Opetussuunnitelma
2014
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Laurea yhteinen
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus
Curriculum
2014
Social Services, Health and Sports
Laurea joint
Master's degree programmes
Opetussuunnitelma · Sosiaalialan koulutus, perhekeskeisen varhaiskasvatuksen kehittäminen ja johtaminen (ZYB), Laurea yhteinen · Ryhmä ZYB214SJ
Opetussuunnitelma 2014 – ZYB214SJ (suomeksi)
Curriculum · Degree Programme in Social Services, Development and Management of Family-Centered Early Childhood (ZYB), Laurea joint · Group ZYB214SJ
Curriculum 2014 – ZYB214SJ (in Finnish)
Opetussuunnitelma 2014 – ZYB214SJ (suomeksi)
Näytä tekstiversio
LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU
Sosiaalialan koulutus, perhekeskeisen varhaiskasvatuksen kehittäminen ja johtaminen (Laurea Hyvinkää,
ZYB214SJ
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
PERHEKESKEISEN VARHAISKASVATUKSEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN 90 op
Laurean toiminta-ajatus
Laurea on opiskelijakeskeinen, kansainvälinen, innostava ja uutta kehittävä ammattikorkeakoulu, jonka tehtävä on
kouluttaa, tutkia, kehittää, innovoida ja tuottaa uudenlaista osaamista soveltamalla kehittämispohjaisen oppimisen
periaatteita(Learning by Developing, LbD).
Laurean painoalat ovat palveluliiketoiminta, hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen sekä turvallisuus ja
yhteiskuntavastuu. Näihin vahvoihin painoaloihin perustuu Laurean tarjoama koulutus- sekä tutkimus- ja
kehittämistoiminta. Läpileikkaavana painoalana on opiskelijayrittäjyys. Opiskelijayrittäjyys näkyy toiminnassa
yrittäjämäisenä asenteena, yritysyhteistyönä sekä opiskelijoiden perustamina uusina yrityksinä, joiden perustamista
tuetaan opintojen aikana.
Osaamisen kehittyminen YAMK-koulutuksessa
Laurean kehittämispohjaisen oppimisen eli Learning by Developing (LbD) -mallin lähtökohtana ovat aidot
kohtaamiset työelämän kanssa. LbD:n ominaispiirteet ovat autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, luovuus ja
tutkimuksellisuus. Kehittämispohjaisessa oppimisessa yhdistyvät osaamista tuottava oppiminen sekä uuden
luominen erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
YAMK-koulutuksessa oppimisprosessi on tulevaisuussuuntautunut tutkimisen ja kehittämisen prosessi, jonka aikana
osaamista kehitetään tuottamalla uutta tietoa ja osaamista sellaisiin kysymyksiin, joita ei voida ratkaista pelkästään
aikaisemmin hankitun tiedon ja osaamisen varassa. Oppiminen on uuden tiedon ja osaamisen luomisen tapa, joka
liittää oppimisen osaksi alan ja alueen innovaatiotoimintaa. Koulutusaika on henkilökohtainen ja kollektiivinen
asiantuntijuuden kehittämisen ja itsensä kehittämisen ja ylittämisen projekti, jossa haetaan relevanttia ja
käyttökelpoista osaamisen yhdistelmää tulevaisuuden työelämän vaatimusten näkökulmasta.
Osaamisen kehittymisen perustana toimii osaamista rikastava yhteisö. Yhteisö on jaetun asiantuntijuuden
ympäristö, jossa oppijan rooli on toimia asiantuntijana, kehittäjänä ja vaikuttajana.
Oppija kehittää osaamistaan toimien vuorovaikutuksessa ympäristöönsä ja toimialaansa. Osaamisen kehittymisen
voimavaroja ovat luovuutta ja tavoitteellisuutta suosiva oppimiskulttuuri, asiantunteva ohjaus ja opetus sekä
osaamisen kehittymistä tukeva oppimisympäristö. Osaamisen ohjaus on osallistuvaa. Jokainen opettaja on ohjaaja,
joka asiantuntijuudellaan ja toimintatavoillaan tukee asiantuntijuuden vahvistumista. Oppimis-ympäristön muodostaa
osaamisen verkosto, innovaatioympäristö, osaamisen kehittymisen kehitysalusta ja oppimista tukevat rakenteet.
Oppimisympäristöjen rakentamisessa painotetaan ihmisten, heidän innostuksensa ja vuorovaikutuksensa
mahdollistamista luovuuden aikaansaamiseksi.
Opetuksessa ei keskitytä tietojen esittämiseen, toistamiseen ja kontrollointiin, vaan pyritään oppimisprosessiin, joka
ilmenee progressiivisena ongelman-ratkaisuna, jatkuvana oppimisena ja itsensä kehittämisenä ja ylittämisenä.
Tavoitteena on saavuttaa osaaminen, joka on käyttökelpoista osaamisintensiivisissä palveluorganisaatioissa, joissa
työ on yhä enemmän luovuuden funktio ja joiden johtamisen edellytyksenä on kyky luoda vastuullinen
tulosorientoitunut johtamiskulttuuri, joka perustuu tilan antamisena yksilön luovuudelle. Osaaminen ilmene
vaikuttavuutena ja kehittämisosaamisena.
TUTKINTORAKENNE YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA
Tutkinnon laajuus ja mitoitus
Tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä, josta opinnäytetyön osuus on 30 op. Tutkinnon suorittaminen kestää
keskimäärin 1,5 -2,5 vuotta. Yksi opintopiste vastaa kansainvälisen ECTS-mitoituksen mukaan 26,7 tuntia
keskiverto-opiskelijan tekemää työtä.
Tutkintorakenne
Ylemmän amk-tutkintoon johtavan koulutuksen tutkintorakenne muodostuu Laureassa ydinosaamisen moduulista,
täydentävän osaamisen moduuleista ja opinnäytetyöstä. Moduulit ovat tutkintoon kuuluvia osaamiskokonaisuuksia.
Pakollinen ydinosaamisen moduuli on YAMK-koulutuksessa laajuudeltaan 30 opintopistettä. Täydentävät
osaamisen moduulit mahdollistavat osaamisen syventämisen tai laajentamisen. Täydentävän osaamisen moduulit
yksilöllistävät opiskelijan opintopolun ja osaamisen. Täydentävän osaamisen moduuleja tarjotaan Laurean eri
kampuksilla ja ne ovat vapaasti valittavia. Täydentävän osaamisen laajuus YAMK-tutkinnossa on 30 opintopistettä.
OPPIMISEN JA OSAAMINEN ARVIOINTI
Opetussuunnitelman osaamistavoitteet on kuvattu oppijan toimintana niin, että osaamisen kehittymistä suhteessa
asetettuihin tavoitteisiin voidaan arvioida. Osaaminen tunnistetaan tieto, taito- ja arvo-osaamisena sekä
kokemuksellisena osaamisena, joihin sisältyy yksilön ja yhteisön osaaminen.
TUTKINNON KANSAINVÄLINEN VERTAILTAVUUS
Laureassa toimitaan osaamisperustaisesti ja osaaminen tunnistetaan kokonaisvaltaisena. Tutkinnon sisällöissä on
huomioitu valtakunnallisesti määritellyt yleiset työelämävalmiudet, joita on Laureassa täsmennetty.
Tutkinnon taso vastaa kansallisen tutkintojen viitekehyksen (National Qualifications Framework, NQF) mukaista
tasoa 7 ja eurooppalaisen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tasoa 7.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN OSAAMISTARPEET
Sosiaalialan toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Globalisaatio, talouden ja elinkeinoelämän muutokset sekä
teknologinen kehitys heijastuvat yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämään. Haasteita sosiaalialan työlle luovat
mm. sosio-ekonomiset erot ja monikulttuurisuus. Hyvinvointialan palvelurakenne on siirtymässä järjestelmä- ja
sektorikeskeisyydestä asiakaslähtöisiin ja verkottuneisiin palveluihin.
Tutkimusten mukaan suomalainen voi paremmin kuin koskaan, hänellä on paremmat tulot, koulutus ja hän on myös
tyytyväinen elämäänsä. Siis suurempi osa suomalaisista elää näin. Yhteiskunnan ja julkisten palvelujen
näkökulmasta ongelmia aiheuttaa se, että se pienenevä osa kansalaisista, jotka eivät tätä hyvinvointia jaa, elää
entistä vaikeammissa olosuhteissa ja ratkoo entistä vaikeampia ongelmia elämässään. Monet sellaiset asiat/ilmiöt,
jotka olivat 1960-1970 –luvulla suuren osan suomalaisista arkipäivää, ovat nyt marginaalia. Tämän vuoksi nämä
ihmiset ovat ”eristyneempiä” kuin aiemmin, heidän on vaikeampi saada elää osana muuta yhteisöä jne. Modernit
elämisen tavat ja perherakenteet haastavat meidät aivan uusiin lähestymistapoihin. Myös muista kulttuureista
Suomeen kotoutuneet ovat oikeutettuja asiakaslähtöiseen palveluun. Ihmisten varallisuus haastaa myös
hyvinvointiyhteiskunnan perusteet uudelleen tarkasteluun.
Lähiyhteisöjen ja yksityisten palveluiden merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa kasvaa, ja hyvinvointiyrittäjyyden
lisääntyminen tuo alalle uusia mahdollisuuksia. Hyvinvointiteknologia puolestaan tarjoaa uudenlaisia
mahdollisuuksia, vaikka ihmisläheisen työn merkitys edelleen korostuu. Hyvinvointialan vaatimusten täyttämiseksi
tarvitaan myös palveluinnovaatioita. Muutokset näkyvät kaikkialla sosiaalialan toiminnassa.
Laurean toiminta-alue kehittyy erityisen nopeasti. Väestö lisääntyy, alue kehittyy voimakkaasti sekä taloudellisesti ja
teknologisesti ja samalla kansainvälistyy. Uudellamaalla ihmisten elämäntapa vaihtelee urbaanille ympäristölle
ominaisesta kaupunkikulttuurista maaseutumaiseen lähiyhteisökulttuuriin. Elämäntilanteeltaan erilaisten
lapsiperheiden arjen tukeminen on haastavaa. Lisäksi on ratkaistava erilaisia sosiaalisia ongelmia ja
yhteiskunnallista marginalisaatiota aiheuttavia tekijöitä kuten työttömyys, asunnottomuus sekä päihde- ja
mielenterveysongelmat.
1. vuosi 2. vuosi
Y YDINOSAAMINEN 40 20
B060 PERHEKESKEISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN
B0265 Sosiaalipedagoginen ja sosiokulttuurinen työote 5
B0266 Kehittyvät perhekeskeiset palvelut 5
B0267 Perhekeskeiset työorientaatiot 5
B061 LAPSILÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMINEN JA
JOHTAMINEN
B0268 Pedagoginen johtaminen 5
B0269 Lapsuus monitieteisen tutkimuksen valossa 5
B0270 Yhteisöllisyyden kehittäminen lapsen maailmassa 5
B068 OPINNÄYTETYÖ
B0291 Opinnäytetyö 10 20
T TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN 25 25
A868 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN
A9322 Toimintatutkimus ja osallistavat menetelmät 5
A9323 Tulevaisuuksien johtamisen ja ennakoinnin menetelmät 5
A9324 Tutkimusviestintä 5
A9325 Vaikuttavuustutkimus 5
G8302 Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät
A869 ASIANTUNTIJAYHTEISÖJEN JOHTAMINEN
A9326 Muutoksen johtaminen 5
A9327 Verkostojen johtaminen 5
A9328 Yhteiskuntavastuullinen johtaminen 5
A870 KÄYTTÄJÄKESKEINEN PALVELUSUUNNITTELU
A9329 Digitaalisuus palveluissa 5
A9330 Digitaalisten palvelujen käyttäjäkeskeinen suunnittelu 10
65 45
B060 PERHEKESKEISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN, 15 op
Kuvaus:
Moduulin aikana kehitetään osaamista perhekeskeisten palvelujen kehittämiseen. Moduulissa syvennetään
sosiaalialan ammatillista työotetta. Siinä lähestytään sosiaalipedagogiikkaa ja sosiokulttuurista ajattelua
ammatillisen identiteetin rakennusaineina.
Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida ja kehittää perhekeskeisiä varhaiskasvatuspalveluja, joissa
tavoitteena on vaikuttaa lapsen muuttuviin kasvuolosuhteisiin ja tukea hänen etunsa mukaista kasvua, kehitystä ja
oppimista.
B0265 Sosiaalipedagoginen ja sosiokulttuurinen työote, 5 op
Opiskelija osaa:
•arvioida ja soveltaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimintakäytäntöjä ja menetelmiä
•soveltaa sosiokulttuurisia ja sosiaalipedagogisia periaatteita perhekeskeisessä varhaiskasvatustoiminnassa
•edistää lasten ja perheiden osallisuutta omaan elämään, heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan ja yhteisöllisyyden
kokemuksiaan
B0266 Kehittyvät perhekeskeiset palvelut, 5 op
Opiskelija osaa:
•kriittisesti analysoida ja ennakoida perhekeskeisen varhaiskasvatuksen yhteiskunnallista ja kulttuurista muutosta ja
tulevaisuuden haasteita
•arvioida palvelujärjestelmän mahdollisuuksia vastata lapsiperheiden tarpeisiin
•arvioida ja kehittää hyvinvointia edistävän työn vaikuttavuutta ja laatua perhekeskeisessä työssä
•uudistaa asiantuntijuutta ja hyödyntää kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja kehittämistyön foorumina
•soveltaa tutkivan, reflektiivisen ja työelämälähtöisen kehittämisen lähestymistapaa
B0267 Perhekeskeiset työorientaatiot, 5 op
Opiskelija osaa:
•luoda ja soveltaa erilaisia proaktiivisia, preventiivisiä ja kuntouttavia työmenetelmiä ja -malleja
•toimia monitoimijaisissa toimialoja ylittävissä verkostoissa
B061 LAPSILÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN, 15 op
Kuvaus:
Moduulin opintojaksoissa kehittyy opiskelijan pedagoginen johtajuus. Opintojaksoissa opiskelija syventää
osaamistaan henkilöstön voimavarojen johtamisessa ja osaamisen johtamisessa. Henkilöstön johtamista
lähestytään erityisesti pedagogisen ja eettisen johtajuuden näkökulmasta. Osaamisen kehittymisen painopiste on
lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tarkastelevassa monitieteisessä tutkimuksessa.
Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa johtaa ja kehittää henkilöstön kasvatustyön osaamista, analysoida lapsuutta
monitieteisen tutkimuksen näkökulmista ja tukea lapsen yksilöllistä ja yhteisöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista.
B0268 Pedagoginen johtaminen, 5 op
Opiskelija osaa:
•toteuttaa pedagogisen johtamisen periaatteita perhekeskeisessä varhaiskasvatustyössä
•johtaa ja kehittää henkilöstön kasvatustyön osaamista
B0269 Lapsuus monitieteisen tutkimuksen valossa, 5 op
Opiskelija osaa:
•analysoida lapsuuteen ja lapsen arkeen liittyvää kansallista ja kansainvälistä tutkimusta
•arvioida lasten maailmaa, elinehtoja ja sitä, miten he kokevat elämänsä
•soveltaa lapsuuteen ja lapseen kohdistuvia tutkimusmenetelmiä työn kehittämisessä ja johtamisessa
B0270 Yhteisöllisyyden kehittäminen lapsen maailmassa, 5 op
Opiskelija osaa:
•suunnitella, johtaa ja arvioida lapsilähtöistä ja yhteisöllisyyttä mahdollistavaa kasvatusta
•luoda ja kehittää kasvua, kehitystä ja oppimista tukevia ympäristöjä
•käyttää sosiaalipedagogisia ja sosiokulttuurisia työmenetelmiä työssä ja sen kehittämisessä
B068 OPINNÄYTETYÖ, 30 op
B0291 Opinnäytetyö, 30 op
Opiskelija osaa:
• tehdä itsenäisesti oman alan kehittämistyötä ja soveltavaa tutkimusta
• soveltaa tutkimustietoa omassa opinnäytetyössä kriittisesti
• hyödyntää sopivia tiedonhankinta- ja kehittämismenetelmiä
• analysoida, dokumentoida ja raportoida
• arvioida opinnäytetyön eettisyyttä, luotettavuutta ja käytettävyyttä
• toimia asiantuntijana tutkimus- ja kehitystyötä tekevässä yhteisössä
A868 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN, 15 op
Kuvaus:
Opiskelija saavuttaa vahvan osaamisen liiketoiminnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten
ennakointiin ja muutosten merkitysten arviointiin, organisaatioiden proaktiiviseen kehittämiseen ja innovaatioiden
tuottamiseen sekä palvelujen käyttäjien integrointiin palvelujen kehittämisprosessiin.
A9322 Toimintatutkimus ja osallistavat menetelmät, 5 op
Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
• syventää tietojaan ja osaamistaan toimintatutkimuksen lähestymistavasta ja sen luonteesta
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintatutkimukseen perustuvan tutkimus- ja kehittämishankkeen
• toteuttaa yhdessä eri toimijoiden kanssa systemaattisesti etenevän kehittämisprosessin
• arvioida toimintatutkimuksen ja kehittämisprosessin eri vaiheita arviointimenetelmiä hyödyntämällä
• käyttää käyttäjälähtöisiä, osallistavia ja luovia menetelmiä kehittämistyössä
A9323 Tulevaisuuksien johtamisen ja ennakoinnin menetelmät, 5 op
Opiskelija osaa:
• monitoroida toimintaympäristöä
• osallistaa organisaation toimijat, sidosryhmät ja kumppanit systemaattiseen toimintaympäristön monitorointiin
• tulkita tulevaisuustietoa ja tunnistaa esiin nousevia trendejä
• rakentaa vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita
• liittää tulevaisuuksien ennakoinnin osaksi organisaation strategista suunnittelua ja organisaation oppimista
A9324 Tutkimusviestintä, 5 op
Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
• toimia erilaisissa tutkimuksellisen kehittämistyön edellyttämissä viestintätilanteissa
• argumentoinnin kielelliset keinot
• tulkita ja tarkastella kriittisesti tieteellisiä artikkeleja ja tutkimuksellisia tekstejä
• arvioida toisten tutkimus- tai kehittämishankkeita ja esittää niistä perusteltuja ja asianmukaisia kehittämisideoita
• laatia tutkintoon kuuluvan tutkimus- tai kehittämishankkeen
A9325 Vaikuttavuustutkimus, 5 op
Opiskelija osaa:
• käyttää erilaisia arvioinnin menetelmiä
• laatia arviointisuunnitelman
• arvioida interventioiden, hankkeiden ja päätösten yksilötasoisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia
• analysoida vaikuttavuusarviointiin liittyviä haasteita sekä vaikuttavuusarvioinnin rajoituksia
G8302 Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät, 5 op
Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
• rakentaa tutkittuun tietoon perustuvan viitekehyksen
• valita tutkimus- ja kehittämistyönsä kannalta mielekkäät tutkimus- ja kehittämismenetelmät
• kerätä ja analysoida tietoa perhekeskeisen työn kehittämiseksi
• arvioida tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä
• raportoida tutkimustuloksista mielekkäällä tavalla
A869 ASIANTUNTIJAYHTEISÖJEN JOHTAMINEN, 15 op
Kuvaus:
Opiskelija osaa johtaa proaktiivisesti javastuullisesti organisaation osaamista, yksilölähtöistä muutosvalmiutta
javerkostoja monikulttuurisissa ympäristöissä.
A9326 Muutoksen johtaminen, 5 op
Opiskelija osaa:
• luoda muutokseen valmistavan suunnitelman ja innostaa muita muutoksen tekemiseen
• luoda uusia muutosviestinnän tapoja ja ymmärtää muutosviestinnän tärkeyden
• mitata muutoksen tuloksia eri näkökulmista
• ymmärtää omia vahvuuksia ja heikkouksia muutoksen johtamisessa
A9327 Verkostojen johtaminen, 5 op
Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
• tunnistaa eri tasoiset systeemit toimintaympäristöissä
• analysoida ja hyödyntää systeemistä lähestymistapaa verkostojen johtamisessa
• toimia sekä fyysisessä että virtuaalisessa ympäristössä sekä näiden yhdistelmissä
• toimia ja johtaa monikulttuurisissa ympäristöissä
• luoda, johtaa ja kehittää toimijaverkostoja kansallisesti ja kansainvälisesti
A9328 Yhteiskuntavastuullinen johtaminen, 5 op
Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
• analysoida muuttuvaa yhteiskuntaa kestävän kehityksen näkökulmasta
• käynnistää ja ohjata eettistä keskustelua työyhteisössä
• soveltaa oikeudenmukaisia menettelytapoja työyhteisön johtamisessa
• arvioida ja perustella tekemiään ratkaisuja yksilön, organisaation ja yhteiskunnan näkökulmasta
• toimia proaktiivisesti oman alansa arvoja edistäen ja puuttua havaitsemaansa epäeettiseen toimintaan
A870 KÄYTTÄJÄKESKEINEN PALVELUSUUNNITTELU, 15 op
Kuvaus:
Opiskelija osaa toimia digitaalisen palvelun kehittämisprojektissa kehittäjänä ja hyödyntää palvelumuotoilun
menetelmiä digitaalisen palvelun suunnittelussa.
A9329 Digitaalisuus palveluissa , 5 op
Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
• hahmottaa teknologian tarjoamat mahdollisuudet palveluliiketoiminnalle ja uusille innovatiivisille
liiketoimintamalleille
• analysoida organisaation strategiaa digitaalisten palvelujen suunnittelun näkökulmasta
A9330 Digitaalisten palvelujen käyttäjäkeskeinen suunnittelu, 10 op
Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa
• soveltaa käyttäjäkeskeisen suunnittelun yleisiä toimintatapoja oman alansa kehittämisessä
• integroida käyttäjän ja asiakkaan asiantuntemuksen suunnitteluprosessin eri vaiheisiin
• hahmottaa käyttöliittymäsuunnittelun ja vuorovaikutussuunnittelun perusperiaatteet
• hyödyntää palvelumuotoilun menetelmiä ja tekniikoita digitaalisen palvelun suunnittelussa
• hahmottaa digitaalisen palvelun käytettävyyden varmistamisen periaatteen
• toimia avoimissa innovaatioverkostoissa ja -ympäristöissä kehittäjänä