Takaisin: Tulevaisuuden innovatiiviset digitaaliset palvelut (NYA), Laurea Leppävaara

Opetussuunnitelma 2008 – NYA08SJ (suomeksi)

Näytä tekstiversio

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelma (Laurea Leppävaara, tiko), NYA08SJ

Toimintaympäristö

Tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelma on työelämälähtöinen, vahvasti käytäntöön sovellettavissa oleva
koulutusohjelma. Se syventää laaja-alaisesti opiskelijan ammattiosaamista ja kehittää myös opiskelijan
taustayrityksen tai -organisaation toimintaa liittäen sen kehitystoiminnan alan kansainväliseen tutkimukseen.
Kehitystoiminta kohdistuu kansallisiin, alaa, aluetta ja organisaatiotasi kehittäviin hankkeisiin, joiden avulla voit
valmentautua huippuosaajaksi. Työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuva korkeakouluopetus edistää
ja toteuttaa vahvaa ammattikorkeakoulun ja työelämän välistä kanssakäymistä. Tietojärjestelmäosaamisen
ylemmän tutkinnon ammattikorkeakouluopinnoissa tapahtuva työelämän kehittämisen vaatimuksista lähtevä
soveltava tutkimus ja sen tulosten soveltaminen työelämässä saa aikaan uutta osaamista sekä aluekehitystä ja näin
toteuttaa ammattikorkeakouluille annettua kolmea tehtävää. Toimintaympäristön tavoite ja toiminnan periaate on olla
työelämälähtöinen, maakunnallinen ja kansainvälinen opiskelijan ammatillisen kasvun edistäjä. Opiskelijalle tämä
merkitsee sellaisen asiantuntijuuden kehittymistä, joka turvaa menestymisen työelämässä ja luo edellytykset
työelämän menestykselle. Toimintaympäristölle on ominaista opiskelijan vastuu opinnoistaan ja itsensä
kehittämisestä. Toimintaympäristössä oppiminen on kytketty työelämän ydinosaamiseen ja tärkein tehtävä on
vaikuttavuuden ja palvelukyvyn aikaansaaminen vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa. Opitaan opettamalla ja
erityisesti soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön avulla. Kehityshankkeilla ja projekteilla on merkittävä tehtävä
opetus-, oppimis- ja ohjausprosessissa. Ylemmän tutkinnon suorittaneilla on valmiuksia kehittää yhteiskuntaa,
aluetta, alaa ja työelämää sekä sen käytänteitä. Toimintaympäristöä voidaan luonnehtia asiantuntijayhteisöksi,
opiskelija valmentautuu työtehtäviensä ohessa opiskellen verkostoprosessien osaajaksi. Verkostot mahdollistavat
erilaisten asiantuntijakulttuurien liittämisen oppimisprosesseihin, jolloin opiskelija voi kytkeä työelämän parasta
osaamista oppimiseensa. Opiskelija rikastaa osaamistaan yhteistoiminnallisessa työskentelyssä asiantuntijuutta
jakamalla ja toisilta oppien. Hän toimii sisäisten, ulkoisten sekä kansallisten että kansainvälisten verkostojen
muodostamissa asiantuntijayhteisöissä jo opiskeluaikanaan rakentaen samalla omaa työelämäverkostoaan.
Toimintaympäristö ja yhteisö luo oikeutuksen ja arvostuksen verkostossa toimimiselle soveltavan tutkimuksen ja
kehitystoiminnan tuottaman uuden osaamisen avulla.

Asiantuntijuuden kasvuprosessi

1.1 Lähtökohtana aluekehitys

Aluekehitys on kehittämisen lähtökohta Laureassa, aluekehitystehtävä rikastaa oppimista. Alalla tarvittavien
kompetenssien ja teknologioiden ennakoiva tarkastelu tuottaa positiivista oppisisältöjen uudistumista ja uusia
kohteita oppimisympäristöihin ja opintosuunnitelmien teemojen toteutuksiin. Teemojen rikastuminen ja dynaaminen
sisällönmuodostus kytkeytyy alan kehittämisen lähtökohtiin rikastuttaen ja lisäten motivaatiota ja innostusta.
Toimintaympäristö voidaan nähdä aluekehitystoimijana ja aluekehitystehtävä kattaa koko oppimisen viitekehyksen.
Kansainvälisyyden kytkeytyminen toimintaympäristön kautta opintoihin rikastaa osaamista kansainvälisellä
huippuosaamisella ja se edistää toiminta-alueensa kansainvälistymistä. Opiskelijat ovat tasavertaisia toimijoita
oppimisympäristöjen kehitysryhmissä, jotka sisältävät lisäksi opettajia, yhteistyökumppaneja ja tutkijoita.

Oppimisympäristöjen verkko muodostaa tietoa ja toimintaa rikastavan yhteisön (community of knowledge and
practice). Innovaatiotutkijat painottavat ihmisten ja heidän innostuksensa (spirit, flow) merkitystä
innovaatiotoiminnassa. Yksilöt ja heidän välinen vuorovaikutus luovat innovaatioita. Rikastavalla yhteisöllä
tarkoitetaan niitä vuorovaikutussuhteita, jotka kiinnittävät innovatiivisia yksilöitä toisiin-sa ja alueeseen. Kyseessä
voivat olla esim. tiedon, tuotannon ja käyttäjien vuorovaikutteiset toimijayhteisöt, joiden luonnollinen
toimintaympäristö on ammatti-korkeakoulu ja erityisesti niiden ylempien tutkintojen toimijat.

1.2 Proaktiviisuus ja Prime Mover

Opiskelijan toimintaympäristöön kytkeytyvillä innovaatioalustoilla tapahtuvaan kehittämistyötä voidaan luonnehtia
uutta luovana Prime Mover –toimintana. Innovaatioalustoilla toimijat luovat uusia kyvykkyyksiä ja uusia
toimintamalleja sekä vahvistavat innovaatiojärjestelmää tuomalla kokemustiedon innovaatiotoimintaan ja luomalla
uutta tietoa verkostomaisissa prosesseissa. Prime Mover –toimijaa ohjaa toiminnassa ennakointitutkimuksen ja
verkostoyhteistyön kautta hahmotetut tulevaisuuden tavoitteet.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu proaktiivisesti ICT–klusterin tulevaisuuden haasteisiin reaktiivisen
ongelmanratkaisun sijaan. Laurean rooli innovaa-tioympäristön kehittämisessä on uutta luova toimija.
Metropolialueen menestys on perustunut ICT–klusteriin ja vahvaan tieteelliseen tutkimukseen. OECD nos-taa
metropoliraportissaan esiin nykyisen osaamispohjan yksipuolisuuden ja kysymyksen kehityksen jatkumisesta.
Kehityksen jatkuminen edellyttää painopisteen siirtoa sosiaalisiin ja prosessi-innovaatioihin, tuotantointensiivisestä
toimin-nasta ICT–teknologian hyödyntämiseen, palveluintensiiviseen toimintaan ja liiketoimintaosaamiseen. Laurea
luo Prime Mover –toimijana uusia kyvykkyyksiä ja uusia toimintamalleja. Laurea tuo kokemustiedon
innovaatiotoimintaan ja luo uutta tietoa verkostomaisissa prosesseissa.

1.3 Kansainvälisyys

Työelämän ja opintojakson toteutuksen toisiaan kohtaava rajapinta on tärkeä kehittäjäksi kasvamisen ja
jatkuvuuden kannalta. Kehittäjäksi kasvaa tekemällä kehittämistyötä ja olemalla vuorovaikutuksessa
kansainvälisissä osaamisverkostoissa. Opiskelijan opiskellessa työnsä ohessa verkosto toimii luonnollisena
asiantuntijuuden kohtaamispaikkana tuottaen ajan tasalla olevaa uutta tietoa osaamisalueelta. Kansainvälinen
vuorovaikutus muodostuu palveluinnovaatioiden kehittämiseen tähtäävästä ja eri tahojen välisestä yhteistyöstä,
keskeistä on toimialoihin tai teknologioihin perustuva kansainvälinen uusien palvelujen tuottamiseen tähtäävä
toiminta. Luonnollisen pohjan kotimaisille, kansainvälistymistehtävää palveleville ja sitä edistäville verkostoille luovat
kotimaiset osaamisalat.

Oppimisympäristöjen on toimittava luontevasti monisäikeisessä toimijakentässä niin, että ne ovat rakenteiltaan
sellaisia, että ne pystyvät liikkumaan verkossa tarvelähtöisesti. Tavoite on synnyttää yhteisiä alueellisiin vahvuuksiin
perustuvia veturiohjelmia, jotka ovat verkostoituneet globaalisti. Eri koulutusohjelmien yhteiset ylempien tutkintojen
vaihtuvasisältöiset kansainväliset seminaarit toteuttavat osaltaan kansainvälistä vuorovaikutusta.

Koulutusohjelman kuvaus

2 Tietojärjestelmäosaamisen asiantuntijuus

2.1 Koulutusohjelman visio

Tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelma on ICT:n osalta Laurean vastaus kansainväisesti kilpailukykyisen
metropolialueen osaamistarpeisiin. Osaamisen kehittämisen kohteet syntyvät klustereiden arvoverkkojen
kehityskohteista. Keskeistä on teknologioiden soveltaminen ja uusien palvelujen synnyttäminen. Koulutusohjelma
tukee Suomen kansainvälisimmän alueen innovaatiotoimintaa ja ammattikorkeakoulun roolia kehittämisverkostoissa
tuottamalla huippuosaamista kasvuhakuisille, kansainvälistyville ja osaamisintensiivisille yrityksille ja organisaatioille.

2.2 Oppimisympäristöt ja innovaatiojärjestelmän toimijat

Pääkaupunkiseutu on maan ainoa metropolialue, jonka osaamisintensiivinen innovaatiotoiminta vaatii korkeaa
osaamista. Työelämän haasteen muodostaa palvelujen tietointensiivisyyden nostaminen ICT-sovellusten avulla.
Brunilan (2004) mukaan, odotukset palvelujen ja palvelukonseptien t&k-toimintaa kohtaan tuottavat uusia
osaamisen tarpeita ja luovat työllistymismahdollisuuksia alan korkeasti koulutetuille osaajille. Ohjelma varmistaa
alan proaktiivisen kehittämisen haasteeseen tulevaisuudessa. Osaaminen kohdistuu tietointensiiviseen
palveluliiketoimintaan ja sen ytimen muodostaa kyky soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa alueen palvelujen
parantamiseen ja uusien palvelutuotteiden kehittämiseen. Työllisyysnäkymät palveluintensiivisellä metropolialueella
ovat alalla koko maan parhaat. Alueen elinkeinorakenne mahdollistaa osaamisen hyödyntämisen suhteessa
vaativiin osaa-mishaasteisiin ja kompleksisiin toimintaympäristöihin sekä tuottaa alueelle uutta yritystoimintaa.

Koulutusohjelman osaaminen perustuu ICT-klusterin kehittämiseen alueella. Ohjelmasta valmistuu kehityksen
käynnistäjiä parantamaan yritysten kilpailukykyä kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla soveltavan tutkimuksen
ja kehittämisen avulla. Sisältö muodostuu kehittämisen metodisista valmiuksista ja kehittäjän henkilökohtaisten
valmiuksien vahvistamisesta ja syventämisestä. ICT-kehitysympäristössä toteutettava koulutusohjelma tukee
Laurean roolia metropolisaation edistäjänä. Osaamisen kehittämisen kohteet syntyvät klusterei-den/arvoverkkojen
kehityskohteista. Keskeistä on teknologioiden soveltaminen ja uusien palvelujen synnyttäminen. Ohjelma tukee
Suomen kansainvälisimmän alueen innovaatiotoimintaa ja Laurean roolia kehittämisverkostoissa. Painopiste-valinta
perustuu Laurean osaamisintensiivisen palveluliiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämisohjelmaan.

Innovaatiotoiminnassa innovaatioalusta muodostaa osaamisen ympäristön, jos-sa kehittämisyksiköt REDLabs ja
Tietoliikennelaboratorio sekä työpajat muodostavat uuden osaamisen kehittämisen resurssit. Innovaatioalustoilla
kohtaavat kehittäjät, tutkijat, opetushenkilöstö, koulutusohjelman opiskelijat, alueen kasvuhakuiset yritykset ja
organisaatiot. Innovaatioalustat toimivat kansainvälisten kumppanikorkeakoulujen toimijoiden tutkimus- ja
kehittämistyön sijoituspaikkoina. Kyseessä ovat tiedon, tuotannon ja käyttäjien vuorovaikutteiset toimijayhteisöt,
jotka toimivat kriittisen massan kokoajana, kehittämisedellytysten luojana ja piilevien osaamisresurssien
mobilisoijana. Kehittämisyksiköt REDLabs ja Tietoliikennelaboratorio muodostavat valitun osaamisen
kehittämistihentymän, jossa osaaminen ja osaamisen haasteet kohtaavat. Teemat tukevat toiminnallaan
innovaatioalustan toimijoita tuoden käyttöön menetelmiä, työvälineitä ja kehittämistoiminnan palvelutuotteita.
Innovaatioympäristöihin kiinnittyvää metropolialueen kilpailukyvyn kehittämismekanismia voidaan kuvata niin
sanotulla Triple Helix –mallilla, jossa julkisen sektorin instituutioiden, yritysten ja Laurea-ammattikorkeakoulun
kolmikantaisena yhteistyönä vastataan metropolialueen innovaatiohaasteisiin. Kolmen tahon mekaaninen yhteistyö
ja vuorovaikutus muuttuvat kolmen toimijatahon sulautuneeksi systeemiksi, sulautuneeksi Triple Helix –malliksi.
Sulautuminen tuottaa tuloksenaan tietoa ja toimintaa rikastavan yhteisön. Innovaatiotutkijat painottavat ihmisten,
heidän innostuksensa ja vuorovaikutuksen merkitystä innovaatiotoiminnassa (spirit, flow). Vuorovaikutussuhteet
kiinnittävät innovatiivisia yksilöitä toisiinsa ja alueeseen.

Kansainvälinen tutkimus- ja koulutusyhteistyöverkosto rikastuttaa koulutusohjelman osaamista. Kansainvälistä
yhteistyöverkostoa hyödynnetään monipuolisesti tiedon levittämiseen ja uuden tiedon tuottamiseen tuomalla
kansainvälistä huippuosaamista opetus- ja t&k-tehtäviin koulutusohjelman osaamisalueille.

Tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelmassa syntyy osaamista myös työelä-mässä yleisesti tarvittaville
osaamisalueille. Nämä osaamiset on määritetty vastaamaan Ammattikorkeakoulujen osallistuminen
eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen –projektin (ECTS -projektin) 2006 tuloksena syntyneiden ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleisiä kompetensseja.

Tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelmassa syntyvä osaaminen on määritel-ty metropolialeen ICT-klusterin
osaamistarpeiden, Laurean juonneopetussuunnitelmassa kuvattujen juonneosaamisten, Laurean t&k–toiminnan
tavoitteiden ja ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen –projektin (ECTS
-projektin) 2006 tuloksena syntyneiden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset
kompetenssikuvausten perusteella. ICT-klusterin proaktiivinen kehittäminen on ollut lähtökohtana koko Laurean
tietojenkäsittelyn opetussuunnitelmatyössä vuodesta 2005 lähtien.

Tietotekniikan palvelut kuuluvat osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin, jotka ovat kasvaneet erityisen
voimakkaasti 1990-luvun puolivälistä alkaen. Kasvu on ollut voimakkainta tietotekniikan palveluissa ja ne nousivat
vuonna 2000 suurimmaksi liike-elämän palvelujen toimialaksi sekä henkilöstömäärältään, että liikevaihdon
perusteella (Toivonen 2004). ICT–klusterin osaamisen kehittämisen painopisteiksi on valittu tietoverkko- ja
tietoturvallisuusosaamiseen perustuvien palvelujen kehittäminen. Verkkojen rakentaminen ja ylläpito ja erilaiset
palvelu-ratkaisut ovat keskeisesti linkittyneet kaikille klusterin alueille. Yhä suurempi osa palveluista on verkoissa.
Tietoliikennepalvelujen arvo oli vuonna 2003 ICT-klusterissa 7 mrd. euroa. ICD:n tutkimuksen (HS 5.11.2005)
mukaan tietoverkko-osaajien tarve Euroopassa kasvaa tulevaisuudessa ja vaje on kolmen vuoden päästä lähes
puoli miljoonaa osaajaa. Samalla kun liiketoiminta verkoissa lisääntyy, sen synnyttämät ongelmat kasvavat ja
turvallisuusriskit lisääntyvät.

ICT-klusterin henkilöstöstä yli puolet työskentelee vaativissa ammattitehtävissä ja joka viides on asiantuntija- ja
esimiestehtävissä. Yleisimpiä työtehtäviä ovat suunnittelu- ja kehitystehtävät. (Palvelut 2020.) Palvelujen ja
sisältöjen kehittäminen on tulevaisuudessa ICT -klusterin innovaatiotoiminnan selkeä ydin (Tule-vaisuusluotain
2004). Tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelman keskeisin valinta liittyykin tutkimus- ja kehittämisvalmiuksien
tukemiseen. Liiketoiminnallinen ajattelu on olennainen osa osaamista kun yritysten tietojärjestelmät muo-dostavat
olennaisen osan niiden liiketoimintaprosesseista ja kilpailukyvystä (Toivonen 2004). Alan koulutettu henkilöstö ja
verkostomainen toimintatapa tuottavat haasteen nykyaikaiselle johtamiselle. Ohjelma vahvistaa myös yrittäjyyttä.

Tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelman tuottama osaaminen sijoittuu tietointensiivisen liiketoiminnan alueelle,
mutta kohdentuu myös kahden muun tutkimus- ja kehittämisohjelman rajapinnoille. Tietointensiivisen liiketoiminnan
tutkimus- ja kehittämisohjelma tuo opetussuunnitelman liiketoimintaosaamisen, johtamisosaamisen ja yrittäjyyden
osaamisalueet yhtä merkittävään asemaan kuin varsinaiset ICT–alueen osaamisalueetkin. Koulutusohjelmassa
voidaan edistää tutkimus- ja kehittämistyöllä kyseisten osaamisalueiden osaamisen kehittymistä Laureassa ja
edelleen hyödyntää syntyvää osaamista opetustehtävässä.

Osaamisen juonteet eettinen, globalisaatio, verkosto, reflektio ja innovaatio muodostavat yhtenäisen perustan
Laurean opetussuunnitelmalle. Juonteilla tarkoitetaan tulevaisuuden työelämässä tarvittavia ydinosaamisalueita.
Juonteisiin liittyvä osaaminen on kuvailtu kolmiportaisena luokituksena, jossa osaamine kehittyy henkilökohtaisen
osaamisen tasolta organisaation kehittäjän tasolle ja edelleen yhteiskunnallisen uudistajan tasolle.
Tietojärjestelmäosaamisen koulu-tusohjelmassa osaamisen kehittymisen tavoitteena on vahvistaa organisaation
kehittäjän osaamista ja edetä osaamisessa yhteiskunnallisen uudistajan tasolle. Käytännössä tämä tarkoittaa
opetussuunnitelman valintana painopisteen sijoittumista organisaatioiden toiminnan kehittämiseen ja toimialan
kehittämiseen osana ICT-klusteria. Juonteita ei kuvata tässä opetussuunnitelmassa erillisenä komponettina, vaan
niiden tuottamat osaamisvaatimukset on integroitu suoraan opintojaksojen osaamistavoitteisiin. Mikäli opiskelija
haluaa saada erillisen arvioinnin juonteiden osaamisalueisiin liittyvästä osaamisestaan, hän voi sen saada laatimalla
opintojen lopussa juonneportfolion.

Opiskelu koulutusohjelmassa

Learning by Developing toimintamallina

Tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelman toimintamalli on kehittämispohjainen oppiminen, Learning by
Developing (LbD). Toimintamallissa opetus, aluekehitys ja t&k-toiminta sulautuvat yhdeksi uuden osaamisen ja
tiedon tuottamisen prosessiksi. Koulutusohjelmassa oppimisen kohteena ovat tulevaisuuden kehittämisen haasteet
ja autenttiset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet. Näihin vastataan koulutusohjelman tutkimus- ja
kehittämistyöllä. LbD–toimintamallin avulla kehitetään opiskelijoiden, henkilöstön ja yhteistyötahojen Prime Mover –
valmiuksia. Malli nivoo innovaatiotoiminnan luontevaksi osaksi toimintaa.
LbD hakee järjestelmällisesti vastausta sellaiseen ongelmaan, jonka ratkaiseminen vaatii uuden tiedon luomista.
LbD–mallin ytimen muodostaa toiminnan kohteellisuus, jolla tarkoitetaan oppimisen kohdistumista työelämän aitoon
kehittämiseen, oppimisella on selvä kohde ja oppiminen syntyy uutta osaamista tuottavassa prosessissa. LbD
merkitsee autenttisuuteen, kumppanuuteen, tutkimuksellisuuteen ja kokemuksellisuuteen perustuvaa uutta luova
oppimista. LbD–mallin taustalla on julkaisun Hakkarainen, Lonka ja Lipponen (2004) tutkivan oppimisen malli.

1. Tiedonhankinnan vertauskuvan perusajatuksena on, että oppimisessa ei ole olennaista painaa mieleensä tietoa,
vaan oppia käyttämään ja kä-sittelemään tietoa siten, että sen tuloksena syntyy uusia toimintatapoja, malleja,
tulkintoja ja selityksiä kulloinkin kohteeksi asetettuun kysymyk-seen.
2. Osallistumisvertauskuva painottaa oppimista tukevan sosiaalisen inf-rastruktuurin muodostamisen merkitystä
kasvussa asiantuntijakulttuuriin.
3. Tiedonluomisvertauskuva puolestaan tuo uuden tiedon tuottamisen merkityksen syvän osaamisen kehittymiselle.

Tutkivan oppimisen oppimisprosessissa on tavoitteena ohjata opiskelijoita ja heidän yhteisöjään asiantuntijalle
tyypilliseen tapaan käsitellä tietoa uutta tuottavalla tavalla.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tieteellinen tutkimustyö voidaan jaotella perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen, joissa tieteellisellä tiedolla
on erilainen rooli. Tietojenkäsittelyn ylempään tutkintoon liittyvä ja siinä tehtävä tutkimustyö on pääsääntöisesti
soveltavaa tutkimusta.

Tilastokeskuksen (2005) mukaan perustutkimuksen tavoite on etsiä uutta tie-teellistä tietoa ilman ensisijaista
pyrkimystä nimenomaisiin käytännöllisiin tavoitteisiin ja sovelluksiin. Sille ominaista on ominaisuuksien, rakenteiden,
syy- ja seuraussuhteiden analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien
muodostaminen, todentaminen ja selittäminen.

Tilastokeskuksen (2005) mukaan soveltava tutkimus rakentuu perustutkimuk-sen tuottaman tieteellisen tiedon
varaan, ja sen tavoitteena on jokin uuden tiedon avulla toteutettava käytännön sovellus. Pyrkimyksenä voi olla esim.
sovellusten etsiminen perustutkimuksen tuloksille tai uusien menetelmien ja keinojen luominen ongelman
ratkaisemiseksi.

Tilastokeskuksen (2005) mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k) on puolestaan yläkäsite, jolla tarkoitetaan
systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on,
että toiminnan tavoitteena on jotain olennaisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan käsitteeseen sisällytetään
perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö.

Kaikilla tieteenaloilla on sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta, eri tieteenaloilla ne painottuvat eri tavoin.
Esimerkiksi ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn ylemmän tutkinnon tutkimustyön painottuu soveltavaan
tutkimukseen. Vastaavasti esim. filosofiaa ja matematiikkaa pidetään enemmän perustutkimukseen painottuneina
tieteenaloina.

Tilastokeskuksen (2005) mukaan kehittämistyöllä eli tuote- ja prosessikehi-tyksellä tarkoitetaan 'tutkimuksen
tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämistä uusien tuotteiden, palvelujen,
tuotantoprosessien tai menetelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantami-seen.

Tutkimus- ja kehitystyön luonne ja vaikuttavuus

Kehityksen tulokset ja vaikuttavuus liittyvät myös t&k-työn luonteeseen. Fränti & Pirinen (2005) esittävät, että
integratiivisten oppimisympäristöjen käytännön t&k-toimintaa tutkittaessa on havaittu työn luonteen ja olemuksen
painottuminen t&k-työhön. Ammattikorkeakoulujen työn luonne on selvästi kehityspainotteinen ver-rattuna
tiedekorkeakouluihin, joissa tutkimustyö on luonteeltaan ja painotuksiltaan paljon analyyttisempää.

Fränti & Pirinen (2005) toteavat, että integratiivisina aluekehittäjinä opettajat ovat oman tiedonalansa eksperttejä,
ymmärtävät opiskelijoiden oppimisesta ja niitä uusia työelämän vaatimuksia, joita valmistuvat asiantuntijat
tarvitsevat. He toteuttavat työelämän kehittämisen proaktiivisten kohteiden tuottamia tuloksia oman toiminnan
sisällöissään.

Kansainväliset soveltavan tutkimuksen hankkeet edellyttävät uusia teknologioita, joiden avulla on mahdollista saada
muiden asiantuntijoiden ratkaisemat moni-mutkaiset ongelmat (esimerkiksi prototyypit, teknologiat, simulaatiot,
kuvaukset, mallit ja kontekstit) kehitysyhteisön ulottuville. Kokonaisuudessaan oppimisympäristöjen teknologisen
kehityksen suunta on erilaisten yhteisöjen toiminnan, tavoitteiden ja päämäärien savuttamisen tukeminen.

Tietojenkäsittelyn ylemmän tutkinnon vaikuttavuuden arviointia kehitetään osaksi laatujärjestelmää
ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Yksi sopivalta vaikuttava malli olisi TEKESin (2005) julkaisun
Innovaatiotoiminta luo menestystä ja kasvua esittämä innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden malli.

TEKES (2006) esittää, että tutkimus- ja kehityspanostukset lisäävät olennaisesti yritysten osaamista ja
verkottumista. Ne tuottavat patentteja ja uusia tuotteita, prosesseja ja palveluja. Innovaatiotoiminnan välittömät
vaikutukset näkyvät uusina yrityksinä, liiketoiminta-alueina ja palveluina, yritysten kasvuna ja kansainvälistymisenä
sekä tuottavuuden kasvuna. Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan ilmenevät lisääntyvänä vaurautena,
alueiden elinvoimaisuutena sekä hyvänä työllisyytenä, ympäristönä, terveytenä ja turvallisuutena ja sosiaalisena
hyvinvointina.

TEKES (2006) jatkaa, tarvitsemme lisääntyviä panostuksia perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen,
tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Strategisten valintojen merkitys osaamiskeskittymien synnyttämiseksi ja
tulosten tehokkaammaksi hyödyntämiseksi kasvaa. Tietojärjestelmäosaamisen ylempi tutkinto kehittää yhteistyötä
osaamiskeskittymien kanssa.

Tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelman opetussuunnitelma on rakennettu tulevaisuuden työelämän
osaamistarpeiden perustalle eri oppiaineita integroivien kokonaisuuksien muotoon. Opetussuunnitelma jäsentää
opiskelijan ammatillista kasvua ja sen perustana on oppimisprosessi ja sen tukeminen. Opintojaksojen toteutukset
tukevat toisiaan luomalla keskeisiä valmiuksia ja jatkuvuutta toteutusten välille.

Osaamisen kehittyminen

Koulutusohjelmassa menetelmällinen osaaminen kohdistuu työelämän kehittä-miseen ja innovaatiotoimintaan
radikaalien innovaatioiden aikaansaamiseksi. Johtamisvalmiuksia vahvistaa kehittyminen verkostojen johtamisessa.

Tietojärjestelmäosaamista syvennetään tietoturvallisuudessa ja turvallisuusjärjestelmissä, liiketoiminnan
strategisessa johtamisessa ja palveluiden tietojärjestelmien suhteen. Opiskelija suuntaa osaamistaan yksilöllisesti
verkkoliiketoimintaan, tietojärjestelmien turvallisuuteen, tietointensiiviseen liiketoimintaosaamiseen tai yrittäjyyteen.
Opinnäytetyö vahvistaa ydinosaamista.

Koulutusohjelman laadunvarmistus

Koulutusohjelman laadunvarmistus perustuu Laurealaiseen laadunvarmistusjär-jestelmään.
Arvioinnin kohteet ylemmissä tutkinnoissa

Arvioinnin kohteet:

Seuraavat tekijät on valittu T&K-työn ja aluekehityksen arvioinnin kohteiksi eri-tyisesti ylempiin amk-tutkinoihin
johtavaa koulutuksessa:

• tutkimus- ja kehitystyön sekä aluekehitystyön kansainvälistäminen,
• kansainväliset osaajat Laureassa ja alueella,
• yrittäjyys,
• innovaatiot (työelämän arvio käyttökelpoisuudesta, pksektori),
• hankkeistetut opinnäytetyöt,
• oppiminen t&k-toiminnassa.

LbD-toiminnan kohteiksi ylemmissä amk-tutkinnoissa on valittu:

• toimintamallin kehittäminen ja levittäminen,
• opetuksen ja ohjauksen taso.

Koulutusprosessin arvioinnin kohteita ylemmissä amk-tutkinnoissa ovat:

• vetovoima,
• läpäisyaste,
• opintokertymä,
• keskimääräinen opiskeluaika,
• työllistyminen.

Koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmaan ja kan-sallisiin ylempien tutkintojen ECTS-
järjestelmän yleisiin kompetensseihin.

Arviointitiedon perustana toimii opetussuunnitelman arviointi, säännöllinen opiskelijapalaute ja strategian
kehittämissuunnitelman mukaiset tiedonkeruut. Laadun kehittämistyö tapahtuu koulutusohjelman opettajatiimissä,
työelämäverkostoissa ja Laurean yhteisessä ylempien tutkintojen kehittämisverkostossa.

Haaga-Heliassa toteutettavat tietojärj. osaamisen ylemmän tutkinnon opinnot
Laurean turvallisuusosaamisen ylemmän tutkinnon opinnot
Laurean palveluliiketoiminnan ylemmän tutkinnon opinnot
Muut yliopistojen ja korkeakoulujen syventävät opinnot
1. vuosi 2. vuosi
OP OPINNOT 55 35
232 TIETOJÄRJESTELMÄOSAAMISEN SYVENTÄMINEN
00402 Työelämän kehittämisen menetelmät 5
00706 Palveluiden tietojärjestelmien kehittäminen 15
00405 Soveltava tietoturvallisuus- ja 5
turvallisuusjärjestelmäosaaminen
231 INNOVAATIOTOIMINNAN JA JOHTAMISEN
KEHITTÄMINEN
00403 Innovaatiotoiminnan menetelmät 5
00404 Verkostojen johtaminen 5
00416 Strateginen johtaminen 5
233 LIIKETOIMINTA
00819 Kasvuyrittäjä 10
234 TIETOJÄRJESTELMÄT
00707 Ajankohtainen erityiskysymys 5
235 TIETOTURVALLISUUS
00412 Turvallisten tietoverkkojen suunnittelu 5
236 TIETOVERKOT
00408 Verkkodesign 10
237 OPINNÄYTETYÖ
00415 Opinnäytetyö 30
125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
00669 English for managers and professionals 5
55 35
232 TIETOJÄRJESTELMÄOSAAMISEN SYVENTÄMINEN, 0 op

00402 Työelämän kehittämisen menetelmät, 5 op

Opiskelija osaa:
• analysoida tietojenkäsittelyn tulevaisuuden osaamistarpeita työelämän
menestymistekijöiden kannalta
• hahmottaa alan ydinosaamisalueita ja niiden merkityksiä
• määritellä, valita ja arvioida oman osaamisen kehittämiskohteita ja -
tavoitteita
• työelämän kehitystyön toteutuksen
• käyttää alan menetelmiä ja työvälineitä
• toimia alueen arvoverkostossa
• edistää toiminnallaan vuorovaikutusta ja yhteistyötä

Opintojakson sisältö:
Learning by Developing - optimaalisen oppimisen toimintamalli
• alan ydinosaamisalueet ja niiden analysointi
• alan ja alueen keskeiset kehittämisstrategiat ja kehittämisen kohteet
• henkilökohtaisen opintosuunnitelman luonti kehittämis- ja tiedontarpeen
analysoinnin perusteella
• soveltavan tutkimuksen otteet konstruktiivinen- ja toimintatutkimus
• soveltavan tutkimus- ja kehitysprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi
• työskentely itsenäisesti, ryhmässä ja osana verkostoa
• työkalujen ja työmenetelmien osaaminen
• soveltavan tutkimuksen otteen raportointikäytäntöön perustuva argumentoiva kirjoittaminen

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksossa syntyvä osaaminen on keskeistä kehittämisosaamista. Opiskelijaryhmät kartoittavat
tietojenkäsittelyn ydinosaamista ja tulevaisuuden osaamistarpeita.Opintojaksossa hahmotetaan uuden osaamisen
vaikuttavuus ja merkitys työelämälle, sen arvoverkostolle sekä aluekehitykselle. Opiskelija arvioi oman osaamisensa
arvoa menestystekijänä ja mahdollistajana.

Edeltävät opinnot:
Opiskelija aloittaa opintonsa.

00706 Palveluiden tietojärjestelmien kehittäminen, 15 op

Opiskelija osaa:
• hankkia kehittämiskohteeseen tarvittavaa uusinta tutkittua tietoa
• käsitteellistämisen ja käsiteanalysoinnin järjestelmätyössä
• mallintaa ja kuvata järjestelmän toiminnan ja tietorakenteet
• järjestelmän rakentamisprosessin ja sen sovittamisen
kehittämiskohteeseen sekä tuloksen vaikuttavuuden arvioinnin
• kuvata ja määrittää tietojärjestelmien ja kehityskohteena olevien proses-sien väliset yhteydet ja toiminnot
• suunnitella ja toteuttaa järjestelmähankkeen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
• laatia suunnittelumallit ja testata malleja

Opintojakson sisältö:
• soveltavan tutkimuksen menetelmät tietojärjestelmän kehittämiseen
• käsitteellistäminen ja käsiteanalyysi
• tietointensiivisten palvelutuotteiden tuotekehitys
• tietojärjestelmän kehittämisen menetelmät
• vuorovaikutteisuus kehittämistyössä
• järjestelmän suunnittelu- ja toteutusprosessi
• järjestelmähankkeen ja -projektin suunnittelu
• vaatimusmäärittely ja liiketoimintaprosessit
• järjestelmän toiminnan mallintaminen ja kuvaaminen
• järjestelmän tietorakenteen mallintaminen ja kuvaaminen

Opintojakson kuvaus:
Luodaan valmiudet arkkitehtuuritasoiseen vaatimusmäärittelyyn sekä tietointen-siivisen palvelutuotteen
tuotekehitykseen ja arkkitehtuurin toiminnan ja tietora-kenteen määrittelyyn, sisältäen käsiteanalyysin, suunnitteluun
ja analysointiin.

Edeltävät opinnot:
00403 Työelämän kehittämisen menetelmät 5 op, pakollinen
00402 Innovaatiotoiminnan menetelmät 5 op, pakollinen

00405 Soveltava tietoturvallisuus- ja turvallisuusjärjestelmäosaaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
•perehtyä avoimien arkkitehtuurien tietoturvallisuuteen
omaa yleiskuvan avoimista järjestelmistä
• kehittää tietoturvallisuuden ratkaisuja avoimiin ympäristöihin
• hahmottaa avointen ympäristöjen tietoturvallisuuden rakentumisen ja
niihin liittyviä erityispiirteitä

Opintojakson sisältö:
• työelämälähtöinen Living Lab -toiminta
• avointen ympäristöjen tutkimus- ja kehitystyön tilanne
• avoimen ympäristön hallinta ja sen tietoturvallisuuteen liittyviä syventymisalueet
• avoimen ympäristöjen kehitystyö esim. Linux
• tietoturvallisuuden tutkimus- ja kehitystyö valitussa avoimessa ympäristössä

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla kehitetään opiskelijan osaamista avointen järjestelmien soveltavan tutkimus- ja kehitystyön alueella.
Painopiste on avointen järjestelmien tietoturvallisuuden kehittämisessä. Opintojaksoon sisältyy sekä teoriaa, että
hankkeisiin liittyvää käytännön kehitystyötä. Tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvät edellytykset toimia ja kehittyä
alueella, jolla työelämässä on kasvava kysyntä. Opetukseen kuuluvat kaikille yhteiset lähiopetuspäivät.
Lähiopetuskertoihin sisältyy
sekä teoriaopintoja, että laboratorioharjoituksia.

Edeltävät opinnot:
Perustiedot tietoturvallisuudesta ja aiempi kosketus Unix/Linux-maailmaan
edesauttavat menestystä opintojaksolla.

231 INNOVAATIOTOIMINNAN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN, 0 op

00403 Innovaatiotoiminnan menetelmät, 5 op

Opiskelija osaa:
• toimia innovatiivisesti kehittäjäverkoston jäsenenä sekä johtaa proaktiivisesti ja tavoitteellisesti ryhmän
kehittämistoimintaa
• uusien ideoiden generoimista ja niiden toteuttamista verkostoympäristössä
• innovaatioidean jalostamiseen tähtäävän prosessin hallinnan

Opintojakson sisältö:
• innovaation käsite
• inkremetaalinen ja radikaali innovaatio
• innovaatioprosessi
• tavaroiden, palveluiden ja prosessien innovaatio, sosiaalinen innovaatio
• innovaation kaupallistaminen
• innovatiivisuutta tukeva johtajuus ja organisointi
Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään innovaation johtamisen merkitykseen, mahdollisuuksiin, haasteisiin ja menetelmiin.

00404 Verkostojen johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• establish, influence and manage collaborative networks
• develop core competences, interaction and leadership skills needed in networking
• analyze a network’s state, operations and objectives
• modell competence and processes in networked collaboration

Opintojakson sisältö:
• management and leadership in networks
• interaction in networks
• establishment and development of networks
• network dynamics
• multicultural networks

Opintojakson kuvaus:
Students will develop thei skills related to establishing, developing, analyzing, growing, and leading collaborative
networks and networked processes.

00416 Strateginen johtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
• strategisen suunnittelun keskeiset periaatteet ja menetelmät
• arvioida yrityksen toimintastrategiaa ja tehtyjä valintoja
• tilanteen mukaisesti soveltaen luoda vaihtoehtoisia strategioita yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi
• analysoida strategian uudistamisen vaikutukset asiakkuusstrategioihin, osaamisstrategioihin, yrityksen sisäisiin
prosesseihin sekä osaa käynnistää kannattavia ja asiakaslähtöisiä kehittämistoimintoja
• toisten kuuntelemiseen sekä asioiden kirjalliseen, suulliseen ja visuaaliseen esittämiseen erilaisille kohderyhmille
• analysoida työelämän toimintakulttuuria ja kykenee osallistumaan organisaatioiden toiminnan koordinointiin,
kehittämiseen ja johtamiseen
• tunnistaa oman alansa organisaatioiden yhteiskunnallis-taloudellisia yhteyksiä, tuntee ja osaa hyödyntää
yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa
toiminnassaan ja tuntee organisaationsa yhteiskuntavastuun
• muodostaa yleiskuvan ammatillisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä kansainvälisessä
toimintaympäristössä
• edistää luovuutta ja dialogia projekteissa ja organisaatiossa, antaa rakentavaa palautetta projektin jäsenille,
käyttää erilaisia ideointimenetelmiä projekteissa sekä motivoida toisia projektin jäseniä yhteistä tavoitetta kohti
• analysoida ja arvioida projektin toimintaa ja työmenetelmiä, mallintamaan asiantuntijoiden ja työntekijöiden hiljaista
tietoa, kehittämään tietoa organisaatiosta ja rikastuttamaan sen konkreettiseksi suunnitelmaksi
• projektin johtamisen ja erityisesti motivoinnin

Opintojakson sisältö:
• strategisen suunnittelun periaatteet ja menetelmät
• strategian radikaali uudistaminen
• uuden talouden strategiat
• strategian uudistamisen vaikutus asiakkuusstrategioihin, osaamisstrategioihin ja yrityksen sisäisiin prosesseihin

Opintojakson kuvaus:
Opintojaksolla perehdytään yritysten strategisen suunnittelun ja johtamisen merkityksiin ja menetelmiin.
Opintojaksolla painottuu strategian uudistaminen ja strategisten innovaatioiden etsiminen ja tuottaminen nopeasti
muuttuvassa toimintaympäristössä.

233 LIIKETOIMINTA, 0 op
00819 Kasvuyrittäjä, 10 op

Opiskelija osaa:
• määritellä konkreettisen liikeidean tai –toiminnan kehittämissuunnitelman
• analysoida yrityksen globaalin toimintakentän
• kaupallistaa liikeidean toteuttamiseksi vaadittavat tuotteet ja palvelut
• rakentaa skaalautumisen mahdollistavan liiketoimintamallin
• organisoida liiketoiminnan kehittämisen
• johtaa yritystä
Lisäksi opiskelijalla on vahva yrittäjämotivaatio sekä halu ottaa vastuuta liiketaloudellisesti perustellun
yritystoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä.

Opintojakson sisältö:
Opiskelija kehittää joko uutta liikeideaa tai olemassa olevaa liiketoimintaa pyrkimyksenä saada se taloudelliselle
kasvu-uralle. Kehityksen kohde on todellinen liiketoiminta(mahdollisuus), ei teoreettinen harjoitus. Opintojakso on
yhteinen kaikkien Laurean ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien kesken

Opintojakson kuvaus:
Opiskelijoiden on suotavaa mutta ei välttämätöntä rakentaa liiketoimintaa ryhmänä, ts. useat opiskelijat voivat
työskennellä yhden kohteen parissa. Laurean opettajakunnan tarjoaman ohjauksen lisäksi opiskelijat voivat myös
käyttää hyväkseen Laurean sijoituspalveluita sekä muita julkisia ja yksityisiä sijoitus- sekä neuvontapalveluita, kuten
Tekesin ohjelmia tai uusyrityskeskusten neuvontaa.

Kasvuyrittäjyyteen tähtäävä 10 op:n opintojakso suunnitellaan osaksi opiskelijan opetussuunnitelman ammatillisia
sisältötavoitteita henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Opintojakson toteutuksesta kasvuyrittäjyyteen
liittyvien tavoitteiden osalta vastaa yliopettaja Vesa Taatila, vesa.taatila@laurea.fi, joka ottaa vastaan
ilmoittautumiset opintojaksolle. Tarvittava alan asiantuntijuuteen liittyvä sisältöohjaus tapahtuu ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelmassa. Opintojakso toteutuu läpi lukuvuoden.

234 TIETOJÄRJESTELMÄT, 0 op

00707 Ajankohtainen erityiskysymys, 5 op

Opiskelija osaa:
Toimia asiantuntijayhteisön toimijana soveltavan- tutkimus ja kehitystoi-minnan toteuttajana ja asiantuntijana.

Opintojakson sisältö:
Vaihtelevat vuosittain ja erityiskysymyksittäin.

Opintojakson kuvaus:
Perehdytään ajankohtaiseen erityiskysymykseen. Kohteet ja aihealueet ovat tietojärjestelmiin, tietoturvallisuuteen tai
tietoverkkoihin liittyviä erityiskysymyksiä. Suorittaminen sovitaan ohjaajan kanssa yksilöllisesti tai ryhminä.

Edeltävät opinnot:
00402 Työelämän kehittämisen menetelmät 5 op, pakollinen
00403 Innovaatiotoiminnan menetelmät 5 op, pakollinen

235 TIETOTURVALLISUUS, 0 op

00412 Turvallisten tietoverkkojen suunnittelu, 5 op

Opiskelija osaa:
Opiskelija osaa turvallisten tietoverkkojen suunnittelun perusteet valmistajariippumattomasti.
Turvallisten tietoverkkojen suunnittelun tärkeys korostuu tulevaisuudessa
entisestään, koska tietoverkot ovat yhä kriittisemmässä roolissa yrityksissä ja koko yhteiskunnassamme ja koska
hyökkäykset tietoverkkoihin ja hakkerointi ovat valitettavasti todellisia, jopa jokapäiväisiä uhkia.

Opintojakson sisältö:
• tietoverkon ulottuvuus
• tietoturvan tarkoitus
• tietoturvan vaatimukset järjestelmältä
• uhkakuvat tietoverkoissa
• yleiset uhkat, virukset, troijalaiset, haittaohjelmat, hyökkäykset ja
hyväksikäyttö
• tietoturvapolitiikka ja sen toteuttaminen
• yleiset verkon tietoturvan suunnitteluperusteet
• tietoturvan hallinta
• yleisimmät tietoturvatekniikat ja niiden käyttö eri verkon osissa
• käyttäjän ja laitteiden todentaminen, reitittimet ja niiden pääsynhallinta, kytkimien ratkaisut ja tietoturva, palomuurit,
VPNratkaisut,IDS/IPS-järjestelmät, haittohjelmien torjunta, sisällönsuodatus,mobiililaitteiden tietoturva
• tietoturvan seuraaminen ja valvominen
• tiedon kerääminen, tiedon analysointi
• reagointi tietoturvaongelmiin

Opintojakson kuvaus:
Opiskelija oppii useiden esimerkkien kautta suunnittelemaan turvallisia eri laitevalmistajien laitteista koostuvia
tietoverkkoja niin, että turvallisuusratkaisut eivät liiaksi sitoudu yhteenkään laitevalmistajaan.

Edeltävät opinnot:
Hyvät perustiedot tietoverkoista tai tietoturvallisuudesta. Opintojakso soveltuu erityisesti niille, jotka suorittavat
opintojakson Verkkodesign ja/tai Tietoturvallisuuden tietojärjestelmäosaaminen.

236 TIETOVERKOT, 0 op

00408 Verkkodesign, 10 op

Opiskelija osaa:
•suunnitella, kehittää ja toteuttaa nykyaikaisia monipalveluverkkoja, joilla toteutetaan useita eri peruspalveluja kuten
dataliikenteen välittäminen dynaamisessa reititysympäristössä, IP-pohjainen puheliikenne ja televisiokuvan
lähettäminen
• toimia vaativassa ja laajassa verkkoympäristössä

Opintojakson sisältö:
Perusvalmiudet monipalveluverkkojen suunnitteluun
• applying a methodology to network design
• structuring and modularizing the network
• designing basic campus-switched networks
• designing an enterprise WAN
• designing IP addressing for the network
• selecting routing protocols for a network
• evaluating security solutions for the network
• designing networks for voice transport
• applying basic network management design concepts
• LbD-kehityshanke; toteutetaan soveltavan tutkimuksen avulla autenttinen hanke

Opintojakson kuvaus:
Painopiste opintokokonaisuudessa on kokonaisarkkitehtuurin hallinta vaativassa tietoverkkoympäristössä.
Verkkodesign-opintojakso laaditaan yhteistyössä toimialan toimitsijoiden kanssa. Opintojaksossa on erityisesti otettu
huomioon teleoperaattoreiden ja muiden laajojen verkkojen hallitsijoiden tulevaisuuden tarpeet.

Edeltävät opinnot:
Hyvät perustiedot tietoverkoista, esimerkiksi tietoverkot ovat olleet syventymiskohteena aiemmassa
korkeakoulututkinnossa tai alalta on suoritettu työelämälähtöinen sertifikaatti.
Kaikki opiskelijat esikartoitetaan ennen opintojakson alkamista.

237 OPINNÄYTETYÖ, 0 op

00415 Opinnäytetyö, 30 op

Opiskelija osaa:
•tehdä itsenäisesti oman alan kehittämistyötä ja soveltavaa tutkimusta
• soveltaa hankittua tutkimustietoutta omassa opinnäytetyössä kriittisesti ja analyyttisesti
• soveltaa kehittämistehtävään soveltuvia tiedonhankintamenetelmiä
• valitun soveltavan tutkimus- ja kehitysmenetelmän ja siihen perustuvan dokumentoinnin ja raportoinnin
• arvioida ja opponoida tutkimusyhteisömäisesti opinnäytetöitä taustan, toteutuksen, tulosten ja raportoinnin suhteen
• toimia asiantuntijana soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä tekevässä yhteisössä

Opintojakson sisältö:
Työn tekeminen aloitetaan tutkimus- ja kehitysmetodologian viitekehyksestä. Opinnäytetyötä / kehittämistehtävää
tuetaan ohjaustoiminnalla ja seminaareilla.
Opinnäytetyö on autenttisen työyhteisön kehittämishanke ja sen toteutusta tuetaan kaikissa opintojaksoissa.
Ylemmän ammattikorkeakoulutut-kinnon opinnäytetyö on soveltava tutkimus - tai kehittämistehtävä, jossa korostuu
alueen ja alan kehittäminen, työelämän kehittämisen haas-teet ja asiantuntijuuden kasvu. Opinnäytetyö muodostaa
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen ytimen, jota muut opinnot tukevat. Ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on rakenteeltaan ja sisällöltään näyttö asiantuntijuudesta ja
innovatiivisesta tavastasi
ratkaista työelämälähtöisiä kehittämishaasteita. Opinnäytetyössä korostuu
opiskelijan, työelämän ja ammattikorkeakoulun välinen aktiivinen vuorovaikutus niin aiheen valinnan kuin
tavoitteidenkin osalta.

Opintojakson kuvaus:
• opinnäytetyön oppimisprosessin avulla ylemmän mmattikorkeakoulututkinnon
suorittaja osoittaa, että hän kykenee soveltamaa opintojen aikana
saamaansa osaamista käytännön työelämän muutostilanteissa
• opinnäytetyö toteutetaan ensisijaisesti autenttisessa työyhteisössä
• opinnäytetyön prosessi ja tulokset raportoidaan julkisessa opinnäytetyössä
• toisiaan lähellä olevista aiheista kehittämistehtävää tekevät voivat muodostaa yhteisen kehittämisryhmän
• opinnäytetyön ohjaajana toimii pääsääntöisesti yliopettaja, työn sisältö
esitetään ohjaajalle, joka hyväksyy opinnäytetyön alkaneeksi ja sitoutuu ohjaamaan työtä

125 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 0 op

Kuvaus:
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija syventää ja monipuolistaa eri teemoihin ja kompetensseihin soveltuvaa
osaamistaan. Näiden opintojaksojen avulla opiskelijat voivat edelleen muokata opintojensa sisältöjä vastaamaan
omia henkilökohtaisia intressejään ja ammatillisia tavoitteitaan.

Sisältö:
Teeman alle sijoitetaan ne opintojaksot, jotka opiskelija valitsee Laurean kieliopinnoista, Laurean yhteisistä
opinnoista tai toisen koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Teeman alle sijoitetaan myös ne toisessa
korkeakoulussa (toinen ammattikorkeakoulu, yliopisto, virtuaali-amk, ulkomainen korkeakoulu) suoritetut opinnot,
joille ei löydy korvaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta, mutta jotka opiskelija haluaa liittää tutkintoonsa.

00669 English for managers and professionals, 5 op

Opiskelija osaa:
• communicate in international professional environment
Opintojakson sisältö:
• Written and oral English for business administration and security management

Opintojakson kuvaus:
The course emphasizes language skill in English important for managers and professionals. It develops students’
communication skills for varying managerial situations.