Opetussuunnitelma 2011 – SYB211SJ (suomeksi)

LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Terveyden edistämisen koulutusohjelma, kriisi- ja erityistilanteiden johtaminen (Laurea Hyvinkää),
SYB211SJ

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Kriisi- ja erityistilanteiden johtaminen

Osaamistavoitteet

Kriisi-, ja erityistilanteiden johtamisen koulutusohjelma on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalalla esimiestehtävissä
toimiville tai esimiestehtäviin aikoville henkilöille. Koulutus antaa valmiudet päivittäiseen normaaliolojen johtamiseen.
Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa kriisijohtamisen osaajia. Koulutusohjelmasta valmistunut osaa toimia
erilaisissa kriisi- onnettomuus- ja erityistilanteissa asiantuntijana ja johtajana. Koulutuksesta valmistuneet pystyvät
johtamaan ja koordinoimaan moniammatillista yhteistyötä kriisi-, onnettomuus- ja erityistilanteissa. He suunnittelevat
ja kehittävät eri toimijoiden kanssa kriisi- ja erityistilanteiden valmiussuunnitelmia ja vaikuttavat eri yhteisöjen (ja
yhteiskunnan) kriisivalmiuteen ennaltaehkäisevästi. Tutkinnon suorittaneet ovat kriisijohtamisen vaikuttajia.
Koulutusohjelman erityisosaamisalueita ovat:
- yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiat (YETTS)
- kriisiviestintä
- johtamisen kehittäminen erilaisissa toimintaympäristöissä ja organisaatioissa
- humanitäärisen avun eettiset velvoitteet, periaatteet ja toimintatavat
- kehittyminen kriisijohtamisessa ja asiantuntemus valitulla erityisalueella
- verkostossa tarvittavat vuorovaikutus- ja johtamistaidot sekä toiminnan johtaminen
- tutkiminen ja toiminnan kehittäminen.

Oppimisen tavoitteena oleva osaaminen

Sosiaali- ja terveysalan käytännön työn ydin perustuu tutkittuun tietoon ja vuorovaikutukseen sekä käytännön
taitohin. Tämä edellyttää tutkivaa työotetta ja yhteisöllistä oppimista, jotka ovat koulutusohjelmassa lähtökohtina.
Tutkiva oppiminen on prosessi, jossa painottuu yhteisöllinen, jaettu asiantuntijuus. Opiskelija muokkaa uutta tietoa
aikaisempien tietojensa ja käsitystensä perusteella yhteistyössä toisten ihmisten kanssa. Näin ollen
oppimisprosessissa opiskelijan aktiivinen rooli ja vuorovaikutus ovat tärkeässä asemassa. Tutkivaa oppimista ja
työotetta harjaannutetaan opinnoissa yhteisöllisissä oppimistehtävissä ja erityisesti opinnäytetyöprosessissa.

Oppiminen mahdollistuu substanssiopintojen lisäksi koulutusohjelmakohtaisissa kompetensseissa, jotka
muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Yleisiä kompetensseja ovat
oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen, kansainvälistymis-osaaminen.
Yhteiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle.

Koulutuksessa korostuu voimavarakeskeinen ajattelu. Tällä tarkoitetaan erityisesti ihmisten ja yhteisöjen
voimavarojen vahvistamista erilaisissa kriisi- ja erityistilanteissa sekä moniammatillisten verkostojen voimavarojen
yhdistämistä johtamistilanteissa. Koulutuksesta valmistunut pystyy koordinoimaan ja johtamaan moniammatillista
yhteistyötä kriisi-, onnettomuus- ja erityistilanteissa. Hän suunnittelee ja kehittää eri toimijoiden kanssa kriisi- ja
erityistilanteiden valmiussuunnitelmia ja vaikuttaa eri yhteisöjen (ja yhteiskunnan) kriisivalmiuteen
ennaltaehkäisevästi. Tutkinnon suorittanut ovat kriisijohtamisen vaikuttaja.

Toimintaympäristön ja opetusjärjestelyjen kuvaus

Työelämän kehittämiseen perustuva korkeakouluopetus edistää ammattikorkeakoulun ja työelämän välistä
kanssakäymistä ja vuoropuhelua. Opiskelijalle tämä merkitsee sellaisen asiantuntijuuden kehittymistä, joka auttaa
menestymään työelämässä ja luo edellytykset työelämän kehittämiseen.
Opiskelija kehittää tietojaan ja taitojaan työtehtäviensä ohessa opiskellen. Verkostoitunut toimintatapa
opiskelijakollegoiden ja opettajien välillä mahdollistaa sen, että opiskelijalla on asiantuntijayhteisö, jossa
mahdollistuu syvä osaaminen asiantuntijuutta jakamalla ja toisilta oppien. Opiskelija toimii ammattikorkeakoulun
sisäisten ja työelämän verkostojen muodostamissa asiantuntijayhteisöissä rakentaen samalla omaa
työelämäverkostoaan.Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla on täten valmiudet kehittää
yhteiskuntaa, aluetta, työelämää ja sen käytänteitä.
Taulukko 1. Opetussuunnitelman rakenne


Taulukko 2. Opetussuunnitelman teemat ja opintojaksot


Syventävät opinnot:

Syventävissä opinnoissa opiskelija suorittaa pakollisen 50 opintopisteen opintokokonaisuuden

Vapaasti valittavat opinnot

Opiskelija suorittaa 10 opintopistettä korkeakoulutasoisia opintoja. Vapaasti valittavia opintoja voi kartuttaa myös
esimerkiksi työkokemuksen, alaan liittyvän koulutuksen tai hankkeen kautta.

Tutkinnon suorittaneet

Koulutuksesta valmistunut voi toimia käytännön toimijana, kehittäjänä, asiantuntijana ja johtajana omalla
toimialallaan (terveydenhuolto, sosiaalitoimi, pelastustoimi jne.). Hänen ydinosaamisensa on koulutuksen jälkeen
johtamisessa ja kriisi- ja erityistilanteiden käytännön moniviranomaisyhteistyötaidoissa. Hänellä on valmiuksia toimia
myös erilaisissa kriisi- ja erityistilanteita koskevissa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa ja
kehittämistehtävissä.

Tutkinnon suorittaneet voivat toimia muun muassa seuraavissa tehtävissä:
•johtamisen asiantuntijana kriisi-, suuronnettomuus- ja erityistilanteissa
•kehittämisprojektin ja – hankkeen johtajana
•johtajana erilaisissa sosiaali- ja terveystoimen tehtävissä
•esimiestehtävissä
•kenttäjohtajana
•eri yhteisöjen kriisijohtamisen valmentajana
•kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä
•varotehtävissä
•kouluttaja – ja muissa asiantuntijatehtävissä.

Seuraava kuvio (Kuvio 1) kuvaa opetussuunnitelman sisälle rakennettua kriisien hallinnan ja
kriisijohtamisen prosessia.

Koulutusohjelman rakenne



YAMK - opintojakson arviointikriteerit

Yleiset kompetenssit

Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen
perustan. Yleiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja
tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä
toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Tavoiteltavien kompetenssin kehittymiseen voidaan
koulutuksessa vaikuttaa sekä sisällöllisillä että toimintatapoihin liittyvillä pedagogisilla valinnoilla. Opetussisältöjen
valinta tapahtuu ensisijaisesti koulutusohjelmakohtaisen erikoisosaamisen ehdoilla ja yleisten työelämävalmiuksien
kehittyminen erikoisosaamisen oppimisen yhteydessä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti
pedagogisilla ja oppimisympäristöihin liittyvillä ratkaisuilla on keskeinen merkitys. Opiskelijoiden osaaminen sijoittuu
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vaatimustasolle 7, (NQF)


Opiskelija:
Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja
tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen
tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia
tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään
eri alojen tietoja.

Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja
kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja/
tai ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa
tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä.
Opiskelijalla on valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan
ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja
vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
Koulutuksen kohderyhmiä ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kuten
sairaanhoitajat (AMK), fysioterapeutit (AMK), terveydenhoitajat (AMK) ja sosionomit (AMK). Koulutusohjelmaan voi
tulla valituksi soveltuvan korkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suorittanut henkilö, jolla on
vähintään kolmen vuoden työkokemus kriisi- ja erityistilanteiden osaamista vaativissa tehtävissä. Koulutusohjelman
suorittavan tutkintonimike määräytyy hänen hakukelpoisuutensa tuottavan tutkinnon mukaisesti niin, että se voi olla
esimerkiksi sairaanhoitaja (ylempi AMK), fysioterapeutit (AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK) tai sosionomi (ylempi
AMK).
Koulutuksen keskiössä on yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.
Koulutus vastaa erityisesti nyky-yhteiskunnasta nouseviin turvallisuuden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen vastuullisuuden
haasteisiin sekä laajemmin valmentaa myös yhteiskunnan vielä ennakoimattomiin kriisiosaamista vaativiin ilmiöihin.
Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa kriisijohtamisen osaajia. Koulutusohjelmasta valmistuneella on valmius toimia
erilaisissa kriisi-, onnettomuus- ja erityistilanteissa asiantuntijana ja johtajana. Kriisijohtamisen ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla on valmius kehittää kriisityötä ja moniviranomaistoimintaa niin
normaalioloissa kuin kriisi-, onnettomuus- ja erityistilanteissa sekä toimia näissä tilanteissa ja tilanteiden
johtamisessa asianmukaisesti ja ammatillisesti.
Koulutus pohjautuu erityisesti terveystieteiden (hoitotiede), yhteiskuntatieteiden ja käyttäytymistieteiden
monitieteiseen tiedepohjaan. Kriisi- ja erityistilanteisiin varautumisen teema perustuu monitieteiseen
lähestymistapaan, lääkinnällinen pelastustoiminta perustuu pääasiassa terveystieteiden ja lääketieteen tietopohjaan,
psykososiaalinen tuki ja jälkihoito perustuvat psykologiseen, käyttäytymistieteelliseen, yhteiskuntatieteelliseen ja
terveystieteelliseen tietoon. Johtamisen taustalla on hyödynnettävissä eri konteksteihin sidotut johtamisteoriat.
Ohjaus ja tuutorointi

Opiskelijan opintoihin sisältyy henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatiminen (HOPS), joka tarkistetaan yhdessä
tuutoropettajan kanssa opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijalla on oikeus ohjaukseen myös opintojen aikana.
Opiskelija saa tietoa AHOT -menettelystä, joka tarkoittaa aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista.


                                                                        1. vuosi        2. vuosi        3. vuosi
OP              OPINNOT                                                            70              20
B024            KRIISI- JA ERITYISTILANTEISIIN
                VARAUTUMINEN
B0119           Muuttuvan maailman kriisi-, onnettomuus- ja                         5
                erityistilanteet
B0120           Varautuminen kriisi-, onnettomuus- ja                               5
                erityistilanteisiin
B0121           Tutkimus, arviointi ja kehittäminen                                 5
B025            KRIISI- JA ERITYISTILANTEIDEN JOHTAMINEN
B0122           Johtaminen ja johtajuus                                             5
B0123           Kriisi- ja erityistilanteiden johtaminen ja viestintä              10
B0124           Strateginen kriisijohtaminen                                        5
B0125           Psykososiaalinen tuki ja jälkihoidon kehittäminen                   5
B026            INTERNATIONAL CRISIS, DISASTER AND
                CATASTROF AND COOPERATION
B0126           Humanitarian aid and crisis management                                              5
B0127           Kulttuuriset haasteet                                                               5
B031            OPINNÄYTETYÖ
B0128           Opinnäytetyö                                                       30
B027            VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
B0186           Johtamisen syventävät opinnot                                                                      5
B0187           International approach to Leadership and                                                           5
                Management in Public, Private and Third Sector
                Services
                                                                                   70              20              0
B024 KRIISI- JA ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN, 15 op

Kuvaus:
Nyky-yhteiskunnassa eri toimijoiden mm. valtion, kuntien ja järjestöjen tulee lakien ja asetusten mukaan varautua
turvallisuusuhkiin, onnettomuus-, vaara- ja kriisitilanteisiin valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.
Varautuminen on ennaltaehkäisevää toimintaa, ja sen keinoja ovat mm. valmiussuunnittelu, etukäteissuunnittelu,
valmiusharjoitukset, osaavan henkilöstön koulutus ja yhteisöjen vastuullisuuteen ohjaaminen. Varautumisella
varmistetaan kriisi-, onnettomuus- ja erityistilanteissa tehtävien mahdollisimman hyvä ja häiriötön hoitaminen.


Osaamisen kehittyminen:
Teeman suoritettuaan opiskelija tuntee muun muassa varautumisen lainsäädäntöä ja kriisijohtamisen käsitteistöä
sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistoa. Opiskelija osaa havaita ja tunnistaa erilaisia yhteiskunnallisten riskien
signaaleja. Hän osaa arvioida varautumisen tarpeita ja voimavaroja erilaisissa yhteisöissä.
Opiskelija osaa laatia ja kehittää valmiussuunnitelmia huomioiden kunnallisen valmistelun, päätöksenteon ja
toimeenpanon menetelmät. Hän osaa suunnitella ja toteuttaa valmiusharjoituksia yhdessä eri toimijoiden kesken
hyödyntäen eri toimijoiden osaamista ja resursseja.



B0119 Muuttuvan maailman kriisi-, onnettomuus- ja erityistilanteet, 5 op

Opiskelija osaa:
- tulkita yhteiskunnallisia ja globaaleja ilmiöitä ja uudenlaisia haavoittuvuuksia
 - arvioida yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen uhkamalleja ja voimavaroja
 - viestiä kriisiviestintään periaatteita noudattaen
 - jäsentää tilannekuvan ja toimia sen vaatimalla tavalla
 - arvioida kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan


B0120 Varautuminen kriisi-, onnettomuus- ja erityistilanteisiin, 5 op

Opiskelija osaa:
- tulkita yhteiskunnallisia ja globaaleja ilmiöitä ja uudenlaisia haavoittuvuuksia
 - arvioida yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen uhkamalleja ja voimavaroja
 - viestiä kriisiviestintään periaatteita noudattaen
 - jäsentää tilannekuvan ja toimia sen vaatimalla tavalla
 - arvioida kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan

 - huomioida varautumisen tavoitteet, uhkakuvat, varautumisjärjestelmän, varautumissuunnittelun ja valmiustilat
 - tunnistaa väestön terveydensuojelun, terveyden- ja sosiaalitoimen valmiuden sekä lääkinnällisen
pelastustoiminnan sekä sosiaali- ja terveystoimen johtamisen erityistilanteissa
 - suomalaisen yhteiskunnan valmius- ja hälytysjärjestelmiä
 - hyödyntää keskeisiä riskienarviointimenetelmiä.


B0121 Tutkimus, arviointi ja kehittäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
* uudistaa käytännön toimintaa käyttäen siihen soveltuvia metodologisia lähestymistapoja
 * käyttää monipuolisesti määrällisiä ja laadullisia tutkimus- ja kehittämistyön menetelmiä
 * raportoida koti- ja ulkomaiselle yleiselle tutkimus- ja kehittämistyön tuloksista
 * huomioida tutkimuseettisen toiminnan periaatteet kehittämistoiminnassa.


B025 KRIISI- JA ERITYISTILANTEIDEN JOHTAMINEN, 25 op

Kuvaus:
Opiskelija osaa toimia johtajana erilaisissa johtamistilanteissa. Opiskelija osaa toimia oman ammattiryhmänsä
edustajina kriisi- ja erityistilanteissa osana moniviranomaistoimintaa ja johtaa oman toimialansa tehtäviä. Hän osaa
organisoida psykososiaalista tukea uhreille ja omaisille onnettomuuksien –ja erityistilanteiden aikana ja sen jälkeen.
Hän osaa arvioida ja kehittää kriisijohtamiskäytänteitä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Hän huomioi ja kehittää
työsuojeluun liittyviä asioita.

Sisältö:
Kriisi- ja erityistilanteet vaarantavat yllättävästi tai äkillisesti yhteiskunnan, väestön tai ympäristön turvallisuutta
normaalioloissa, häiriötilanteissa tai poikkeusolosuhteissa. Näissä tilanteissa vaaditaan tehostettua
johtamisosaamista ja johtajuutta.
Näissä tilanteissa johtamisosaamiselta edellytetään vankkaa johtamisen perustaa esimerkiksi selkeitä toimintaa
ohjaavia arvoja ja eettisyyttä sekä ajantasaista tietoa eri tilanteissa toimimiseen. Näissä tilanteissa johtamiselta
vaaditaan myös strategista ajattelua, tilannetietoisuutta ja -arviointia, toiminnan organisointia, vastuunottoa,
päätöksentekoa, viestintää, yhteistyötä sekä toiminnan arviointia ja kehittämistä.



B0122 Johtaminen ja johtajuus, 5 op

Opiskelija osaa:
- arvioida johtamista erilaisissa kriisi- ja erityistilanteissa, toimintaympäristöissä sekä organisaatioissa
 - tunnistaa oman johtamistoimintansa arvoperustaa, johtamistapaansa ja kykyään johtaa ihmisiä ja verkostoja
 - kehittää työyhteisön toimintaa, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä vaikuttaa työhyvinvoinnin optimointiin.


B0123 Kriisi- ja erityistilanteiden johtaminen ja viestintä, 10 op

Opiskelija osaa:
- toimia moniviranomaistoiminnassa sekä oman toimialansa asiantuntijana kriisi- ja erityistilanteissa
 - osoittaa perehtyneisyytensä lääkinnällisen pelastustoimen, poliisin ja pelastustoimen johtamisorganisaatioihin ja
käytänteisiin
 - tehdä tilannearvioinnin ja toimintasuunnitelmat erilaisissa kriisi-, onnettomuus- ja erityistilanteissa sekä johtaa ja
hyödyntää eri toimijoiden osaamista ja resursseja kriisi ja erityistilanteissa sekä arvioida tilanteessa tarvittavien
resurssien tarvetta kulloisenkin tilannekuvan mukaan
 - johtaa ihmisiä, tiimejä ja toimintoja toimia johtajana käytettävissä olevan tiedon perusteella vaativissa
erityistilanteissa ensisijaisesti huomioiden ihmisten turvallisuuden ja heidän lääkinnällisen avun tarpeensa
 - huomioida työntekijöiden työsuojeluun ja työterveyteen liittyvät näkökulmat ennaltaehkäisevästi, toiminnan aikana
ja sen jälkeen
 - viestiä kriisi- ja eritystilanteissa sovittujen periaatteiden mukaan.


B0124 Strateginen kriisijohtaminen, 5 op

Opiskelija osaa:
- strategisen suunnittelun ja johtamisen perusteet ja menetelmät
 - tehdä strategialähtöisiä ratkaisuja
 - suunnitella ja organisoida operatiivista toimintaa
 - toimia valitun strategisen päätöksen mukaan muuttuvissa tilanteissa
 - arvioida kriittisesti strategisia ratkaisuja ja kehittää strategista toimintaa
 - johtaa ja kehittää monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja.



B0125 Psykososiaalinen tuki ja jälkihoidon kehittäminen, 5 op

Opiskelija osaa:
- organisoida psykososiaalista tukea uhreille ja omaisille onnettomuuksien –ja erityistilanteiden aikana ja sen jälkeen.
 - psykososiaalisen tuen menetelmät ja käytänteet sekä kehittää niitä eri toimijoiden kanssa
 - tehdä yhteistyötä eri vertaisryhmien ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa psykososiaalisen tuen organisoinnissa
 - aktivoida ja tukea eri toimijoiden kanssa onnettomuuden kohdanneiden yhteisöjen voimavaroja kriisistä
selviytymiseen ja tulevaisuuteen suuntautumiseen.
B026 INTERNATIONAL CRISIS, DISASTER AND CATASTROF AND COOPERATION, 10 op

Kuvaus:
International crisis and disaster work concerning participation in humanitarian assistance in natural disasters as air,
an international crisis management, research - and development activities and cooperation between different
organizations. Humanitarian assistance in the subject may be connected to the people and the environment caused
by disasters, which have been the subject of accident victims or infrastructure damage amongst others, natural
disasters, wars, political conflict situations, accidents, epidemics and famines.

Opiskelija osaa:
- to participate in teamwork within multinational aid groups in disaster situations
- to work as a team member within multinational groups in disaster situations.



B0126 Humanitarian aid and crisis management, 5 op

Opiskelija osaa:
 - humanitäärisen avun eettiset velvoitteet, periaatteet ja toimintatavat
 - henkilökohtaisesti valmistautua/valmistella tiimissä kansainvälistä humanitäärisen avun projektia ja toimia
kansainvälisessä humanitäärisen avun projektissa/tehtävässä kunnioittaen paikallista kulttuuria.


B0127 Kulttuuriset haasteet, 5 op

Opiskelija osaa:
- huomioida kulttuuriset tekijät kriisi- ja katastrofityötä suunnitellessa ja toteuttaessa
 - toimia monikulttuurisessa työyhteisössä
 - hahmottaa kulttuuritaustan vaikutuksen ihmisen toimintaan kriisitilanteessa.

- Kansainvälinen kriisityön toiminta


B031 OPINNÄYTETYÖ, 30 op

Kuvaus:
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen keskeisenä osana on opinnäytetyö, 30 op, joka muodostaa
koulutusohjelman viidennen teeman. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa
ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen
vaativaan asiantuntijatyöhön. (OPM 2009: Tutkintojen muun osaamisen kansallinen viitekehys). Opinnäytetyö on
työelämää kehittävä Laurean hyvinvoinnin ja yhteiskuntavastuun tutkimusohjelmiin integroituva hanke esim.
edistävien toimintatapojen uudistamiseksi ja johtamiseksi tai uusien palveluinnovaatioiden synnyttämiseksi.
Opinnäytetyön aihe voi nousta opiskelijan työyhteisöstä tai julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin
kehittämistarpeista.
Opiskelija voi kytkeä opintojensa eri oppimistehtävät osaksi opinnäytetyötään. Opinnäytetyöaiheen hyväksymisessä
otetaan huomioon Laurean hyvinvoinnin ja yhteiskuntavastuun tutkimusohjelmat. Kehittämiseen tähtäävä
opinnäytetyöaihe voi syntyä kansalaisten tai alueen kehittämistarpeista ja niiden analyysistä, jolloin kytkentä
työelämään tapahtuu verkostoyhteistyönä. Näin hankkeessa yksilön oppiminen ja osaamisen kehittyminen, uuden
tiedon rakentuminen ja uudet toimintamallit tuotetaan yhdessä. Opinnäytetyön vaikuttavuuden kannalta pyritään
siihen, että samaan aihealueeseen tulee useampia opinnäytetöitä ja opinnäytetyön tekijöistä muodostuu
koulutuksen aikana tutkiva ja tuottava kehittämisryhmä.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot järjestetään tukemaan opiskelijan syvenevää käsitystä ja
osaamisen kehittymistä erilaisten kehittämisprosessien aineiston keruuseen, aineiston analyysiin, tuloksiin ja niiden
arviointiin sekä hyödyntämiseen. Näin opinnäytetyön prosessi etenee prosessitutkimuksena opintojen alusta lähtien.
Opinnäytetyö voi liittyä esimerkiksi opiskelijan oman organisaation toiminnan kehittämiseen tai johtamiskäytänteisiin.


Sisältö:
Opinnäytetyön laatimisessa noudatetaan ”Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Laureassa” –
ohjetta, joka on saatavilla osoitteesta www.laurea.fi. Aihe hyväksytetään opinnoista vastaavalla ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon asiantuntijatiimillä.

Opiskelija osallistuu opinnäytetyöpajoihin erilaisissa kehittäjärooleissa:
- Oman aihealueensa asiantuntijana (aiheen esittely eri vaiheissa)
- Toisen opiskelijan aihealueen kehittäjänä (vertaisarvioijana ja kehittämisehdotusten tuottajana)
- Opinnäytetyöistunnon johtajana (puheenjohtajuus)
- Kehittämisyhteisön jäsenenä (vaikuttavat puheenvuorot)
Opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöstään aiheeseen perehtymistä ja kielen hallintaa osoittavan kypsyysnäytteen.
Kypsyysnäytteeksi suositellaan lehdistötiedotteita, artikkelia tai konferenssiesitelmää.


Osaamisen kehittyminen:
Opiskelija osaa tuottaa osaamisensa kehittymisestä kirjallisen opinnäytetyön sekä osallistuu opinnäytetyöpajoihin.
Opinnäytetyö arvioidaan arvosanallisesti Laurean ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön
arviointikriteereiden mukaan (www.laurea.fi) yhdessä opinnäytetyöpajojen kanssa.
Opinnäytetyön tulee kytkeytyä Laurean strategiasta nostettuihin painoaloihin ja profiileihin. Opinnäytetyön tulee
kytkeytyä opiskelijan omaa työyhteisöä laajempaan viitekehykseen ja kontekstiin sekä ja siitä tulee ilmetä
opinnäytetyöhön valitun aihion ja sen kehittämistoiminnan yhteys myös kansainvälisen kirjallisuuden, tutkimustiedon
ja trendien syventämänä.



B0128 Opinnäytetyö, 30 op

Opiskelija osaa:
•tehdä itsenäisesti oman alan kehittämistyötä ja soveltavaa tutkimusta
 • soveltaa hankittua tutkimustietoutta omassa opinnäytetyössä kriittisesti ja analyyttisesti
 • soveltaa kehittämistehtävään soveltuvia tiedonhankintamenetelmiä
 • valitun soveltavan tutkimus- ja kehitysmenetelmän ja siihen perustuvan dokumentoinnin ja raportoinnin
 • arvioida ja opponoida tutkimusyhteisömäisesti opinnäytetöitä taustan, toteutuksen, tulosten ja raportoinnin suhteen
 • toimia asiantuntijana soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä tekevässä yhteisössä

Opintojakson sisältö:
Työn tekeminen aloitetaan tutkimus- ja kehitysmetodologian viitekehyksestä. Opinnäytetyötä / kehittämistehtävää
tuetaan ohjaustoiminnalla ja seminaareilla.
 Opinnäytetyö on autenttisen työyhteisön kehittämishanke ja sen toteutusta tuetaan kaikissa opintojaksoissa.
Ylemmän ammattikorkeakoulutut-kinnon opinnäytetyö on soveltava tutkimus - tai kehittämistehtävä, jossa korostuu
alueen ja alan kehittäminen, työelämän kehittämisen haasteet ja asiantuntijuuden kasvu. Opinnäytetyö muodostaa
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen ytimen, jota muut opinnot tukevat. Ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on rakenteeltaan ja sisällöltään näyttö asiantuntijuudesta ja
innovatiivisesta tavastasi
 ratkaista työelämälähtöisiä kehittämishaasteita. Opinnäytetyössä korostuu
 opiskelijan, työelämän ja ammattikorkeakoulun välinen aktiivinen vuorovaikutus niin aiheen valinnan kuin
tavoitteidenkin osalta.


B027 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 10 op

Kuvaus:
Opiskelija valitsee oman kiinnostuksensa mukaan vapaasti valittavat opintonsa. Opintojen tulee vastata ylemmän
amk-tutkinnon edellyttämää tasoa (Taso 7). Valinnaiset opinnot tukevat opiskelijan omaa profiilia ja urakehitystä.
Vapaavalintaisissa opinnoissa voidaan hyödyntää myös AHOT periaatteiden mukaisesti aikaisempi kriisi ja
erityistilanteiden osaamista tukevat korkeakouluopinnot. Vapaavalintaisissa opinnoissa voidaan hyödyntää
työelämäkokemuksen osaamisen näyttöjä tai merkittävissä kehittämisprojekteissa työskentelyä. Opiskelija voi valita
FUAS:in olemassa olevasta tarjonnasta oman henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaansa soveltuvat oppimisjaksot.
Vapaasti valittavat opinnot hyväksytetään ylemmän ammattikorkeakoulun asiantuntijatiimillä. Opiskelija osallistuu
kansainväliseen kriisi ja eritystilanteiden symposiumiin, konferenssiin tai kehittämisprojektiin.
B0186 Johtamisen syventävät opinnot, 5 op

Opiskelija osaa:
Opintojaksolla syvennetään johtamisosaamista koulutusohjelmakohtaisesti ja valittavana on seuraavia johtamisen
teemoja

-Kriisi- ja tilannejohtaminen
-Muutoksen johtaminen
-Osaamisen johtaminen
-Strateginen johtaminen
-Kehittävä ja konsultoiva johtaminen
-Verkostojen johtaminen
-Prosessien johtaminen
-Innovaatioiden ja luovuuden johtaminen


B0187 International approach to Leadership and Management in Public, Private and Third Sector Services, 5
op

Opintojakson sisältö:
This internationally orientated course focuses on
the contemporary challenges encountered by different kind of political
programs as well as new ideas to develop leadership and management in
public, private and third sector services. Course content is constantly
updated to reflect current policies and practices in different countries,
inside EU as well as outside EU. By combining the study of management theory
with the critical analysis of contemporary practice our master level
students develop their skills and capabilities required to progress a
managerial career in public, private and third sector organizations.