Opinto-opas
2000
Study guide
2000
Opinto-opas · EVAMK – opinto-opas 2000–2001
6 Matkailu-, ravitsemis-, ja talousala lv. 2000-2001
Study guide · EVAMK – Study Guide 2000–2001
6 Matkailu-, ravitsemis-, ja talousala lv. 2000-2001
EVAMK – opinto-opas 2000–2001
6 Matkailu-, ravitsemis-, ja talousala lv. 2000-2001
6.1 Palvelujohtamisen koulutusohjelma
MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA
PALVELUJOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA
Koulutusalajohtaja Maarit Fränti
Lehtimäentie 1 C
02770 Espoo
Puh. 0205 787 505, fax. 0205 787 501
e-mail: maarit.franti@evamk.fi
SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT
Hotelli- ja kongressipalvelut
Kuluttajapalvelut
Ravitsemispalvelut
Toimitilapalvelut
PALVELUJOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET
Koulutusohjelman palvelujohtamisajattelu on johdettu palveluorganisaatioiden erityispiirteiden pohjalta. Palvelujohtaminen kohdistuu palvelutuotteen, -organisaatioiden ja -järjestelmien kehittämiseen. Johtamisen perusajatuksena on palveluajattelun vakiinnuttaminen organisaatiossa sen toimintaa tukien. Keskeistä on itsensä johtaminen, johtamiskulttuurin jatkuva kehittäminen sekä luottamuksellisen ilmapiirin luominen ja tätä kautta luoda edellytykset oppivalle ja luovalle toimin-nalle.
Palveluyrityksen keskeinen menestystekijä on asiakkaan kokema kokonaispalvelun laatu. Koulutusohjelman tavoitteena on edistää uusien palvelujärjestelmien, -strategioiden ja –ammattien kehittymistä antamalla riittävät valmiudet palveluympäristöjen tutkimiseen ja uusien toimintamahdollisuuksien etsimiseen. Palvelujärjestelmien kehittäminen edellyttää palvelutuotteen, -prosessien ja -ympäristöjen tuotantotapojen tuntemista, kykyä arvioida palvelun laatua sekä kykyä johtaa asioita, ihmisiä ja pro-sesseja. Taloudellisen ja tehokkaan toiminnan johtaminen vaatii lisäksi kykyä hyödyntää uutta teknologiaa ja tuottaa ennakoivia vaihtoehtoisia toimintamalleja.
Palveluorganisaatiolle tyypillinen matala ja joustava organisaatiorakenne lisää oppimisen vaatimuksia. Palvelujohtamiseen liittyy palveluhenkilöstön osaamisen organisointi ja mahdollistaminen sekä vastuun kantaminen ja jakaminen. Palveluorganisaation johtamisen keskeisiä piirteitä ovat joustavuus sekä kyky hahmottaa palvelu-kokonaisuus, analysoida palvelutilanne ja huomioida asiakas yksilöllisesti.
Koulutus mahdollistaa opiskelijan kehittymisen ammattialansa laaja-alaiseksi asiantuntijaksi. Asiantuntijalla on taito syvällisesti ja teoreettisesti ymmärtää ammattialaansa. Se ilmenee toimintokokonaisuuksien rakenteiden näkemisenä ja taitona joustavasti liittää eri osaamista vaativien alueiden suoritteita toimiviksi kokonaisuuksiksi. Opiskelija voi painottaa palvelujohtamisen osaamistaan suuntautumalla hotelli- ja kongressi-, kuluttaja-, ravitsemis- ja toimitilapalveluihin tai näiden yhdistelmiin.
OPISKELIJAN KEHITTYMINEN KOULUTUKSEN AIKANA
Opiskelu koulutusohjelmissa nähdään saumattomana osana opiskelijan kehityskaarta, joka on alkanut ennen opintoja ja jatkuu niiden jälkeen. Käytännössä tämä näkyy aktiivisena hops-käytänteenä, jossa jokainen opiskelija suunnittelee oman opintopolkunsa oman kehittymisvaiheen ja asettamansa ammatillisen tavoitteen suhteen. Hops on opiskelijan tavoitteenasettelun, toiminnan ja itsearvioinnin väline, joka täydentyy ja tarkentuu ammatillisen kasvun mukaisesti.
Oppiminen nähdään monialaiseen toimintaympäristöön sijoittuvana itseohjautuvana, tavoitteisiin suuntautuvana, tilanteisiin kytkeytyvänä ja yhteistoiminnallisena projektina. Oppiminen on sidoksissa toimintaan ja siihen kulttuuriin, jossa tietoa käytetään. Koulutuksen tavoite on toimia uudistavan oppimisen edistäjänä. Oppiminen on ilmiöiden tutkimista ja niissä vallitsevien lainalaisuuksien tunnistamista. Teoria toimii käytännön tulkkina ja jäsentää työelämän toimintokokonaisuudet ammatilliseksi asiantuntijuudeksi.
Opiskelijan oppimisympäristö muodostuu ammattikorkeakouluverkostosta, alan kansainvälisestä työelämästä ja järjestökentästä. Oppimistilanteet ovat sekä autenttisia työelämän kanssa yhteistyössä tehtäviä, että todellisuutta simuloivia opiskelijan ammatillista kasvuprosessia ohjaavia. Ne rakentuvat opiskelijan mahdollisuuteen itse ohjata, arvioida ja konstruoida oppimistaan aiemmin opitun perusteella. Opinnoissa lomittuvat erilaiset toimintaympäristöt, joiden kautta mahdollistuu siirtyminen osaamista vastaaviin työyhteisöihin ja työkulttuureihin ammattikorkeakouluopintojen päätyttyä.
Opiskelijoita tuetaan hankkimaan itsensä jatkuvan kehittämisen valmiuksia. Opiskelijat oppivat tutkivan- ja kehittävän työtavan, kehittävät oppimaan oppimistaitojaan ja työskentelymenetelmiään sellaisiksi, että kykenevät samanaikaisesti toimimaan useissa päällekkäisissä prosesseissa, yhdistäen joustavasti työn- ja opiskelun. Vaihtoehtoiset suoritustavat vahvistavat itseohjautuvuutta.
KOULUTUKSEN RAKENNE
Perusopinnot 30 ov
Ammattiopinnot 60 ov
Harjoittelu 20 ov
Opinnäytetyö 10 ov
Vapaasti valittavat opinnot 20 ov
OPINTOJAKSOTARJONNAN AJOITUS LUKUVUONNA 2000 - 2001
Huomaa seuraavat merkinnät!
& = opintojakso toteutetaan kahden periodin aikana
1,2 = opintojakso toistuu esim. 1. ja 2. periodissa
KAIKILLE YHTEISET OPINNOT
PALVELUJOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA
Koulutusalajohtaja Maarit Fränti
Lehtimäentie 1 C
02770 Espoo
Puh. 0205 787 505, fax. 0205 787 501
e-mail: maarit.franti@evamk.fi
SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT
Hotelli- ja kongressipalvelut
Kuluttajapalvelut
Ravitsemispalvelut
Toimitilapalvelut
PALVELUJOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET
Koulutusohjelman palvelujohtamisajattelu on johdettu palveluorganisaatioiden erityispiirteiden pohjalta. Palvelujohtaminen kohdistuu palvelutuotteen, -organisaatioiden ja -järjestelmien kehittämiseen. Johtamisen perusajatuksena on palveluajattelun vakiinnuttaminen organisaatiossa sen toimintaa tukien. Keskeistä on itsensä johtaminen, johtamiskulttuurin jatkuva kehittäminen sekä luottamuksellisen ilmapiirin luominen ja tätä kautta luoda edellytykset oppivalle ja luovalle toimin-nalle.
Palveluyrityksen keskeinen menestystekijä on asiakkaan kokema kokonaispalvelun laatu. Koulutusohjelman tavoitteena on edistää uusien palvelujärjestelmien, -strategioiden ja –ammattien kehittymistä antamalla riittävät valmiudet palveluympäristöjen tutkimiseen ja uusien toimintamahdollisuuksien etsimiseen. Palvelujärjestelmien kehittäminen edellyttää palvelutuotteen, -prosessien ja -ympäristöjen tuotantotapojen tuntemista, kykyä arvioida palvelun laatua sekä kykyä johtaa asioita, ihmisiä ja pro-sesseja. Taloudellisen ja tehokkaan toiminnan johtaminen vaatii lisäksi kykyä hyödyntää uutta teknologiaa ja tuottaa ennakoivia vaihtoehtoisia toimintamalleja.
Palveluorganisaatiolle tyypillinen matala ja joustava organisaatiorakenne lisää oppimisen vaatimuksia. Palvelujohtamiseen liittyy palveluhenkilöstön osaamisen organisointi ja mahdollistaminen sekä vastuun kantaminen ja jakaminen. Palveluorganisaation johtamisen keskeisiä piirteitä ovat joustavuus sekä kyky hahmottaa palvelu-kokonaisuus, analysoida palvelutilanne ja huomioida asiakas yksilöllisesti.
Koulutus mahdollistaa opiskelijan kehittymisen ammattialansa laaja-alaiseksi asiantuntijaksi. Asiantuntijalla on taito syvällisesti ja teoreettisesti ymmärtää ammattialaansa. Se ilmenee toimintokokonaisuuksien rakenteiden näkemisenä ja taitona joustavasti liittää eri osaamista vaativien alueiden suoritteita toimiviksi kokonaisuuksiksi. Opiskelija voi painottaa palvelujohtamisen osaamistaan suuntautumalla hotelli- ja kongressi-, kuluttaja-, ravitsemis- ja toimitilapalveluihin tai näiden yhdistelmiin.
OPISKELIJAN KEHITTYMINEN KOULUTUKSEN AIKANA
Opiskelu koulutusohjelmissa nähdään saumattomana osana opiskelijan kehityskaarta, joka on alkanut ennen opintoja ja jatkuu niiden jälkeen. Käytännössä tämä näkyy aktiivisena hops-käytänteenä, jossa jokainen opiskelija suunnittelee oman opintopolkunsa oman kehittymisvaiheen ja asettamansa ammatillisen tavoitteen suhteen. Hops on opiskelijan tavoitteenasettelun, toiminnan ja itsearvioinnin väline, joka täydentyy ja tarkentuu ammatillisen kasvun mukaisesti.
Oppiminen nähdään monialaiseen toimintaympäristöön sijoittuvana itseohjautuvana, tavoitteisiin suuntautuvana, tilanteisiin kytkeytyvänä ja yhteistoiminnallisena projektina. Oppiminen on sidoksissa toimintaan ja siihen kulttuuriin, jossa tietoa käytetään. Koulutuksen tavoite on toimia uudistavan oppimisen edistäjänä. Oppiminen on ilmiöiden tutkimista ja niissä vallitsevien lainalaisuuksien tunnistamista. Teoria toimii käytännön tulkkina ja jäsentää työelämän toimintokokonaisuudet ammatilliseksi asiantuntijuudeksi.
Opiskelijan oppimisympäristö muodostuu ammattikorkeakouluverkostosta, alan kansainvälisestä työelämästä ja järjestökentästä. Oppimistilanteet ovat sekä autenttisia työelämän kanssa yhteistyössä tehtäviä, että todellisuutta simuloivia opiskelijan ammatillista kasvuprosessia ohjaavia. Ne rakentuvat opiskelijan mahdollisuuteen itse ohjata, arvioida ja konstruoida oppimistaan aiemmin opitun perusteella. Opinnoissa lomittuvat erilaiset toimintaympäristöt, joiden kautta mahdollistuu siirtyminen osaamista vastaaviin työyhteisöihin ja työkulttuureihin ammattikorkeakouluopintojen päätyttyä.
Opiskelijoita tuetaan hankkimaan itsensä jatkuvan kehittämisen valmiuksia. Opiskelijat oppivat tutkivan- ja kehittävän työtavan, kehittävät oppimaan oppimistaitojaan ja työskentelymenetelmiään sellaisiksi, että kykenevät samanaikaisesti toimimaan useissa päällekkäisissä prosesseissa, yhdistäen joustavasti työn- ja opiskelun. Vaihtoehtoiset suoritustavat vahvistavat itseohjautuvuutta.
KOULUTUKSEN RAKENNE
Perusopinnot 30 ov
Ammattiopinnot 60 ov
Harjoittelu 20 ov
Opinnäytetyö 10 ov
Vapaasti valittavat opinnot 20 ov
OPINTOJAKSOTARJONNAN AJOITUS LUKUVUONNA 2000 - 2001
Huomaa seuraavat merkinnät!
& = opintojakso toteutetaan kahden periodin aikana
1,2 = opintojakso toistuu esim. 1. ja 2. periodissa
KAIKILLE YHTEISET OPINNOT
| KOODI / OPINTOJAKSON NIMI | LAAJUUS | PERIODI |
| DAH1003 Orientoituminen EVAMK-opintoihin | 2 ov | 1 & 2 |
| DAH1004 Yhteiskunta, työelämä ja niiden muutokset | 4 ov | 1 & 2 |
| DAH1005 Ammatillisen osaamisen perusta | 4 ov | 2 & 3 |
| DAH1106 Kirjallinen ilmaisu | 1 ov | 1,2 |
| DA1101 Ruotsin kieli | 2 ov | 1, 2, 3, 4 |
| DA1102 Englannin kieli | 2 ov | 1, 2, 3, 4 |
| DA1200 Kehittyvä palveluala | 9 ov | 1 & 2 |
| DA1201 Hotelli- ja kongressipalvelujen järjestäminen | 2 ov | 4 |
| DA1202 Kuluttujapalvelujen järjestäminen | 2 ov | 3, 4 |
| DA1204 Ravitsemispalvelujen järjestäminen | 2 ov | 4 |
| DA1205 Toimitilapalvelujen järjestäminen | 2 ov | 3, 4 |
| DA1207 Introduction to Hotel and Conference Services | 2 ov | 3 |
| DA1208 Introduction to Catering Management | 2 ov | 3 |
| DAH2004 Tutkimus- ja kehittämisprosessi | 2 ov | 1, 2, 3, 4 |
| DAH2001 Tilastotieteen perusteet | 1 ov | 1, 2, 3, 4 |
| DAH2005 Projektin ohjaaminen | 1 ov | 2, 4 |
| DAH2003 Kirjallisuusesseet | 2 ov | 2, 3, 4 |
| DAH2100 Laskentatoimine perusteet | 2 ov | 1, 2, 3, 4 |
| DAH2101 Yrityksen operatiivinen laskenta | 2 ov | 1, 2, 3, 4 |
| DAH2102 Yrityksen toiminnan suunnittelu | 2 ov | 1, 2, 3, 4 |
| DAH2200 Työyhteisön johtamisen perusteet | 2 ov | 1, 2, 3, 4 |
| DAH2201 Johtaminen ja organisaaioteoriat | 2 ov | 1, 2, 4 |
| DAH2202 Työ ja yhteiskunta | 2 ov | 1, 2, 3, 4 |
| DAH2203 Henkilösöhallinto | 2 ov | 1, 2, 3, 4 |
| DAH2204 Leadership and Organisational Theories | 2 ov | 3 |
| DA2300 Toimintaympäristön muutos | 3 ov | 1 & 2, 3 & 4 |
| DA2301 Toiminnan laatu ja kehittäminen | 3 ov | 1 & 2, 3 & 4 |
| DA2302 Yksilölliset ammatilliset opinnot, hot.- ja kong.palvelut | 4 ov | 1,3 |
| DA2302 Yksilölliset ammatilliset opinnot, kuluttajapalvelut | 4 ov | 2 |
| DA2302 Yksilölliset ammatilliset opinnot, ravitsemispalvelut | 4 ov | 1, 3 |
SUUNTAUTUMISOPINNOT
| KOODI / OPINTOJAKSON NIMI | LAAJUUS | PERIODI |
| DA3000 Hotelli- ja kongressipalvelut | 3 ov | 4 |
| DA3001 Hotelli- ja kongressipalveluprosessi | 2 ov | 4 |
| DA3002 Hotelli- ja kongressipalvelujen tuottaminen | 4 ov | 1 |
| DA3101 Palvelujen markkinointi | 2 ov | 4 |
| DA3102 Hotelli- ja kongressipalvelujen myynti | 6 ov | 1 & 2 |
| DA3104 Markkinoinnin toteuttaminen | 4 ov | 2 & 3 |
| DA3203 Business Co-operation in Hotel and Conference Management | 3 ov | 4 |
| DA3201 Hotelli- ja kongressipalvelujen tuotesuunnittelu | 3 ov | 1 |
| DA3202 Hotelli- ja kongressipalvelujen yritystoim.kehittäminen | 3 ov | 2 |
| DA4400 Kuluttajan kuva | 2 ov | 4 |
| DA4401 Kuluttajatalouden toiminnan rahoitus | 2 ov | 4 |
| DA4402 Tuotetuntemus | 2 ov | 4 |
| DA4403 Neuvonta ja asiakastyö | 2 ov | 4 |
| DA4301 Kuluttajan sos., kultt. ja yhteiskunnallinen ympäristö | 2 ov | 1 |
| DA4302 Kuluttajan taloudellinen ympäristö | 2 ov | 2 |
| DA4303 Kuluttajan yhteiskunnallinen ympäristö | 6 ov | 2 & 3 |
| DA4201 Kuluttajaviestintä | 3 ov | 3 |
| DA4202 Tuotekehitys ja kuluttajan tarpeet | 3 ov | 4 |
| DA4203 Toiminnan ohjaus Kuluttajataloudessa | 3 ov | 2 |
| DA4204 Kuluttajapalvelujen markkinointi | 3 ov | 1 |
| DA5400 Toimitilapalvelujen järjestäminen | 2 ov | 4 |
| DA5401 Informaatioteknologia ja tietotekniikka | 4 ov | 4 |
| DA5402 Puhdistus- ja ympäristöpalvelut | 4 ov | 2 & 3 |
| DA5403 Kiinteistöpalvelut | 3 ov | 1 |
| DA5500 Informaatio- ja toimitilateknologia | 4 ov | 2 |
| DA5501 Toimitilasuunnittelu | 2 ov | 2 |
| DA5502 Puhdistuspalvelujen suunnittelu | 3 ov | 3 & 4 |
| DA5600 Sisäisten palvelujärjestelmien perusteet | 3 ov | 4 |
| DA5603 Marketing of Facility Service | 2 ov | 3 |
| DA6000 Ruoka- ja palvelutuotannon perusteet | 5 ov | 4 |
| DA6003 Kansainvälinen ruokakulttuuri | 2 ov | 2 |
| DA6004 Ravitsemispalvelujen markkinointi | 2 ov | 2 |
| DA6005 Finnish Cuisine | 3 ov | 3 |
| DA6100 Ruokatuotantoprosessin perusteet | 3 ov | 4 |
| DA6101 Ruokatuotanto eri toimintaympäristöissä | 8 ov | 1 & 2 |
| DA6102 Ravitsemustieto | 2 ov | 2 |
| DA610400 Tuotesuunnittelu | 2 ov | 1 |
| DA6105 Elintarvikekemia ja aistinvarainen arviointi | 2 ov | 4 |
VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
| KOODI / OPINTOJAKSON NIMI | LAAJUUS | PERIODI |
| DA7210 Matkailun perusteet | 2 ov | 3 |
| DA7211 Matkailun tuotekehitys | 2 ov | 1 |
| DA7212 Matkatoimistojen varausjärjetelmien perusteet | 2 ov | 2 |
| DA7213 Matkanjohtajatoiminnot | 2 ov | 4 |
| DA7215 International Tourism | 2 ov | 4 |
| DAH7220 Muntlig kommunikation i arbetslivet | 2 ov | 4 |
| DAH7221 Ranskan kieli ja kulttuuri | 3 ov | 3 & 4 |
| DAH7222 Saksan kieli ja kulttuuri | 3 ov | 1 & 2 |
| DAH7223 Espanjan kieli ja kulttuuri | 3 ov | 1 & 2 |
| DAH7225 Multiculturalism in Service Sector | 2 ov | 3 |
| DAH7226 Intercultural Communication | 2 ov | 3 |
| DAH7228 International Student Symposium: Event Management | 1 ov | 4 |
| DAH7230 Käytännön tiedottaminen | 2 ov | 1 |
| DAH7231 Koulutustilaisuuksien suunnittelu | 2 ov | 3 |
| DAH7232 Työyhteisöviestintä | 2 ov | 2 |
| DAH7233 Verkkoviestintä | 2 ov | 4 |
| DAH7234 Tietotekniikan lisäopinnot | 2 ov | 3, 4 |
| DAH7247 Pienyrittämisen perusteet | 2 ov | aloitus 1 |
| DAH7248 Kulutuksen hallinta | 2 ov | aloitus 1 |
| DAH7250 Merkkituote- ja mielikuvamarkkinointi | 2 ov | 1 |
| DAH7251 Markkinoinnin suunnittelu, johtaminen ja arviointi | 3 ov | 3 |
| DAH7253 Asiantuntijapalvelujen markkinointi | 2 ov | 4 |
| DAH7254 Marketing Communication and Advertising | 3 ov | 4 |
| DA7260 Puhdistuspalvelujen järjestäminen | 2 ov | 2 |
| DA7261 Puhdistuspalvelujen kehittäminen | 2 ov | 4 |
| DA7263 Environmental Studies | 2 ov | 4 |
| DA7270 Suurkeittiösuunnittelu | 2 ov | 1 |
| DA7271 Asumisen suunnittelu | 2 ov | 3 |
| DA7272 Sisustussuunnittelu | 2 ov | 4 |
| DA7280 Ruokapalvelun tuotetietous | 2 ov | 3 |
| DA7281 Ruoka ja kuluttajan valinnat | 2 ov | 3 |
| DA7282 Erityisruokavaliot | 2 ov | 4 |
| DA7283 Kasvisruokavaliot | 2 ov | 1 |
| DA7284 Edustustilaisuuksien järjestäminen ja tarjoilu | 2 ov | 2 |
| DA7286 Ruokatuotannon ATK | 2 ov | 3 |
| DA7290 Wine & Dine | 2 ov | 2, 4 |
| DA7192 A la Carte-ruoanvalmistus | 2 ov | 4 |
| DA7293 Palvelukulttuuri eri toimintaympäristöissä | 2 ov | 2 |
| DA7294 Ruoka- ja tapakulttuuri | 2 ov | 1, 3 |
6.2 Palveluyrittäjyyden koulutusohjelma
Tuusulanjärvi-instituutti
Sibeliuksenkatu 55, Peltola-rakennus
04400 Järvenpää
puh. (09) 2738 3204, 1.8.2000 lähtien 020 5787 900
email tuusulanjarvi.info@evamk.fi
Koulutusalajohtaja Leena Peltosaari
Koulutusohjelman tavoite
Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan työelämä kasvavana toimialana tarvitsee jatkuvasti uusia ja uudenlaista osaamista omaavia restonomeja. Työpaikoista valtaosan muodostavat yritykset, mutta myös julkishallinnossa on siirrytty tulosvastuullisuuteen ja yksiköitä johdetaan yritystoiminnan periaattein. Suurten yritysten rinnalle on kehittynyt ja kehittyy edelleen myös verkosto- ja mikroyrittäjyyttä.
Palveluyrittäjyyden koulutusohjelmassa keskeisenä tavoitteena on, että valmistuvalla restonomilla on kyky tuottaa palveluja, innovoida uusia palvelutuotteita ja hänellä on liiketoiminta- sekä johtamisosaamista voidakseen vastata palvelujen tuottamisesta tuloksellisesti.
Matkailutoimi kokonaisuudessaan on kaikkien tulevaisuusvisioiden mukaan kasvava, monimuotoistuva ja kansainvälistyvä toimiala, kun ihmiset haluavat viettää laadukasta vapaa-aikaa ja kun sekä liikematkailu että hallinnon matkailu lisääntyvät ja kansainvälistyvät. Koulutusohjelman matkailupalveluun suuntaavien opintojen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy matkailuelinkeinoon kokonaisuutena ja sen verkottumiseen muihin palveluelinkeinoihin. Koulutusohjelmassa opiskelija hankkii erityisosaamista erilaisten matkailupalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä sekä maaseutu- että kaupunkiympäristössä. Opiskelijan on myös tärkeää mieltää, että alueella tarjottavat kulttuuri-, luonto-, seikkailu- ym. vapaa-aikaan tuotetut matkailupalvelut ovat tärkeä palvelumuoto alueella asuville ja seudulle muuttamista harkitseville.
Ravitsemispalveluala on toimialana erittäin laaja ja tarvitsee erilaisia asiantuntijoita. Ravitsemispalvelujen tuottamisesta vastaavat pienet, yksilöllistä asiakaspalvelua tarjoavat yritykset, suuret kansainväliset ketjut ja tulosvastuussa toimiva julkishallinto. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja ravitsemusneuvonnan merkitys lisääntyy jatkuvasti. Myös kiinnostus lähiruokaan, luomutuotteisiin ja elintarvikkeiden funktionaalisuuteen sekä elintarvikkeiden uusien käyttömuotojen kehittämiseen on kasvanut. Koulutusohjelman ravitsemispalveluun suuntaavien opintojen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy ravitsemispalvelujen tuottamisprosessiin kokonaisuutena ja hankkii erityisosaamista ruokakulttuureista, ravitsemuskysymyksistä ja edellä esitetyistä ravitsemispalvelun erityisalueista.
Kiinteistö- ja puhtauspalveluala on muuttunut ja muuttuu nykyistä enemmän kokonaisvaltaista palvelua tarjoavaksi toimialaksi. Koulutusohjelman kiinteistö- ja puhtauspalveluun suuntaavien opintojen tavoitteena on, että opiskelija hankkii osaamista kiinteistöistä ja niiden elinkaariajattelusta sekä kiinteistöjen kokonaispalvelun ja toimitilapalvelujen suunnittelusta, tuottamisesta, kehittämisestä sekä palvelutuotannon johtamisesta.
Palveluyrittäjyyden koulutusohjelmaan sisältyvä harjoittelu tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden hankkia asettamiensa tavoitteiden mukaista työelämäosaamista palvelujen kokonaisvaltaisesta tuottamisesta toimiessaan suunnittelu-, kehittämis-, johto-, myynti- tai markkinointitehtävissä. Harjoittelu ulkomailla lisää opiskelijan kykyä toimia kansainvälistyvässä ja monikulttuuristuvassa työelämässä.
Opinnäytetyö on oleellinen osa opiskelijan ammatillista kasvua. Se tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden yhdistää koulutusohjelman aikana hankittua osaamista ja osoittaa näin oma asiantuntemuksensa. Työelämän tilaama ja työelämälle tuotettu opinnäytetyö on myös hyvä väylä työllistyä.
Palveluyrittäjyyden koulutusohjelman vapaasti valittavat opintokokonaisuudet tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden hankkia erityisosaamista esim. tieto- ja informaatioteknologiassa, kieli- ja kulttuuriosaamisessa, työelämän koulutus- ja tutorointipalvelujen tuottamisessa, ravitsemuskysymyksissä, kotitalouspalveluissa, kuluttajaosaamisessa jne.
Opiskelijan ammatillinen kehittyminen
Tavoitteenamme mahdollisuus! Restonomina 2000-luvun maailmassa – tulevaisuus, jonka rakennat omien tavoitteidesi pohjalta, omia vahvuuksiasi vahvistaen ja omat kehittymistarpeesi tiedostaen. Tulevaisuus restonomina tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta edellyttää myös monenlaista osaamista.
Ammatillinen kehittyminen ja asiantuntemus lisääntyy opiskelun aikana portaittain ja asiantuntijaksi kasvuun vaaditaan moninkertaisesti 140 opintoviikkoa. Ensin tarvitset aikaa startata eli ottaa haltuun perustaitoja tiedonhallinnasta tiedonhankintaan, matemaattisesta osaamisesta kieli- ja kulttuuriosaamiseen, työelämäosaamisesta yhteiskunnalliseen osaamiseen. Pikku hiljaa alat kasvattaa ammatillisuutta ja asiantuntemusta sekä teet omia valintoja. Kun osaamista on kertynyt riittävästi, voit näyttää, mitä osaat, ja kykenet asetta-maan itsellesi uusia tavoitteita ja uuden oppimisen haasteita.
Restonomina rakennat asiantuntemuksesi ytimen valitsemasi suuntautumisalan ammatillisesta osaamisesta, yrittäjyys- ja johtamisosaamisesta sekä kansainvälisyysosaamisesta. Asettamiesi tavoitteiden mukaista erityisosaamista voit hankkia oman koulutusohjelman, oman ammattikorkeakoulun, yhteistyöammattikorkeakoulujen tai yhteistyötiedekorkea-koulujen tarjonnasta. Myös työelämä tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia hankkia erityisosaamista.
Kun opiskelun aikana lisäksi kehität tiedonhankinta- ja tiedonhallintataitojasi, ihmissuhde- ja kommunikaatiotaitojasi, erilaisuuden ja muutoksensietokykyäsi, vastuu- ja tulevaisuusajatteluasi, ekologista osaamistasi ja haluat oppia uutta sekä omaat avointa mieltä, sinulla on monia mahdollisuuksia saada mieleistäsi työtä ja pärjätä elämässäsi.
Palveluyrittäjyyden koulutusohjelma rakentuu laajahkoista opintokokonaisuuksista. Näin voit jo opiskelun aikana hankkia asioiden kokonaisvaltaista hallintataitoa. Asioista otetaan selvää sekä teoriassa että käytännössä. Työelämäprojektit ja työelämässä toiminen yhdistävät luontevasti teorian ja käytännön. Yhdessä tekeminen, oman toiminnan kyseenalaistaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen sekä itsevastuinen ja tutkiva työote luovat parhaan mahdollisen kasvun juuri niille osaamisalueille, joita tulevaisuuden työ asiantuntijoiltaan edellyttää.
Sinä asetat tavoitteet ja säädät riman korkeuden, me tuemme sinua omalla osaamisellamme. Yhdessä pidämme riman sopivan korkealla.
Sibeliuksenkatu 55, Peltola-rakennus
04400 Järvenpää
puh. (09) 2738 3204, 1.8.2000 lähtien 020 5787 900
email tuusulanjarvi.info@evamk.fi
Koulutusalajohtaja Leena Peltosaari
Koulutusohjelman tavoite
Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan työelämä kasvavana toimialana tarvitsee jatkuvasti uusia ja uudenlaista osaamista omaavia restonomeja. Työpaikoista valtaosan muodostavat yritykset, mutta myös julkishallinnossa on siirrytty tulosvastuullisuuteen ja yksiköitä johdetaan yritystoiminnan periaattein. Suurten yritysten rinnalle on kehittynyt ja kehittyy edelleen myös verkosto- ja mikroyrittäjyyttä.
Palveluyrittäjyyden koulutusohjelmassa keskeisenä tavoitteena on, että valmistuvalla restonomilla on kyky tuottaa palveluja, innovoida uusia palvelutuotteita ja hänellä on liiketoiminta- sekä johtamisosaamista voidakseen vastata palvelujen tuottamisesta tuloksellisesti.
Matkailutoimi kokonaisuudessaan on kaikkien tulevaisuusvisioiden mukaan kasvava, monimuotoistuva ja kansainvälistyvä toimiala, kun ihmiset haluavat viettää laadukasta vapaa-aikaa ja kun sekä liikematkailu että hallinnon matkailu lisääntyvät ja kansainvälistyvät. Koulutusohjelman matkailupalveluun suuntaavien opintojen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy matkailuelinkeinoon kokonaisuutena ja sen verkottumiseen muihin palveluelinkeinoihin. Koulutusohjelmassa opiskelija hankkii erityisosaamista erilaisten matkailupalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä sekä maaseutu- että kaupunkiympäristössä. Opiskelijan on myös tärkeää mieltää, että alueella tarjottavat kulttuuri-, luonto-, seikkailu- ym. vapaa-aikaan tuotetut matkailupalvelut ovat tärkeä palvelumuoto alueella asuville ja seudulle muuttamista harkitseville.
Ravitsemispalveluala on toimialana erittäin laaja ja tarvitsee erilaisia asiantuntijoita. Ravitsemispalvelujen tuottamisesta vastaavat pienet, yksilöllistä asiakaspalvelua tarjoavat yritykset, suuret kansainväliset ketjut ja tulosvastuussa toimiva julkishallinto. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja ravitsemusneuvonnan merkitys lisääntyy jatkuvasti. Myös kiinnostus lähiruokaan, luomutuotteisiin ja elintarvikkeiden funktionaalisuuteen sekä elintarvikkeiden uusien käyttömuotojen kehittämiseen on kasvanut. Koulutusohjelman ravitsemispalveluun suuntaavien opintojen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy ravitsemispalvelujen tuottamisprosessiin kokonaisuutena ja hankkii erityisosaamista ruokakulttuureista, ravitsemuskysymyksistä ja edellä esitetyistä ravitsemispalvelun erityisalueista.
Kiinteistö- ja puhtauspalveluala on muuttunut ja muuttuu nykyistä enemmän kokonaisvaltaista palvelua tarjoavaksi toimialaksi. Koulutusohjelman kiinteistö- ja puhtauspalveluun suuntaavien opintojen tavoitteena on, että opiskelija hankkii osaamista kiinteistöistä ja niiden elinkaariajattelusta sekä kiinteistöjen kokonaispalvelun ja toimitilapalvelujen suunnittelusta, tuottamisesta, kehittämisestä sekä palvelutuotannon johtamisesta.
Palveluyrittäjyyden koulutusohjelmaan sisältyvä harjoittelu tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden hankkia asettamiensa tavoitteiden mukaista työelämäosaamista palvelujen kokonaisvaltaisesta tuottamisesta toimiessaan suunnittelu-, kehittämis-, johto-, myynti- tai markkinointitehtävissä. Harjoittelu ulkomailla lisää opiskelijan kykyä toimia kansainvälistyvässä ja monikulttuuristuvassa työelämässä.
Opinnäytetyö on oleellinen osa opiskelijan ammatillista kasvua. Se tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden yhdistää koulutusohjelman aikana hankittua osaamista ja osoittaa näin oma asiantuntemuksensa. Työelämän tilaama ja työelämälle tuotettu opinnäytetyö on myös hyvä väylä työllistyä.
Palveluyrittäjyyden koulutusohjelman vapaasti valittavat opintokokonaisuudet tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden hankkia erityisosaamista esim. tieto- ja informaatioteknologiassa, kieli- ja kulttuuriosaamisessa, työelämän koulutus- ja tutorointipalvelujen tuottamisessa, ravitsemuskysymyksissä, kotitalouspalveluissa, kuluttajaosaamisessa jne.
Opiskelijan ammatillinen kehittyminen
Tavoitteenamme mahdollisuus! Restonomina 2000-luvun maailmassa – tulevaisuus, jonka rakennat omien tavoitteidesi pohjalta, omia vahvuuksiasi vahvistaen ja omat kehittymistarpeesi tiedostaen. Tulevaisuus restonomina tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta edellyttää myös monenlaista osaamista.
Ammatillinen kehittyminen ja asiantuntemus lisääntyy opiskelun aikana portaittain ja asiantuntijaksi kasvuun vaaditaan moninkertaisesti 140 opintoviikkoa. Ensin tarvitset aikaa startata eli ottaa haltuun perustaitoja tiedonhallinnasta tiedonhankintaan, matemaattisesta osaamisesta kieli- ja kulttuuriosaamiseen, työelämäosaamisesta yhteiskunnalliseen osaamiseen. Pikku hiljaa alat kasvattaa ammatillisuutta ja asiantuntemusta sekä teet omia valintoja. Kun osaamista on kertynyt riittävästi, voit näyttää, mitä osaat, ja kykenet asetta-maan itsellesi uusia tavoitteita ja uuden oppimisen haasteita.
Restonomina rakennat asiantuntemuksesi ytimen valitsemasi suuntautumisalan ammatillisesta osaamisesta, yrittäjyys- ja johtamisosaamisesta sekä kansainvälisyysosaamisesta. Asettamiesi tavoitteiden mukaista erityisosaamista voit hankkia oman koulutusohjelman, oman ammattikorkeakoulun, yhteistyöammattikorkeakoulujen tai yhteistyötiedekorkea-koulujen tarjonnasta. Myös työelämä tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia hankkia erityisosaamista.
Kun opiskelun aikana lisäksi kehität tiedonhankinta- ja tiedonhallintataitojasi, ihmissuhde- ja kommunikaatiotaitojasi, erilaisuuden ja muutoksensietokykyäsi, vastuu- ja tulevaisuusajatteluasi, ekologista osaamistasi ja haluat oppia uutta sekä omaat avointa mieltä, sinulla on monia mahdollisuuksia saada mieleistäsi työtä ja pärjätä elämässäsi.
Palveluyrittäjyyden koulutusohjelma rakentuu laajahkoista opintokokonaisuuksista. Näin voit jo opiskelun aikana hankkia asioiden kokonaisvaltaista hallintataitoa. Asioista otetaan selvää sekä teoriassa että käytännössä. Työelämäprojektit ja työelämässä toiminen yhdistävät luontevasti teorian ja käytännön. Yhdessä tekeminen, oman toiminnan kyseenalaistaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen sekä itsevastuinen ja tutkiva työote luovat parhaan mahdollisen kasvun juuri niille osaamisalueille, joita tulevaisuuden työ asiantuntijoiltaan edellyttää.
Sinä asetat tavoitteet ja säädät riman korkeuden, me tuemme sinua omalla osaamisellamme. Yhdessä pidämme riman sopivan korkealla.