

Opintojakson kuvaus:
ks. teeman kuvaus

0374 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 5 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa tunnistaa omia oppimistarpeitaan ja syventää niiden mukaisesti omaa erityisosaamistaan.
Näkökulmana osaamisessa ovat lasten ja perheiden hyvinvoinnin haasteet sekä niiden kehittäminen ja johtaminen.
Lisätietoa vapaasti valittavista opinnoista löytyy Optimasta.

Sisältö:
Vapaasti valittavien opintojen tarkoituksena on tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Opiskelija voi valita oman
kiinnostuksensa ja oppimisen tarpeidensa mukaan vapaasti valittavat opinnot, joiden on oltava pääsääntöisesti
ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisia. Nämä opinnot voivat koostua esimerkiksi tarjolla olevista opintojaksoista,
osallistumisesta T&K&I –hanketyöhön tai konferenssiin. Vapaasti valittaviski soveltuvia opintoja tarjoavat mm.
ammattikorkeakoulut, virtuaaliammattikorkeakoulut, yliopistot ja ulkomaiset korkeakoulut. Vapaasti valittavista
opinnoista tulee keskustella oman tutorin kanssa. Vapaasti valittavissa opinnoissa voidaan lukea hyväksi myös
AHOT-periaatteiden mukaisesti aikaisempia korkeakouluopintoja; näiden hyväksyminen tulee tehdä Satu Kaunion
kanssa.

Osaamisen kehittyminen:
Opiskelija osaa tunnistaa omia oppimistarpeitaan ja syventää niiden mukaisesti omaa erityisosaamistaan.
Näkökulmana osaamisessa ovat lasten ja perheiden hyvinvoinnin haasteet sekä niiden kehittäminen ja johtaminen.

B0187 International approach to Leadership and Management in Public, Private and Third Sector Services, 5
op

Opintojakson sisältö:
This internationally orientated course focuses on
the contemporary challenges encountered by different kind of political
programs as well as new ideas to develop leadership and management in
public, private and third sector services. Course content is constantly
updated to reflect current policies and practices in different countries,
inside EU as well as outside EU. By combining the study of management theory
with the critical analysis of contemporary practice our master level
students develop their skills and capabilities required to progress a
managerial career in public, private and third sector organizations.